Yrittajat.fi

Subscribe to Yrittajat.fi feed
Updated: 26 min 9 sec ago

Lähiruokayrittäjä ja ohjelmistotalo yhdistivät voimansa – PIN-koodilla toimiva pop-up -myymälä palvelee vaikka keskellä yötä

3 July, 2020 - 15:23

Koronakevään aikana syntynyt idea paikkaa vaihtavasta lähiruokamyymälästä toteutuu tällä viikolla, kun Maitolaituri 2.0 -niminen itsepalvelumyymälä avaa ovensa Laitikkalassa Rönnvikin viinitilalla.

Myymäläkonseptin takana ovat Heikkilän Juustolan lähiruokayrittäjät ja tamperelainen ohjelmistotalo Bitwise. Ideana on uudenlainen itsepalvelumyymälä, jonka tarkoituksena on helpottaa lähiruuan jakelua ja saatavuutta.

Maitolaituri on sijaintia vaihtava pop-up -myymälä, jonka ovi avataan PIN-koodilla. Asiakas voi tarkistaa Maitolaiturin reaaliaikaisen sijainnin verkkokaupassa, tehdä tilauksen ja noutaa ostokset itsenäisesti, vaikka keskellä yötä.

– Maitolaituri on erikoisuus, jota kenelläkään muulla ei ole, Heikkilän Juustolan yrittäjä Pekka Moisio vakuuttaa. 

Idea sai alkunsa pahimman koronakriisin aikana, jolloin Moision yrityksen liikevaihdosta suli käytännössä yhdessä yössä yli puolet. Kriisi laittoi yrittäjän pohtimaan uudenlaisia keinoja tuotteiden myymiseen.

Moisio kertoi tilanteestaan Ylen A-Studio -ohjelmassa. Ohjelmistoalalla toimiva Bitwisen yrittäjä Tomi Mikkonen näki sattumalta haastattelun, pohti asiaa hetken ja ehdotti seuraavana päivänä Moisiolle yhteistyötä.

Mikkosen alkuperäinen ajatus oli ennakkotilata Heikkilän Juustolasta kaikki vuoden 2020 henkilökunta- ja yrityslahjat. Tilaus tehtiin, mutta tapaamisesta seurasi muutakin. Eri alan yrittäjien kohtaamisesta syntyi uusi liiketoimintaidea.

Moisio oli jo aikaisemmin pohtinyt mahdollisuutta siirreltävän maitolaiturin kehittämisestä. Bitwise piti ideaa hyvänä ja tarjoutui suunnittelemaan myymälän vaatiman ohjelmiston.

Epäonnea ennen käyttöönottoa

Kuukausi kaksikon ensimmäisen tapaamisen jälkeen Maitolaiturin runko oli pystyssä. Seuraavaksi Bitwise toteutti ohjelmiston, Juustolan uudet verkkosivut sekä tilausjärjestelmän. Yhteensä kuudellatoista Bitwisen työntekijällä oli oman työn ohella sormensa pelissä pro bono –projektissa.

Projektin aikana törmättiin useisiin ongelmiin. Myymälän avaamista viivästytti muun muassa erään tärkeän osan päätyminen varkaan mukaan.

Valmiiseen myymälään toteutettiin hauska jippo, sillä riittävän läheltä kauppaa kulkeva aktivoi "ammuu" -äänen.

– Maitolaituri on ollut hyvin erilainen projekti. Bitwisellä on paljon sellaista osaamista, mitä meillä ei ole. Suuri oivallus projektin aikana on ollut ennen kaikkea se, kuinka mukavaa on, kun joku pystyy ja haluaa auttaa. Meillä pienillä toimijoilla on usein melko vähän resursseja kehittää liiketoimintaamme itsenäisesti, Pekka Moisio kertoo.

Maitolaituri avataan asiakkaille kertaa tänään perjantaina Rönnvikin viinitilan pihalla Laitikkalassa. Pop up –myymälän nykyisen sekä tulevan sijainnin voi tarkistaa Maitolaiturin verkkosivuilta.

Kuva: Heikkilän Juustola Oy

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, haitko keväällä työttömyyskorvausta? – Nyt kannattaa päivittää tilanne, sillä muuten korvaus päättyy

3 July, 2020 - 11:36

Koronakriisin alkumetreillä yrittäjät pääsivät väliaikaisesti työttömyysturvaoikeuden piiriin. Tuolloin määräaikainen päätös säädettiin voimaan kesäkuun loppuun saakka.

Kesäkuun 26. päivä Presidentti hyväksyi esityksen yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisen järjestämisen pidentämisestä vuoden loppuun. Laki astui voimaan 1. heinäkuuta 2020.

Yrittäjien työttömyysturvapäätökset ovat kuitenkin voimassa vain kesäkuun loppuun. Ennen kuin Kelasta saa uuden lausunnon, yrittäjän tilanne selvitetään. Siksi TE-palvelut soittavat heinäkuun aikana niille yrittäjille, jotka eivät ole koronatilanteen takia vielä työllistyneet tai tilanne ei ole muuten muuttunut. Samalla sovitaan muista palvelutarpeista.

– Soitossa käymme läpi kuulumiset, eli onko tilanne muuttunut, onko työttömyysturvalle vielä tarvetta ja jatkaako yrittäjä työnhakijana. Moni yrittäjä on päättänyt hakijatilansa, sillä sille ei enää ole tarvetta, Pohjois-Savon TE-palveluiden palvelujohtaja Päivi Halonen kertoo.

Puhelut tulevat 0295-alkuisesta puhelinnumerosta. Siitä tietää, että puhelu tulee luotettavalta taholta. TE-palvelut lähestyvät yrittäjiä myös sähköpostitse ja tekstiviestein.

–  Jos yrittäjää ei yrityksistä huolimatta saada kiinni, lähetämme kirjeen, jossa kerromme, että olemme yrittäneet tavoitella ja toivomme vastaamista myöhemmin, Halonen kertoo.

Hänen mukaan tavoitettavia yrittäjiä on valtakunnallisesti kymmeniä tuhansia. Uudellamaalla heitä on 14 000 kun taas Pohjois-Savossa tavoitettavia on 1 400.

– Osaa heistä olemme saaneet hyvin kiinni, mutta osa on hankalampia. Se on toki ymmärrettävää, jos he ovat kiinni töissään, Halonen miettii.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

 

Koronakriisi muutti kuluttajien kriteerejä verkkokaupassa – Vastuullisuus entistä tärkeämpää

3 July, 2020 - 08:00

Kesäkuussa julkaistu verkkokauppakysely kertoo, että verkkokaupan vastuullisuus ostokriteerinä korostuu entisestään, sillä se on tärkeää jo 70 prosentille vastaajista.

Hintavertailupalvelu Hintaoppaan ja Bilendin kesäkuun alussa teettämän tutkimuksen mukaan verkkokaupassa saatavilla oleva valikoima on melko tärkeä tai erittäin tärkeä asia 94,9 prosentille vastaajista verkkokauppaa valittaessa. Valikoima ylittää kriteerinä jopa hinnan, joka on tärkeä 92,9 prosentille vastaajista.

– Valikoima ja hinta ovat ylivoimaisesti tärkeimmät kriteerit kaupan valinnassa suomalaisille verkkoshoppailijoille, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kertoo.

Huomionarvoista on myös, että verkkokaupan vastuullisuuden arvostuksessa on huomattava nousu vuoden takaisiin tutkimustuloksiin. Yksittäisten tuotteiden kohdalla jo 60,6 prosenttia vastaajista pitää melko tai erittäin tärkeänä, että heidän ostamallaan tuotteella on ympäristömerkki tai he tietävät muulla tavoin, että tuote on valmistettu vastuullisesti.

– Vastuullisuus on selvästi edelleen voimistuva trendi, sillä 2019 teettämässämme kuluttajatutkimuksessa vastaava luku oli 43 prosenttia. Näin selvä nousu voi tietysti liittyä myös koronakriisin mukaan tuomaan keskusteluun kestävistä tuotantotavoista, Matinvesi-Bassett arvioi.

Kotimaiset verkkokaupat suosioon

Yksi korona-ajan ilmiöistä näyttäisi olevan myös kotimaisten verkkokauppojen suosiminen.

– Kauppa käy nyt aiempaa paremmin ennen kaikkea kotimaisissa verkkokaupoissa, joista ostaa aiempaa enemmän noin 15 prosenttia vastaajista. Ulkomaisten verkkokauppojen käyttö on puolestaan lisääntynyt vain vajaalla viidellä prosentilla vastaajista, Matinvesi-Bassett avaa.

Monet verkkokauppatoimituksiin liittyvät asiat korostuvat vastaajien keskuudessa, niin hyvässä kuin pahassa.

– Toimitusaika- ja tapa ovat molemmat verkkokaupan valintakriteereinä tärkeitä asioita yli 70 prosentille vastaajista. Samalla noin puolet eli 50,5 prosenttia vastaajista kokee toimituskulut hankalana asiana tai jopa esteenä verkko-ostamiselle. Trendi on viime vuosina mennyt useissa verkkokaupoissa kohti ilmaisia toimituskuluja etenkin tietyn ostossumman ylittyessä, ja tutkimuksemme perusteella tälle on hyvät perusteet, Matinvesi-Bassett näkee.

Toiseksi isoin negatiivinen asia tai ostamisen este on se, ettei vaateostoksiaan pysty sovittamaan etukäteen. Tämän kokee ongelmallisena noin 41 prosenttia vastaajista. 29 prosenttia vastaajista eli lähes joka kolmas onkin kokeillut niin kutsuttua showroom-shoppailua, eli testannut vaatteita ensin kivijalkakaupassa ja tehnyt sen jälkeen tilauksen verkkokaupasta.

Somemainonta ärsyttää

Yksi mielenkiintoinen havainto on ihmisten ärtymys verkkokauppojen somemainontaa kohtaan.

– Kysyimme suomalaisilta sosiaalisen median mainonnan re-targetoinnista eli siitä, kuinka verkkokaupat mainostavat somessa heidän sivustollaan vierailemisen jälkeen. Lähes joka neljäs eli 22,6 prosenttia vastaajista kokee tämän ärsyttävänä, mikä on yllättävänkin korkea luku. On mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan markkinointi kehittyy korona-ajan jälkeen, Matinvesi-Bassett huomauttaa.

Koronakriisi on lisännyt verkkokaupan suosiota kokonaisuudessaan: tutkimukseen vastaajista 22,3 prosenttia on ostanut viime aikoina verkkokaupoista hieman tai selvästi aiempaa enemmän. Ensimmäistä kertaa verkosta ostaneita on 13,1 prosenttia.

– Noin 15 prosenttia ihmisistä on ostanut poikkeustilanteessa verkosta myös sellaisia asioita, joita he ovat aiemmin ostaneet vain kivijalkakaupoista, Matinvesi-Bassett kertoo.

Suosituimpia ostokohteita ovat korona-aikana olleet muoti, jota ostaa 44,9 prosenttia ja elektroniikka, jota ostaa 32,6 prosenttia, mutta myös elintarvikkeita ostaa verkosta jo 20 prosenttia suomalaisista.

Sama trendi näkyy myös Hintaoppaassa. Korona-ajan, eli maaliskuun puolivälin ja kesäkuun puolen välin, jolloin kysely tehtiin, välisenä aikana Hintaoppaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna eniten kasvaneita tuotekategorioita ovat olleet kauneus & hyvinvointi, jonka kasvu oli 142 prosenttia, kengät, vaatteet & asusteet, jonka kasvu oli 127 prosenttia ja pelit & pelikonsolit, jonka kasvu oli 47 prosenttia .

Moni ehti jo huolestua legendaarisen teatterin kohtalosta – Konkurssihakemuksen syyksi paljastui Postin hidastelu

2 July, 2020 - 15:34

Uuden Iloisen Teatterin uutisoitiin jo jättäneen konkurssihakemuksen, mutta teatteri tiedottikin torstaina, ettei konkurssi olekaan ajankohtainen.

Taustalla on UIT:n eläkeyhtiö Varmalta saama kirje, joka oli lähetetty 26. kesäkuuta. UIT se sai sen postissa 1. heinäkuuta. Tässä välissä UIT ennätti tekemään konkurssihakemuksen.

Kyseisen kirjeen saapuminen ajallaan olisi UIT:n mukaan estänyt konkurssihakemuksen jättämisen. Teatterilla on ollut eläkeyhtiön kanssa voimassa oleva maksujärjestely. Sen ulkopuolelle kuuluneet työeläkemaksut jäivät maksamatta toukokuussa. Maksujen määrä oli 1800 euroa.

Nyt UIT kertoo Varman ehdottaneen uutta maksujärjestelyä. Tämän ansiosta teatterin tilanne ei UIT:n lähettämän tiedotteen mukaan ole vaarassa.

– Emme missään nimessä ole menossa konkurssiin. Olemme päinvastoin kutsuneet työntekijöitä lomautuksilta takaisin sorvien ääreen ja paiskimme töitä, sillä 16.7. on Aavan meren tällä puolen -musiikkikomedian ensi-ilta Muuramessa Riihivuoren kesäteatterissa, UIT:n teatterinjohtaja Timo Kärkkäinen lausuu tiedotteessa.

Samalla hän harmittelee tilannetta.

– Harmittaa todella paljon, miten tällainen epäonninen tapahtumaketju aiheuttaa pahaa oloa ja epävarmuutta työntekijöissämme, yhteistyökumppaneissamme ja erityisesti asiakkaissamme.

UIT:n tämän vuoden produktioihin lipun ostaneista suurin osa on suostunut siirtämään lippunsa ensi vuoteen. Tämä on auttanut teatterin vaikeaa tilannetta.

– Sen tuen me tarvitsemme edelleen. Asiakkaiden luottamus on meidän tärkein pääoma ja vakuutan, että UIT taistelee, selviytyy ja jatkaa toimintaansa entistä vahvempana, Kärkkäinen jatkaa tiedotteessa.

Kuva: UIT

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Festivaalijärjestäjä aikoo toteuttaa kaksi tuhansien kävijöiden tapahtumaa tiukoista ohjeista huolimatta – "Festari näyttää melko erilaiselta"

2 July, 2020 - 11:59

Aluehallintovirastot ovat julkaisseet uuden ohjeistuksen yleisötapahtumien järjestäjille. Elokuun alusta alkaen alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan järjestää yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sillä edellytyksellä, että niiden turvallisuus voidaan varmistaa esimerkiksi turvaväleillä.

Uudet ohjeet antavat tapahtumajärjestäjille hieman lisää vapauksia, mutta isojen tapahtumien järjestäjät ovat edelleen haastavassa tilanteessa. Käytännössä ohjeistus mukailee ulkoterassien käytäntöjä.

– Monen festarin kannalta ohjeistus tarkoittaa sitä, että tämä kesä on taputeltu. Näin myöhässä ei ehditä enää järjestää uusia isoja tapahtumia, jos niiden valmistelua ei ole käynnistetty jo aikaisemmin, Real Albert Promotionin yrittäjä Allu Koskinen sanoo.

Hygieniasta ja tartuntariskin minimoimisesta huolehtiminen on edelleen oleellisessa roolissa AVIn ohjeistuksessa. Asiakkaiden oleskelu tapahtumissa on järjestettävä siten, että 1-2 metrin turvaväli toteutuu. Käytännössä tapahtumiin on järjestettävä istumapaikat.

– On vaikea järjestää isoja ulkotapahtumia, jossa kaikki istuvat, Koskinen sanoo.

Hän uskoo, että joitakin isoja festivaaleja nähdään ohjeistuksesta huolimatta. 

– Silloin yleisömäärää on rajattava paljon ja tehtävä erillisiä karsinoita. Kokonaan eri asia on, saadaanko tällaisesta tapahtumasta kannattava.

Koskinen tulkitsee AVIn ohjeita niin, että jos yhdessä seurueessa on kaksi ihmistä, heille on järjestettävä oma pöytä, johon ei saisi liittyä  ulkopuolisia.

– Tällainen saattaa helpottaa pienempien tapahtumien järjestämistä mutta massatapahtumia se hankaloittaa. Uusi ohjeistus korostaa järjestäjien vastuuta. Mahdollisista ongelmista on aikaisempaa helpompaa syyttää järjestäjää. Ohjeistus lisää maineriskiä, mutta toisaalta on hyvä, että viranomaiset luottavat järjestäjien ammattitaitoon.

Koskisen mielestä ohjeistus on edelleen osittain epäselvä.

– Vielä selkeämmin pitäisi tarkentaa, mitä esimerkiksi yleisön jakaminen erillisille alueille tarkoittaa, miten kulkureitit mietitään ja paljonko wc-tiloja pitäisi olla. Lisäksi on hämärän peitossa, miten paljon järjestäjä voi soveltaa ohjeita.

Hän korostaa, että järjestäjille on normaalia mennä turvallisuus edellä.

– Tässä tilanteessa ei ole kukaan syyllinen. Olemme mukautuneet toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla ja järjestämme pienempiä tapahtumia ja elämyksiä. 

"Lisäämme valtavan määrän tuoleja ja pöytiä"

Aura Fest -festivaalia järjestävä Tommi Mäki ei yllättynyt uusista ohjeista.

– Tämä oli aika odotettua. Siinä mahdollistetaan asioita, mutta annetaan harkintavaltaa yrittäjille. Yrittäjäriski korostuu.

Mäki toteuttaa elokuussa kaksi tapahtumaa, Aura Festin ja Vaasa Festivalin. Turkuun odotetaan 4000 vierasta päivässä, Vaasaan tuhat enemmän.

– Olemme tehneet varautumissuunnitelmaa festivaaleille jo useamman viikon ajan, pitkälti tuoreimman ohjeistuksen mukaisella tavalla. Käytännössä tapahtumat ovat isoja terasseja.

Kävijämäärää joudutaan rajaamaan noin puoleen.

– Lisäämme aluieelle valtavan määrän tuoleja ja pöytiä ja teemme niille hyvän asettelun. Työn alla on myös epidemianehkäisysuunnitelma. Meillä on tässä hyvä vauhti päällä, Mäki sanoo.

Vain yhden kerran sisälle festivaalialueelle

Kapasiteetin puolittamisesta huolimatta myyntipisteiden ja wv-tilojen määrä pidetään ennallaan. Tämä lisää Mäen mukaan palvelun väljyyttä ja nopeutta.

– Oleellistahan ei ole kokonaiskapasiteetti vaan kokonaiskontaktien määrä. Eli se, kuinka monta kontaktia yhdelle ihmiselle syntyy tapahtumapäivän aikana. Rajaamme kontaktien määrää siten, että tapahtumaan pääsee sisään vain yhden kerran. Vain painavaa syytä vastaan pääsee palaamaan takaisin. Näin ollen ulkotila on käytännössä suljettu. Kehotamme asiakkita saapumaan tapahtumaan kotoa ja palaamaan kotiin. Lisäksi pyrimme siihen, että palvelemme asiakkaita pöytiin, Mäki luettelee.

Erilliset alueet aiotaan toteuttaa tapahtumiin siten, että ikärajaton puoli, vip-alue ja anniskelualue ovat omia karsinoitaan. Anniskelualue jaetaan lisäksi kahteen osaan. Ihmiset pääsevät liikkumaan tapahtumassa lohkojen välillä, mutta lohkojen välillä liikkumista pyritään vähentämään erilaisin järjestelyin ja rajauksin.

– Anniskelualueella kaikilla on istumapaikka. Tungosta artistilavan eteen ei mahdollisteta. Festivaali tulee näyttämään melko erilaiselta tänä vuonna.

Mäki ei vielä paljasta, miten lavan edustan asiakaspaikat aiotaan järjestää.

– Anniskelualueella ei kielletä seisomista, mutta jokaiselle on osoitettava oma istumapaikka. Se ei estä kavereiden kanssa fiilistelyä musiikista. Luovat keinot pääsevät nyt vauhtiin, kun pitää miettiä ihmisten käyttäytymistä.

Kuuntele Yrittäjän podcastin tapahtumayrittäjän koronakeväästä kertova jakso tästä!

Kuva: Tapahtumajärjestäjä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Alle puolet yrityksistä teki rahanpesulain velvoittaman edunsaajailmoituksen – loppujen toiminta voi hankaloitua

2 July, 2020 - 10:55

Patentti- ja rekisterihallitus kertoo, että velvoite koski noin 300 000 yritystä. Määräaikaan mennessä kaupparekisteriin tuli 123 000 ilmoitusta, eli vajaa puolet.

Velvoite koskee kaikkia osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä osaa avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä. Edunsaajatietojen ilmoittaminen ja rekisteröinti koskee kaikkia EU-maita.

Lue lisää Rahanpesulaki edellyttää yrityksiltä toimia – oletko jo hoitanut nämä asiat?

Toiminta voi hankaloitua

Pörssiyhtiöt, toiminimiyrittäjät ja taloyhtiöt eivät tee edunsaajailmoitusta, eivät myöskään yhdistykset ja säätiöt.

Patentti- ja rekisterihallitus muistuttaa, että yrityksen toiminta voi vaikeutua, jos ilmoitusta ei ole tehty. Tietojen ilmoittamatta jättäminen on rikkomus, jonka sanktio on julkinen varoitus tai jopa uhkasakko, mikäli määrätyt edellytykset täyttyvät.

Rahanpesulain mukaan esimerkiksi pankeilla, tilitoimistoilla ja asianajotoimistoilla on velvollisuus tunnistaa asiakkaansa ja tarkistaa edunsaajatiedot. Nämä samat toimijat voivat ilmoittaa kaupparekisteriä pitävälle Patentti- ja rekisterihallitukselle, että yrityksen edunsaajatiedoissa on puutteita tai epäjohdonmukaisuuksia.

Ei julkista tietoa

Yritysten täytyy tehdä uusi edunsaajailmoitus, kun tiedot muuttuvat tai kun perustetaan uusi yritys.

Edunsaajailmoituksessa kerrotaan nimi, henkilötunnus tai syntymäaika, kansalaisuus, kotimaa, kotikunta, määräysvallan tai omistusosuuden peruste ja laajuus.

Yritysten edunsaajatiedot eivät ole samalla tavalla julkisia kuin muut kaupparekisteritiedot. PRH antaa edunsaajatietoja tunnistetuille asiakkaille, joilla on tiedoille rahanpesulain mukainen käyttötarkoitus.

Edunsaajatiedot ovat maksullisia muille kuin viranomaisille.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

 

HS: Palkkatuen vaikutukset jäävät 20 000 työllistetyn sijaan tuhanteen – SY:n Pentikäinen: Aika tehdä aitoja ja vaikuttavia tekoja

1 July, 2020 - 16:03

Helsingin Sanomat  kertoo jutussaan, että arvio 20 000 työpaikasta perustuu ex-pääministeri Antti Rinteen arvioon, ja entisen työministeri Timo Harakan mukaan palkkatuki voisi ratkaista koko työllisyyshaasteen, joka on hallituksen keskeinen tavoite.

Palkkatuki tarkoittaa sitä, että osa työntekijän palkkakustannuksista korvataan julkisista varoista.

Helsingin Sanomat toteaa, että useat tutkijat suhtautuivaat nihkeästi palkkatukeen jo viime syksynä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei ole yllättynyt uutisesta.

– Yrittäjät suhtautuvat penseästi palkkatukeen, sillä se tuo aina oman byrokratian mukanaan. Palkkatuella on oma paikkansa esimerkiksi erityisryhmien, kuten osatyökyvyttömien, kohdalla, Pentikäinen toteaa.

Helsingin Sanomien haastattelussa Palkansaajien vanhempi tutkija Hannu Karhunen toteaa, että palkkatuki voi korjata työllisyystilastoja väliaikaisesti, mutta lopullinen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus selviää vasta tukijakson loputtua.

– Ylipäätään työllisyyskokeilujen vaikuttavuuksia on vaikea laskea. On vain rohkeasti kokeiltava ja toteutettava toimenpiteitä. Nyt olisi aika tehdä aitoja ja vaikuttavia tekoja, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on ajanut muun muassa työpaikkasopimista, työttömyysturvan porrastamista, ansioturvan takaamista kaikille, nuorten oppisopimuskoulutuksen edistämisetä sekä määräaikaisten työsuhteiden helpottamista.

Lue lisää Nyt on korkea aika uudistaa työmarkkinoita – Elvytyspakettiin tarvitaan toimia, jotka maksavat vähän, mutta vaikuttavat kilpailukyyn

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jyrki Sukulan lempinimeä kantavalla jäätelöllä menee lujaa Saksassa: "Suomalaiset ovat jäljessä luomussa"

1 July, 2020 - 13:09

Jäätelötehtailla koneet käyvät kuumina. Suomen kesäkuu on ollut piristysruiske hiljaisen kevään jälkeen. Suomisen Maidon tehtaalla Aurassa töitä on riittänyt.

– Lämmin sää piristää aina jäätelökauppaa. Nyt on ollut hyvä tilanne sen suhteen. Kaupan toiminta on lähes normalisoitunut. Muusta liiketoiminnastamme ilmailualan asiakkuudet ovat edelleen pysähdyksissä, yrityksen toimitusjohtaja ja yksi perustajaosakkaista Horst Neumann kertoo.

Hän myöntää, että helteet ovat pelastaneet paljon hiljaisen kevään jälkeen.

– Maaliskuussa oli kaikki seis. Menetimme vuoden myynnistä melkein yhden kuukauden. Jos kesäkuu olisi ollut kelien puolesta huono, tilanteemme olisi nyt merkittävästi synkempi. Siinä missä muut yritykset seuraavat pörssikursseja, jäätelökauppiaat seuraavat sääennusteita.

Suomisen Maito on alusta asti valmistanut jäätelönsä luomuraaka-aineista. Koronakeväänä yritys teki poikkeuksen ja lanseerasi ei-luomujäätelön.

– Kokeilimme halvemman hintapisteen ei-luomullista tuotesarja. Ideana oli korvata koronan takia menetettyä myyntiä. Tuotteet saivat heti valikoimapaikan ja lähtivät yllättävän hyvin liikkeelle. Jossain vaiheessa saatamme miettiä muitakin vastaavia tuotteita, Neumann sanoo.

Hän pitää mahdollisena, että kesän myynti ylittää viime vuoden kesäsesongin.

– Kesästä voi tulla parempi kuin viime kesästä, mutta koko vuoteen vaikuttaa edelleen se, että maaliskuussa oli kuukauden kaikki melkein seis. Sen takaisinkiriminen on haastavaa. Onneksi suomalaiset kuluttavat jäätelöä ympäri vuoden.

"Suomessa luomu hakee todellista kasvua"

Suomisen Maito on onnistunut kasvattamaan myyntiään Saksan markkinoilla.

– Siihen ovat vaikuttaneet jakeluteiden leventyminen ja brändin lisääntynyt tunnettuus. Keväällä satsasimme onneksi reilusti markkinointiin tietämättä koronasta mitään, Neumann selvittää.

Yritys on luomujäätelöineen Saksassa muutamassa tukussa, suurimmissa luomuketjuissa ja yhteensä 800:ssa kaupassa. Neumannin mukaan yrityksen tuotteet ovat suomalaisista elintarvikkeista parhaiten näkyvillä ja saatavilla Saksan markkinoilla. 

– Se on vaatinut monen vuoden pitkäjänteistä työtä ja satsaamista messuille. Tänä vuonna olemme ostaneet ilmoitustilaa alan lehdistä, käyttäneet somemarkkinointia aktiivisesti ja osallistuttu kampanjoihin.

Suomi on edelleen yrityksen päämarkkina. Neumann arvioi, että Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa luomussa ollaan paljon Suomea pidemmällä.

– Saksan luomumarkkinat ovat kooltaan 12 miljardia euroa. Suomessa ala ei ole läheskään niin kehittynyt. Asiakkaiden tietoisuus on selvästi vähäisempi, eikä Suomessa ole vielä pelkästään luomuun keskittyneitä luomutukkuja tai -ketjuja. Täällä luomutuotteet ovat kaupan sisällä omissa hyllyissään ja omina tuoteryhminään. Suomalaisilla on osittain edelleen sellainen käsitys, että täällä meillä on kaikki niin puhdasta, ettei luomusta synny lisäarvoa. Näin on ehkä sen takia, ettei asiaan ole perehdytty riittävästi eikä täysin ymmärretä, miten suuri vaikutus luomutuotannolla on elintarvikkeisiin ja tuotantoketjuun.

Suomisen Maidon yksi viidestä perustajaosakkaasta on Jyrki Sukula. Jymy-jäätelöt ovat saaneet nimensä Sukulan lempinimen mukaan.

Kuva: Suomisen Maito Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at) yrittajat.fi

Helsingin kaupunki antaa tapahtumajärjestäjille alennusta tilavuokrista koronaepidemiasta johtuen – linjaus voimassa syyskuun loppuun

1 July, 2020 - 13:07

Tapahtumajärjestäjät Helsingissä saavat pientä helpotusta, sillä Helsingin kaupunki on linjannut, että tapahtumien aluetaksavuokrat voivat joustaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Pääsymaksuttomien tilaisuuksien taksat voivat olla maksuttomia.

Kaupungin linjaus voimassa heinäkuun alusta syyskuun loppuun ja koskee tämän ajanjakson aikana päätettäviä ja toteutuvia vuokrauksia.

Voimassaolevan taksankin mukaan kaupunki vuokraa alueet vastikkeetta tapahtumille, jotka ovat yleishyödyllisiä, kaikille avoimia ja lyhyet tapahtumia.

Tapahtumien aluetaksoihin on normaalioloissakin mahdollista saada alennusta, mutta koronaepidemiasta aiheuvista lisäkustannuksista johtuen lisäalennus on nyt mahdollinen. Alennukseen oikeuttavia perusteita ovat muun muassa ekokompassi-sertifikaatti tai pääsymaksuttomat urheilutapahtumat.

Nyt linjauksen mukaan epidemiatilanteessa hinnoittelussa otetaan huomioon tapahtuman tai tilaisuuden luonne, osallistujamäärä, joka ylittää 500 henkeä, rajoitustoimenpiteiden aiheuttamat lisäkustannukset sekä vuokrattavat alueen kysyntä.

Erityisesti otetaan huomioon tilanteet, joissa etäisyyksien turvaamiseksi järjestäjä joutuu vuokraamaan suuremman alueen tai jatkamaan tapahtuman kestoa tavanomaista pidemmälle ajalle.

– Alennus on perusteltu, jos esimerkiksi tapahtuman järjestäminen vaatii suuremman tilan tai kävijämäärää vähennetään tai tapahtuman kestoa joudutaan pidentämään, jotta esimerkiksi turvaväleistä voidaan huolehtia tai muuten täyttää rajoitusten vaatimukset. Monet tapahtumajärjestäjät miettivät nyt tapoja, joilla toteuttaa suositukset, Alueiden käyttö- ja valvontayksikön päällikkö Antti Mäkinen kertoo.

Mäkisen mukaan kaupunki on saanut linjauksesta kyselyitä, ja mahdolliset alennukset ratkaistaan tapauskohtaisesti edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Helsingin kaupungin strategiassa on tapahtumallisuus ja yritysmyönteisyys. Tapahtuma-alan liiketoiminnan ylivoimaiset esteet ja muuttuneet olosuhteet koronakriisin aikana ovat perusteena linjaukselle.

Tiedotteessaan kaupunki suosittelee myös konsernin tytäryhteisöjä ottamaan huomioon tämän linjauksen oman taloudellisen liikkumavaransa puitteissa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

 

Suomalainen hyvinvointi-innovaatio myydään ulkomaille – Ostajana urheilukelloista tunnettu Garmin

1 July, 2020 - 10:21

Muun muassa palautumista mittaavasta analyysiteknologiastaan tunnettu suomalainen Firstbeat Technologies myy  analytiikkaohjelmistoja lisensoivan Firstbeat Analytics Oy:n Caymansaarille rekisteröidylle Garminille. Garmin tunnetaan paitsi urheilukelloista, myös satelliittipaikannusta hyödyntävistä navigointilaitteista. Kauppahintaa ei ole kerrottu julkisuuteen.

Viime vuosina urheilukellomarkkinat ovat mullistuneet, kun uudet teknologiat ovat mahdollistaneet kelloihin yhä monipuolisempia toimintoja. Jyväskyläläinen Firstbeat on ollut Analytics-yhtiönsä myötä merkittävällä tavalla mukana laitteiden kehittämisessä, sillä se on lisensoinut teknologiaansa muun muassa Huawein, Suunnon ja Garminin valmistamiin äly- ja sporttikelloihin.

Garminin tekemän oston myötä onkin odotettavissa, että urheilukellomarkkinoilla voimasuhteet muuttuvat. Hankinnan myötä Garmin voi saada etulyöntiaseman moneen muuhun valmistajaan verrattuna, sillä Firstbeatin kehittämien algoritmien avulla kello pystyy tuottamaan sykkeestä dataa, jolla on merkitystä etenkin käyttäjän palautumisen seurantaan. Fierstbeatin teknologia pystyy analysoimaan sykkeestä muun muassa palautumista ja stressitasoja.

Jatkossa on odotettavaa, että yhä harvempi kilpailija saa käyttöönsä Firstbestin teknologiaa tai jos saa, se joutuu maksamaan siitä nykyistä kovemman hinnan.

Firstbeat Technologies on kertonut, että Firstbeat Analyticsin osuus koko yrityksen liiketoiminnasta oli viime vuonna noin puolet. Jatkossa Firstbeat aikoo keskittyä jo nykyisin tarjoamiensa työhyvinvoinnin ja huippu-urheilun palveluiden kehittämiseen. Yhtiö tunnetaan muun muassa hyvinvointianalyysistään, joka on myös tavallisten kuluttajien saatavilla. Se myy palveluita tuhansille huippu-urheilijoille ja ammattilaisseuroille.

Emoyhtiö aikoo jatkaa kotimaisessa omistuksessa. Vuonna 2019 yhtiö kasvatti liikevaihtoaan lähes 30 prosentilla 16,9 miljoonaan euroon.

Kuva: Firstbeat Technologies Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lapsuuden rankat kokemukset laukaisivat burnoutin koronakeväänä – Nyt Ilkka Lavas totuttautuu arkeen: "Vähän kuin kävelisi huojuvalla laiturilla"

1 July, 2020 - 09:31

Sarjayrittäjä Ilkka Lavas on viettänyt viimeisen viikon lomaillen ympäri Suomea. Takana on poikkeuksellisen raskas kevät, joka verotti etenkin henkisiä voimavaroja.

Koronakriisin alettua Lavas joutui pian toteamaan olevansa burnoutin partaalla.

– Onneksi sain tosi nopeasti apua. Löysin hyvän terapeutin, jonka kanssa pystyin käsittelemään niitä tilanteita, jotka ajoivat minut huonoon jamaan.

Korona oli vain yksi tekijä oireiden laukaisemisessa. Taustalla ovat traumaattiset kokemukset, joista osa kumpuaa lapsuudesta.

– Minulla on traumaattinen kokemus vuoden 2002 it-lamasta. En ole ymmärtänyt koskaan purkaa sitä auki kenenkään kanssa. Nyt kun olen käynyt terapeutin kanssa asioita läpi, on paljastunut, että siellä on paljon sellaisia pelkoja, jotka putkahtivat pintaan koronalaman takia.

Lapsuudessa Lavas on joutunut kokemaan perheväkivaltaa.

– Minulla oli väkivaltainen isä, joka hakkasi minua, siskoani ja äitiäni. Lapsuuden henkinen ja fyysinen väkivalta ovat osaltaan aiheuttaneet ongelmia myöhemmin elämässä, kuten tänä keväänä.

Onnenaan Lavas pitää paitsi läheisiään, myös yrityksen ammattitaitoista johtoryhmää.

– Olemme pystyneet jakamaan tehtäviä keskenämme. Jos en ole pystynyt tekemään jotain, muut ovat korvanneet. Olen pyytänyt itselleni helpompia hommia. Hyvällä hallituksella on ollut timanttinen merkitys siinä, että ylipäätään olemme pystyneet selviytymään noinkin rajusta tilanteesta.

"Täytyy rohkaista edelläkävijät liikkeelle"

Lavas tunnetaan City Digitalista, joka operoi muun muassa suosittua TableOnline-pöytävarauspalvelua. Sen toiminta sakkasi keväällä, kun ravintolat suljettiin. Kesäkuun aikana TableOnline on jo palannut kasvu-uralle. Varausmäärät ovat olleet noususuunnassa. Vaikka mainosmarkkina tippui yleisesti lähes 50 prosenttia, Lavaksen mukaan CityDigital onnistui kasvattamaan mainosmyyntiä myös koronakevään aikana. 

– On erikoista, että samaan aikaan pitäisi olla iloinen ja stressaantunut. Monialayrittäjyydessä on se hyvä puoli, että myös laman aikana on liiketoimintaa, joka voi kasvaa.

TableOnline keskittyi kevään aikana paikkaamaan menetettyjä euroja uudella konseptilla.

– Meillä on paljon ravintola-alan markkinointipalveluita ja järjestämme isoja alan tapahtumia. Iso osa ravintoloiden asiakkaista tulee TableOnline-varauspalvelun ja Syö-viikkojen kautta. Nyt kun emme voineet järjestää tapahtumia lainkaan huhti-toukokuussa, mietimme, että meillä on iso vastuu siitä, että saamme rohkaistua ihmisiä palaamaan takaisin ravintoloihin. Käynnistimme Syö taas -viikot, johon saimme Business Finlandilta avustusta. Saimme hyvin ravintoloita ja ihmisiä mukaan, eikä tapahtuma vaikuttanut Suomen tarttumistilastoihin.

Lavas on vakuuttunut siitä, että nyt jos koskaan tarvitaan rohkeutta sekä yrityksiltä että kuluttajilta.

– Jotta Suomi lähtee liikkeelle, tarvitaan ihmisiä, jotka lähtevät kaupungille tukemaan pienyrittäjiä. Toisaalta tarvitaan yrittäjiä, jotka kannustavat asiakkaita palaamaan palveluiden ääreen. Kun ensimmäiset asiakkaat lähtevät rummuttamaan palveluiden käyttöä, aremmatkin ihmiset lähtevät perässä. Meidän täytyy rohkaista edelläkävijät liikkeelle, jotta iso massa lähtee perässä ja talous pääsee käyntiin.

Osalla ravintola-alan yrittäjistä on Lavaksen mukaan takanaan jopa normaalia parempi kesäkuu. Tämä on pitkälti lämpimän kesäkuun ansiota.

"On ollut pakko kieltätyä kivoista jutuista"

Lavas on päässyt vaikeuksien jälkeen hiljalleen normaaliin työarkeen.

– Nyt olen tehnyt hommia lähes normaalisti, mutta en vielä ihan täysillä. Tilanne vaatii, että tekee vähän ja totuttautuu. Jaksaminen on vielä vähän ailahtelevaista. Vähän kuin kävelisi huojuvalla laiturilla. Ei tiedä uppoaako veden alle, kastuvatko varpaat.

Töiden suhteen on ollut pakko tehdä valintoja, joista osa ei ole miellyttänyt.

– Teen vain pakolliset asiat. Olen joutunut kieltäytymään monista ylimääräisistä asioista kuten podcasteista, webinaareista ja tulevaisuuden kannalta kivoista jutuista. On ollut pakko jättää aikaa omalle toipumiselle.

Syksy on osittain hämärän peitossa koronatilanteen takia, mutta Lavas on luottavainen.

– Oma fiilikseni on nyt positiivisen luottavainen. Hieman jännittää, mutta olen enemmän luottavainen kuin pelokas. Globaalisti tulemme näkemään laman, mutta kaikissa lamoissa pienet yritykset pystyvät pärjäämään hyvin, kun ne hoitavat omat hommansa kuten myynnin ja markkinoinnin. Laman aikana on mahdollisuus saada uusia asiakkaita. Nyt aletaan valita niitä, jotka selviävät lamasta voittajina. Rohkaisen kaikkia miettimään, voisinko olla yksi voittajista. 

Kuva: Ilkka Lavaksen kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Haitko Alv-maksujen lykkäystä? – Voit vihdoin odottaa päätöstä verottajalta

1 July, 2020 - 08:00

Koronakriisin puhjetessa yksi kädenojennus yrittäjien suuntaan oli mahdollisuus arvonlisäverojen maksun palautukseen. Tammi-, helmi- ja maaliskuussa 2020 maksetut arvonlisäverot sai siis hakea maksujärjestelyllä takaisin.

Hakemuksia arvonlisäverojen palauttamiseksi maksujärjestelyllä on ollut mahdollista tehdä 26. toukokuuta lähtien ja helpotetusta maksujärjestelystä muilta osin jo 25. maaliskuuta lähtien OmaVero-palvelussa tai Verohallinnon palvelunumerossa.

Päätöksiä yrittäjät eivät ole kuitenkaan hakemuksiinsa saaneet, sillä tarvittavat lait maksujärjestelyistä hyväksyttiin vasta perjantaina 26. kesäkuuta.

– Tästä on pitkään puhuttu, mutta koska lainsäädäntöä ei ole tullut voimaan, päätöksiä on jouduttu odottamaan. Nyt päätöksiä vihdoin tehdään, Yrittäjäjärjestön veroasiantuntija Tuula Gregory sanoo.

Palautetut arvonlisäverot täytyy maksaa takaisin

Arvonlisäverojen palautusta maksujärjestelyllä voi hakea elokuun viimeiseen päivään saakka. On hyvä muistaa, että kyse on kuitenkin lainasta, eli alvit on maksettava takaisin ja niihin tulee 2,5 prosentin viivästyskorko, joka lasketaan arvonlisäveron alkuperäisestä eräpäivästä alkaen.

Tieto hyväksytystä tai hylätystä arvonlisäveroja koskevasta maksujärjestelypyynnöstä näkyy OmaVerossa. Tieto tulee myös postissa, jos yrittäjä ei ole ottanut käyttöön sähköisiä suomi.fi-viestejä. Jos pyyntö hylätään, hakija saa tiedon siitä, mikä on hylkäämisen syy. Uuden maksujärjestelypyynnön voi tehdä, kun on ensin korjannut hylkäämiseen johtaneet laiminlyönnit.

Jos pyyntö hyväksytään, maksujärjestely tulee voimaan heti ja tehty maksujärjestely näkyy OmaVerossa.

Helpotetun maksujärjestelyn ensimmäinen maksuerä on kolmen kuukauden päästä maksujärjestelypäätöksen tekemisestä.

Kesäkuussa myönnetyn helpotetun maksujärjestelyn ensimmäinen maksuerä on syyskuussa ja seuraavat maksuerät kuukausittain siitä eteenpäin.

Jos hakemus estää perintätoimenpiteet, vaikka varsinaisen maksujärjestelypäätöksen saaminen venyisi.

 

Lisätietoa löytyy Verohallinnon sivulta.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

 

 

Miten kustannustukea haetaan? Katso webinaari ja hyödynnä Valtiokonttorin palvelukanavia

30 June, 2020 - 15:35

Määräaikaista tukea on haettava sähköisellä lomakkeella 31. elokuuta 2020 mennessä. Valtiokonttori avaa hakijan tueksi puhelinpalvelun 1. heinäkuuta ja chatin 7. heinäkuuta. Valtiokonttorin sivuilla on myös laskuri, jolla hakija voi itse tarkistaa, täyttääkö yritys tuen myöntämisen kriteerit. Laskuri on vain suuntaa antava, sillä laskurissa ei ole mukana kaikkia laissa mainittuja ehtoja.

Valtiokonttorin tänään 30. kesäkuuta järjestämän kustannustuki-webinaarin tallenne on katsottavissa myös jälkikäteen. Valtiokonttorin kustannustuen puhelinpalvelu palvelee 1.7. alkaen arkisin klo 9-15 numerossa 0295 50 3050.

Kustannustuki on tarkoitettu niille yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joiden toimintaan liittyy vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Kustannustuen rajana on kymmenen prosentin toimialakohtainen liikevaihdon lasku. Valtiokonttori kertoo tuen piirissä olevat toimialat sivuillaan. Tuen piirissä ovat ne yritykset, joiden liikevaihto on laskenut 30 prosenttia tai enemmän. Hyväksyttyjen ehtojen mukaan kustannustuen minimisumma on 2000 euroa ja maksimi 500 000 euroa.

Tukea voi hakea vaikka ei kuuluisi tuettaviin toimialoihin, tällöin edellytetään erityisen painavaa syytä

Valtiokonttori voi ottaa yrityksen hakemuksen käsittelyyn myös tilanteessa, jossa yritys ei kuulu valtioneuvoston asetuksessa mainittuun toimialaan, jonka liikevaihto on laskenut 10 prosenttia. Tällöin yrityksen tulee osoittaa erityisen painavat syyt sille, että sen liikevaihto on alentunut koronatilanteen vuoksi.

Valtiokonttori valvoo myös jälkikäteen sitä, että tuet on myönnetty oikein perustein, ja voi muun muassa periä virheellisten tietojen perusteella myönnetyt tuet takaisin.

Tietoisku kustannustuesta – Ilmoittaudu mukaan

Suomen Yrittäjät, TEM ja Valtiokonttori järjestävät kaikille yrittäjille avoimen ja maksuttoman tietoiskun kustannustuesta. Tietoiskun aikana saat vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin:

Kuka tukea voi saada? Mitkä ovat hakemisen kriteerit ja mihin tukea voi saada? Miten hakeminen tapahtuu? Mitä minun tulee huomioida hakulomaketta täyttäessäni?

Puhujina ovat Valtiokonttorin asiantuntijat, jotka antavat konkreettista neuvontaa ja opastusta siitä, kuinka kustannustukea haetaan.

Lue lisää: Kustannustuesta odotettu päätös, haku käynnistyy pian: Katso yksityiskohdat tästä

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Aluehallintovirastolta uudet ohjeet tapahtumille – Blockfestin järjestäjä toivoo, että yleisö vastaa itse käytöksestään

30 June, 2020 - 14:06

Aluehallintovirastolta odotetaan uutta ohjeistusta elokuun yleisötilaisuuksiin 1. heinäkuuta. Ohjeistus ratkaisee monen tapahtuman kohtalon.

Tällä hetkellä voimassa olevien määräysten mukaan yli 50 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty heinäkuussa. Tapahtumia, joiden osallistujamäärä on 51-500, voidaan järjestää, jos osallistujien turvallisuus voidaan varmistaa erityisjärjestelyin. Myös yli 500 hengen tapahtumat ovat mahdollisia, jos yleisölle on tarjolla erilliset katsomo-osat.

Suositun Blockfestin järjestäjä Kalle Kallonen on odottanut AVIn ohjeistusta herkeämättä.

– Tahtotila on tehdä festivaali, mutta odottelemme vielä. Kun saamme ohjeet, selviää, onko mahdollista tehdä festivaalia sillä tasolla mitä haluamme. Nyt näyttää suhteellisen hyvältä sen suhteen.

Blockfest keräsi Tampereen festivaalialueelle viime vuonna noin 25 000 kävijää. Kallosen mukaan järjestäjillä on mahdollisuus hieman pienentää tapahtumaa tänä vuonna lähinnä niin, että alueen koko pysyy ennallaan mutta sisään otetaan vähemmän asiakkaita.

– Tavoitteena on tehdä tapahtuma mahdollisimman hyvin. On mahdollista, että tapahtumaa ei tarvitse pienentää lainkaan.

Kallosen mukaan AVIn ohjeistus tulee viime tipassa.

– Meillä tilanne ei ole niin akuutti kun monella pienemmällä järjestäjällä. Olemme tottuneet järjestämään tapahtumia ja Blockfestin lipunmyynti lähti hyvin liikkeelle keväällä. Taloudellista painetta ei ole, koska tapahtuma on ollut suosittu joka vuosi. Jos lipunmyynti ei olisi lähtenyt hyvin myyntiin, tilanne olisi täysin eri. Jos nyt pitäisi alkaa myymään lippuja seitsemän viikon päästä toteutettavaan isoon festivaaliin, kukaan ei uskaltaisi tehdä sitä. Tappiot voivat olla sellaisia, ettei niistä enää nousta. Ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys myydä festivaalia loppuun.

"Emme voi holhota ihmisiä"

Artistien suhteen Kallosen ei ole tarvinnut tehdä muutoksia Blockfestiin. Kaikki päätähdet ovat edelleen tulossa.

– Hekin odottavat tarkempaa ohjeistusta, mihin saa lentää ja missä saa keikkailla. Meillä on edelleen julkaisematta osa artisteista. Emme ole halunneet julkaista ennen kuin saamme AVIn ohjeistuksen.

Kallosen mukaan huonoin tilanne festivaalin kannalta olisi se, että vastuu kävijöiden käyttäytymisestä sysättäisiin festivaalijärjestäjille.

– Järjestäjän tehtävänä on järjestää hyvät puitteet, joissa otetaan huomioon esimerkiksi hygienia. Me emme kuitenkaan voi holhota ihmisiä. Jos joku haluaa halata tai olla lähellä, emme voi sille mitään. Sellainen valvonta on mahdoton toteuttaa.

Kuva: Kalle Kallosen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kokemäen Virkut Oy ja muut uudet yritykset - Katso lista!

30 June, 2020 - 10:42

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 300 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kotipaikka Yritys Akaa Mille Mirtilli Oy Espoo Sitowise Rakennuttajat Oy Espoo Sito Parkki Oy Espoo STREAMCLEAN OY Espoo ResultElf Oy Espoo Priotone Oy Espoo Otacode Espoo Onnen Kehrä Oy Espoo AC4AC Oy Espoo Fleeting Time Films Espoo tmi mia miller Espoo Mood Graphics Espoo Shashank Mane TMI Eura Mäkitalon Invest Oy Forssa Bella Cabella Oy Haapajärvi PLG-Haapajärvi Oy Haapavesi Putkiasennus Sandelin Oy Heinola Kallio Global Heinola Ritamäki Service Oy Helsinki Ilmakunnas-Engblom Oy Helsinki Ilmakunnas Capital Oy Helsinki Probus Holding 11 Oy Helsinki Probus Holding 12 Oy Helsinki Probus Holding 13 Oy Helsinki Probus Holding 14 Oy Helsinki Probus Holding 15 Oy Helsinki Probus Holding 16 Oy Helsinki Probus Holding 17 Oy Helsinki Probus Holding 18 Oy Helsinki Probus Holding 19 Oy Helsinki Probus Holding 20 Oy Helsinki Probus Holding 21 Oy Helsinki Probus Holding 22 Oy Helsinki Probus Holding 23 Oy Helsinki Probus Holding 24 Oy Helsinki Probus Holding 25 Oy Helsinki Probus Holding 26 Oy Helsinki Probus Holding 27 Oy Helsinki Probus Holding 28 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 22 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 23 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 24 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 25 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 26 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 27 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 28 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 29 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 30 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 31 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 32 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 33 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 34 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 35 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 36 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 37 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 38 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 39 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 40 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 41 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 42 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 43 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 61 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 44 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 45 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 62 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 46 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 47 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 63 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 48 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 49 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 50 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 51 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 64 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 52 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 65 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 53 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 54 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 55 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 56 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 57 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 58 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 59 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 60 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 66 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 67 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 68 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 69 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 70 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 71 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 72 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 73 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 74 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 75 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 76 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 77 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 78 Oy Helsinki Finnstar Bidco Holding 79 Oy Helsinki Avara Star Kiinteistöt 4 Oy Helsinki Avara Star Kiinteistöt 5 Oy Helsinki Avara Star Kiinteistöt 6 Oy Helsinki Avara Star Kiinteistöt 7 Oy Helsinki Mandirmedia Helsinki Tilintarkastamo Klemetti Oy Helsinki Tilintarkastusyhtiö Klemetti Oy Helsinki Ceres Performance Helsinki 3D Studio & Mainos Helsinki Milish Helsinki Lukuseula Oy Helsinki Grace Capital Oy Helsinki OPAnt Investment Oy Helsinki Conventional Ventures Oy Helsinki Local Solutions Oy Helsinki Designchills Oy Helsinki Lahsa Oy Helsinki Vesikansa Mezzanine Oy Helsinki Mirabel Partners Oy Helsinki Lovitech Helsinki SEeagles Helsinki Käki Kuljetuspalvelut Tmi Helsinki Medisimsek Oy Helsinki Leo Kodit Oy Helsinki Suvi Karppinen Creative Helsinki Roanta Oy Helsinki Rehlati Helsinki M & S Ravintolat Oy Helsinki JBK Consulting Oy Helsinki EPK Kuljetus Oy Helsinki Inno Production Oy Helsinki Cibo italiano Helsinki Hiushuone Pihlaja Oy Helsinki 4 You Solutions Oy Helsinki Kääntäjä Aleksi Moine tmi Helsinki Essi Peltomaa Helsinki Hair & Beauty Salon Helsinki Oy Helsinki Pondstone Capital Ab Helsinki Aallonharjan oppimateriaalit Helsinki Monitoimi Rautanen Helsinki Fly and Hike Lapland Oy Helsinki Nivelkirurgia THH Oy Helsinki Scope Labs Oy Helsinki Filippa Capital Oy Helsinki Otti Fund I Ky Helsinki Otti Management Oy Helsinki SBB Imatran Vuoksenniskantie 96 Oy Hyvinkää Lämmöx Oy Hyvinkää Tmi Elina Ruottu Hämeenlinna Elokoto osuuskunta Hämeenlinna Rakennus Kerttula Oy Ilmajoki LumiCars Imatra Satakieli Holding Oy Inari arcticXpert Joensuu Ptvgym Joensuu Oy Jyväskylä Bitcice Jyväskylä Second Hand Hipsu Jyväskylä Kiinteistö Oy Appitilat Jyväskylä IDUlla Consulting Jämsä Kravee Oy Jämsä Himos Rakennus Oy Jämsä Himos Pihat Oy Kaarina Finnebij Kajaani Timo Antero Moilanen Kangasala Modusteel Oy Kangasala SJL Partners Oy Kangasala Kangasalan Aurinkoapila Oy Kangasala Leipi Technologies Oy Karkkila Hitsaus & Rakennustyö Sundqvist Kerava Suomen Alkusammutuskoulutus Oy Kirkkonummi SportTare Kirkkonummi Vanamos Oy Kokemäki Koulutettu hieroja Nils Kuu Kokemäki MJHON Consulting Oy Kokkola IJ Lomaretki Kokkola Sweet Femi Oy Kotka Tapro Russia Oy Kouvola Oma LVI-palvelut Oy Kruunupyy Fma Andreas From Kuopio A&V Investment group Oy Kuopio Wellness Wilma Kurikka Impossible Bodyart Kuusamo Mantas Max 18 Oy Lahti WQ GROUP OY Lahti Pikkiksen paja Oy Lahti Appnorth Oy Laihia Ellis Hause Oy Lappeenranta Husun Mansikka Lappeenranta Siivouspalvelu Eemeli Lappeenranta Pakkanen Medical Consulting Oy Laukaa Aarniovuori Oy Lempäälä Täysteho Oy Leppävirta OY ESIS&CONSULTING AB Lieksa LoveKoli Oy Lieto Ohana Kaartemo Oy Lohja Tmi Niko Virmavaara Lohja Lehto Medical Oy Loimaa A. Soro Holding Oy Loimaa Konepiste JT Oy Loviisa Rjj Service Maarianhamina Bellarino Ab Muhos Louhi Invest Oy Mustasaari Smakkompaniet Ab Mäntsälä Padamraj Oy Mäntsälä Ossilta Oy Mänttä-Vilppula KMV Ympäristöhuolto Oy Mänttä-Vilppula Mäntän Ympäristökiinteistöt Oy Nokia Feeling & Freedom Company FFC Oy Ltd. Oulu PAULAVANAMO Oulu Huti Kokassa Oy Oulu Kurkela & Toivola Oy Oulu HopeFinder OY Oulu Arkkitehtuure Oulu Joona Tuomivaara Oulu nuurtaksi Padasjoki Insinööritoimisto Luukkanen Oy Paimio Braids By Sofie Pedersören kunta Ellen Forsman Pedersören kunta johanna Forsén Petäjävesi Tmi Jartsun auto ja kone Pieksämäki Maa-Aitta Oy Pieksämäki Vejudo oy Pietarsaari PK Composites Pirkkala Rakennuspalvelu Eliittikodit Oy Pirkkala Essi Lassila Oy Pori Divine Sales Oy Pori JH Jetti tmi Pori KTP Rakenne Oy Porvoo H.V Finance & Consulting Oy Porvoo Fastighets Ab Borgå Färglager Pudasjärvi Tmi Kalle Särkelä Puumala Malosen Marjat Pyhtää Soittomestarit Oy Raahe Asennuspalvelu Liikanen Raasepori Rasmet Koneistus Oy Ab Riihimäki KERNAALA WOOD & IRON Oy Ltd. Riihimäki Tmi Olivia Heinilä Riihimäki SEA & EE Capital Oy Rovaniemi JA-TI TRANS OY Saarijärvi Jolinki Oy Salo Huovutusgalleria Susimeloni Salo Silanto Group Oy Salo KimiWay Salo FS Autopesu Sastamala Sastamalan Taksipalvelu Oy Sastamala Monipalvelut Janne Savia Seinäjoki Tuku's Tattoo Seinäjoki Hyvinvointipalvelut Pilkettä Seinäjoki LRP rakennuspalvelut Seinäjoki Tilitoimistopalvelut K Toivola Siuntio Anna Enkenberg Art Somero Sanna Lindström Säkylä Kokemäen Virkut Oy Säkylä Byrm Oy Tampere Finn-Tammer Oy Tampere Kiinteistö Oy Eerolansuorantie 309 Tampere WSK-Sähkö Oy Tampere Ki Oy Tampereen Messukylänkatu 1 Tampere Hyvänolon Elämänpuu Oy Tampere Wellness by Kiia Aleksandra Tampere Novus Rara Consulting Oy Tampere Tampereen Huumori Oy Tampere Kirkuk parturi Tampere ArkMartik Tampere sallaida Oy Turku Kestilän Liiketalon Purku Oy Turku Kestilän Liiketalo Oy Turku Kanto Asunnot Oy Turku Christine Holding Oy Turku Alstalm Oy Turku Psykologtjänster/Psykologipalvelut Annika Tuomi Turku Kukkakauppa Pioni Turku Wallenius Production Oy Turku Afrodite Foods Turku HJS Hissit Oy Turku Taksi A Heikkilä Oy Tuusula Kesälahti Gård Tmi Tuusula Tuomas Lohiniva Tuusula KOY Tuusulan Kauppaholvi Vantaa Tmi Valtteri Hurme Vantaa Asunto Oy Vantaan Unikko Vantaa tmi laura musturi Vantaa LVI-Säätö Kanninen Oy Vantaa Kanninen Capital Oy Vantaa Gharib Group Oy Vantaa STO Express Finland Oy Vantaa Dynaivot Oy Vantaa Stecla OY Vantaa Urakointi L. Sirén Vantaa Chanee Billionaire Group Finland Vantaa RautAcco Oy Vantaa win joka paiva Oy Vantaa Kesän Taikaa Vantaa Pajala Etelä-Suomi Oy Vantaa Tmi Alketen tulkkauspalvelu Varkaus Prestige Audit Oy Varkaus OhtoPhoto Vesilahti PajuCNielu Oy Vihti Kojon Kipakka Ky Viitasaari RAS Fish Oy Vöyri Enilora Consulting Ab Ylivieska Tmi Marjukka Kalliokoski Äänekoski SALT Kiinteistöt Oy    

Pirjo heräsi yrittäjyyteen keski-iässä, hyödynsi yrittäjän oppisopimusta: "Sain mentorin talouselämän huipulta"

30 June, 2020 - 10:18

Toimitusjohtaja Pirjo Kivistöä hymyilyttää, kun hän pohtii yrittäjäksi ryhtymistään. Ajatus tapahtumamarkkinointialasta ja yrittäjyydestä lähti kypsymään mielessä keski-iässä. Kivistö mietti, että yrittäjyys voisi olla oikea tapa työllistyä.

Taustalla olivat ideologiset erot silloisen työnantajan kanssa. Yrityksen perustamiseen hän sai vinkkejä tilitoimistoa pitävältä ystävältään. 

– Tee sitä, missä olet hyvä ja mistä olet innostunut. Monesti se kantaa eteenpäin, Kivistö sanoo nyt. 

Nykyisin hänellä on jo kolme yritystä: koulutukseen ja valmennukseen erikoistunut Karisma Konseptit Oy, tapahtumatuotantoon keskittyvä Event Live Oy sekä hallintoyritys Point Production Oy. Karisma Konseptit Oy:ssä Kivistö hyödyntää verkostopartnereita, Event Livessä hänellä on yrittäjäkollega. Lisäksi nainen toimii Nurmijärven Yrittäjät ry:n puheenjohtajana. 

Ammatillisesta koulutuksesta vertaistukea

Kivistö tunnustaa olevansa ikuinen opiskelija. Alun perin hän on opiskellut merkonomiksi. Lisäksi hän on opiskellut kasvatustieteiden perusteet Helsingin yliopistossa sekä syventynyt palvelumuotoiluun tradenomin (YAMK) -tutkinnossa. 

– Opiskeluaikana pohdin, miten saisin ihmiset oppimaan, joten päädyin opiskelemaan myös ammatilliseksi opettajaksi. Nyt voin toteuttaa ajatuksia yrityksessäni, sillä kouluttaminen ja yritysten kehityskaari kulkevat yhdessä. 

Ammatillista koulutusta Kivistön on hyödyntänyt suorittamalla yrittäjän oppisopimuksella digitaalisen markkinoinnin koulutuksen sekä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Viimeisimmästä hän kertoo saaneensa erityisen antoisia kokemuksia.  

– Sain koulutuksesta tärkeää vertaistukea yrittäjäkollegoilta ja palautetta näyttöjen arvioijilta. 

Tukea opintoihin mentorilta 

Yrittäjän oppisopimuksella opiskelu on Kivistön mielestä "upeaa".

– Aikuisena opiskeluun suhtautuu vakavasti. Kouluttautuminen tapahtuu työn ohella ja koulusta saadun opin – muun muassa kannattavuuslaskelmien tekemisen - voi täysin soveltaa omaan yritykseen, hän perustelee.

Kivistö neuvoo muita yrittäjän oppisopimuksesta kiinnostuneita valitsemaan ulkopuolisen mentorin.

– Esimerkiksi itseäni yrittäjyydessä haastoi mentori talouselämän huipulta. 

Yhteistyön oppilaitoksen ja opettajien kanssa Kivistö on kokenut toimivaksi. Esimerkiksi yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon vastuuopettaja jaksoi paneutua tutkinnon suorittamisen aikana moniin yksityiskohtiin kuten asiakassopimuksiin. 

– Minulla on ollut onni kohdata hyviä ja välittäviä opettajia.  

Nyt Kivistön mielessä siintävät jo jatko-opinnot.  

– Kenties kehitän osaamistani yksittäisillä ammatillisen tutkinnon osilla. Haluaisin tehdä myös väitöskirjan yrittäjyyskasvatuksesta, hän toteaa.

"Nurkan takana saattaa odottaa yllätyksiä"

Pirjo Kivistö näkee ammatillisen osaamisen kehittämisen tärkeäksi niin yrittäjälle kuin työntekijöille. Osaamisen uudistaminen on tärkeää, jotta ei jämähdä paikoilleen.

– Ammatilliset koulutukset ja kurssit auttavat kehittymään. Esimerkiksi Yksinyrittäjäakatemia tukee selviytymistä ja oman liiketoiminnan miettimistä.

Kivistö suosittelee haastamaan itsensä ja hyödyntämään ammatillista koulutusta. Oppilaitosten palveluvalikoimista löytyy tutkintoja, tutkinnon osia ja täsmäkoulutuksia. Palvelut räätälöidään tarpeiden mukaan.

Hän kehottaa ensin pohtimaan omaa osaamisen tarvetta ja suhtautumaan avoimesti uuteen.

– Kannattaa pohtia, mitä minun pitäisi osata. Kun sitoutuu, pääsee ”pitäisi” -sanasta nopeasti eteenpäin. Emme ole koskaan valmiita. Nurkan takana saattaa odottaa yllätyksiä, jotka vievät oman jutun uuteen lentoon, kun kuuntelemme avoimin korvin, mitä muilla on kerrottavaa.

Ammatillinen koulutus kannattaa hänen mukaansa pitää mielessä myös uusien osaajien rekrytoinnissa.  

– Yrityksissä ei tunneta riittävästi koulutussopimuksen mahdollisuuksia. Koulutussopimuksessa opiskelija hankkii ja vahvistaa osaamista työpaikalla. Jos yrityksessä on työvoimatarvetta, voi hänet palkata oppisopimuksella.

Oppilaitoksille Kivistöllä on selvä neuvo. Hänen mielestään yrittäjät pitävät siitä, että käsiteltävään aiheeseen edetään nopeasti ilman "oppilaitosjargonia".

– Koulutuksissa kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon toisia yrittäjiä. Opettajan on mahdotonta pysyä ajan tasalla kaikissa käsiteltävissä aiheissa. 

Lue lisää ammatillisesta koulutuksesta täältä.

Kuva: Yrittäjät

Anne Öhman

anne.ohman (at) yrittajat.fi  

Kotimaan matkailu voimissaan, mutta elokuu kysymysmerkki – Miltä kuulostaisi norpparetki Saimaalla tai kaislikkokylpylä saaristossa?

30 June, 2020 - 08:00

Varsinais-Suomen Rymättylässä sijaitseva kokous- ja virkistyspalvelukeskus Herrankukkaro on auki tilauksesta ympäri vuoden sekä heinä-elokuun lauantait ohjelmailtojen aikaan. Pentti Oskari Kankaan yritys järjestää myös päivä- ja illallisristeilyjä höyrylaiva Ukkopekalla.

– Kesäkuu meni leppoisasti, sillä Ukkopekka odotti rajoitusten purkua. Vanha höyrylaiva ei taipunut rajoituksiin, kuten turvaväleihin, mutta 1. heinäkuuta aloitetaan risteilyt. Herrankukkarossa peruuntuivat kaikki varaukset 100-prosenttisesti keväältä ja kesän alusta, mutta noin 70 prosenttia niistä siirtyi syksyyn.

Kesäkuussa kotimaalaiset korvaavat puuttuvat ulkomaan turistit – ”Elokuu on täysi kysymysmerkki”

Euroopan neljänneksi suurin makeavesijärvi Saimaa on myös ulkomaalaisten suosiossa oleva matkailukohde.

Miten Saimaan Eräpalvelun ja Oravi Lake Centerin kesäkuu meni?

Toimitusjohtaja Marie Fantin mukaan kesäkuu meni paremmin kuin yrittäjät olivat toivoneet.

– Kotimaiset matkaajat ovat korvanneet ulkomaiset. Perinteisesti 40 prosenttia asiakkaistamme on ulkomaalaisia, tietyissä tuotteissa, kuten opastetuissa kalaretkissä valtaosa asiakkaista on ulkomaalaisia. Kalaretkiä emme ole tehneet juuri ollenkaan, kanoottivuokrauksella menee hyvin, ja norpparetkiä olemme tehneet paljon, Fant kertoo.

Ravintola Ruukinranta avasi ovensa 1. kesäkuuta, kun avaaminen sallittiin, ja asiakkaita on ollut enemmän kuin viime vuonna. Konserniin kuuluu myös kyläkauppa, joka tarjosi koronatilanteessa kotiinkuljetuksia.

Järviohjelmaa, kuten kalaretkiä, järjestetään toukokuusta lokakuun puoleenväliin. Talvella yritys tarjoaa aktiviteetteja jäällä. Saimaan Eräpalvelu on osakkaana hotellissa ja hoitaa alueen majoituksen myynti- ja vastaanottopalvelut, mutta ei omista majoitustiloja.

– Oli ikävää, että matkailulinjauksia jouduttiin odottamaan niin pitkään. Monet saksalaiset ovat odottaneet ja odottaneet, nyt he peruuttavat aika myöhäisessä vaiheessa, emmekä välttämättä saa suomalaisia korvaamaan kahden viikon majoitusvarauksia.

Fantin mukaan elokuu on täysi kysymysmerkki, sillä elokuussa suurin osa asiakkaista on ulkomaisia. Ulkomaiset ovat matkustaneet Saimaalle vielä syyskuussa ja jopa lokakuun alussa.

Norpparetkien suosio kasvaa vuosi vuodelta. Norpparetkien pääsesonki on toukokuu.

– Norpat vaihtavat karvan toukokuussa ja viettävät silloin paljon aikaa kivillä. Toukokuun retkistä 99 prosentissa nähdään norppa, ainoastaan tuulinen ja sateinen päivä voi haitata norppien näkemistä. Keskikesällä teemme auringonlaskun norpparetkiä, sillä auringonlaskun aikaan norpat voivat nousta kiville. Tällöin noin joka toisella retkellä nähdään norppia.

Kesä voi tuoda nostetta kotimaan matkailuun jatkossakin

Saimaan Eräpalvelu Oy aloitti toiminnan melonnalla ja se on edelleen liiketoiminnan ydin. Yritys vuokraa Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoissa kajakkeja. Ravintola on profiloitunut kalaruokiin, ja he jalostavat kalaa myös Savonlinnan muihin ravintoloihin.

Saimaan Eräpalvelu ja Lake Center työllistävät kesällä noin 25 työntekijää ja ympärivuotisesti noin viisi työntekijää.

Kotimaiset matkaajat ovat tottuneet monipuoliseen ohjelmatarjontaa ulkomailla matkaillessaan. Nyt ihmiset tutustuvat kotimaan tasokkaisiin kohteisiin ja palveluihin.

– Hieno juttu, että ihmiset matkustavat kotimaassa, jotkut ehkä ensimmäistä kertaa, ehkä tekevät sen tulevaisuudessakin. Toivomme, että tämä kesä toisi nostetta kotimaan matkailuun.

– Suunnittelemme matkailutuotteita asiakaspalautteen ja toiveiden perusteella. Matkustamme tosi paljon itsekin Suomessa ja maailmalla, ja seuramme trendejä. Pyrimme seuraamaan Suomessa tehtäviä tutkimuksia ja raportteja, ja olemme hyödyntäneet Visit Saimaa -hankkeen koulutuksia.

Saimaan Eräpalvelu ja Lake center kuuluvat SaimaaHoliday ry -verkostoon.

Turun saaristossa koettavaa: Ohjelmallisia kesäiltoja ja höyrylaivaristeilyjä

Naantalin Herrankukkaron kysytyintä antia ovat savusaunat ja kaislikkokylpylä, johon kuuluu seitsemän lämminvesiallasta. Isoin savusauna on 126-paikkainen maasavusauna. Toimitusjohtaja Pentti Oskari Kangas perusti Herrankukkaron vuonna 1979. Yritys on palkittu muun muassa Suomen parhaana matkailuyrityksenä.

Kangas on vanhemmalle polvelle tuttu Seitsemän Seinähullua veljestä -viihdeyhtyeestä. Yritys järjestää myös kalastusretkiä ja esimerkiksi pelastuspukukelluntaa.

– Suosituimpia ohjelmapalveluita ovat veneretki pirtumiesten kätköluolalle rysäveneellä ja toinen suosittu on vanhan ajan torpparin pihapelit. Ne sopivat kaikille ikään ja kokoon katsomatta.

Vaikka Herrankukkaron kevään ja alkukesän varaukset peruuntuivat, noin 70 prosenttia niistä siirtyi syksyyn. Höyrylaiva Ukkopekan risteilyt tuovat puolet yrityksen liikevaihdosta, mutta nyt kauden aloitus siirtyi keväältä heinäkuun alkuun.

Herrankukkarossa käy normaalivuonna noin 8000 asiakasta vuodessa ja Ukkopekalla noin 16000. Ukkopekalle lipun voi ostaa myös hetken mielijohteesta laiturilla sijaitsevasta lipputoimistosta.

Yritys työllistää noin 40 työntekijää, joista puolet Ukkopekalla. Kaikki työntekijät on kutsuttu takaisin töihin lomautuksilta. Herrankukkaron asiakkaista lähes 90 prosenttia on ryhmiä.

– Heinäkuu on ollut ylivoimaisesti vuoden hiljaisin kuukausi. Silloin meillä on kerran pari kuukaudessa savusaunatapahtumia. Kesällä on lisäksi lauantaisin Kesäpäivä saaristossa -tapahtuma, joka on aika iso juttu. Ohjelmassa on muun muassa Turun Linnateatterin esitys, tunnettujen iskelmätähtien laulua ja laituritanssit.

Elokuussa järjestetään niin ikään tansseja.

Yritys on palkittu kestävän kehityksen matkailusta.

– Kun aloitimme 35 vuotta sitten, en tiennyt, mikä on hiilijalanjälki. Olen kotoisin Uudenkaupungin ulkosaaristosta, ja ajatus saaristoelämästä, on peräisin sieltä. Käytämme 99- prosenttisesti uusiutuvaa energiaa, emmekä juuri käytä muovia. Olemme tehneet näin jo 30 vuotta. Nyt näistä asioista tulikin trendikkäitä, mutta se kuuluu pirtaamme, Kangas kertoilee.

– Rymättylä on ollut vuosituhansia ruoka-aitta, ja meidänkin ruoat tulevat nurkan takaa, näin se toimii.

Pentti Oskari Kangas tekee vapaaehtoistyötä Sri Lankassa, jossa työ keskittyy vammais- ja orpolasten auttamiseen.

Perheyrityksen omistus on nykyisin Pentti Oskari Kankaan lasten, Kari-Oskari Kankaan, Meri Dow’n ja Noora Kangas-Kuutin hallussa. Myös Pentti Oskarin vaimo Marja Kangas työskentelee yrityksessä.

Katso matkailukohteita Työ- ja elinkeinoministeriön tukemassa ja Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n toteuttamassa palvelussa 100 syytä matkailla Suomessa.

Kuvat: Saimaan eräpalvelu ja Herrankukkaro

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Suomalaista älysormusta suitsutetaan maailmalla: "Voi ennakoida koronaviruksen oireet 90-prosenttisella todennäköisyydellä"

29 June, 2020 - 15:02

Oura-älysormus on saanut runsaasti huomiota kyvystään ennakoida koronaviruksen aiheuttaman Covid19-taudin ensimmäisiä oireita. Viimeisin kehujen lähde on iso amerikkalainen uutiskanava CNBC, joka kertoo asiasta täällä.

Ouran takana on suomalainen yritys, jonka kehittämä sormus keskittyy ensisijaisesti unen mittaamiseen. Koronakevään aikana Oura nousi ensimmäisen kerran esille koronavirukseen liittyen maaliskuussa, kun Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollmén kertoi blogissaan huomanneensa ruumiinlämpönsä noususta sormuksen keräämän datan perusteella. Hollménilla todettiin pian sen jälkeen koronavirustartunta.

Ouran etuna muihin unta mittaaviin kuluttajalaitteisiin on pidetty nimenomaan sen lämmönmittausominaisuutta. 

Tutkijat ovat perehtyneet asiaan kevään aikana. Tutkimusten perusteella on mahdollista, että sormus ennakoi oireiden alkamisen kolme päivää etukäteen. Muun muassa NBA-koripalloliigan pelaajat käyttävät Oura-sormuksia ennaltaehkäistäkseen koronatartuntoja. Liiga on viime aikoina tilannut yli 1000 sormusta. Yhtenä tarkoituksena on CNBC:n mukaan pelaajien mielenrauhan lisääminen. NBA-pelaajat on varustettu myös lukuisilla muilla laitteilla, joilla tarkkaillaan muun muassa turvaetäisyyksiä.

Tällä hetkellä tiedetään, että muun muassa leposykkeen nousu, hengitysrytmin kiihtyminen ja ihon lämpötilan muutokset voivat ennakoida koronavirustartuntaa. Oura on kertonut keskittyvänsä tuotekehityksessä koronaennakoinnin kehittämiseen.

Yhdysvaltojen Länsi-Virginiassa sijaitseva Rockefeller Neuroscience Institute sai äskettäin valmiiksi tutkimuksen, jossa tarkkailtiin 600 koehenkilöä. Sen mukaan Oura-sormus kykenisi havaitsemaan ensioireet 90 prosentin tarkkuudella.

Tutkijat muistuttavat, että täyttä varmuutta asiasta ei ole, sillä kyseessä voi olla myös jokin muu sairaus kuten influenssa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kustannustuki tulee haettavaksi 7. heinäkuuta: Toimi näin

29 June, 2020 - 12:44

Eduskunnan viime viikolla hyväksymä kustannustuki tulee haettavaksi 7. heinäkuuta Valtiokonttorin sähköisellä lomakkeella.

Osa yrittäjistä on ihmetellyt kustannustuen rajaamista 20 000 euron liikevaihtoon. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen myöntää, että olisi ollut parempi, jos raja olisi ollut hieman matalampi.

– Olisi ollut hyvä jos liikevaihtoraja olisi ollut alempi, jolloin myös pienemmät yritykset olisivat päässeet tuen piiriin.

Hyväksyttyjen ehtojen mukaan kustannustuen minimisumma on 2000 euroa ja maksimi 500 000 euroa.

Kuismasen mukaan tuen ehdot ovat sinänsä selkeät.

– Jos yritys kokee että tuen myöntämiseen liittyy jotain epäoikeudenmukaista, se voi kokeilla tuen hakemista erityisten painavien syiden perusteella. Erityisen painavien syiden punninta jää lopulta Valtiokonttorin vastuulle.

Yleisiä kysymyksiä kustannustuesta

Milloin tukea voi hakea?

Kustannustuki on haettavana 7.7.–31.8.2020. Sitä ennen Valtiokonttorin tietojärjestelmää räätälöidään ja testataan tuen käsittelyä ja maksatusta varten.

Miten tukea haetaan?

Tukea haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella.

Kuinka suuri kustannustuki on?

Tuen suuruus on yrityskohtainen. Tuen alaraja on 2 000 euroa (alle 2 000 euron tukea ei makseta) ja yläraja 500 000 euroa.

Kuka voi saada tukea?

Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia. Se kohdentuu kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja toimialoihin.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

Yrityksen toimiala kuuluu tuen piiriin. Tukikauden liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden. Yrityksellä on palkkakuluja ja kiinteitä kuluja, joita on vaikea sopeuttaa.

Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, yritys voi hakea tukea vain erityisen painavasta, koronapandemiaan liittyvästä syystä. Ehdot tarkentuvat lain jatkovalmistelussa. Yritysten lisäksi tukea voivat hakea  säätiöt ja yhdistykset, joilla on liiketoimintaa.

Miltä ajalta liikevaihtoa tarkastellaan ja mihin ajanjaksoon sitä verrataan yrityksen kirjanpidossa?

Lakiesityksen mukaan liikevaihdon vertailuajankohta on yrityksen vuoden 2019 maalis-kesäkuun myynnin keskiarvo. Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailuajankohdan liikevaihto on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo. Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista tai näiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan.

Miten Business Finlandin rahoitus, ELY-keskusten jakama tuki, kuntien jakama tuki tai ravintoloille jaettu kohdennettu tuki vaikuttavat yleistuen määrään?

Kustannustukea voisi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa. Tuet yhteensovitetaan eli muut suorat tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennettäisiin täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otettaisiin huomioon 70 prosenttia. Työttömyysetuuksia tai toimeentulotukea ei lain mukaan vähennetä kustannustuesta.

Voinko lähettää yritystukihakemuksen paperilla, jos yritystuen sähköinen hakukanava ei toimi?

Paperihakemusta ei kannata lähettää, jos sähköinen asiointikanava ei hetkellisesti toimi. Odota, että palvelu palautuu käyttöön. Sähköinen asiointikanava on yksinkertaisin tapa hakea tukea ja se mahdollistaa myös tukihakemuksen nopean käsittelyn.

Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikki nimenkirjoitusoikeudelliset ovat ulkomaisia eivätkä saa valtuutusta suomalaiselle taholle. Pdf-hakemus tilataan Valtiokonttorista myöhemmin ilmoitettavasta osoitteesta.

Voinko tehdä hakemuksen, jos minulla ei ole pankkitunnuksia?

Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa, jos hakija ei voi tunnistautua sähköiseen asiointikanavaan. Pdf-hakemus tilataan Valtiokonttorista myöhemmin ilmoitettavasta osoitteesta.

Miten ulosotto vaikuttaa tuen saamiseen tai sen maksuun?

Kustannustukea ei myönnetä yritykselle, jolla on maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa. Myönnettävä tuki on ulosoton alaista tuloa, johon ulosottoviranomaisella on lain mukainen oikeus.

Pitääkö tukea hakea mahdollisimman nopeasti? Riittääkö sitä vain ensimmäisenä hakeville?

Ei tarvitse. Tukea saavat ne, jotka täyttävät lain edellytykset.

Milloin myönnetty tuki tulee tilille?

Valtiokonttori pyrkii käsittelemään hakemukset mahdollisimman nopeasti. Myönnetty tuki maksetaan Verohallinnolta saadulle pankkitilille ja on tilillä kolmen pankkipäivän kuluessa.

Voiko yritykseni tehdä jo etukäteen jotain ennen haun käynnistymistä?

Ainakin seuraavat asiat kannattaa tarkistaa ja huolehtia kuntoon:

Suomi.fi-valtuutuksen kautta hakemuksen voi tehdä joko nimenkirjoitusoikeudellinen tai valtuutettu. Hakijan kannattaa tarkistaa, että nimenkirjoitusasiat ovat kunnossa. Mikäli yrityksen nimenkirjoitusoikeudessa on puutteita tai korjattavaa, asian voi korjata olemalla yhteydessä Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Lisäksi on syytä varmistua, että yrityksellä on puolesta tekemiseen edellytettävät toimenpiteet tehtynä Suomi.fissä. Yrityksen/yhteisön puolesta edustamiseen tarvittavat valtuutukset hoidetaan Suomi.fi-valtuudet-palvelussa. Kustannustukea haetaan valtuudella ”Yritysrahoituksen hakeminen”.

Kustannustuki voidaan maksaa vain tilille, jonka yritys on ilmoittanut Verohallinnolle. Tarkista ilmoittamasi tilinumero ja ilmoita uusi numero tarvittaessa Omavero-palvelussa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tutkimus: Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi aktiivisimpia – Omistajanvaihdosten edistämiseksi esitetään muutoksia verotukseen ja palveluista pysyviä

29 June, 2020 - 10:18

– Sukupolvenvaihdosten ja yrityskauppojen edistäminen on kuitenkin edelleen liian projektiluontoista, mikä estää toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen, toteaa KTT Juha Tall Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Tiedot käyvät ilmi Omistajanvaihdosfoorumin tilaamasta arvioinnista, jonka toteutti Seinäjoen am-mattikorkeakoulu.

Koronakriisi aiheutti omistajanvaihdoksiin hetkellisen pysähdyksen. Nyt tilanne on palaamassa kohti aikaisempaa normaalia.

– Kriisi vaikuttaa yritysten tuloksentekokykyyn ja sitä kautta yritysten arvoon. Hyvin hoidetuilla yrityksillä on yritysmarkkinoilla aina kysyntää, Ov-foorumin sihteeri ja Suomen Yrittäjien projektipäällikkö Mika Haavisto kertoo.

Parhaiden pisteiden Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa matalan kynnyksen neuvontapisteet yrittäjille

Arvioinnin mukaan omistajanvaihdospalvelut ovat Suomessa aikaisempaa toimivampia. 65 prosent-tia evaluointiin osallistuneista omistajanvaihdosasiantuntijoista arvioi palveluiden kehittyneen hy-vään suuntaan ja vain viisi prosenttia huonompaan suuntaan edellisen viiden vuoden aikana.

Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi saivat evaluoinnissa täydet kuusi pistettä omistajanvaihdosten edistämisestä. Näissä maakunnissa on toimintasuunnitelma omistajanvaihdosten edistämiseksi ja niistä löytyy toiminnasta vastaava organisaatio, eri tahoja kokoava yhteistyöfoorumi ja matalan kyn-nyksen neuvontapiste yrittäjille.

– Lisäksi yrittäjille suunnattuja aktivointitoimenpiteitä tehdään säännöllisesti ja omistajanvaihdospalvelut ovat kehittyneet myönteisesti viime vuosina.

Myös Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta pärjäsivät hyvin vertailussa ja jäivät vain niukasti kärkikaksikon taakse (5,5 pistettä).

Omistajanvaihdostyö pysyväksi toimintamuodoksi – ”Ov-foorumille ja alueellisille neuvonta-palveluille tarvitaan pysyvä rahoitus”

Tutkimuksen toteuttamisesta vastannut Juha Tall pitää tuloksia lupaavina, mutta tunnistaa omista-janvaihdosten edistämisessä kehittämiskohteita.

– Määrätietoinen työ omistajanvaihdosten edistämiseksi on alkanut tuottaa hedelmää ja perusasiat omistajanvaihdosten edistämiseksi aluetasolla kyllä tiedetään. Ne eivät ole mitään rakettitiedettä. Osassa maakuntia omistajanvaihdosten edistäminen on jo otettu erinomaisesti haltuun, Tall sanoo.

Tallin mukaan haasteita kuitenkin riittää ja omistajanvaihdostyön resurssit pitäisi varmistaa niin, että siitä tulisi nykyistä pysyvämpää toimintaa.

– Omistajanvaihdosten edistämistyötä on tehty ja tehdään edelleen pääsääntöisesti erilaisten kehit-tämishankkeiden muodossa, hän jatkaa.

– Evaluointimme perusteella toimintamallit ovat nyt kehittyneet niin, että pysyvän rahoituksen saa-minen omistajanvaihdosfoorumille sekä yrittäjien alueellisille neuvontapalveluille ja herättelytoimille olisi perusteltua.

Tutkimus esittää myös omistajanvaihdosten edistämisen vastuuhenkilöä Työ- ja elinkeinoministeriöön.

Suosituksia valtakunnan tason omistajanvaihdosten edistämiseen

Omistajanvaihdostyön edistämisen tutkijat Juha Tall ja Elina Varamäki suosittelevat valtakunnallisella tasolla muun muassa seuraavia toimenpiteitä.

Valtakunnalliset suositukset:

1. Omistajanvaihdosten rekisteröinti Tilastokeskuksessa.

2. Valmennusohjelma omistajanvaihdosneuvojille.

3. Omistajanvaihdoksissa myyjän verotus maksuperusteiseksi. Nykyisin myyjä verotetaan heti kaupanteon jälkeen, vaikka osa kauppasummasta tulisikin maksuun vasta vuosien päästä.

4. Pienten yritysten osakkeiden hankintameno-olettamien nostaminen. Tämä vähentäisi myyjään kohdistuvaa verorasitusta ja kannustaisi yrittäjiä yrityksen myyntiin.

5. Perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen.

6. Finnveran takauksen osuuden nostaminen.

7. Valtakunnallinen oman pääoman ehtoisia sijoituksia omistajanvaihdoksiin tekevän pääomarahaston perustaminen. Pankkien ja Finnveran vaatimukset oman pääoman määrän suhteen ovat viime vuosina tiukentuneet.

 

Tutkimukseen vastasi lähes 250 omistajanvaihdosasiantuntijaa eri puolilta Suomea. Edellinen valta-kunnallinen omistajanvaihdospalveluiden evaluointitutkimus tehtiin vuonna 2014.

Tutkimus kokonai-suudessaan on saatavilla tästä

Omistajanvaihdosfoorumissa on mukana edustava joukko valtakunnallisia julkisia ja markkinaehtoisia toimijoita sekä yrittäjäjärjestöjä.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Pages