Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Subscribe to Yrittajat.fi/p-hyrittajat feed
Updated: 2 hours 54 min ago

Näiden miesten firma puhdistaa merta muoviroskista

4 hours 24 min ago

Johannes Myllykosken kehittämä innovaatio on mertenpuhdistusalus, joka siivoaa vedestä isompien muoviroskien lisäksi mikromuovia, öljyä ja haittakasvillisuutta.

Kesällä 2018 Clewat Oy vahvisti omistuspohjaansa ja toimitusjohtajana aloitti Janne Saarikko, jolla on kokemusta etenkin rahoitusalalta.

– Innovaatio kykenee  erottelemaan ja keräämään talteen sulatetusta vedestä roskat, raskaammat kiintoaineet kuten hiekan ja sepelin sekä mikrokokoiset partikkelit, Clewatin operatiivinen johtaja Hannu Mäkelä kertoo.

Clewatin järjestelmä pystytään asentamaan myös kiinteästi esim. satamaan tai vedenpuhdistamoon, jolloin järjestelmän läpi kulkeva vesi palautuu puhtaana takaisin vesistöön. Clewatin tiimi palasi äskettäin Euroopan kiertueelta, jonka tarkoituksena oli testata puhdistusjärjestelmää valtamerillä, järvillä ja jokiväylillä.

– Reissu oli onnistunut. Saimme kokemusta erilaisista roskista ja haittakasvillisuuksista ja pystyimme todentamaan, että saamme epäpuhtaudet talteen. Seuraavan kerran laite on tositoimissa Floridassa, jossa alkaa kesällä Clewatin tähän mennessä suurin pilottihanke. Siihen ottaa osaa amerikkalaisten sotilasinsinöörien lisäksi myös suomalainen Bio-Raiser.

– Miamissa sijaitseva Lake Okeechobee -järvi on pahasti rehevöitynyt läheisiltä pelloilta valuneiden ravinteiden takia.Kerätty ravinne ja biomassa on tarkoitus kierrättää uudelleen kasvien kasvualustaksi levittämällä se takaisin pelloille sellaisessa muodossa, että ravinteet eivät pääse valumaan uudelleen vesistöön. Näin parannetaan vesistön tilaa ja vähennetään levän kasvumahdollisuuksia.

Mäkelän mukaan Clewatin laite pystyy keräämään 200 kuutiota biomassaa tunnissa.

– Valtamerille tarvitaan toki useita aluksia. Ensi vuoden loppuun mennessä tavoitteena on saada 20 alusta puhdistamaan vesistöjä. Tarvittaessa voimme skaalata aluksen suuremmaksi tai ketjuttaa useita aluksia yhteen. Maailman vesissä on tutkimusten mukaan noin 250 miljoonaa tonnia muovijätettä. Sitä tulee vuosittain 10 miljoonaa tonnia lisää. Clewat on parhaillaan käynnistämässä rahoituskierrosta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen(at)yrittajat.fi

Vuoden nuori yrittäjä Jarna Kaplas vie palkintorahoilla työntekijänsä Toscanaan: "Hienoa olla esikuva muille"

26 May, 2019 - 12:13

Konttiravintola Mortonin yrittäjä Jarna Kaplakselle osoitettu 20 000 euron pääpalkinto käytetään suurimmaksi osaksi yrityksen työntekijöiden palkitsemiseen Toscanan-matkalla.

– Vaikka itse olenkin tässä keulakuvana niin arvostan valtavasti niitä ihmisiä, joiden kanssa olen tehnyt töitä viimeisten yhdeksän vuoden aikana.

Kaplas sai tietää voitostaan vasta seistyään lavalla muiden finalistien kanssa.

– Olen nöyrän kiitollinen. Tuntuu sairaan upealta, että voin olla esikuvana myös muille yrittäjille.

– Suurimpana saavutuksenani pidän sitä, että saimme Mortonin visiosta koko Rautalammin kunnan visio eli Rautalampi takaisin maailmankartalle.

Tarkemmin Jarna Kaplaksen yrityksestä voit lukea täältä.

Iso panostus tuotekehitykseen

Mortonin mottona on taistella tylsyyttä vastaan.

– Ajatuksena on kannustaa tekemään välillä jotain villiä ja hassutella paikoissa, joissa ei muuten tulisi hassuteltua. Elämän ei tulisi olla aina niin ennalta arvattavaa.

Mortonin ravintolat ovat avoinna kesäisin. Talvisin yritys panostaa tuotekehitykseen ja keskittyy myös laajentamaan toimintaansa uusiin kaupunkeihin. Tällä hetkellä Morton toimii muun muassa Kuopiossa ja Varkaudessa.

– Tästä eteenpäin tavoitteena on kasvattaa Mortonia ja tehdä siitä entistä parempi versio joka kesä.

Toiseksi Vuoden nuori yrittäjä 2019 -kilpailussa nousi Lehmus Roastery Oy:n toinen omistaja Arttu Muukkonen ja kolmanneksi Trustmary Goupin perustaja Johannes Karjula Keski-Suomesta. Lue lisää finalisteista täältä.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Jarna Kaplas on Vuoden nuori yrittäjä – konttiravintola noussut maanlaajuisesti tunnetuksi brändiksi

25 May, 2019 - 20:00

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu ratkesi Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Kauhavalla lauantai-iltana.

Konttiravintola Mortonin yrittäjä Jarna Kaplas, 32, Savosta on Vuoden nuori yrittäjä 2019. Vuonna 2010 perustetun yrityksen tarina on ollut mielenkiintoinen, vauhdikas ja monikäänteinen. Konttiravintola Morton on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pienestä maalaiskunnasta lähtenyt yritys voi nousta maanlaajuisesti tunnetuksi brändiksi.

Se toimi ensin pelkkänä kivijalkaravintolana Rautalammilla ja lähti siitä nopeasti ja vahvasti kasvamaan konttiravintoloiksi eri puolille Suomea. Merikonttiravintolan voi viedä paikkoihin, joihin kiinteät rakennukset eivät sovi.

Vihreät arvot ja kierrätysperiaate ovat trendikkäitä ja ne on osattu hyödyntää liiketoiminnassakin hienosti. Yritys on tehnyt vaikuttavaa kasvua erityisesti siihen nähden, että se on toiminnassa vain toukokuusta syyskuuhun.

Tuomariston mukaan Jarna Kaplaksen asenne ja intohimo kehittää ja monistaa toimintaa yhä uusille paikkakunnille on merkki periksiantamattomuudesta ja kovasta tekemisen meiningistä. Sesonkiaikana Mortonissa työskentelee 50 työntekijää viidellä eri paikkakunnalla.

Arttu Muukkonen tekee erikoiskahveista kansantajuisia

Toiseksi Vuoden nuori yrittäjä 2019 -kilpailussa nousi Lehmus Roastery Oy:n toinen omistaja Arttu Muukkonen, 34. Yrityksen päätuote on itse paahdettu ja paikallisesti brändätty kahvituotesarja, jota myydään valtakunnallisesti muun muassa ruokakaupoissa. Yritys on valittu kahdesti Suomen parhaaksi paahtimoksi. Paahtimo työllistää omistajien lisäksi yhdeksän työntekijää.

Tärkeä osa nopeaa kasvua ovat innovatiiviset omistajat, jotka yhdistelevät aiempaa kokemustaan mediasta, mainosalalta ja vähittäiskaupasta erikoiskahvialaan. Heillä on innovatiivinen tapa suhtautua harrastajille suunnattuun erikoiskahvialaan, jossa riisutaan mystiikka ja pyritään tuomaan erikoiskahvin ominaisuudet tavallisen kansan tietoon. Tuloksena on iloinen ja kansantajuinen yhtiö, joka tuottaa kiinnostavia makuelämyksiä.

Tuomariston mukaan Arttu Muukkonen on esimerkki yrittäjästä, joka on kekseliäs, innovatiivinen ja uskaltaa kokeilla rohkeasti uusia juttuja.

Johannes Karjula ei näe uhkia vaan tilaisuuksia

Kolmanneksi Vuoden nuori yrittäjä -kilpailussa kiri Johannes Karjula, 31, Keski-Suomesta. Hänen yrityksensä Trustmary Group Oy:n kärkituote on yksinkertaisuudessaan nerokas: etsitään käsiin asiakkaiden asiakkaita, jotka kertovat vapaaehtoisesti omista kokemuksistaan ja tuotetaan niistä sisältöjä eri muodoissa.

Tulorahoituksella ilman ulkopuolista pääomaa kasvava yhtiö on moninkertaistanut liikevaihtonsa kolmen vuoden aikana. Kasvua tehdään reippaasti mutta hallitusti. Yrityksen tulos ei ole notkahtanut kasvun mukana. Työntekijöitä on 40.  

Tuomariston mukaan Johannes Karjula on esimerkillinen oman sukupolvensa yrittäjä: poikkeuksellisen innovatiivinen, energinen ja positiivinen. Hän ei näe uhkia vaan tilaisuuksia kehittyä vielä paremmaksi. 

Vuoden nuori yrittäjä palkittiin 20 000 eurolla, toiseksi sijoittunut 7 000 eurolla ja kolmanneksi sijoittunut 3 000 eurolla. Palkintorahat mahdollisti Yksityisyrittäjäin säätiö. Finaaliin pääsivät myös Espoossa toimiva kalakauppias Max Grönholm, 31, sekä marja- ja vihannestilaa pyörittävät Tiina ja Mikko Kohonen (30 ja 33) Etelä-Savosta. He saavat mentorikseen sarjayrittäjä Kim Väisäsen.

Palkintoraatiin kuuluivat viime vuoden kilpailun voittaja, Laten Koneen yrittäjä Lasse Saarenpää, sarjayrittäjä Kim Väisänen, SGN Groupin ja Yksityisyrittäjäin säätiön Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Mitä aiheita sinä toivot Yrittäjän podcastiin? Pauli, Juha ja Harri suunnittelevat tulevaa ja kuuntelevat toiveitasi

25 May, 2019 - 15:09

Yrittäjän podcastin ensimmäisissä jaksoissa on käsitelty digitalisaatiota ja digitaalista markkinoinia. Ennen kesätaukoa luvassa on asiaa Facebook-markkinoinnista ja kansainvälistymisestä.

Podcastin tekijäkolmikko suunnittelee jo kovaa vauhtia tulevia syksyn jaksoja. Syyskaudella on luvassa 12 jaksoa yrittäjiä kiinnostavista aiheista. Yksi iso teema on yrittäjän hyvinvointi.

– Haluaisin nähdä asiaa myös nuoren yrittäjän näkökulmasta, Juha Järvinen sanoo. Järvinen hoitaa Yrittäjän podcastissa taustatyön, Pauli Reinikainen ja Harri Kolehmainen vastaavat jutustelusta vaihtuvien vieraiden kanssa. Järvinen ja Kolehmainen ovat päätoimisia yrittäjiä, Reinikainen työskentelee Suomen Yrittäjien sisällöntuottajana ja on lisäksi hyvinvointialan yrittäjä.

Kolmikon tavoitteena on keskittyä entistä konkreettisempiin aiheisiin kuten Instagram-markkinoinnin saloihin.

– Syyskaudella kuulijat saavat ensistäkin hyödyllisempiä vinkkejä asioihin, jotka koskettavat jokaisen yrittäjän arkea, Kolehmainen lupaa.

Yrittäjän podcastia voit kuunnella Supla-palvelusta.

Mihin aiheisiin haluaisit tekijöiden pureutuvan syksyn jaksoissa? Voit lähettää toiveita osoitteeseen toimitus (at) yrittajat.fi.

Kuva: Kari Pekonen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Henna Franken piti jatkaa perheyhtiötä, mutta toisin kävi: Traaginen onnettomuus johti lopulta konkurssiin – nyt Franke kertoo tarinansa

25 May, 2019 - 08:01

Konkurssista kertominen ei ole koskaan helppoa. Henna Franke nousi lauantaina lavalle Nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa ja kertoi tarinan Johan Oy:n konkurssin taustalla.

Franke oli valmistautunut huolellisesti siihen, että hän jatkaa perinteikkään puisia lahjatavaroita valmistaneen perheyrityksen johdossa. Sitten tapahtui jotain odottamatonta: Niin ikään perheyhtiön toiminnassa mukana ollut Franken veli joutui vakavaan liikenneonnettomuuteen ja vammautui. Tämän jälkeen alkoi taistelu vakuutusyhtiön kanssa, joka lopulta vei perheen voimat.

– Onnettomuudesta on aikaa yli 15 vuotta mutta kamppailu pojan auttamiseksi kesti pitkään. Kaiken tämän keskellä isällä ei ollut mahdollisuutta mentoroida minua jatkamaan yritystä.

Johan Oy työllisti enimmillään 70 henkilöä ja vei tuotteita yli 30 maahan.

– Viimeiset viisi vuotta isä käytti kaiken aikansa veljeni asioiden hoitamiseen ja koko ajan yritimme miettiä, pääsemmekä tästä ohi, jotta voimme taas keskittyä yrityksen pyörittämiseen.

Franke ei ole kokemuksistaan huolimatta menettänyt uskoaan yrittäjyyteen.

– Paljon olen oppinut tästä mutta tärkein opetus on, että perhe ja läheiset menee aina yrityksen edelle. Kaikesta huolimatta kannatan edelleen yrittäjyyttä ja jonain päivänä haluan itsekin olla jälleen yrittäjä.

Franke kertoo lisää konkurssin taustoista oheisella videolla.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Facebookin Anna Klaile: “Puhelin on tämän päivän näyteikkuna”

24 May, 2019 - 17:30

Anna Klaile kertoi yritysten pystyneen luomaan Facebookissa ostostarpeita uusille tuotteille.

– Mobiililla löytää nykyisin selkeästi enemmän tuotteita kuin muutoin. Älypuhelin on tämän päivän näyteikkuna.

Verkon sisällöstä on videota yhä enemmän ja enemmän. Klaile antaa vinkiksi yrityssivua ylläpitäville, että huomion kiinnittämiseen kannattaa käyttää videota.

– Vuoden sisällä 75 prosenttia datasta on videota. Siirtyminen videoon on valtava, Klaile kertoi.

Klaile huomautti, että aivot käsittelevät kuvia 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Ihminen tarvitsee vain 13 millisekuntia kuvan tunnistamiseen.

Videon tekemistä helpottaakseen Facebook on luonut videonluonti-sovelluksen, jolla pystyy tekemään 6-15 sekuntia pitkiä videoita. Sitä voi hyödyntää myös tarina-formaatissa, jonka suosio nousee koko ajan Instagramissa ja myös Facebookissa.

Verkkoon luodaan jatkuvasti paljon enemmän tietoa kuin sitä ehditään kuluttaa. Yritykset kilpailevat siten huomiosta kaikkien kanssa. Klaile vinkkaa lähestymään henkilökohtaisesti.

– Täytyy ymmärtää, mikä on kohdeyleisö, mikä on heille tärkeätä ja mistä he ovat kiinnostuneita.

Klaile huomautti, että Pages managerin ja konversioseurannan avulla pystyy saamaan tietoa kiinnostuneiden ja asiakkaiden käyttäytymisestä.

Facebook on yksi kumppaneista Get Together -tapahtumassa, jonka järjestävät Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ja Suomen Yrittäjät. Nuorille yrittäjille suunnattu tapahtuma on perjantaista sunnuntaihin Kauhavalla Power Parkissa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tapio Auvinen, Tiina Rantakoski

"Alkoholilaki on ehdottomasti liian rajoittava": Kyrö Distillery törmäsi haittaveroon, kun tuotannossa lähestyttiin 100 000 pullon rajaa

24 May, 2019 - 16:29

Get Together 2019 -tapahtumassa lavalle noussut Kyrö Distillery Companyn ravintolapäällikkö Tony Sivula kertoi yleisölle havainnollisesti, miten Suomen alkolilainsäädäntö on hankaloittanut yrityksen toimintaa.

– Olimme joitakin vuosia taaksepäin siinä tilanteessa, että pullotusmäärä oli ylittämässä 100 000 rajan. Emme kuitenkaan tuolloin kuuluneet juomapakkausten palautusjärjestelmistä vastaavaan Palpaan, jolloin pullottamisen yläraja on 100 000 pulloa. Jos olisimme ylittäneet tuon määrän, olisimme joutuneet maksamaan merkittävän haittaveron.

Selvästi merkittävämpi haitta on alkoholilainsäädännön rajoittama alkoholijuomien markkinointi. Sivula haluaisi muuttaa laki niin, että se mahdollistaisi markkinoinnin ainakin ulkomailla.

– Vaikka Suomessa mainokset blokattaisiin, yrityksellä pitäisi olla mahdollisuus mainostaa Suomen rajojen ulkopuolella.

Kyrön Napue gin rankattiin vuonna 2015 parhaaksi giniksi arvostetussa International Wine and Spirits Competitionissa (IWSC) Gin and Tonic -sarjassa. IWSC on alan vanhin kilpailu.

Katso lisää Sivulan ajatuksia oheiselta videolta. Yrittäjäsanomat on aikaisemmin kertonut toisesta tapauksesta, jossa suomalaisyhtiö on joutunut rajoittamaan toimintaansa Suomen alkoholilain takia.

 

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Get Togetherissa ajatellaan isosti – pienestä ideasta voi syntyä maailman luokan menestyjä

24 May, 2019 - 14:50

Kyrö Distilleryn ravintolapäällikkö Tony Sivula kertoi isokyröläisen tislaamon tarinan, jonka idea keksittiin saunan lauteilla. Kaveriporukka oli ihmetellyt, miksi Suomessa ei valmisteta ruisviskiä.

Pannut kuumenivat Isossakyrössä ensimmäisen kerran vuonna 2014. Nykyään Kyrö Distillery on useita kansainvälisiä palkintoja voittanut tislaamo, jonka tuotteita myydään lähes 30 maassa ja joka työllistää yli 30 henkeä.

– Pian selvisi, että ei voida tehdä pelkkää viskiä, koska sen valmistus kestää vuosia. Gini valmistuu nopeammin, joten pojat kirjoittivat Googleen, kuinka tehdään giniä. Viittä vaihtoehtoa maistatettiin baarimestareilla ja kahden reseptin yhdistelmästä tuli Napue, Sivula kertoi.

Kysyntä räjähti käsiin, kun Kyrö Napue nimettiin maailman parhaaksi giniksi isossa alan kilpailussa.

– Juhlinnan jälkeen alkoi paniikin aikakausi, joka kesti puoli vuotta. Neljä pullottajaa pullotti käsityönä 5000 pulloa marraskuuhun asti. Sitten saatiin etikettikone, joka nopeutti tuotantoa.

2015 tuotettiin tislaamossa jo yli 20 000 pulloa ja seuraavana vuonna määrä oli 99 985 pulloa.

– Jos olisimme pullottaneet yli satatuhatta, olisi mennyt haittaveroa.

Viime vuonna pullotusmäärä nousi 460 000 pulloon. Liikevaihto oli viime vuonna viisi miljoonaa euroa.

–Vedän itse ravintolan toimintaa, jonka liikevaihto 600 000 euroa on ihan kohtuullinen isokyröläiseksi cocktailbaariksi, Sivula veisteli.

”Tavataan vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin”

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien järjestämä Get Together -tapahtuma kerää viikonlopuksi Kauhavalle parisensataa nuorta yrittäjää. Tapahtuma yhtenä tärkeänä tarkoituksena on verkostoituminen, jota vauhditettiin perjantaina yhteisellä ryhmätyöllä.

Osallistujat oli jaettu verkostoitumismielessä ryhmiin, joilla kaikilla oli pohjalaiset nimet. Eheroontaharoon-ryhmästä löytyivät tamperelainen Veli-Pekka Franssila, vaasalainen Johanna Tidström ja tamperelainen Jarmo Laine, jotka värittävät piirustusta maapallosta.

Tehtävänä oli ajatella isosti ilman mitään rajoja ja tehdä yhteinen ryhmätyö.

– Esityksemme kertoo, miten ratkaisemme ilmasto-ongelman. Rakennamme avaruuteen aurinkopaneelin, joka tuottaa kaiken maailman energian. Osana ratkaisuamme on silta Marsiin, kertoo Arctic Trainers -yrittäjä Jarmo Laine.

Veli-Pekka Franssila osallistui Get Togetheriin jo neljättä kertaa. 22-vuotiaana Franssilan kylpyhuoneet -yrityksensä perustaneen miehen mielestä tärkeintä tapahtumassa on verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa.

– Aika lailla samalla kaavalla menee. Tavataan vanhoja tuttuja ja tutustutaan uusiin, Franssila korostaa.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tiina Rantakoski, Pauli Reinikainen

Yrittäjien video kokoaa nuorten yrittäjien tuntemukset rajattomasta innosta epätoivoiseen väsymykseen – Tukea löytyy yrittäjäyhteisöstä

24 May, 2019 - 14:28

Yrittäjyyteen kuuluu monia vaiheita ja niiden mukana monia tunteita. Suomen Yrittäjien tilaama lyhytelokuva kokoaa yhteen tunneskaalaa innosta, voimasta ja draivista väsymykseen, pettymykseen ja epätoivoon. Kaikki niistä ovat tosia yrittäjyyden polulla.

– Idea lähti siitä, kun pistin merkille, miten vahvasti nuoret yrittäjät puhuvat jaksamisesta ja siitä et joskus pakka hajoaa, mutta myös siitä, miten siistiä se on, jos on ympärillä vertaistukea ja ihmisiä, jotka ymmärtävät. Lähdimme yhdessä nuorten yrittäjien kanssa suunnittelemaan videota ja saatiin huipputyypit toteuttamaan se. Videolla on oikeita yrittäjiä, ei näyttelijöitä, Nuoret Yrittäjät verkostosta vastaava verkostopäällikkö Aicha Manai.

Videon tarkoitus on nostaa nuoret keskiöön ja kertoa, että Suomen Yrittäjät pyrkii kulkemaan yrittäjyyden polulla yrittäjien rinnalla. Videon nimi on Rinnallakulkija.

Videolla esiintyvät yrittäjät ovat Anni Hartikainen, Miikka Tarvainen, Emanuella Mangani ja Pietari Piirto.

Käsikirjoituksesta vastasi Tovari ja Joona Luoteinen sekä toteutuksesta 325 Mediasta Nikolai Alho, Karri Kiuru ja Juska Reiman.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

321 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Katso lista

24 May, 2019 - 13:26

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on 321 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, eur Liiketulos, eur Alajärvi Passimo Oy 1.3.1990 2093000 308000 Esbo Merck Life Science Oy 1.3.1973 9034000 526000 Esbo Oy FinnFlame Ab 1.8.1989 3159000 292000 Espoo EKE-Finance Oy 1.1.1984 950558 2633642 Espoo Marite Oy 1.1.1987 228000 107000 Espoo CT-Systems Oy 1.1.1988 1028000 22000 Espoo Ykköstele Oy 1.5.1990 1496000 111000 Espoo IFS Finland Oy Ab 1.1.1989 18059000 1740000 Espoo Oy Libart Ab 1.1.2013 429000 12000 Espoo Dental Kemi Oy 1.7.1996 10000 161000 Espoo K & V Investment Oy 1.3.1993 59000 25000 Espoo Leipurien Tukku Oy 1.1.1993   1960000 Espoo Combitech Oy 1.1.2010 9159000 1124000 Espoo Vitec Futursoft Oy 26.9.1998 6663000 2292000 Espoo Romevuori Oy 1.10.2004 340000 403000 Espoo Genano Oy Ab 8.1.2008 7432000 1008000 Espoo Norsulandia Oy 1.1.2009 948930 173957 Espoo SiruTech Oy 13.8.2009 10000 40000 Espoo VTT Ventures Oy 1.1.2010   4199000 Espoo Doventus Oy 1.10.2003 814000 117000 Eurajoki Luvian Saha Oy 1.10.1991 84125000 6419000 Halsua K & K Patana Oy 1.1.2007 374000 178000 Hangö Måleriaffär Tor-Björn Ekholm Oy Ab 1.1.1983 4326000 281000 Hausjärvi Muurausliike Sami Vanne Oy 1.9.1993 11894000 904000 Heinola PST Invest Oy 1.8.1983   47000 Helsingfors PMC Hydraulics Oy 1.1.1971 28391000 701000 Helsingfors IQVIA Solutions Finland Oy 1.10.1975 892000 62000 Helsingfors Oy Agnivi Ab 1.3.1981 257000 134000 Helsingfors Wienerberger Oy Ab 14.12.2000 11131000 404000 Helsingfors CBRE Global Investors Finland Oy 5.12.2008 3396000 1606000 Helsinki Helmi Liiketalousopisto Oy 1.3.1976 1562000 311000 Helsinki Oy Insalko Ab   2004000 152000 Helsinki Haagan Autokoulu Oy 1.1.1978 1460000 104000 Helsinki Interrent Oy   34186000 3802000 Helsinki Hotelliyhtymä Oy 1.1.1970 6031000 203000 Helsinki Suomen Olympiakomitea Markkinointi Oy 1.12.1985 2756000 274000 Helsinki W-Packaging Oy 1.1.1978   1920000 Helsinki Kupari Oy 1.1.1978 12000 32000 Helsinki Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy 1.10.1977 3871000 491000 Helsinki Länsi-Pasilan Autopaikat Oy 1.7.1980 1860000 341000 Helsinki Constra Group Oy 1.2.2004 878000 197000 Helsinki Mobilisti Oy 1.1.1981 1148000 50000 Helsinki Eksola Oy 1.4.1982 184000 14000 Helsinki Oy Belissima Ab 1.6.1983 315000 10000 Helsinki R. Linturi Oyj 1.2.1984 156000 61000 Helsinki Tukinvest Oy 1.3.1984 2146000 33000 Helsinki Musamaailma Oy 1.2.1985   63000 Helsinki Scancerco Oy 1.1.2013 5821000 453000 Helsinki Saircon Oy 1.1.1990 805000 176000 Helsinki Kuljetusliike R.V. Lehtonen Oy 1.1.1987 2896000 44000 Helsinki Ratiopharm Oy 1.4.1987 101327000 4972000 Helsinki CapMan Capital Management Oy 1.7.1989 3942000 1085000 Helsinki Forum-Hotellikiinteistö Oy   1071000 618000 Helsinki Magnet Invest Oy 1.1.1989 185000 134000 Helsinki Aksel & Son Oy 1.2.1993 130000 136000 Helsinki Eurohostel Oy 1.1.1992 2139000 174000 Helsinki Ylläsjärven Tunturihotelli Oy 1.1.1992 74000 3000 Helsinki Norudin Oy Vihti 1.1.1993 225000 200000 Helsinki Suomen Muuttolaatikko Oy 1.4.1994   553000 Helsinki Rauman Biovoima Oy 1.2.2005 25254000 -1016000 Helsinki Opset Oy 21.11.2001 42571000 2303000 Helsinki Polar-Muuraus Oy 1.11.1994 2053000 268000 Helsinki FP-Pigments Oy 7.7.1997 2525000 899000 Helsinki GS1 Finland Oy 16.12.1996 4109000 867000 Helsinki ATP-trading Antti Parkkinen Oy 18.12.1996 545000 174000 Helsinki Anifix Oy 3.2.1997 1339000 381000 Helsinki Pianta Oy 17.3.1999 2103000 228000 Helsinki PC-Saneeraus Oy 1.1.1998 8059000 733000 Helsinki Rosplan Oy 20.10.1998   265000 Helsinki JT Visions Oy 20.10.1998   265000 Helsinki Lineari Oy   602000 Helsinki Hammashoito Timo Kaitemo Oy 18.4.2000 305000 127000 Helsinki Efetto Oy 15.3.2004 341000 166000 Helsinki Salme Optic Oy 1.9.2000   391000 Helsinki Receptum Oy 1.12.2000 13796000 1660000 Helsinki Maalausliike Vilen & Syrjänen Oy 31.12.2004 5405000 471000 Helsinki Finactu Oy 22.12.2004 9000 336000 Helsinki Strömma Suomi Oy Ab 1.1.2005 5226000 418000 Helsinki Aloha Pacific Oy 1.3.2005 130423 322889 Helsinki CapMan Real Estate I Ky 1.1.2006 641000 1586000 Helsinki Oy Motrum Ab 1.11.2005 8000 10000 Helsinki Ipros Oy 31.3.2006 72000 73000 Helsinki HTG Stevedoring Oy 7.8.2006 3254000 834000 Helsinki Ronikko Oy 1.1.2010 21000 1000 Helsinki Exilion Real Estate I Ky 17.8.2007 16185000 23387000 Helsinki Strand Medical Oy 1.1.2010 291000 153000 Helsinki Werklig Oy 21.4.2008 1521000 259000 Helsinki Assembly Organizing Oy 9.1.2009 944000 94000 Helsinki Ventia Oy 1.7.2009 866000 250000 Helsinki Inderes Oy 8.7.2009 3182000 622000 Helsinki Altitude Innovations Oy 7.9.2009 507000 314000 Helsinki Helsinki Advice Oy 28.9.2009   184000 Helsinki Angel Eye Oy 15.5.2011 879000 265000 Helsinki Burrow System Oy 1.1.2013   190000 Helsinki Aktia Rahoitus Oy 1.1.2012 1658000 4831000 Helsinki Towi Oy 1.11.2011 759000 23000 Helsinki ARKKITEHTITOIMISTO HELAMAA JA PULKKINEN OY 31.8.2001 636000 407000 Helsinki Aikawa Fiber Technologies Oy 1.6.2002 35200000 2124000 Helsinki EW-Express Oy Ltd 20.9.2002   0 Helsinki Oy Kambisi Ab 23.11.2004 2027000 258000 Helsinki Integra Capital Partners Oy 26.9.2003 144000 7000 Helsinki Dividum Oy 4.3.2004 1738000 726000 Helsinki Open Ocean Partners Oy 22.12.2014 1879968 469885 Helsinki Lumo 2021 Oy 2.9.2015 2539000 886000 Helsinki Thomasset Oy 1.4.2016 12620000 2458000 Helsinki Club Marque Oy 26.11.2015 540000 38000 Helsinki Dottir Asianajotoimisto Oy 22.12.2015 3161000 639000 Helsinki Finlandia Kiinteistösijoitus II Oy 28.11.2016   36000 Helsinki Strafica Oy 31.12.2017 2552000 465000 Helsinki Mikko Korhonen Golf Oy 15.11.2017 1073000 793000 Huittinen Ari Mahlamäki Oy 28.6.2005 2901000 340000 Hyvinkää Hyvinkään Fysioterapia Oy 4.8.1995 257000 717000 Hyvinkää Fabricol Oy 7.12.2007 772000 153000 Hyvinkää Myllyn Paras Oy Pakasteet 1.7.2008 28862000 4463000 Hyvinkää MP Tehdaspalvelut Oy 1.7.2008 1614000 705000 Hyvinkää Jutta Product Oy 20.8.2009 1836000 764000 Hyvinkää BRA Kiinteistöt Oy 1.10.2003 342000 777000 Hämeenkyrö Kuljetusliike Tuohenmaa Oy 1.9.1971 927000 35000 Hämeenlinna Partner Polarcup Oy 1.1.1988   Hämeenlinna Hämeenlinnan Jäähalli Oy 1.1.1992 1023000 -129000 Hämeenlinna I-Valo Oy 1.1.2000 8845000 680000 Hämeenlinna Vekka Capital Oy   1977000 316000 Imatra Insinööritoimisto Metso Oy 1.6.1982 2235000 271000 Imatra A & D Automation Oy 1.10.2015 2158000 343000 Jakobstad Oy F.V. Irjala eftr. Ab   5000 Jakobstad Rörman Ab Oy 1.8.1989 2191000 380000 Janakkala Ossinpussi Oy 1.9.1990 259000 164000 Joensuu Joensuun SAR Oy 1.12.1998 1092000 177000 Juuka Juuan Betoni Oy 1.1.1975 93000 446000 Jyväskylä Suomen Koulupalvelu Oy 1.1.1984 868000 28000 Jyväskylä YSP-Yleinen Sähköpalvelu Oy 1.3.1985 236000 12000 Jyväskylä Metsätyö Oy 1.4.1989 19132000 972000 Jyväskylä Väli-Suomen Media Oy 1.1.1990 1198000 12000 Jyväskylä AFM-Forest Oy 1.8.1993 4238000 59000 Jyväskylä Palokan Puutuote Oy 5.3.2002 3995000 424000 Jyväskylä Devecto Oy 1.7.2014 4405000 736000 Jyväskylä K-S Kiinteistöhelmi Oy 9.9.2015 1098000 6000 Järvenpää Järvenpään Studiot Oy 1.1.1987 817000 64000 Järvenpää Louhinta-Ässät Oy 1.10.2004 1209000 392000 Kaarina Voivala Yhtiöt Oy 27.8.2001 2839000 114000 Kajaani Kajaanin ATK-huolto Oy 1.7.1990 810000 147000 Kalajoki Ykkösvihannes ja Kone Oy 1.11.1985 819000 149000 Kangasala UM Yhtiöt Oy 1.5.1995 1091000 1520000 Kangasala H. Parvela Oy 1.7.1999 1899000 22000 Kangasniemi Virepuu Oy 16.8.2007 3336000 69000 Kankaanpää Soft Diamond Oy 1.6.2004 1297000 19000 Kannus Kannuksen Vesiosuuskunta 1.9.1971 1747000 20000 Karkkila Karkkilan Kirjakauppa Oy   15000 53000 Karkkila Tekopa Oy 1.10.1994 1263000 210000 Kauhava Alamarin-Jet Oy 1.5.1994 4950000 262000 Kauhava LSK Hotelli Oy 6.5.2015 1173000 237000 Kauniainen Solwers Oyj 1.1.1988 63000 1125000 Kauniainen Exciti Oy 1.1.2013   261000 Kerava KSB Finland Oy 1.1.1995 30174000 1002000 Kerava AV-Orto Oy 20.2.2012 362000 226000 Keuruu Kestools Oy 31.12.2001 3470000 529000 Kirkkonummi Maxel Pharma Oy 12.7.2009 1128000 159000 Kitee Puutavaraliike I. Pölönen Oy 1.1.1981 1647000 398000 Kokkola Ekokuljetus JNH Oy 1.6.2017 4012000 1332000 Kotka Kotkan Työterveys Oy 1.4.1975 2076000 17000 Kuopio Kuopion Lämpölaite Oy 1.6.1974 4283000 444000 Kuopio M. & U. Kuusamo Oy 1.1.1988 890000 15000 Kuopio Veraventure Oy 1.1.1990 822000 481000 Kuopio Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy 1.3.1993 783000 61000 Kuopio Kartti Oy 1.6.1994 499000 63000 Kuopio Kährs Oy 1.7.2000 57355000 4040000 Kuopio Galena Pharma Oy 1.5.1996   923000 Kuopio Peesipatu Oy 1.7.2005 23393000 710000 Kuopio Kuopion Tähtilaser Oy 25.9.2007 200000 605000 Kuopio F-Tiimi Oy 17.12.2010 250000 190000 Kuopio Transport Mikko Korhonen Oy 3.11.2003 5229000 20000 Kurikka Viitalan Kiinteistöt Oy   896000 316000 Kustavi Peterzéns Oy 1.5.1982 915000 163000 Kuusamo Kaluste Päivärinta Oy 1.3.1979 2954678 105422 Kärkölä Rakennus-Seppälä Oy Kärkölä 1.2.1977 4008000 516000 Lahti Lahden Putkihuolto Oy 1.7.1978 6335000 470000 Lahti Merivaara Oy 1.2.2002 25500000 1336000 Lahti SB Ecommerce Group Oy 22.3.2012 2189000 264000 Lahti H. Savolainen Oy 9.12.2015 50000 222000 Lappeenranta Lappeenrannan Lämpövoima Oy 1.1.1975 27113000 919000 Lappeenranta Efecon Oy 1.8.1988   525000 Lappeenranta Granite Development Oy 1.1.1992 2289000 131000 Laukaa Leppänen Group Oy 1.5.1991 216000 22000 Lempäälä Epilaser Oy 1.1.2005 1182000 425000 Lieksa ESK-yhtiöt Oy 1.9.1983 1473000 13000 Lieto Apical Oy 1.10.1999 1266000 211000 Lohja Oy Plastex Ab 1.1.1937 5626000 161000 Lohja St. Laurence Golf Oy 1.1.1990 1257000 5000 Loimaa Vilakone Oy   26713000 1610000 Loviisa Oy Duromek Ab 1.9.1988 988000 185000 Loviisa Boomeranger Boats Oy 1.6.1992 10632122 2880293 Loviisa Kiinteistö Oy Pohjoinen Harju   225000 107000 Mariehamn Lawhill Ab 1.1.1985 2254000 -294000 Mariehamn Crosskey Banking Solutions Ab Ltd 7.9.2004 32945000 1933000 Mariehamn Sama Dental Ab 1.3.2006 409000 93000 Mariehamn K. Neovius Ab 1.1.2008 22000 16000 Mikkeli Haukivuoren Lämpö Oy 1.1.1995 491000 116000 Mikkeli Verdas Oy 12.9.2008 143000 200000 Mikkeli Rooho Oy 1.6.2012 1126000 171000 Mikkeli ESE-Verkko Oy 1.1.2004 9127000 2899000 Mustasaari Auto-Rasku Oy 1.1.2002 1416868 329701 Mynämäki Pia Kankkio Oy 1.1.2013   74000 Mäntsälä Nivos Vesi Oy 18.12.2012 4651000 -532000 Mänttä-Vilppula Yrke Kiinteistöt Oy 1.8.1985 689000 136000 Mänttä-Vilppula Vilppulan Koskihalli Oy 26.11.2007 339000 157000 Naantali Naantalin Natra Oy 1.6.1993 1402000 569000 Naantali Suomen Filateliapalvelu Oy 1.1.1993 949000 18000 Nurmes Motoajo Oy 1.1.1979 10214000 811000 Nurmes Ylä-Karjalan Sähkö Oy 1.1.2009 2915000 78000 Nurmijärvi Rakennusliike Ripatti Oy 1.4.1982 4782000 600000 Nurmijärvi Nordstock Ltd. Oy 1.10.1992 1575000 120000 Nykarleby Ab Ostrocenter Oy 1.8.1990 8019000 206000 Orivesi Landlady Oy 2.6.2006 771000 368000 Oulainen SBM Group Oy   130000 Oulu Nestix Oy 1.1.1983 3422000 508000 Oulu TeeTila Oy 1.10.1984 23000 319000 Oulu Tapio Heikkinen Oy 1.1.1985   22000 Oulu Chempolis Oy 1.1.1995 8008000 3471000 Oulu Envitop Oy 1.11.1995 581000 94000 Oulu J & A Antikka Oy 1.4.2000 41139000 1254000 Oulu Creowave Oy 15.11.2004 3315000 270000 Oulu Max Technologies Oy 2.10.2007 1887000 179000 Oulu Rakennusliike A Vänttilä Oy 1.6.2003 4660000 716000 Oulu Huoltovoima Oy 24.6.2015   -34000 Paltamo Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen 1.1.2006 1515000 254000 Parkano SKM Teollisuusmuovit Oy 1.3.1981   7000 Pedersöre Ab Esse Vatten 1.4.1978   23000 Pello Kriston Kiinteistöt Oy 1.1.1989 1215000 32000 Pielavesi Laukkalan Seudun Vesiosuuskunta 1.1.1990 96000 -2000 Pori Satakunnan Liikenne Oy 1.8.1954 13293000 1046000 Pori T.M. Palojoki Oy 1.9.1978 14000 225000 Pori Porin Terveyspalvelu Oy 1.6.1981   101000 Pori ToriGyne Oy 1.8.1987   39000 Pori Prizztech Oy 1.1.1990 3701000 142000 Pori Raskaskonehuolto JP Rajala Oy 1.4.1996 1593000 197000 Pori Partners Help Satakunta Oy 7.1.1998 96000 20000 Porvoo Porvoon Lukkosepät Oy 1.2.2017 2096000 503000 Pöytyä Finlandia Candy Oy 1.10.1998 4344000 173000 Raahe Arja ja Matti Mämmelä Oy 1.11.1979 15000 338000 Raisio Aarikka Oy 1.9.1983 2582000 6000 Raisio Raision Vuokra-asunnot Oy 1.6.1992 6285000 918000 Rauma Suomen Sairaalatukku Oy 1.3.1980 1776000 1000 Rauma Rauman Kylmärakenne Oy 1.7.1987 1010000 125000 Rauma Comprog Electronics Oy 1.8.1991 820787 62964 Rauma JLX Industry Oy 1.10.1994 3830000 259000 Riihimäki Apricon Oy 1.1.1995 4918000 521000 Rovaniemi Lapin LVI-konsultointi Oy 1.1.1992 92000 50000 Rovaniemi LYY-kiinteistöt Oy 10.12.2004   3000 Rovaniemi Rovaniemen Ravirata Oy 30.12.2010 2631000 430000 Rovaniemi Rovaniemen Fysio- ja Lääkäripalvelu ACL Oy 1.3.2004 210000 70000 Salo Perniön Liha Oy 1.4.1983 4562000 71000 Salo 4capes Oy 2.1.2012 20240000 4190000 Salo Kiinteistö Oy Salon Kiertokatu 21 1.1.2007 250000 110000 Sastamala Kiikan Palvelukoti Oy 1.11.1990 1740000 591000 Sastamala Sastamalan Tukipalvelu Oy 6.2.2004 3743000 109000 Savonlinna Pharmasa Oy 24.11.2015 853000 188000 Seinäjoki Lakea Kiinteistökehitys Oy 1.1.2013 254000 59000 Sievi Scanfil EMS Oy 1.5.2008 63462000 11004000 Siikalatva Pohjolan Kivi- ja Viherrakennus Oy 1.5.1984 1358000 87000 Sipoo Oy Sipoon Jäähalli-Sibbo Ishall Ab 1.6.2008   48000 Suomussalmi Suomussalmen Rakennustoimi Oy 23.5.1997 297000 32000 Säkylä West-el osuuskunta 17.7.2006 907000 141000 Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy 1.10.1975 3190000 398000 Tampere Tamsale Oy 1.9.1982 1954000 542000 Tampere Fusti Oy 1.6.1983 695000 59000 Tampere Tampereen Vaahtomuovi Oy 1.1.1985 856000 172000 Tampere Aktiivi-Fysioterapia Tampere Oy 1.1.1988 925000 99000 Tampere Kiinteistö Oy Tampereen Pisparanta 1.1.1990 297000 1611000 Tampere Asianajotoimisto Tuutti Oy 1.2.1991 1017000 354000 Tampere Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy 1.1.1991 876000 12000 Tampere Pocomas Oy 1.1.1993 43000 0 Tampere Lifehair Oy 1.3.1994   360000 Tampere Kiinteistö Oy Tampereen Viola 28.1.1998 882000 151000 Tampere Hyvän mielen apteekit Oy 1.10.1996 736000 251000 Tampere Raipian kiinteistöt Oy 1.3.2000 617000 430000 Tampere Magnus Minerals Oy 1.5.2006 3595000 625000 Tampere KnowTek Oy 15.11.2007 1319000 216000 Tampere Kastikemestarit Oy 23.11.2007 811000 123000 Tampere Yrityspalvelu Verso Oy 1.1.2009 35000 185000 Tampere TaiFin Glass Machinery Oy 3.8.2009 8375000 1789000 Tampere Valoiste Oy 8.9.2009 1043000 303000 Tampere Satu Hannuksela Oy 1.5.2002 892000 681000 Tampere Ekokumppanit Oy 1.1.2003 1011000 73000 Tampere Jarmo Lajunen Oy 10.2.2004 411000 1233000 Tampere Vidars Oy 5.11.2018   127000 Turku Maarian Saha Oy 1.1.1978 171000 50000 Turku ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy 1.1.1976 10279000 32000 Turku Scason Oy 1.3.1992 17239000 750000 Turku Markku Reunanen-Yrityspalvelu Oy 1.3.1994   162000 Turku Linnasmäki oy 1.6.1994 1822000 301000 Turku Julaani Oy 1.1.1993 1296000 430000 Turku Valvova Oy, turvaratkaisut 1.7.1999 1929000 360000 Turku Turun MJT-Kiinteistöt Oy 26.1.2005 239000 51000 Turku Keskusautohalli Oy 1.1.2003 62383000 1440000 Turku Muovikum Oy 1.10.2003 1107000 163000 Tuusula Kanki Yhtiöt Oy 7.3.2005 980000 95000 Tuusula Icebridge Oy 1.3.2011 1196000 215000 Tuusula N-Invest Oy 21.5.2018 180000 2168000 Vaasa nextPublish Oy 24.10.2006   207000 Vaasa EPV Teollisuusverkot Oy 1.1.2014 629000 235000 Vanda Oy Elfving Holding Ab 1.12.1981 906000 -439000 Vanda Seaking Oy 1.9.1987 11094000 628000 Vantaa Rakennus-Juri Oy 1.8.1991 174147 705523 Vantaa Sensorola Oy 1.7.1994 3154886 471085 Vantaa Elron Oy 10.5.2007 1415000 631000 Vantaa Rakennuspalvelu Helmer Oy 1.5.2009 4143000 273000 Vantaa Helmer Kiinteistöt Oy 1.5.2009 201000 79000 Vantaa Adven Oy 1.2.2011 131737000 9561000 Vantaa JR Partners Oy 13.10.2003 425000 13000 Varkaus Hat Invest Oy 1.2.1994 926000 1067000 Vasa Airtec Anderssen Oy Ab 1.3.1981 198000 85000 Vehmaa Vakka-Suomen Rappauspalvelu Oy 1.3.1996 1839000 23000 Viitasaari Automyynti Tervo Oy 3.2.2000 2360000 55000 Vimpeli Lognet Team Oy 1.7.2009 3801000 215000 Virolahti JK-Louhinta Oy 1.1.2000 1252000 85000 Vörå Nyqvist Elementhus Ab 1.4.1975 3008000 157000 Ylivieska Riveron Oy 30.9.2004   240000 Ylivieska Jokilaakson Perhekodit Oy 1.2.2002 4414000 347000 Ylöjärvi Suomen Kukkatarvike Oy 1.2.2003 1870000 138000 Åbo Wickström & Thibblin Comedy Ab 1.9.2003 1498000 103000 Ähtäri Tankki Engineering Oy 1.10.2017 226000 792000          

Tietoturvaekspertti varoittaa yrityksiä: Venäläinen rikollisliiga etsii "helppoja" kohteita – Tässä kolme pahinta uhkaa

24 May, 2019 - 11:58

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösellä pitää kiirettä. Yrittäjäsanomien onnistui saada mieheltä haastattelu ainoana mahdollisena ajankohtana seuraavaan pariin viikkoon.

Hyppönen kiertää maailmalla puhumassa tietoturvauhkista, joista yhä useampi koskee suoraan yrityksiä. Kesäaikaan yritykset lomailevat, jolloin yrityksen sisäverkkoa ei välttämättä tarkkailla yhtä tiiviisti kuin muina aikoina. Tämä avaa mahdollisuuksia kyberrikollisille. 

Hyppönen varoittaa suomalaisyrityksiä ajankohtaisesta ja yhä yleisemmästä ongelmasta: lunnastroijalaisista.

– Troijalaiset ovat muuttumassa niin, etteivät ne enää leviä pelkästään matomaisesti itsestään vaan ovat yhä useammin suunnattu johonkin tiettyyn yritykseen.

"Troijalaisella" tarkoitetaan haittaohjelmaa, joka näyttää tekevän jotain muuta kuin oikeasti tekee. Osa troijalaisista voi levittää muita haittaohjelmia kuten mainostusohjelmia ja viruksia (Wikipedia).

Hyppösen mukaan vaara tulee idästä, tarkemmin sanottuna Venäjältä.

– Nyt on törmätty rikollisjengeihin nimeltä Lockergoga ja Megacortex. Nämä ovat porukoita, jotka eivät levittele matomaista haittaohjelmaa vaan valitsevat etukäteen uhrikseen jonkin yrityksen ja pyrkivät pääsemään sisälle sen verkkoon tyypillisesti yrityksen verkossa olevan haavoittuvuuden takia.

Vaatimuksena Bitcoin-maksu

Kun tunkeutuminen on onnistunut, rikolliset majailevat servereillä jopa kuukausia tai siihen asti, kunnes valtaavat jokaisen palvelimen itselleen.

– Tämän jälkeen he kryptaavat (salaavat) kaiken.

Kryptaamisen jälkeen yritys ei enää pääse käsiksi servereillä olevaan dataan. Rikolliset ottavat yhteyttä ja vaativat tietyn määrän virtuaalivaluuttaa (usein Bitcoineja) maksuksi tietojen palauttamisesta.

Hyppösen mukaan yritys voi huomata tunkeutumisen, jos sisäverkkoa tarkkaillaan säännöllisesti.

– Yrityksellä on pääsääntöisesti kauan aikaa reagoida kunnes rikolliset pääsevät kryptaamaan tietoja.

Pienillä yrityksillä on harvoin mahdollisuuksia valvoia verkkoaan jatkuvasti. Näissä tapauksissa Hyppönen suosittelee tietoturvan ulkoistamista.

– Markkinoilta löytyy paljon yrityksiä, jotka toteuttavat verkon seurantaa palveluna. Nämä yritykset rakentavat verkkosensoreita ja profiilin, joka määrittelee "normaalin päivän" firman verkossa. Kun siihen tulee poikkeamia, järjestelmä tekee hälytyksen.

Toinen riski: Office 365 -tunnusten varastelu

Viime aikoina yrityksiä on häirinnyt jatkuvasti paheneva ongelma: Office 365 -tunnusten varastaminen.

– Tämä on iso ongelma ja se vaan pahenee. Ongelma on pitkälti seurausta siitä, että yritysten ohjelmistoympäristöt ovat siirtyneet pilvipalveluihin. Esimerkiksi sähköpostipalvelut eivät käytä enää firman omaa Exchange-palvelinta vaan palvelut ovat pilvessä, Hyppönen selvittää.

Pilvipalvelutunnusten varastamisella rikolliset pääsevät kiinni Microsoftin pilvitallennuspalveluun ja sovelluksiin kuten Teamsiin ja Exchange-sähköpostiin.

Hyökkäykset tapahtuvat sähköpostin kautta ja usein rikolliset onnistuvat kiertämään turvallisena pidetyn kaksivaiheisen tunnistautumisen.

– Käyttäjä saadaan klikkaamaan sähköpostissa olevaa linkkiä, joka ilmoittaa jonkin tiedoston odottavan pilvipalvelussa. Linkki ohjaakin kalastelusivustolle, joka kytkee päälle kaksivaiheisen tunnistuksen toisen vaiheen, jossa käyttäjä saa vahvistuskoodin esimerkiksi tekstiviestillä. Kännykkä piippaa ja käyttäjä lisää koodin kalastelusivustolle.

– Tällainen hyökkäystapa ei ole tekniikaltaan uusi. Lääkkeenä on sähköpostien filtteröinti ja käyttäjien kouluttaminen tunnistamaan epäilyttävät viestit, Hyppönen jatkaa.

Kolmas riski: Huijauspuhelut

Hyppönen varoittaa yrityksiä myös uhasta, joka koskettaa hieman isompia organisaatioita. Liikkeellä on hyvin työläästi toteutettuja huijauksia, jotka kohdistetaan henkilöihin, joilla on pääsy yrityksen rahaliikenteeseen.

– Rikollinen valitsee sopivan roolin, jonka nimissä lähetetään sähköposteja tai jopa soitellaan. Usein kyseessä on tapaus, jossa on hirveä kiire pyytää maksua johonkin tiettyyn organisaation tarpeeseen. Isoksi johtajaksi tekeytynyt saattaa esimerkiksi soittaa puhelun keskitason rivijohtajalle ja pyytää hoitamaan ison yrityskaupan maksuliikenteen. Näissä puheluissa hivellään vastaanottajan omanarvontuntoa ja painotetaan, että asia on salainen eikä siitä saa hiiskua muille.

Hyppösen mukaan 99 prosenttia tämänkaltaisista yhteydenotoista epäonnistuu eivätkä ne johda mihinkään.

– Vaara piilee siinä, että rikollisen kannalta yksikin onnistunut huijaus riittää. Liikuteltavat rahamäärät ovat usein isoja.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lukiolaispojan jäätelökioski aiheutti kuohunnan Kuopiossa – ”Jonkinlaiseen muurahaispesään tuli sohaistua”

24 May, 2019 - 10:28

Kuopiolaisen lukiolaisen pyrkimykset jäätelönmyyjäyrittäjäksi ovat ylittäneet uutiskynnyksen valtakunnallisella tasolla.

Viime joulukuussa Savon Sanomat kertoi, että Eliel Pohjolaisen pyrkimykset myydä jäätelöä Kuopion torilla törmäsivät byrokratiaan. Kuopion torilla jäätelön myyntiä säännellään niin, että jäätelöä saavat myydä vain myyntipaikan lunastaneet yrittäjät jäätelökioskeista, joiden hinnat pyörivät 15 000 -23 000 euron vuosivuokrissa. Seuraavan kerran uudet yrittäjät voivat hakea myyntipaikkoja vuonna 2023, viisivuotiskauden päättyessä.

Pohjolaiselle kaupungin virkamiehet kertoivat, että tavallisilla toripaikoilla ei saa myydä minkäänlaisia jäätelötuotteita, mutta asiasta ei löytynyt mainintaa torisäännöistä, vaan kyseessä oli totuttu käytäntö.

– Jonkinlaiseen muurahaispesään tuli sohaistua, kun tapaus tuli julkisuuteen. En usko, että tämä jää tähän. Uskon ja toivon, että demokraattisessa maassa, kuten Suomi, muutosta on tultava. Pienissä piireissä tällaista on voinut tapahtua kaikessa hiljaisuudessa. Olen saanut paljon rohkaisevia kommentteja, Pohjolainen kertoo.

Kovaa peliä jäätelön tähden

Yle kertoo jutussaan, että vastaavia käytäntöjä löytyy muissakin Suomen kaupungeissa. Kuopiossa paikkojen maksut ovat kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Vain Tampereella Laukontorin jäätelöpaikan vuokra maksaa parisataa vähemmän kuin Kuopion Keskustorilla, missä paikka maksaa 23 955 euroa. Helsingissä vain muutaman myyntipaikan vuokra ylittää tuhat euroa.  

Yle kertoo, että Kuopiossa jäätelömyynti on aiheuttanut rajasotia, kuten oikaisuvaatimuksia, luvattomia ilmiantoja sekä käräjäoikeustapauksia.

Pohjolainen halusi myydä jäätelöä Kuopion torilla omalla konseptillaan. Hän on internetissä ja lomamatkalla nähnyt jäätelörullia, jotka valmistetaan 35 -pakkasasteisella alustalla levyksi ja rullataan siitä kuppiin annokseksi.

 

 

Laitteet ja myyntipisteen koristeet hän tilasi Euroopasta ja Kiinasta. Investointeihin on kulunut yhtiökumppani Joona Välipakan säästöjä sekä Pohjolaisen ottamaa lainarahaa.

Pohjolaisen kohdalla byrokratiatapauksen julkisuus poiki ratkaisun myyntipaikan ongelmaan.

– Kuopion torin läheisyydessä sijaitsevan Aapeli-kauppakeskuksen johtaja tarjosi paikkaa kauppakeskuksen edustalla, Pohjolainen kertoo.

Paikka on vain muutaman kymmenen metrin päässä kiistellyistä torin myyntipaikoista, mutta Aapelin edustalle saakka sääntely ei vaikuta.

Kesätyö toimitusjohtajana

Pohjolainen on kokenut aikamoisen myllytyksen ennen kuin koko kioskia on avattu. Varsinaista avajaispäivää pitäisi juhlia lauantaina, mutta huonon sään sattuessa seuraavana aurinkoisena päivänä.

Yrittäjät eivät kuitenkaan itse aio olla juurikaan myymässä jäätelöä, vaan yrittäjien osakeyhtiö Ice Cream Island on tehnyt kuusi työsopimusta kesän vuoroihin.

Kaverusten työjako on vastuutehtävissä kulisseissa.

– Halusin mukaan kaverin, jolta hommat hoituisi. Joona on rakentanut kioskia, hän toimii työntekijöiden esimiehenä ja hoitaa työvuorot. Syksyllä olemme suunnitelleet tarjoavamme myyntipistettä jonkun kauppakeskuksen sisätiloihin viikonlopuiksi, ja siinä teemme molemmat myyntityötä. Minä olen hoitanut toimitusjohtajan töitä ja juoksevia asioita, Pohjolainen kertoo.

Kesällä Pohjolaista odottavat ensin omat ylioppilasjuhlat, sitten pikajuoksukisat sekä heinäkuun alusta armeija. Tulevaisuudesas hän toivoo saavansa opiskelupaikan automaatioteknologian parista Tampereen yliopistossa.

Kesän tavoite ei ole välttämättä tehdä valtavaa liikevoittoa, vaan todistaa liiketoimintakonsepti toimivaksi.

– Tavoite on saada tämä hyvin rullaamaan, mutta kesän kelit ovat aina kysymysmerkki. Tärkeintä on todentaa konseptin toimivuus, eli montako aurinkoista päivää kesässä tarvitaan, jotta toiminta on kannattavaa. Jos kesässä on X aurinkoista päivää, toimintaa on kannattavaa, Pohjolainen kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Hanna Ekola selviytyi raskaista vuosista yksinyrittäjänä ja yksinhuoltajana – ”Kyllä siinä ajatteli vain, että ei näin voi käydä”

24 May, 2019 - 08:15

– Tuon musiikillani ja kirjoillani lohtua ja toivoa. Surun kohdannut voi ajatella, että jos tuo on selvinnyt tolkun ihmisenä tuosta kaikesta, ehkä minäkin, Hanna Ekola sanoo.

Hanna Ekolan mies Juha Salonen kuoli keuhkosyöpään kymmenen vuotta sitten. Diagnoosi saatiin päivää ennen menehtymistä.

– Kyllä siinä ajatteli vain, että ei näin voi käydä. Kuolemaan ei ehtinyt valmistautua ollenkaan.

Noin kymmenen vuoden sisällä Ekola menetti kaksi sisarusta, äitinsä ja isänsä, joten hän on joutunut itse tekemään surutyötä pitkään. Toinen sisaruksista oli niin ikään laulajan uran tehnyt Saara Suvanto, joka kuoli 40-vuotiaana sydänkohtaukseen.

– Kun on itse työstänyt surua, pystyy antamaan toivon ja selviytymisen viestiä.

Omista kokemuksistaan Ekola puhuu myös luennoilla, jotka on suunnattu työssään surua kohtaaville ja heille, jotka ovat kokeneet sen itse.

Miehen kuolema aiheutti paljon muutoksia myös Ekolan työhön. Hän oli saattanut aikaisemmin keskittyä laulamiseen, sillä mies hoiti keikkamyynnin ja järjestelyt. Salosella oli pitkään ohjelmatoimisto, hän oli toiminut muun muassa Dingon managerina.

– Minun piti ottaa hänenkin työ itselleni. Jouduin miettimään, pystynkö jatkamaan, mutta olin saanut häneltä hyvän opin, tiesin kyllä miten keikat järjestetään.

Tilanne oli muutenkin kaaottinen. Pariskunta oli ostanut kesällä 2008 tontin, jonne oli saatu talon perustukset valmiiksi. Poika Lassi oli tuolloin 10-vuotias.

– Hyvin nopeasti otin asioista kiinni ja halusin yrittää selviytyä siitä kaikesta. Ajattelin, että pahin on jo tapahtunut. Tein surutyötä rakentamalla uutta.

Henkivakuutus toi taloudellista turvaa, ja perhe saattoi muuttaa uuteen kotiin järven rannalle Lohjan Pusulaan vuonna 2010.

Juhlavuosia tulossa

Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta siitä, kun Ekola sai levytyssopimuksen ja levytti ikisuosikiksi jääneen Villihevosia. Hän perusti oman yrityksen samoihin aikoihin, joten ensi vuonna on tarkoitus juhlistaa 30-vuotista laulajan uraa ja yrittäjyyttä. Juhlavuodet jatkuvat myös vuonna 2021, jolloin Ekola täyttää 60 vuotta.

Nykyään Ekola esiintyy enimmäkseen kirkoissa ja yksityistilaisuuksissa. Hengelliset laulut tulivat iskelmän oheen ohjelmistoon jo 90-luvulla, ja sillä tiellä ollaan.

– Jos iskelmäaikoina paahdoin moottoritiellä, niin nykyään menen pieniä sivuteitä hitaammin. Ehtii katsella maisemiakin ja olla merkityksellisten asioiden äärellä, Ekola vertaa.

Työ yksinyrittäjänä on ollut välillä rankkaa, mutta nykyään Ekola sanoo osaavansa jaksottaa työt musiikin teon, kirjoittamisen ja luentojen parissa.

– Kokemuksen kautta tiedän, mihin ajanjaksoihin kannattaa ajoittaa esiintymiset kirkoissa. Osaan myös varata riittävästi aikaa sekä kappaleiden että kirjojen kirjottamiselle.

Myös yksinhuoltajuus on vaikuttanut yrittäjänä olemiseen. Ekola kertoo saaneensa paljon apua veljensä perheeltä ja ystäviltä, jotta on voinut tehdä esiintymismatkoja ympäri Suomen.

– Sen yksinhuoltajuus vaikutti, että kului viisi vuotta ennen kuin vein ensimmäisen kerran pojan yökylään oman henkilökohtaisen menoni vuoksi.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Meeri Utti

Laajemmin Hanna Ekolan urasta Yrittäjäsanomat 4/2019 -numerossa, joka ilmestyy 19. syyskuuta.

Tuleeko Suomeen yritysvastuulaki? Sellainen on Euroopan maista vain Ranskassa ja Sveitsissä

23 May, 2019 - 15:00

Yritysvastuulaeilla tarkoitetaan lakeja, joiden avulla yritysten ekologista ja sosiaalista vastuullisuutta säädellään. Tarkoituksena on ehkäistä ja sanktioida esimerkiksi ympäristöhaittoja ja ihmisoikeusloukkauksia.

Suomessa ja muualla Euroopassa suuryritykset ovat jo nyt velvollisia raportoimaan toiminnastaan EU-direktiivin edellyttämällä tavalla.

Euroopan maista vain Ranskassa ja Sveitsissä on erillistä, omaa yritysvastuusääntelyä.

– Suomen lainsäädäntö täyttää EU-direktiivin vaatimukset, sillä raportointivelvollisuudet on implementoitu kirjanpitolakiin, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Raportointia ihmisoikeuksista

Nykyinen yritysvastuun raportointivelvollisuus koskee muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja korruption sekä lahjonnan torjuntaan liittyviä toimintaperiaatteita ja niiden noudattamisen tuloksia.

– Yritykset painottavat myös muutenkin vapaaehtoisesti yhteiskuntavastuuta toiminnassaan, mikä on todella tärkeä ja hyvä asia, Tiina Toivonen painottaa.

Yritysvastuujärjestö Finnwatch on koordinoinut kampanjaa, joka on vedonnut ihmisoikeuksia koskevan yritysvastuulain saamiseksi Suomeen. Viime syksynä alkanut #ykkösketjuun-kampanja keräsi 10483 allekirjoitusta.

Mukana kampanjassa on tunnettuja yrityksiä kuten Fazer, Finlayson, Coca Cola Suomi ja Kotipizza. Järjestöistä mukana ovat muun muassa SAK, JHL, Amnesty ja Unicef.

Kampanjavetoomus luovutettiin Antti Rinteelle 6. toukokuuta. Hallitusneuvotteluissa on nyt sorvattu yritysvastuulain tuloa Suomeen.

Rajana nyt 500 työntekijää

Suomessa raportointivelvoitteen piiriin kuuluu nykyään arviolta sata yhtiötä. Raportointivelvollisia ovat kaikki yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa. Velvoite koskee myös suuria luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä.

Vaikka Ranskassa ja Sveitsissä on omia tiukempia yritysvastuulakeja, niissäkin laki koskee suuria, vähintään 500 työntekijää työllistäviä yrityksiä. Laki velvoittaa raportoimaan toiminnan ympäristöllisistä, sosiaalisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Sääntelyä tehtävä kansainvälisesti

Suomen Yrittäjien kanta on, että jos yritysvastuuta halutaan säännellä, se tulee tehdä kansainvälisellä tasolla. Yritysvastuu on tärkeä asia, mutta on myös muistettava, että jos Suomeen tulisi oma yritysvastuulaki, jossa tehdään kansallisesti kireämpää sääntelyä kuin EU edellyttää, se heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä.

– Suomalaiset yritykset ovat osa globaaleja markkinoita sekä EU:n sisämarkkinoita. Vain suomalaisia yrityksiä koskeva, hallinnollista taakkaa ja yrityksille kustannuksia luova sääntely vähentäisi yritystemme toimintakykyä, eikä edistäisi yritysten kykyä työllistää, toteaa lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.

Mikäli suurten yritysten raportointivelvollisuuksia lisätään, velvoitteet tulevat käytännössä myös pienten noudatettaviksi alihankintasuhteiden vuoksi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

 

 

 

Johannes Karjulasta tuli yrittäjä, kun tarkoituksena oli kustantaa tulevan vaimon opinnot – "Ei ollut muuta fiksua vaihtoehtoa"

23 May, 2019 - 13:32

Kokemuksia.fi:n perustajasta Johannes Karjulasta tuli yrittäjä lähes sattumalta.

– Vuonna 2010 aloitin opintojen ohella yrittämisen tekemällä verkkosivuja muille yrityksille. Tavoitteena oli kustantaa omat ja tulevan vaimoni opinnot. Rupesimme suunnittelemaan häitä samoihin aikoihin, Karjula kertoo.

Opiskelijoilla oli Jyväskylässä tuolloin ja on Karjulan mukaan edelleen vaikea löytää töitä opintojen ohessa.

– Ei siis ollut muuta fiksua vaihtoehtoa kuin ryhtyä yrittäjäksi.

Karjulan innostus kotisivujen tekoon sai alkunsa Jyväskylän yliopistolla suoritetusta ohjelmoinnin kurssista.

Asiakkaita alkoi tulla yhä enemmän ja pian opiskelusta tuli sivutoimista. Karjula lisäsi yrityksen palveluvalikoimaan digitaalisen markkinoinnin. Asiakkaille tehtiin Googlen hakusanamarkkinointia ja sosiaalisen median markkinointia.

Vuonna 2012 Karjula toteutti monien tunteman Satokausikalenterin yhdessä veljensä kanssa. Samoihin aikoihin hän lähti osakkaaksi muutamaan ”perinteisemmän alan” yritykseen ja vastasi niissä markkinoinnista.

– Sitten vuonna 2015 sain tarpeekseni siitä haasteesta, mikä yrityksillä oli. Kukaan ei tuottanut sisältöjä varsinkaan, jos halusi käyttää niitä valtakunnallisesti.

Yli 2000 tehtyä videota

Aluksi Karjula teki sisätöjä itse yhdessä freelancereiden kanssa. Pian hän totesi, että niin hän ei pystynyt vastaamaan yritysten kovaan tarpeeseen.

– Houkuttelin joitakin opiskelukavereitani mukaan. Lähdimme videot edellä.

Tähän päivään mennessä Kokemuksia.fi on tuottanut asiakkailleen yli 2000 videota. Ideana on tehdä videoita yritysten asiakkaista, joilla on hyviä kokemuksia kyseisen yrityksen palveluista tai tuotteista.

– Kokemuksia.fi -palveluun tehdään yritysprofiili, missä näkyvät palautteet, jotka yrityksestä on jätetty. Videot tehdään asiakkaista, jotka ovat kiinnostuneita julkisesti suosittelemaan kyseistä yritystä, Karjula kertoo.

Sisältötalon palveluksessa on journalisteja, jotka tuottavat tekstejä sekä videotoimittajia liikkuvan kuvan tuottamista varten. Suositusvideon tilannut yritys valitsee itse, kuinka raskaalla arsenaalilla se haluaa suosittelijoitaan esitellä.

– Videolla näkee paremmin, miltä asiakkaat näyttävät ja miltä hankittu palvelu tai tuote näyttää. Siksi video palvelee tietyillä toimialoilla todella hyvin. Erityisen hyvin se toimii vaikeasti hankittavissa b2b-ratkaisuissa kuten järjestelmissä ja ohjelmistoissa, joita on vaikea selittää tekstiartikkelimuodossa, Karjula jatkaa.

Videot ovat Karjulan mukaan olleet toimivia myös rakennus- ja remontointialalla, jossa visuaalinen lopputulos on tärkeä.

Ensiaskeleita Yhdysvalloissa

Suomen lisäksi Kokemuksia toimii Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Minnesotassa yrityksellä on kaksi työntekijää.

– Jenkeissä valmistelemme kansainvälistymistä. Olemme rakentaneet lähes koko Pohjois-Amerikan kattavan tuotantoverkoston. Siellä toiminta eroaa Suomesta siten, että olemme lisensoineet tuotantoverkoston ja käytämme freelancereita. Suomessa kaikki kuvaajamme ovat omia.

Kokemuksia.fi teki ensimmäisenä toimintavuotenaan vuonna 2016 puolen miljoonan liikevaihdon. Tämän vuoden tavoitteena on kolme miljoonaa.

Karjulalle Vuoden Nuori Yrittäjä -ehdokkuus merkitsee ennen kaikkea esimerkin antamista muille.

– Uskon, että olen onnistunut olemaan yrittäjänä positiivisesti esillä ja kannustamaan muitakin tarttumaan yrittämiseen. Toivottavasti olen saanut yrittämisen näyttämään siltä, että se on hyvä vaihtoehto myös nuorelle ihmiselle.

KUKA: Johannes Karjula

YRITYS: Trustmary Group Oy, Helsinki

TOIMIALA: Markkina- ja mielipidetutkimukset

PERUSTETTU: 2015

HENKILÖSTÖ: 44

LIIKEVAIHTO: 2,4 milj. euroa

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kysely: Ilmastonmuutos on yrityksille puheenaihe, uhka ja mahdollisuus

23 May, 2019 - 12:53

Markkinoinnin palveluyhtiö Avidlyn toteutti kyselyn, jossa tiedusteltiin suomalaisten yritysten suhtautumista ilmastonmuutokseen sekä näiden konkreettisia tekoja hiilidioksidipäästöjensä vähentämiseksi.

Kyselyyn haettiin vastauksia suoralla yritysotoksella sekä sosiaalisesta mediasta. Kyselyyn saatiin 162 vastausta. Pieniä alle 20 työntekijän yrityksiä vastaajista oli 36 prosenttia, 20–50 työntekijän yrityksiä 10 prosenttia ja 50–100 hengen yrityksiä 14 prosenttia vastaajista.

Puolet yritysten edustajista vastasi, että yrityksessä keskustellaan ilmastonmuutoksesta paljon tai jonkin verran. Yli kolmannes (35 %) vastaajista näkee ilmastonmuutoksen suurena uhkana, johon vaaditaan toimenpiteitä myös yrityksiltä.

Lähes neljännes (23 %) näkee ilmastonmuutokseen liittyen liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Joka kymmenennen mielestä suurin vaikutus yritykselle on ilmastonmuutoksen aiheuttama kustannusten nousu.

– Yrityksissäkin on havahduttu ilmastokysymysten vakavuuteen. Julkinen keskustelu on pyörinyt paljon yksittäisten kansalaisten elintapojen ja poliittisen päätöksenteon ympärillä. Halusimme havahduttaa huomaamaan myös liike-elämän oman roolin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sanoo Avidlyn toimitusjohtaja Jyrki Vaittinen.

Yritykset ovat jo ottaneet käyttöön hyvin monenlaisia toimenpiteitä ilmastonäkökulmaan liittyen. Jopa 41 prosentilla vastaajista ilmastonmuutoksen hillintä näkyy arvoissa ja strategiassa. Yli kolmannes kertoo, että kiinteistöissä on ryhdytty toimiin, kuten vaikkapa energiansäästöön. Kolmanneksi eniten on kiinnitetty huomiota liikematkustamiseen.

Viidesosa ei ole reagoinut

Kyselyn mukaan jo lähes kolmannes (29 %) yrityksistä on selvittänyt hiilijalanjälkensä. Toisaalta viidesosa (19 %) ei ollut reagoinut ilmastonmuutokseen vielä millään tavalla.

– Ongelman tiedostaminen on ensimmäinen askel. Mekin selvitimme hiilijalanjälkemme ensimmäistä kertaa vasta tänä keväänä. Oli valaisevaa huomata, että kansainvälisellä asiantuntijayrityksellä suurin osa päästöistä syntyy liikkumisesta paikasta toiseen. Toimenpiteetkin kannattaa suunnata sinne, missä niillä on eniten vaikutusta, sanoo Vaittinen.

Ajanpuute näyttää olevan suurin este ilmastotoimenpiteille. Näin vastasi 27 prosenttia vastaajista. Yli viidennes (22 %) piti toimenpiteiden hintaa liian kalliina. Tiedonpuutteeseen vetosi vain 15 % vastaajista.

Kun puhuttiin päästöjen mitätöinnistä tai hyvittämisestä, epäselvyyksiä tuntuu olevan runsaasti. Kyselyn mukaan vain 15 prosenttia yrityksistä on mitätöinyt tai hyvittänyt toiminnastaan tulleita päästöjä.

Kyselyraportti löytyy täältä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Tällaisia ovat uudet yrittäjäkansanedustajat ja heidän firmansa

23 May, 2019 - 10:59

Yrittäjätaustaisia kansanedustajia on uudessa eduskunnassa 34 eli 13 vähemmän kuin edellisessä. Perussuomalaisten riveistä nousi eduskuntaan 15 yrittäjätaustaista kansanedustajaa.

Toiseksi suurin yrittäjäpuolue on keskusta, jolla on kahdeksan yrittäjäedustajaa. Kolmantena on kokoomus viidellä yrittäjäkansanedustajallaan.

– Yrittäjäedustajien määrä laski, mutta on edelleen hyvä. Tällä porukalla yrittäjien äänen pitäisi kuulua eduskunnassa. Lisäksi on paljon edustajia, jotka eivät ole yrittäjiä, mutta joilla on erittäin hyvä yrittäjyyden tuntemus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.

Valituissa yrittäjän ammatikseen ilmoittavissa kansanedustajissa on 27 miestä ja 7 naista. Monilla edustajilla yritystoiminta ei ole aktiivista, varsinkin usean kauden kansanedustajilla.

Alla lyhyet esittelyt jokaisesta yrittäjäkansanedustajasta puolueittain. Uusista kansanedustajista 18 on Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä. Esittelyissä heidän kohdallaan lukee ”SY:n jäsen”.

 

Perussuomalaiset

Vilhelm Junnila

Varsinais-Suomi

Naantalilainen Junnila kertoo nettisivullaan, että muiden tehtäviensä ”sivussa kehitän teknologiateollisuuden startup-yritystä”, mutta ei kerro yrityksen nimeä. Kaupparekisterissä hänen nimensä on yhdistetty ainoastaan Naantalin Matkailu Oy:hyn, jonka hallituksen puheenjohtaja hän on.

Ari Koponen

Uusimaa​

Tunnetaan paremmin nimellä Brother Christmas. Hänen yhdistyksensä keräsi 2017 noin miljoona euroa hyväntekeväisyyteen. Brother Christmasia epäiltiin törkeästä kirjanpitorikoksesta ja rahankeräysrikoksesta, mutta syyttäjä ei löytänyt näyttöä epäillyistä rikoksista. Tuusulassa asuva Koponen on rekisteröinyt toiminimen 2008, nykyinen on nimeltään Tukkukauppias Koponen, jonka toimiala on postimyynti ja verkkokauppa.

 

Jari Koskela

Satakunta

SY:n jäsen

Jari Koskela on kiinteistöjä omistavan, vuokraavan ja hallinnoivan Kiinteistö Oy Veljekset Koskelan hallituksen puheenjohtaja, samoin myös Kiinteistö Oy Lapikkaan. Hän on hallituksen jäsen kiinteistöjä rakentavassa Jarpukka Oy:ssä. Koskela ilmoittaa eduskunnan sivuilla kohdassa arvo/ammatti, että hän on pastori, yhteiskuntatieteiden tohtori.

 

Jouni Kotiaho

Keski-Suomi​

 Jämsäläinen Jouni Kotiaho on ilmoittanut eduskunnalle toimivansa kuljetusyrittäjänä. Autoilija Kotiaho perusti toiminimen vuonna 1995.

 

Kristian Sheikki Laakso

Kaakkois-Suomi​

Eduskunnan sivuilla Laakso ilmoittaa ammatikseen ”kierrätysalan yrittäjä”. Talouselämälle Laakso kertoi, että valintansa jälkeen hän ei ole enää mukana Uudenmaan Autopurku Oy -nimisessä yrityksessä, jonka hänen vaimonsa omistaa. Kouvolalaisella Sheikillä oli kuljetusyritys, joka meni konkurssiin. Ky:stä jäi noin 200 000 euron velat. Hän perusti myös toiminimen Laaxon Sheikki, joka on järjestänyt romurallikisoja.

 

Mikko Lundén

Varsinais-Suomi 

SY:n jäsen ​

Somerolaisella K-kauppiaalla on ollut vauhtivuosi. Hän aloitti kauppiaana kesällä 2018, sai neljännen lapsen ja nyt kansanedustajuuden. Aikoo olla jatkossakin välillä kaupassaan töissä viikonloppuisin.

 

Veijo Niemi

Pirkanmaa

SY:n jäsen

Lempäälästä kotoisin oleva Niemi on äänettömänä yhtiömiehenä Musiikkikoulu Menuetti Ky:ssä, jonka suurimmalta osin omistaa hänen vaimonsa. Eduskunnan sivuilla Niemi on laittanut tittelikseen rikosylikonstaapeli, pääluottamusmies.

Mika Niikko

Uusimaa

Vantaalainen Mika Niikko on kaupparekisterin mukaan myynti- ja markkinointiyritys Eurosolid Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Hän kuitenkin ollut kansanedustaja jo vuodesta 2011 lähtien ja yrityksellä ei ole ollut juuri liiketoimintaa näinä vuosina.

 

Mauri Peltokangas

Vaasa​

Kaustislaisella ääniharavalla on toiminimi M.Peltokangas.  Hän on ennen kansanedustajuuttaan tehnyt muun muassa kiinteistönvälittäjän töitä. Asunto Björndahl Oy LKV:n nettisivuilla kerrotaan, että Mauri Peltokangas on toiminut yrityksen myyntineuvottelijana.

 

Riikka Slunga-Poutsalo

Uusimaa​

Lohjalainen tuore kansanedustaja on tullut tunnetuksi puoluesihteerinä. Hän on Finn-TK -nimisen yrityksen hallituksen jäsen. Yhtiön toimiala on terveydenhoito-, sairaanhoito-, liikunta- ja  kauneudenhoitopalvelut sekä näihin liittyvä ohjaus-, opetus- ja  konsultointityö sekä näihin liittyvä maahantuonti ja myyntitoiminta sekä ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus.

 

Ville Tavio

Varsinais-Suomi​

Tavio Law Oy:n omistajayrittäjä ja toimitusjohtaja. Eduskunnan sivuilla turkulainen Tavio ilmoittaa saaneensa vuodelta 2017 osinkoa 4400 euroa.

 

Ano Turtiainen

Kaakkois-Suomi​

Juvalainen Hallituksen jäsen Irontime Oy:ssä sekä hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja Gometal Oy:ssä ja Metal Sport Licensing Oy:ssä. Metal Sport Group valmistaa, myy ja markkinoi Metal-tuotemerkillä vaatteita, voimailuvarusteita ja kuntosalilaitteita.

 

Sebastian Tynkkynen

Oulu

SY:n jäsen 

Tuore kansanedustaja Tynkkynen on tuore yrittäjä. Hän aloitti viime syksynä OP-kevytyrittäjänä. H​änen toimialaansa ovat valokuvaus, videotuotanto ja graafinen suunnittelu.

 

Veikko Vallin

Pirkanmaa

SY:n jäsen

 Tamperelainen Vallin myi vuosia sitten urheiluravinnefirmansa  Func Food Group Oy:n.  Kaupparekisterin mukaan Vallin on hallituksen jäsen Rakennusliike Vallin Oy:ssä ja Porostone Finland Oy:ssä. ​

 

Jussi Wihonen

Savo-Karjala​

Joensuulainen Wihonen on kertonut olleensa kauppiaana. Kaupparekisteristä hänen nimensä yhdistetään JUSSIWIHONEN OY:hyn. Sen kohdalla on merkintä ”ei toimintaa”. Viimeisin tilinpäätös on keväältä 2017. Liikenimi on ollut Kyläkauppa Wihonen ja aputoiminimiä ovat olleet JoensuunOvi ja Vaneri, Jussin Halpahalli ja Weljekset Wihonen.

 

Keskusta

Hannakaisa Heikkinen

Savo-Karjala

SY:n jäsen​

Maatalousyrittäjä Kiuruvedeltä, lypsykarjan kasvattaja ja maitotilallinen, Taitomaito Oy:n hallituksen jäsen.

 

Hanna Huttunen

Savo-Karjala​

SY:n jäsen

Outokumpulainen Huttunen on rautakauppaketju Joensuun Puukeidas Oy:n toimitusjohtaja.

 

Anne Kalmari

Keski-Suomi​

SY:n jäsen

Anne Kalmari on maatalousyrittäjä. Kalmarin maatilalla Kivijärvellä on kymmeniä lypsylehmiä ja Suomen pohjoisin biokaasun myyntiasema. 

 

Esko Kiviranta

Varsinais-Suomi

SY:n jäsen

Esko Kiviranta on maatalousyrittäjä, jolle löytyy kaupparekisteristä myös yritys Sauvonlahden Luontoretket Oy.

Jari Leppä

Kaakkois-Suomi

SY:n jäsen

Maatalousyrittäjä, jolla on Pertunmaalla maidontuotantoa ja metsätaloutta sekä lomamökkien vuokrausta. Myy myös koulutuspalveluja.

 

Arto Pirttilahti

Pirkanmaa​

SY:n jäsen

Maa- ja metsätalousyrittäjä, metsänomistaja Mänttä-Vilppulasta

 

Juha Pylväs

Oulu

Juha Pylväs on maatalousyrittäjä, hänellä on veljensä kanssa Hänellä on veljensä kanssa Maatalousyhtymä Pylväs Ari ja Juha. He omistavat myös Pylvään koneasema Oy:n, joka tarjoaa maa- ja metsätalouden koneurakointia.

 

Mikko Savola

Vaasa​

SY:n jäsen

Ähtäriläinen maatalousyrittäjä, jonka tilalla on kasvinvilijelyä ja karjaa. Ollut aikoinaan myös yritystutkijana TE-keskuksessa.

 

Kokoomus​

Timo Heinonen

Häme​

SY:n jäsen

Loppilaisen Heinosen nimissä on yritys Oy TeeHoo Ltd. Sen toimiala on ohjelmatoimistot ja manageripalvelut. Yritys on tehnyt muun muassa urheiluselostuksia.

 

Jukka Kopra

Kaakkois-Suomi​

SY:n jäsen

Lappeenrantalainen Kopra on Tietokoura Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja. Yrityksen toimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Teki aiemmin verkkosivuja, mutta nykyään keskittynyt pitkälti ohjelmistojen tuottamiseen sähköyhtiöille.

 

Pauli Kiuru

Pirkanmaa​

SY:n jäsen

Valkeakoskelainen Pauli Kiuru on ollut aikoinaan toiminimiyrittäjänä ja on nykyään osakkaana Linnan Pallo Oy:ssä. Se tuo maahan kuumailmapalloja ja tarjoaa lennätyksiä niillä.

 

Arto Satonen

Pirkanmaa​

SY:n jäsen

Vammalalaisella Satosella on osuuksia kiinteistöyhtiöissä ja hänellä on sijoitusasuntoja sekä arvopaperikauppaa harjoittava Vammas-Sijoitus Oy ja Stalemate Oy.

 

Ruut Sjöblom

Uusimaa

SY:n jäsen

Tuusulalaisen Sjöblomin perheellä on kiviaineksia myyvä Seepsula Oy. Hänellä on sisarustensa kanssa myös Palkkila Oy, jonka toimiala on kiinteistöjen hallinta ja vuokraaminen.

RKP

Anders Adlercreutz

Uusimaa​

Kirkkonummelainen toisen kauden kansanedustaja. On siviiliammatiltaan arkkitehti ja Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:n osakas. Hänellä on myös T:mi Profounders. Adlercreutz on myös kotikuntansa kunnanvaltuuston puheenjohtaja.

 

Anders Norrback

Vaasa​

Närpiöläinen Norrback on maatalousyrittäjä, jonka perheyritys kasvattaa ja myy karitsanlihaa. Hän on osakkaana myös teurastamo Ab Tajma Oy:ssä.

 

Sandra Bergqvist

Varsinais-Suomi​

 Maatalousyrittäjä Nauvossa, maatilalla on kasvinviljelyä ja kotieläinten kasvatusta.

 

SDP

Ville Skinnari

Häme​

SY:n jäsen

Lahtelainen lakimies Skinnari omistaa Miidia International Oy:n (lakiasiain- ja konsulttitoimisto). Hän on osakkaana myös jääurheiluun erikoistuneessa Hockey Unlimited Oy:ssä ja saa tuloja myös neuvonantajana Lexia Oy:ssa ja Trailmaker Oy:ssä

 

Vihreät​

Sofia Virta

Varsinais-Suomi​

 Kaarinalainen sivutoiminen yrittäjä toiminimellä. Tarjonnut terapiapalveluita.

 

Liike Nyt​

Harry Harkimo

Uusimaa​

Tunnettu liikemies on todella monessa yrityksessä mukana. Kaupparekisterissä hänen nimensä yhdistetään 33 yritykseen. Hän on hallituksessa muun muassa Starsquad Oy:ssä, Starsquad Events Oy:ssä, Kiinteistö Oy Sipoonrannassa, Provectus Holding Oy:ssä, Okimo Clinic Oy:ssä, Jokeri-Hockey Oy:ssä, Jokerit Hockey Club Oy:ssä, Helsinki Halli Oy:ssä ja Pihtiputaan Teollisuushalli Oy:ssä.

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Eilen julkistetun Honor-puhelimen yllä leijuu tummia pilviä: Myyntiintulosta ei varmuutta

22 May, 2019 - 15:29

Suomessa suosittu Huawein sisarbrändi Honor esitteli eilen mallistonsa uusimman älypuhelimen Honor 20:n Lontoossa.

Kiinalainen Huawei on ollut historiansa pahimmassa myllerryksessä sen jälkeen, kun Google päätti Yhdysvaltojen Kiinan-politiikan mukaisesti viime viikolla rajoittaa sen pääsyä Android-käyttöjärjestelmään. Rajoitukset rajoittavat Huawein uusien puhelinten tietoturvapäivityksiä ja estävät jatkossa käyttäjien pääsyn muun muassa Gmail-sähköpostiin ja Play Store-sovelluskauppaan sekä myös Googlen karttapalveluun. Android-käyttöjärjestelmän käyttöä Huaweilta ei voida kieltää, koska se perustuu avoimeen lähdekoodiin. Käytännössä Huawei on joka tapauksessa merkittävissä ongelmissa, sillä Googlen palveluiden tuen loppuminen aiheuttanee ainakin väliaikaisen loven käyttäjämääriin.

Huawein haasteet eivät rajoitu pelkästään Googleen, sillä niin ikään amerikkalaiset komponenttivalmistajat ovat olleet pakotettuja rajoittamaan yhteistyötä Huawein kanssa. Muun muassa Intel on kertonut, ettei se toimita osia Huawein laitteisiin. Kyse on ennen kaikkea Yhdysvaltain hallituksen määräyksestä.

Tilanne olikin kaikin puolin erikoinen, kun Honor esitteli eilen uusimman älypuhelimensa. Honorin johto ei halunnut kommentoida tilaisuudessa Google-kuviota millään tavalla.

Valttina edullinen hinta

Uusien Honor-puhelinten saapumisesta myyntiin Suomessa ei ole vielä tietoa. Asiaan vaikuttaa ennen kaikkea epäselvä tilanne Googlen kanssa. Huawei kuitenkin lupaili varmoja julkaisupäiviä piakkoin.

Honor 20 -malliston edullisin puhelin on Lite, jonka hinnaksi kerrottiin Lontoossa 299 euroa. Ominaisuuksiltaan monipuolisempi Honor 20 maksaa 499 euroa ja Honor 20 Pro 599 euroa.

Näyttävin uutuuslaitteista on Pro-malli, jonka lähes koko etupuoli on näyttöä. Pron kameran valovoimaa on parannettu ja siihen on lisätty edellisestä malliversiosta puuttunut optinen kuvanvakaaja.

Honor 20:ssa ja Honor 20 Prossa on neljä takakameraa. Pääkameran kennon koko on vaikuttavat 48 megapikseliä. Pääkameran lisäksi käytössä ovat superlaajakulmakamera, makrokuvaukseen tarkoitettu kamera sekä telekamera, joka tosin löytyy vain Pro-mallista. Honor 20:ssä sen paikalla on kahden megapikselin kennolla varustettu syvyyskamera.

Honor 20 Prosta tekee mielenkiintoisen sen ulkoinen design, joka erottaa sen monista kilpailijoista. Puhelimen takaosan lasipinta on valmistettu uudella tekniikalla, joka perustuu useiden päällekkäisten lasipintojen hyödyntämiseen.

Syytä lykätä hankintaa?

Moni kuluttaja on jo ehtinyt pohtia, kannattaako Huawein puhelimia jatkossa hankkia. Tähän kysymykseen ei ole vielä yksiselitteistä vastausta, sillä Yhdysvaltain ja Kiinan kauppapoliittiset neuvottelut ovat olleet pattitilanteessa. Odotettavaa kuitenkin on, että asiaan saadaan ratkaisu jompaan kumpaan suuntaan. Googlelle ei ole etu, että se menettäisi pidemmäksi aikaa merkittävän kansainvälisen asiakkaan. Huawei on  nousemassa jo maailman älypuhelinmarkkinoiden ykköseksi.

Huawein tilannetta helpotti hieman Yhdysvaltojen kauppaministeriön tuore päätös myöntää kiinalaisyhtiölle väliaikaisen lisenssin, jonka avulla se voi jatkaa verkkojensa ja laitteidensa tukemista esimerkiksi ohjelmistopäivityksin 19. elokuuta asti. Uusia laitteita väliaikainen päätös ei kuitenkaan koske.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Konttiravintolaketju teki tietoisen valinnan ja keskittyy pieniin kaupunkeihin: "Taistelemme tylsyyttä vastaan"

22 May, 2019 - 13:30

Jarna Kaplaksen yrityksen takana on tarina John Mortonista, joka on aikanaan lähtenyt Rautalammilta kohti Amerikkaa ja päätyi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajaksi.

Johnin mukaan Mortoniksi ristitty ravintola aloitti alun perin Rautalammilta.

– Moni yrittäjäperheen lapsi sanoo, ettei minusta koskaan tule yrittäjää, niin sanoin itsekin. Kun täytin 18, niin kummasti mielipide muuttui. Sain yrittäjyyden verenperintönä ja se on tuntunut luontevalta ratkaisulta, Kaplas sanoo.

Yhtenä motivaattorinaan Kaplas kertoo halun auttaa työntekijöitään kehittymään. Mortonin pisimpään talossa olleet työntekijät ovat olleet mukana yhdeksän vuoden ajan.

Kaplaksella itsellään ei ollut kokemusta ravintola-alalta perustaessaan ensimmäistä kivijalkaravintolaa Rautalammille.

– Olin nuorena auttamassa kavereita heidän ravintolassaan. Ensimmäinen oma kokemus ravintolayrittäjyydestä on Pielavedeltä, jossa avautui mahdollisuus jatkaa satamaravintolan toimintaa tasan kymmenen vuotta sitten. Pidimme ravintolaa yhden kesän.

”Erilainen tapa valloittaa maailmaa”

Satamaravintolasta kumpusi ajatus kokonaan omaan ravintolaan.

– Heitin haaveen ilmaan. Jostain mystisestä syystä haaveet alkavat toteutua. Vuoden 2010 kesällä Morton olikin jo olemassa.

Tuolloin 23-vuotias Kaplas perusti Mortonin 3000 asukkaan Rautalammille. Ravintolassa oli 300 asiakaspaikkaa eli kymmenesosa kunnan asukasmäärästä.

– Tavoitteena oli tehdä Suomen paras keikkapaikka ja panostaa samalla ruokaan. Onnistuimme, sillä Mortonissa kävi vuosien varrella lukuisia Suomen eturivin artisteja.

Kun kivijalkaravintola alkoi nousta ilmiöksi, tekijöitä alettiin pyytää muualle.

– Mietittiin kavereiden kanssa mitä tekisimme. Ajattelimme, että konttiravintola voisi olla erilainen tapa valloittaa maailmaa.

Ensimmäiset Konttiravintolat olivat jo pystyssä ennen kuin Kaplas päätti luopua kivijalkaravintolastaan Rautalammilla. Vuonna 2015 Kaplas osti Mortonin kokonaan itselleen.

– Vaikka Konttiravintolat on suunniteltu liikuteltaviksi, olemme edenneet ravintoloiden suunnittelussa pysyvämpään suuntaan. Kun kerran menemme johonkin kaupunkiin, emme raaski lähteä sieltä mihinkään.

Pieniltä paikkakunnilta ponnistaen

Mortonin toiminta on kesäpainotteista. Konttiravintolat avataan pääsiäisen nurkilla, kun lumet ovat sulaneet riittävästi. Viimeiset kontit suljetaan syyskuun lopulla.

Tällä hetkellä Mortonilla on viisi ravintolaa: Kuopiossa, Jyväskylässä, Varkaudessa, Äänekoskella ja tuorein Pieksämäellä.

– Haluamme taistella tylsyyttä vastaan. On hauskaa luoda ravintoloita sellaisiin paikkoihin, missä ei arvaisi olevan mitään niin ainutlaatuista.

Mortonin käyttämiin 6- tai 12-metrisiin merikontteihin mahtuu keittiö ja varastotilat. Ulkopuolinen terassi ei kaikissa Mortonin ravintoloissa ole rakennettu konttiin. Suurimmassa ravintolassa on sata asiakaspaikkaa.

Mortonin ruokavalikoimaa hallitsevat hampurilaiset. Kaplas vannoo laadukkaiden raaka-aineiden nimiin.

– Kaikissa burgereissa on sama ideologia: hyvä juusto ja vielä parempi hillo.

KUKA: Jarna Kaplas

YRITYS: Emäpitäjän Anniskeluravintolat Oy, Rautalampi

TOIMIALA: Ravintola-ala

PERUSTETTU: 2010

HENKILÖSTÖ: 50

LIIKEVAIHTO: 1,9 milj. euroa

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tapio Auvinen

Yrittäjä – tarvitsetko tietoa IPR-oikeuksista? Uusi sivusto auttaa

22 May, 2019 - 12:17

Uusi sivusto on suunnattu erityisesti yrittäjille, niin luovan alan kuin muillekin. Sivustolta löytyy lukuisia oppaita, esimerkiksi patenttiopas ja tavaramerkkiopas. Tarjolla on myös asiantuntijoiden vinkkejä ja liuta linkkejä.

Sivuston videoilla eri yritykset kertovat tarinansa, muun muassa Zef ja Magisso.

Sivustolla on myös asiakirja- ja sopimusmalleja, esimerkiksi alihankintasopimuksen tai lisenssoinnin tekemiseen.

Immateriaalioikeudet eli aineettomat oikeudet (IPR) ovat yhä useammille yrittäjille erittäin tärkeä liiketoiminnan edellytyksiä parantava työkalu markkinoille mentäessä. Ne suojaavat uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista kovassa kilpailutilanteessa ja mahdollistavat parempaa ansaintaa esimerkiksi omien oikeuksien lisensoinnin kautta.

– Suojan kohteena voi olla tyypillisesti jotakin yrityksen aineetonta omaisuutta, jolla voi olla suurta arvoa nyt tai tulevaisuudessa, mutta jota ei voida käsin kosketella – kuten keksintö, tuotemalli, taideteos, brändi taikka yritykselle tärkeät salaisena pidettävät tiedot, kuvailee Ornamon projektipäällikkö Jussi Ilvonen sivuston blogissa.  

Aineetonansainta.fi-sivusto on syntynyt muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon ja AKY – Akavalaisten yrittäjien yhteistyönä.

Suojaaminen on tärkeää

Suomen Yrittäjien IPR-oikeuksiin perehtynyt asiantuntija, juristi Albert Mäkelä pitää AKY:n ja Ornamon uutta sivustoa tärkeänä:

– Aineettomien oikeuksien suojaaminen on tärkeää, jotta kilpailijoilta voi suojautua. Sivustolta saa hyviä vinkkejä ja valmiita malleja siihen, Mäkelä toteaa.

Erityisesti palveluihin perustuvalle liiketoiminnalle on Mäkelän mukaan tärkeää, että tuote on suojattu mahdollisimman hyvin, varsinkin kun lähtee kansainvälistymään.

– Lainsäädäntö tarjoaa työkalut patentteihin, tavaramerkkeihin, tekijänoikeuksiin, muotoilunsuojaan, mallisuojaan ja liikesalaisuussääntelyyn. Yrityksen kannattaa käyttää näitä työkaluja, yhdistellä eri suojamuotoja, Mäkelä painottaa.

Katso täältä Suomen Yrittäjien opas tekijänoikeuksista

Pages