Yrittajat.fi

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 38 s sitten

Kotisiivousta tarjoava Freska tähtää pörssiin enkelisijoittajien siivellä

22 elokuu, 2019 - 18:00

Tostaina ilmestyneen Kauppalehden mukaan suosiotaan kasvattava kotisiivous on ala, joka kiinnostaa pääomasijoittajia ja voi hyvin synnyttää uuden pörssiyhtiön.

Kotisiivoukseen erikoistuneen Freskan liikevaihto kasvoi yli 120 prosenttia kymmeneen miljoonaan euroon viime vuonna. Yrityksen johto odottaa, että konsernin liikevaihto on tänä vuonna noin 15 miljoonaa euroa ja ensi vuonna jo noin 27 miljoonaa euroa.

– Haemme vahvaa teknologiavetoista kasvua. Olemme pitkälti teknologiayritys, joka uudistaa perinteistä toimialaa, Freskan toimitusjohtaja Sebastian Heinrichs toteaa Kauppalehdessä.

Startup kasvaa velalla ja riskirahalla. Alkuun tulee tappiota, koska raskaat investoinnit teknologiaratkaisuihin syövät tulosta.

– Listautumisanti on ihan mahdollinen, mutta siihen on matkaa, Heinrichs sanoo.

Pääomasijoittajat Acton Capital, Spintop Ventures ja AddVenture ovat rahoittaneet yrityksiä. Rahoittajina toimii Kauppalehden mukaan myös suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia enkelisijoittajia on rahoittajina.

Freskan toiminta perustuu online- ja suoramyyntipohjaiseen asiakashankintaan.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at)yrittajat.fi

”Tytöt vähän harrastelevat” – Parikymppiset yliopisto-opiskelijat saivat Härtelö-vegaanijäätelönsä S-ryhmän kauppoihin

22 elokuu, 2019 - 16:00

Suomalaisesta härkäpavusta valmistettu vegaanijäätelö Härtelö lanseerattiin markkinoille viime viikon maanantaina.

Idea jäätelöön lähti Helsingin yliopiston elintarviketieteilijöiden tuotekehityskurssilta, missä opiskelijoiden täytyi kehittää joku viljoihin tai palkokasveihin perustuva elintarvike.

– Monet kehittelivät gluteenittomia jauhoseoksia, mutta me halusimme kokeilla jäätelöä. Opettajakin kannusti viemään kokeilua eteenpäin, perustajajäsen Annika Ikonen kertoo.

Kokeilu oli niin onnistunut, että kehittäjät päättivät testata sen myyntiä Ravintolapäivänä.  Seitsemän hengen tiimi sai luvan valmistaa koe-erän Härtelöä ravintolapäivään yliopiston tiloissa. Tuotetta täytyi valmistaa puolen litran jäätelökoneella, ja sitä syntyi 35 kiloa. Kaikki myytiin.

Viime vuoden kesäkuussa Ikonen, Roosa Kukkonen, Anni Niskakoski, Kaisa Andersson, Francesca Åström, Mirva Sorsila ja Hilma Koskinen päättivät perustaa osakeyhtiön, jonka nimeksi tuli Lipasu Oy.

Ikosen mukaan opettelemista on ollut ollut paljon.

– Aluksi ajattelimme, ettei meillä ole varaa, mutta opettaja kertoi sopimusvalmistuksen mahdollisuudesta. Ensimmäinen vuosi mentiin opintolainoilla. Sopimusvalmistus ja pieni kassavirta auttoivat. Ensi vuonna aloitamme näkyvästi yhteistyökumppanin kanssa, mikä tuo apua markkinointiinkin, Ikonen kertoo.

TV-ohjelmasta ponnahduslauta

Matkan varrella 22-27-vuotiaat yrittäjät ovat kokeneet vastoinkäymisiäkin, tytöttelystä lähtien.

– Härkäpapujäätelö aiheuttaa epäluuloja jo lähtökohtaisesti, mutta lisäksi toimintamme ei ollut aluksi kovin järjestäytynyttä ja toiminta näytti harrastelulta, eli sikäli reaktio on ihan ymmärrettäväkin, Ikonen sanoo.

Tänä kesänä Härtelön yrittäjät ovat ottaneet osaa tv:stä tutun kokin Jyrki Sukulan vetämään Suomalainen Menestysresepti -tv-ohjelmaan, mikä on avannut osaltaan ovia. Ohjelmaa sponsoroi S-ryhmä ja menestyneet tuotteet pääsivät ketjun jakeluun.

Lue Jyrki Sukulan ajatuksista ravintola-alan yrittäjyydestä täältä

Härtelö on S-ryhmän jakelussa, mutta ilman vastoinkäymisiä kisasta ei selvitty.

– Olimme tilanneet pakkaukset toukokuussa ja niiden piti saapua viimeistään elokuun alussa. Niiden toimitus kuitenkin viivästyi, emmekä tienneet saammeko tuotetta pakattua. Voittomahdollisuudet meni meiltä sen takia sivu suun, Ikonen kertoo.

Vielä yrittäjät eivät uskalla luvata Härtelöä laajempaan jakeluun, mutta kasvuhalua ja kansainvälisiä laajenemissuunnitelmia on jo.

Vajaassa parissa vuodessa ehtii oppia paljon. Mitä yrittäjäpolun alkutaipaleella on erityisesti jäänyt mieleen?

– On tärkeää tehdä sekä sisäiset että ulkoiset sopimukset huolella. Toinen oppi on ollut se, että omana itsenään pääsee pitkälle. Ei tarvitse esittää tai olla liian vakava pärjätäkseen. Apua pitää kysyä ja sitä saa, kun uskaltaa kysyä ja oma ego sen kestää, Ikonen listaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tam-Silk julkaisi vastavedon Ikealle ja Finlaysonille - myynti räjähti!

22 elokuu, 2019 - 13:32

Kangasalan Sanomat -lehdessä julkaistussa kokosivun mainoksessa Tam-Silk ehdottaa: Ikea ja Finlayson, siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja. Terveisin Tam-Silk, Made in Kangasala.

Markkinointi & Mainonta -lehden haastattelema Tam-Silkin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Saarni uskoo kotimaiseen tekstiilituotantoon.

– Olen tullut tekstiilibisnekseen muutama vuosi sitten it-alalta, jossa näin sen buumin, kun kaikki tuotanto yritettiin siirtää Intiaan ja Kiinaan 10–20 vuotta sitten. Aika nopeasti huomattiin, että lasketut säästöt eivät toteudu Kaukoidässä, vaan sieltä tuli yllättäviä oheiskustannuksia kuten laatuun liittyviä. Nythän ohjelmistotuotanto on palannut hyvin Suomeen ja Eurooppaan, Saarni kommentoi Markkinointi & Mainonta -lehdelle.

Tam-Silkille kotimaisuus on markkinointi- ja myyntivaltti.

– Usein kuultu argumentti on, että jos tuotanto olisi täysin kotimaista, olisi loppuhinta kuluttajalle kestämätön. Pitää miettiä kokonaiskustannusrakennetta. Tarvitaanko kaikkia kustannuksia? Jos hallinnossa on enemmän väkeä kuin tuotantolattialla, silloin on ongelma käsissä, Saarni sanoo M&M:n haastattelussa.

Kangasalan Sanomat kertoo, että mainoskohun seurauksena Tam-Silkin verkkokaupan tilausmäärä kasvoi vuorokaudessa 20-kertaiseksi. Yhdessä päivässä tehtiin kuukauden normaali myynti. (JUTTU JATKUU KUVAN ALAPUOLELLA)

Finlayson ja Ikea julkaisivat keskustelua herättäneet mainoksensa tämän kuun alkupuolella. Finlayson mainosti Helsingin Sanomien etusivulla siirtymistään kartonkipakkauksiin ja luomupuuvillaan lakanoissaan ja haastoi Ikean tekemään saman perässä.

Ikea vastasi nopeasti haasteeseen sosiaalisessa mediassa ilmoittamalla, että se on siirtynyt vuonna 2015 käyttämään lakanoissaan puuvillaa, joka on tuotettu kestävämmillä menetelmillä kuin aiemmin.

Leila Itkonen

leila.itkonen(at)yrittajat.fi

Verottajan ongelmat jatkuvat, OmaVero-palvelu pois käytöstä

22 elokuu, 2019 - 10:43

Verohallinto kertoi Twitter-tilillään, että ongelmat Vero.fi -verkkosivuston kanssa ovat jatkuneet koko aamun. Käyttäjät eivät ole päässeet kirjautumaan OmaVero-palveluun. Verottaja selvittää vikaa parhaillaan.

Aamun aikana OmaVero-palvelu toimi hetkellisesti, mutta pian koko Vero.fi -sivusto oli pois käytöstä. Osa käyttäjistä on siis saattanut päästä palveluun.

Verohallinto on ollut tämän kuukauden aikana julkisuudessa myös liittyen vääriä tietoja sisältäneisiin veropäätöksiin. Jutun voit lukea täältä.

Kuva: Kuvakaappaus

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Saitko kutsun osakeyhtiön hallituksen varajäseneksi? Sinullakin saattaa olla velvollisuuksia

22 elokuu, 2019 - 09:45

Osakeyhtiön hallituksessa on oltava vähintään yksi varsinainen jäsen sekä yksi varajäsen, jos varsinaisia jäseniä on vähemmän kuin kolme. Näin ollen osakeyhtiön voi perustaa yksin ja yhtiön omistaja voi myös olla hallituksen ainoa varsinainen jäsen, mutta joku ulkopuolinen on saatava suostumaan varajäseneksi.

Osakeyhtiölaissa säännelty hallituksen jäsenen vastuu koskee tilanteita, jolloin henkilö on toiminut hallituksen jäsenen ominaisuudessa.

– Näin ollen osakeyhtiölain mukaiset vastuusäännökset koskevat hallituksen varajäsentä silloin, kun kyseinen hallituksen varajäsen toimii tai on toiminut hallituksen jäsenen tilalla hallituksessa. Pelkästä hallituksen varajäsenyydestä ei siis seuraa vastuita, vaan vastuu syntyy niissä tilanteissa, joissa varajäsen toimii hallituksen jäsenenä ja on mukana päätöksenteossa. Tällöin hallituksen varajäsen voi joutua päätöksistä vastuuseen täysin samoin edellytyksin ja seurauksin kuin varsinaiset hallituksen jäsenet, Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen selvittää.

Varajäseneksi pyydettävän kannattaa pohtia tarkoin päätöstä. Rytkösen mukaan päätös on tehtävä pitkälti samoin perustein kuin lähteminen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. 

– Eli hallituksen jäsenen tehtävä kannattaa ottaa vastaan vain silloin, kun on edellytykset toimia kyseisen yhtiön hallituksen jäsenenä.

Varajäsen joutuu päättämään yhtiön asioista esimerkiksi silloin, kun varsinainen jäsen menehtyy tai joutuu muusta syystä sivuun hallituksesta pysyvästi tai tilapäisesti.

– Mikäli varajäsen kutsutaan hallituksen kokouksiin ja tätä kautta mukaan päätöksentekoon poissaolevan varsinaisen jäsenen sijaan, syntyy varajäsenelle kaikki varsinaisen hallitusjäsenen oikeudet ja vastuut. Eli tällöin varajäsen voi joutua vastuuseen niistä hallituksen päätöksistä, joiden päätöksenteossa on mukana, Rytkönen jatkaa.

Hallituksen varajäsenyydestä voi erota ilmoittamalla erosta yhtiön hallitukselle. Ilmoittaminen kannattaa aina tehdä kirjallisesti.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Varaudu siihen, ettei yrityksen perustamisilmoitus onnistu sähköisesti – PRH myöntää: "Kritiikkiä tullut"

21 elokuu, 2019 - 14:00

Sähköinen perustaminen ei ole ollut heinäkuun alusta lähtien käytössä silloin, kun yritys perustetaan osakepääomalla.

– Tässä on syynä se, että osakeyhtiölain muutos tuli nopeasti ja meidän piti tehdä tietojärjestelmäämme tarvittavat muutokset, jotta perustamisilmoitus onnistuu ilman osakepääomaa. Asiointipalveluun tehtiin muutokset ja prosessista tuli yksivaiheinen. Emme ole ehtineet tässä aikataulussa rakentaa toista putkea, jossa osakepääoma olisi mukana, PRH:n rekisteripäällikkö Lalli Knuutila selvittää.

Knuutila myöntää, että asiasta on tullut jonkin verran kriittistä palautetta PRH:lle.

Heinäkuun alussa voimaan astunut lakimuutos poisti osakepääomavaatimuksen. Knuutilan mukaan PRH:ssä oletettiin, että jatkossa suurin osa ilmoituksista tehdään ilman osakepääomaa.

– Näin tapahtuikin. Lakimuutoksen jälkeen osakeyhtiöitä on perustettu sähköisesti 1819 kappaletta. Viime vuoden heinäkuussa niitä perustettiin runsaat 500.

Tahti on jatkunut kiivaana, sillä elokuun aikana on ehditty perustaa sähköisesti jo noin 900 osakeyhtiötä.

– Paperi-ilmoituksilla perustettuja oli heinäkuussa 426 kappaletta. Niissä osassa on ollut mukana osakepääoma.

Osakepääoman kanssa perustaminen on sähköistä ilmoittamista monimutkaisempi prosessi myös siksi, että ilmoituksen mukana on toimitettava hallituksen vakuutus ja tilintarkastajan todistus osakepääoman maksamisesta. Jos todistusta ei ole, ilmoittajan on lähetettävä kuitti maksusta.

Knuutilan mukaan PRH seuraa tilannetta tämän vuoden.

– Katsomme, miten ilmoitusmäärät asettuvat ja miten paljon niitä tulee mitäkin kanavaa pitkin.

"Ei suurempaa ruuhkaa"

Heinäkuun muutos ei ole Knuutilan mukaan aiheuttanut ongelmia PRH:n käsittelyaikatauluihin. 

– Meillä ei ole ollut kesällä isompaa ruuhkaa. Osakeyhtiöiden perustamisten määrä kasvoi valtavasti heinäkuussa, mutta saimme silti koko potin hoidettua. Tällä hetkellä vanhimmat perustamiset sähköisessä kanavassa on vastaanotettu eilen. Nämä etenevät rekisteriin käytännössä 1-2 päivässä. Olemme pyrkineet priorisoimaan nämä, koska yrityksillä on yleensä tarve saada asiat nopeasti eteenpäin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tutkimus: Puolet yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa

21 elokuu, 2019 - 12:59

Vuonna 2016 tehdyssä vastaavassa kyselyssä alle kaksitonnia ansainneiden vastaajien osuus oli 51 prosenttia, eli heidän osuutensa on pienentynyt hieman kuluneiden kolmen vuoden aikana.

Noin joka neljäs yksinyrittäjä kertoi tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. Vain joka viides ilmoitti lomailevansa vuosittain kuukauden tai yli kuukauden.

Jaksamisessa yksinyrittäjät jakautuvat kahtia: 47 prosenttia ilmoitti, ettei ole kokenut haasteita jaksamisessa, mutta toinen puoli yksinyrittäjistä oli toista mieltä.

Kasvuhaluisia nuoria yrittäjiä

Alle 35-vuotiaista yksinyrittäjistä peräti 90 prosenttia haluaa kasvattaa yritystoimintaansa.

Suomen Yrittäjien kyselytutkimus kertoo, että yksinyrittäjät ovat kaikkinensa kasvuun tähtäävää väkeä: kaksi kolmesta (67 prosenttia) ilmoittaa tavoittelevansa kasvua.

Toimialoista kasvuhalukkaimpia oltiin kaupan saralla. Tärkeimpinä kasvun keinoina yksinyrittäjät pitävät uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamista, verkostoitumista sekä työntekijöiden palkkaamista.

Työllistäminen hankalaa

Vastauksissa esiin tulevat esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät ongelmat.

– Työllistäminen koetaan kalliiksi ja riskialttiiksi. Tällä hetkellä yritystoiminta henkilöityy yrittäjään itseensä, eikä omaa työaikaa voi rajattomasti lisätä, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi taustoittaa.

Kyselyyn osallistui kaikkiaan lähes 1 900 yksinyrittäjää. Vastaajista ne, joilla oli ollut joskus työntekijä, kokivat työllistämisen riskin ja kalleuden yrityksen kasvua rajoittaviksi tekijöiksi useammin kuin vastaajat, jotka olivat toimineet koko ajan yksin.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toivoo, että jatkossa työllistämistä helpotettaisiin.

– Työmarkkinarakenteilla on merkittävä ohjaava vaikutus siihen, halutaanko työtä teettää työsuhteessa vai toimeksiantona tai jätetäänkö työ tekemättä kokonaan, Hellstén muistuttaa.

Perhevapaat osin pitämättä

Perhevapaiden suhteen yksinyrittäjien tilanne poikkeaa palkansaajista.

Yksinyrittäjinä toimivista äideistä joka viides ilmoitti jättäneensä perhevapaat kokonaan käyttämättä. Isistä alle puolet oli (47 prosenttia) oli ollut isyysvapaalla, mutta vain kolme prosenttia kertoi olleensa hoitovapaalla.

Osittaista hoitovapaatakin oli käyttänyt vain kaksi prosenttia yksinyrittäjinä työskentelevistä isistä.

– Yrittäjien asemaa perhevapaissa todella kannattaa parantaa, se on erityisesti lasten etu, Suomen Yrittäjien Harri Hellstén sanoo.

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työ- ja yrityselämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Yksinyrittäjyys on tällä hetkellä jo Suomen yleisin yritysmuoto.

Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 kun viime vuonna yksinyrittäjiä oli jo 182 000.

Yksinyrittäjien yleisin yritysmuoto on toiminimi, mutta osakeyhtiöiden osuus on noussut vuonna 2016 tehtyyn kyselyyn verrattuna.

Yksinyrittäjät ovat kaiken kaikkiaan korkeasti koulutettua väkeä: yli puolella on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.

Leila Itkonen

leila.itkonen(at)yrittajat.fi

Yrittajat.fi julkaisee seuraavien viikkojen aikana juttusarjan Yksinyrittäjäkyselyyn (2019) liittyen

 

 

Herkkuhökkeli Oy ja muut uudet yritykset – katso lista

20 elokuu, 2019 - 14:45

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 190 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Enontekiö Kalle P. S. Keskitalo Espoo Ndio Espoo Nemos Oy Espoo Keilaniemen Torni 2 GP Oy Espoo Keilaniemen Torni 1 GP Oy Espoo Principal Consulting Oy Espoo Carita Rönnberg Consulting Espoo Fribarata.fi Espoo Keilaniemen Torni 2 Ky Espoo Keilaniemen Torni 1 Ky Espoo Streetwaiz Oy Espoo Liisa Karikuusi - SointiaVointiin Espoo Taitoa olla Espoo Dabenjo Nordic Oy Espoo Tmi Katri Kallioinen Eura Ruukin Luontopalvelut Oy Forssa P.E. Works Oy Hamina Psykoterapeutti Arja Suurnäkki Hanko Lähiapteekit Oy Heinola Kuljetusliike A&S Ratas Oy Helsinki Pinkle Oy Helsinki Trotsky & Sons Oy Helsinki Stennova Oy Helsinki Greatest Victories Oy Ltd. Helsinki HieronnanPaikka Arja Kvist Oy Helsinki Asex Finland Oy Helsinki Viipurin Valo Oy Helsinki Eat 2 Good Oy Helsinki Huyan Oy Helsinki KellyDeli Oy Helsinki SPR- RAKENNUS OY Helsinki Costan Tulkkikeskus Oy Helsinki Maukas Media Oy Helsinki ESCIT OY Helsinki Kielo Piispa BidCo Oy Helsinki Kielo Quartetto BidCo Oy Helsinki Ropoko Oy Helsinki FEMMA Planning Oy Helsinki Silva Kuusniemi Helsinki SheWolf Helsinki Insinööritoimisto VeViRA Oy Helsinki Sulcus Oy Helsinki GEM Project Asset Management Oy Helsinki Neuvo Oy Global Helsinki Volekon Oy Helsinki IK Maalaus Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Villanella 15 Helsinki BOA Group Oy Helsinki Estated Oy Helsinki Rootfon Oy Helsinki Toivo Kiinteistökehitys Oy Helsinki Voodoo Lily Oy Helsinki Legit Accounting Oy Helsinki Hallava Legal Oy Helsinki OCHIE Helsinki AH Holding Oy Helsinki Tmi Al-Jumaili Helsinki QUARK INTELLIGENCE OY Helsinki Nordantia Oy Helsinki EKT Holding Oy Helsinki Emilia Tauriala Helsinki Premium Padel Oy Helsinki Kaynan Borges Helsinki POP UP ILO- events Oy Helsinki Kiinteistö Oy Espoon Lukiotie 3 Hyvinkää Asunto-osakeyhtiö Hyvinkään ateljeetalo Solbo Hyvinkää RYTY-Invest Oy Hyvinkää tmi M. Pohjola Hyvinkää Hoitoiana T.mi Hämeenlinna Hennot Siivet Oy Hämeenlinna Lindqvist & daughters oy Inkoo Mixed Media Oy Joensuu Rokkivarikko Oy Juuka MB Group Finland Jyväskylä Vilmas lash and beauty Jyväskylä Kauppa Käy LKV Oy Jyväskylä Incident Management Solutions Finland Oy Jyväskylä KoiranKaa Jyväskylä MTS Consulting Jyväskylä Tmi Katariina Lehtiniemi Jyväskylä Tmi Helena Päivinen Jämsä Pisark Oy Järvenpää Kirpati Oy Kaarina VERSO Rakennus Oy Kaarina Noora Förbom Kankaanpää Ihme Kompleksi Oy Kerava Terosan Kirkkonummi Pippurniemen vesiosuuskunta Kirkkonummi EA Team Ab Kittilä Kiinteistö Oy Levin Villa Aurora Kokemäki Emilian Uusi Kuu Kokkola Kengitys & Koulutus - Elina Hautala Kokkola Asunto Oy Hakalahdenkatu 40, Kokkola Kokkola Asunto Oy Kaustarinkatu 19, Kokkola Kouvola Tmi Yksilöterapeutti Katariina Sihvonen Kouvola Anne Pitkäpaasi arjen järjellä Kristiinankaupunki Multilingual Parenting Ab Kuopio J2 Group Oy Kuopio Tmi Tuomas Hirvonen Kuopio Parturi-kampaamo Rodos Kuopio Tmi Heidi Saarelainen Lahti rendall.dev Oy Lahti Sport Expertit Oy Lahti Lätkäcafe Oy Lahti Jwremontit Lahti Viet Son Oy Lappeenranta I want it Oy Lappeenranta Pötry Heat & Maintenance Lempäälä Kiinteistö Oy Lempäälän Kalliokumpu Lieto Tmi Minna Aallontie Liminka Viis-Äs Oy Liperi Upper Mill Games Tmi Liperi Kummun Tilan hevospalvelut Lohja Lipponen Kiinteistöt Oy Loviisa Magnus Starck Mikkeli Valkonen Markus Mikkeli Ditek Oy Mynämäki Kölhä Oy Mäntsälä Röpelinen Tyyne Nakkila Vuokratyö Salminen Nokia Tmi Katja Kairtamo Nurmijärvi mcm korjaus ja hitsaus oy Orimattila Radiochip Oulu Kotilove Oy Oulu K Ravintolat Oy Oulu Lotta Kourilehto Oulu BLT Ammunet Oy Pedersören kunta Esse Vind Ab Pedersören kunta HK EssFix Ab Pieksämäki Kuntoutumispalvelut Henna Oranen Oy Pielavesi Lasse Kekkonen Pihtipudas Miikkula Oy Pirkkala Clean and Handy Pori Oberion avoin yhtiö Pori Naisten Hyvinvointikeskus Olennainen Oy Pori Sikuriina Oy, Lastensuojelun avopalvelut Porvoo Loisto-Johannat Oy Raasepori F:ma Anna Hellén T:mi Raisio Optimust Ranua Simojärvi Trolling Rauma Tmi Pekon Asennus Reisjärvi Lindberg Pro Maintenance Riihimäki Arumi Oy Riihimäki MW HOUSE OY Rovaniemi Tmi Aino Rantala Rovaniemi Ensiavun ja terveystiedon koulutuspalvelut Sirpa Poikajärvi Ruovesi Villa Vinsanvuori Oy Salo TCSJ Suomi Oy Salo Matinkallion Optiikka Oy Sastamala Hanna Musique Seinäjoki Altcode Software Seinäjoki Lääkäripalvelut Karri Rantalahti Seinäjoki Ylistaron Asennuspalvelu Oy Sotkamo Kusti Arantola Tampere Adver Finland Oy Tampere Aistikas Tampere Blue Screen 404 Oy Tampere Psykoterapia Kari Tolonen Tampere Seregium Oy Tampere Pyynikin eläinlääkärit Oy Turku Klasila Joona Mikael tmi Turku Gold Sunrise Oy Turku Diamond Beauty International Oy Turku Melina Siipola Turku As Oy Turun Anttilan asunnot I Turku Tmi Pauliina Wuorivirta Turku JJ Premium Oy Turku RJ Rakennus ja Saneeraus Tuusula LVI-Marin Oy Tuusula S&A Works Vaasa Asian Spa Nature Oy Vaasa FIT LIFE Consulting Vaasa NORDIC FLOW SOLUTIONS Oy Vaasa Eco Urban Group Vaasa Solutions by Alex Oy Valkeakoski JTKcomm Vantaa Viito ja Viesti, Tmi Kati Lehto Vantaa Krooni Oy Vantaa MA Workforce Oy Vantaa Ravintola Korso Oy Vantaa Visio Decor 0y Vantaa Vantaan wokki Oy Vantaa Ha Long 66 Vantaa SewerPro Oy Vantaa Mittelhaus Tmi Vantaa Herkkuhökkeli Oy Vantaa Vuori Adventures Oy Vantaa Asunto Oy Vantaan Jokileinikki Vihti baila more Vihti Mint Hair&Beauty Oy    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Harkitsetko 5G-puhelimen ostoa? "Nopeudesta" vielä vähän hyötyä – voi olla 4G:tä hitaampi

20 elokuu, 2019 - 13:21

5G-puhelinten aikakausi alkoi Suomessa virallisesti alkukesällä, kun ensimmäiset 5G-liittymät tulivat myyntiin. Samalla Elisa toi tarjolle ensimmäiset nopeita verkkoja tukevat älypuhelimet.

Uuden verkkoteknologian yleistymisen tiellä on vielä haasteita: 5G-puhelimia on vähän tarjolla, verkkojen nopeudet eivät yllä huippunopeuksiin ja 5G-verkon peittoalue pysynee suppeana vielä pitkään. Ainoastaan Elisa on avannut 5G-verkon kuluttaja-asiakkaille. DNA ja Telia odottavat.

5G:n nopeuksista pääsee nauttimaan Elisan verkossa Turun, Tampereen ja Jyväskylän keskustoissa. Myös Helsingin ydinkeskustassa verkko on käytössä, samoin Espoossa Karaportin ja Otaniemen alueilla.

Haasteena on ollut alkuvaiheessa se, ettei 5G-verkon nopeus ole yltänyt huippuvauhtiin. Ero 4G:n ja 5G:n välillä ei ole ollut kovinkaan suuri. Yli gigabitin huippunopeuksiin on päästy ainoastaan Turun keskustassa. Elisan 5G-verkot toimivat myös 4G-verkoissa niiden maksiminopeudella.

4G voi olla 5G:tä nopeampi

Mobiili.fi kertoo artikkelissaan, että Helsingissä 4G-verkossa voi tällä hetkellä päästä jopa 5G-verkkoa suurempiin latausnopeuksiin. 5G-verkon nopeudet ovat jääneet varsin vaatimattomiksi, 100-200 megabitin välille.

Mobiili arvioi artikkelissaan, että vielä tällä hetkellä 5G-yhteydet eivät vaikuta Suomessa kovin hyödyllisiltä. Jo lähitulevaisuudessa nopeille yhteyksille on todennäköisesti käyttöä, kun 4K-tarkkuus yleistyy videoissa ja yhä korkeammalla resoluutiolla kuvattujen videoiden lataaminen verkon yli lisääntyy. 5G:n kysynnän odotetaan kasvavan myös lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden sovellusten kasvattessa suosiotaan. 

Merkittävä hidaste 5G:n yleistymiselle on tarjolla olevien älypuhelinten määrä. Tällä hetkellä 5G-puhelimia on myynnissä kolme eri mallia kolmelta valmistajalta: Huaweilta, ZTE:ltä ja OnePlussalta. Ne kaikki ovat noin 900 euron hintaisia laitteita. Haasteena on lisäksi se, että tämän hetken 5G-puhelin ei välttämättä tue kaikkien operaattorien 5G-verkkoja. Tämän takia osa operaattoreista jatkaa edelleen verkon testauksia.

Ostaja joutuu pulittamaan tällä hetkellä 5G-ominaisuudesta merkittävän lisähinnan. Esimerkiksi OnePlus 7 Pro 5G on muutoin identtinen 4G-version kanssa. 5G-tuesta joutuu maksamaan 150 euron lisähinnan.

Mobiili.fi arvioi artikkelissaan, että ensi vuoden aikana 5G-tuki laajenee myös keskihintaisiin älypuhelimiin. Apple ottanee 5G:n käyttöön vasta ensi vuonna esiteltävässä iPhonessaan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuore äiti Pinja aloitti yritystoiminnan, kun rahapussin pohja alkoi näkyä – Käsitöiden kysyntä ylitti odotukset

20 elokuu, 2019 - 12:14

– Tärkein syy yrityksen perustamiseen oli tarjota ekologinen ja eettinen vaihtoehto massatuotannolle. Kaikki tuotteet valmistetaan suomalaisesta kierrätetystä puuvillasta, Pinja Tiiro kertoo.

Lappinja-yritys valmistaa makramee-käsitöitä. Makramee-solmeilu on käsityötekniikka, jossa useilla erilaisilla solmuilla tehdään koristeellisia nyörejä. Vanha tekniikka on noussut viime vuosina uuteen suosioon.

– Teen korvakoruja, vauvojen tuttinauhoja, unisieppareita, seinätaskuja ja seinäryijyjä, Tiiro kertoo. Tuotteiden hinnat vaihtelevat 12 ja vajaan sadan euron välillä.

Idea omaan yritykseen lähti osittain harrastuksen kautta. Tiiro oli oppinut kyseistä käsityötyyliä aikaisemmin isoäidiltään ja päätti kokeilla, miten tuotteet menisivät kaupaksi. Ohjeita makramee-solmeiluun löytyi myös netistä.

– Suomessa oman yrityksen perustaneita makramee-tekijöitä ei ole paljon, itse tiedän vain kolme. Aluksi tein käsitöitä omaksi ja sukulaisten iloksi.

"Lapsi määrittelee ajankäyttöä"

Tiiron asiakkaat tulevat Facebookista ja Instagramista. Välillä hän myy töitää torilla.

– Paljon paremmin tämä on lähtenyt liikkeelle mitä odotin. Töitä olisi tehtävänä enemmänkin kuin mitä löytyy aikaa.

Tiiron aikaa verottaa paitsi pieni lapsi, myös vastikään alkaneet opettajan opinnot.

– Lapsi määrittelee tällä hetkellä ajankäyttöä. Opiskelun lisäksi olen tehnyt välillä päivätöitä. Tällä hetkellä käsitöiden tekemiseen jää aikaa tunti-pari päivässä. Yleensä teen lapsen päiväunien aikaan ja sen jälkeen, kun laita lapsen nukkumaan.

Viikonloppuna Tiiro myy tuotteitaan IlmastoAreena-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä toritapahtumassa Iissä.

– Sinne olen yrittänyt saada riittävästi tuotteita valmiiksi. Sen takia olen viettänyt viime aikoina paljon aikaa sukulaisten luona. 

Erityisen paljon kysyntää on ollut makramee-laukuilla. Niitä Tiiro valmistaa kaksi erää vuodessa. Seuraava erä laukkuja tulee myyntiin alkutalven aikana. 

– Kysyntää on ollut kaikille tuotteille sen verran, että tarvikkeet loppuivat kesken. Jos asiakas tekee nyt tilauksen, tällä hetkellä menee kaksi viikkoa ennen kuin pääsen valmistamaan. Yhden laukun solmeiluun menee 2-3 tuntia, Tiiro kertoo.

Yrityksensä hyvästä alusta huolimatta Tiiro ajattelee, ettei hänestä tule päätoimista yrittäjää.

– Tuotteiden hintoja pitäisi nostaa paljon, jotta voisin elättää itseni tällä. Sinänsä yrityksen pyörittäminen on ollut helpompaa kuin ensin ajattelin.

Ennen yrityksen perustamista Tiiro pohti huolellisesti, onko hänelle parempi vaihtoehto toiminimi- vai kevytyrittäjyys.

– Vastikään eläkkeelle jäänyt isoäitini on ammatiltaan kirjanpitäjä. Ensin mietin vaihtoehtona toiminimeä ja sitä, että olisin saanut apua isoäidiltä kirjanpitoon. Sitten googlettelin lisää ja kevytyrittäjäpalvelut pomppasivat näkyviin. Mielelläni annan saatavistani osuuden kevytyrittäjäpalvelulle, joka hoitaa verotuksen ja laskutuksen.

Kuva: Pinja Tiiron albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjän osaamisen kehittäminen on yrityksen elinehto – Osaamisen puutteet tuntuvat yrityksessä nopeasti

20 elokuu, 2019 - 11:12

Osa yrittäjistä on sisäistänyt itsensä kehittämisen tarpeen, mutta osassa kehitys on liian verkkaista. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan yrittäjistä vain joka kymmenes on digitaalisoinut liiketoimintaansa merkittävästi. Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan noin 70 prosenttia näkee digiosaamisessaan merkittäviä puutteita.

Digiosaaminen on tärkeää muun muassa siksi, että digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat usein uusiutumiskykyisempiä ja kasvuhaluisempia.

Myös muuta osaamista on tärkeä pitää yllä.

– Valtiovarainministeriön budjettiesityksen yhteydessä nousi esiin hälyttävä tieto, jonka mukaan pk-yritysten suurin yksittäinen ongelma on osaavan työvoiman löytäminen. Ongelman voi nähdä kaksiosaisena: uusien osaajien löytäminen ja toisaalta yrityksen sisäisen nykyisen osaamistason ylläpitäminen voi olla haastavaa, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioista vastaava päällikkö Joonas Mikkilä kertoo.

Yrittäjien keväisen pk-yritysbarometrin mukaan 58 prosenttia yrityksistä ilmoitti osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua. Kasvun merkittävä este osaavan työvoiman saaminen on 14 prosentille.

Osaamisvaje tuntuu yrityksissä nopeasti.

– Yrittäjät tuntevat kaikkein herkimmin osaamisen puutteet. Yritykset voivat menettävät tilauksia tai asiakkuuksia, jos osaaminen ei ole vaaditulla tasolla. Markkinoiden voima iskee ja tuntuu heti, Mikkilä jatkaa.

Vaatii itsensä kehittämistä

Hyvä uutinen on se, että yrittäjien ja työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen on nykyään monia väyliä.

– Kouluttautumisen esteitä on perinteisesti ollut raha ja aika. Onneksi nykyään oppiminen ei useinkaan ole paikka- tai aikasidonnaisia. Verkkokurssit, podcastit, luennot, e-kirjat ja esimerkiksi some-keskustelut asiantuntijoiden kanssa ovat omasta aikataulusta kiinni. Aika on demokraattisin asia maailmassa, sillä se on kaikille sama. Kyse on itsensä johtamisesta ja kalenterin raivaamisesta, HR-asiantuntija ja valmentaja Riitta Hyppänen kertoo.

Hän kehottaa suhtautumaan osaamisen kehittämiseen samoin kuin strategiseen kehittämiseen, eli elinehtona. Jos opiskelulle on vaihtoehto, se siirtyy.

– Jos joku asia on merkityksellistä, sille löytyy aikaa, Hyppänen kiteyttää.

Turkulainen yrittäjä Melina Schmidt vetää digitaalista mainostoimistoa Turussa. Hän tuntee kouluttautumisen elinehdon alallaan.

– Koulussa opittu tieto ei riitä mihinkään. Koko ajan tulee uusia trendejä ja tapoja tehdä asioita. Myös termit muuttuvat, Schmidt kertoo.

Hän on peruskoulutukseltaan media-assistentti, mutta on sittemmin kouluttautunut graafiseksi suunnittelijaksi Helsinki Design Schoolissa. Hän on myös käynyt esimerkiksi yhdysvaltalaiskouluttajien verkkokursseja ja osallistunut liiketoimintaseminaareihin. Tällä hetkellä meneillään on Marketing Impact Academyn digitaalisen liiketoiminnan kurssi Yhdysvalloissa, jonka suorittamiseen Schmidt arvelee menevän 1,5 vuotta.

Koulutusten hinnat vaihtelevat, mutta paljon on tietoa ja mahdollisuuksia tarjolla myös ilmaiseksi tai huokeaan hintaan.

Schmidtin kalleimmat koulutukset ovat maksaneet jopa 3 500 euroa. Erikoistuminen voi olla kallista, mutta jatkuvasti muuttuvilla aloilla kouluttautuminen on välttämätöntä.

Hyppänen kehottaa tutustumaan verkostojen ja järjestöjen tarjontaan. Niiden kautta oppimiselle saa myös joukosta vertaistukea.

Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on juuri päivittänyt Yrittajat.fi:n Yrittäjän ABC -osion osaamisen ja koulutuksen sisällöt.

Hyppänen muistuttaa myös erikoisammattitutkinnoista.

– Yksinyrittäjäkin voi kartuttaa osaamistaan oppisopimuksen kautta. Ylipäätään osaamista voi kartuttaa monella tavalla, hän sanoo.

Olemassa oleva osaaminen täytyy osata nähdä

Henkilöstön kehittäminen on moninaisempi ratkottava, sillä muuttujia on enemmän lähtien yritykseen koosta sekä työn luonteesta ja paikkasidonnaisuudesta. Eri ihmisillä on myös eri tarpeita.

– Jotta voi huolehtia osaamisen riittävyydestä, osaaminen täytyy nähdä strategisena investointina. Mikä on arvokasta asiakaskokemukselle ja mitä arvoa tuotamme jatkossa? Eläköitymisiä on syytä ennakoida, eli miten pian lähtevien kokemus hyödynnetään ja mitä uutta osaamista tarvitaan, Hyppänen sanoo.

Hyppänen muistuttaa myös, että osaaminen on jokapäiväistä, eikä välttämättä vaadi mitään ohjelmaa. Työpaikoilla on paljon mahdollisuuksia ja näkymätöntä osaamista.

– Kaikki sellainen, mikä tapahtuu kenelle tahansa joka päivä, kuten sijaisuus, työkierto, parityö, toisen työn seuraaminen, perehdytys ja kaikenlaiset kokeilut voi tarjota oppimismahdollisuuden. Pääasia on, että oppiminen tehdään näkyväksi ja se integroidaan arkeen. On paljon menetelmiä, joita voi hyödyntää, kunhan yrityksessä on kulttuuri, jossa on mahdollisuus onnistua, Hyppänen sanoo.

Työpaikalla oppimisen mahdollistaminen on tärkeää siksikin, että tulevaisuudessa valmiita tekijöitä ei välttämättä olekaan. On vain pohjakoulutus tai työkokemusta, jonka päälle rakennetaan uutta osaamista. Osaamisen kehittäminen onkin yrityksille merkittävä kilpailutekijä, kun parhaista osaajista taistellaan.

– Yritys, joka näkyy ja kertoo, miten se kasvaa sekä kehittyy ja kehittää henkilöstöään, on kiinnostava työnantaja hakijoille, Hyppänen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Liikeidea voi löytyä yllättävää reittiä – sisältöanalytiikkayritys tähtää kansainvälisille markkinoille ja antaa vinkkejä rahoituksen hakemiseen

19 elokuu, 2019 - 13:00

React & Share on ohjelmistoyritys, joka kehittää analytiikkatyökaluja asiakkaidensa verkkosivujen sisällön kehittämiseen. Yrityksen seuraava askel on laajentuminen uusille markkinoille.

Yritys kehittää reaktionappeja verkkosivujen sisältöjen arviointiin. Sellaiset löytyvät tämänkin jutun alapuolelta. Reaktionapit auttavat ohjaamaan verkkosivujen sisällöstä vastaavien tiimien työtä sen mukaan, mitä lukijat kokevat hyödyllisenä tai kiinnostavana. Lukijoilta saatu palaute auttaa kehittämään huonosti palvelevia sisältöjä.

Yrityksen asiakkaita ovat  julkisen sektorin toimijoita tai yrityksiä, joille sisällön tuottaminen on strateginen osa toimintaa ja jotka luovat brändimielikuvaa sisällöillä.

– Web-analytiikan markkinajohtaja Google Analytics kertoo liikenteen määrästä ja lähteistä. Meidän analytiikkamme kertoo, miten sisältö on palvellut lukijoita. Palaute on laadullista, ei pelkästään liikennettä, yrityksen perustajajäsen ja toimitusjohtaja Antti Aalto kertoo.

Kansainvälisiä asiakkaita sillä on jo Hollannissa ja Yhdysvalloissa, mutta seuraavaksi vuorossa on varsinainen uusille markkinoille asettuminen.  

Yritys veloittaa asiakkailtaan kuukausimaksuja analytiikkatyökalujensa käytöstä. Tavoite on nelinkertaistaa nykyinen jatkuva kuukausittainen liikevaihto vuoden 2020 loppuun mennessä. Viime vuoden liikevaihto oli 80 000 euroa. 

Kolme rahoituskierrosta alkuun

React & Share on kerännyt tähän mennessä kolmella rahoituskierroksella 400 000 euroa. Seuraavan kierroksen se kerää kansainvälistymiseen.

– Ensimmäinen kierros oli pieni, 50 000 euroa, johon pääasiassa ystävät ja tutut osallistuivat pienillä summilla. Siksi React & Sharella on harvinaisen paljon osakkeenomistajia, noin 50. Kaksi seuraavaa kierrosta olivat ammattimaisempia, Aalto kertoo.

Sijoittajalistassa on tunnettujakin enkelisijoittajia, kuten yhdysvaltalaiset Fabian Sepulveda ja Todd Wiebusch sekä kotimaisista Ali Omar, Teemu Varpanen ja Harry Santamäki.

Aalto muistuttaa, että rahoitus voi saada muualtakin kuin sijoittajilta. Esimerkiksi Business Finland myöntää Tempo-rahoitusta alkuvaiheen yrityksille ja myöhemmin tuotekehityslainoja. Yrityksellä täytyy olla esittää pätevä liiketoimintasuunnitelma.

Idea syntyi blogista

Aalto kertoo, että React & Sharen liikeidea aiheuttaa joskus huvitusta, mutta toimivia yritysideoita löytyy yllättävistä paikoista.

Idea lähti toisen perustajan, Timo Virtasen, vaihto-oppilasvuoden blogista, johon ei tullut kirjallista palautetta, mutta tuttavat antoivat kannustavaa palautetta kasvotusten. Ilman sitä, blogi olisi ei olisi jatkunut pitkään.

Myöhemmin Facebook lisäsi omiin sisältöihinsä reaktio-emojia, kuten peukun, ihastu-, haha-, wow-, surullinen- ja vihainen-hymiöt. Vastaavat ilmestyivät myös LinkedIn-palveluun. Ne loivat yrittäjien uskoa siihen, että helposti ja anonyymisti annettavalle palautetavalle on kysyntää. Asiakkaiden palaute ja ideat ovat ohjanneet kehitystä edelleen.

– Reaktionapit ovat toimineet paremmin kuin alun perin ajattelimme. Lukijat käyttävät asiakkaidemme verkkosisällöissä reaktionappeja yli 30 kertaa useammin kuin he kommentoivat sisältöjä kirjallisesti. Alusta lähtien kantava ajatus React & Sharessa ollut se, että se ei ole vain datan keräämistä, vaan innostavaa ja toimintaa ohjaavaa analytiikkaa, Aalto kertoo.

Sijoittajasuhde on luottamuksen rakentamista

Aalto muistuttaa, että rahoituksen kerääminen on luottamuksen rakentamista. Siksi sijoittajiin tutustuminen kannattaisi aloittaa noin vuotta ennen kuin rahaa tarvitaan.

– Jos on tuttuja, jotka tuntevat sijoittajia, voi pyytää esittelyä, mutta muuten täytyy kaivaa yhteystietoja verkosta. Kannattaa muistaa, että sijoittajat etsivät aina hyviä sijoituskohteita, hän sanoo.

Rahoituksen hankkiminen on myyntityötä. Myyntipuheen, eli pitchin, koostamiseen on paljon neuvoja ja ohjeistusta sekä kilpailuja ja muita mahdollisuuksia harjoitella taitojaan. Sijoittajat etsivät hyvää tiimiä, jolla on monipuolista teknistä osaamista omasta takaa.

– Tiimin jäsenten kokemus on plussaa. Lisäksi sijoittajia kiinnostaa liiketoimintamalli, eli miten yritys aikoo tehdä rahaa. On hyvä, jos yrityksellä on jo asiakkaita, mutta monet sijoittavat yrityksiin, joilla ei vielä ole liiketoimintaa. Silloin pitää olla pätevä suunnitelma asiakkaiden hankkimiseen, Aalto sanoo.

React & Sharen valtteja oli tiimi, jolla oli monipuolista osaamista, olemassa olevia asiakkaita sekä tuote, jonka kansainvälinen skaalautuvuus oli jo todistettu ulkomaisilla asiakkailla. Reaktionapit toimivat kielestä tai maasta riippumatta.

Aalto kehottaa rahoituksen hakijoita rehellisyyteen ja avoimuuteen.

– Innostus kannattaa näyttää. Luvuissa täytyy olla rehellinen, sillä valheilla on lyhyet jäljet. Ammattisijoittajat näkevät läpi kaikesta vilungista. Hyviä asioita kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Jos yrityksellä on esimerkiksi iso asiakas, se luo luottamusta ja kertoo, että yrityksellä on potentiaalia, Aalto sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

HS: Jyrki Sukula ehdottaa ravintola-alalle pyrkiville yrittäjyysluentoja – vajavaiset taidot tietävät ongelmia

19 elokuu, 2019 - 10:57

Televisiosarjoista tuttu kokki Jyrki Sukula kertoi sunnuntaina Helsingin Sanomien haastattelussa, että ravintola-alalle tulee yrittäjiä vajavaisin taidoin. Hän ehdottaa alalle aikoville luentoja perusasioista ja harjoittelujaksoja, ellei pakollisina niin vahvasti suositeltuina.

– Suomihan on unelmapaikka yrittää, koska yhteiskunta toimii hyvin. Mutta kynnys tulla alalle on liian matala. Jos taidot ovat vajavaiset, ongelmat kasautuvat äkkiä, hän sanoo.

Sukula on tv-töissään huomannut, että alalle tulleiden uuden polven yrittäjien ongelmat eivät ratkea sillä, että heille opettaa kastikkeiden keittämistä. Ongelmien ratkominen vaatisi elämänhallinnan taitoja, ja siihen ei tv-kokin osaaminen taivu. Se vaatisi psykologin koulutusta.

Sukula on päättänyt lopettaa tv-ohjelmiensa Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! ja Hotellit kuntoon, Jyrki Sukula! sekä Sukulan suojatit tekemisen, sillä Sukula kuuli tuontantoyhtiöstään, että hänen auttamistaan ravintolayrittäjistä useita on kuollut. 

Tänä kesänä Sukula teki TV5-kanavan Suomalainen menestysresepti -sarjaa.

Ala kaipaa uutta johtamista

Ravintola-ala on rankka ja hierarkinen. Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula! on suomalainen versio britti- ja yhdysvaltalaissarjasta Kurjat Kuppilat, joissa Gordon Ramsay rähjäsi ravintolanpitäjille. Suomen versio oli kiltimpi, mutta idea sama.

Sukulan Suojatit -ohjelmassa Sukula auttoi elämässään ajelehtivia nuoria työllistymään ravintola-alalle. Sitä tehdessään hän huomasi, miten nopea havainnointikyky nykynuorilla on. He hallitsevat monta asiaa yhtä aikaa, mutta samalla mielenkiinto lopahtaa, jos ei ole tarpeeksi ärsykkeitä.

Sukula havahtui ajattelemaan, että ravintoloiden esimiehiä pitäisi kouluttaa johtamaan tulevia sukupolvia toisin. Pitää osata palkita ja motivoida, ei käskyttää ja räyhätä.

– Pitää korostaa alaisten vahvuuksia ja kehittää heikkouksia vähitellen, jotta motivaatio säilyy, Sukula sanoo.

Monta rautaa tulessa

Sukula on itse toiminut yrittäjänä 31 vuotta. Matkalle on mahtunut ylä- ja alamäkiä. Esimerkiksi Töölön jalkapallostadionin ravintola ja Espoon monitoimiareenan ravintolabisnekset sujuivat kehnosti. Sukula ymmärsi, että toimintaa ohjasi rohkeuden ja innostuksen sijaan raha. Sukula myi ravintolansa.

Nykyään hän on muun muassa Savoy- ja Palace-ravintoloiden osakas ja hallituksen jäsen. Hän on osakkaana myös Jymy-jäätelöitä tuottavassa Suomisen Maidossa. Sukulan perheellä on Italiassa viinitila, jota johtaa Sukulan vaimo Riikka Sukula.

Roosa Puonti teki striimauksesta työn: "Haaste on ollut se, ettei vertailukohteita ole"

17 elokuu, 2019 - 09:42

Pelistriimejä seuraavat tuntevat Roosa Puontin paremmin Rosie Riverinä. Nainen on luonut uraa Suomessa vielä varsin uudella alalla. 

– Kolme vuotta sitten laitoin yrityksen pystyyn striimaamisen ympärille. Alussa Suomessa ei ollut vielä ketään, joka oli tehnyt tästä työn. Piti selvittää, miten se oikein onnistuu. Perustin striimaamisen ympärille osakeyhtiön, mutta pidin avoimena, että voin tehdä muutakin liiketoimintaa.

– Tällä hetkellä työnkuvani on olla tapahtumissa paikan päällä ja puhua elektronisesta urheilusta mahdollisimman paljon. Vähintään viitenä päivänä viikossa striimaan iltakuudesta jopa kahteen asti yöllä. Olen sosiaalinen ihminen, joten on kiva olla tapahtumissa etten olisi aina ruudun takana.

Yrityksen pyörittämisessä on ollut haasteellisinta se, että esimerkkiä samalla alalla toimivista yrityksistä ei ole. Mielessä on yrityksen kasvattaminen lähivuosina.

– Äskettäin palkkasin valokuvaajan, joka on aina matkoilla mukana. Aion myös kehittää Youtube-kanavaa ja teen yhteistyötä tapahtumajärjestäjien kanssa. Haluan tuoda tätä alaa entistä enemmän esille.

Tänä viikonloppuna Puonti osallistuu Tubecon 2019 -tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa.

– Tubecon on merkittävä siksi, että yritykset ja fanit pääsevät tapaamaan tekijöitä ja vaikuttajia, Puonti tiivistää.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

89 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Katso lista paikkakunnittain

16 elokuu, 2019 - 15:04

Listauksessa ovat mukana viime viikolla AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 69 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

KOTIPAIKKA YRITYS PERUSTETTU LIIKEVAIHTO TULOS Espoo Asuntosäätiön Isännöinti Oy 1.1.1977 736000 93000 Espoo Stravent Oy 1.6.1996 4272242 467444 Espoo Kuljetus Oy Jyrki Murto 1.1.1990 1497000 193000 Espoo Mentor Partners Oy 10.11.2006   239000 Espoo Alimetrics Group Oy 10.10.2003 196000 15000 Forssa Envor Processing Oy 1.10.1980 1523000 223000 Hamina Karhulan Kuntoutuskoti Oy 1.9.1996 2748000 118000 Heinola Uittopojat Oy 1.5.1993 1097000 91000 Helsinki Amo Oy   8835000 716000 Helsinki Aava Terveyspalvelut Oy 1.4.1976 5106000 1014000 Helsinki Signal Partners Oy 1.1.1973 10579000 450000 Helsinki Kivilinja Yhtiöt Oy 1.5.1988 415000 394000 Helsinki Maasko Oy 1.12.1981 331000 94000 Helsinki Informaatio Brokerit Oy Information Brokers 18.1.2005 432000 420000 Helsinki Pakkauspojat Oy 1.1.1992 2917000 44000 Helsinki TK Tarkkuuskoneet Oy 1.3.1992 391000 148000 Helsinki Google Finland Oy 1.11.1992 10165000 733000 Helsinki Wasteman Oy 1.1.1994 521000 100000 Helsinki Aprisol Oy 3.3.1999 642000 72000 Helsinki BMC Software Oy 1.3.1998 2561000 562000 Helsinki Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Korkotukiasunnot 1.1.2006 9834000 368000 Helsinki Contracor Oy 1.4.2012   8000 Helsinki Huttucap Oy 1.4.2008 215000 85000 Helsinki Banijay Finland Oy 14.8.2007 14053000 1033000 Helsinki MJV-Kiinteistöt Oy 10.4.2008 21000 352000 Helsinki Power CS Oy 30.1.2009 857000 25000 Helsinki W4M Work for Mind Oy 10.9.2009   2697000 Helsinki Sponlator Oy 15.10.2009 966000 -870000 Helsinki Megatuuli Oy 1.5.2010 453000 5653000 Helsinki Secrays Oy 1.1.2011 1225000 123000 Helsinki Xplast Oy 1.4.2013   177000 Helsinki Isobar Finland Oy 1.9.2003 2685000 352000 Helsinki Laissa Oy 1.5.2014 506000 333000 Hollola Markkinointi L.A.O. Tuominen Oy 1.1.1982 1038000 90000 Iitti Dinair Clean Air Oy 1.1.2004 10791000 2520000 Ilmajoki P. Leppälä Oy 1.1.1979 588000 150000 Janakkala Crosslink Finland Oy 1.4.1990 174000 97000 Joensuu Kunnossapitopalvelut H & H Päivänurmi Oy 1.3.1999 231000 396000 Joensuu Systeema Oy 10.10.2005 4439000 129000 Kangasala Maarakennus V. Lahnakoski Oy 1.1.1985 829000 72000 Karkkila Pihatoimi Oy 1.1.1979 774000 162000 Kauhajoki Markku Loukko Oy 1.10.1996 2020000 164000 Kokkola Maanrakennus Salmi Oy 1.6.1990 423000 24000 Kouvola Valkealan Lasi Oy 1.8.1980 1046000 88000 Kuopio Powerflute Group Holdings Oy 20.7.2006 218000 1883000 Lahti Paavolakiinteistöt Oy 1.4.2018 1820000 690000 Lahti Kiinteistö Oy Lahden Tiedepuisto 1.4.2018 2348000 512000 Laihia Tuomas Olavi Friman Oy 23.12.1996 7000 156000 Laihia Kymppi-Maukkaat Oy 9.8.1999 9222000 162000 Laitila Lännen Koneurakointi Oy 1.4.2006 831000 403000 Lapinlahti RH-Sora Oy 1.1.1992   15000 Lappeenranta Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy 1.11.1981 257000 59000 Lappeenranta Markkinointi Malmi Oy 1.1.1980 187000 321000 Lieto Edustusliike Keijo Heinonen Oy 1.3.1986 128000 21000 Liperi Viitek Oy 1.6.1995 2799428 346971 Lohja Kiinteistötoimisto Jukka Laurila Oy 1.7.1992 174000 156000 Mariehamn Ångfartygs Aktiebolaget Alfa 1.4.1974 11925000 2932000 Mikkeli Marski Data Oy 1.11.1984 634000 320000 Mikkeli Teron Tuoretori Oy 21.4.2010 1015000 165000 Mustasaari Kiinteistö Oy Vuoriseppä 1.7.2012 251000 200000 Muurame SST-Team Oy 1.12.2014   139099 Närpes Clima Kontroll Ab 1.3.1975 1546000 104000 Orimattila Megalattiat Oy 1.10.2002 10600000 493000 Oulu Asianajotoimisto Norra Oy 1.6.1978 1927000 880000 Oulu Pohjanmaan Talotekniikka Oy 9.3.2011 6588000 477000 Pori Porin Auto-Sale Oy 1.7.1981 3975000 418000 Raisio Raision Säiliöliikenne Oy 19.1.2010 3995000 361000 Rovaniemi Metsäkone Lilja Oy 1.1.1975 1370000 97000 Savonlinna A & K Ryynänen Oy 1.6.1994 1195000 417000 Seinäjoki Alatalon Tipu Oy 1.1.1991 1661000 320000 Seinäjoki LVI-Asennus Erkki Rentola Oy 24.11.2008 450000 141000 Tampere Kiinteistö Oy Vehnämylly   179000 25000 Tampere Interberg Oy 1.9.1999 1676000 44000 Tampere Aikamatkat Oy 18.1.2006 5576000 294000 Tampere Exilight Oy 1.1.2004 3624000 550000 Turku Kuljetusliike Honkanen & Co Oy 1.10.1961 2854000 19000 Turku Savo-Set Oy 1.2.1982 987000 80000 Turku Projektia Oy 1.2.1986 1677000 -3000 Turku Kynä Oy 1.2.1990 916000 80000 Turku Turun Tekotekniikka Oy 1.11.1989 4057000 383000 Turku Ojala & Saari Oy 1.3.1993 578000 64000 Turku Allstars Invest Oy 1.4.2014 698000 577000 Vaasa Arcteq Relays Oy 25.5.2010 3729000 254000 Vantaa UrakointiPlus Oy 1.11.1988 1421000 196000 Vantaa Thermo Fisher Diagnostics Oy 1.3.2004 5665000 376000 Vehmaa Kailan Tila Oy 1.3.2018 154000 40000 Vörå Oy Vörå Maskin o Traktor Ab 1.3.1989 4485000 119000 Ylivieska Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta 1.1.1919 33034000 5109000 Ylivieska Pylvään koneasema Oy 2.4.2007 349000 66000          

Tilasitko jo Yrittäjien Youtube-kanavan? Katso uudet koskettavat yrittäjätarinat

16 elokuu, 2019 - 10:12

Suomen Yrittäjien Youtube-kanavalla pääset seuraamaan tavallisten yrittäjien arkea ja kuulet, millaisia uhrauksia yrittäminen voi vaatia.

Tunneyrittäjä-soittolistalle on koottu videotarinoita yrittäjistä, jotka kertovat rehellisesti ja avoimesti kameralle omasta työstään. Tunneyrittäjävideot ovat minidokumentteja, joiden tarkoituksena on tuoda esille näkökulmaa yrittämiseen ruohonjuuritasolta ja pintaa syvemmältä.

Kirkkonummelaisen Rebekka Lallin tarina vie vaikeuksien kautta voittoon. Nainen sairastui, teki konkurssin ja kaikki näytti jo menetetyltä kunnes uusi mahdollisuus koitti. Nykyisin Lalli voi hyvin ja pyörittää menestyksellisesti omaa crossfit-salia.

Tuoreimmassa jaksossa seurataan pölypussikauppias Petteri Sihvolan työpäivää joka alkaa kukonlaulun aikaan myyntikojun kasauksella. Yli 25 vuoden ajan imuritarvikkeita myynyt Sihvola kantaa huolta torikauppiaiden ikääntymisestä ja ylipäätään torikulttuurin tulevaisuudesta Suomessa.

Katso kaikki tunneyrittäjävideot täältä! Käy samalla tilaamassa Yrittäjien tubekanava, jolloin saat ilmoitukset uusista videoista.

Videot: Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Joustamattomuus sunnuntaitöiden järjestelyssä kismittää ravintolayrittäjää: "Pitäisi olla vain yksi tuntipalkka"

15 elokuu, 2019 - 14:08

Suomen Yrittäjät tarjoaa hallitukselle budjettiriiheen kuuden kohdan listan keinoista, joilla työllisyyttä voi parantaa. Yksi kokonaisuus keskittyy työlainsäädännön joustavoittamiseen muun muassa paikallista sopimista lisäämällä.

Finngastro Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Markku Virtanen pitää nykytilannetta huonona ravintolayrittäjän kannalta. Virtanen pyörittää Finngastron kautta kolmea Teerenpeli-ravintolaa franchising-periaatteella.

– Nykytilanne on kaikkea muuta kuin joustava, hän sanoo.

– Ne ravintolat, jotka nyt ovat auki sunnuntaisin, pyritään miehittämään kuukausipalkkaisilla joilla on jo palkassaan sisällä sunnuntaikorvaukset ja tietty määrä ylityökorvauksia.

Käytäntö on Virtasen mukaan ongelmallinen, koska se voi lisätä eriarvoisuutta työpaikoilla.

– Työntekijöiden välinen epätasa-arvo voi lisääntyä, kun osa työntekijöistä ei koskaan pääse tekemään sunnuntaivuoroja, vaikka haluaisikin.

Virtanen on huomannut, että nykyisin etenkin yhä useampi nuori on valmis tekemään töitä sunnuntaisin.

– Taustalla on yhteiskunnan muutos. Nykyisin kaupat ja kauppakeskukset ovat auki jokaisena päivänä. Nuorelle sukupolvelle ei ole enää väliä, milloin vapaapäiviä pidetään. Siinä mielessä sunnuntai on menettänyt merkityksensä.

"Yhä useampi kokeilisi sunnuntaiaukioloa"

Virtasella on runsaasti kokemusta sunnuntaitöiden organisoinnista, sillä hän pyörittää kolmea Teerenpeli-ravintolaa. Niistä jokainen avaa ovensa puolilta päivin ja sulkee joko puoliltaöin tai kahdelta aamuyöllä, myös sunnuntaisin.

– Toiveeni hallitukselle on, että sunnuntaityöt neuvoteltaisiin jatkossa osaksi tuntipalkkaa. Olisi siis vain yksi tuntipalkka joka ei välitä siitä, minä päivänä työ tehdään. Tämä tarkoittaisi työnantajalle todennäköisesti sitä, että perustuntipalkkaa pitäisi hieman nostaa. Siihen minulla ei ole valmista sapluunaa.

Yrittäjä on vakuuttunut siitä, että sunnuntaikorvauksen poistuminen näkyisi ravintoloiden sunnuntaiaukiolojen lisääntymisenä.

– Nyt turistit ovat ihmeissään Helsingissä kun ravintolat ovat sunnuntaisin kiinni. Uskon, että muutoksella tämä ongelma vähenisi.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjät: Näillä keinoilla 40 000 uutta työpaikkaa

15 elokuu, 2019 - 12:00

Keinoja ovat 1) ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen 2) paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen 3) työlainsäädännön joustavoittaminen 4) työluvan myöntäminen automaattisesti Suomessa valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille 5) oppisopimusten lisääminen ja 6) sosiaaliturvan uudistaminen.

Lue koko lista keinoista yksityiskohtineen täältä .

Hallitusohjelma perustuu siihen, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

– 75 prosentin työllisyys on erittäin kova tavoite, mutta se on saavutettava, jos hallitusohjelma halutaan toteuttaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Uudet työpaikat syntyvät nyt erityisesti keskisuuriin yrityksiin.

– Pienimmissä yrityksissä olisi paljon työpaikkapotentiaalia. Alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on yli 90 prosenttia yrityksistä. Siksi kannattaa keskittyä keinoihin, jotka tehoaisivat erityisesti pienyrityksissä, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien arvion taustalla on analyysi yritysten todellisesta työllistämistarpeesta. Yrittäjät arvioi, että sen ohjelma toisi pitkällä aikavälillä noin 40 000 lisätyöpaikkaa. 

Suomen Yrittäjien kuuden keinon lista (tiivistys)

1. Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettava ja lyhennettävä

Lisäksi ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha muutetaan mahdolliseksi kaikille, jotka  täyttävät  työssäoloehdon.  Enimmäiskestoa  lyhennettäisiin 50 päivällä. Uudistukset toisivat pitkällä aikavälillä noin 15 000–17 000 uutta työpaikkaa.

2. Sopimisen kiellot poistettava

Paikallista sopimista on lisättävä.  Siinä keskeistä on poistaa  paikallisen  sopimisen kiellot  yleissitovaa työehtosopimusta noudattavilta  järjestäytymättömiltä eli työnantajaliittoihin kuulumattomilta yrityksiltä, joita on noin 50 000.  Muutoksen pitkän aikavälin työllisyyslisäys olisi noin 15 000.

3. Työlainsäädäntöä joustavoitettava

Lisäksi koko työlainsäädäntöä on joustavoitettava muuttamalla  pakottavia säännöksiä  työpaikalla  toisin sovittaviksi.  Pitäisi mahdollistaa sopiminen esimerkiksi sunnuntaityö- ja ylityökorvauksesta sekä työntekijän takaisinottovelvollisuudesta. 

Yksinomaan sunnuntaityöstä toisin sopimisen mahdollistaminen toisi noin 2000 uutta työpaikkaa. 

4. Automaattinen työlupa Suomessa valmistuneille opiskelijoille

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 20 000 ulkomaista opiskelijaa, jotka suorittavat tutkinnon.  Automaattisen  pysyvän  työluvan antaminen  tutkinnon suorittaneille EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisille  lisäisi työllisyyttä noin  500–1000 työntekijällä. 

5. Oppisopimuksia lisättävä porrastamalla harjoittelupalkkoja vahvemmin 

Uusia  oppisopimuksia solmitaan vuosittain 50 000–60 000. Suuri osa oppisopimuksista johtaa työllistymiseen. Selvitysten mukaan yritykset olisivat halukkaita solmimaan enemmän oppisopimuksia, jos palkkauskäytäntö olisi joustavampi. 

Esimerkiksi 10 000 uuden oppisopimuksen voidaan arvioida johtavan  työllisyyden nousuun 3000–5000 työpaikalla.

6. Sosiaaliturvaa uudistettava 

Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen keino parantaa työllisyyttä olisi uudistaa sosiaaliturvaa. Tarvitaan uudistus, joka johtaa siihen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Yrittäjät kohtaavat liian usein tilanteen, jossa työtä tarjotaan, mutta mahdollinen vastaanottaja ei halua ottaa sitä vastaan, koska taloudellinen kannustin on liian pieni tai se puuttuu.  

Tällä hetkellä yrityksen kärsivät työvoimapulasta, mikä hidastaa niiden kasvua.

– Tämän ohjelman toteuttaminen lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä noin 35 000–40 000 työpaikan verran. Jos sosiaaliturvan uudistaminen toteutettaisiin riittävän kunnianhimoisesti,  voisi työllisyyden nousu  olla merkittävästi suurempaa,  Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen summaa.

Lue koko lista keinoista yksityiskohtineen täältä

toimitus(at)yrittajat.fi

Tuhannet yritykset poistouhan alla Kaupparekisteristä – vaarantaa koko yrityksen toiminnan

14 elokuu, 2019 - 14:31

Tuhansia tilinpäätöksiä jää vuosittain toimittamatta kaupparekisteriin. Osakeyhtiön pitää lain mukaan laatia tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta ja ilmoittaa se kaupparekisteriin.

Jos tilinpäätösasiakirjoja ei ole kehotuksesta huolimatta toimitettu rekisteröitäviksi vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä, Patentti- ja rekisterihallitus voi poistaa yrityksen kaupparekisteristä. Silloin osakeyhtiö ei voi jatkaa toimintaansa. Esimerkiksi tällä hetkellä välittömän poistouhan alla on noin 4 500 yritystä.

Poistouhan alla olevat yritykset eivät ole pelkästään pöytälaatikossa uinuvia tai toimintansa päättäneitä yrityksiä. Yli 90 prosenttia poistouhan alla olevista yrityksistä on sellaisia, joiden tietoja on haettu Asiakastiedon tietokannasta viimeisen vuoden aikana.

Poistettavien yritysten joukossa on sellaisiakin, joiden liikevaihto on ollut aikaisempina vuosina useita miljoonia euroja. Iso osa yrityksistä siis on toiminnassa ja ne tekevät kauppaa.

Asiakastieto Group listaa toimivia yrityksiä, jotka työllistävät vähintään viisi henkilöä, ja jotka eivät ole toimittaneet tietojaan kaupparekisteriin. Niitä ovat ainakin Teknikmagasinet Finland, Laitilan leipä S. Heinonen, Ha-Ki-Kor, K-S Laaturakentajat, Selvä Pyy Ravintolat, Koneyhtymä Marttala, Koivukuja Yhtiöt, Koka, Singapore – Kiinalainen ravintola, As Muovi ja Arctic China.

Tietojen toimittamatta jättäminen vaarantaa kuitenkin koko yrityksen toiminnan ja työpaikat, eikä se ole hyvä merkki muillekaan sidosryhmille, Asiakastieto muistuttaa. 

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Työntekijöiden laskupetokset rasittavat yritysten taloutta – Suomalaiset Euroopan rehellisimpiä

14 elokuu, 2019 - 14:09

Suomalaiset työntekijät kuuluvat Euroopan rehellisimpien joukkoon. Aivan puhtaita pulmusia ei kuitenkaan olla meilläkään, vaan joka viides kyselyyn vastanneista yrityksistä on havainnut työntekijöiden tehtailleen luottokortti- tai matkalaskupetoksia. Tieto käy ilmi analytiikkayhtiö SAS:in kyselystä.

Suomalaisyrityksistä 20 prosentissa on havaittu työntekijöiden huijaavan esimerkiksi matka- ja kululaskuissaan. Keskiarvo on 39 prosenttia, mutta esimerkiksi Iso-Britanniassa luku on 60 prosenttia. Ruotsissa osuus on 32 prosenttia.

Toiseksi yleisimpiä huijaustapoja ovat erilaiset luottokortteihin liittyvät väärinkäytökset. Niitä on havainnut kaikista tutkituista maista joka neljäs yritys, ja Suomessakin joka viides. 

– Vaikka olemmekin Suomessa tulosten valossa varsin rehellisiä, yritysten kannattaisi arvioida uudelleen käyttämiään tekniikoita petosten tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Nyt joka neljäs suomalaisyritys kertoo, että ne luottavat petosten ehkäisyssä pääasiallisesti työntekijöidensä tekemiin ilmiantoihin. Kuten arvata saattaa tämä ei ole nykyaikana enää riittävä taso, SASin toimitusjohtaja Kimmo Havu toteaa.

Sisäisten petosten ehkäisy on yritysmaailmassa kansainväliselläkin tasolla varsin heikoissa kantimissa. EMEA-maissa vain 14 prosenttia yrityksistä hyödyntää tehokkaampia tekniikoita, kuten algoritmipohjaista ohjelmistoa tai koneoppimista petosten ehkäisyssä ja tunnistamisessa.

– Suomessa olemme uusien tekniikoiden osalta kuitenkin muuta EMEA-aluetta edellä, sillä meillä 28 prosenttia yrityksistä hyödyntää analytiikkaan pohjautuvia ratkaisuja. Toisaalta manuaalisiin kontrolleihin tai auditoinnin täsmäiskuihin luottaa meilläkin vielä 40 prosenttia yrityksistä, Havu sanoo.

Yksittäinen summa voi olla kymppejä, mutta vuosittaiset summat suuremmissa yrityksissä voi olla jopa miljoonia euroja.

–Suomessakin on viime aikoina noussut esiin valitettavasti merkittäviä petostapauksia, Havu sanoo.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Sivut