Yrittajat.fi

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi
Syötteen kokonainen osoite. 47 min 5 s sitten

Oy Afäärimies Roikale Ab ja muut uudet yritykset - Katso lista!

3 tuntia 26 min sitten

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 319 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen  Virre-palvelusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kotipaikka Yritys Aura Taidemaalari Anu Tuomi Espoo Psykoterapia ja työnohjaus Saara Tuomaala Espoo Varenya Consulting Espoo Adewale Oyehan Espoo Helsingin ammatti rakennus Oy Espoo ATA Consulting Oy Espoo Sähköurakointi voltti OY Espoo Fitness & Wellbeing Consulting Group Oy Espoo Löylykontti Oy Espoo Hannunkorut Oy Espoo Oksanan toimiva terapia Espoo Iinas beauty Espoo villalume Espoo Mupuf Tmi Espoo Kivenlahti Squash Oy Espoo Malligai Stores Espoo Espoon Ikkuna- ja Oviasennus Oy Espoo Pizza Parkki 2 Oy Espoo Andorka Eurajoki Contact Horses Hailuoto TJ Kankainen avoin yhtiö Hanko Hanko Stories By Elina Hausjärvi Riihimäen Peltityö Oy Helsinki SLM Taksi Helsinki Gigapay Finland AB Helsinki Paikalliset Suomi OY Helsinki Atenom Partners Oy Helsinki MOBI Rakennus Oy Helsinki Business and Logistics Partner Helsinki Armada Construction Oy Helsinki ASUNTO OY HELSINGIN RAMSINRANNAN LUMOVALKKU Helsinki Van Gevas Oy Helsinki TAQA.OY Helsinki Bright Dent Helsinki Greenit Ab Oy Helsinki Eco Mökki Oy Helsinki Leaping Boulder Helsinki Vaatrix Oy Helsinki Chihiro Oy Helsinki LB Leander Helsinki IkkunaMide Helsinki Oy Bang & Frank Ltd Helsinki Bave Oy Helsinki Skin Atelier Helsinki Oy Helsinki Little Grey Cells Helsinki Kanavaranta 4 Oy Helsinki Meriö Consulting Helsinki Ohtona oy Helsinki PJ Consultix Helsinki Ottoco Helsinki English Pub Company Oy Helsinki OY NAVY WINGS LTD Helsinki AEV Capital Holding Oy Hollola As Oy Hollolan Aavanpellontie 2 Hollola Tico-palvelut Hyvinkää VPP Palvelut Oy Hämeenlinna SAG Scandinavian Adviser Group Oy Hämeenlinna SUOMEN ISO ALE Hämeenlinna ATB-international Oy Hämeenlinna Vermét Design Oy Hämeenlinna ElämänVirta Isokyrö Asennuspalvelu Rump Janakkala Logiasennus Oy Joensuu Psykologipalvelu Konsti Oy Joensuu Omavalinta Oy Jyväskylä TM Huolto ja Kuljetus Oy Järvenpää Oy Afäärimies Roikale Ab Järvenpää Tb taxi Kaarina Jartor Kaarina Logi Group oy Kaarina Lightpress Group Oy Kajaani Sähköpalvelut Yury Piirainen Kangasala Jannen Puu ja Kaivin Kemi Heltia Group Oy Kempele Fysiikka Takomo Kerava Tumetech Kirkkonummi Eurafric Oy Kiuruvesi Kiuruveden peltopalvelu oy Kokemäki Moccapala Oy Kotka Venekuljetukset Matti Tyni Ky Kuhmo Kovom Oy Kuopio Meghdoot & Aretta - Tanssi Kuopio Kuopio Koulutettu hieroja T Ruuskanen Kuusamo Rukakeskus NewCo Oy Kärkölä Mailor Oy Lahti LPEP Lahti Diskomobiili Oy Lahti Suomen Katukaivuu Oy Lahti Hybrid Media Oy Lahti Hilla Concept Oy - 60N, 24E Lempäälä Hoilola Oy Lempäälä Autopesu TK Lohja kai kaku Oy Lohja Uudenmaan Kiinteistöpalvelut Räsänen Oy Miehikkälä J Hostikka Mikkeli Terveys- ja hyvinvointipalvelut Korpijärvi Oy Muurame Kohtaamisia Consulting oy Mynämäki Tehopankki Nurmijärvi Kaitsun Autokorjaus Nurmijärvi Hyötytila Oy Nurmijärvi Ajatusten huone Nurmijärvi T-Niemelä Oy Nurmijärvi MIHOOK Orimattila Tmi Aatun urakointi Oulu Phithat Oy Oulu TH-LOGISTICS OY Oulu Klapa Holding Oy Oulu Kaisa S Virallinen Oulu Greenercell Oy Oulu Tmi Pinja Kallela Paimio EP-eSolutions Parainen PETAR OY Pori ZN Palvelut Pori Koirahieronta Konstikas Tarkkio Pori Liisa Karpeychik Pori H&J Wine Oy Porvoo Villa Molnby Oy Porvoo 4UrDreams Raasepori Timantti & Rakennus Raasepori R & J Fixers Oy Raasepori RAVINTOLA NAUKKAAVA KÄKI OY Raasepori F:ma Teresa Ginström Rauma RaumHair Rauma TG Consulting Oy Rovaniemi Pohjolan Palvelumuotoilu PAMU Oy Rovaniemi Rakentaja Ravelin Rovaniemi Rakennuspalvelu Ylilehto Saarijärvi Hanhipuron Metsä Salla creator content lappi Salo Donna Second Hand Seinäjoki Asunto Oy Seinäjoen Metsänvartija 1 Seinäjoki Delity Seinäjoki As Oy Seinäjoen Ruutimestari Siikalatva Personal Trainer Kristiina Siikalatva Multakorven Erä Oy Simo RaKo Group Oy Sodankylä U & K Invest Oy Tammela F-S Realisointi Tampere Ankaa Tampere Arkkitehtitoimisto Aatos Tampere 33Tukku Tampere Psykologipalvelu Peippo Oy Tampere Veikko Haapanen Tmi Tampere DM Services Turku Noora Jalokinos Turku Moona Almenoksa Turku Ispi Oy Turku Turun Koirapäikky Turku Kupittaan Feeniks Oy Turku Dona Risa Domilos Turku Kauppatorin Kiinteistöt Holding Oy Tuusula Ekor Avia Vaasa Kiinteistö Oy Klemettilän Kolmio Vantaa Katarzyna Rubach Legal & Business Consultancy Vantaa T:MI kylmälaite H. Liukkonen Vantaa I.K.D WOLTD Vantaa Othercooked Oy Vantaa Breath in brand Oy Vantaa Laurakatariina Vantaa KRC-Rakennus Vantaa Kukka ja lahjatavara putiikki Jasminum Vantaa Malek Varkaus Miikantti.fi Vesilahti TamPiko Oy Vihti Vihdin Hautaustoimisto Levolle Lasken Oy Ylivieska Palvelut Jami Ruhkala Oy Ähtäri Padel Ähtäri Oy    

Business Finland on joutunut puuttumaan tukihakemuksissa ilmoitettuihin palkkakuluihin – kertoo nyt syyn

4 tuntia 26 min sitten

Moni Business Finlandilta haettu kehittämistuki on esiselvitystuen jälkeen edennyt lopputilitysvaiheeseen. Tällöin Business Finland on joissakin tapauksissa korjannut yrityksen ilmoittamia palkkakustannuksia alaspäin.

Taustalla on koronakevään erityispiirre, joka liittyy kehittämisprojektien nopeaan suunnitteluun.

– Kun rahoituspäätös on tehty, rahoitusta hakeneella yrityksellä on yleensä paras tieto projektin kustannuksista työajan ja palkkojen suhteen. Kehittämisprojekteihin kuitenkin liittyy se, ettei kustannuksia voi ennakoida kovin tarkasti. Etenkin viime keväänä yritykset ovat olleet epävarmassa tilanteessa eikä kehitysprojektin seikkaperäinen suunnittelu ole ollut mahdollista. Hakemukset ovat olleet vian hyviä arvioita ja on tyypillistä, että lopulliset kulut poikkeavat jonkin verran alkuperäisestä laskelmasta, Business Finlandin johtaja Kari Komulainen taustoittaa. 

Osa yritysten ilmoittamista kustannuksista ei ole mennyt Business Finlandin seulan läpi. Komulaisen mukaan yksi tyypillinen esimerkki liittyy nimenomaan palkkakuluihin.

– Harvassa yrityksessä yrittäjä tai sen työntekijät keskittyvät kokoaikaisesti vain kehittämisprojektiin niin, että mitään muuta työtä ei tehtäisi. Silloin projektiin osoitettu palkkakulu huomioidaan sen mukaan, miten työaika jakautuu projektiin ja muihin töihin.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että jos yritys tilittää kehittämisprojektin ajalta kaikki palkkakulut mutta työaikaa on käytetty myös muuhun kuin projektiin, Business Finland hyväksyy vain osan ilmoitetuista kuluista.

Business Finlandin rahoituksen ehdoissa on määritelty ehdot, joiden mukaan projektin aikana maksetut palkat vastaavat palkkatasoa, jota on noudatettu ennen projektia. Palkkausta ei siis voi nostaas kehittämisprojektin takia.

– Yleinen tapaus on sellainen, että yrittäjä ei itse ole nostanut rahapalkkaa lainkaan tai palkan nostaminen ollut satunnaista ennen kehitysprojektia. Näissä tapauksissa hyväksymme 3000 euron kuukausipalkan, Komulainen kertoo.

Samaa 3000 euron tasoa käytetään myös tilanteissa, joissa yritys ei ole aikaisemmin maksanut esimerkiksi yrittäjälle lainkaan palkkaa. Kyseinen taso on käytössä myös Business Finlandin muissa rahoitusmuodoissa kuten startupeille kohdistetussa Tempo-rahoituksessa.

– Jos työntekijöille on maksettu tai yrittäjä on nostanut rahapalkkaa ennen projektia yli 3000 euroa, hyväksytään projektia edeltänyt palkkojen taso myös projektin aikana, Komulainen jatkaa.

"Hylättyjä kustannuksia kompensoitu"

Yritysten ilmoittamia kustannuksia on hylätty myös niin sanottujen intressiostojen takia. Ne ovat rahoituksen ehtojen mukaan kiellettyjä.

Intressiostoilla viitataan rahoituksen saaneen yrityksen tekemiin palveluostoihin toiselta yritykseltä tapauksissa, joissa palvelun tilaaja toimii molemmissa yrityksissä omistajana tai yrityksillä on yhteys esimerkiksi sukulaisuuden kautta.

– Tällöin ostetun palvelun hinta ei ole määräytynyt markkinoilla vapaasti. Samat tahot ovat voineet olla vaikuttamassa myyjän ja ostajan puolella palvelun hinnoitteluun ja ehtoihin, Komulainen selvittää.

Kehittämisprojektin kustannukset muodostuvat palkoista, niiden sivukuluista, ostetuista palveluista ja muista kustannuksista, jotka ovat voineet olla aikaisemmin enintään 20 prosenttia palkkojen ja ostettujen palveluiden summasta.

Hylättyjä kustannuksia on pyritty kesäkuussa kompensoimaan kasvattamalla muut kustannukset -erää.

– Kesäkuussa muut kustannukset -erän nostaminen 30 prosenttiin tuli mahdolliseksi. Teemme korotuksen omasta aloitteestamme, jos yritys ei ole huomannut asiaa omassa raportoinnissaan. Tämä on yksi tapa kompensoida mahdollisia kustannusten karsimisia, joita on jouduttu tekemään esimerkiksi palkkakustannuksissa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Eliaksen kesätyöt peruttiin, nuorukainen ei jäänyt toimettomaksi – Laittoi 3D-tulostimen töihin

5 tuntia 35 min sitten

Kun lukioikäinen Elias Roos jäi koronatilanteen takia ilman kesätyöpaikkaa, hän ei suinkaan jäänyt toimettomaksi.

Roosin perheen kotona on ollut vuosikaudet 3D-tulostin, jolla nuorukainen on tulostanut muun muassa osia harrastuskäyttöön.

– Kun kesätyöt peruttiin, sain isältäni idean, että käyttäisin 3D-tulostinta ja yrittäisin saada sen avulla asiakkaita.

Roos päätti kokeilla ja pian asiakkaita alkoi ilmaantua. Heidät laskutetaan Eliaksen ja hänen veljensä yhteisellä osakeyhtiöllä, koska Elias ei voi ikänsä takia vielä perustaa omaa osakeyhtiötä. Raja on 18 vuotta.

3D-tulostin on ollut kesän ajan aktiivisessä käytössä. Roos on oman harrastuneisuuden myötä paneutunut 3D-mallintamiseen, joka on oleellinen taito 3D-tulostimen käytössä.

– Pystyn tekemään kaikenlaisia malleja. Osa asiakkaiden malleista on ollut hankalampia, jos niissä on esimerkiksi reikiä tai rakennew on ontto. Nekin onnistuvat, sillä pystyn tulostamaan mallit kahtena erillisenä osana ja liimaamaan ne sitten yhteen.

Pisimmillään kolmen päivän tulostus

Asiakkaiden tilaukset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Eräälle asiakkaalle Roos tulosti osan auton sisätiloihin, toiselle uuden osan rikkoutuneeseen suihkukaappiin.

– Eräälle asiakkaalle tulostin toimivan uuden osan hinaajaan. Se oli hieman monimutkaisempi malli.

Hankalammissa tapauksissa mallintaminen voi kestää kymmenen tuntia. Tulostamisen kesto on kiinno kappaleen koosta. Pisimmillään tulostus voi Roosin mukaan kestää kolme päivää, jos tulostuksen laatua nostetaan.

Roos on hinnoitellut palvelunsa kolmijakoisesti.

– Jokaisesta tulostuksesta otan 15 euroa. Sen lisäksi jokainen tunti, jonka tulostin on käynnissä, maksaa viisi euroa ja jokaisesta grammasta laskutan 25 senttiä, hän selvittää.

Mallintamisen kustannus asiakkaalle on 20 euroa tunnissa.

– Hinnat ovat edullisia, koska tämä on minulle ensisijaisesti harrastus. En halua, että asiakas peruu tilausta liian korkean hinnan takia.

Roos aikoo mahdollisesti jatkaa tulostuspalveluaan myös ensi kesänä. Yrittäminen kiinnostaa häntä sivutoimisesti.

– Tykkään 3d-mallintamisesta. Todennäköisesti teen mallintamisesta työni tulevaisuudessa.

Kuva: Elias Roosin albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huomasitko nämä maksuttomat koulutukset markkinoinnin tehostamiseen? Yrittäjien ja Googlen yhteistyö jatkuu

13 heinäkuu, 2020 - 14:46

Suomen Yrittäjien ja Googlen välinen yhteistyö jatkuu tiiviinä. Tulevana syksynä on tarjolla maksuttomia webinaareja liittyen muun muassa hakukonemainontaan. Koulutukset ovat tarjolla suomen- ja englanninkielisinä.

– Aiheet vaihtelevat laajalla skaalalla hakukoneista yrityksen yleiseen digitaalisuuteen ja verkkokauppoihin, Suomen Yrittäjien digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela kertoo.

Googlen palveluiden hyödyntäminen voi auttaa osaltaan pienyrittäjää löytämään uusia asiakkaita haastavassa tilanteessa.

– Meistä on ollut upea nähdä, kuinka Googlen kaltainen kansainvälinen toimija on ollut mukana elämässä ja hengittämässä pienyrittäjien arkea vaikean kevään aikana, Talvela jatkaa.

Elokuun 28. päivänä järjestettävässä maksuttomassa webinaarissa aiheena ovat SEO eli hakukoneoptimointi ja SEM eli hakukonemarkkinointi, jotka ovat kustannustehokkaimpia digitaalisen markkinoinnin keinoja. Tämä 75 minuutin kaikille avoin ja maksuton koulutus avaa molempia käsitteitä sekä antaa perusvalmiudet aloittaa verkkosivujen sisällön optimointi hakukoneille sekä hakukonemarkkinointi. Kouluttajana toimii Grow with Googlen valtuuttama kouluttaja Jani Rikkola.

Syyskuun 15. päivänä vuorossa on hakukonemainontaan keskittyvä webinaari, joka on niin ikään maksuton. Webinaarissa käsitellään Google Ads -mainonnan perusteita: miksi mainonta kannattaa, miten mainonnassa pääsee alkuun ja miten onnistumista mitataan.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen vanhin pelistudio kehittää konsolipeliä tulevalle Playstation 5:lle – Tekijöinä erikoistehosteiden Oscar-voittajia

13 heinäkuu, 2020 - 12:51

Pitkän linjan kotimainen pelinkehittäjä Housemarque työstää historiansa suurinta peliä Sonyn seuraavan sukupolven Playstation 5 -konsolille.

Pelin nimi on Returnal ja se siirtää Housemarquen tuotannot seuraavaan kokoluokkaan.

– Saimme mahdollisuuden lähteä kehittämään suuremman luokan peliä vuoden 2017 alussa. Suuri pelaava yleisö odottaa peleiltä hyvän pelattavuuden lisäksi myös vahvaa tarinallista sisältöä. Meidän on pystyttävä tarjoamaan pelaajille kaikkea tätä isommassa paketissa, joten tuotannon koko on luonnollisesti kasvanut merkittävästi aiemmasta, Housemarquen toimitusjohtaja Ilari Kuittinen kertoo yhtiön tiedotteessa.

Housemarque hakee uutta suuntaa maineikkaan kehitystiimin avulla. Game Director Harry Kruegerin johtamassa yli 70 hengen kehitystiimissä on mukana maailmanluokan ammattilaisia kansainvälisesti menestyneistä huippuelokuvista. Mukana ovat muun muassa Tommi Saaristoranta, joka oli mukana Oscar-palkinnon erikoistehosteistaan voittaneen The Jungle Bookin tehosteryhmässä.

Kuluvalla viikolla Housemarque juhlii 25-vuotista taivaltaan.

– Suomalainen peliala on tullut 25 vuodessa aika pitkälle, sillä tänä päivänä se työllistää yli 3000 työntekijää ja ylittää jo kahden miljardin euron kokonaisarvon. Vielä vuonna 1995 meitä oli Housemarque ja muutaman kuukauden nuorempi Remedy, nyt alan yrityksiä on Suomessa jo satoja. Pelejä tehdään ja myydään enemmän kuin koskaan. Jos pelaaminen on aikoinaan ollut pienemmän porukan harrastus, on nyt hankala löytää ihmistä, joka ei pelaisi jotain peliä, Kuittinen kertoo. 

Returnal-pelissä astutaan vieraalle planeetalle haaksirikkoutuneen avaruuspilotin saappaisiin. Pilotin on kamppailtava tiensä läpi vaarallisten uhkien täyttämän maailman. Kyseessä on kolmannen persoonan scifi-räiskintä.

Kuva: Housemarque

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yli 10 000 yrittäjää kertoi mielipiteensä kuntaliitoksista: Puolet vastustaa

13 heinäkuu, 2020 - 12:38

Tänään julkaistun kuntabarometrin mukaan 51 prosenttia yrittäjistä ei halua, että naapurikunta ja oma kunta liittyvät yhteen. Vastaajista 30 prosenttia yrittäjistä kannattaa liitoksia. Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä kunnan toiminnasta.

Myönteisimmin kuntaliitoksiin naapurikuntien kanssa suhtaudutaan Rannikko-Pohjanmaalla (69 prosenttia) ja Kainuussa (45 prosenttia). Ankarimmin kuntaliitoksia vastustavat kymenlaaksolaiset (62 prosenttia) ja varsinaissuomalaiset (60 prosenttia) yrittäjät. 

– Yrittäjien enemmistö ei innostu kuntaliitoksista, paikallisidentiteetillä on selvästi merkitystä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Erityisesti maakunnan keskuskaupunkien ympärillä yleinen ilmiö on, että yrittäjät kehyskunnissa ovat tyytyväisempiä kuntiinsa, kun keskuskaupungissa, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Kujalan mukaan kuntaliitoksia lienee kuitenkin luvassa. Väestön vanheneminen, syntyvyyden aleneminen ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike tuottavat kunnille vaikeuksia.   

– Tehdään sote-uudistus tai ei, kuntien talous ei kestä. Kun vuoden 2018 kuntien tilinpäätöksistä kaksi kolmesta oli tappiolla, vuoden 2019 tilinpäätöksissä tilanne oli vielä kehnompi: tappiollisen tilinpäätöksen teki kolme neljästä kunnasta. Elinkeinopolitiikan merkityksen pitää ottaa kunnassa aiempaa isompi asemaa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy kunnilta pois.   

Yrittäjille tärkeää kuntaliitoksia tehdessä on huolehtia yritystoimintaan liittyvien palveluiden saatavuudesta. Kujalan mukaan liitosten etuna voi olla muun muassa lupapalveluitten tehostuminen ja vaikkapa rakentamiseen liittyvien määräysten yhdenmukaistaminen seudulla.   

Yrittäjät korostavat kuntabarometrissä tärkeimpinä kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueina kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa ja yrityspalveluita.

Päätöksenteon yrityslähtöisyys on tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue kunnassa.

– Varsinkin suuremmissa kunnissa järjestelmällisen yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen järjestelmälliseksi osaksi päätösvalmistelua lisää sen todennäköisyyttä, että kunnan päätöksenteko on yrityslähtöistä.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

76 yritystä nousi AAA-luokkaan – katso lista paikkakunnittain

10 heinäkuu, 2020 - 15:15

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 76 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kotipaikka Yritys Liikevaihto Esbo eCraft Comma Oy Ab 3590000 Espoo BPW Kraatz Finance Oy 2745000 Haapavesi Kiinteistö Oy Honkalan Liikekeskus 70000 Hamina Hoiku Oy 718000 Hanko Mattsson & Rajamäki Oy 13300000 Helsinki Munkkisaaren Yritystalo Oy 964000 Helsinki Lahex Oy 911000 Helsinki Administer Oy 11626000 Helsinki Attendo Kotiplus Oy 715000 Helsinki Stora Enso Oyj 2641000000 Helsinki Avanade Finland Oy 16376000 Helsinki S-Asiakaspalvelu Oy 5135000 Helsinki Global Blue - Administration Center North Oy 1548000 Helsinki Telefuusio Oy 4442000 Helsinki Future CAD Oy 5603000 Helsinki Tantris Oy 328000 Helsinki Rakettitiede Oy 4106000 Helsinki Oy Vallila Interior Ab 2986000 Helsinki JOANNA LAAJISTO CREATIVE STUDIO OY 576000 Helsinki Attendo Oy 275020000 Helsinki Isobar Finland Oy 2685000 Helsinki Sturm Heinola Oy 345000 Helsinki SPACE architects Oy 6000 Helsinki Jeesi Yhtiöt Oy   Helsinki Vuoriharju Holdings Oy   Hollola Autohuolto Järvinen Oy 1690000 Hyvinkää Valoicon Oy 106000 Hämeenlinna Nebes Oy 957000 Janakkala AN-SI Oy 45000 Joensuu Parturi-Kampaamo SK Unik Oy 259000 Joensuu Karjalan Kaivupalvelu Oy 994000 Kaarina Kiinteistö Oy Kuskinkuja 114000 Kajaani Arithme Oy 33000 Kangasniemi VH-Agentuuri Oy 266000 Kankaanpää Sähköasennus Jari Sillanpää Oy 1768000 Kirkkonummi Holding Manutas Oy 37025000 Kontiolahti Biowin Karelia Oy 407000 Kotka Kymenlaakson Kampuskiinteistöt Oy 2758000 Kristiinankaupunki Arvi Siili Oy 1200000 Kristiinankaupunki Nordautomation Oy 13179000 Kuopio Perioalfa Oy 205000 Lahti Oy Galvatek Ab 2884000 Lahti Toolpoint Oy 5420000 Laitila Kirkke Oy 11449000 Lappajärvi Rakennusliike Hernesniemi Oy 1708000 Lappeenranta Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy 981000 Lappeenranta Huttusnina Oy 19000 Loimaa Kauniston Sora Oy 976000 Mariehamn Klintens Schakt Ab 448000 Mariehamn H-Fastigheter Ab 625000 Oulu Peltineloset Oy 2026000 Oulu Samat Nordic Oy 45645000 Porvoo PS-Kiinteistöt Oy 799000 Pyhtää Rakennustoimisto Insinöörilinja Oy Kotka 14457000 Raahe Memaki Oy 165000 Rantasalmi Jokakoko Oy 808000 Rovaniemi JT-Mittaus Oy 1403000 Salo Eläinlääkäri Jussi Nummi Oy 454000 Sastamala River Oy 827000 Savonlinna H-Invest Oy 1634000 Seinäjoki Musiikki Järvenpää Oy 525000 Sotkamo Paikallis-Sähkö Oy 12766000 Taipalsaari Ilkka Huttunen Oy   Tampere X-Group Oy 1459000 Tampere RGU Import Oy   Turku Wallac Oy 207979805 Turku Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab 247107000 Turku MMR-Vuokraus Oy   Turku Modul-Kanava Oy 2175294 Turku ALLit Oy 2264359 Turku Kenkätähti Oy 1085000 Vantaa Terrasolid Oy 15657000 Vantaa Aito Isännöinti Oy 1062000 Vantaa Kosan Gas Finland Oy 18868000 Vesilahti SÄHKÖLANDIA OY   Ylöjärvi Smart Windpower Oy 894000      

14-vuotiaan Emilian kesäkioski turmeltiin – Paikalliset yrittäjät riensivät apuun: "Tuki on ollut liikuttavaa"

10 heinäkuu, 2020 - 14:04

Kun 14-vuotias Emilia Simos avasi kesäkioskinsa Mikkelin Pitkäjärven uimarannalla, odotukset olivat korkealla. Musiikkia Helsingissä opiskelevan nuoren naisen tavoitteena on ostaa kahvilan tuotoilla uusi haitari ja viulu.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä unelma koki kolauksen, kun kioskiin murtauduttiin ja paikkoja rikottiin. Tekijät ovat edelleen kateissa.

Uutinen ilkivallasta kantautui nopeasti DOM Mikkeli Oy:n ravintolayrittäjän Juha Parkkisen tietoon.

 – Reagoimme saman tien. Halusimme tukea tyttöä, jotta hän voisi avata kioskin uudestaan.

Parkkinen haastoi muut mikkeliläiset yrittäjät tukemaan Simosta rahallisesti. Moni innostui.

– Siitä tuli suhteellisen massiivinen yhteisöllinen kampanja. Myös yksityishenkilöt lähtivät mukaan.

Nyt rahaa on saatu kokoon yli 2000 euroa. Se suoritetaan yrittäjän tilille, jonka jälkeen Simos hoitaa verotukselliset velvollisuudet.

Simoksen yrityksen sparraajana on toiminut hänen kummitätinsä Jaana Strandman.

– Paikallisten yrittäjien tuki on ollut todella liikuttavaa. Sen seurauksena kioski on nyt auki ja Emilia on hommissa.

Emilian yrittäjyys lähti Strandmanin mukaan sattumalta.

– Hän on toiminut paikallisilla tanssilavoilla kahvion työntekijänä parin vuoden ajan noin kerran viikossa. Korona-aikana pohdimme, miten tyttö saisi rahaa uusien soittimien hankintaan. Ne kun ovat melko kalliita, haitari maksaa 5000 euroa. Ajattelimme, että kioskilla päästään tavoitteeseen.

Strandmanin mukaan Emilia ei ole lannistunut murrosta. Uusi pöytä ja tuolit on nyt lainattu ja omat kalusteet on tarkoitus ostaa lahjoitusvaroilla.

Kuva: Jaana Strandman

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjiltä peukkua kokoomuksen esitykselle: "Ansiosidonnainen työttömyysturva ei kohtele ihmisiä yhdenvertaisesti"

10 heinäkuu, 2020 - 12:25

Kokoomuksesta on viestitty, että puolue kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille. Asiasta kertoi kansanedustaja Elina Lepomäki Helsingin Sanomien haastattelussa. Lepomäen mukaan kokoomuksen puoluehallitus on hyväksynyt uuden kannan.

– Viimeistään menneen kevään olisi pitänyt herättää ihmiset siihen, ettei tämä järjestelmä ole oikeudenmukainen, Lepomäki lausuu haastattelussa.

Nykyisin ansiosidonnaista työttömyysturvaa voivat saada ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet. Järjestelmä on herättänyt kritiikkiä, koska myös kassoihin kuulumattomat joutuvat maksamaan palkastaan työttömyysvakuusmaksuja. "Ei-kassalaiset" ovat työttömäksi jäädessään kuitenkin oikeutettuja vain alhaisempaan perusturvaan, eli vakuutusmaksuille ei tule vastaavaa katetta kuin kassan jäsenten kohdalla.

Sekä työntekijäjärjestöt että Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat vastustaneet muutosta.

"Kela-malli yksinkertaistaisi järjestelmää ja toisi hallinnollisia säästöjä"

Suomen Yrittäjät kannattaa kokoomuksen esille nostamaa muutosta.

– Kokoomuksen tuore ehdotus on hyvä ja perusteltu. Se vastaa lähtökohtaisesti juuri sitä,. mitä olemme Yrittäjissä aikaisemmin nostaneet esille. Sosiaaliturvajärjestelmää ja etenkin ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää uudistaa niin, että se ulotetaan kaikille. Nykyinen järjestelmä ei kohtele työntekijöitä yhdenvertaisesti, Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen perustelee.

Nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuosikymmenien ajan. Vuonna 2018 selvityshenkilö Mauri Kotamäki luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle arvionsa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämisestä. Selvityksessä listattiin kolme vaihtoehtoista tapaa siirtyä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tuolloin Suomen Yrittäjät piti ehdotetuista malleista parhaana vaihtoehtoa, jossa koko työttömyysturvan siirrettäisiin Kelalle ja kaikki vakuutuksen maksajat otettaisiin ansiosidonnaisen piiriin. 

– Olemme edelleen tällä kannalla. Nyt olisi tärkeää viedä uudistusta nopeasti eteenpäin, Rytkönen jatkaa.

Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kuuluu ammattiliittoon saadakseen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, vaikka ansiosidonnainen ei edellytä liiton jäsenyyttä. Tukimuksen teki Kantar TNS.

Korona-aika toi esille järjestelmän puutteet

Rytkösen mukaan nykyisen järjestelmän ongelmat ovat tulleet selvästi esille koronaepidemian aikana.

– Korona on aiheuttanut paljon lomautuksia. Iso osa ihmisiä on ansiosidonnaisen ulkopuolella, mikä on osaltaan näyttänyt tämän järjestelmän puutteet.

Yrittäjät kannattaa työttömyysturvan siirtoa Kelalle, koska se mahdollistaisi kaikkien palveluiden hoitamisen "yhdeltä luukulta".

– Kela-malli yksinkertaistaisi järjestelmää ja toisi hallinnollisia säästöjä. Silloin ei tarvittaisi enää erillisiä työttömyyskassoja, joita nykyisin on pitkälti yli 20, Rytkönen sanoo. Hän puolusta yhden luukun mallia myös siksi, että Kelalla on vastuullaan useita muita sosiaaliturvaan liittyviä asioita, kuten toimeentulotuki ja yleinen asumistuki.

Kuva: Suomen Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // --> //-->

Ensimmäiset kustannustuet on maksettu, suuri osa hakemuksista on hylätty – Tässä yleisimmät hylkäysperusteet

10 heinäkuu, 2020 - 11:34

Kustannustuen hakeminen avautui Valtiokonttorin verkkosivuilla 7. heinäkuuta. Hakemuksia on tullut kahtena ensimmäisenä päivänä yli 2 000. Hakemuksia ratkaistiin tänä aikana noin 1 450 kappaletta. Niistä hyväksyttiin 18 prosenttia. Keskimääräinen tuki on ollut noin 8 300 euroa.

Kustannustukea hakeneiden yritysten saamat päätökset ja myönnetyt tukisummat julkaistaan Valtiokonttorin verkkosivulla. Sivuilta voi tarkastella myös alue- ja toimialakohtaista tukijakaumaa.

Kustannustuesta vastaava Valtiokonttorin viestintäpäällikkö Janetta Santalo kertoo, että Valtiokonttori ei ole juurikaan joutunut käyttämään harkintavaltaansa kustannustukihakemusten käsittelyssä. Ongelmana on ollut hakemusten puutteellisuus tai tuen hakeminen väärin perustein. 

– Meille on tullut kustannustukihakemuksia toimialoilta, joita ei ole listattu kustannustukeen oikeutettujen toimialojen joukkoon. Näissä tapauksissa kustannustukea voidaan myöntää erityisen painavista, koronapandemiasta aiheutuneista syistä, mutta hakijat eivät ole esittäneet sellaisia, Santalo sanoo.

Eniten hakemuksia on saapunut maaliikenteen, ravitsemisalan, vähittäiskaupan, tukkukaupan ja muut henkilökohtaiset palvelut -toimialoilta. Tarkempaa tietoa toimialojen tilanteesta saa täältä.

Epätietoisuutta kiinteistä kuluista

Osa hakemuksista on jouduttu Santalon mukaan hylkäämään sen perusteella, että yrityksen jo saamat muut tuet kuten Business Finlandin ja ELY-keskuksen tuki pienentävät kustannustukea niin paljon, että tuen määrä jää alle 2000 euroon. Tämä on ehtojen mukaan syy jättää tuki maksamatta. Valtiokonttorin mukaan osalle hakijoista tuntuu tulevan yllätyksenä se, että lain mukaan alle 2 000 euron tukia ei makseta. 

– Kustannustukea on lisäksi haettu sellaisten kulujen perusteella, jotka eivät lain mukaan ole korvattavia kiinteitä kuluja. Tällaisia ilmoitettuja kuluja ovat olleet esimerkiksi autojen leasing-maksut ja polttoainekulut.

Määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain mukaan tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistö-omaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset sekä lisenssimaksut. Lain mukaisiin tukikauden kiinteisiin kustannuksiin ei sen sijaan lueta esimerkiksi ajoneuvon vakuutusmaksuja, poistoja, oman asunnon käyttöä työn tekemiseen tai henkilöstövuokrakuluja.

Paljon kyselyjä toiminimiyrittäjiltä

Osa yrittäjistä on muun muassa Facebookissa epäillyt, että yrityksen negatiivinen oma pääoma olisi kustannustuen myöntämisen este. Näin ei Santalon mukaan automaattisesti ole.

– Asia riippuu muun muassa yhtiömuodosta, osakepääoman ja oman pääoman määrästä, yrityksen koosta sekä yrityksen iästä, hän sanoo.

Santalon mukaan Valtiokonttorin asiakaspalveluun on tullut paljon kyselyjä esimerkiksi toiminimiyrittäjien omista nostoista.

– Voimme ottaa palkkakuluista huomioon ainoastaan tulorekisteristä ilmenevät palkkakulut lain mukaisesti. Yksityisotot eivät näin ollen ole tukeen oikeuttavaa kulua, koska ne eivät ilmene tulorekisteristä eivätkä ole laissa määriteltyjä kiinteitä kustannuksia.

"Kuormittaa korvauskäsittelijöitä"

Santalo näkee, että puutteellisissa hakemuksissa on kyse osittain Valtiokonttorin tiedotuksellisesta haasteesta.

– Hakemuksia tulee valtavasti. Kaikilla pitäisi olla ehdot tiedossa, mutta näyttää siltä, että näin ei ole. Ehtoja ei ole luettu riittävän tarkasti. Voi myös olla, että yritykset ajattelevat, että kokeillaan tuen hakemista siitä huolimatta. Asioita täytyy nostaa viestinnässä paremmin esille.

Santalon tietoon ei ole kantautunut sellaisia hakemuksia, jotka olisi hylätty muista kuin tuen ehdoissa mainituista syistä.

– Puutteelliset hakemukset kuormittavat melko paljon korvauskäsittelijöitä. Toisaalta päätökset tulevat nopeasti.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronakevään menetyksiä ei paikata hetkessä: Urheilukauppa käy, muotikauppa yskähtelee – Verkossa hurjaa kasvua

9 heinäkuu, 2020 - 14:42

Muotivaatealan kauppa kärsii edelleen kevään koronakriisin seurauksista. Koronakriisin aiheuttaman asiakaskadon jälkeen asiakaskäyntien määrät ovat kääntyneet kasvuun touko-kesäkuun aikana, mutta normaalitilanteesta ollaan yhä kaukana.

Kesäkuussa muotivaatteiden kauppa supistui edelleen -0,2 prosenttia ja kenkäkauppa -2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Urheilukaupassa kasvu sen sijaan jatkuu. Tilastot perustuvat yhdistyksen kuukausittain keräämään myynti- ja kävijätilastoon.

Maalis- ja huhtikuu olivat muotikaupoille poikkeuksellisen raskasta aikaa. 

– Kävijämäärien normaalitason saldoluku on nolla. Nyt saldoluku on -79. Normaalitasosta ollaan edelleen kaukana, vaikka kesäkuussa seitsemän prosenttia kaupoista kertoikin jo kävijämäärän olevan suurempi kuin viime vuonna, Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää sanoo.

Verkossa kovaa kasvua

Urheilukauppa on toipunut koronakriisistä jo lähes kokonaan. Tilastojen mukaan urheilukauppa jatkoi kasvuaan kesäkuussa. Tekstiilien myynti urheilukaupoissa kasvoi 14 prosenttia, kenkien viisi prosenttia ja urheiluvälineiden 38 prosenttia. Polkupyörien myynti kasvoi erityisen paljon kesäkuussa, peräti 69 prosenttia. Vuoden alusta koko urheilukauppa-ala on miinuksella -3,1 prosenttia.

Muotikaupassa tilanne on huonompi. Tammi-kesäkuussa muotikauppa on vähentynyt yhteensä 23 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kesäkuussa naisten vaatteiden kauppa kääntyi 3,5 prosentin kasvuun, mutta miesten vaateostokset jatkoivat laskua -8,8 prosentilla edellisvuodesta.

– Naisten vaateostot ovat toipuneet koronakriisistä miesten vaatekauppaa nopeammin. Etätyön jatkuminen näkyi nyt erityisesti miestenvaatemyynnissä, Kankaanpää jatkaa.  

Verkossa vaatteiden kauppa kasvoi kesäkuussa 196 prosenttia ja kenkien 250 prosenttia, mutta verkkokaupan kasvu on hidastunut kivijalkakaupan piristyessä. Yhteensä alalta on kadonnut myyntiä kuluvana vuonna 420 miljoonan euron edestä. 

– Tällä hetkellä vain puolet muotikaupan toimijoista odottaa myynnin kasvavan seuraavan kolmen kuukauden aikana, Kankaanpää arvioi.

Muoti- ja urheilukauppa työllistää 56 000 suomalaista. Liikevaihtoa ala tekee 4,7 miljardia euroa vuosittain.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Kolmen sisaruksen rautakauppa taistelee isojen ketjujen puristuksessa

9 heinäkuu, 2020 - 11:12

Kolmen sisaruksen vetämä Rautajokela kuuluu jatkuvasti harvenevaan yksityisten rautakauppojen joukkoon. Esko Valosen vuonna 1986 yhdessä Keijo Niirasen kanssa perustamaa rautakauppaa emännöivät nyt Eskon tyttäret Kati, Satu ja Suvi Valonen.

Satu Valonen on seurannut, miten lähialueilla yksityiset rautakaupat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet toimintansa. 

– Kato on käynyt yksityisellä puolella isojen ketjujen puristuksessa. Kyllähän tämä tässä menee, mutta koko ajan hankalampaa on. 

Siinä missä isot rautakauppaketjut tekevät oman mainontansa ja kehittävät verkkokauppojaan, yksityisellä puolella kaikki on yrittäjien omalla vastuulla.

– Ihmiset haluavat etsiä tietoa verkosta. Pienellä porukalla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia suunnitella ja kehittää verkkokauppaa kuin isoilla ketjuilla, hän harmittelee.

Rautajokela on yksityiseksi rautakaupaksi iso peluri. Sillä on 2000 neliön myymälä, puutarhamyymälä ja yksi Suomen suurimmista mökkinäyttelyistä. Liikevaihto on kolmen miljoonan euron nurkilla. Parhaimpina vuosina on ylletty 4,5 miljoonaan.

"Jos tarvitsee tehdä isoja päätöksiä, pidetään perhepalaveri"

Vielä joitakin vuosi sitten Rautajokela kuului yksityisten rautakauppojen Rautanet-ketjuun, jossa on parhaimmillaan ollut yli 100 jäsentä.  Nykyisin yritys toimii täysin omillaan.

Satu Valosen mukaan pienemmät yksityiset rautakaupat päätyvät harvoin isompien omistukseen.

– Isot ketjut haluavat jättihalleihin, pienemmät tilat eivät riitä, hän perustelee.

Aina edes ketjun voima ei riitä. Viime vuosina esimerkiksi Starkki on joutunut pienentämään myymäläverkostoaan. Suomen markkinoille on tullut isoja ulkomaisia yrityksiä.

Rautajokelaa ei johdeta täysin naisvoimin, sillä kahden sisaruksen miehet ovat myös mukana yrityksessä.

– Pienessä rautakaupassa kaikki tekevät kaikkea. Välillä ollaan myös kassalla. Oma vastuualueeni on hallinnollisissa tehtävissä ja taimimyynnissä. Jos tarvitsee tehdä isoja päätöksiä, pidetään perhepalaveri, Valonen kertoo.

"Isossa ketjumyymälässä ei aina tiedä, mistä löytyy myyjä"

Kulunut kesä on ollut hyvää aikaa rautakaupoille. Rautajokelassa tämä on huomattu, vaikka viime vuoden kesäkuun myyntilukuihin ei aivan päästy.

– Keväällä ajateltiin, että nyt meiltä jäävät mökit myymättä. Yleensä niiden kauppa on alkanut vilkkaasti huhtikuussa. Kun ihmiset eivät päässeet mökeilleen, tuntui siltä, että ei kukaan osta vierasaittaa mökille. Sitten kun mökeille vihdoin päästiin, hanat aukesivat. Asiakasmäärä on ollut alkukesän aikana normaalia suurempi. Heikko huhtikuu verottaa kuitenkin edelleen.

Koronakevään aikana yritys tarjosi yli 70-vuotiaille ilmaisen kotiinkuljetuksen. Asiakaspalveluun luotetaan myös jatkossa taistelussa isoja ketjuja vastaan.

– Isossa ketjumyymälässä ei aina tiedä, mistä löytyy myyjä. Meillä asiakkaita palvellaan ja neuvotaan. Hommataan asiakkaiden pyynnöstä sellaista tavaraa, mitä valikoimista ei löydy. Palvelulla on pakko erottautua, sitä asiakkaat arvostavat, Valonen vakuuttaa.

Kuva: Satu Valosen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vain harva pienyritys haki pankkilainaa koronakriisissä – Asiantuntijalta moitteet julkisen tuen marssijärjestykselle

9 heinäkuu, 2020 - 08:57

Aalto-yliopiston, hollantilaisen Erasmus-yliopiston ja sveitsiläisen St. Gallenin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa. Kyselytutkimuksen otos koostui 1–250 työntekijän yrityksistä, joiden yhteystiedot saatiin Suomen Yrittäjiltä ja Bisnode-palvelusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 009 yritystä 27.05.2020 – 08.06.2020.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on ollut mukana tutkimuksen järjestelyissä. 

– On hienoa, että meritoituneet tutkijat ovat kiinnostuneista pk-yritysten rahoitustilanteesta koronakriisissä ja aikovat seurata tutkimuksessa mukana olleita yrityksiä myös tulevaisuudessa. Tästä tullaan saamaan arvokasta tietoa yritysten selviytymisestä ja sopeutumisesta, hän kiittelee.

Vastanneista yrityksistä 47 prosenttia ilmoitti, etteivät käteisvarat riitä yli puolta vuotta ilman julkista avustusta tai uutta rahoitusta.

– Tämäkin tutkimus varmentaa sen, että kriisi ajoi yritykset akuuttiin kassakriisiin. Julkisen tuen oikea marssijärjestys olisi ollut välitön kustannus- tai yleistuen tapainen tuki, Kuismanen sanoo.

Lainaa pidetään riskinä yritystoiminnalle

Tulosten mukaan 44 prosenttia yrityksistä on hakenut julkista avustusta Business Finlandilta, ELY-keskukselta tai kunnalta. Pankkilainaa on sen sijaan hakenut vain 16 prosenttia vastanneista yrityksistä. Runsas puolet näistä yrityksistä perusteli päätöstään lainatarpeen puuttumisella. Noin 30 prosenttia mainitsi syyksi liiallisen riskin yritystoiminnalle ja runsas 10 prosenttia liian korkeat vakuudet.

– Koronakriisin tapaisessa shokissa on luonnollista, että yritysten halukkuus ottaa lisälainaa on vähäistä. Kukaan ei tiedä kriisin alkaessa kuinka pitkään se jatkuu ja kuinka syväksi se muodostuu. Yksi kriisin opetuksista on se, että hallinnollisten maksujen joustavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tämä ei tarkoita niiden anteeksi antamista, vaan maksujärjestelyiden mahdollisuutta pidemmäksikin aikaa, Kuismanen jatkaa.

Toiminnan sopeuttamisessa suosituimpia keinoja ovat tutkimuksen mukaan suunniteltujen investointien lykkääminen, työntekijöiden lomautukset sekä yrittäjän palkkojen tai osinkojen maksamatta jättäminen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kuntoutusalan konkari ei sulata kustannustuen liikevaihtorajaa: "Pelkään, että moni yksinyrittäjä on vaaravyöhykkeessä"

8 heinäkuu, 2020 - 12:12

Uudessakaupungissa kuntoutusalalla toimiva yksinyrittäjä ja puheterapeutti Tiina Orell-Nacar ihmettelee eilen haettavaksi tulleen kustannustuen liikevaihtorajaa.

– Mielestäni tilanne on kohtuuton monen yksinyrittäjän kannalta.

Kustannustuen 20 000 euron liikevaihtoraja koskee hakijan valitsemaa vertailuajankohtaa. Jos vertailuajankohta on 1.3.-30.6.2019, kyseisellä neljän kuukauden ajanjaksolla liikevaihdon tulee olla vähintään 20 000 euroa. Jos vertailuajankohta on puolestaan tammi-helmikuu 2020, myös tällöin liikevaihtovaatimus on sama. Jälkimmäinen vertailuajankohta koskee uusia yrityksiä.

Orell-Nacar pitää ehtoja kohtuuttomina etenkin uusien yrittäjien kannalta.

– Minusta 20 000 euron myynti kahden kuukauden ajalta on uudelle yksinyrittäjälle kova vaatimus, etenkin tällaisella alalla. Tuntuu, että yrittäjät ovat tuen osalta eri asemassa. Tässä ei ollenkaan huomata sitä, että kun tuotetaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta terapiatyönä ja myydään omaa aikaa, se ei ole sama kuin tavaran myyminen tiskiltä suurina määrinä. Esimerkiksi sairaslomat, vanhempainvapaat tai opiskelu voivat heilauttaa kovastikin yksinyrittäjän myyntiä. Näitä ei ole millään tavalla huomioitu vertailuajankohdassa.

"Kohtuullisuus olisi oikeampi peruste"

Orell-Nacar on toiminut puheterapia-alan yksinyrittäjänä 20 vuoden ajan. Hän ei osaa tarkasti arvioida, mikä olisi yksinyrittäjien kannalta oikeampi liikevaihtoraja.

– Kuntoutusalan yrittäjille on annettu Kelan toimesta tarkat laatuvaatimukset, miten asiat pitää hoitaa. Useimmille kyseessä taitaa olla kutsumusammatti. Mielestäni oikeampi tapa olisi katsoa, millainen liikevaihto voi kohtuullisesti elättää yksinyrittäjän ja myöntää tukea sen perusteella.

Kustannustuen myöntämisen kohdalla liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista. Jos ilmoitusta ei ole jätetty, arvonlisäverot merkitään oman ilmoituksen mukaan.

Orell-Nacarin alalla arvonlisäveroa ei makseta. Kustannustuen ehtojen perusteella hakija ilmoittaa tällöin tiedot huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä. Tuen määräytymiseen vaikuttavat liikevaihdon aleneman lisäksi hakijan ilmoittamat tukikauden kiinteät kustannukset sekä palkkakulut. Tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.

"Moni yksinyrittäjä vaaravyöhykkeessä"

Orell-Nacarin mielestä myös kuntoutusalalla tulisi korvata tulonmenetyksiä samalla tavoin kuin ravintola-alalla. Hänen mukaansa korvaukset tulisi tehdä Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyneiden toiminnan rajoitusten takia, liikevaihdosta riippumatta.

– Keväällä Kela ilmoitti, että en saa tavata asiakkaitani koronarajoitusten takia. Mikä on sen suorempi toiminnan rajoitus kuntoutustyötä tekevälle, hän kysyy.

Tilanne oli Orell-Nacarin mielestä ristiriitainen, sillä samaan aikaan hallitus linjasi, että yli kymmenen henkilön kokoontumisia ei sallita.

– Kelan ohjeistus ei ollut missään linjassa hallituksen ohjeistuksen kanssa. Minusta tällainen rajoitus toimialalle synnyttää korvausvelvollisuuden yrittäjää kohtaan, Orell sanoo ja viittaa kustannustuen ehdoissa mainittuihin "erityisen painaviin syihin", joiden perusteella tukea voidaan myöntää myös muille kuin kustannustuen toimialalistauksessa mainituille aloille. Liikevaihtorajaan erityisen painavat syyt eivät kuitenkaan päde.

– Yrittäjien elämäntilanteet vaihtelevat, joku tekee töitä pienten lasten äitinä, joku eläkeläisenä. Pelkään, että moni yksinyrittäjä on vaaravyöhykkeessä sen suhteen, täyttääkö liikevaihtoraja kriteerit. Omalla alallani kustannustuen ehdot suosivat isompia kuntoutusyrityksiä, joilla on lukuisia työntekijöitä. Heille on ihan sama, mikä liikevaihtoraja on.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Koronakevät ei verottanut johtajien uskoa tulevaan – Hyvinvointi lisääntyi, etätyöhön uskotaan jatkossakin

8 heinäkuu, 2020 - 10:06

Yritysjohdon valmentamiseen keskittyvän Evolvin ja Taloustutkimuksen yhteisessä selvityksessä selvitettiin, miten koronakevät muutti johtamista. Tutkimukseen vastanneista johtajista 79 prosenttia koki johtamisen muuttuneen merkittävästi pandemian alettua. Tutkimuksesta uutisoi Kauppalehti.

Kesäkuussa toteutettuun tutkimukseen vastasi 53 johtajaa, joista naisia oli 30 prosenttia. Johtamisen muutokset eivät tulosten mukaan jääneet vain poikkeusoloihin. Yli 60 prosenttia johtajista näkee, että johtaminen tulee muuttumaan merkittävästi myös seuraavan vuoden aikana.

Etätyö on noussut merkittävään rooliin työelämässä koronaepidemian aikana. Lähes 90 prosenttia tutkimuksen vastaajista uskoo etätyön jatkuvan lähitulevaisuudessakin. 

Kauppalehden haastatteleman Evolvin toimitusjohtaja Nina Kurolan mukaan etätyön onnistuminen on pitkälti kiinni toimivasta vuorovaikutuksesta.

– Etätyön onnistuminen kulkee käsi kädessä vuorovaikutuksen, delegoinnin, valtuuttamisen kanssa. Jos nämä eivät olleet ennen koronaa yhtiöllä kunnossa, ollaan todennäköisesti oltu aikamoisissa haasteissa. Niissä yhtiöissä, joissa vuorovaikutus on toiminut, on se ehdottomasti ollut voimavara ja menestystekijä.

Vaikeuksien keskellä tutkimukseen vastanneet johtajat uskovat, että he selviävät nykyisillä toimintatavoilla myös seuraavan vuoden aikana. Johtajat myös kokevat jaksaneensa hyvin koronakevään aikana. Samaan aikaan kun työn ja vapaa-ajan välinen raja on sekoittunut, yli 80 prosenttia on kokenut jaksavansa ja palautuvansa hyvin.

Tutkimuksen mukaan monella johtajalla on jäänyt aikaisempaa enemmän aikaa itsestään huolehtimiseen. Valtaosa tutkimukseen vastanneista kertoo nukkuneensa paremmin kuin normaalisti.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjien vetoomus tuotti tulosta: Ministeriöltä suositus suojainkulujen korvaamisesta yrityksille

7 heinäkuu, 2020 - 13:01

Suojamateriaalien kulutus sote-palveluissa moninkertaistui keväällä koronaviruksen vuoksi. Tästä aiheutui kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset yksityisen sektorin palveluntuottajille.

Suomen Yrittäjät vaati toukokuussa ministeriöltä, että keväällä nopeasti kasvaneet suojavarustelukulut korvattaisiin yrityksille. Vetoomus uudistettiin kesäkuussa EK:n, Hyvinvointiala Hali ry:n ja Lääkäripalveluyritykset ry:n kanssa. Vetoomuksessa muistutettiin, että kustannukset pysyvät tavanomaista korkeampina, kunnes rokotekattavuus on riittävällä tasolla.

Ruotsissa hallitus antoi toukokuussa asetuksen, jonka mukaan myös yksityisille palveluntuottajille on maksettava täysi korvaus koronan aiheuttamista lisäkustannuksista.

Vetoomus tuotti tulosta kesäkuun lopulla, kun sosiaali- ja terveysministeriö päätti suositella kunnille sopimusten tarkistamista sote-yrityksille ja mahdollisuuksien mukaan korvaamaan kulut myös yksityisille suojainten käyttäjille.

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin on iloinen ministeriön päätöksestä.

– On erinomaista, että STM suosittaa kuntia korvaamaan nämä kulut. Siten pienetkin sote-yritykset selviävät. Vierailurajoitukset ja henkilöstön rajoitettu käyttö kasvatti kuluja varsin paljon. Pienillä yrityksillä ei kriisin alettua ollut valmiina verkostoja, mistä suojaimia olisi kriisin alettua voisi tilata. Hinnat nousivat ja saatavuus vaikeutui, kun kysyntä räjähti.

Korvauskysymys on Yrittäjien mukaan tärkeä, koska työnantajalla on velvoite järjestää työntekijöilleen asianmukaiset välineet ja varusteet sekä ehkäistävä tarttuvia tauteja esimerkiksi hoivapalveluissa.

Edelleen puutteita varusteissa

Vaikka epidemia on laantunut Suomessa Grekinin mukaan moni yritys ei ole vieläkään saanut suojavarusteita.

– Jos varusteet tilattiin julkisen sektorin kautta, varusteet pitää jakaa pienille yrityksille kohtuullisin ehdoin. Paikoin yritykset eivät ole saaneet varusteita lainkaan, tai vain kalliilla hinnalla. Kulut ovat mittavat, eikä esimerkiksi kotihoidossa voitu aiemmin kuvitellakaan, että siellä tarvitaan tällaisia suojavarusteita.

Ministeriön mukaan palvelun järjestäjän (kunta tai kuntayhtymä) on viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa, jos palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia.

"Kustannusten jakaminen on arvioitava sopimuksittain. Kunta tai kuntayhtymä ei saa laskuttaa Huoltovarmuuskeskukselta ilmaiseksi saamiensa välineiden hintaa tuottajilta", ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Hallitus on aikaisemmin päättänyt korvata kunnille koronaviruksesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Kuntien tukemisen kokonaisuus neljännessä lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Summa pitää sisällään myös suojainkustannuksia. 

Hallitus on lisäksi ehdottanut, että koronaepidemian vuoksi tarvittavien suojavarusteiden myynnit sosiaali- ja terveysalan toimijoille vapautettaisiin eräiltä osin väliaikaisesti arvonlisäverosta heinäkuun loppuun.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä ihmettelee, miksi järjestyksenvalvonta jäi kustannustuen ulkopuolelle, pitää syynä päättäjien tietämättömyyttä: "Valtava harmitus"

7 heinäkuu, 2020 - 11:16

Tänään tiistaina käynnistyvä kustannustuen haku jättää tuen ulkopuolelle toimialoja, jotka ovat kärsineet merkittävästi koronakriisistä. Yksi tällainen toimiala on järjestyksenvalvonta. Kustannustukeen hyväksytyt toimialat on listattu täällä.

Turvapalvelut Salmisen yksinyrittäjä Matti Salminen huomasi ikäväkseen, ettei hänen toimialansa ole oikeutettu tukeen, ainakaan normaalin haun perusteella.

– Kaikki yksityisen turva-alan yritykset ovat riippuvaisia ravintoloista ja tapahtumista. Kun ravintolat menivät kiinni, aika monen yrityksen liikevaihto tippui saman tien 60-100 prosenttia, oma yritykseni mukaan lukien.

Salmisen mukaan moni alan yritys odotti kustannustukipakettia kuin kuuta nousevaa.

– Kun totuus paljastui, monella tuli valtava harmitus ja itku.

Salminen uskoo, että toimialan puuttuminen Valtiokonttorin listauksesta on seurausta päättäjien tietämättömyydestä.

– Päättäjät näkevät yksityisen turva-alan toimijoina enimmäkseen isot vartiointiliikkeet, joista osa on jopa hyötynyt koronakriisin seurauksena. Päättäjät eivät ole tietoisia siitä, että läheskään kaikki alan yritykset eivät tee vartiointia. Moni pienyrittäjä elää pelkästään järjestyksenvalvonnasta. Omalla yritykselläni on ollut muutama hassu vartiointikeikka.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen pitää Salmisen ja muiden vastaavassa tilanteessa olevien yritysten tilannetta osoituksena kustannustuen ehtojen osittaisesta puutteellisuudesta.

– Kyseinen tapaus on tyyppiesimerkki siitä, kuinka viisinumeroinen toimialaluokituskaan ei pysty huomioimaan kaikkien yritysten tilanteita. Tässä on minun mielestäni ehdottomasti eväät vedota erityisen painaviin syihin, Kuismanen kannustaa.

– Hallinnon tulee osoittaa joustavuutta erityisen painavien syiden arvioinnissa. Muuten tulee tilanteita, jossa koronakriisistä selvästi kärsineet yritykset jäävät tuen ulkopuolelle. Tämä ei ole tasavertaisuuden kannalta mitenkään perusteltavissa, Kuismanen jatkaa.

"Jos en saisi tehdä vartiointikeikkaa työntekijänä, olisin konkurssissa"

Pääkaupunkiseudulla toimiva Salminen teki helmikuun alusta huhtikuun puoliväliin satunnaisia vartiointikeikkoja oman yrityksen nimissä. Kun alihankintapalveluiden käyttö loppui, hän on tehnyt töitä verokortilla. Yritystoiminta on ollut lähes jäissä.

– Jos en saisi tehdä vartiointikeikkaa työntekijänä, olisin konkurssissa, hän sanoo.

Vielä viime vuoden kesällä Salminen laskutti pitkälti yli toistakymmentä tuhatta euroa yhden ison festivaalin järjestyksenvalvonnasta. Maalis-kesäkuun liikevaihto oli yli 30 000 euroa. Tänä vuonna samana aikana liikevaihto on ollut muutama tuhat euroa.

– Haluan puhua kaikkien alan yritysten puolesta, jotka elävät pelkästään järjestyksenvalvonnalla. Nämä yritykset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa. Tällä alalla tehdään kesäisin 60-70 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta.

Salminen aikoo nyt perehtyä kustannustuen hakemiseen "erityisen painavista syistä". Laki antaa mahdollisuuden tuen hakemiseen erityisen painavista syistä myös niille yrityksille, joiden päätoimiala ei kuulu tuen piiriin. Jos yrityksen päätoimiala ei löydy listauksesta, yrityksen on osoitettava syyt, joiden vuoksi yrityksen tilanne poikkeaa toimialan yleisestä tilanteesta ja on yhteydessä nimenomaan koronapandemiaan.

Erityisen painava syy tulee kyseeseen silloin, jos yritys pystyy osoittamaan julkisoikeudellisen rajoituksen tai määräyksen, joka on vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon enemmän kuin toimialalla keskimäärin.

Tapahtuma-ala teki aikaisemmin keväällä oman kannanoton Youtubeen (alla).

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yhdeksän vinkkiä pk-yrityksen etätyön tietoturvaan: "Varaudu siihen, että pahin käy toteen"

7 heinäkuu, 2020 - 09:33

Etätyön lisääntyminen on lisännyt tietoturvauhkien mahdollisuutta kotitoimistoissa. Alan asiantuntijan mukaan etätyön tietoturva jää helposti toisarvoiseen asemaan yrityksissä.

– Kun samaan aikaan oma liiketoiminta on vaikeuksissa, etätyön tietoturva jää helposti jalkoihin, pahimmillaan vain työntekijöiden omalle vastuulle. Tilanne on mielestäni huolestuttava, it-palveluja tarjoavan Valtti Fokuksen Jan-Erik Andersson sanoo.

Uhkilta suojautuminen vaatii Anderssonin mukaan yritysjohdolta valppautta ja ymmärrystä, koska yhdenkin uhkan toteutuminen voi olla iso kolaus pk-yrityksen liiketoiminnalle.

Alkuvuoden aikana verkkorikolliset hyödynsivät koronapandemiaa huijausmenetelmissään. Tämä näkyi Suomessakin. 

– Yrityksissä yleistyvä etätyö nostaa väistämättä riskikerrointa ilman pandemiaakin. Kun suuri osa ihmisistä tekee töitä muualla kuin yrityksen tiloissa, on merkittävästi vaikeampaa huolehtia laskutuksen ja muun liiketoiminnan kannalta kriittisten järjestelmien tietoturvasta, Andersson sanoo.

Hänen mukaansa olennaista olisi pysyä koko ajan selvillä siitä, ketkä kirjautuvat minnekin ja missä kunnossa laitteiden tietoturva on.

– Pelkkä tekninen tietoturva ei riitä, jos etätöitä tekeviä ihmisiä ei auteta toimimaan oikealla tavalla. Se tarkoittaa käytännössä henkilöstön kouluttamista ja ohjeistamista. Pk-yrityksissä tulisi miettiä myös etukäteen, miten voi reagoida nopeasti, kun ihmiset ovat hajallaan. Eli mitä tehdä, jos joku haksahtaa huijaukseen ja tärkeän palvelun käyttäjätunnukset päätyvät vääriin käsiin, Andersson kysyy.

Yhdeksän vinkkiä pk-yrityksen etätyön tietoturvaan

- Huolehdi, että virustorjunta on ajan tasalla ja päivitettynä sekä aina päällä koneessa.

- Varmista, että ohjelmistot ja käyttöjärjestelmät ovat ajan tasalla ja päivitettyinä, jolloin uusimmat tunnetut tietoturva-aukot pysyvät tukittuina.

- Käytä yrityskäyttöön tarkoitettuja ohjelmistoja työssä. Kotikäyttöön tarkoitetut ohjelmat jäävät kotikäyttöön.

- Varmuuskopioi kriittiset tiedot kuten asiakastiedot. Jos data sijaitsee pilvipalvelussa, kuten OneDrivellä tai Dropboxissa, ota myös näistä varmuuskopiot, sillä ne voivat kadota myös pilvestä.

- Ota suojaus myös mobiililaitteisiin, varsinkin jos teet niillä töitä. On eri asia katsoa sähköposteja puhelimelta kuin tietokoneelta. Jälkimmäisessä on usein parempi suojaus.

- Oheista henkilökunta hyvään tietoturvaan ja yleisimpien uhkien varalta. Aktiivinen tiedottaminen yritykseen kohdistuvista kalastelukampanjoista on tärkeää, sillä ihminen on monesti tietoturvan heikoin lenkki

- Käytä pitkiä salasanoja, mieluiten yli 12-merkkisiä ja vaihda salasanat säännöllisesti. Suosi myös erikoismerkkejä. Ota lisäksi kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön kaikkialla, missä se mahdollisuus tarjotaan.

- Varmista, että toimintasuunnitelma on tehty: Miten toimitaan, jos pahin käy toteen, kenelle soitat esimerkiksi viikonloppuna?

- Tee vähintään kerran vuodessa tietoturvaskannaus koneisiin, palvelimiin ja ohjelmiin.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kustannustuen haku käynnistyy – Huomioi nämä asiat lomakkeen täyttämisessä

6 heinäkuu, 2020 - 14:43

Kustannustuen hakeminen on mahdollista 7. heinäkuuta alkaen Valtiokonttorin verkkosivulla. Kokosimme tärkeää tietoa hakuprosessin helpottamiseksi.

Mitkä ovat ehdot kustannustuen saamiseksi?

- Yrityksen toimialan täytyy kuulua kustannustuen piiriin. Kustannustukea voivat hakea toimialat, joilla liikevaihto on laskenut huhtikuussa 2020 vähintään 10 prosenttia. Valtiokonttori saa toimialalistauksen Verohallinnolta.

- Yrityksen tukikauden liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden.

- Yrityksellä on palkkakuluja ja kiinteitä kuluja, joita on vaikea sopeuttaa. Kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.

Tukea ei myönnetä, jos yrityksen koko vertailukauden liikevaihto on yhteensä alle 20 000 euroa tai jos maksettava tuki jää alle 2 000 euroon.

Entä jos yritykseni toimiala ei ole listalla?

Laki antaa mahdollisuuden tuen hakemiseen erityisen painavista syistä myös niille yrityksille, joiden päätoimiala ei kuulu tuen piiriin. Jos yrityksen päätoimiala ei löydy listauksesta, yrityksen on osoitettava syyt, joiden vuoksi yrityksen tilanne poikkeaa toimialan yleisestä tilanteesta ja on yhteydessä nimenomaan koronapandemiaan

Erityisen painava syy tulee kyseeseen silloin, jos yritys pystyy osoittamaan julkisoikeudellisen rajoituksen tai määräyksen, joka on vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon enemmän kuin toimialalla keskimäärin.

Onko liikevaihtoraja 20 000 euroa?

Kyllä. Liikevaihtoraja koskee koko vertailuajankohtaa. Jos vertailuajankohta on 1.3.-30.6.2019, tällä neljän kuukauden ajanjaksolla liikevaihdon tulee olla vähintään 20 000 euroa. Jos vertailuajankohta on puolestaan tammi-helmikuu 2020, myös tällöin liikevaihtovaatimus on sama. Kyseessä ei siis ole kuukausikohtainen raja.

Liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista tai näiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan.

Miten tuen määrä lasketaan?

Lain mukaan yritykselle myönnettävän kustannustuen tulee olla vähintään 2 000 euroa, jotta se maksetaan. Tuen maksimimäärä on 500 000 euroa yritystä kohti. Tuki perustuu tietoihin yrityksen vertailuajankohdan liikevaihdosta ja tukikauden liikevaihdosta, yrityksen ilmoittamista tukikauden kiinteistä kustannuksista ja palkkakustannuksista. Tuen perusteena olevan huhtikuun 2020 myyntitiedon sekä vertailuajankohdan liikevaihtotiedot saadaan lähtökohtaisesti Verohallinnon Valtiokonttorille toimittamista tiedoista. Tukikaudelta maksetut yrityksen työntekijöiden palkkauskulut Valtiokonttori saa Tulorekisterin tietojen mukaan.

Tuen laskentakaava:

Kaavan selitykset:

Vertailukauden liikevaihto = Yrityksen vuoden 2019 maalis-kesäkuun myynnin keskiarvo. Jos yritys on perustettu 1.3.2019 tai myöhemmin, vertailukauden myynti on vuoden 2020 tammi-helmikuun myynnin keskiarvo.

Tukikauden liikevaihto = Tukikauden liikevaihto on yrityksen huhtikuun 2020 liikevaihto TAI yrityksen niin vaatiessa keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto tukikaudelta 1.4.-31.5.2020.

Tukikauden kiinteät kustannukset = Yrityksen ilmoittamat kiinteät kustannukset tukikautena (2 kk).

Tukikauden palkat = Yrityksen tulorekisterin mukaan maksamien palkkojen summa tukikautena (2 kk).

0,3 = Myynnin aleneman omavastuu 30 %.

Miten Business Finlandin esiselvitysrahoitus, ELY-keskusten jakama tuki ja muut tuet vaikuttavat yleistuen määrään?

Kustannustukea voisi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria tukia koronatilanteessa. Tuet yhteensovitetaan eli muut suorat tuet vähennetään kustannustuesta. Ravintola-alan tuki ja kuntien myöntämä yksinyrittäjien koronatuki vähennettäisiin täysimääräisesti ja Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille myöntämistä kehittämistuista otettaisiin huomioon 70 prosenttia.

Jos yritys ei ole vielä saanut esimerkiksi ELY-tukea, kustannustuki yhteensovitetaan myöhemmin. Jos yritys ei ole hakemuksentekovaiheessa saanut muita tukia, niitä ei myöskään voi ilmoittaa. Valtiokonttori tarkastaa yritykselle myönnetyt kustannustuet jälkikäteen.

Voiko kevytyrittäjä hakea kustannustukea? Entä yksinyrittäjät ja toiminimet?

Kyllä voi. Yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla. Kevytyrittäjän ja pienen yrityksen kannattaa kuitenkin tarkistaa, täyttyvätkö tuen myöntämisen edellytykset, esimerkiksi vertailuajankohdan vähimmäisliikevaihdon (vähintään 20 000 euroa) vaatimus.

Voinko tehdä hakemuksen, jos minulla ei ole pankkitunnuksia?

Tukihakemuksen voi lähettää myös pdf-muodossa, jos hakija ei voi tunnistautua sähköiseen asiointikanavaan. Pdf-hakemus tilataan Valtiokonttorista myöhemmin ilmoitettavasta osoitteesta.

Miten voin laskea tukisumman, johon yritykseni on mahdollisesti oikeutettu?

Valtiokonttorin sivuilla on tätä varten laskuri

Miten esimerkiksi maksamattomat verot vaikuttavat tuen myöntämiseen?

Kustannustukea ei myönnetä yritykselle, jolla on maksamattomia veroja perittävänä ulosotossa. Myönnettävä tuki on ulosoton alaista tuloa, johon ulosottoviranomaisella on lain mukainen oikeus.

Mistä hakulomake löytyy?

Lomake löytyy Valtiokonttorin verkkosivuilta 7.7. alkaen.

Mitä lomakkeen täytössä pitää ottaa huomioon?

Muista tarkistaa, että verottajalla oleva oikea tilinumero. Kustannusuki voidaan maksaa vain Verohallinnolle ilmoitetulle tilille.

Yrityksen puolesta tukea hakevalla henkilöllä on oltava asiointivaltuutus. Hakemuksen voi täyttää nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö. Tämä henkilö voi valtuuttaa tuen hakemiseen myös toisen henkilön Suomi.fi -sivuston Valtuudet-palvelun kautta. Tunnistautuminen Valtiokonttorin hakupalveluun tehdään samaan tapaan kuin esimerkiksi verottajan palveluun.

Jos haluat käyttää toukokuun myyntitietoja tuen laskennassa, varmista, että alv-ilmoitus verottajalle on täytetty ennen kuin lähetät kustannustukihakemuksen (jos yritys kuuluu kuukausi-ilmoittajiin). Jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot vuosittain tai neljännesvuosittain, hakemukseen on syötettävä kuukausittaiset alv-myyntitiedot käsin.

Palkkakulut Valtiokonttori saa tulorekisteristä. Kiinteät kulut erotellaan hakemukseen kuukausittain. Alasvetovalikossa näkyvät hakemuksessa huomioitavat kulutyypit. Jos kulut kohdistuvat arvonlisäverolliseen toimintaan, kulut ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa.

Jos on kyseessä kulu, josta on koostelasku useammalta kuukaudelta, hakijan on laskettava summa, joka koskee kyseistä tukikuukautta.

Hakemuksen voi tallentaa tarvittaessa luonnoksena. Sitä voi muokata myöhemmin, jos joitain tietoja tarvitsee tarkistaa. Muista, että yritys voi lähettää vain yhden hakemuksen.

Hakijan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähetetään tuen hakemisen jälkeen vahvistusviesti, jossa on hakemuksen kopio sekä tunnus, jonka perusteella voi tarvittaessa olla yhteydessä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori pyytää lisätietoja yritykseltä, jos niitä käsittelyn aikana tarvitaan.

Hakemuslomake ja sitä tukeva chat-neuvontapalvelu avautuvat 7.7.

Voiko hakemusta täydentää?

Valtiokonttori avaa 15.7. lisäselvityspalvelun, jossa voi korjata tai täydentää hakemusta. Lisää ohjeita hakemiseen löydät Valtiokonttorin verkkosivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Marko ja Miki lähtivät kokeilemaan yrittäjyyttä vuokrapaljulla – vilkkainta aikaa oli koronakevät

5 heinäkuu, 2020 - 18:50

Marko Ohvo ja Miki Mälkiä ovat vuokranneet paljua pian kaksi vuotta Massikeisarit Oy -yrityksensä kautta. Sen aputoiminimi on Tynnyripojat.

Paljun vuokraus on varsin kilpailtu ala, sillä yrittäjiä on ilmestynyt markkinoille kuin sieniä sateella viime vuosina. Toisaalta moni vuokraaja toimii vain omalla alueellaan, mikä rajoittaa tarjontaa.

Ohvon ja Mälkiän liikeidean taustalla oli halu päästä kokeilemaan yrittäjyyttä. Molemmat toimivat yrittäjinä vielä sivutoimisesti. Toimipaikkana on Lempäälä ja sen lähialueet.

– Haluttiin jollain helpolla tavalla päästä mukaan yrittäjyyteen. Päämäärä oli, että jos pientä yritystä ei pysty pyörittämään, ei pysty isoakaan, Ohvo kertoo.

Yritystä perustaessaan kaksikko oli 21-vuotiaita. Nuorukaiset hankkivat 6000 euron arvoisen paljun ja sen lisäksi erilaisia vuokraustoiminnassa vaadittavia tarvikkeita muutaman sadan euron arvosta.

– Tähän asti meillä on ollut vuokrattavana yksi palju, mutta syksyllä saamme toisen.

"Keväällä palju oli koko ajan menossa"

Ohvo kertoo, että kaksikko on aina käytettävissä paljun kuljettamiseen asiakkaalle.

– Tykkäämme käydä itse viemässä ja asentamassa paljun asiakkaan pihaan. Osa asiakkaista ei ole koskaan vuokrannut tai asentanut paljua, joten valmis asennus madaltaa kynnystä vuokraamiseen. Asiakkaan ei käytännössä tarvitse tehdä muuta kuin laittaa tulppa pohjaan, täyttää palju vedellä ja laittaa kamiina tulille.

Vuokrauksen jälkeen kaksikko varmistaa, että palju on kunnossa. Pesu kuuluu hintaan. Ongelmia ei ole tähän mennessä tullut vastaan.

– Isoin riski paljun vuokraamisessa on se, että se lämmitetään ilman vettä tai se, jos talvella kamiinaan jää vettä. Silloin kamiinan vesi jäätyy ja kamiina halkeaa. Pyrimme ohjeistamaan asiakkaat hyvin.

Suurin kysyntä Ohvon ja Mälkiän paljulle ei yllättäen ole ollut kuluva kesä vaan koronakevät.

– Kun ihmiset viettivät paljon aikaa kotona, kysyntä oli todella vilkasta. Palju oli koko ajan menossa. Katsoimme Google Trends -palvelusta suosittuja hakusanoja ja huomasimme, että haut poreammeille ja kylpytynnyreille nousivat korkealle.

Ohvo myöntää, että kilpailu on koventunut koko ajan.

– Olemme silti pystyneet nostamaan hintoja alun jälkeen. Paljuvuokrauspalveluissa suurin ero on paljujen koossa. Moni asiakas katsoo vaan hintaa, mutta ei mieti kokoa. Yli kahdeksalle henkilölle tarkoitettu 1600-litrainen palju on selvästi isompi kuin pieni, 4-6 henkilön palju. Pieniä paljuja vuokrataan eniten.

Yrittäjyys on ollut Ohvon mielestä oikea valinta.

– Parasta on ollut erilaisten projektien suunnittelu ja toteuttaminen ja sitä kautta yrityksen sekä liikevaihdon kasvattaminen.

Kuva: Marko Ohvon albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sivut