Yrittajat.fi

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 26 min sitten

Yrittäjien oma oppisopimus kiinnostaa – ryhmä täyttyi yrittäjistä vilauksessa

3 tuntia 6 min sitten

Kiinnostus yrittäjän oppisopimusta kohtaan on lisääntynyt, varsinkin kun siitä on jaettu viime aikoina aiempaa enemmän tietoa. Toisaalta oppisopimuksella opiskeleminen on entistä helpompaa niin nuorelle opiskelijalle kuin yrittäjälle itselleenkin.

Oppisopimuksella voi opiskella työn ohessa ja työtä tekemällä. Eri oppilaitoksissa räätälöidään yrittäjille suunnattuja opintokokonaisuuksia, kuten yrittäjän ammattitutkintoja tai digitalisaatioon liittyviä koulutuksia.

Esimerkiksi AEL:ssä (Ammattienedistämislaitossäätiö) alkoi pari viikkoa sitten uusi, yrittäjien tarpeisiin räätälöity media-alan perustutkinto. Koulutuksen aiheiden painotukset ja aikataulu on suunniteltu yhdessä Suomen Yrittäjien, MTK:n ja alan asiantuntijoiden kanssa.

– Tämä koulutus on tarkoitettu nimenomaan sellaisille yrittäjille, joilla ei ole paljon aikaisempaa kokemusta. Kynnys on matala ja otamme pieniä digiaskelia, ei harppauksia, kuvailee AEL:n kehitysasiantuntija Tiina Kekkonen.

Oppisopimuksena tehtävä opiskelu ei maksa yrittäjälle mitään – aikaa ja vaivaa toki, mutta ne varmasti palkitaan uutena osaamisena.

Opiskelu ja tutkinto suoritetaan niin edellä mainitussa AEL:n koulutuksessa kuin muissakin vastaavissa pääsääntöisesti omalla työpaikalla ja työtä tekemällä.

– Koulutus kestää 1,5–2 vuotta ja lähiopetuspäiviä on tarpeen mukaan, enimmillään 24 päivää. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma, kertoo AEL:n Tiina Kekkonen.

Miten yrittäjä hyötyy amisuudistuksesta?

Vuoden alussa tuli voimaan ammatillisten oppilaitosten uudistus eli tuttavallisemmin amisuudistus. Se mahdollistaa niin pitkät kuin lyhyet oppisopimukset.

– Uusi oppisopimus on aiempaa joustavampi ja lyhyempi tarvittaessa. Aiemmin oli niin, että yritys sitoutui oppisopimukseen puoleksitoista – pariksi vuodeksi, mutta nyt oppisopimus voidaan tehdä esimerkiksi vain johonkin tutkinnon osaan, havainnollistaa Suomen Yrittäjien ammatillisen koulutuksen asiantuntija Terhi Haapaniemi.

Lisää tietoa aiheesta löytyy seuraavista osoitteista:

yrittajat.fi/amis    minedu.fi/amisreformi      oppisopimus.fi

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Psykologipalvelu Kestävä Mieli ja muut uudet yritykset − katso lista

7 tuntia 38 min sitten

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 234 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Alajärvi

SW-Tennis Oy

Alavus

Raiskinmäki Tapio

Aura

Onpasa Oy

Espoo

MTX huolto Oy

Espoo

MeOnBoard Oy

Espoo

XaaSIT Oy

Espoo

Dimocon Oy

Espoo

2H Group Oy

Espoo

Country Road Oy

Espoo

xSolutions Oy

Espoo

Faromedia Oy

Espoo

J-P Rättyä

Espoo

PizzaParkki

Espoo

HS Iltsi Tmi

Espoo

Budoaari Oy

Espoo

Fillarigrilli

Eurajoki

T:mi Sinikka Matalamäki

Forssa

Vesikaste Oy

Haapajärvi

Ville Niskanen Tmi

Hamina

Taimimyymälä Tepponen Oy

Helsinki

Kihara Music

Helsinki

Holmborg & Pessala Oy

Helsinki

Asennemuija

Helsinki

Heisell Oy

Helsinki

RenoVentures Oy

Helsinki

Prusov Oy

Helsinki

Ajo-Opetus Shiil

Helsinki

Niini Medical Oy

Helsinki

Special Purpose Vehicle No. 271 Oy

Helsinki

LVIS-Palvelu Heino Oy

Helsinki

Apicap Consulting Oy

Helsinki

Osteopatia Markku T Oy

Helsinki

Erikoisjoukko Oy

Helsinki

Cost for Reno Oy

Helsinki

Fintech Capital Oy

Helsinki

Hekuma Media Oy

Helsinki

Eblu Finland Oy

Helsinki

BMhuolto Oy

Helsinki

ZEAM

Helsinki

Äniways Oy

Helsinki

Kirjaamo HelsinkiTmi

Helsinki

Polaris Finland Oy

Helsinki

As Oy Helsingin Konalan Kommuuni

Helsinki

Roadmap Hel Oy

Helsinki

Avarax Oy

Helsinki

Virtaamo Konsultointi Oy

Helsinki

No Asshole Company Oy

Helsinki

BIRK Clothing Company

Helsinki

Urban Dogs

Helsinki

S&M SIA&MAK

Helsinki

Seliko Oy

Helsinki

SNOOA Oy

Helsinki

Persauki Holding Oy

Helsinki

Mari's Natural Taste Oy

Helsinki

Taonnan Viesti Oy

Helsinki

Business Solution Provider - BSP Oy

Helsinki

Jokuvaan Oy

Helsinki

Sliced Oy

Helsinki

CGR Marine Consulting Oy

Helsinki

Ristolainen Engineering

Helsinki

Rakennusliike Saastamoinen OY

Helsinki

Himalayan Tea n Coffee

Helsinki

Keho- ja tunneterapia Emotius

Helsinki

Mikko Ahtola

Helsinki

P Viljakainen

Helsinki

Ravitsemusterapia Henna Rannikko

Helsinki

Aleksi Ritsilä

Huittinen

M Ojansivu oy

Hämeenlinna

4k-media

Imatra

Kaakon Veturipalvelu Oy

Imatra

Cafe Piatta Oy

Imatra

KarBar Oy

Inkoo

KEMS Service Oy Ab

Joensuu

Rakennus ja kaluste Häkkinen

Jyväskylä

MUKAkauppa

Jyväskylä

Eurofins NSC Finland Oy

Jyväskylä

Tyyni Hoiva Oy

Jyväskylä

Lion's Mane Oy

Jyväskylä

Psykologipalvelu Kestävä Mieli

Jyväskylä

Sylikettu

Jyväskylä

DR Training

Järvenpää

MVB WORLD

Järvenpää

Tmi Heidi Kylmä

Järvenpää

As Oy Järvenpään Erkintarha

Järvenpää

JMV Technical Solutions tmi

Kaarina

Kummatek Oy

Kaarina

Kino Events Finland Oy

Kajaani

Puistolan Päiväkoti Oy

Kajaani

Juoksuopisto Oy

Kangasala

Jalkojenhoitopalvelu TiinaMaria

Kauhava

Härmän Automeikki

Kauniainen

Integrate Us avoin yhtiö

Keitele

Handmade & Vintage by Kiisa

Kemi

Kemin Keskusgrilli avoin yhtiö

Kemiönsaari

Bostads Ab Kimitoöns Redaktörsstigen

Kempele

TImo Saarela

Kerava

Liikuntatila J.Loikkanen

Kerava

CLEAR BLUE OCEANS

Kittilä

Mettänväki Oy

Kokkola

Metsäpalvelu Sami Salo

Kokkola

Dailymotors Oy

Kotka

Innocode Oy

Kotka

Pintaasi

Kouvola

TuJu Mallinnus Oy

Kouvola

Kouvolan Herkku Oy

Kuopio

Yllin Kuljetus Oy

Kuopio

Fysio Fitness Club Oy

Kuopio

Contracter Oy

Kuopio

SavoBil

Kuopio

Laurem's Invest Oy

Kuopio

KeilaKukko Oy

Kuopio

Tmi Miia Salia

Kuopio

Carellia

Kuusamo

Käännös- ja kielipalvelu M-L Kivelä

Lahti

Skyhammer Sound

Lahti

Lounasravintola Honka Cafe & Grill Oy

Lahti

Kiinteistö Oy Lahden Sahaajankatu 3

Lahti

Tainted Supplements Co.

Laihia

Hoitohuone Kaleva

Laitila

Toiminimi Saara Heininen

Laitila

Kotitila Kiveinen

Lapinlahti

Onkian Oy

Lappeenranta

Fysiokaari Lappeenranta Oy

Lappeenranta

Carelia Trade Oy

Laukaa

Arctic Pine

Lieksa

JHN-Motors Tmi

Lieto

Freelance-toimittaja Satu Lithovius

Liperi

Kylmänen & Heikkinen

Loimaa

Nöpö Oy

Maarianhamina

Colosseum Entertainment AB

Maarianhamina

Tm-tält & fix AB

Masku

HPJetvac Oy

Mikkeli

Löytö Ravintolat Oy

Muonio

Pienkonehuolto Riihimäki T:mi

Mustasaari

Tanijan arjenapu

Mäntsälä

Wolfer Oy

Mäntyharju

MieliPuro

Nakkila

Monityö Suomalainen Oy

Nokia

OL-Koneistus ja Vuokraus Oy

Nokia

Lassen Sävel Oy

Orimattila

KOMPETEK OY

Oulu

Toimintaterapeutti Merja Salovaara Ky

Oulu

Jämptikoti Oy

Oulu

Rolling Rock Invest Oy

Oulu

Tmi Liikuntaneuvonta Juhani Tolonen

Oulu

Mohammad Rafi Uddin

Paimio

ML-Maatalous TMI

Parkano

Hartii

Pielavesi

Vasant Oy

Pietarsaari

Minna Luomala Oy Ab

Pori

Perhepäivähoito Onnimanni

Pornainen

Willa Mustijoki

Porvoo

Catering Maj-Gret Saarinen

Pöytyä

hammarbäck biili

Raasepori

HMF-Market Oy

Raasepori

M&O Karlsson Oy

Raasepori

Xiter

Raasepori

IT Hjälp Suomi

Raisio

Konsultointi toimiva rakennus

Rauma

Javendor

Rauma

Kappeliluhdan kebab pizzeria

Rovaniemi

Numerotalo Oy

Rovaniemi

Finspiration Oy

Rovaniemi

Meri Aisala

Ruokolahti

Thai Menu Original

Salo

TeijoTube Oy

Salo

RR Parts Oy

Salo

Island Street Engineering & Consulting Oy

Sastamala

HAMRAKE rakennuspalvelut

Savonlinna

VeePee Koneistus

Seinäjoki

Maanrakennus JPVV Ky

Seinäjoki

Asianajotoimisto Virpi Viitala

Seinäjoki

Hunajamaailma

Siikalatva

Vaarin Verstas Oy

Siikalatva

T:mi Riihipellon konepalvelu

Siikalatva

Hymeko

Sodankylä

JJR Pehkonen Oy

Suonenjoki

Vene- ja konehuolto Ritvanen Oy

Tampere

Tanssistudio Paljetin Kimallus Ky

Tampere

360 Virtual Sport oy

Tampere

Asunto Oy Tampereen Käenpiika

Tampere

LOKEY Oy

Tampere

InfoWader

Tampere

Tmi Jasmin Virpinen

Tampere

Petteri Töyrylä

Tampere

Tmi A-P Pura

Tampere

Sonja Sivonen

Tervola

Sumotech Oy

Tohmajärvi

Dk Pro oy

Toholampi

Syk-service Oy

Tornio

NitoVuori

Tornio

T:mi Heidi Marika Parviainen

Turku

Hula-hula Oy

Turku

Content Partner Oy

Turku

MOMENA

Turku

WR Inversiones Oy

Turku

Kukkakauppa Tähkä

Turku

Jarno Lindström

Turku

Tmi Katja Nortunen-Illman

Tuusula

As Oy Tuusulan Pellonlaita

Tyrnävä

Lauri Holappa

Ulvila

Alanen Veli-Pekka

Utajärvi

Just & Juuri

Uusikaupunki

Piirainen Transport

Vaasa

Interpres Tulkkauspalvelut Suomi

Vaasa

Kiinteistö Oy Maaninkajärven päiväkoti

Vaasa

Kiinteistö Oy Jokirinteen päiväkoti

Vaasa

Bothnia Engineering Ab

Vaasa

Firma CF3

Valkeakoski

Maaseutu Maistuu Oy

Valkeakoski

T.Morimoto Oy

Vantaa

RIPSISTUDIO A

Vantaa

Merinta Kotileipomo Oy

Vantaa

Elena Chalova tmi

Vantaa

FysioWorks-mobiiliklinikka

Vantaa

Kuvalda Oy

Vantaa

Geotra Oy

Vantaa

Bramu Oy

Vantaa

Cemiel Oy

Vantaa

Nevi Finland Oy

Vantaa

Kotisiivoukset Kaunis Koti

Vantaa

Rearity

Vantaa

Tmi Rakennuskonservointi Cavén

Vantaa

EDVIL

Varkaus

Natani Oy

Varkaus

Nuohouspalvelu NokiSet Oy

Vihti

IT-MEDIATALO

Vihti

T:mi Kalle Väre

Vihti

Ruuti Capital Oy

Vöyri

Oy Ajna Foods Ab

Ylivieska

SpotPot

Ylöjärvi

Golfb oy

Ylöjärvi

MotoKiilto Tmi

Ylöjärvi

Asunto Oy Ylöjärven Sofintupa

 

 

Tilasitko jo Yrittäjien Youtube-kanavan? Tässä tämän viikon videotärpit

23 huhtikuu, 2018 - 15:45

Nyt on aika laittaa Suomen Yrittäjien Youtube-kanava tilaukseen. Se onnistuu klikkaamalla punaista tilaa-nappia, joka löytyy esimerkiksi kanavan etusivulta.

Tällä viikolla suosituimpiin videoihin ovat lukeutuneet muun muassa asuntoja välittävän Andrei Koivumäen näkemykset henkilöbrändäyksestä ja pääomasijoittaja Kim Väisäsen ajatukset väärästä yrittämisestä. Molemmat miehet olivat puhumassa yleisölle Yrittäjäristeilyllä 14.-15. huhtikuuta.


Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Mansikanviljelijältä peukku hallituksen suunnitelmille: "Yksikään yrittäjä ei halua irtisanoa hyvää työntekijää"

23 huhtikuu, 2018 - 14:29

Hallitus ehdotti kehysriihessään työsopimuslain muuttamista niin, että yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä kevennettäisiin alle 20 työntekijän yrityksissä. Hallituksen tavoitteena on työllistämiskynnyksen alentaminen.

Esitys on saanut osakseen kovaa kritiikkiä työntekijäpuolelta. Yrittäjät sen sijaan kannattavat.

Espoolainen mansikanviljelijä Yrjö Rossi on harmissaan siitä, että julkisuudessa pääministeri Juha Sipilän (kesk) näkemykset on esitetty väärässä valossa.

– Otsikot kertovat, miten "Sipilä puolusteli hallituksen toimia työntekijöiden aseman heikentämisestä". Juttu on käännetty ihan päälaelleen kun olisi pitänyt sanoa, että hallitus yrittää oikeasti saada aikaan uusia työpaikkoja. Tuollaisilla otsikoilla käännetään ihmiset asiaa vastaan, Rossi miettii.

"Kukaan ei halua irtisanoa hyvää työntekijää"

Yrittäjänä pitkään toiminut Rossi pitää hallituksen toimia myönteisinä ja kannatettavina.

– En tiedä yhtäkään yrittäjää tuttavapiirissä, joka laittaisi hyvän työntekijän pois muuten kuin tuotannollisista syistä. Siksikin tässä luodaan ihan väärää mielikuvaa.

Rossi lisää, että hän ymmärtää työntekijän irtisanomisen silloin, jos tämä ei yksinkertaisesti sovellu kyseiseen työhön.

– Ei siinä tilanteessa voi olla muuta syytä kuin päättää työsopimus.

Mansikanviljelijä pitää haitallisena sitä, että ay-liike kulkee "puoluepoliittisessa talutusnuorassa".

– Politiikassa jämähdetään helposti menneisyyteen ja uudistukset, jotka lisäisivät työllisyyttä ja verotuloja, ammutaan alas.

Rossi työllistää etupäässä määräaikaisia työntekijöitä, koska kyse on kausiluontoisesta liiketoiminnasta.

Saksan esimerkki kannustaa

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan hallituksen esitys on linjassa Suomen kilpailijamaiden kuten Saksan hyväksi todetun esimerkin kanssa.

– Saksassa on tehty aikaisemmin vastaavanlainen uudistus ja sen on todettu helpottavan työllistämistä. Pitää muistaa, että henkilöperusteinen irtisanomiskynnys on Suomessa korkeampi kuin kilpailijamaissa.

Makkula lisää, että Saksassa on tehty muitakin toimenpiteitä, joilla on pystytty vähentämään työttömyyttä.

– Yksi sellainen on työpaikkakohtaisen sopimisen lisääminen. Sillä on ollut merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Kuva: Yrjö Rossin kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Onko kannettavasi Apple MacBook Pro? Katso meneekö akkusi vaihtoon

23 huhtikuu, 2018 - 13:55

Applen ilmoitus oli osa vaihtokampanjaa, joka koskee osaa vuoden 2016 lokakuun ja vuoden 2017 lokakuun välisenä aikana myydyistä MacBook Pro -kannettavista.

Valmistajan mukaan kyseisten, 13-tuuman näytöllä varustettujen laitteiden akku voi huveta epätavallisen nopeasti. Tämän takia Apple tarjoaa laitteisiin uuden akun veloituksetta.

Tällä hetkellä ei tiedetä, millaista määrää kannettavia ongelma koskee.

Jos käytössäsi on kyseisenä aikana valmistettu MacBook Pro (ilman Touch Baria), voit tarkistaa täältä, kuuluuko laite vaihtokampanjaan. Tarvitset tarkistusta varten tietokoneen sarjanumeron, joka löytyy helpoiten omenavalikosta kohdasta Tietoja tästä Macista.

Applen ilmoituksen mukaan kyseessä ei ole vaarallinen vika. Siitä huolimatta on suositeltavaa vaihtaa akku, jos oma laite on ongelmatapausten joukossa.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Tulorekisteri tulee: Verohallinto etsii yrittäjiä tutkimukseen

23 huhtikuu, 2018 - 13:01

Verottajan uusi tulorekisteri mahdollistaa siirtymisen reaaliaikaiseen verotukseen ja sosiaaliturvaan. Tulorekisterin kautta tulonsaajat voivat saada reaaliaikaista tietoa itseään koskevista palkoista, eläkkeistä ja maksetuista etuuksista. Kyse on valtiovarainministeriön ja Verohallinnon yhteishankkeesta.

Tulorekisteri koskee palkansaajien ohella myös yrittäjiä, jos yritys on työnantaja tai yrittäjälle maksetaan palkkaa.

Nyt Verohallinto etsii tulorekisterin käytettävyystutkimukseen palkanlaskennan ammattilaisia, jotka hoitavat yritysten palkanlaskentaa ja siihen liittyviä ilmoitusvelvoitteita päivittäisenä työnään.

Käytettävyystestien tarkoituksena on testata tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun kehitteillä olevaa demoversiota ja arvioida sen helppokäyttöisyyttä palvelun tulevien loppukäyttäjien kanssa. Käytettävyystestissä käydään läpi joitakin tulorekisterin verkkopalvelun keskeisiä toimintoja ja osallistujia pyydetään kokeilemaan niiden käyttöä. Tutkimuksella pyritään varmistamaan tulevan verkkopalvelun helppokäyttöisyys palkanlaskijoiden näkökulmasta. Lue lisää tutkimuksesta täältä.

Käynnissä on myös toisen käytettävyystutkimuksen osallistujien haku. Tähän ryhmään etsitään kotitalouksia ja yrittäjiä, jotka ovat viime vuonna 2017 työllistäneet yhden tai useamman työntekijän verokortilla ja hoitaneet itse palkanmaksun ja ilmoitusvelvoitteet. Lue lisää täältä.

Kuva: Verohallinto

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vastaa neljään kysymykseen – olet mukana vaikuttamassa viranomaisasioinnin keventämiseen

23 huhtikuu, 2018 - 12:33

Suomen Yrittäjät kartoittaa jäsentensä näkemyksiä viranomaispalveluiden digitalisoinnista. Kyselyyn osallistumalla jokainen pääsee osaltaan vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen.

– Tässä on ennen kaikkea kyse siitä, miten julkisia palveluita ja viranomaisasiointia sähköistämällä voidaan keventää byrokratiaa ja vähentää asiointitarvetta, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.

Suomen tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi. Yritysten näkökulmasta tämä tarkoittaisi muun muassa verohallinnon, patentti- ja rekisterihallituksen ja erilaisten lupaviranomaisten palveluja. Alustavasti on suunniteltu, että vuodesta 2022 eteenpäin yritykset velvoitettaisiin digitaaliseen viranomaisasiointiin.

Tavoitteena on Mikkilän mukaan oltava, että yrittäjän tarvitsee syöttää julkisen sektorin palveluihin omat tai yrityksensä tiedot vain yhden kerran. Tämän jälkeen ne säilyisivät järjestelmissä.

Lähitulevaisuudessa tavoitteena on, että julkisen sektorien palveluihin riittäisi, kun yrittäjä syöttää omat tietonsa vaion yhden kerran. Tämän jälkeen ne säilyisivät järjestelmissä.

– Tiedostamme sen, että yritykset ovat varsin erilaisissa tilanteissa, mutta voi olla hyvä, että tällä tavoin kannustetaan yrityksiä kehittymään myös digitaalisessa maailmassa. Samalla julkinen sektori ottaa itselleen ison haasteen oman byrokratiansa keventämisessä.

– Näemme, että tässä on selkeästi paljon mahdollisuuksia julkisen palvelun kehittämiseen. Kyse on isommasta kehityskulusta, joka menee vääjäämättä eteenpäin, Mikkilä jatkaa ja viittaa digitalisaatioon.

Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen koulutuksia ja apua digitaalisten työvälineiden käyttöönotossa. Yksi esimerkki tästä on Yrittäjän Digikoulu, joka kiertää parhaillaan Suomea eri paikkakunnilla.

Vasta kyselyyn tästä. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan yksi maksuton osallistuminen omavalintaiseen Suomen Yrittäjien webinaarikoulutukseen ja yksi Yrittäjä-lehden vuosikerta. Kyselyn viimeinen vastauspäivä on torstai 10.5.2018.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Näin vältyt ID-varkaudelta: 11 vinkkiä turvalliseen verkko-ostamiseen

23 huhtikuu, 2018 - 10:01

Viidesosa suomalaisista tekee verkko-ostoksensa älypuhelimella. Tämä on lisännyt osaltaan riskiä joutua huijausten ja identiteettivarkauksien kohteeksi. Käyttäjä ei välttämättä perehdey sopimusteksteihin ja verkkokaupan käyttäjäehtoihin.

PostNordin tekemän Verkkokauppa Pohjoismaissa 2017 -tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista tekee verkko-ostoksia joka kuukausi. Heistä 20 prosenttia käyttää ostosten tekoon älypuhelinta, mutta ostoksia ei tehdä niin huolellisesti kuin tietokoneella.

Vakuutus- ja turvayhtiö mySafetyn vakuutuskäsittelijä Sari von Holtenin mukaan vaarana on joutua sekä verkkokauppahuijauksen että identiteettivarkauden kohteeksi.

– Puhelimella on totuttu toimimaan nopeasti, ja moni tekee myös verkko-ostokset hätäisesti. Ihmiset saattavat edetä mobiiliostoksissaan niin, että sopimuksia ja kauppaehtoja ei lueta ja tutkita kunnolla. Turva-asioita ei yksinkertaisesti malteta lukea ennen kuin syötetään omat tiedot ja hyväksytään kauppa”, von Holten sanoo.

MySafetyn tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kolmasosa identiteettivarkauksista saa alkunsa verkossa. Varkauksia tehdään esimerkiksi tietomurron, sähköpostin tai sosiaalisesta mediasta urkittujen tietojen avulla. Joka toiselle suomalaiselle koituu varkaudesta taloudellista vahinkoa.

Käytä mieluiten sovellusta 

Monet verkkokaupat eivät välttämättä tue mobiilikäyttöliittymää, jolloin sivusto voi olla hankalakäyttöinen. Von Holtenin mukaan tämä lisää hätäisyyttä. Hän suositteleekin selaimen sijaan verkkokaupan oman sovelluksen käyttöä, jos ostokset haluaa tehdä puhelimella.

– Verkkokauppojen sovellukset on tehty ostamista varten, joten ne ovat yksinkertaisempia. Silloin myös välttyy suuremmalla todennäköisyydellä ponnahdusikkunoilta ja vääriltä klikkailuilta, jotka voivat viedä pois kaupan sivuilta.

Verkkokaupassa kannattaa täyttää vain vaaditut tietokentät. Henkilötunnusta ei kannata missään nimessä laittaa tietoihin, jos sitä ei vaadita.

Päivittäin varastetaan kolme identiteettiä

MySafetyn tutkimuksen mukaan jo lähes 160 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden kohteeksi. Viimeisen vuoden aikana tapauksia sattui yli 30 000, eli keskimäärin yli kolme suomalaista joutui identiteettivarkauden uhriksi joka tunti.

Identiteettivarkauden rikoksia selvitetään yhä vähemmän. Viimeisen vuoden aikana tapahtuneista identiteettirikoksista, joista koitui taloudellista haittaa, selvittämättä jäi 40 prosenttia. Rikoksia siis selvitettiin puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin selvittämättä jäi hieman alle kolmasosa taloudellista vahinkoa aiheuttaneista identiteettivarkauksista.

Näin vältät identiteettivarkaudet

1- Tarkista, onko yritys luotettava. Tutki kaupan tietoja ja etsi yrityksen nimi, kotipaikka, osoite, puhelinnumero ja yhteystiedot. Jos tietoja ei löydy, ne ovat epämääräiset tai esimerkiksi sähköpostiosoite on erikoinen, epäile verkkokaupan luotettavuutta.

2. Vältä suojaamattomassa verkossa toimimista.

3. Varmista, että olet oikealla sivulla etkä kaupanteon aikana vahingossa joudu toiselle sivulle.

4. Harkitse, kuinka moneen paikkaan laitat tietojasi. Viisainta on täyttää verkkokaupassa vain vaadittavat tiedot.

5. Lue kaupan hyväksymisehdot ja sopimustekstit tarkasti, jotta tiedät, mihin sitoudut.

6. Älä tallenna pankki- tai luottokortin tietoja laitteelle, jolla teet ostoksia.

7. Älä luovuta verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tietoja puhelimitse. Viranomaiset tai pankit eivät milloinkaan kysy näitä tietoja puhelimitse.

8. Suhtaudu erikoisen hyviin tarjouksiin epäilevästi. Identiteettivaras voi esiintyä yrityksenä, joka tarjoaa tuotteita erityisen edullisesti.

9. Tarkkaile sähköpostin lähettäjiä. Suhtaudu aina epäilevästi, kun sinua pyydetään vaihtamaan salasanoja ja kirjautumaan palveluun. Tarkista tällöin kyseisen sivuston selaimen kohdeosoite.

10. Käytä eri palveluissa aina eri salasanoja. Maksukortin tunnuslukua ei saa säilyttää kortin yhteydessä.

11. Muista päivittää ohjelmistosi ajan tasalle.

Lähde: mySafetyn teettämä ja Research Insight Finlandin toteuttama identiteettivarkaustutkimus. Tutkimus tehtiin helmi–maaliskuussa vuonna 2018, ja siihen vastasi 3 140 suomalaista, jotka ovat iältään 18–75-vuotiaita.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Näin kasvatat talousviisaan lapsen

21 huhtikuu, 2018 - 07:00

Lapsen talouskasvatuksella voi yrittää ehkäistä myöhemmän iän ongelmia, kuten maksuhäiriöitä. Nykyisin lainaa voi hakea ja saada hetken mielijohteesta. Varallisuusvalmentaja ja bloggari Nina Nordlundin mukaan talouskasvatus on valintojen tekemistä: raha on rajallista ja on hyvä opettaa jo pienelle, että aina ei saa sitä, mitä haluaa.

Nordlund on tuotantotalouden diplomi-insinööri ja lähihoitaja. Hänen kiinnostuksensa systemaattiseen säästämiseen ja tavoitteelliseen varallisuuden rakentamiseen heräsi, kun hän ymmärsi, että se on yksi keino saada lisää aikaa perheelle. Nordlund löysi asunto- ja osakesijoittamisen.

– Omat lapset alkoivat olla siinä iässä, että halusin tarjota heille viikkorahaa. Aloin miettiä kasvatuspuolta, ja samassa alkoi ärsyttää hirveästi nämä pikavippimainokset. Nykyään on entistä tärkeämpää, että on hyvä itsetunto rahan suhteen ja ymmärtää mitä laina ja korko tarkoittavat.

Hän asui Japanissa 18-vuotiaaksi asti. Lähetyssaarnaajaperhe asui Japanissa kolmen vuoden jaksoissa, jonka jälkeen Nordlundin perhe vietti aina vuoden Ruotsissa.

– Suomessa rahasta puhuminen on aika negatiivista. Uskon, että negatiiviset mielikuvat estävät ihmistä ottamasta vastuuta omasta taloudellisesta hyvinvoinnista. Ehkä taustalla on ajatus, että jos minulla on paljon rahaa, olen tosi kitsas ihminen. Rahalla voi myös auttaa muita.

KIRJA ”LAPSET ja raha – Talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille” ilmestyi tammikuussa Alman kustantamana. Kirja tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, miten välität hyviä rahataitoja lapselle.

Nordlundin mallissa viikkoraha jaetaan kolmeen kirjekuoreen: yksi osa laitetaan säästöön jotain hankintaa varten, yksi osa tuhlaukseen ja kolmanteen kirjekuoreen menee hyväntekeväisyyteen annettava raha. Näin lapsi oppii, että ensin säästetään, sitten vasta ostetaan. Nordlund huomauttaa, että tällainen taito ehkäisee ennalta pikavippeihin sortumista.

–  Tämä opettaa myös tyydytyksen viivästymistä. Tutkimusten mukaan se on yksi hyvä ominaisuus, jota kannattaa harjoitella. Tämän oppiminen kasvattaa myös pitkäjänteistä työskentelyä.

Nordlundin mukaan tuhlauskirjekuori viestittää, että elämästä pitää myös nauttia.

– Meillä lapset saavat ostaa melkein mitä vain tuhlausrahalla. Voi toki kertoa ostamisvaiheessa, että onko tämä todella semmoinen asia, jota haluat. Lapsemme ovat sanoneet, että ehkä ensi kerralla mietin ostosta tarkemmin.

Jo 3-vuotias alkaa kiinnostua rahasta. Silloin on ajankohtaista opettaa valintojen tekemistä, esimerkiksi ruokakaupassa.

– Ylä-asteella lapset saavat jo enemmän vastuuta ja voidaan siirtyä kuukausirahaan. Mutta kaikki mokaavat joskus ja tekevät virheitä, eikä lapsi olekaan saanut ostettua niitä asioita, joita piti. Silloin on tärkeää, että vanhemmat eivät aina pelasta. On tärkeää, että virheen tekemisestä tulee seurauksia: keskustellaan ja siirrytään vaikka takaisin viikkorahaan. Sitten voidaan mennä ostamaan kirpparilta.

Nina Nordlundin äidinvaisto herää ja hän huomauttaa, että budjetoinnin ohella pääsee keskustelemaan teinin kanssa myös arvomaailmasta. Ja siitä, miksi hän nimenomaan haluaa sen merkkituotteen.

– Olen huomannut, että nuorilla on aika paljon uusia juttuja ja kalliita vaatteita. Olen miettinyt, johtuuko se vanhempien huonosta itsetunnosta vai haluavatko vanhemmat vain tarjota, kun on mahdollisuus.

 

KOLME KIRJEKUORTA -mallin hän on omaksunut omilta vanhemmiltaan.

– Minusta se oli hyvä tapa manageroida omia rahoja. Japanissa oli tapana laittaa kirjekuoressa kolehti kirkossa. Äidilläni oli ruokarahat kirjekuoressa ja isä kertoi säästävänsä palkasta osan pankkitilille.

– Lapsi ottaa mallia vanhemmiltaan. Oma talous pitää olla kunnossa. Lapselle pitää puhua avoimesti rahasta. Ei tarvitse sanoa, ettei meillä ole nyt rahaa, vaan sanoa, että meillä on nyt muita kohteita, joihin säästämme rahan. Se on ihan sama kuin, että vihanneksia pitää syödä.

Viikkorahassa hybridimalli, osin vastikkeellista ja osin vastikkeetonta on Nordlundin kokemusten mukaan paras. Viikkorahan voidaan ajatella kuuluvan lapsen perusoikeuksiin, kuten kirjojen ja lelujenkin.

– Jos lapselle ei sanota, että viikkoraha on sidottu kotitöihin, silloin ei päästä opettelemaan työn arvostamista. Rahan arvo ja työn arvostaminen pitää kytkeä viikkorahaan. Olisi hyvä, että pieni raha olisi vastikkeetonta. Sitten voi olla jotain extrakotitöitä, jotka eivät kuulu viikkorahaan ja niistä voi maksaa viikkorahan päälle ekstraa, esimerkiksi nurmikon leikkuu.

 

Raha ja lapset

Päiväkoti-ikäiset ja ekaluokkalaiset

– Ensimmäinen luokka on hyvä aika aloittaa viikkoraha. Siinä vaiheessa lapsi alkaa saada itsenäisyyttä. Eskari-ikäiselle on hyvä kertoa, että mitä mikäkin maksaa.

– Jos on mahdollisuus, on hyvä, että viikkorahan määrä kasvaa iän kasvaessa. Yksi euro per luokkavuosi. Ekaluokkalaiselle euro on sopiva.

Alakoululaiset

– Viikkoraha on yksi parhaimmista talouskasvatuksen työkaluista. Kun lapsi kasvaa vanhemmaksi, on hyvä, että lapsi joutuu tekemään vähän töitä, että pääsee esimerkiksi turnaukseen. 

Nuoret

– Yläasteella lapselle pitää antaa enemmän vastuuta, ja voi siirtyä kuukausirahaan. Jos on tähän asti maksanut lapsen bussikortin, voikin antaa bussirahat lapselle ja lapsi miettii, että meneekö bussilla vai kävellen.

– Isompien ostosten kanssa voi harjoitella budjetointia: jos ostaa merkkitakin, miten saa muut hankinnat ostettua. Pankkikortin antaminen ilman mahdollisuutta seurata saldoa, on vastuutonta.

Teksti Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta(at)yrittajat.fi

Kuvat: Tommi Anttonen, Pixhill

 

Kunnallisjohdon seminaarilla jo yli tuhat osallistujaa – vielä ehdit mukaan

20 huhtikuu, 2018 - 15:36

Toukokuussa Tampereella järjestettävä Kunnallisjohdon seminaari kerää ennätysyleisön. Mukaan on ilmoittautunut jo lähes 1 100 osallistujaa.

– Olemme iloisia tapahtuman saamasta suuresta suosiosta. Ja jos et ole ilmoittautunut, niin vielä ehdit mukaan, vinkkaa Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

– Kunnat ja kaupungit ovat hienosti oivaltaneet elinkeinopolitiikan ja avoimen vuoropuhelun merkityksen. Esimerkiksi Kankaanpäässä piti muutamia vuosia sitten houkutella väkeä osallistumaan Kunnallisjohdon seminaariin. Nyt Tampereelle on lähdössä Kankaanpäästä 14 edustajaa.

Osallistujamäärältään Yrittäjien aluejärjestöjen kolmen kärjessä ovat Pirkanmaan Yrittäjät, Keski-Suomen Yrittäjät ja Savon Yrittäjät.

– Olen erittäin tyytyväinen pohjoissavolaisten kuntien ja yrittäjien osallistumiseen tähän järjestömme yhteen merkittävimmistä tapahtumista. Tapahtuma luo ainutlaatuiset puitteet verkostoitumiselle sekä yrittäjien ja kuntien yhteisten tavoitteiden luomiselle. Tänä vuonna tapahtuma on erityisen mielenkiintoinen, julistetaanhan siellä Suomen Yrittäjien teettämän Elinkeinopoliittisen mittaristo -kyselyn tulokset, toteaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Yrjö Ronkainen.

Seminaarissa kuullaan huippuluokan puhujia, muun muassa Euroopan investointipankin varapääjohtajaa Alexander Stubbia.

Lue lisää seminaariviikonlopun mielenkiintoisesta ohjelmasta ja ilmoittaudu mukaan täällä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: IStockphoto

 

Opiskelijat kehittivät syrjäytymistä ehkäisevän harrastuspalvelun

20 huhtikuu, 2018 - 12:49

Nuori Yrittäjyys ry -yhdistyksen järjestämät Uskalla Yrittää -finaalit pidettiin Helsingissä 18.–19. huhtikuuta. Mukana oli opiskelijoita kolmelta koulutusasteelta.

Kajaanin ammattikorkeakoulua olivat tänä vuonna edustamassa Kamukamu -verkkopalvelu sekä liikuntapalveluja tarjoava FitBeast.

Opiskelijoiden kehittämän Kamukamu-harrastuspalvelun perusidea on yksinkertainen. Käyttäjä luo verkkopalveluun ilmaisen profiilin, merkitsee profiiliin omat harrastukset ja oman paikkakuntansa.

Verkkopalvelun edut korostuvat, kun samalta alueelta on tarpeeksi käyttäjiä. Ihmiset voivat katsoa oman alueensa suosituimpia harrastuksia, löytää uusia harrastuskavereita ja muodostaa ryhmiä.

Verkkopalvelua on tällä hetkellä rakentamassa tiimi opiskelijoita Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Harrastuspalvelun beta-versio on tarkoitus julkaista vielä tämän vuoden puolella paikallisesti Kainuun alueella – palvelun täysi versio tullaan julkaisemaan valtakunnallisesti.

– Todella inspiroivat ja huikeat pari päivää takana päin. Oli hienoa nähdä niin monilla nuorilla sitä uskallusta ja halua yrittää. Hienoja tiimejä, ideoita, ihmisiä ja innovaatioita. Tästä jos mistä saa lisäpontta jatkamaan oman yrityksen parissa työskentelemistä, tunnelmoi yhteisövastaava Jasmin Hyrkäs.

– Tosi opettavainen reissu ja oli mahtava nähdä muiden yritysten ideoita. Sai paljon uusia ideoita ja näkökulmia yrityksen kehitykseen, jatkaa tapahtumavastaava Inka Sihvola.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Jannen yritys sai Slushista 250 000 euroa – aikoo nyt mullistaa mediasisältöjen ansaintalogiikan

20 huhtikuu, 2018 - 10:37

38-vuotias Janne Neuvonen hörppää lasillisen vettä ja laskee kotona Savonlinnassa vietettyjen päivien lukumäärää.

– Muutamia vuorokausia viimeisen vuoden aikana, Neuvonen tuumii.

Torstaina Neuvonen piipahti Mikkelissä puhumassa pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetussa Yrittäjän digikoulussa.

Neuvosen ensimmäinen yritys oli vuonna 2004 perustettu ohjelmapalvelufirma, joka työllisti parhaimmillaan 18 työntekijää.

– Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen vuonna 2011 tuntui siltä, etten enää jaksa valvoa töitä ja kulkea diskoissa.

Neuvonen vaihtoi koulutusta vastaavaan työhön, tietoliikennealalle, ja perusti AntenniNeuvosen vuonna 2009.

Menestykseen noussut BCaster syntyi vuonna 2016 kasvuyritystapahtuma Slushissa.

– Saimme puoliksi yllättäen rahoitusta 250 000 euroa, että tekisimme ideastamme ensimmäisen testattavan tuotteen, Neuvonen muistelee.

– Mietin viikon ajan, miten toteutan yrittäjän ajan uudelleenresurssoinnin. Soitin työntekijöilleni ja kysyin, haluaisivatko he ostaa yrityksen. Näin tapahtui ja hinta muodostui sellaiseksi, että pääsin veloistani plus-miinus -tasolle. Kaikki ovat tällä hetkellä tyytyväisiä.

Norppalivestä tuli menestys

BCasterin takana oleva tiimi on mukana tekemässä suosittua Norppaliveä, joka kuvaa Saimaalla köllöttelevää norppaa.

– Ensimmäisenä vuonna 2016 kivi ja norppa saivat yli miljoona striimauskertaa.

Luonnon kuvaaminen jatkuu nyt uusin menetelmin, Live eye oy:n ja Digital Beehive oy:n voimin yhteistyössä Maailman luonnonsäätiö WWF:n kanssa.

– Visiona on rakentaa maailmanlaajuinen kameraverkosto. Kuvaamme kaikkia maailman eläimiä luonnollisessa ympäristössä, jotta ihmisten ei tarvitse mennä eläintarhaan tuijottamaan apaattisia eläimiä.

– Näen, että tulevaisuudessa kuluttajat voivat juosta vr-lasit päässä savannilla eläinten perässä.

Luontoliveksi nimetyn hankkeen testivaiheessa asennetaan kymmenkunta eri kameraa aluksi eri puolille Suomea.

BCaster aikoo muuttaa maailmaa toisella tavalla.

 – Miljardeilla ihmisillä maailmassa on älypuhelin. Niillä kuvataan joka päivä videoita ja valokuvia, ja niitä jaetaan netin eri yhteisöpalveluissa, esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa. Me haluamme muuttaa nämä kuvat rahaksi ihmisille, Neuvonen visioi.

– Maailman suurimmat yhtiöt elävät sillä, että ne muuttavat ihmisten ilmaisen sisällön itselleen rahaksi. Myyvät mainoksia, opettavat tekoälyä. Itse käyttäjä ei ansaitse mitään omalla sisällöllään. Me aiomme kääntää sen ympäri, jolloin teoksen, kuvan tai videon, tekijä saa suurimman osan rahasta.

Teksti ja kuva

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

 

Raportti: Helsinki on maailman paras paikka startupien verkostoitumisessa

20 huhtikuu, 2018 - 08:29

Global Startup Ecosystem -raportti rankkaa Helsingin maailman parhaimmaksi startup-ympäristöksi kun puhutaan yrittäjien, investoreiden ja asiantuntijoiden verkostoitumisesta.

Ekosysteemi on yhtenäisempi kuin Lontoossa tai startup-maailmastaan tunnetussa Lontoossa.

Pääkaupunkiseutu sai startup-suitsutusta myös tekoälyssä, terveysteknologiassa ja pelialalla.

– Yhteistyö startupien, kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten kesken on erinomaista. Se tekee Helsingistä hyvin vahvan ratkaistaessa suuria globaaleja haasteita, Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski sanoo.

Pääkaupunkiseudun yhteisöllisyys sai raportissa indeksiluvun 5,9 kun globaali keskiarvo oli 4,9.

Pk-seudun startup-yrittäjillä laskettiin olevan keskimäärin 28,6 keskinäistä yhteyttä muiden yrittäjien kanssa. Keskiarvo oli 20,15.

Teoreettisessa ja käytännöllisessä tietotaidossa startup-yrittäjät saivat globaalia keskiarvoa heikommat indeksiluvut.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Tv:stä tutun Burgerimiehen yritys ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

19 huhtikuu, 2018 - 18:04

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Nyt julkaistavalla listalla on yhteensä 167 yritystä, jotka ovat nousseet AAA-joukkoon.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 1,9 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 262 000 euroa.

Listalla on muun muassa tv:stä tutun Burgerimiehen eli ravintolayrittäjä Akseli Herlevin helsinkiläinen yritys Naugty Brgr Oy, joka teki noin 2,6 miljoonan euron liikevaihdolla 712 000 euron tuloksen. Herlevi avasi ensimmäisen Naughty Brgr:n Helsinkiin 2015. Sittemmin hampurilaisravintoloiden ketju on jatkunut Turkuun ja Tampereelle, pian myös Jyväskylään. 

AAA-joukkoon on noussut myös kuuron rap-artistin Signmarkin eli Marko Vuoriheimon yritys. Signmark Productions Oy teki noin 1,1 miljoonan liikevaihdolla 311 000 euron tuloksen. Signmarkin yritys muun muassa tuottaa videoita ja musiikkia. Signmarkista on myös tullut suosittu luennoitsija, hän on ollut puhumassa muun muassa yrittäjäpäivillä.

AAA-listan tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

​​

Kampaamokuningatar opastaa: Hiusalan ammattilainen, näin onnistut markkinoinnissa

19 huhtikuu, 2018 - 12:00

Suomalaisessa keskivertokampaamossa työskentelee 1,3 ihmistä. Yksi suurimmista haasteista on markkinointi. Lahtelaisen kampaamon Studio Savon & Ekon yrittäjä Kati Mouhu on onnistunut kasvattamaan asiakasmääräänsä muun muassa somemarkkinoinnilla.

– Kaikki markkinointi ei ole hyvää. Jokaisessa kampaamossa ole välttämättä ole kovin paljon markkinointialan osaamista.

Mouhu kuvaa aktiivisesti töitään eli kampauksia Instagram-tilille ja Facebookiin. Hän painottaa laadukasta työnjälkeä.

– Hyvästäkin kampauksesta voi saada huonoa jälkeä jos valokuvauskalusta ja ammattitaito ei ole kunnossa. Suosittelen tekemään panostuksia välineisiin ja osaamisen kartuttamiseen. On kuitenkin hyvä että lähdetään rohkeasti kokeilemaan.

Kuvien laatu nousee hankkimalla esimerkiksi järjestelmäkameran tai laadukkaan älypuhelimen.

– Jonkinlainen lisävalo kannattaa ostaa. Jos tekee kuvagalleriaa esimerkiksi Intagramiin, olisi hyvä ottaa kuvat aina samassa valaistuksessa eli tehdä kampaamon tiloihin oma nurkkaus kuvauksille. Sen voi toteuttaa vaikkapa kannettavalla kuvausseinällä.

Kun somemarkkinointiin tarkoitettu kuva on otettu, Mouhu neuvoo yrittäjiä paitsi esittelemään työnsä, myös kertomaan miten se on tehty.

– Ei riitä, että kuvan yhteydessä lukee kiva blondi tukka. Pitää kertoa, mitä on tehty ja kenelle sellainen kampaus voidaan toteuttaa. Kannattaa antaa ammattitaidon näkyä.

Miten erottua alueellisesti?

Monella paikkakunnalla on useita partu- ja kampaamoalan liikkeitä. Erottautuminen voi olla työlästä. Mouhu neuvoo yrittäjiä erikoistumaan.

– Ensin pitää tunnistaa oma kohderyhmä. Sen jälkeen olisi hyvä miettiä, onko jotain sellaista missä voi erikoistua. Se, että tarjoaa kaikille kaikkea, ei ole enää tätä päivää. Suomalaisella kampaamoalalla tehdään usein kaikkea, meikkauksia, parturointia, värjäystä ja kampaamopalveluita vaikka maailmalla niille jokaiselle on oma erikoisliikkeensä. Viime aikoina erikoisliikkeiden määrä on lisääntynyt Suomessakin. Neuvoisin kehittämään jotain ammattitaidon osa-aluetta ja olemaan siinä huippuosaaja.

Mouhu tarjoaa asiakkailleen muun muassa kasvivärjäyksiä ja luonnonkosmetiikkaa. Luonnonmukaisuus on jatkuvassa kasvussa.

Panosta videoihin

Somemarkkinoinnissa videoilla on yhä suurempi painoarvo. Mouhu onnistui äskettäin keräämään somevideolleen 20 000 näyttökertaa.

– Kuvien tulva on tällä hetkellä aikamoinen. On vaikea erottautua hyvälläkään kuvalla. Siksi video on tärkeä.

Mouhu ei ole vielä lähtenyt aktiiviseen Youtube-julkaisemiseen, koska se vie liikaa aikaa.

– Jos tekisin esimerkiksi suositteluvideoita Youtubeen, pitäisi miettiä myös tuotteiden saatavuutta. Käytännössä minulla pitäisi olla verkkokauppa, josta asiakas voisi ostaa tuotteen välittömästi.

Mouhu painottaa erilaisten vinkkien ja hyötytiedon merkitystä videoilla.

– Tällä hetkellä videoilla on tarkoitus herättää mielenkiintoa. Tarjoan videoilla meikkausopastuksia, meikkikouluja ja konsultointipalveluita. Tavoitteena on, että asiakas tulisi joskus käymään paikan päällä liikkeessä.

Suosittele tuotteita

Mouhun mukaan ongelmana on, että harva kampaamoalan yrittäjä hallitsee myynnin. Puutteita on myös koulutuksessa.

– Näen kampaamoalalla valtavan potentiaalin. Tutkimukset osoittavat, että kun asiakas käy kampaamossa, seuraavien päivien aikana hän ostaa tuotteen jostain muualta. Siksi on tärkeää, että kampaamossa myydään ja suositellaan tuotteita. Asiakkaan kanssa on helpompi aloittaa keskustelu, jos on ensin mainostanut uutuustuotetta esimerkiksi somessa.

Kati Mouhu kertoi kokemuksistaan tänään Lahdessa järjestetyssä Yrittäjän Digikoulussa.

Kuva: Kati Mouhun albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Viisi vinkkiä: Näin palkkaat kesätyöntekijän

19 huhtikuu, 2018 - 09:36

Lainopillinen asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, että työsopimukseen tulisi kirjata ainakin työnteon alkamisajankohta ja työsuhteen kesto, mahdollisen määräaikaisuuden peruste, työtehtävät, palkan määrä sekä työaika.

– Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa työsuhteen alkuun sijoitettavasta koeajasta. Mikäli koeajasta halutaan sopia, tulee siitä tehdä nimenomainen maininta työsopimukseen, Rytkönen huomauttaa.

Ennen kesätyöntekijän palkkaamista työnantajan kannattaa Rytkösen mukaan tarkasti miettiä sitä, kuinka paljon työtä on tarjota. Työsopimus voidaan solmia kokoaikaiseksi tai osa-aikaiseksi, riippuen työnantajan tarpeesta. Jos kesätyöntekijän kanssa on tehty kokoaikainen työsopimus, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus, vaikka työtä ei olisikaan tarjolla joka päivälle. Osa-aikaisessa työssä palkka suhteutetaan tehtyyn työmäärään.

Suomen Yrittäjät on mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Pk-yrityksissä on tarjolla 100 000 kesätyöpaikkaa ensi kesänä.

1. Kartoita työtehtävät

Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijä tai -tekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet.

2. Hoida rekrytointi huolellisesti

Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa kannattaa olla yhtä huolellinen kuin muidenkin työntekijöiden rekrytoinnissa.

Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen.

Muista myös ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. Se antaa hyvän ja ammattimaisen kuvan työnantajasta.

3. Tee kirjallinen työsopimus

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste.

Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

4. Perehdytä huolellisesti

Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti.

5. Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Lisätietoja:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tyonantajanabc/tyontekijan_palkkaaminen/

https://www.tem.fi/tyo/tyolainsaadanto/tyosopimus_ja_tyosuhde/nuoret_tyontekijat/nuorten_tyoehdot

http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/nuori-tyontekija

 

 

 

 

Liikunta-alan yrittäjä hyppäsi digipalveluiden kelkkaan – "ennen raahasin muovikassilla kuitteja kirjanpitäjälle"

19 huhtikuu, 2018 - 07:07

Joensuulainen Jarmo Laine jätti it-alan työpaikkansa vuonna 2012.

– Tutustuin pohjoiskarjalaiseen tyttöön, jonka kanssa kiersin maailmaa vuoden ajan. Matka päättyi Joensuuhun, Laine muistelee.

– Vuoden aikana ehdin miettiä, mitä haluaisin tehdä. It-ala ei ollut vaihtoehto. Oma intohimoni oli liikunta.

Laine kertoi eilen kokemuksistaan pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetussa Yrittäjän digikoulussa Joensuussa.

Yrittäjän digikoulu tuo digitalisaation yrittäjän luo erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia. Kumppaneina digikoulukiertueella ovat Fennia, Elisa ja Holvi.

"Vaatii aikaa ja tutkimista"

Laine perusti Arctic Trainersin vuonna 2014. Se tarjoaa urheilu- ja liikuntapalveluja.

– Otin heti alussa sosiaalisen median palvelut käyttöön, ensin Facebookin, myöhemmin myös Instagramin. Kaikki markkinointi kulki somen kautta.

– Pari vuotta myöhemmin vaihdoin kirjanpidon sähköiseksi. Aiemmin vein kirjanpitäjälle edellisen kuukauden kuitteja muovikassilla. Nyt skannaan kaikki kuitit. Konkreettinen muutos on se, että nyt näen kirjanpitäjää todella harvoin.

Vuonna 2016 Laine perusti tuttavansa kanssa toisen yrityksen, CrossFit Pajan.

Hän myöntää, että digipalveluiden käyttöönotto vaatii aikaa ja tutkimista.

– Jonkin verran olen tehnyt asioita itse, mutta suurimmaksi osaksi olen ostanut palvelut muualta. Olen hyvä liikunta-alalla, mutta minun ei kannata tuhlata omaa aikaani vaikkapa nettisivujen tekemiseen, Laine toteaa.

Laineen mukaan markkinoinnin on oltava hauskaa, "ei pakkopullaa".

– Haluamme markkinoinnilla viihdyttää muita ihmisiä, pysyä ihmisten näkökentässä.

– Jos kuva tai video on laadukas, ei sitä tarvitse isosti sponsoroida. Se leviää laajalle muutenkin.

Katso videolta, kuinka Jarmo Laineen yritys hyödyntää digitalisaatiota arjessa.

Teksti ja kuva

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Tärkeät päivämäärät työterveyshuollon korvauksien hakemiseen

18 huhtikuu, 2018 - 19:00

Jos tilikausi on päättynyt 31. joulukuuta 2017, korvaushakemus tulee lähettää Kelaan viimeistään kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä hakemusten käsittelypaikoista.

Työnantaja hakee korvausta työterveyshuollon kustannuksista kirjanpitonsa mukaan tilikausittain. Kela edellyttää, että hakemuksessa esitetyt kustannukset on pystyttävä selvittämään työnantajan kirjanpidosta.

Saatko palveluntuottajalta tiedot sähköisesti

Yrityksen kannattaa kysyä työterveyshuollon palveluntuottajalta mahdollisuutta sada esitiedot sähköisesti. Kun työterveyshuollon palveluntuottaja lähettää työterveyshuollon kustannusten esitiedot sähköisesti Kelaan, työnantajan on helpompi täyttää korvaushakemus.

Korvausta voi hakea verkossa työterveyshuollon korvausten asiointipalvelussa. Asiointipalvelua varten työnantajalla pitää olla Y-tunnus ja Katso-tunniste.

Kelan sivuilla kerrotaan, että vaihtoehtoisesti työnantaja voi tulostaa ja täyttää paperilomakkeen Työnantajan korvaushakemus terveydenhuollon kustannuksista SV 98a TTH.

Jos tilikausi vastaavasti päättyy 29. helmikuuta, silloin hakemuksen pitää olla Kelassa viimeistään 29.8, eli kuusi kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen.

Muista nämä!

> Työnantaja hakee korvausta yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi ostettu eri toimipaikoille usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden.

> Hakemuksessa voi olla vain yhden työnantajan kustannuksia. Emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt ovat erillisiä työnantajia. Ne hakevat korvausta omilla, erillisillä hakemuksillaan.

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Rakennusalan lakko alkaa, isot vaikutukset koko rakentamiseen

18 huhtikuu, 2018 - 16:00

Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan lakossa olevien yritysten tuotanto vastaa reilusti yli puolta elementtien ja lähes kahta kolmannesta valmisbetonin tuotannosta. Lakko vaikuttaa laajalti koko rakentamiseen.

– Lakon seuraukset rakentamiselle ovat kohtalokkaat. Runkovaiheessa olevien rakennusten aikataulut sotkeutuvat ja lakko aiheuttaa huomattavasti lakkopäivien määrää suurempia viipeitä valmistumiselle. Betonituotannon kapasiteetin käyttöaste on muutenkin huipussaan eikä viipeitä saada kiinni moneen kuukauteen, Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.

Lakko koskee seitsemää yritystä: Betonimestarit Oy, Betset Oy, Parma Oy, Rajaville Oy, Parmarail Oy Ab, Rudus Oy ja Ruskon Betoni Oy.

Keskustelupöytään palataan 19. huhtikuuta

Karin mukaan Rakennusteollisuus on tarjonnut samantasoista palkkaratkaisua kuin miljoona yksityisen sektorin palkansaajaa on jo hyväksynyt.

– Rakennusliitto haluaa rikkoa yleisen linjan. Rakennusliiton julkisuudessakin esittämät puheet työnantajien heikennysesityksistä ovat pelkkää propagandaa. Kyse on puhtaasti rahasta, Tapio Kari toteaa liiton tiedotteessa.

Sovittelijan johdolla käydyissä neuvotteluissa tapahtui tänään hienoista edistymistä, mutta edellytyksiä sovintoesityksen antamiselle ei ollut. Osapuolet jatkavat kuitenkin keskusteluja torstaina 19. huhtikuuta.

- Rakennusliitto on tähän saakka tarjonnut työnantajalle vain yhtä vaihtoehtoa: suostumista muihin palkansaajiin verrattuna kaksinkertaisiin palkankorotuksiin.

Lakon kerrannaisvaikutukset

Lakkoon osallistuu reilusti yli tuhat työntekijää, mutta lisäksi rakennusliikkeet joutuvat jalkauttamaan tuhansia rakennustyöntekijöitä, joiden työ estyy ja joiden palkanmaksu joudutaan sen vuoksi keskeyttämään.

 

 

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuntayhtiöt jälleen tapetilla – KKV määräsi seuraamusmaksun laittomasta suorahankinnasta

18 huhtikuu, 2018 - 15:30

Kilpailu- ja kuluttajavirasto esitti 10. huhtikuuta 2018 markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä Paraisten kaupungille EU-kynnysarvot ylittävästä hankintalain vastaisesta suorahankinnasta.

case Arkea ja Parainen

Paraisten kaupunki päätti kesäkuussa 2017 luovuttaa ruokapalvelutoimintansa liikkeen luovutuksena kuntien ja kuntayhtymien omistamalle Arkea Oy:lle. Samalla kaupunki osti 1 000 kappaletta Arkea Oy:n osakkeita, jotka vastaavat 0,12 prosentin omistusosuutta yhtiöstä.

Liiketoiminnan luovutuksen yhteydessä kaupunki teki Arkea Oy:n kanssa lisäksi ruokapalvelutoiminnan palvelusopimuksen seitsemälle vuodelle ja sopi kahden vuoden optiokaudesta. KKV:n mukaan sopimuksen arvo olisi enimmillään optiot mukaan lukien jopa yli 20 miljoonaa euroa.

Arkea Oy ei ole Paraisten kaupungin sidosyksikkö.

1. Mitä Paraisten kaupungin olisi pitänyt tehdä sen jälkeen, kun se ulkoisti ruokapalvelutoimintansa Arkea Oy:lle, SY:n kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin?

– Irtautuminen omasta ateriatuotannosta pitäisi tehdä avoimesti niin, että kaikki ostajaehdokkaat voivat ilmoittaa kiinnostuksensa. Kun oma ateriatuotanto oli myyty, Paraisten olisi pitänyt kilpailuttaa tarvitsemansa ruokapalveluhankinnat. Kilpailutus olisi pitänyt tehdä riittävän pieninä osina, ja valita useita yrityksiä mukaan toimittamaan. Näin Parainen mahdollistaisi uutta yrittäjyyttä syntyvän. Se on sitä elinvoimaa.

2. Onko KKV:n markkinaoikeudelle esittämät toimet hankintapäätöksen kumoamisesta ja 200 000 euron seuraamusmaksusta riittävät?

– Toimet ovat riittävät. Nyt Paraisten pitää tehdä edellä kuvaamani ruokapalvelujen hankinnat. Mieluiten osina. Parainen otti turhaan kauppahinnan myymistään ruokapalveluista Arkean osakkeina, kun ei noin pienellä omistuksella voi oikein vaatia mitään.

Case Palmian laajentuminen

Palmia on ostanut hämeenlinnalaisen Tekmen ja Linnan Aterian. Helsingin kaupungin omistamalla palveluyhtiöllä on kasvustrategia ja Tekmen kautta Palmia laajenee Kanta-Hämeeseen. Helsinki yhtiöitti Palmian ravintola-, kiinteistö, siivous- ja vartiointipalvelut lokakuussa 2014. Yhtiöittäminen siirsi noin puolet Palmian liiketoiminnasta yhtiöön.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto äänesti maanantaina puoltavasti Tekmen myynnistä.

1. Millaisia vaikutuksia Palmian laajenemisella on alan pk-yrityksille, Satu Grekin?

– Hämeenlinnan kaupungilta oli perusteltu ja sinänsä yrittäjyysmyönteinen päätös irrottautua omasta ateriapalvelutuotannosta ja siirtyä tuottajasta tilaajaksi. On harmi, että Hämeenlinnan avaama elinvoimamahdollisuus on valumassa nyt Helsingin kaupungin taskuun, sillä kaupungit eivät tarvitse liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset tarvitsevat.

Laajan omistuspohjan in house-yhtiöissä uhka pk-yrityksille

Suomen Yrittäjien mukaan laajan omistuspohjan in house-yhtiöt ovat ongelma, sillä jos kuntayhtiöllä on kymmeniä tai satoja omistajia, omistajaohjaus on käytännössä mahdotonta.

– SY:n mielestä nyt tulisi erityisesti pidättäytyä muodostamasta kuntien ja maakuntien yhteisiä in house -yhtiöitä. Jos niitä on, maakunnan markkina on vallattu, eikä pienillä toimijoilla ole pääsyä mukaan, Grekin sanoo painokkaasti.

 

Kuva: iStock Photo

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Sivut