Yrittajat.fi

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 4 min sitten

AAA-luokkaan kipusi 42 yritystä – katso lista

2 tuntia 38 min sitten

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 6.-12.12.2018 AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 42 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 873 000 euroa ja tuloksen keskiarvo on noin 151 000 euroa.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, € Tulos, € ESPOO Mankkaan Suksihuolto Oy 2008 854000 44000 HAILUOTO Edustusliike MJ Veikkola Oy 2011 191000 30000 HELSINKI Exprima Oy 1996 332000 48000 HELSINKI HNU-Nordion Ltd. Oy 1988 1524000 108000 HELSINKI Kodin Puhtaus ME Oy 2013 212000 45000 HELSINKI Renku Oy 2015 1335000 66000 HELSINKI Konalan Putki Oy 1975 214000 14000 HELSINKI Orodent Oy 1999 544000 491000 HELSINKI Robert af Helsingfors Ab 2009 9886000 2204000 HELSINKI Funny Style Oy 1990 208000 22000 HELSINKI Tree Men Games OY 2013 181000 31000 HOLLOLA Metallituote Summanen Oy 1993 3799000 384000 HÄMEENKYRÖ Putkityö Kuukkula Oy 2016 207000 21000 HÄMEENLINNA Jaarlin Päiväkodit Oy 2009 2686000 141000 JOENSUU M-Market Niinivaara Oy 2013 719000 11000 KALAJOKI Alavesa Holding Oy 2015 282000 402000 KANKAANPÄÄ Sabbie Oy 2005 386000 78000 KARIJOKI H & T Perkiömäki Oy 2005 409000 185000 KERAVA Ullaka Oy 1989 196000 20000 KOKKOLA Datatower Ab 1989 336000 34000 KOUVOLA TuoRent Oy 2013 1043000 246000 KUOPIO Insinööritoimisto J. Markkanen Oy 1989 1658000 177000 LAHTI VALOARTE OY 2008 225000 28000 LAHTI ARKHE OY 2016 205000 49000 LEMPÄÄLÄ Putkityö Jaakkola Oy 2013 526000 53000 MYNÄMÄKI Maku-Muna Oy 2000 181000 10000 NAANTALI Mansoft tietotekniikka Oy 1993 507000 53000 OULU CrossFit Oulu Oy 2012 207000 10000 OULU Pohjois-Suomen Maalaus ja Tasoitepalvelu Oy 2014 667000 71000 PIRKKALA Korvana Oy 2013 182000 14000 RIIHIMÄKI Sähkö-Service THL Oy 2007 489000 37000 SALO ANV lukkopalvelu Oy 2014 1966000 414000 SASTAMALA Isännöinti ja kiinteistötekniikka Oy Vammala 1995 181000 10000 SEINÄJOKI Seinäjoen Rakennuspalvelu Oy 2009 395000 85000 SEINÄJOKI Lakeuden Energia ja Sähkö Oy 2013 198000 31000 TAMPERE Oy Hairdepot Ltd 1993 252000 44000 TAMPERE Spinlog Oy 2011 209000 149000 TAMPERE Tam-Taxi Oy 1997 219000 14000 TURKU Instek Oy 1986 751000 46000 VANTAA Hairstop Oy 1987 423000 19000 VANTAA Stone Breakers Finland Oy 2006 367000 55000 VANTAA Tuotantoyhtiö Onnellinen Oskari Oy 2000 1318000 365000          

Tulorekisteriopas yrittäjille julkaistu – lataa maksuton opas 

5 tuntia 1 min sitten

Oppaassa annetaan ohjeet tulorekisterin käyttöön palkkaa maksaville yrittäjille. Tulorekisteri koskee kaikkia palkanmaksajia ja muita tulorekisteriin ilmoitettavien suoritusten maksajia ilman siirtymäaikoja.

Maksuton opas on ladattavissa täältä täyttämällä tilauslomake.

Oppaan sisältö:

Tulorekisteri pähkinänkuoressa
Mikä on tulorekisteri ja miksi se on olemassa? Tulorekisteri herättää paljon kysymyksiä - tästä oppaasta löydät niihin vastaukset.

Palkkatietojen moninkertainen ilmoittaminen poistuu
Mitkä ovat hyödyt työnantajalle, tiedon käyttäjälle ja tulonsaajalle?

Milloin tiedot ilmoitetaan?
Oppaassa käsittelemme eri ilmoitusten määräpäivät.

Ilmoita sähköisesti
Unohda paperilomakkeet: Tulorekisteri on sähköinen asiointikanava. 

Anna tiedot kattavasti, niin säästät aikaa tulevaisuudessa
Mitä pakollisia ja täydentäviä tietoja on annettava? Säästät kattavalla tiedonannolla työtunteja tulevaisuudessa! 

Valtuutukset sähköiseen asiointiin
Kuka voi toimia yrityksen edustajana tulorekisterissä?

Korjaa virheelliset ilmoitukset!
Mitä jos ilmoitus myöhästyy? Ei hätää. Tähänkin löydät vastauksen oppaasta.

Rahapalkkojen ilmoittaminen
Rahapalkat voi ilmoittaa kahdella eri tavalla. Tutki kumpi on sinun tapauksessasi parempi.

toimitus (at) yrittajat.fi

Palautusten käyttö veroihin yllätti tuhannet – palvelukatkon aikana olisi voinut maksaa

5 tuntia 56 min sitten

– Palautuksia on käytetty verojen maksuun aina, mutta monelle asiakkaalle tuli yllätyksenä, että jos maksoi eräpäivänä, palautusta käytettiin ensin veron suoritukseksi eräpäivänä ja tällöin oma maksu jäi käyttämättä.

Monille yrittäjille oli yllätys, että palautusta käytettiin jo 12.11. erääntyvälle verolle, vaikka veron maksoi eräpäivänä.  

Monilla yrittäjillä ei myöskään ollut tiedossa, että veropalveluiden käyttökatkon aikana olisi voinut maksaa arvonlisäveroja.

– OmaVero-palvelu ei ollut käytössä 1.¬–9. marraskuuta, mutta maksuja saattoi maksaa normaalisti verkkopankissa. Nämä kirjautuivat ihan oikein sille päivälle, minkä asiakas oli kirjannut eräpäiväksi, Tapio selventää.

Tapio sanoo, että palvelukatkosta kyllä tiedotettiin kaikissa mahdollisissa kanavissa, mutta aina tieto ei tavoita kaikkia palveluiden käyttäjiä.

– Haasteena on tavoittaa etenkin toiminimiyrittäjiä, joita tämä henkilökohtaisten veronpalautusten käyttö veronmaksuun juuri koski.

Koskee 28 000 yritystä

Jos toiminimiyrittäjä maksoi 12.11. erääntyneet alvit tai työnantajamaksut tismalleen eräpäivänä, maksun tiedot eivät ehtineet kirjautua verohallinnolle samana päivänä. Verottajan järjestelmä ehti sitten napata tällaisten yrittäjien veronpalautuksista veroon tarvittavat eurot.

Periminen koskee Tapion mukaan 28 000 yritystä. Tapio pahoittelee, että verottajan järjestelmä ei ole niin nopea, että maksut näkyisivät heti. Järjestelmän hitaus koskee kaikkien pankkien asiakkaita.

– Jos on maksanut oma-aloitteisesti oikealla viitteellä ennen eräpäivää, maksun olisi kuitenkin pitänyt kirjautua ajoissa.

Tapio lisää, että ylimääräiset maksetut verot jäävät ”säästöpossuun” ja ovat käytettävissä seuraavassa maksutapahtumassa. 

– Jos nyt joulukuussa oli säästössä edellisiä maksuja, niitä on käytetty eilen erääntyneisiin veroihin.

Yrittäjä voi hakea oma-aloitteisen veron maksua takaisin OmaVerossa valitsemalla Toiminnot-kohdasta "Palautuksen hakeminen, oma-aloitteiset verot". 

– Maksuja palautetaan kaksi kertaa viikossa eli viikon sisällä maksun pitäisi olla tilillä.

Tapio neuvoo asiakkaita seuraamaan tilannetta OmaVerossa.

– Jos on palautusta tai omaa maksua odottelemassa, voi tehdä niin, että maksaa vain mahdollisen erotuksen. Jos palautus ei riitä kattamaan koko seuraavaa erääntyvää maksua, maksaa vain puuttuvan osuuden. Tai jos maksaa liikaa, voi aina käydä täppäämässä OmaVerosta oman maksun "säästöpossusta" takaisin. 

Vilkasta keskustelua

Henkilökohtaisten veronpalautusten käyttö toiminimiyrittäjien verojen maksuun on herättänyt vilkasta keskustelua Suomen Yrittäjien Facebook-tilillä.

Yrittäjiä ihmetyttää erityisesti, että maksut olisi pitänyt hoitaa palvelukatkon aikana, jotta ne olisivat ehtineet ajoissa 12.11. erääntyvien verojen maksuun. Se, että maksaminen oli mahdollista katkon aikana, on ollut monelle epäselvää.

Yrittäjät huomauttavat myös, että palvelukatkon jälkeen oli monia muitakin asioita hoidettavana Verohallinnossa.

– Ainakin minulla yrittäjänä oli 9.11.2018 todellakin muita kiinnostuksen kohteita Verohallinnon palveluissa kuin tulevat veronpalautukset, toteaa yksi yrittäjä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Suomen parhaat yrittäjyyskasvattajat palkittiin - tässä ovat vuoden YES Agentit 

6 tuntia 43 min sitten

Tunnustukset myöntää valtakunnallinen YES-yhdistys yhdessä YES-verkoston kanssa.

– Yrittäjyyskasvatus on yhdessä tekemistä ja yhteistä kehittämistä. Agentti-tunnustuksen saavat sellaiset henkilöt, tiimit ja organisaatiot, jotka ovat kehittäneet yrittäjyyskasvatusta kokonaisvaltaisesti yhteistyössä muiden kanssa, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-verkoston tavoitteena on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta, ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

– Vuoden YES Agentit ovat aktiivisia toimijoita, jotka ymmärtävät yrittäjyyskasvatuksen merkityksen, ja edistävät sitä omissa verkostoissaan. Nämä henkilöt ja tahot uskaltavat rohkeasti kokeilla uutta ja hakea uusia yhteistyömuotoja, jotta tulevaisuuden haasteisiin löydetään ratkaisut, Lehtonen kiittää.

Vuoden YES Agentit 2018

Etelä-Pohjanmaa: opettaja Johanna Yliluoma, Kauhajoen koulukeskus
• Etelä-Savo: opettaja Eeva Pulkkinen, Mikkelin lukio
• Imatra: opettaja Jaana Valtoaho, Imatrankosken koulu ja opettaja Heidi Miettinen, Vuoksenniskan koulu
• Kainuu: sivistysjohtaja Mikko Saari, Kajaanin kaupunki
• Keski-Suomi: opettaja Marja Launonen, Hytölän koulu
• Keski-Uusimaa: opettaja Leena Rättyä, Riihenmäen koulu
• Kokkola: kehitysjohtaja Jonne Sandberg, Kokkolan kaupunki
• Kotka-Hamina: lehtori Kari-Matti Salonen, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
• Kouvola: rehtori Piia Kesonen, Elimäen yhtenäiskoulu
• Lappi: projektikoordinaattori Kaisa Kylä-Kaila, Kolarin kunta
• Pohjanmaa: kunnanjohtaja Christina Båssar, Korsnäsin kunta
• Pohjois-Pohjanmaa: alueen YES Agentti julkistetaan Pohjois-Pohjanmaan NY-semifinaalissa tammikuussa 2019
• Satakunta: Porin Lyseon koulun yrittäjyysluokat
• Varsinais-Suomi: Raision lukion yrittäjyystiimi: Tuula Putkuri, Janina Lönnroth ja Pauliina Aaltonen

toimitus (at) yrittajat.fi
 

Lappilaisyrittäjä on yrittänyt saada kahta kiinalaistyöntekijää ravintolaansa jo vuoden – Byrokratia jarruttaa ja turhauttaa yrittäjää

10 tuntia 4 min sitten

Ulkomaisen työvoiman palkkaaminen on hankalaa. Tämän on todennut Pertti Forsström, joka on yli vuoden yrittänyt saada kahta kiinalaista työntekijää töihin Rovaniemellä sijaitsevaan Käyrämön Keidas -nimiseen aasialaisravintolaan. Työlupien saamisesta ei vain tahdo tulla mitään. Marraskuun lopussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun kahden työluvan hakeminen laitettiin vireille. Mitään tietoa niiden saamisesta ei vieläkään ole.

– Tässä tulee toivottomuuden ja turhautumisen tunne. Tunnen itseni idiootiksi, kun yritän selvittää normaalia asiaa oikeusvaltiossa. Nämä ovat elintärkeitä asioita yrittäjälle, Forsström sanoo.

Forsström kertoo tarinaansa Yhdysvalloista, missä hän viettää talvea. Hän on 68-vuotias ja haluaisi siirtyä operatiivisesta toiminnasta sivuun, ja jättää ravintolan pyörittämisen vaimonsa Yu Lanín vastuulle. Kiinasta olisi tulossa kaksi työntekijää ja osakasta. Ravintolan asiakaskunta on voittopuolisesti aasialaista. 

Vastuunvaihtoa varten on perustettu jo osakeyhtiökin Panda YZF Oy, mutta toistaiseksi kaikki odottaa maahanmuuttovirasto Migrin päätöstä työluvista. Migri kertoo lupa-asian etenemisestä vain sen, että hakemus on käsittelyssä. 

Migrin verkkosivuilla työntekijän oleskeluluvan keskimääräiseksi käsittelyajaksi kerrotaan neljä kuukautta. Yrittäjän oleskelulupahakemus kestää jopa 11–13 kuukautta. Se on pitkä aika kenen tahansa tulevaisuudensuunnitelmissa.

Löysässä hirressä

Forsströmin ja hänen kiinalaisten kumppaniensa prosessi nytkähti eteenpäin viime tammikuussa, kun TE-keskus myönsi luvat uudelle osakeyhtiölle. Näihin kuuluivat muun muassa alkoholiluvat. Tammikuun 24. päivän jälkeen Forsström, hänen vaimonsa ja kaksi kiinalaista työntekijää ovat voineet vain odottaa.

– Emme voi laittaa lupia voimaan, kun emme saa selvyyttä asiaan. Uudet luvat päättäisivät vanhat luvat. Sähkösopimukset, pankkiasiat, varausjärjestelmät, mainonta, kuten maantiekyltit ja aivan kaikkea on jouduttu venyttämään, kun selvyyttä asiaan ei tule. Kaikki roikkuu löysässä hirressä, Forsström sanoo.

Forsströmiä turhauttaa erityisesti se, että keskusteluyhteyttä viranomaisten kanssa ei ole. Mitään tietoa asian etenemisestä ei ole saatavilla. 

– Migriin voi soittaa kolme kertaa viikossa yhden tunnin aikana. Sinä aikana on soitettava 30–50 puhelua, ja jos pääsee läpi, saa aina saman vastauksen vaihtelevilla äänenpainoilla: ”hakemus on työn alla. Vailtettavasti emme voi antaa muuta tietoa”. Mitään muuta tietoa ei heru, Forsström kertoo.

Molemmat kiinalaiset on kutsuttu haastatteluun Pekingissä viime kesänä, mutta toinen heistä ei koskaan saanut pyydettyjä lisäkysymyksiä, koska ne olivat joutuneet roskapostiin, mikä on Forsströmin mukaan hyvin yleistä Kiinassa. Forsström valittelee sitä, että kukaan ei varmistanut kysymysten perillemenoa, vaan parissa viikossa hakemukseen tuli hylkäävä päätös.

– Se sitten toimi nopeasti. Vaihtoehtona oli joko uudelleen uusi hakemus kaikkine käsittelyineen tai valitus hallinto-oikeuteen. Valitsimme valituksen hallinto-oikeuteen, jossa asia on edelleen käsiteltävänä eikä meillä ole tietoa sen käsittelyajasta, Forsström kertoo.

Yhteinen toive

Forsströmin tapaukseen ovat yrittäneet vaikuttaa viime keväänä myös Rovaniemen kaupunki sekä Rovaniemen Kehitys Oy, jonka jälkeen hakemuksen käsittelyä on Forsströmin mukaan luvattu kiirehtiä – tuloksetta.

Syyskuussa ministeri Kai Mykkänen vieraili Rovaniemellä, ja Forsström sai tilaisuuden puhutella häntä julkisesti. Forsström kertoi hänelle pitkästä käsittelyajasta ja siihen liittyvistä ongelmista. 

– Mykkänen kuunteli ja kertoi, että tulevaisuudessa käsittelyajat tulevat lyhenemään todella paljon, aivan muutamaan viikkoon, mutta saa nähdä, miten siinä käy, Forsström sanoo. 

Samaa toivovat useat muutkin työnantajat, toimialajärjestöt, ekonomistit ja useat eturyhmät. Myös Suomen Yrittäjien tavoite on jo pitkään ollut se, että työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan. Sopivan työvoiman löytämisen hankaluus voi olla kasvun este tai lopettaa toimivia yrityksiä, kun tekijöitä ei löydy. Lapissa kausityöntekijöiden pulasta on kirjoitettu jo vuosia. 

– Ei varmaan tarvitse painottaa, kuinka vaikeata tämä on ollut ymmärtää myös kiinalaisille osapuolille. He ovat olleet vetäytymässä jo useasti, mutta toistaiseksi olemme saaneet asioita hoidettua yhteisymmärryksessä ja etenemme suunnitellusti, mikäli saamme myönteisen päätöksen pikaisesti toisen hakijan kohdalta, Forsström sanoo.

Kiinalaisten vetäytyminen tai työlupien hylkääminen olisi valitettavaa, sillä se päättäisi Rovaniemeltä toimivan liiketoiminnan ja veisi työpaikkoja.
Forsström haluaa painottaa, että hänen tarkoituksensa ei ole ollut vaikuttaa viranomaisten päätöksen sisältöön, joskin myönteinen päätös on tietenkin toiveissa.

– Kunhan saataisiin päätös. Meidän eväämme alkavat olla lopussa, eikä oma terveyskään ole paras mahdollinen, Forsström sanoo.

Bitcoin-huijaus palasi, pidä varasi! Sijoittaja Riku Asikainen vaatii Facebookilta vastuunkantoa

12 joulukuu, 2018 - 16:45

Uutisoimme aikaisemmin Bitcoin-huijauksesta, joka oli naamioitu iltapäivälehden verkkouutiseksi. Nyt samainen huijaus on ilmestynyt uudelleen Facebookiin.

Kuten edellisenkin kerran, huijaus osui pian ilmestyttyään turvallisuusasiantuntija Hannu Huttusen silmiin. Huttunen raportoi asiasta pikimmiten Yrittäjäsanomille.

Huttunen ihmettelee, miten kyseinen huijaus on ylipäätään mahdollinen Facebookissa.

– Pidän erikoisena, että Facebook antaa tällaisten huijausten päästä julki palvelussaan.

Huijaus näkyy Facebook-käyttäjille Iltalehden verkkoartikkelin kaltaisena postauksena. Keskiviikkona iltapäivällä se oli vielä klikattavissa. Artikkelissa olevaa linkkiä klikkaamalla päätyy Iltalehden näköissivulle, jonne on sijoitettu varsinainen huijaus.

Huijauksessa markkinoidaan Bitcoin-Code -kaupankäyntialustaa ja väitetään, että sen kautta olisi mahdollista saavuttaa nopeita voittoja. Vakuutena näköissivulla käytetään Leijonan luola -tv-ohjelmasta tuttujen bisnesenkelien kuvia. Linkkien kautta sivu ohjaa rekisteröimään Bitcoin-Code -tilin, mikä ohjeiden mukaan vaatii vähintään 200 euron talletuksen.

Riku Asikainen: "Aika voimaton olo"

Facebookissa leviävässä postauksessa on käytetty muun muassa sijoittaja Riku Asikaisen kuvaa ja annettu ymmärtää hänen olevan mukana kyseenalaisessa kaupankäyntialustassa.

– Aika voimattomana tämän asian edessä on. Laitoin poliisille viestin, mutta mitään vastausta ei ole tullut, Eivät he oikein voi tehdä mitään. Laitoin viestiä myös Facebookille, mutta ei ole sieltäkään vastattu.

Asikainen huomauttaa, että huijaus väärinkäyttää myös Iltalehden, Nelosen ja Leijonan luolan brändejä. 

– Jos Alma Media tai Sanoma lähtisi puolustamaan itseään, se voisi toimia tehokkaammin. Ehkä itse toivon, että ihmiset eivät uskoisi näin typerää juttua.

Vaikka Facebook ei ole syyllinen huijaukseen, Asikainen ihmettelee miksi somejätti ei ole reagoinut asiaan.

 

 

 

– Jos Facebookissa joku huomaisi tämän, hän varmaan ymmärtäisi että kyseessä on huijaus. Facebookin vika on, että palvelu ei reagoi ja päästää huijauksen uudelleen julki. Kyllä vastuu pitäisi kantaa.

 

 

 

 

Kuva: Getty Images

 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hämeenlinnalainen pariskunta valmistaa rintaliivejä olohuoneessaan: "Opiskelimme liivien ompelua kirjastossa"

12 joulukuu, 2018 - 10:01

Singer surraa hämeenlinnalaisen kerrostaloasunnon olohuoneessa. Hanna Lindberg keskittyy tarkasti mittatilausliivien ompelemiseen. Työ on pikkutarkkaa, sillä asiakkaat ovat vaativia.

Lindbergin ja hänen miehensä Markku Mäkelän yritys Suomen Liivineulomo on perustettu vuosikymmeniä sitten, mutta vuoden 2017 kesällä pariskunta osti sen itselleen. Sen jälkeen toiminta lähti hiljalleen käyntiin viime vuoden keväänä.

Alku oli Mäkelän mukaan "kaikessa suhteessa harjoittelua". 

– Periaatteessa opimme entisen omistajan neuvojen kautta. Kiersin alkuvaiheessa liiviliikkeitä ja juttelin omistajien kanssa, mitä he haluavat ja millaisille tuotteille olisi kysyntää. Ompelijatuttujen kanssa ihmettelimme  liivien malleja ja koostumusta. Sen lisäksi luimme ammattikirjallisuutta. Meillä on tässä Hämeen Ammattikorkeakoulun kirjasto 500 metrin päässä.

Mäkelällä ja Lindbergillä ei ollut kummallakaan mitään kokemusta vaatealalta. Mäkelä on myyntimies ja Lindberg taiteilija.

– Aloimme tekemään, sitä kautta opimme.

Proteesiliivejä ja selkätukia

Ensimmäiset tuotteet lähtivät asiakkaille tammikuussa. Alussa valikoima oli suppea, mutta sitä on hiljalleen laajennettu. Samalla on laitettu sivuun tuotteita, joiden kauppa ei käy.

– Emme voi kilpailla isoja valmistajia vastaan. Keskitymme erikoisempiin tuotteisiin. Merkittävin osa liikevaihdosta tulee yksityisasiakkailta. Proteesiliivi on hyvin tyypillinen tuote. Sopivia sellaisia ei yleensä löydy kaupasta.

Proteesiliivejä käyttävät esimerkiksi asiakkaat, joilta on poistettu imusolmukkeita. Silloin käsi voi turvota aika ajoin käsivarren alta. Mäkelän ja Lindbergin valmistamat proteesiliivit pitävät turvotuksen kurissa. 

– Saman liivin pitää toimia myös silloin, kun käsi ei ole turvonnut, Mäkelä huomauttaa.

Asiakkaat ovat kuulleet liivineulomosta puskaradion kautta. Yrityksen markkinointibudjetti on vielä varsin vaatimaton.

– Esimerkiksi selkätukia on tilattu, kun ihmiset ovat kuulleet meidän tekevän sellaisia. Kun sairaalassa lääkäri saa tietää, että teemme erikoismallisia ja yksilöllisiä tukia, hän saattaa pistää tilauksen tulemaan maksusitoumuksella, Mäkelä kertoo.

"Hinnoittelu haasteellista"

Suomen Liivineulomo valmistaa mittatilausliivit noin 100 eurolla. Mäkelän mukaan hinnassa on korotuspaineita.

– Voimme joutua tekemään liivit toiseen kertaan, jos asiakas on erityisen haastava. Jos ensimmäinen versio ei ole kovin kaukana lopullisesta, ei kannata ruveta korjaamaan vaan teemme kokonaan uudet. Työn määrää on vaikea arvioida etukäteen. Siksi hinnoittelu on haasteellista.

Mäkelä kiittelee, että monet tyytyväiset asiakkaat ovat tilanneet heti perään toiset liivit.

– Kaikille asiakkaille piirretään omat kaavat. Se helpottaa huomattavasti työtä, kun asiakas tulee tilaamaan seuraavan kerran. Yleensä vartalon mitat eivät muutu kovin nopeasti.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verottaja nappasi toiminimiyrittäjiltä veronpalautuksia - näin saat rahat takaisin

11 joulukuu, 2018 - 14:01

Verottaja ilmoitti tiistaina nettisivuillaan, että ”puhelinpalvelussamme on ruuhkaa. Jos asiasi koskee veronpalautuksen käyttämistä oma-aloitteiselle verolle, katso lisätietoa vero.fi:stä.

Verottajan tässä tapauksessa vikkelien järjestelmien vuoksi kävi näin:

Jos toiminimiyrittäjä maksoi 12.11. erääntyneet alvit tai työnantajamaksut tismalleen eräpäivänä, maksun tiedot eivät ehtineet kirjautua Verohallinnolle samana päivänä. Verottajan järjestelmä ehti sitten napata tällaisten yrittäjien veronpalautuksista veroon tarvittavat eurot.

– Kuulemma heillä on niin sähäkkä järjestelmä, että on kuitannut maksuun, vaikka olisi eräpäivänä alvit maksanut, koska eri pankkien välit aiheuttaa maksuviiveen ja näin ollen eräpäivänä maksetut eivät heillä heti näy, hämmästeli eräs yrittäjä verottajan toimintaa sosiaalisen median keskustelussa.

Verottaja perustelee nettisivullaan toimintaansa sillä, että ”veronkantolain mukaan palautusta tulee käyttää verovelvoitteen suoritukseksi”.

Tuplana ei sentään tarvitse maksaa

Toiminimiyrittäjän ei tietenkään tarvitse kärsiä nahoissaan ns. oma-aloitteisten verojen eli alvien tai työnantajamaksujen tuplana menemistä. Summan saa takaisin ja hyödykseen, mutta pientä vaivaa sen eteen voi joutua näkemään.

Ylimääräiseksi jääneen oma-aloitteisen veron maksu joko palautetaan automaattisesti tai se jää odottamaan tulevia erääntyviä veroja. Palautuksen ajankohta riippuu toiminimiyrittäjän OmaVerossa (vero.fi/omavero) asettamasta palautusajankohdasta ja -rajasta.

Näin haet rahoja takaisin

Yrittäjä voi hakea oma-aloitteisen veron maksua takaisin OmaVerossa  valitsemalla Toiminnot-kohdasta "Palautuksen hakeminen, oma-aloitteiset verot". Tällöin maksu palautetaan noin viikon kuluessa, ellei yrittäjällä ole muita maksamattomia veroja.

Voit tarkistaa OmaVerosta  tiedot veronpalautuksen käytöstä veroille:

1. Kirjaudu OmaVeroon. Näet etusivulla ainoastaan verotuspäätöksen mukaisen veronpalautuksen määrän.

2. Avaa etusivulla oleva "Suoritetut maksut ja palautukset" -välilehti.

3. Välilehdeltä näet tarkat tiedot palautuksesi käytöstä painamalla "Tiedot käytöstä".

Noin 3,6 miljoonaa suomalaista sai veronpalautuksia tiistaina. Veronpalautusten summa on yhteensä noin 2,9 miljardia euroa.

Ensi vuonna veronpalautusten maksaminen muuttuu. Niitä maksetaan useimmille ensi vuonna jo elokuusta alkaen. Joulukuinen yksi yhteinen maksupäivä jää historiaan.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
 

Chatbot Jenni aloitti Yrittäjien asiakaspalvelussa

10 joulukuu, 2018 - 14:29

– Tärkein tavoitteemme on, että tiedon hakemisesta yrittajat.fi:stä ja Suomen Yrittäjistä tulisi helpompaa ja tehokkaampaa, digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela sanoo.

Kun yrittäjä kirjoittaa kysymyksen Suomen Yrittäjien chattiin yrittajat.fi:ssä Jenni useimmiten löytää ja kirjoittaa vastauksen parissa sekunnissa.

Jenni on yksi Suomen suurimpia botteja, sillä se on ohjelmoitu vastaamaan noin 700 kysymykseen.

– Mikäli kysymys on liian monimutkainen Jennin vastattavaksi, se ohjaa kysyjän asiakaspalveluun tai Suomen Yrittäjien asiantuntijalle, Arttu Talvela kertoo.

Asiakaspalveluun vahvistusta

Suomen Yrittäjissä aloitti joulukuun alussa uusi asiakaspalvelu- ja myyntitiimi.

– Haluamme palvella jäseniämme mahdollisimman sujuvasti eri tilanteissa ja kanavissa, puhelimella, chatissa, sähköpostilla ja someenkin perustetaan asiakaspalvelukanava, kuvailee asiakkuusjohtaja Johanna Hallikainen, joka vetää seitsemän hengen asiakaspalvelu- ja myyntitiimiä.

Suurin osa tiimiin jäsenistä koottiin sisäisinä siirtoina ja tehtävien uudelleenjärjestelyinä keskusjärjestöstä, mutta talon ulkopuolelta palkattiin myös yksi myyjä.

Uusi tehotiimi hoitaa asiakaspalvelun lisäksi jäsenkampanjoita, myy Yrittäjien tuotteita ja palveluita sekä tekee myös tapahtumamyyntiä.

Suomen Yrittäjien vaihde ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia puheluita. Suurin osa niistä koskee lakineuvontaa ja työsuhdeasioita.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Anna Puun haarniska-asun suunnittelu ei ollut helpoimmasta päästä: "Armoton materiaali"

10 joulukuu, 2018 - 14:04

Anna Puun asu itsenäisyyspäivän Linnan juhlissa herätti paljon ihastusta sosiaalisessa mediassa. Teemu Muurimäen suunnitteleman puvun valmistuminen kesti viikkoja.

– Muurimäki kysyi minua tähän mukaan. Olemme tehneet aikaisemminkin yhteistyötä Linnan juhlia varten, koruseppä Anu Ek kertoo.

Ekille projekti oli varsin erikoinen, sillä hän on tehnyt pääasiallisesti koruja.

– En ole koskaan ollut mukana näin suuritöisessä projektissa. Todella vaativa juttu. Työstämiseen meni kolme viikkoa.

Aikaa vei erityisesti jatkuva sovittaminen.

– Ruostumaton teräs on armoton materiaali. Se ei anna periksi eikä sitä pysty purkamaan. Se ei ole kangas, jota voi väännellä miten vaan. Pukua piti käydä sovittamassa Helsingissä ja sen jälkeen palata taas Keravalle työstämään. Sen takia projekti eteni hitaasti.

Apuna sovittamisessa käytettiin torsoa. Kokonaisuus koostui neljästä palasesta.

Vaativa hitsausprojekti

Muurimäen ja Ekin lisäksi puvun valmistumiseen osallistui Vuorenteko-metallipajan Jouko Vuori, jonka perheyritys vastasi puvun hitsauksesta.

– Täytyy myöntää, että kun kuulin asiasta ensimmäisen kerran, niin mietin, että kuinkahan tässä käy, Vuori kertoo Ilta-Sanomille.

Haasteita aiheuttivat etenkin ohuet teräsosat, joiden hitsisaumojen saaminen tarpeeksi kestäväksi oli oleelllista puvun onnistumisessa. Puku työstettiin vaativalla pistehitsausmenetelmällä.

Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Rikosten uhrien auttaja

10 joulukuu, 2018 - 09:46

Markus Talvio, 48, toimi ensin tukihenkilönä uhreille muutaman vuoden ajan.

– Olen aina tykännyt auttaa toisia ihmisiä. Isäni oli myös paljon mukana monenlaisessa vapaaehtoistyössä, mikä varmaankin vaikuttaa taustalla, Talvio sanoo.

Markus Talvio on vuonna 2011 perustetun lakitoimisto JuriNetin perustajaosakas ja toimitusjohtaja. Lakitoimisto hoitaa paljon pk-yritysten liikejuridiikkaa, mutta myös rikosjuttuja.

Talvio on sarjayrittäjä, sillä hän perusti ensimmäisen yrityksensä jo 18-vuotiaana. Vuosien varrella hän on ollut omistajana it-yrityksissä, kiinteistönvälitystoimistossa ja kiinteistöalalla ja onpa hän ollut myös perustamassa lääkäriasemaa ja toiminut sen toimitusjohtajana usean vuoden ajan.

Oikeustiedettä aikuisiällä 

Markus Talvio kiinnostui rikosoikeudesta jo opiskeluaikanaan. Hän alkoi opiskella oikeustiedettä vasta aikuisiällä. Häntä pyydettiin aikanaan mukaan yhdeksi juristiksi Rikosuhripäivystyksen puhelinpäivystysrinkiin.

– Nykyään myös koulutan Rikosuhripäivystyksen aloittavia vapaaehtoistyöntekijöitä perehdytyskursseilla. Koulutus on perusjuridiikkaa, muun muassa asianomistajien oikeuksista ja rikosoikeudesta. Olen myös ollut mukana tekemässä Rikosuhripäivystyksen lainsäädäntölausuntoja ja kannanottoja, Talvio kertoo.

Markus Talvio on mukana myös useissa startupeissa ja lakialan yrityksissä osakkaana ja hallituksen jäsenenä sekä luennoi paljon.

Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä on Talvion mukaan palkitsevaa ja antaa hyvää vastapainoa päivätyölle juristina ja esimiehenä:

– On hienoa, kun voi auttaa ihmisiä konkreettisissa tilanteissa ja saa palautteen välittömästi. Teen myös bro bonoa jonkin verran. Vapaaehtoistyö antaa näkemystä ja kokemusta sekä auttaa pitämään jalat maassa, Talvio kuvailee.

Hänen mieleensä on jäänyt esimerkiksi raiskauksen uhri, jota hän pystyi puhelinpäivystyksessä auttamaan ja sai naisen menemään tutkimuksiin ja tekemään rikosilmoituksen.

Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Palautevyöry vaikutti: Hive Helsinki -koodikoulun ikärajat uuteen mietintään

10 joulukuu, 2018 - 09:18

Hive Helsingin ikärajasta sateli arvostelua erityisesti sosiaalisessa mediassa. Slushissa koulun lanseerannut Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen kehui tapahtumassa Hiven pariisilaista esikuvaa ja erityisesti sitä, että koulu on avoin kaikille. Tästä huolimatta Hive Helsingin ikäraja oli asetettu 30 ikävuoteen.

Koulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Linda Liukas on nyt ottanut kantaa keskusteluun Geek Women Unite -Facebook-ryhmässä.

Liukkaan mukaan tarkoituksena ei ollut asettaa yli 30-vuotiaita eriarvoiseen asemaan.

– Minua huoletti valmisteluvaiheessa erityisesti se, miten saadaan esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, välivuosiin jäävät, sellaiset jotka eivät millään tavalla koe itseään teknologia-alalle kuuluvina, sosioekonomisesti erilaiset ja niin edelleen mukaan tähän ja löydetään kanavat tavoittaa, Liukas kirjoittaa ryhmässä.

Liukkaan mukaan ikärajoja mietitään nyt uudemman kerran. Lisäksi huomioon otetaan uranvaihtajat, joille tarjotaan nopeampaa mahdollisuutta kouluttautua ohjelmointialalle. Yhtenä vaihtoehtona on opiskelu työn ohessa.

– Minusta ohjelmointiopetuksessa nykypäivänä on niin hienoa, että (ilmaisia) tapoja ja verkostoja oppia on valtavan paljon. Hiven tavoitteena on olla yksi vaihtoehto monien joukossa – osa oppilaista jatkaa korkeakouluun, osa muuntokouluttautuu, osa huomaa neljän viikon jälkeen että tämä ei olekaan minun juttuni. Toivottavasti saadaan iso, elävä ja monimuotoinen ekosysteemi koodikoulutuksen ympärille, Liukas kirjoittaa.

Vaativia tehtäviä yrityksiltä

Hive Helsinki on uudenlainen koulu, jossa ei ole opettajia, luokkia eikä perinteistä pääsykoetta. Oppilaat karsitaan nettitestin ja eräänlaisen pääsykoekurssin perusteella. Kurssin aikana selvitetään, ketkä ovat riittävän motivoituneita haastaviin tehtäviin. Oppilaat suorittavat koulussa tehtäviä, jotka tulevat yhteistyöyrityksiltä kuten F-Securelta ja Roviolta.

Supercell sijoittaa koulua vetämään säätiöön 8-10 miljoonaa euroa viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Sen jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa. Investoinnista merkittävä osa kuluu tilojen ohella oppilaiden käytössä oleviin laitteisiin.

Yrittäjäsanomien alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Kuva: Tommi Anttonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Oletko harkinnut oppisopimusta? Näin hyödynnät ammatillista koulutusta yrityksessäsi

8 joulukuu, 2018 - 11:00

Syyskuussa tehdyn Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 28 prosenttia tekee yhteistyötä ammattioppilaitoksen kanssa. Yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 61 prosenttia kertoo tekevänsä yhteistyötä. Yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä oli 16 prosenttia ja melko tyytyväisiä 65 prosenttia yrityksistä. Tulosten perusteella 12 prosenttia oli tyytymätön yhteistyöhön. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi 1056 yrittäjää.  

– Vaikka yrittäjät ovat keskimäärin tyytyväisiä yhteistyöhön, on joukossa myös kriittisiä ääniä. On tärkeätä, että oppilaitokset puuttuvat yritysten havaitsemiin ongelmiin. Samalla oppilaitosten ja yritysten on jaettava aktiivisemmin kokemuksia myös yhteisistä onnistumisista, joita kentältä kyllä löytyy, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Myös tutkinnon osan suorittaminen onnistuu

Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä muistuttaa, että uudistus palvelee myös yrittäjän oman osaamisen kehittämistä.

– Työssä oppiminen on aikaisempaa joustavampaa ja oppisopimuksen voi solmia myös kokonaista tutkintoa lyhyempään jaksoon eli yhteen tutkinnon osaan. Toisin sanoen yrittäjä voi poimia tutkinnon sisältä jonkin osan ja suorittaa sen yritystoiminnan yhteydessä. Aikaisemmin oppisopimus on pitänyt solmia koko tutkintoon, Mikkilä selvittää.

Hän pitää hyvänä uudistuksena myös sitä, että esimerkiksi yrityksen kesätyöntekijä voi hyödyntää kesätyön oppimismielessä niin, että kesätyön aikana suoritetaan jokin tutkinnon osa oppisopimuksella. Riittää, että asiasta sovitaan oppilaitoksen kanssa.

– Näin yrittäjä saa koulutettua sellaista työvoimaa, joka palvelee hänen yritystään. Uusi ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden koulutuksen räätälöintiin aikaisempaa enemmän yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa henkilökunnan osaamista pitää kehittää yhä enemmän. Yritys voi esimerkiksi päättää, että osa henkilökunnasta suorittaa jonkin osan tutkinnosta oppisopimuksella.

Nykyisin kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmesta on aikuisia.

"Yritysten tietoisuutta lisättävä"  

Yrittäjägallupin mukaan 39 prosenttia yrityksistä tietää ammatillisen koulutuksen uudistuksesta. Yli 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä liki puolet kertoo tietävänsä uudistuksesta. 

– Tietoa reformista on jaettava aktiivisemmin ja selkokielisemmin varsinkin paikallisella tasolla. Oppilaitosten edustajien on jalkauduttava yrityksiin, Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on kuluvan vuoden ajan opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana kiertänyt kahden asiantuntijan voimin informoimassa yrityksiä ja yrittäjiä uudistuksesta. 

Oppilaitosyhteistyötä tehneistä yrityksistä 56 prosenttia on tehnyt koulutussopimuksen oppilaitoksen kanssa ja ottanut tai ottamassa sen kautta opiskelijan oppimaan yritykseen. Osuus vastaa 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Saman verran yrityksiä kertoo tehneensä oppisopimuksen ja ottanut tai ottamassa sen kautta työntekijän yritykseen. Yli 10 henkilön yrityksistä 36 prosenttia on käyttänyt oppisopimusta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Rakennussunnittelija pääsi eroon 150 kilosta paperia – Yrittäjän kannattaa miettiä omia digipalveluiden tarpeita ja resursseja tarkkaan

7 joulukuu, 2018 - 16:00

Digitalisaation mukanaan tuomat muutostarpeet askarruttavat yrittäjiä. Samaan aikaan digitaaliset palvelut ja työvälineet sujuvoittavat arkea, mutta kehityksessä voi olla vaikea pysyä mukana. Palveluita ja ratkaisuja on paljon, eikä aina ole helppo valita, mikä niistä palvelee itseä ja omaa liiketoimintaa parhaiten.

Rakennussuunnittelupalveluita tarjoavan Planimon Mika Korhola kertoi omista ratkaisuistaan Yrittäjien Espoossa järjestämässä digikoulussa marraskuussa. Hänellä tarve digitaalisiin ratkaisuihin lähti siitä, että projektihallinta ja -materiaali oli saatava helpommin saavutettavaksi sidosryhmille ja toimiston etätyö mahdolliseksi. Myös arkistoitavalle paperille oli tehtävä jotakin. Korholan alalla on tietojen arkistointivelvollisuus, mikä tarkoittaa paljon paperia. Korhola on kuitenkin onnistunut luomaan itselleen jos ei täysin paperitonta, ainakin minimipaperillisen työympäristön.

– Olen päässyt eron 150 kilosta A4-paperisaasetta. Olen arkistoinut 700 projektia sähköiseen muotoon, Korhola kertoo.

Rakennussuunnittelu on perinteisesti ollut hyvin paperikeskeinen ala. Korhola kertoo, että 1990-luvun lopussa alalla pienimmätkin suunnittelutoimistot alkoivat projektikirjauksia digitaalisesti ja siirtämään suunnittelua digitaalisiin työkaluihin. 

Korhola aloitti Access-pohjaisen tuntiseurannan ja pdf-laskutuksen vuonna 2010. Kokonaan sähköiseen projektihallintaan hän siirtyi vuonna 2013. 

Reilu kymmenen vuotta sitten hän teetätti Access-ohjelmistopohjaisen tuntikirjanpito-ohjelman itselleen, ja niitä peruja on käytössä edelleen. Nykyään alan viranomaisetkin ovat lähteneet mukaan digitalisiin palveluihin, mikä helpottaa paperitonta arkea.

Yksinkertaista digitaalisiin palveluihin siirtyminen ei aina ole. Planimo teetti Laurea-ammattikorkeakoulussa tilaustyönä paperiton toimisto -hankkeen, jonka piti kestää yhden lukukauden.

– Hankkeeseen meni lopulta kolme lukukautta, sillä aluksi piti miettiä, mitä paperiton toimisto tarkoittaa ja miten paperia korvataan. Siirtyminen täytyy suunnitella, Korhola sanoo.
Korhola neuvoo jokaista miettimään omia tarpeitaan, resursseja ja hyötyjä, mikä on itselle digitaalisissa ratkaisuissa oleellista. 

– Helpoiten ratkaistavat kannattaa hoitaa ensimmäisenä pois alta. Liian isoa kakkua tai kaikkea ei kannata yrittää ratkaista kerralla, Korhola sanoo.

Oma kysymyksensä on palveluntarjoajan ja digitaalisen ratkaisun valinta. Käytettävyys, hinta, tietoturva ja monta muuta kysymystä tulee vastaan valintoja tehdessä.

Korhola on päätynyt vastaamaan kaikesta itse. Ainoastaan sähköposti on Elisan pilvipalvelussa.

– Olen miettinyt, että mitä jos pilvipalveluntarjoaja lakkaa olemasta tai haluat vaihtaa palveluntarjoajaa. Miten vaihtaminen onnistuu ja miten saan tietoni turvallisesti siirrettyä? Siksi pidän kaiken omissa näpeissäni. Siinäkin on toki riskinsä. Vastaan järjestelmän haavoittuvuudesta ja tietoturvasta sekä toimivuudesta itse, Korhola kertoo. 

HMD:n Nokia-puhelimet porskuttavat maailmalla – uutuusmalli piakkoin Suomeen

7 joulukuu, 2018 - 13:42

Nokia-puhelimistaan tunnettu HMD Global on ilmoittanut tuovansa kansainvälisille markkinoille uuden älypuhelinmallin Nokia 8.1:n.

Uutuusmalli noudattaa HMD:n aikaisempien älypuhelinmallien muotokieltä. Laitteen takaosa on lasipintainen ja sieltä löytyy kaksoiskamera (12 ja 13 megapikselin kamerat) ja sormenjälkitunnistin. Puhelimen kosketusnäytön koko on 6,18 tuumaa. Sisäistä tallennusmuistia laitteessa on 64 gigatavua ja RAM-käyttömuistia 4 gigatavua.

Laitteen myynti alkaa tammikuussa, mutta Suomen saatavuutta HMD ei ole vielä kertonut. Kansainväliseksi suositushinnaksi on ilmoitettu 399 euroa.

Nokia 8.1 tukee pikalatausta. Puhelimen 3500 milliampeeritunnin akun saa ladattua tyhjästä 50 prosentin varaukseen 30 minuutissa. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla.

Onnistunut alkutaival

HMD Global on onnistunut keräämään näkyvää huomiota alan messuilla. Yritys on noussut otsikoihin retropuhelimillaan kuten uudella versiolla banaanipuhelimesta.

Onnistuneiden älypuhelinlanseerausten seurauksena HMD Global on noussut maailman kymmenen suurimman älypuhelinvalmistajan joukkoon. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä HMD Global nosti toimitettujen älypuhelimien määrää peräti 782 prosentilla toimittamalla 4,5 miljoonaa älypuhelinta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana HMD toimitti vain puoli miljoonaa laitetta. Yhtiön markkinaosuus on tällä hetkellä noin prosentti.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittajat juhlivat linnassa – "Mukava reissu!"

7 joulukuu, 2018 - 13:24

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli eilen yrittäjät esillä, sillä valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon voittaneet Elcoline Groupin perustajat Jere Räisänen ja Jouko Juvonen olivat puolisoidensa Sini Räisäsen ja Maria Koskisen kanssa kutsuvieraiden listalla.

– Ymmärtääkseni kaikille, jotka palkinnon saivat, on lähtenyt kutsu. Olihan siellä vähän epätodellinen olo, mutta mukava reissu! On hienoa, että meitä yrittäjiä oli siellä ja oli kiva päästä edustamaan yritystä. Vastaavia tilanteita ei varmasti tule montaa. Yrittämisellä tämä maa kasvaa ja kukoistaa, Elcolinen hallituksen puheenjohtaja Jere Räisänen kertoo juhlien jälkeisenä päivänä kotimatkaltaan kohti Varkautta.

Räisänen ja Juvonen perustivat Elcoline Groupin vuonna 2002 työllistääkseen itsensä. Nykyään yritys työllistää lähes 200 henkeä työntekijää. Se tarjoaa sähkö- ja automaatiopalveluiden lisäksi mekaanista asennusta, laiteasennuksia, luokkahitsauksia ja lvi-töitä ja huoltaa sekä asentaa IoT-laitteita. Yritystä työllistävät ydinvoimalat, öljynjalostamot, metsä-, meri-, metalli- ja kemianteollisuus sekä kaivokset.

Viime vuonna Elcoline-konsernin liikevaihto oli 15,4 miljoonaa euroa ja tulos 1,2 miljoonaa euroa.

Yrittäjät kohtasivat linnassa

Linnassa Räisänen ja Juvonen tapasivat myös muita yrittäjiä, kuten Nordic Business Forumin Jyri Lindénin ja Lyyti Oy:n perustaja Petri Hollménin. Miehet pääsivät juttusille myös Hjallis Harkimon kanssa, joka piti juhlapuheen vuonna 2016, kun Elcoline voitti maakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Tuolloin seurue istui samassa illallispöydässä, joten presidentin linnassa oli vastassa vanhoja tuttuja.

– Juttelimme yrittäjien juttuja, Räisänen kertoo salaperäisesti.

Kokemus juhlista oli hänen mukaansa erilainen kuin mitä television välityksellä oletti.

– Kun juhlia on seurannut televisiosta, on syntynyt tiettyjä oletuksia ja mielikuvia. Kättely oli nopeasti ohi, jonka jälkeen menimme jonossa seuraavaan tilaan. Luulin, että linnassa olisi isoja saleja, mutta siellä olikin paljon pieniä huoneita. Harkimo on tietenkin ollut linnassa 15 kertaa, joten hänelle kaikki oli tuttua, Räisänen sanoo.

Räisänen ehti maistella tarjoiluja ja boolia sekä käydä valssaamassa tanssilattialla vaimonsa kanssa.

– Maistettiin kaikkea ja hyvää oli, Räisänen kertoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat Vesa-Matti Väärä ja Jere Räisänen

Linnan juhlien pukuloiston takana on pitkiä päiviä – Yksinyrittäjän aika ei tahdo riittää oman työn esiintuomiseen

6 joulukuu, 2018 - 12:00

Vaatturimestari Sonja Raassina on tehnyt aamusta iltaan töitä viime päivät, sillä iltapuvut itsenäisyyspäivän vastaanotolle täytyy saada ajoissa valmiiksi. Raassina tekee itsesuunnittelemiaan pukuja sekä muiden suunnittelijoiden, kuten Teemu Muurimäen suunnittelemia pukuja. 

– Yleensä kesä on kiireinen ja syksyä kohti tahti vain kiihtyy. Nyt kesä oli normaalitahtisempi, mutta syksy on kiireistä aikaa. Tilaukset Linnan juhliin voivat tulla nopeallakin aikataululla, sillä ihmiset saavat kutsuja eri tahdissa. Yksi asiakas sai kutsun yhdeksän päivää ennen juhlia, Raassina kertoo.

Vaatturimestari ei yleensä tee naisten pukuja, mutta ne tulivat tutuiksi, kun Raassina työskenteli suunnittelija Janne Renvallille juhlapukujen valmistajana vuosituhannen vaihteessa. Silloin hän alkoi valmistaa myös itse suunnittelemiaan pukuja naisille.

Tänä vuonna työn alla on ollut kolme pukua, joista yksi oli kansanedustaja Anneli Kiljusen äidin perintöpuku. Kansanedustajan isä Valto Käkelä sekä isoisä Elias Käkelä ovat olleet myös kansanedustajina. 

Raassinan puvuissa juhlii myös Sulapac-kasvuyhtiön Suvi Haimi. Sulapac kertoi Slush-kasvuyritystapahtumassa tuovansa yhdessä Stora Enson kanssa markkinoille biohajoavia pillejä, jotka on valmistettu puuhakkeesta ja biohajoavasta sidosaineesta. Yhtiö sai sijoittajaksi myös luksusbrändi Chanelin.
Nyt näitä pillejä nähdään myös Haimin itsenäisyyspäivän iltapuvussa. 

Raassina on tehnyt miestenkin pukuja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Hän on tehnyt esimerkiksi luonto-ohjelmista tutun Kimmo Ohtosen puvun vuonna 2016 sekä Varustelekan Valtteri Lindholmin puvun vuonna 2015. Tänä vuonna Raassinan kolmiosaisessa puvussa linnassa juhlii Fortumin kierrätyksestä ja jäteratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa

Harvat saavat huomiota

Puvut ovat suuri osa itsenäisyyspäivän juhlia. Media ruotii linnan kuningattaria ja persoonallisia pukeutujia viikon juhlien jälkeen. Eniten huomiota saavat julkisuuden henkilöt ja heille pukuja suunnitelleet suunnittelijat. Pukujen tekijöiden nimiä ei useinkaan mainita.

Raassina myöntää, että markkinoinnillisesti itsenäisyyspäivän vastaanotosta voisi saada enemmän irti. Sosiaalinen media ja tiedotteet vievät kuitenkin yksinyrittäjän aikaa, jota on muutenkin itsenäisyyspäivän alla vähän. Tänä syksynä muiden kiireiden lisäksi hän on joutunut olemaan putkiremonttievakossa omista työtiloistaan, mikä on hankaloittanut työskentelyä.
 

– Yksinyrittäjänä aika ja paukut eivät tahdo riittää mainostamiseen ja aina ei saa lupaakaan julkistaa, kenelle puvun on tehnyt. Eniten puhutaan suunnittelijoista. Mutta eivät meikkaajien ja kampaajienkaan nimet tule aina esiin, Raassina toteaa.

Itsenäisyyspäivänä lähetys presidentin linnasta täytyy kuitenkin katsoa tarkalla silmällä. Oman luomuksen näkeminen televisiossa on jännittävää.

– Mietin vain, että nopeasti se hetki menee ohi, Raassina naurahtaa.

Kilpavarustelua ja persoonallista tyyliä

Raassinan mielestä on hienoa, että Linnan juhlissa pukeutumisen taso on vuosien mittaan noussut, joskin välillä pukeutumisessa on kilpavarustelunkin makua. Aina juhla-asua ei tarvitse kuitenkaan koota isolla rahalla. 

– Asukokonaisuudet ovat pidemmälle mietittyjä ja myös miehet uskaltavat pukeutua persoonallisemmin. Parhaat puvut eivät aina pääse edes esiin, Raassina sanoo.

Konkaritekijällä on neuvoja myös muille yrittäjille, jotka tulevaisuudessa tekevät pukuja tai koruja itsenäisyyspäivän vastaanotolle. 

– Läheisiltä vaaditaan ymmärrystä. Puolisoni on myös yrittäjä, joten hän ymmärtää yrittäjän kiireet, Raassina sanoo.

Itsenäisyyspäivän jälkeen loppuvuodelle on vielä tiedossa ainakin yhden yhtyeen esiintymisasut. Jouluna on aikaa hengähtää. Raassina viettää sen Lapissa Sallassa hiihdellen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat tekijältä

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla näkyy yrittäjien työ – Yhteinen ympäristö -teema on huomioitu monella tavalla

6 joulukuu, 2018 - 10:00

Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla on pukuloiston lisäksi mahdollisuus näyttää suomalaisen suunnittelu- ja käsityöosaamista. Halusimme nostaa suomalaisien yrittäjien taitoja esiin ja koota muutaman esimerkin tänään presidentin linnassa nähtävistä puvuista ja koruista. 

Tämän vuoden teema presidentin linnassa on nimeltään yhteinen ympäristömme. Kierrätys ja ekologisuus näkyy monin eri tavoin juhlavieraiden asuissa.

Kalasaalis juhlakäytössä

Keravalainen yksityisyrittäjä, taiteilija ja perinnenahkuri Anne Jouhtinen asustaa Taideyliopiston rehtorin Jari Perkiömäen ja tämän puolison, Jouhtisen ystävän ja kansanlaulaja ja tohtori Sirkka Kososen suomalaisin kalannahoin ja luin. 

Perkiömäen kalvosinnapit ovat rasvaparkitusta ja krappijuurella värjätystä ahvenesta, Kososella on kuhasta valmistetut keltasipulin kuorilla ja krapilla värjätyt luiset korvakorut ja sormus. Kososen ranneke on valmistettu luonnonväreillä värjätyistä sekä kananmunalla ja ruokaöljyllä parkituista kuhannahoista valmistettu mittava ranneke. 

– Kalannahat olen valmistanut vanhoin perinteisin keinoin, menneiden aikojen käsityömenetelmiä nykypäivään muokaten. Saaliin kokonaisvaltainen kunnioitus, kierrätys ja ekologisuus ovat toimintani peruskulmakiviä, Jouhtinen kertoo.


 

Kansanedustajan luottosuunnittelija

Vuoden hääpukusuunnittelijaksi tänä vuonna valittu Heidi Tuisku on suunnitellut kolmatta vuotta peräkkäin puvun RKP:n kansanedustaja Veronica Rehn-Kivelle

Tuisku kertoo, että Veronica halusi puvustaan ajattoman ja tyylikkään puvun, joka kestää aikaa ja muodin muuttumista.

Syvän violetti puku tehtiin laskeutuvasta pitsistä ja kirkkaamman violetista dupion-silkistä. Pitkähihainen puku jättää olkapäät paljaaksi ja sen katseen kiinnittävä yksityiskohta on takana oleva vyö. 

Asuun kuuluvat myös puvun sävyihin sopiva laukku sekä Papaja-merkin suunnittelija Anneli Aaltosen suunnittelemat hopeiset Ratamo-korvakorut. 
 

Luonto löytyy korusta

Kuopiolainen korusuunnittelija Jenni Rutonen on tehnyt valtakunnallisen Vuoden Yrittäjä -palkinnon saaneen Elcolinen yrittäjän Jouko Juvosen puolison Maria Koskisen korut. Perhosaiheisesta Kesän Siivekäs – korusarjasta tehty korukokonaisuus liikkuu Linnanjuhlien luonto-aiheen symboliikan äärellä. Korukokonaisuuteen kuuluvat korvakorut, sormus ja iso käsivarsikoru.

Rutonen sai toimeksiannon kaksi viikkoa ennen juhlaa. Koskinen toivoi isoa ja näyttävää käsivarteen sijoitettavaa korua, jota tiukalla aikataululla olisi ollut mahdotonta valmistaa, varsinkin kesken joulukiireiden. Kesän Siivekäs -sarjan perhosista sai kuitenkin helposti näyttävän kokonaisuuden. 

– Tämä menee kokonsa puolesta viiden suurimman korun joukkoon, mitä olen ikinä valmistanut. Marialla on kaunis puku, joka on jyväskyläläisen Ommellisen valmistama ja perhosaihe sopii siihen hyvin, Rutonen kertoo.

Tämä vuosi on kuudes kerta, kun Rutosen koruja nähdään presidentin linnassa. Hän on varautunut nettikaupan myynnin kasvuun ja tekemään korusarjan koruja.

– Toivon, että tänä vuonna on se vuosi, kun nimeni ja korusarjan nimi sanotaan ääneen tv-lähetyksessä. Aikaisemmin on ollut huonoa tuuria näkyvyyden kanssa. Nyt on niin kookas koru, että sitä on vaikea olla huomaamatta, Rutonen kertoo.

Edellisen kerran Rutosen koruja nähtiin linnanjuhlissa vuona 2017. Rutosen koruja on nähty myös New Yorkin muotiviikoilla ja kansainvälisissä näyttelyissä.

Isän solmioissa Linnaan

Tyyki Design -merkillä työskentelevä Miia Aaltonen on tehnyt ensimmäisen luomuksensa itsenäisyyspäivän vastaanotolle kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirénille.

Puku on syntynyt 60 kierrätetystä kravatista ja iltalaukku mainoskassimateriaalista. Puvussa on myös Sirénin isän solmioita.

– Materiaali on hankittu kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, second hand -kaupoista sekä saatu lahjoituksina. Haastavaa oli löytää juuri samansävyiset tummansiniset kravatit, joissa sai olla ainoastaan hieman jotain valkoista. Idea iltapukuun tuli vasta, kun sain kasaan riittävän määrän solmioita. Ensin niistä piti loihtia hame tai joku muu kevyempi vaatekappale, Aaltonen kertoo.

Työ oli haastavaa, sillä puvussa on paljon sommittelua ja pieniä paloja. Vaate on myös aika painava ja sisältää monta monta metriä silkkiä. Aaltonen on valmistanut iltapukuja myös kierrätysfarkuista. 

Sirénin asua koristavat Namu Jewellery -merkin kierrätyshopeiset korvakorut, jotka on suunnitellut Mari Ruohomäki

– Teen tänä vuonna ensimmäistä kertaa korut linnanjuhliin. Käytin kierrätyshopeaa ja tein korut asiakkaan toiveita kuunnellen ja hänen upeaan pukuunsa sopivaksi. Teemana linnanjuhlissa on tänä vuona kierrätys, joten kierrätyshopeiset korut sopivat oivallisesti teemaan, Ruohomäki kertoo.

 

Neljän korun takana

Hanna Korhonen on suunnitellut itsenäisyyspäivän vastaanotolle koruja neljälle asiakkaalle. Yhtä hän ei saa nimetä, mutta kolme muuta ovat kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie, terveystieteiden tohtori Minna Elomaa-Krapu, sekä Vaasan Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Antonio Teca.

Sinisiipi-nimiset kaula- ja korvakorut on suunniteltu satavuotiaan Suomen itsenäisen matkan kunniaksi. Elomaa-Krapun kaulakoru esittää paatsamasinisiipeä, joka juhlavuonna valittiin satavuotiaan Suomen kansallisperhoseksi. Koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.

Antonio Tecan sormukset ovat taonnoilla koristellut sormukset, joiden kuviointi on luonnon pintoja mukaileva. Ne tuovat mieleen rosoisen kallion ja männynkaarnan tai veden väreilyn.

Mari-Leena Talvitien sormuksen materiaali on Lapin kullasta seostettu kulta, hopea, konjakin väriset timantit. Tämäkin koru on ollut esillä Kuopion Kultaseppien yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestetyssä näyttelyssä 2017-2018.
 


Uusiotuottamisen pioneereilta kahdeksan pukua linnaan

Uusiokäytettyjä materiaaleja ja ekologisia vaatteenvalmistustekniikoita töissään käyttävät Remake EkoDesignin trashionista Outi Pyy ja ompelijamestari Paula Malleus loivat tänä vuonna yhteensä kahdeksan ekodesign pukua linnan juhliin.

Niissä näkyy koko uusiotuottamisen ja tekstiilikierrätyksen kirjo. Yksinkertaisimmillaan pukuja on korjattu ja muokattu kevyesti ja monimutkaisimmillaan ne on luotu kokonaan alusta lähtien erikoismateriaaleja ja erikoistekniikoita käyttäen.

Alla on yksi esimerkki kaksikon puvuista. VHS on kotimainen uudelleenkäytetystä videonauhasta käsinkudotusta kankaasta tehty puku. Sen pukee ylleen Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokosken puoliso vaikuttajaviestinnän johtava neuvonantaja Elina Moisio. Korut ovat vuoden 2019 kultaseppämestari Eero Hintsasen suunnittelemia.
 

Jatkokäyttö jo mielessä

Pukusuunnittelija Suvi Hänninen on tehnyt Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kaksi pukua yhdessä Klara Kivilahden kanssa. 
Toinen puku on suunniteltu Tiina Laisi-Puheloisen kaksiosainen puku ja toinen ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen värikäs puku. 

Laisi-Puheloinen on Priceff-startup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tutustunut Kivilahteen syöpäsäätioön juhlatoimikunnassa. Hän menee itsenäisyyspäivän vastaanotolle miehensä kenraali Ari Puheloisen kanssa. 

Laisi-Puheloinen on toiminut rauhanturvaajana Kosovossa, ja hänellä on kaksi kunniamerkkiä, joille haluttiin saada hyvä näkyvyys. 

– Tiinan puku on kaksiosainen, joten sitä voi käyttää jatkossa erikseen tai yhtä kokonaisuutena ja näin se on monikäyttöinen. Kierrätys ja ympäristöteemaa on hyödynnetty tänä vuonna puvuissa monin eri tavoin, Klara Kivilahti kertoo.

Kaksikon toisen, eli Ylioppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Pulkkisen puvun värit ovat ylioppilaskunnan 150-vuotisjuhlajulisteesta. Kangas on painatettu Aitoossa Prinscopion tehtaalla. 

Pulkkisen asuun kuuluu Ylioppilaskunnan juhlakääty, joka ei saa koskettaa ihoa, eli se täytyi ottaa suunnittelussa huomioon.

– Halusimme, että Suvi voi käyttää pukua ympäri vuoden ystävien häissä ja kesäjuhlissa itsenäisyyspäivän juhlien lisäksi, Kivilahti kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: pukujen ja korujen tekijät

Supercell tuo koodauskoulun Helsinkiin: Ei opettajia, ei luokkia, ei päästötodistuksia

5 joulukuu, 2018 - 11:34

Supercellin perustaja Ilkka Paananen tuo Helsinkiin Hive Helsinki -nimisen koodauskoulun, jonka esikuva on  Pariisissa mainetta niittänyt École 42. Paananen kertoi hankkeesta Slush-tapahtumassa Helsingissä.

Haapaniemenkatu 5:een Sörnäisissä perustettava koulu on tarkoitettu 18–30 -vuotiaille. Sitä vanhemmilla ei ole kouluun asiaa.

Koulusta tekee erikoisen muun muassa se, että sinne ei palkata opettajia eikä perinteisiä luokkahuoneita ole. Tehtävät ovat projektiluontoisia ja ne tulevat yhteistyöyrityksiltä. Niitä ovat muun muassa F-Secure, Nokia ja Rovio. Mukana on muös ulkomaisia yrityksiä kuten Zalando. Koulusta valmistuneet eivät saa todistusta, mutta halutessaan koulu luovuttaa heille diplomin ja selvityksen opinnoista.

– Hyvä ohjelmoija voi olla kuka tahansa, jolle ei vaan ole annettu mahdollisuutta. Usein ajatellaan liian stereotyyppisesti, että ohjelmoinnissa tietynlaiset miehet. Millainen maailma olisi, jos kirjoja kirjoittaisivat vain tietyn tyyppiset miehet, Paananen sanaili Slush-lavalla keskiviikkona.

École 42 on onnistunut kouluttamaan koodaajat ilman oppikirjoja, opettajia ja luokkia. 

– Kun kävin koulussa ensimmäisen kerran, olin todella vaikuttunut. Oppilaat oppivat koodaamaan tekemällä tehtäviä yhdessä. En ole koskaan kokenut sellaista energiaa ja intoa missään muussa koulussa. Mieleen tuli Slushin kaltainen tapahtuma. Tuli välittömästi mieleen, että tällainen konsepti täytyy tuoda Helsinkiin.

Ensimmäisessä vaiheessa 100 paikkaa

Aivan kuten Pariisissa, myös Hive Helsingin oppilaat valikoidaan nettitestin kautta. Siinä arvioidaan muun muassa kokelaiden luovia kykyjä. Testin läpäisseet kutsutaan seuraavaan vaiheeseen, eräänlaiseen pääsykoekurssiin, joka kestää 4 viikkoa. Sen aikana hakijoista seulotaan ne, jotka näyttävät olevan riittävän motivoituneita ja kykeneviä opiskelemaan koulussa.

– Pariisissa puolella sisään päässeistä ei ole minkäänlaista taustaa koodauksesta. Muutamassa vuodessa sata prosenttia opiskelijoista on saanut koodausalan töitä. Heistä 30 prosentista on tullut yrittäjiä, Paananen listasi.

Koulua rahoittaa voittoa tavoittelematon säätiö, johon Superell investoi 8-10 miljoonaa euroa. Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen mukaan toivotaan julkista rahaa.

Nettitesti julkistetaan tammikuussa ja koulu on tarkoitus avata elokuussa. Ensimmäisessä vaiheessa sisään otetaan 100 opiskelijaa.

Hive Helsingin johtajana toimii Minna Kivihalme. Hän on toiminut Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjelmajohtajana. Koulun johtokuntaa vetää Linda Liukas.

Paanasen mukaan koodauskoulusta kilpaili useita maita.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Stepan Sarpanevalla on Suomen harvinaisin ammatti – aivokirurgin tarkkuudella 35 luksuskelloa vuodessa

5 joulukuu, 2018 - 10:00

Syventävissä kelloseppäopinnoissa Sveitsissä Stepan Sarpanevalle selvisi, että hän on aika hyvä. Silmän ja käden yhteispeli oli saanut harjoitusta jo lapsena pienoismalleista, mutta vasta tuhannet tunnit tekivät ammattilaisen.

– Tämä on teknisesti aika lähellä aivokirurgin hommaa. 

Sarpaneva suunnittelee ja valmistaa Kaapelitehtaan työpajallaan luksuskelloja; hinnat liikkuvat 2 500 eurosta aina useisiin kymppitonneihin saakka.

Luksustuotteen määritelmä on Sarpanevan mukaan se, että niitä on vähän ja ne ovat vaikeasti saatavilla. S.U.F Helsinki -tuotemerkillä valmistetaan vuodessa noin parisataa kelloa, mutta täysin taidekäsityötä olevia Sarpaneva-kelloja vain 35 kappaletta.

– Sarpaneva-kellot ovat yksittäiskappaleita, ja ne tehdään asiakkaiden kanssa yhteistyössä. Asiakkaat löytyvät ympäri maailmaa, vain 10 prosenttia myydään Suomeen.

S.U.F Helsinki -kellot puolestaan myydään verkkokaupan ja muutaman vähittäisliikkeen kautta pääasiassa Suomeen. Ne tehdään pienissä sarjoissa, ja osat valmistetaan alihankintana. Suunnittelu ja kokoonpano tapahtuvat Helsingissä.

Sarpaneva oli valmis oman brändin rakentamiseen opiskeltuaan ja työskenneltyään kymmenen vuoden ajan kellomaa Sveitsissä. 

Suomessa kelloja omalla tuotemerkillä tekee kaupallisesti hänen lisäkseen vain pari muuta.

– Tämä on Suomen harvinaisin ammatti, mutta silti kannattavaa liiketoimintaa, hän sanoo. 

Pelkoa ja bensan käryä

Brändi nojaa vahvasti tarinoihin, joissa näkyvät niin suomalainen melankolia kuin Sarpanevan kiinnostus moottoripyöriin. Moonshine-kuva ja käynnistyspolkimen ratas ovat tärkeitä kellon osia.

– Suomalaisuudessa kiinnostavat siihen sisältyvät pelko, kylmyys ja pimeys. Kellojeni tarina on lähellä tekijäänsä.

Työssään hän kertoo ajautuvansa hiljaisuuteen ja syvään keskittymiseen.

– Muuten en kaipaa suurta hiljaisuutta, enemmänkin bensan käryä ja meteliä.

Sarpaneva on tuottelias suunnittelija, uutta on aina mielessä.

– Jostain tulee palo tehdä aina uutta. Se saa välillä hulluuden partaalle, mutta suunnittelemiseen onneen se liittyy.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
 

Juttu julkaistaan Yrittäjä-lehdessä 6 / 2018.

Sivut