Yrittajat.fi

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 53 min sitten

Pk-yrityksissä "kultakausi" – kolme alaa kasvun kärjessä

22 tammikuu, 2018 - 15:00

Tilitoimistopalveluita ja taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavan Talenomin tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä nautitaan nyt kultakaudesta.

Barometrin mukaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi marraskuussa peräti 8,4  prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Syyskuusta marraskuuhun liikevaihto pomppasi 6,5 prosenttia.

Marraskuussa kasvun kärjessä olivat teollisuus (12,4 prosenttia), rakentaminen (12,1 prosenttia) ja palveluala (10,2 prosenttia). Kaupan kasvu oli 5,2 prosenttia.

Kolmen kuukauden tarkastelujaksolla rakentaminen vei kärkipaikan (13,9 prosenttia).

Maantieteellisesti parhaimmat kasvuluvut saatiin Pohjois-Pohjanmaalla (14,2 prosenttia) ja Pirkanmaalla (4,6 prosenttia). Samat alueet olivat kärjessä myös kolmen kuukauden jaksolla arvioituna.

– Jo ennen joulukuun lukuja voi ennakoida, että myös viimeinen vuosineljännes meni pienissä ja keskisuurissa yrityksissä päättyneenä vuonna erinomaisesti. Joulukuuta on nyt syytä seurata erityisen tarkasti, sillä edellytykset ovat olemassa aina vuoden kovimmaksi kasvukvartaaliksi, sanoo Talenomin toimitusjohtaja Jussi Paaso.

– Työttömien työnhakijoiden määrä on supistunut marraskuussa lähes tuplasti ennakoitua nopeammin. Tähän pk-yritysten kultakausi ei voi olla vaikuttamatta, kun muistetaan että yli puolet kotimaisten yritysten työpaikoista on pk-yrityksissä, Paaso toteaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Näiden elämyspelien suosio kiihtyy – "löytänyt nopeasti yleisönsä"

22 tammikuu, 2018 - 13:52

Viime vuosina voimakkaasti suosiotaan kasvattaneiden pakohuonepelien menestysbuumi jatkuu.

Joensuulaislähtöinen Huonepakopeli-ketju aikoo laajentua muualle Suomeen. Yritys etsii ketjuyrittäjiä avaamaan konseptin mukaisia toimipisteitä keskisuurten kaupunkien keskustoihin.

– Huonepakopeli on nopeasti löytänyt yleisönsä Joensuussa ja Mikkelissä, joten testattu konsepti soveltuu myös muualle Suomeen, kunhan löydämme innostuneet ihmiset niitä vetämään ja sopivat tilat kaupunkien keskustoista, kertoo ketjun perustaja Juha-Mikael Malinen.

– Etsimme nimenomaan operatiivisesta toiminnasta vastaavia yrittäjiä, joille annamme käyttöön valmiin ja hyväksi havaitun konseptin huonepakopelin liiketoimintaan. Vuokraamme yrittäjälle valmiit pelit, joten pelien suunnittelua ja rakentamista yrittäjän ei tarvitse osata. Sen sijaan päivittäisen toiminnan organisoinnista, pelien kokoamisesta ja korjaamisesta, rekrytoinneista, paikallismarkkinoinnista ja liiketilan kalustamisesta vastaa kukin yrittäjä itse.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Huonepakopeli

Arvostettu talouslehti listasi 30 alle 30-vuotiasta huippunimeä – nämä suomalaiset mukana

22 tammikuu, 2018 - 11:42

Arvostettu talouslehti Forbes on listannut 30 alle 30-vuotiasta huippuyrittäjää.

Listalla on kaksi suomalaisnimeä.

Forbes nostaa esiin 26-vuotiaan Joonas Aholan, joka on MeetingPackagen perustaja ja toimitusjohtaja.

MeetingPackage on vuonna 2014 perustettu kokous- ja tapahtumatilojen markkinapaikka. Palvelulla on yli 250 000 kokoustilaa 120 maassa.

– Tuote toimii, nyt pitää nostaa vauhtia ja liikkua todella nopeasti, Ahola kertoi viime syksynä Kauppalehdelle.

Palvelu oli tuolloin kerännyt sijoittajilta 1,2 miljoonaa euroa.

Toinen suomalainen Forbesin listalla on 29-vuotias Iiro Kormi, joka on Zadaan toimitusjohtaja.

Zadaa on muotisovellus, joka auttaa käyttäjiään ostamaan ja myymään vaatteita samankokoisilta ja -tyylisiltä käyttäjiltä.

– Laajentumisen myötä olemme saaneet jo viikossa Norjasta, Saksasta, Hollannista, Ruotsista ja Japanista asti vaikuttajia ja suunnittelijoita innostumaan palvelustamme, Kormi kertoi lehdistötiedotteessa marraskuussa.

Zadaalla on yli 150 000 käyttäjää. Lisäksi palvelu tekee yhteistyötä muotibloggaajien kanssa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Zadaa

 

Palkittu yrittäjä paljastaa motivaationsa lähteet - "en pidä itseäni bisnesmiehenä vaan rakentajana"

22 tammikuu, 2018 - 08:55

Mikkelin kaupungin yrityspalkinto jaettiin lauantaina Rakennusliike Ola Oy:lle.

Yrittäjä Olli Heinikainen tutustui yrittäjyyteen jo lapsuusvuosina isän toimiessa tori- ja antikvariaattikauppiaana. Pojan ensimmäinen kesätyöpaikka oli mansikanmyyjänä.

– Koulunkäynti oli aika nihkeää vielä lukiossakin, mutta tekussa huomasin olevani omalla alalla ja kiinnostuksen myötä opinnot alkoivat maistua jopa stipendin arvoisesti. Ja kyllä ensimmäinen työpaikkakin irtosi paljolti opintomenestyksen kautta, Olli Heinikainen muistelee Mikkelin kaupungin verkkosivuilla.

Nyt Heinikaisen luotsaama rakennusliike Ola tekee lähes viiden miljoonan euron liikevaihtoa.

– Kuopiossa asuessani sain rakentaa todella monipuolisesti: Männistön kirkko, torinaluspysäköinti, Lihakunnan teurastamo, koulut, liikekeskukset  ja sairaalan rakentaminen  opettivat paljon. YIT:ssä vannottiin tuolloin sisäisen yrittäjyyden nimeen ja esimiestasolla kaikkien katsottiin olevan sisäisiä yrittäjiä. Tähän liittyen yhtiö tarjosi myös toimitusjohtajakoulutuksen, jossa oli mahdollisuus kuulla loistavia luennoitsijoita eri alojen huipuilta.

Nuorisotyön tukemisesta virtaa

Heinikainen korostaa erityisesti oman henkilökunnan osaamisen ja motivaation merkitystä.

– Kaikki, mikä suinkin on järkevää, tehdään itse. Alihankkijoihin turvaudutaan harvoin. Näin kokonaisuus, yksityiskohdat ja laatu pysyvät hanskassa, vakuuttaa Heinikainen.

– En pidä itseäni bisnesmiehenä, vaan rakentajana. Raha ei motivoi minua yrittäjänä, vaan mahdollisuus keksiä oikea toteutustapa hankalaankin paikkaan, oman porukan jatkuva kehittyminen rakentajina sekä työpaikkojen varmistaminen omalle väelle innostavat rahaa enemmän.

Heinikaista motivoi myös nuorisotyön tekeminen ja tukeminen.

– Tällaisesta nuorisotyötä tekevien seurojen tukemisesta tuntuu tulevan virtaa yrittämiseenkin, Olli Heinikainen pohtii.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Rakennusliike Ola

Tuhannen taalan paikka siirtää yritys digiaikaan – Digi tuo työhön sujuvuutta

22 tammikuu, 2018 - 07:00

Yrittäjän digikoulukiertue tuo digitalisaation yrittäjän luo rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Digikouluja järjestetään ympäri Suomen ja ne ovat täysin maksuttomia pk-yrittäjille ja -yrityksille.

– Digikoulut järjestetään vuonna 2018 yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kumppanimme vuoden 2018 digikoulussa ovat Elisa, Holvi, Fennia ja Elo, kertoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pk-yrittäjät huomio: Kotisivu puuttuu hälyttävän monelta

Digiherätykselle on Suomessa kova tarve. Viime keväänä tehty Googlen ja Suomen Yrittäjien selvitys paljasti, että suomalaiset pk-yritykset ovat jääneet jälkeen digitaalisessa kehityksessä. Suomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä hieman yli kolmanneksella ei ole edes verkkopresenssiä eli yrityksellä ei esimerkiksi ole kotisivua.

Toukokuussa 2017 tehdyssä selvityksessä oli mukana lähes 67 700 yritystä, jotka työllistävät 1–249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa vuodessa.

Digi tuo kasvua

Digitalisaatio tuo tutkitusti kasvua, joka korostuu laaja-alaisimmin toimintaansa ja palveluitaan digitalisoineissa yrityksissä.

Elokuussa 2017 tehdyssä Elisan ja Yrittäjien kyselytutkimuksessa yritykset arvioivat, että vajaa 20 prosenttia niiden kasvusta tulee digitalisaation kautta. Tämä lukema on huomattavasti korkeampi niiden joukossa, jotka ovat digitalisoineet toimintaansa laajasti tai joiden palvelut perustuvat digitaalisuuteen. Tähän tutkimukseen vastasi 594 suomalaista pk-yrittäjää.

– Digitaalinen maailma avaa valtavan määrän mahdollisuuksia ja tuo yrittäjän arkeen sujuvuutta, joustavuutta ja tärkeimpänä kasvua. Meidän tehtävämme Elisalla on tarjota yrittäjille työkaluja, joilla voi helpottaa arkea ja tehdä jokapäiväistä työtä fiksummin. Me haluamme antaa jokaiselle yrittäjälle mahdollisuuden digitalisointiin – mahdollisuuden pienenkin olla suuri, sillä juuri sitä digitaalisuus on parhaimmillaan, Elisan Yritysasiakkaat-osaston päällikkö Nora Airas valottaa.

Tieto on arvokasta, tietoturva syytä laittaa kuntoon

Digikouluissa kuullaan jokaisella paikkakunnalla paikallisen yrittäjän tarina siitä, miten kyseinen yrittäjä on vienyt yrityksensä digiaikaan. Tämän jälkeen yrittäjät voivat osallistua kahteen käytännönläheiseen työpajaan. Työpajojen teemat ovat Kyberturvallisuus kuntoon, Palvelut ja tiedot pilveen ja Taloushallinto digiaikaan.

Fennian työpajassa kartoitetaan yrityksen tietoturvan taso ja annetaan suosituksia tietoturvariskien hallintaan. Osallistujilla onkin syytä olla kannettavat tietokoneet tai tabletit mukanaan.

– Tieto itsessään on arvokasta omaisuutta yrityksille. Jos yrityksen järjestelmät eivät ole käytössä tai tieto tuhoutuu, se voi aiheuttaa isojakin kustannuksia ja vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuuden, Fennian riskipäällikkö Jani Salonen sanoo.

Holvin markkinoinnista ja PR:stä vastaavan päällikön Elina Räsäsen mukaan yhä useamman yrityksen liiketoiminta on riippuvaista tietojärjestelmistä.

– Monet perinteiset taloudenhallinnan palvelut eivät enää palvele pienyrittäjän tarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä. Työkalut taloudenhallintaan eivät ole kustannustehokkaita ja vievät liikaa aikaa yrittäjän arjesta. Holvin tavoitteena on, että yrittäjät voivat hoitaa taloushallintonsa yhä ketterämmin digitaalisten työkalujen avulla.

Viime vuonna Yrittäjän digikoulu kiersi noin 15 paikkakunnalla yhteistyössä Reboot Finland -hankkeen kanssa. Reboot Finland on työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Finpron hanke, joka uudistaa Suomea digiaikaan useilla eri toimenpiteillä.

Kevään digikoulujen ilmoittautuminen avautuu helmikuussa. Lisää tietoa digikouluista ja kiertuepaikkakunnista:

www.yrittajat.fi/digikoulu

Lue lisää: Googlen maajohtaja: ”Pk-yritysten olemassaolo asiakkaille uhattuna”

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Toiminimestä kansainvälistyväksi osakeyhtiöksi

21 tammikuu, 2018 - 17:45

Emmi Salon liikunta- ja ravitsemusalan yritys Fitverstas Oy on kasvanut toiminimestä kommandiittiyhtiön kautta osakeyhtiöksi. Kaikki vaiheet ovat Kokkolan Vuoden 2017 nuoreksi yrittäjäksi valitun Salon mielestä olleet tarpeellisia.

– En tekisi mitään toisin, jos lähtisin nyt yrittäjäksi. Minulla olisi taatusti ollut paljon enemmän paineita ja stressiä, jos olisin heti alussa perustanut osakeyhtiön ja ryhtynyt tavoittelemaan isoa liikevaihtoa.”

Yrittäminen on sujunut Salosta helposti ja jouhevasti, kun yritys on saanut kasvaa isommaksi omassa tahdissaan. Aluksi Salo pyöritti yritystä kotoaan ja vasta viime syksynä siirtyi omaan toimistoon.

Suomen Yrittäjien jäsenyydestä Salo kokee hyötyneensä paljon yritystoiminnan eri vaiheissa.

 – Olen saanut Suomen Yrittäjistä paljon hyviä neuvoja, kuten myös KOSEKista (Kokkolanseudun Kehitys Oy), Salo kiittää.

Blogi toi ensimmäiset asiakkaat

Salosta tuli yrittäjä toukokuussa 2014. Hän oli muuttanut Tampereelta Kokkolaan opiskelemaan markkinointia, yrittäjyyttä ja johtamista ammattikorkeakouluun. Oman, personal trainer -palveluja tarjoavan yrityksen perustaminen oli ollut mielessä jo opintojen alkaessa. Salo on aiemmin kilpaillut niin ratsastuksessa kuin telinevoimistelussa, ja hän on valmentanut molempien lajien harrastajia.

 – Lähdin yrittäjäksi rennolla otteella ja sillä asenteella, että katsotaan, mitä tapahtuu, Salo kertoo.

Yritystoiminta lähti käyntiin oikein hyvin. Uudella yrityksellä oli valmiina iso liuta maksavia asiakkaita, koska Salo oli pitänyt Tampereelle jääneen ystävänsä kanssa treeniblogia, jota luettiin Suomen ulkopuolellakin.

 – Yritykseni laskutus oli hyvä heti ensimmäisestä kuukaudesta lähtien, koska blogin seuraajat olivat jo pitkään kyselleet, mistä he saisivat ostaa treeniohjeita.

Valmentajien tiimi kasvaa

Salo ryhtyi heti kasvattamaan Fitverstaan valmentajatiimiä.

 – Ensimmäinen valmentaja tuli tiimiini kahden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta, Emmi Salo kertoo.

Nyt Salolla on 14 toiminimellä työskentelevää valmentajaa. Franchising-mallilla toimivat yrittäjät saavat Salon yritykseltä tukea liiketoimintansa pyörittämiseen ja markkinointiin.

Tällä hetkellä valmentajien henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ravinto- ja liikuntavalmennusta saa 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Valmentajien joukko kasvaa yhdellätoista, kun Fitverstaan omassa valmentajakoulutuksessa olevat opiskelijat valmistuvat maaliskuussa. Sen jälkeen lähivalmennus leviää vielä viiteen uuteen kaupunkiin.

 – Asiakkaita meillä on noin 30 000 eri puolilla Suomea, Salo kertoo.

Ensi vuonna ulkomaille

Salo ei ole ehtinyt itse toimia valmentajana enää aikoihin. Valmentajien kouluttaminen ja yrityksen toiminnan kehittäminen täyttävät täysin Fitverstaan omistajan, toimitusjohtajan ja samalla Fitverstaan ainoan palkallisen työntekijän työpäivät. Avukseen Salo on hankkinut johdon assistentin, myyntivalmentajan ja tiimivalmentajan. He toimivat toiminimellä ja laskuttavat Salon yritystä.

Seuraavaksi Salo vie Fitverstaan ulkomaille. Ensin suunnataan Isoon-Britanniaan, sitten Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Ruotsiin.  Kansainvälistyminen on Salon mielestä helpoin aloittaa englanninkielisistä maista, koska englanninkielisiä tuotteita voidaan kohdentaa useaan maahan ja käännöstyö pitää tehdä vain kerran. Apua kansainvälistymissuunnitelmiinsa Salo on saanut muun muassa KOSEKista.

Kansainvälistymissuunnitelmat olivat syynä siihen, miksi Salo vaihtoi toiminimestä kommandiittiyhtiöön alkuvuodesta 2017.

 – Hain Tekesiltä innovaatiorahoitusta kansainvälistymiseen, eikä tukea myönnetä toiminimelle, Salo kertoo.

Kommandiittiyhtiö tuntui vielä tuossa vaiheessa Salon mielestä paremmalta ja kevyemmältä vaihtoehdolta kuin osakeyhtiö.

 – Kommandiittiyhtiö ei eroa rakenteeltaan juurikaan toiminimestä, joten se oli helppo ja turvallinen askel eteenpäin.

Tuossa vaiheessa ei ollut vielä tietoa siitä, että yrityksen liikevaihto tulisi kasvamaan räjähdysmäisesti. Syksyllä Salo oli jälleen uuden tilanteen edessä.

Osakeyhtiö laajenee konserniksi

Asiakkaat innostuivat ostamaan Fitverstaan verkkosivuilta Salon tuotteistamia uusia treenipaketteja niin paljon, että liikevaihto pomppasi yhtäkkiä 300 prosenttia ylöspäin ja Salon veroprosentti kipusi 48 prosenttiin.

Verotuksellisista syistä Salon oli järkevää ruveta maksamaan itselleen palkkaa ja vaihtaa yritysmuoto osakeyhtiöksi.

 – Minulle on ollut hirveän korkea kynnys ruveta maksamaan itselleni palkkaa, koska sehän on yritykselle kulu. Osakeyhtiö tulee kuitenkin järkeväksi yritysmuodoksi siinä vaiheessa, kun yrityksen liikevaihto on noin 100 000 euroa, Salo sanoo.

Fitverstaan liikevaihto nousi 2017 noin 350 000 euroon.

Salon osakeyhtiöstä tulee hyvin pian konserni, koska hän perustaa kansainvälistymistä varten tytäryhtiön. Myös valmennettavien koulutus on tarkoitus eriyttää tulevaisuudessa omaan, emosta erilliseen yhtiöön.

Emmi Salon neuvot aloittavalle yrittäjälle:
  • Suunnittele hyvin. Suunnitelma saa elää, eikä kaikkea tarvitse tietää etukäteen. On silti helpompi lähteä liikkeelle, jos tietää, mitä tekee esimerkiksi ensimmäiset kuusi kuukautta.
  • Kokeile uutta. Uutta ei kannata pelätä, koska vanhaan voit aina palata, jos kokeilu ei toimi.
  • Pidä kulut pieninä ja hanki hyvä kirjanpitäjä. Todella harva yrittäjä on mestari kirjanpidossa. Hyvä kirjanpitäjä auttaa kaikissa talousasioissa, myös yritysmuodon muuttamisessa.

 

Lue lisää yrityksen perustamisesta ja yritysmuodon valitsemisesta >>

 

Hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas maksaa vuosittain suuren summan äitiyslomien kustannuksia

20 tammikuu, 2018 - 08:31

Anne Kangas tietää äitiyslomakuvioiden pyörittämisen hyvin sekä yrittäjänä että äitinä. Hän palasi itse äitiyslomalta puolisen vuotta sitten. Kankaan yritys Hoitokoti Päiväkumpu Oy työllistää noin 160 kokoaikaista työntekijää, enimmäkseen naisia.

Hän on iloinen siitä, että nykyään työnantaja saa 2500 euron kertakorvauksen, kun työntekijä jää äitiyslomalle, mutta eihän se riitä kattamaan kustannuksia.

– Laskelmiemme mukaan yksi lapsi maksaa äidin työnantajalle nettona noin 8 000 euroa. Siinä on jo otettu huomioon huhtikuun alusta voimaan tullut 2 500 euron kertakorvaus, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Tuo 8 000 euroa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Kovin reilua ei ole sekään, että nykyjärjestelmän jäykkyyden vuoksi vain 54 prosenttia yrittäjistä on pystynyt pitämään lapsensa syntymän yhteydessä perhevapaata. Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä.

– Itsekään en yrittäjänä voinut jäädä pitämään osittaista hoitovapaata niin kuin olin ajatellut, vaan palasin juhannuksena töihin. Kyllähän noin vuoden ikäinen on aika pieni vietäväksi päiväkotiin, Anne Kangas toteaa.

Hän on sumplinut hoitokuvioita miehensä kanssa. Kangas tekee etäpäiviä ja heillä käy myös yksityinen hoitaja. Perheen esikoinen on nelivuotias.

– Meidän yritys on jo sen verran suuri, että voin järjestellä hoitoasioita, mutta pienissä yrityksissä sen yrittäjän pitää itse olla kokopäiväisesti hoitamassa asioita, sanoo Anne Kangas.

Jopa kassakriisi voi uhata

Nykyjärjestelmä voi johtaa yrityksen jopa kassakriisiin, kun yritys maksaa poissaolevalle työntekijälle ja saa vasta myöhemmin korvauksia Kansaneläkelaitokselta.

– Meillä jäi kahdeksan työntekijän ryhmäkodista saman vuoden aikana neljä työntekijää äitiyslomalle. Jos se olisi ollut yrityksemme ainoa yksikkö, tilanne olisi ollut todella vakava, yrittäjä Anne Kangas sanoo.

Hoitokoti Päiväkumpu Oy:llä on Helsingissä 11 ryhmäkotia, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuksille ja muistisairaille. Sen lisäksi yrityksellä on kehitysvammaisten palvelutalo ja se tarjoaa myös kotihoitoa ja -siivousta sekä päivätoimintaa.

Tarvitaan joustavampi ja reilumpi järjestelmä

Suomen Yrittäjät on vaatinut, että perhevapaajärjestelmän kustannuksiin ohjataan nykyistä enemmän verovaroja yrittäjiltä tulevien eurojen sijaan. Lisäksi yrittäjien mahdollisuutta pitää omia perhevapaita pitää parantaa.

– Noin puolet äidin työnantajalle aiheutuvista kustannuksista syntyy päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lasta. Päiviä on arvioitu olevan keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden, joista äidit pitävät 60 prosenttia. Näiden päivien palkkakustannuksia ei tällä hetkellä kompensoida työnantajalle lainkaan, sanoo SY:n Harri Hellstén.

Lisäksi työnantajan kustannuksia lisäävät esimerkiksi raskauden aikaiset sairauspoissaolot.

– Kyllähän meilläkin monella hoitajalla on vaikeaa tehdä työtään raskauden loppuvaiheessa ison vatsan kanssa, mutta kyllä vaan osa painaa menemään, hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Hän toivoo, että yhteiskunta osallistuisi enemmän perhevapaiden kustannuksiin, etteivät ne jäisi varsinkin naisvaltaisten alojen yrittäjien maksettaviksi.

– Ja meille yrittäjille pitäisi löytyä joustavampia malleja perhevapaisiin ja esimerkiksi hoitojärjestelyihin, että yrittäjyys ja perhe voidaan yhdistää paremmin, Anne Kangas sanoo.

Yrittäjä, muista hakea 2500 euron korvaus

Työnantajalle maksettava 2500 euron kertakorvaus äidin perhevapaasta tuli voimaan viime huhtikuussa. Kelalta sitä on haettu touko–joulukuussa nyt noin 7000 kertaa. Toukokuussa ratkaistiin 100 hakemusta, mutta esimerkiksi marraskuussa niitä oli jo noin lähes 1800.

Hakuaikaa on kuusi kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen. Ensimmäisten korvauksiin oikeutettujen hakuaika päättyy elokuussa.

– Meidän yritys ei ole vielä hakenut korvauksia, haemme yhtä aikaa vuosilomakustannusten korvausten kanssa, yrittäjä Anne Kangas kertoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Maan parhaat yrittäjyysopet haussa – Ilmianna erinomainen valmentaja

19 tammikuu, 2018 - 17:00

Suomen Yrittäjät etsii valtakunnallisella yrittäjyysopetuskilpailulla innovatiivisimpia ja vaikuttavimpia yrittäjyyspedagogiikan malleja ammatillisen koulutuksen kentältä.

Kilpailussa ovat sarjat sekä ammattioppilaitoksille että ammattikorkeakouluille.

SY:n digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilän mukaan viime vuosina ammattikorkeakoulujen yrittäjyysopetuksen saralla on tapahtunut myönteistä kehitystä.

–  Opettajakunnassa on alettu ymmärtää, että yrittäjämäinen toiminnallinen pedagogiikka tarjoaa erinomaisen alustan harjoitella työelämässä tarvittavia taitoja sekä soveltaa teoriaopetuksessa opittuja asioita käytäntöön.

Innovatiiviset mallit esille – luupin alla kansainvälinen twisti

Vuoden 2018 kilpailun teemana on ”Yrittäjyyttä ilman rajoja”. Tavoitteena on tuoda esiin vaikuttavia yrittäjyysopetuksen malleja, joissa on kansainvälistä twistiä.

Kilpailuun voivat ilmoittautua opettajat, mutta erinomaista opettajaa voi nykäistä hihasta ja kertoa kilpailusta.

– Opiskelijat ja yrittäjät, jotka tietävät AMK:ssa harjoitettavan hyvää yrittäjyysopetusta, voivat rohkaista opetuksesta vastaavia opettajia tai muita oppilaitoksen toimijoita osallistumaan ja lähettämään meille kilpailutyö, Mikkilä rohkaisee.

Kilpailutyöt toimitetaan kuvan muodossa 20. huhtikuuta 2018 mennessä. Kuva voi olla esimerkiksi mallinnus, piirros tai valokuva. Mukaan tulee liittää kirjoitus, joka antaa lisätietoa yrittäjyysopetuksen mallista ja sen vaikuttavuudesta. Kirjoitus voi olla pituudeltaan enintään 500 merkkiä ja siihen voi upottaa linkkejä videoihin, kuviin ja teksteihin. Kilpailutyö voi olla myös kokonaan videomuodossa.

Kummankin sarjan voittaja palkitaan opetushenkilöstön yrittäjyysosaamista kehittävällä 5 000 euron koulutussetelillä. Palkinnon mahdollistaa Osaavia opettajia – yrittäviä nuoria -projekti.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Nousukiidossa oleva suklaabrändi avaa uuden tehtaan ja siirtyy älypakkauksiin

19 tammikuu, 2018 - 13:52

Kevään aikana toimintansa aloittava suklaatehdas moninkertaistaa Goodion tuotantokapasiteetin ja lisää tuotantotyöntekijöiden määrää. Yritys haluaa kantaa sosiaalista vastuuta, työntekijöistä kymmenesosa on vaikeasti työllistyviä.

Tehdasinvestoinnin arvo on yli miljoona euroa. Tehtaaseen hankittiin artesaanisuklaan valmistuslaitteet Italiasta.

– Suklaamme kysyntä kotimaassa sekä ulkomaan vientimme ovat kasvaneet huimasti viime vuonna. Uusi tehdas mahdollistaa sen, että pystymme vastaamaan paremmin kasvuvauhtiin, kertoo Goodion toimitusjohtaja Jonni Sinkkonen.

– Vaikka saammekin käyttöön uusia laitteita, on tuotanto silti paljolti käsityötä, mikä takaa edelleen tuotteidemme uniikin maun ja laadun.

Tavoitteena täysi läpinäkyvyys tuotannossa

Tuotantotilojen lisäksi tehtaaseen valmistuu loppuvuodesta vierailukeskus, jossa halukkaat pääsevät tutustumaan suklaan valmistukseen, raaka-aineiden alkuperään sekä maistelemaan Goodion suklaita, myös kehitysvaiheessa olevia.

Goodion tavoitteena on tuotantoketjun täysi läpinäkyvyys.

– Uuden tehtaan myötä pystytään paremmin tukemaan kestävän kehityksen periaatteita ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Raaka-aineiden jäljitettävyys saadaan myös nostettua uudelle tasolle, kun pakkauksissa siirrytään käyttämään yksilöityjä älypakkauksia, Sinkkonen kertoo tiedotteessa.

Yrityksellä on myös kahvila Helsingissä.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Lakkoilu iskee moniin yrittäjiin – Professorikin uudistaisi sääntelyä

19 tammikuu, 2018 - 10:53

AKT ja Merimiesunioni valmistautuvat sulkemaan satamia 29. tammikuuta, jos satamayhtiöt eivät neuvottele lakkoon menevien työntekijöiden omasta työehtosopimuksesta. Molemmat liitot ovat työrauhan piirissä. Työnantajan mukaan työtaistelu koskee 40-50 työntekijää.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen.

Työoikeudellisesti poliittinen työtaistelu on toimi, joka kohdistetaan työmarkkinavastapuolen sijasta johonkin poliittiseen elimeen ja toteutetaan lopettamalla työnteko työpaikalla. Yleensä poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan eduskuntaan, valtioneuvostoon, kunnanvaltuustoon tai muihin poliittisiin toimijoihin.

Poliittinen lakko ei kuulu työaikaan

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen varoittaa, että järjestöpoliittiselta näyttävä toimi uhkaa aiheuttaa ongelmia monille yrityksille.

– Asetelma on vakava muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely on ajastaan jäljessä, mahdollistaa suhteettomat toimenpiteet ja voi aiheuttaa isoja vaurioita ulkopuolisille, tässä tapauksissa monille yrityksille, jotka ovat satamista riippuvaisia, sanoo Mäkynen.

Samanaikaisesti SAK kokoaa helmikuun alkuun työntekijöitä Senaatintorille poliittiseen työtaisteluun osoittamaan mieltä niin sanottua aktiivimallia vastaan.

Seppo Koskinen toteaa Evan raportissa, että Suomen tulisi siirtyä poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty. Poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.

Suomi on Koskisen vertailussa ainut Euroopan maa, joka suhtautuu täysin sallivasti poliittiseen lakkoiluun. Euroopassa poliittinen lakko ei saa Koskisen mukaan sitä suojaa, mikä työnantajan ja työntekijän välisille työtaisteluille, työtaisteluoikeudelle ja -vapaudelle, annetaan.

– Suomi kuuluu Eurooppaan tässäkin asiassa. Poliittinen lakko kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta työajan ulkopuolelle, Mäkynen toteaa.

Poliittinen lakko kohdistuu työnantajaan, jolle tulee menetyksiä lakon ajalta. Lakon vaikutukset leviävät laajasti myös muihin yrityksiin ja kansalaisiin.

SY vaatii työrauhasääntelyä uudistettavan – Professori esittää niinikään uudistuksia

Yrittäjät esittää, että hallituksen pitää käynnistää hanke, joka uudistaa työrauhasääntelyä. Nykyinen säätely on vanhaa, työriitalaki vuodelta 1962 ja työehtosopimuslaki vuodelta 1946. Säätely on SY:n mielestä myös epäselvää.

Työrauhasääntelyä pitää uudistaa osana laajempaa työmarkkinareformia, jota Suomessa tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi.

– Pitää luoda sääntely, joka estää kohtuuttomat tukityötaistelut. Valmistelu pitää käynnistää niin, että uusi linja voidaan kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, Mäkynen ehdottaa.

Mäkysen mukaan pitää luoda malli, joka nostaa selvästi laittomien lakkojen sakkoja ja rajoittaa suhteettomia poliittisia työtaisteluita.

– Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista.

Yrittäjät korostaa, että mielenosoittaminen ja lakko-oikeus kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi hallitusta vastaan osoitetaan mieltä työaikana.

– Vanhentuneen sääntelyn ja lakkoherkän kulttuurin vuoksi Suomessa on ollut työtaisteluita selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Erityisesti laittomia lakkoja on Suomessa moninkertainen määrä, Mäkynen muistuttaa.

Professori Seppo Koskisen analyysin mukaan lakkoja, joissa on ollut ainakin jossain määrin poliittinen motiivi, on 2000-luvulla järjestetty 1–2 vuodessa. Veturinkuljettajien lakko elokuussa 2017 oli poliittinen ja seurausta siitä, kun liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti avaavansa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

Kuva: iStockPhoto

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Porokolareita torjuva sovellus auttaa ammattiautoilijoita – Digiratkaisu pelastanut lukuisia poroja

19 tammikuu, 2018 - 09:44

Vuoden 2017 Kuljetuskuutio-palkinto myönnettiin jo kymmenien tuhansien autoilijoiden käytössä olevan Porokello-sovelluksen kehittäjille.

Porokellon alullepanijoina toimivat ammattiautoilijat, jotka voivat luoda sovellukseen varoituksia poroja havaitessaan. Varoitus näkyy tunnin ajan kaikille tiellä liikkujille, jotka ovat ottaneet Porokello-sovelluksen käyttöön sekä niille autoilijoille, jotka vastaanottavat varoitukset ajoneuvonsa navigaattoriin.

SKAL:in mukaan Porokello-sovellus on vuosien yhteistyön ja kehittämisen tulos. Se lähti liikkeelle kemijärveläisen Ahti Lahtelan ideasta. Poronhoitoalueella ikänsä asunut Lahtela kävi keskusteluja poronhoitajien kanssa, selvitti kolaritilastoja ja yllättyi porokolareiden suuresta määrästä. Ajatus reaaliaikaisesta porovaroitusjärjestelmästä tuli kuljetusyrittäjiltä.

Porokello-sovellus vapaasti ladattavissa

Porokellon toiminta perustuu ammattikuljettajien tuottamiin varoitussignaaleihin. Porokellossa on mukana yli 300 ammatikseen liikennöivää yritystä, joista yli 160 on kuljetusyrityksiä. Signaalilaitteina toimivat matkapuhelimet, joita on jaettu kuorma-autojen ohella muun muassa takseihin, linja-autoihin ja ambulansseihin. Ammattiautoilijoiden käytössä olevalla Porokello-puhelimella voi lähettää ja vastaanottaa porovaroituksia.

Syyskuusta 2017 alkaen porovaroituksia vastaanottavan Porokello-sovelluksen on voinut ladata sovelluskaupasta yleisimpiin puhelinmalleihin.

Palkinto luovutettiin eilen SKAL ry:n Älykästä logistiikkaa -seminaarissa Helsingissä.

Porokello on Lapin ELY-keskuksen hallinnoima hanke. Järjestelmän kehittämisessä ovat mukana myös Liikennevirasto, Paliskuntain yhdistys, Paikkatieto Online Oy, Milliemallie Oy, DNA Oyj, joka on toimittanut ammattiautoilijoiden käytössä olevat puhelimet ja liittymät sekä V-Traffic, jonka palvelu lähettää varoitukset noin puoleen miljoonaan henkilö- tai kuorma-auton GPS-navigointilaitteeseen. 

Vuoden 2016 Kuljetuskuutio myönnettiin Tullille panostuksista kuljetusrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnassa. 

 

Kuva: Pixhill

toimitus (at) yrittajat.fi

Teollisuus: Suomessa osaamista mikromuoviongelman nujertamiseen – ”Karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois”

18 tammikuu, 2018 - 17:00

Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen muovistrategian, jossa ongelmaa lähestytään enemmän kannusteiden kuin velvoitteiden kautta. Komissio lupasi lisää rahaa kiertotaloushankkeisiin.

Kun puhutaan mikromuoveista, puhutaan alle viiden millimetrin synteettisistä partikkeleista. Vesistöihin päätyy vuosittain noin 12,2 miljoonaa tonnia muovia maailmassa.

– Siitä valtaosa on kehittyvien maiden, kuten Aasian huonosta jätehuollosta johtuvaa. Kulutuksen kautta vesistöihin joutuu [primääri mikromuovia].  Isot lähteet ovat autonrenkaat ja muoviteollisuuden pelleteistä pääsee karkuun mikromuoveja, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Mitä muoviteollisuus on tehnyt ongelman suhteen?

Vesa Kärhä kertoo mikromuovin olevan heille myös resurssi ja raaka-aine. 1990-luvun lopulta lähtien Muoviteollisuus ry:llä on ollut ohjelma nimeltään Yksikään pelletti ei meiltä karkaa (operation clean sweep). Järjestö on kehottanut kaikkia jäsenyrityksiä sitoutumaan siihen.

– Vanhoja syntejä on, sitä ei käy kiistäminen, hän toteaa.

100 järjestön jäsenyrityksestä 30 käyttää Yksikään pelletti ei meiltä karkaa -menetelmää ja osaa jäseniä ohjelma ei koske, koska eivät käytä pellettejä.

– Ohjelmassa on erinäköisiä keinoja, maan läheisiä. On esimerkiksi asennettu filttereitä viemäreihin, ettei pääse enää viemäriin. Osalla tarrapaperi ympärillä, ettei jauhemaista pääse. Sitten on asennettu saostuskaivoja, kun tulee lasti pellettejä, lastaaja ei laita pelkästään letkua siiloon kiinni, vaan ympäröi ensi kankaalla kaivon suun.

Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma on Kärhän mukaan ollut toimiva keino. Sen tavoitteena on vähentää teollisen tuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Yhdessä kilogrammassa on 50 000 pellettiä.

– On tärkeää, ettei paineilmalla puhallella ympäriinsä ämpärinsä niitä. Jokainen karkuun päässyt raaka-aine on tuotannosta pois. Kun olen kiertänyt, niin Ruotsissa on ollut siisteimmät muoviteollisuusfirmat.

Suomella on tarjota ratkaisuja ongelmaan

– Jos itse saisin olla diktaattorina päättämässä, niin rannikkoalueiden jätehuolto laitettaisiin kuntoon. Suomessa on saatu Ämmässsuo [kaatopaikka] kiinni 30 vuodessa, ja siirrytty laitosmaiseen jätehuoltoon. Suomessa on paljonkin annettavaa, esimerkiksi syväkeräysastioita ja teknisiä apuja, Vesa Kärhä sanoo.

Uponor Oyj on mukana Lahden kaupungin kanssa kehittämässä hulevesijärjestelmää Vesijärven rannalla. Kärhän mukaan ajatuksena on kaapata muovi, joka on vettä raskaampaa.

– Meillä on tarjota täältä niin EU-maille kuin muillekin talousalueille myös useita omia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja roskaamisen estämiseksi. Olemme myös johtavia osaajia vesihuollossa ja jätekäsittelyssä.

Kiertotalous synnyttää lisää liiketoimintaa

Komission muovistrategian mukaan kaiken muovin tulee olla kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

– Näen, että starategia on aikaansa jäljessä. Suomessa kaikki kuluttajapakkaukset on kerätty talteen ja kierrätetty jo 1,5 vuotta, siihen on tarjottu mahdollisuus kuluttajalle.  Muoviteollisuus pyrkii kaikessa tuotesuunnittelussa siihen, että se olisi kierrätettävää, Muoviteollisuus ry:n Kärhä sanoo.

Hänen mukaansa kierrätetylle muoville on löytynyt teollista käyttöä. Riihimäen muovijalostamon lajittelulinja puskee raaka-ainetta 70 prosentin hyötysuhteella.

Teknokemian Yhdistys ry:n toimitusjohtaja Sari Karjomaa kertoi mediatilaisuudessa, että Cosmetics Europe antoi vuonna 2015 suosituksen Euroopan kosmetiikkateollisuudelle luopua mikromuovien käytöstä vuoteen 2020 mennessä. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (a)t yrittajat.fi

Yrittäjä pelasti keilaradalla sydänkohtauksen saaneen miehen hengen

18 tammikuu, 2018 - 16:41

Keskisuomalainen-lehti ja Iltalehti kertovat yrittäjä Jari Lasosen sankarillisesta ja nopeasta toiminnasta. Ilman Lasosta ja ”deffaa” 69-vuotias mies olisi mitä todennäköisimmin menehtynyt.

Karstulalainen keilausporukka oli viime viikon maanantaina keilaamassa paikallisen matkailuyrityksen, Wanhat Wehkeet Oy:n keilaradalla. Yhtäkkiä yksi porukasta kaatui maahan ja alkoi korahdella.

Iltalehti kertoo, että yrittäjä Lasonen ryntäsi nopeasti hakemaan rakennuksen toisessa päässä olevan sydäniskurin. Kun Lasonen laittoi piuhat kiinni, kone ilmoitti, että lyyhistyneellä miehellä on infarkti.

Sen jälkeen Jari Lasonen toimi koneen antamien ohjeiden mukaan ja antoi sähköiskun. Jari Lasonen oli käynyt viime syksynä kurssin sydäniskurin käyttämiseen, joten hän tiesi hyvin miten laitetta käytetään.

– Kun iski ensimmäisen kerran, niin kaveri oli jo ihan sinertävä iholtaan. Sitten alkoi hissun kissun väri palata, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Jonkin ajan kuluttua paikalle tuli ambulanssi, jonka henkilöstö kiitteli Lasosta. Infarktin saanut mies leikattiin Tampereella. Hänellä oli Lasosen mukaan tukos ja läppävika sydämessä.

Yrittäjä Jari Lasonen ei halua ottaa koko kunniaa miehen pelastamisesta:

 – Homma kyllä hienosti toimi. Kukaan ei jäänyt sormi suuhun. Tiimityönä tämä onnistui hyvin, Lasonen kertoo Iltalehdelle.

Monipuolinen matkailuyritys

Wanhat Wehkeet on varsinainen matkailun monialayritys. Alueelta löytyy kuusirataisen keilahallin lisäksi muun muassa museo, jossa on yli 100 ajoneuvoa eri vuosikymmeniltä. Vanhimpia ovat muun muassa Harley Davidson vuodelta 1917 ja T-Ford Touring vuosimallia 1926.

Matkailualueella on myös pieni hotelli, mökkejä sekä suosittu karavaanarialue saunoineen ja paljuineen. Yritys tarjoaa myös juhlapalveluja ja järjestää ruuat ja kahvitukset jopa 200 hengelle.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

98 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

18 tammikuu, 2018 - 13:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös uusista perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan yleensä tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 11.1.–17.1. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 98 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 990 000 euroa ja tuloksen keskiarvo noin 115 000 euroa.

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto

Tulos

AURA

Rakennus- ja asennuspalvelu Vihu Oy

2011

303000

74000

ESPOO

Aarno Insinööritoimisto Oy

2014

1024000

273000

ESPOO

GS-Tekno Oy/Ltd

1994

691000

40000

ESPOO

Clean Import Oy

1992

3236000

354000

ESPOO

Picture it Production Oy

2013

240000

55000

ESPOO

Putkihitsaus Kotka Oy

1989

803000

45000

ESPOO

Web Bond Oy

2010

409000

32000

ESPOO

Remedim Oy

2014

208000

59000

HELSINKI

Oy Vantekno Ab

1992

189000

143000

HELSINKI

Protorush Oy

2006

534000

96000

HELSINKI

Asianajotoimisto Häyrinen Oy

2015

197000

76000

HELSINKI

Kruu Oy

2014

198000

110000

HELSINKI

LVA Ilmastointi Oy

1989

520000

64000

HELSINKI

Meditrans Oy

1988

196000

66000

HELSINKI

Ojala Terveys Oy

2015

687000

137000

HELSINKI

Satamasaari Oy

2015

238000

110000

HELSINKI

Suomen Teollisuuspoltin Oy

2014

1206000

169000

HELSINKI

4-Motion Oy

1990

527000

155000

HELSINKI

Astiva Oy

2000

180000

11000

HELSINKI

Ideasteel Company Oy

1999

363000

67000

HELSINKI

Prog-It Oy

1994

4319000

272000

HELSINKI

TalousAdvisor Oy

1992

1039000

116000

HELSINKI

Asianajotoimisto Jurisprudentia Oy

2007

249000

118000

HELSINKI

Asianajotoimisto Railas Oy

2014

215000

151000

HELSINKI

Oy Zonetcom Ab Ltd.

1997

932000

187000

HYVINKÄÄ

Itsum Oy

2011

175000

68000

HÄMEENLINNA

Hämeen Teollisuuspalvelu Oy

1986

4755000

455000

HÄMEENLINNA

Hämeen Lääkärikulma Oy

1997

310000

39000

II

Metsätyö Korpela Oy

1977

246000

48000

JOENSUU

K & T. Sandberg Oy

1993

3436000

233000

JUUKA

Autokorjaamo Ari Lehikoinen Oy

2009

191000

9000

JYVÄSKYLÄ

Sähkö Tallgren Oy

2014

210000

52000

JÄMSÄ

Ottelin Oy

1983

1650000

113000

JÄRVENPÄÄ

Tiedonvalo Oy

1990

180000

11000

KAUSTINEN

Live Light Oy

2014

323000

71000

KERAVA

SKtec Oy

2014

487000

50000

KERAVA

Kuljetus Santamaa Oy

2010

902000

90000

KIRKKONUMMI

Juclare Oy

1997

4488000

600000

KOTKA

Koskenheimo Oy

1984

729000

51000

KOUVOLA

Kouvolan Konttorikone Oy

2010

1855000

132000

KRISTIINANKAUPUNKI

Oy Rengasliike Mobiroll Däckspecialist Ab

1992

570000

27000

KUOPIO

Kuopion Autosähkö Oy

1997

198000

4000

KUOPIO

Titec Oy

1995

476000

58000

KUOPIO

Pitopalvelu Meijas Oy

2009

179000

24000

KUOPIO

Puijon Saumaus Oy

1993

1686000

143000

KUUSAMO

Ulla ja Harri Määttä Oy

2002

2544000

147000

KYYJÄRVI

KO Tulostekniikka Oy

1996

2121000

401000

LAHTI

Yrityskoulutus Oy Timo Laine

1977

232000

51000

LAHTI

Lahden Trukkipalvelu Oy

1989

796000

64000

LAHTI

Torisola Oy

2015

258000

21000

LAHTI

SP-Plast Oy

1987

913000

66000

LAPPEENRANTA

QC-Trade Oy

2016

275000

12000

LAPPEENRANTA

O. Hietasara Oy

2010

1654000

307000

LAPUA

Peuralan Konepaja Oy

1975

1298000

253000

LIEKSA

Insinööritoimisto Kurkinen Oy

2015

279000

48000

LIPERI

Rakennusliike Piiroinen Oy

2013

425000

63000

LOPPI

Lopen LVI-Tekniikka Oy

2011

634000

18000

LOVIISA

Danin Laitehuolto Oy

2012

176000

38000

MIKKELI

Rakennustoimisto Aripe Oy

1995

2900000

184000

MUSTASAARI

Oy Henry Teirs Ltd

1991

2171000

100000

MUSTASAARI

Cut'On Oy

2008

545000

76000

NAANTALI

Aurinkotien Auto Oy

2009

649000

63000

NURMIJÄRVI

Kaivuupalvelu Juha Aaltio Oy

2012

178000

21000

OULU

Konesepät Oulu Oy

2007

390000

22000

OULU

JK-Automotor Oy

2010

1454000

14000

OULU

Valley Food Oy

1990

436000

30000

PIEKSÄMÄKI

Pieksämäen Pintapojat Oy

1998

2539000

255000

PIHTIPUDAS

Dextili Oy

1997

2081000

121000

PORI

FA-Työkonehuolto Oy

1990

726000

45000

PORI

P. Hallikainen Oy

2010

872000

102000

RAISIO

Aluwell Oy

1992

1032000

141000

RAUMA

1.Accounting - Rauma Oy Ab Ltd"

2014

181000

50000

RAUMA

ProKai Oy

2003

390000

83000

ROVANIEMI

Lapin Turkoosi Oy

2014

1518000

239000

SEINÄJOKI

Talouspalvelu ja -konsultointi Carisma Oy

2014

216000

120000

SIPOO

Abel Sähkö Oy

2007

383000

70000

SIPOO

Granbergs Gräv Ab

2008

254000

30000

SÄKYLÄ

Säkylän Sora-Pojat Oy

1990

1133000

97000

SÄKYLÄ

EKK-Tuotanto Oy

2014

184000

9000

TAMPERE

Contos Oy

2012

152000

53000

TAMPERE

Mail Service Tampere Oy

2005

527000

17000

TAMPERE

Rateweld Oy

1989

409000

26000

TAMPERE

Rautasoini Oy

1976

12518000

1012000

TAMPERE

Tammer-Puhallin Oy

1987

2130000

141000

TAMPERE

SolidiaTilit Oy

1989

462000

46000

TAMPERE

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa

1994

1977000

441000

TURKU

Nice-Home Ravintolat Oy

1996

180000

16000

TURKU

iRAD Molecular Imaging Oy

2012

170000

60000

TURKU

Matkatoimisto Kompassi Oy

2014

398000

41000

TURKU

Medeximia Oy

1997

344000

63000

TUUSULA

Epäsuoravalo Oy

2011

533000

102000

ULVILA

Robecorp Oy

1989

629000

195000

VANTAA

HP-Laatoitus Oy

1994

317000

12000

VANTAA

Hunap Oy

2015

946000

71000

VARKAUS

Varkauden Aito Oy

1993

201000

27000

VARKAUS

Vene P. Korhonen Oy

1995

192000

82000

VIEREMÄ

Peat Power Oy

2015

783000

120000

VIRRAT

Pohjankiito Oy

2005

543000

74000

 

 

Esitys: tilintarkastukset pois mikroyrityksiltä

18 tammikuu, 2018 - 10:18

– Suomen Yrittäjät on ajanut tätä muutosta voimakkaasti yrittäjien hallinnollisen taakan keventämiseksi, kertoo SY:n asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2016 työryhmän selvittämään tilintarkastuslain muuttamistarpeita. Työryhmä keskittyi selvittämään muun muassa lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden rajoja.

Työryhmä esittää keskiviikkona julkaistussa mietinnössään nyt siis tilintarkastusvelvollisuuden poistamista mikroyrityksiltä.

– Pidämme tätä hyvänä asiana, koska monien yritysten hallinnollinen taakka kevenee. Mikroyritykset eivät välttämättä tarvitsisi tilintarkastusta, jonka teettäminen maksaa, sanoo Holopainen.

 Kirjanpitolain mukaan yritys on mikroyritys, jos se täyttää yhden seuraavista ehdoista: liikevaihto 700 000 euroa, tase 350 000 euroa ja henkilöstö 10 henkeä. Edellytysten täytyy täyttyä kahdella peräkkäisellä tilikaudella.

Tilintarkastuksen rajoja on korotettava

Nykyisessä laissa olevat tilintarkastusvelvollisuuden rajat ovat Suomessa huomattavasti matalammat kuin useimmissa EU-maissa: liikevaihto 200 000 euroa, tase 100 000 euroa ja henkilöstö kolme henkeä. Suomen Yrittäjät ajaa näiden rajojen korottamista.

– Ajamme tilintarkastusvelvollisuuden rajojen korottamista siten, että myös pienyritykset jäisivät tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle,  asiantuntija, varatuomari Petri Holopainen kertoo.

Kirjanpitolain mukaan yritys luokitellaan pienyritykseksi, jos yksi seuraavista ehdoista täyttyy: liikevaihto 12 M€, tase 6M€ ja henkilöstö 50 henkeä.

Tilintarkastusvelvollisuuden tulisi Suomen Yrittäjien mielestä alkaa vasta jos nämä rajat ylittyvät.

Suuryrityksen kriteerit puolestaan ovat: liikevaihto 40 M€, tase 20 M€ ja henkilöstö 250 henkeä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

SY: Postin tarjouskilpailu yrityksille pitää laajentaa myös taajamiin

17 tammikuu, 2018 - 17:00

– Uusi postilaki lisää kilpailullisuutta jakeluun vain valikoiden: haja-asutusalueille. Suomen Yrittäjien mielestä kilpailutus pitää laajentaa myös sinne, missä kilpailua eniten syntyy eli taajamiin, sanoo Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hänen mukaansa on vastoin taloustieteellisiä lähtökohtia, että jakelun kilpailu päädyttiin avaamiaan sieltä, missä asutus on harvinta ja kilpailua väitetään syntyvän vähän.

– Esimerkiksi raideliikenteen kilpailulle avaaminen aloitetaan vilkkaimmasta pätkästä, eli Etelä-Suomesta, Grekin muistuttaa.

– Postin pitää olla myös aloitteellinen ympäristökysymyksissä, ja järjestää jakelu siten, ettei asiakkaan ovella käydä useita kertoja päivässä. Siten onnistuu esimerkiksi koulukyytien ja jakelun yhdistely, kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin huomauttaa.

Posti toimii lain vaatiman minimin mukaan eli kilpailuttaa vain yleispalvelukirjeet eikä koko perusjakelua. Eli alihankkijana toimiva yritys jakaa vain kirjeet ja Posti jakaa muut tuotteet.

Yli 1700 kilpailutuksen kohdetta

Posti kertoi viime maanantaina, että se käynnistää ensimmäistä kertaa hankintamenettelyn yleispalvelukirjeiden viisipäiväisen jakelun hankkimiseksi alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakelua.

Kilpailutuksesta kiinnostuneet yritykset voivat ilmoittautua mukaan tarjouskilpailuun Postin nettisivuilta löytyvän linkin kautta (postikilpailutus.fi) ensi maanantaista 22.1. lähtien.

Kilpailutuksen taustalla on heinäkuun alussa voimaan tuleva uusi postilaki, jolloin myös kilpailutetun jakelun on tarkoitus alkaa. Kilpailutuskohteita on yli 1  700.

Ilmoittautumisaika kilpailutukseen on 22.1. – 8.2.2018. Ilmoittautumisajan päätyttyä yrityksille lähtee kutsu rekisteröitymiseen sekä tarjouspyyntö.

Kilpailutuksen taustalla on ensi heinäkuun alussa voimaan tuleva postilain muutos. Hankintamenettelyllä ei ole vaikutusta haja-asutusalueilla perusjakelussa tapahtuvaan sanomalehtien jakeluun, joka jatkuu normaalisti sopimusten mukaisesti.

Posti kertoo työllistävänsä jo nykyisin postinjakelussa ja kuljetuspalveluissa yli 600 alihankkijaa, joista suurin osa on pieniä yrityksiä.

Posti ostaa yrittäjiltä ja yrityksiltä alihankintapalveluita vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Pimeä mestari ja muut uudet yritykset – katso lista

17 tammikuu, 2018 - 15:59

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 364 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Kotipaikka

Yritys

Enontekiö

Lapland Arctic Chalets Oy

Espoo

V.Kristal Oy

Espoo

Haltos Oy

Espoo

Espoon Grilli

Espoo

Droptine Creative Group Oy

Espoo

DB Consultancy

Espoo

Nihtisillan Autopesu Oy

Espoo

Japifin Oy

Espoo

Asunto Oy Espoon Käenkallio

Espoo

MJG Investments

Espoo

WellMe

Espoo

Tuomas Huokuna Consulting

Espoo

Kassu TMI

Espoo

IT-Jouni

Espoo

Steven Niklus T:mi

Espoo

Tmi Veera Kuusenaho

Espoo

Adriano Celiento Tmi

Espoo

Puhetuulella

Eura

Tomi Toivola

Eurajoki

JP-Support Oy

Forssa

Forssan Rengashuolto

Hanko

Remontti ja Saneeraus J. Rantanen Oy

Hanko

Imdox Oy

Helsinki

KotiKirks

Helsinki

Viesti tarpeesta!

Helsinki

Joylux

Helsinki

GRX Asset Management Oy

Helsinki

Kamu Early Education Oy

Helsinki

MM Nails Design Oy

Helsinki

SUROTE HELSINKI OY

Helsinki

BMP Group Oy

Helsinki

Gor gor kauppa Oy

Helsinki

Calcus.Tech Oy

Helsinki

Sharemarket Helsinki Oy

Helsinki

Sanu oy

Helsinki

Juha Kantelinen Oy

Helsinki

Susanna Vento Oy

Helsinki

Harakka Kiinteistöhuolto Oy

Helsinki

Karrtmanin Säästöpossu Oy

Helsinki

Brisafe Oy

Helsinki

Peppiina Eveliina

Helsinki

Sufivi Oy

Helsinki

Aito Intelligence Oy

Helsinki

Ketolaki Oy

Helsinki

Laru Invest Oy

Helsinki

Fire Monkey Productions Oy

Helsinki

Framian Oy

Helsinki

Espanjan kielipalvelu Potenze Tmi

Helsinki

PB Brands Oy

Helsinki

PCA Finland Oy

Helsinki

Zarkko Unlimited Oy

Helsinki

Lebasoft Oy

Helsinki

Tmi Annastina Paakkari

Helsinki

Sanaseppä

Helsinki

Oma Defibrillaattori Oy

Helsinki

Lexter Team

Helsinki

RIDEX OY

Helsinki

Kalatarangini School of Indian Fine Arts

Helsinki

Goodhold Oy

Helsinki

GoToursHelsinki

Helsinki

pizza barcelon

Helsinki

T:mi Hapen jutut

Helsinki

A.Heino

Helsinki

Amalia Sea Massage

Helsinki

Tmi Ann-Marie Rajalin

Helsinki

Sorsa Consulting

Helsinki

Parcola Oy

Helsinki

DigiBee

Helsinki

Beauty Porkka

Helsinki

VJV Järven Kuljetus

Helsinki

Kielivalmentamo

Helsinki

Valmennus Sillanpää

Helsinki

Jenni Sofia Väisänen Lashes

Helsinki

PaxCo t:mi

Helsinki

Studio Walk

Helsinki

Sound Larus

Helsinki

Graafinen Suunnittelu Sari Lieko

Helsinki

Sweet & Salty Studios

Helsinki

Kanavin

Helsinki

Hellinen Toni Tmi

Helsinki

Rebekan maalaus tmi

Helsinki

Lassi Heikkinen

Helsinki

Hannu Hahl

Helsinki

Pimeä Mestari

Helsinki

Oy Helsinki Homemade Ab

Helsinki

HG Henkilöstövuokraus

Helsinki

DT Group

Helsinki

Koulutettu Hieroja Olli Laukkanen

Helsinki

Florecon

Helsinki

Puisto Creative

Helsinki

Food Photo Hel Oy

Helsinki

eeva.media

Helsinki

Tmi Joonas Ågrén

Helsinki

Tmi Netta Niemi

Helsinki

AL.ABDULLATIF

Helsinki

Aine Design

Helsinki

Tmi Harri Salakari

Helsinki

Rickhard Raitio

Helsinki

Papriikka Annika

Hollola

Nikolas Ylinen Tmi

Hyrynsalmi

Pajox Oy

Hyvinkää

nolla-euro oy

Hyvinkää

Guntis Oy

Hyvinkää

Kuninkaan pizzeria

Hyvinkää

T:mi Satu Ryhänen

Hyvinkää

Putkipalvelu Linna

Hyvinkää

Tmi Janne Rosenqvist

Hämeenlinna

JJ Cover Oy

Hämeenlinna

Body Service - Fysioterapia ja Hieronta

Hämeenlinna

Premium Foods

Hämeenlinna

Sairaanhoitaja Marjo Mikkola

Iisalmi

WS Consulting Oy

Ilmajoki

Botniatec

Ilmajoki

Fiksaus P.Koski

Imatra

Tmi Olli Ahonen

Imatra

Nestography

Imatra

Tmi Satu Tähkä

Joensuu

Sarolan Pyörätarvike

Jomala

SolarEq Ab

Jyväskylä

MH työpsykologipalvelut Oy

Jyväskylä

Juhala Holdings Oy

Jyväskylä

Asunto Oy Jyväskylän Liinaharjankatu 1

Jyväskylä

Hoitola Lavendo

Jyväskylä

Asunto Oy Jyväskylän Savukivi

Jyväskylä

Jyväskylän Tilausliikenne Oy

Jyväskylä

Netan Kortti & Käsityö

Jyväskylä

Tmi JaanMaria

Jämsä

Himoksen Kiinteistöhuolto

Järvenpää

A-Online Oy

Järvenpää

Toscanan Tuuli Oy

Järvenpää

Katariina Marttila Oy

Järvenpää

Teemu Saloriutta Tmi

Kaarina

Parkettipaikka Kakko

Kajaani

FinAnimalWorks

Kajaani

Paula Karppinen

Kajaani

Toiminimi Heli Heikkinen

Kalajoki

Tilintarkastus Hukka Oy

Kalajoki

Konetyö Siermala

Kalajoki

Tmi M.Kanerva

Kangasala

TJ Nordström Oy

Kangasniemi

HJL-Metsätiimi Ky

Kauniainen

Matilainen Juha Matias

Kauniainen

TMI Tuuli Heikkilä

Keitele

Jävel oy

Kemiönsaari

Made in Hitis

Kempele

Fysioterapeutti Jenita Anttila

Kerava

B Moon Records

Kerava

Tmi Tiia Sorri

Keuruu

Ansan Kotiapu

Kirkkonummi

Naeco Oy Ab

Kirkkonummi

Stefan F. Tmi

Kirkkonummi

Bergholm Fix Oy Ab

Kirkkonummi

Liila iltapäiväkerhot

Kiuruvesi

Kuljetusliike Hannu Niskanen Oy

Kokemäki

Colorfield Finland

Kokkola

Peng.Z

Kokkola

PTL-Buss

Kokkola

Virtajuotos oy

Kolari

Ylläs-Kolari Taksit Oy

Kolari

Poropiika

Konnevesi

Personal Trainer Niina Kaikuranta

Kotka

Terapiaa ja ohjausta Irene Pirinen

Kotka

Ala-Ritalan maatila

Kotka

P&S Sairanen Oy

Kotka

Villi Itä Oy

Kotka

Karhulan Vuokratalkkarit

Kotka

Kokko Boats

Kouvola

Lemmenkallion Porotila Oy

Kouvola

Tom Air Oy

Kouvola

Net-Chance

Kouvola

Sahalaita

Kouvola

Tmi Krista Kohonen

Kouvola

Aufix

Kouvola

Wirpakka

Kruunupyy

Tom Storbacka Lantbruk

Kuhmoinen

Jalkojenhoitola Willasukka

Kuopio

Yks2 Oy

Kuopio

FTK Tuotanto Osk

Kuopio

Puukurre Oy

Kuopio

EPEfit

Kuopio

Pro Coding Consulting

Kuopio

Sari Satuli Oy

Kurikka

Tmi Joni Riitakorpi

Lahti

JTL-Building Control Oy

Lahti

Kauneuskulma Minna

Lahti

Närepirkko

Lahti

Tmi Tuomo Kuisma

Laihia

Naskalin maatila

Lapinlahti

Personal Trainer Merja

Lappeenranta

Rakennus Urjo Oy

Lappeenranta

Sagittarius Projects

Lappeenranta

Asunto Oy Majavankatu 22 Lappeenranta

Lappeenranta

Laukkanen Sales

Laukaa

Filkor

Laukaa

Tmi Saana Oksanen

Lieto

MarinMetodit

Lieto

MegaSpa Suomi Oy

Liminka

Trail Monkeys Oy

Liperi

Paremmat Paikat

Lohja

Jensku Oy

Lohja

Tmi Anna-Liisa Kaitila

Loimaa

Vainuvoima Oy

Loppi

Metsäpalvelu Satumaa

Loppi

Syyläri City Oy

Loviisa

HartBeat Tmi

Maarianhamina

Nordic Sustainable Solutions Ab

Masku

Viluntähti

Mikkeli

Vanhan Aika

Mikkeli

Monitoimiala Kaarnioja Tmi

Mikkeli

Tmi SportIM

Mikkeli

Coolantti

Muonio

Sieppi&Mella oy

Mäntsälä

Dagi-palvelu

Mänttä-Vilppula

JK Diagnostics

Naantali

Uutispuoti

Nakkila

Esacom Oy

Nivala

Car Ranch Oy

Nokia

Ryhmäperhepäiväkoti Vihnustupa Oy

Nurmijärvi

Kanta-Halli Oy

Nurmijärvi

Rakennusvarma Henkilöstö Oy

Nurmijärvi

By Soltin

Närpiö

Fred Sten Audio

Orimattila

JKL Lihatuote Oy

Orimattila

Asunto Oy Orimattilan Imukasi

Orimattila

Tmi Sara Levasmaa

Oulu

Tmi Esko Pahkala

Oulu

Martin Westerberg Oy

Oulu

KRT Invest Oy

Oulu

Arpelo Oy

Oulu

Kiinteistö Oy Oulun Aapistie 1

Oulu

Movenia Oy

Oulu

Asennus-1st Oy

Oulu

Karijkangas

Oulu

Raaja

Oulu

www.kotimediaverstas.com

Oulu

Kukamuka tmi

Oulu

Personal Trainer Jenna Kanniainen

Oulu

Koodikon Oy

Oulu

Automyynti Alaviuhkola

Oulu

Tmi Minna Petäjäkangas

Oulu

Nina Hynninen

Oulu

Jukka Liimatta

Outokumpu

Mika Kontkanen

Parainen

As Oy Paraisten Puistolehto

Pedersören kunta

LINRO Ab

Pedersören kunta

TSR Install Ab

Pieksämäki

KPA Unicon Infra Oy

Pieksämäki

NatureMagics Oy

Pietarsaari

Fixor Ab Oy

Pirkkala

Tmi Jonna Gröndahl

Pori

TS-Wellness

Pori

Alhosalo Ossi

Pori

Rakennus M. Järvinen Oy

Pori

Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Porin Karjarannantie 26

Pori

Kajo Valokuvaus

Pornainen

Voitto Group Oy

Pornainen

HN Foods OY

Porvoo

Helle skog

Porvoo

DM-Rakennus Oy

Porvoo

Rakennuspalvelu N.Laine

Porvoo

Koulutettu hieroja Tove Nyberg

Porvoo

Tmi Tiina Jaakkola Yksityinen perhepäivähoito

Porvoo

Shakkikulma

Pyhäjoki

T:mi Kimmo Översti

Pyhäjärvi

Marjoniemi Camping Oy

Raahe

MKS Autohuolto ja optimointi

Raasepori

Mopokulma Raasepori

Raasepori

IndoorAid Oy

Raasepori

Asunto Oy Dragsvikin puistokuja 1D,Raasepori

Raisio

Perhepäivähoitaja Teppo Salminen

Raisio

Toivonen Mariliina

Rauma

Picon Oy

Rauma

Doula Anni Lähdemäki

Rauma

Tmi OpenKoulutus

Rautalampi

Jemelar oy

Riihimäki

Kuntokeskus Riihimäki Oy

Rovaniemi

Wild Blueberry Experience Oy

Rovaniemi

O&J Action

Rovaniemi

EePeen Puuha

Ruovesi

K&M Finland Oy

Salo

Jero Invest Oy

Salo

TVU-Group Oy

Salo

Hannun tila

Salo

Tmi Joni Virtanen

Salo

SilverNight Group

Sastamala

Jokimyllyn Putkiasennus

Sastamala

Tmi Heli Heiskala

Sauvo

Tmi Ismo Möykky

Savonlinna

Markon PC Tmi

Savukoski

Metsäpalvelu Sami Ämmälä

Seinäjoki

Southern Ostrobotnia Capital Oy

Seinäjoki

Tmi MäkEquus

Seinäjoki

H.M.A Service

Sievi

Remonttipalvelut Jose Pajukoski

Siilinjärvi

Autohuolto Kärrykonkari

Siilinjärvi

Antin Pro Kuljettajapalvelut

Siilinjärvi

Autopiikki Oy

Siilinjärvi

RAMAGO Oy

Sipoo

LINIL OY

Sipoo

MoviGo

Sipoo

Kata's Art

Sipoo

Taxi Metsänummi

Sipoo

Pinja Korvenoja

Siuntio

Piikalikan Puoti Oy

Sotkamo

Viihde-Metka Oy

Sotkamo

Wilderness Vuokatti Oy

Sotkamo

Lääkäröinti Kaisa Karjalainen

Taipalsaari

Suomen Epidemiapuhdistus Oy

Tampere

PressOne Oy

Tampere

Sarindo Oy

Tampere

CiQue

Tampere

Mexicon grilli Kusoglu avoin yhtiö

Tampere

SISU Translations Oy

Tampere

Tmi Susanna Järvinen Beauty

Tampere

Neuropsykologipalvelu Nelli Oy

Tampere

MelloVR Oy

Tampere

AT Arvoneliöt Oy

Tampere

KN Kodit Oy

Tampere

Samuleissons Oy

Tampere

Asunto Oy Tampereen Tesoman Pysäkki

Tampere

Asunto Oy Tampereen Tesoman Veturi

Tampere

Asunto Oy Tampereen Tesoman Seisake

Tampere

HumanMind

Tampere

Maija Pajukangas

Tampere

Kasperi Jakonen

Tampere

Piste Consulting

Tampere

Asunto Oy Tampereen Tesoman Resiina

Tampere

TMI Hanna Harrison

Toholampi

Haapalan Kiinteistö Oy

Turku

LKJ Production Oy

Turku

Adversio Oy

Turku

Cleanpeak Oy

Turku

Balance Line Terapiapalvelut

Turku

AD-Asennus Tmi

Turku

MH metallityö

Turku

Kuljetus Ville Nieminen

Tuusula

ATR KERAVA OY

Tyrnävä

Mäläskän Peruna Oy

Utajärvi

Juorkuna Silentium Oy

Uurainen

Kolahti

Vaasa

fionetta

Vaasa

CAD-Trans

Vaasa

Personal BeSt

Vaasa

Rimpula Uistin

Vantaa

andyk5000

Vantaa

Sindibadshawarma

Vantaa

Rosbacka Oy

Vantaa

JK Sähköratkaisut

Vantaa

Joki Bit Oy

Vantaa

SSA Invest Oy

Vantaa

MH-Laudoitus Oy

Vantaa

Pro Kotivälitys Oy

Vantaa

Tmi Toni Sneitz

Vantaa

ALH asennus oy

Vantaa

Yu Nordic China

Vantaa

Slavic Hair By Eva

Vantaa

Art by Linnea Bellamine

Vehmaa

Makes Music & Massage

Vihti

Paljain jaloin

Ylitornio

Tmi Lauri Tokola

Ylöjärvi

Jaran Sora Oy

Ylöjärvi

tmi Jorma Immonen

Äänekoski

Eläintarvike Hissun Tuuliturkki Oy

Äänekoski

TK-Jelppi

Uusi hankintamalli jätehuoltoon – Paikallinen yritys palkannee myös pitkäaikaistyöttömiä

17 tammikuu, 2018 - 15:00

Jätehuollon palvelutehtävien toteutus kuntien yhteistyönä, ilman kunnallista jäteyhtiötä, niin että palveluntuottaja on yksityinen yritys, on ensimmäinen Suomessa. Liminka, Muhos, Tyrnävä ja Utajärvi allekirjoittivat jätehuoltopalveluiden sopimuksen kilpailutuksen voittaneen Kempeleen Jätekuljetuksen kanssa.

”Nykyisin liikaa jätettä polttoon”

Kempeleen Jätekuljetus sai nyt mahdollisuuden uuteen jätteiden käsittelytoimintaan. Yritys on käsitellyt elinkeinotoiminnassa syntyviä jätteitä jo yli kymmenen vuoden ajan.

Yhdyskuntajätteen käsittelyn tarkoituksena on edistää kiertotaloutta, vähentää polttoon sekä loppusijoitukseen menevän jätteen määrään. Kempeleen Jätekuljetus Ky:n toimitusjohtajan Vesa Räisäsen mukaan nämä tavoitteet ovat olleet aina yrityksen toiminnassa hyvin korkealla.

– Alueen nykyinen käytäntö ohjaa jätettä liikaa polttoon. Erityisesti biojätteen pois saaminen polttokelpoisesta jätteestä helpottaa hyötykäyttöön ohjautuvien raaka-aineiden jatkojalostamista, Räisänen sanoo.

Hankintaan kuuluvat kuntien vastuulle säädetyt jätehuollon operatiiviset palvelutehtävät, pois lukien sako- ja umpikaivolietteen käsittely ja kuljetus sekä jätteenkuljetus. Palvelutehtävät sisältävät jätelaissa kuntien vastuulle säädetyn jätteen vastaanoton, välivarastoinnin ja loppukäsittelyyn toimittamiseen liittyvät palvelut palveluntuottajan toimipisteissä.

Myös viranomaistyö toteutetaan kuntien yhteistyönä Lakeuden EKO -lautakunnan voimin.

Tavoitteena kehittää digipalveluita

Suomen tavoitteena on kierrättää vuoteen 2023 mennessä 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhdyskuntajätteen kierrätys ei ole viime vuosina juuri kasvanut. Kierrätetyn yhdyskuntajätteen osuus oli vuonna 2016 42 prosenttia.

– Hankinnan tavoitteena on parantaa kuntalaisille tarjottavia jätehuollon palveluita, hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia palveluiden kehittämisessä sekä nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta kokonaiskustannuksia nostamatta, kuntien yhteisessä tiedotteessa kerrotaan.

Paikallisuus vahvuutena

Kempeleen jätekuljetus on toiminut vuodesta 1980. Sopimuksen myötä yrityksen toiminta kasvaa ja henkilökuntaa palkataan lisää.

Kempeleen jätekuljetus aikoo uusissa rekrytoinneissa selvittää yhdessä kuntien kanssa mahdollisuuksia palkata pitkäaikaistyöttömiä ja muita tukityöllistettäviä.

– Kierrätysliiketoiminta avaa mahdollisuuksia myös uusille liiketoiminnoille ja paikallisille yhteistyöyrityksille, Vesa Räisänen uskoo.

Sopimuskausi alkaa vuoden 2019 alussa, kauden keston tavoitteena on seitsemän vuotta. 

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Leijonan luolan Kim Väisänen kirjoitti kirjan väärästä viennistä

17 tammikuu, 2018 - 12:19

Sarjaepäonnistujaksi ja hallitusamatööriksi itseään tituleerannut Kim Väisänen ruoskii julkisten tahojen ja monen vientiin lähtevän yrityksen asenteita. Vienti ei ole itseisarvo eikä kevyesti lähestyttävä asia.

– Menestymistä eivät helpota epäselvät tavoitteet ja käsitteet. Sana ’kansainvälistyminen’ on pelkkää konsulttikieltä, joka verhoaa viennin selkeän ja yksinkertaisen tavoitteen täydelliseen sumuun, Kim Väisänen sanoo.

60 miljoonan euron kokemukset

Suuren yleisön silmissä Kim Väisänen voi olla lähinnä tosi-tv-tähti Leijonan luolassa. Hänellä on kuitenkin vankka kokemus kansainvälisestä yritystoiminnasta.

Lähtökohtana kirjan kirjoittamisessa olivat muun muassa hänen perustamansa Blanccon tuomat kokemukset. Blancco kehitti ja myi tiedonhävitysohjelmistoja, ja sen kokonaisliikevaihdosta noin 97 prosenttia tuli Suomen rajojen ulkopuolelta.

Väisänen myi yrityksensä englantilaiselle Regenersikselle 60 miljoonalla eurolla.  

Väisäsen kirjassa on konkretiaa ja tapausesimerkkejä. Monet vientiin liittyvät faktat ja käytännöt ovat hänen mukaansa sellaisia, ettei niitä kannata opetella oman kantapään kautta.

– On lähdettävä liikkeelle peruskysymyksistä. Lähdetäänkö vientiin vai toimitaanko ainoastaan kotimarkkinoilla? Go vai no go? Jos go, mitkä ovat perusteet sille? Jos viedään, niin minne ja mille asiakassegmenteille? Kuinka myydään? Kuka on vastuussa mistäkin? Lista on pitkä ja kotiläksyt työläät, Väisänen herättelee.

Hän puhui viennistä yrittäjille viime lokakuun lopulla Joensuussa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.

Raha on ainoa viennin mittari

– On olemassa väärää vientiä, ja sitä tekee moni, Kim Väisänen sanoo.

Hän muistuttaa, että vienti ei ole itseisarvo.Yrityksen on täysin hyväksyttävää toimia pelkästään kotimarkkinoilla.

– Raha on tasa-arvoisinta maailmassa, eikä sen käyttöhetkellä kysellä, mistä päin maailmaa se on peräisin. Läheltä sen hankkiminen on yleensä halvempaa, Väisänen toteaa.

Hän muistuttaa, että viennin menestyksen ainoa mittari on yksinkertaisesti raha.

– Hyvä kotimarkkinayritys on aina parempi kuin huono vientiyritys.

Kansainvälistyminen kuulostaa kivalta

Väisänen listaa vääriä syitä lähteä tekemään vientiä.

– Kansainvälistyminen kuulostaa hyvältä idealta, koska silloin firma maksaa lentomatkat, hotellireissut ja työpajapäivät kaukomailla. Mutta se ei riitä, Väisänen ravistelee yrityksiä.

Vientiin lähtemiselle pitää olla perusteltuja, rahallisia syitä. Ja kun ne täyttyvät, on tehtävä jotakin toisin, jotta touhusta tulee voittoa.

– Kilpailu on hyvästä, mutta suoraa kilpailua kannattaa välttää siihen saakka, kunnes on täysin varma, että poistuu kehästä voittajana. Kilpailuasetelma kannattaa yrittää muuttaa itselleen edulliseksi vaikkapa tuotteiden erilaistamisella, jolloin tuotteiden suora vertailu muuttuu mahdottomaksi, Kim Väisänen sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Kuljetusyrityksillä ennätyshyvä loppuvuosi

17 tammikuu, 2018 - 11:22

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n kuljetusbarometrin mukaan alan kannattavuuden kehitys ei ole pysynyt volyymikehityksen mukana.

Loppuvuonna noin joka kolmas yritys kasvatti kuljetusmääriään (23 % v.2017) ja 41% liikevaihtoaan (32 % v. 2017). Kuljetusmäärien laskusta raportoi 17 % ja liikevaihdon laskusta 20 % vastanneista eli selvästi vähemmän kuin vuosi sitten.

Ala on ollut nousuvireessä jo jonkin aikaa. Kuljetusyrittäjä Harri Sandell totesi Yrittäjäsanomille marraskuussa jo edellisen kuljetusbarometrin julkistuksen yhteydessä, että ”erityisesti pääkaupunkiseutu vetää aika lujaa”.

Sandellin mukaan viime aikoina on toisaalta ollut "melko tempoilevaa".

– Välillä ei ole mikään riittänyt, välillä taas ei ole ollut mitään.

Kannattavuus on kohentunut

Myös alan kannattavuuskehitys koheni tammikuun 2017 Kuljetusbarometrista. Silloin parannusta oli 17 prosentilla vastanneista ja heikennystä 25 prosentilla, nyt nousua ja laskua raportoi 22 prosenttia vastanneista.

Lähes 30 vuotta yrittäjänä ollut Harri Sandell tietää alan kovan kilpailun:

– Kustannuskilpailu on ollut äärettömän kovaa. Hintatasot on saavutettu kaikkialla. Välillä on vaikea ymmärtää, miten tavara voi edes liikkua. Vöitä on saanut rei´ittää, siihen on jokaisella omat konstinsa. Mitä enemmän on töitä sitä paremmin voi hinnoitella oikein, Sandell totesi.

Myös kuljetusyrittäjien odotukset keväältä ovat myönteisemmät kuin vuosi sitten. Kaiken kaikkiaan loppuvuosi oli hyvä, mutta se ei täysin heijastu yritysten investointisuunnitelmiin.

Joka kolmas yritys kärsii kuljettajapulasta

Noin joka kolmannella kuljetusyrityksellä on ollut vaikeuksia täyttää avoimia tehtäviä viimeisen kahden vuoden sisällä. Työvoimapula jakaantuu varsin tasaisesti eri kuljetuslajien kesken. Eniten kuljettajapulaa on säiliöauto- ja vaarallisten aineiden kuljetuksia suorittavilla yrityksillä, joista 48 prosentilla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa.

Keskeisimmät rekrytoinnin esteet liittyvät yrittäjien mielestä hakijoiden puutteelliseen pätevyyteen, taitoihin, kokemukseen tai sitoutumiseen. Vakavin seuraus työvoimapulasta on yrittäjän kuormittuminen (75 %). Työntekijäpulasta kärsivä yritys on haavoittuvainen erityisesti sairaustapauksissa. Työvoimapulaa eliminoivat tekijät ovat kuljetusyrityksen vetovoimaisuus ja vakiintunut tekijäjoukko.

SKAL ry:n vuoden 2018 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 535 jäsenyritystä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Sivut