Yrittajat.fi

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 5 min sitten

Kasva Suomi -kiertue käynnistyi: Vaalikeskustelun yhteinen sävel löytyi alv-alarajan nostosta

18 helmikuu, 2019 - 17:42

Suomen Yrittäjien eduskuntavaalikeskustelua herättelevä Kasva Suomi -bussikiertue käynnistyi tänään Rovaniemeltä. Seuraavien viikkojen aikana kiertue pysähtyy 40 paikkakunnalla. Maaliskuun viimeisellä viikolla Helsinkiin päättyvän kiertueen aikana järjestetään yli 100 tapahtumaa.

Kiertueen avajaispäivänä Rovaniemellä järjestettiin paikallisten kansanedustajaehdokkaiden vaalikeskustelu, johon ottivat osaa kaikki suurimmat puolueet. Lappilaiset ehdokkaat etsivät ratkaisua siihen, miten Suomeen saadaan lisää työtä ja hyvinvointia 2020-luvulla.

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salon vetämä keskustelu polveili työvoiman saatavuudesta ja yritysten verotuksesta alueellisiin kysymyksiin kuten liikenneinvestointeihin.

– Oli ilahduttavaa huomata, että ehdokkaat yli puoluerajojen esittivät ratkaisuja kuinka 2020-luvusta voitaisiin tehdä kasvun vuosikymmen, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko totesi tentin jälkeen.

Ehdokkaiden yhteinen sävel löytyi tarpeesta nostaa arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nykyisestä 10 000 eurosta. Yrittäjäjärjestön ehdotus keräsi kannatusta yli puoluerajojen.

– Nykyinen raja mahdollistaa lähinnä sivutoimisen tai harrastus- ja kausiluonteisen toiminnan ilman arvonlisäveroa eikä ympärivuotista yrittäjätoimintaa. Verovelvollisuuden alarajan korotus nähtiin lisäävän verotuksen kannustavuutta ja kasvumahdollisuuksia pienemmille yrityksille, Kokko kertoo.

Huolena YEL-alimitoittaminen 

Yleisökysymyksen esittänyt kittiläläinen porotalousyrittäjä Aki Nevalainen tiedusteli ehdokkailta, miten yrittäjien työttömyys- ja sosiaaliturvaa voisi parantaa. Käytännön esimerkkinä nousi esille asumistuki, joka voi yrittäjältä jäädä saamatta, vaikka todellisia tuloja ei ole. Yrittäjän asumistuki määräytyy YEL-työtulon perusteella. Keskustelijat muistuttivat myös, että YEL-vakuutuksen alimitoittaminen näkyy eläkkeessä, yrittäjän sairaus- ja vanhempainpäivärahassa ja työttömyysturvan tasossa.

– Tämä on todellinen ongelma. Moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Syynä tuntuu olevan luottamuksen puute järjestelmää kohtaan, Kokko toteaa.

Ehdokkaat odottavat seuraavan vaalikauden sosiaaliturvauudistuksen ottavan huomioon etenkin pienituloiset yrittäjät.

Katso kiertueavauksen tunnelmia oheiselta videolta! Tarkempia tietoja kiertueen tavoitteista ja ohjelmasta voit lukea täältä.

Video, kuvat ja teksti: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä halusi avata kesäkahvilansa hiihtoloman ajaksi – eipä herunut lupaa

18 helmikuu, 2019 - 15:17

Timo Taipale on pitänyt jo usean vuoden ajan Marjis Beach Cafe -kesäkahvilaa Marjaniemen uimarannalla Helsingissä. Taipale olisi nyt halunnut avata kahvilan myös hiihtolomaviikoksi.

– Kuumaa kaakaota, kahvia, keittoa, sen semmoista olisin halunnut tarjota. Viime vuonna meren jää oli mustanaan ihmisiä tähän aikaan vuodesta. Minua pyydettiin pitämään talvikahvilaa hiihtolomaviikolla, Timo Taipale kertoo.

Hän haki 18. tammikuuta lupaa Helsingin kaupungilta, joka on tilojen vuokranantaja. Viime perjantaihin mennessä kaupungilta ei ollut tullut mitään tietoa päätöksestä. Taipale kysyi perjantaina tekstarin välityksellä asiaa ja sai kuulla, että lupaa ei heru.

Joustamatonta byrokratiaa

– Kaupunki ei perustellut asiaa sen kummemmin, vaan vetosi vuokrasopimukseen, jonka mukaan kahvila on auki toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, Timo Taipale huokaa.

– Ei tämä homma kauhean ketterästi toimi. Kaupunki elää kalenterin mukaan, eikä sen mukaan mikä on tilanne ja tarve, Taipale harmittelee byrokratiaa.

Kaupungin ei olisi tarvinnut tehdä mitään muuta kuin toimittaa sähkölasku.

– Minulla on siellä kaikki kalusteet ja muut välineet. Lumityöt olisi pitänyt tehdä, mutta nekin olisin tehnyt itse, Timo Taipale toteaa.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kommentoi tapausta maanantaina Twitter-tilillään:

"Kysymys tuli yrittäjältä tekstarilla perjantaina. Vessat vuokrattu talviuintiseuralle. Paikassa vain kesävesi. Pidimme ajatusta ensi vuodelle hyvänä ja niin viestitimme yrittäjälle. Seuraavaksi luimme uutisista", twiittasi Vapaavuori.

Timo Taipale korostaa, että hän haki lupaa siis jo 18. tammikuuta, mutta ei saanut vastausta. Hän lähetti sitten tekstarilla kysymyksen viime perjantaina, kun ei ollut saanut kaupungin hallinnosta mitään vastausta.

”Hain taannoin myös anniskelupaa”

Kahvilayrittäjä Timo Taipale on törmännyt byrokratiaan ja sääntelyyn ennenkin.

– Olisin halunnut anniskeluoikeudet kahvilaan, mutta Helsingin kaupunki ei antanut suostumustaan anniskeluluvan hakemiseen, vaikka valitinkin asiasta, Taipale kertoo.

Liikuntaviraston osastopäällikkö perusteli vuonna 2015 kielteistä päätöstä sillä, ettei Helsingin liikuntapaikoilla sijaitseville kahviloille ole pääsääntöisesti myönnetty oikeuksia hakea anniskelulupaa terveyspoliittisista syistä.

Luvan myöntäminen olisi kaupungin mukaan ollut vastoin kaupungin ohjelmaa, jossa alkoholin anniskelua ja käyttöä pyritään vähentämään erityisesti kohteissa, joissa liikkuu paljon nuoria ja lapsia.

– Onhan Helsingin Hietalahdessa ja Aurinkolahdessa ainakin anniskeluluvat uimarannalla, Taipale vertaa.

Osastopäällikkö huomautti tuolloin myös, että kahvila on kilpailutettu kioskina, ei kahvilana ja epäili Helsingin Uutisten jutussa, että antaisiko aluehallintovirasto anniskelulupaa tai hyväksyisikö ympäristökeskus kioskin anniskelutilaksi.

– Vuosia sitten kun olin ravintolapäällikkönä, haimme ravintolaan jatkoaikaa pääsiäisyöksi. Kyllä se lupa lopulta heltisi, mutta se tuli maksamaan saman verran kuin jatkoajan tuotot, Timo Taipale naurahtaa.

Kahvilayrittäjä Timo Taipaleen tapauksesta uutisoi ensimmäisenä MTV

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät ajaa turhan sääntelyn purkamista. Lisää aiheesta voi lukea Kasva Suomi -tavoiteohjelmasta

Kädenvääntö digitaalisista työturvallisuuskorteista jatkuu: Rakennusjätit eivät kelpuuta, yrittäjä epäilee "pyöreän pöydän sopimusta"

18 helmikuu, 2019 - 09:46

Trinno ei pyrkimyksistään huolimatta ole saanut verkkomuotoiselle työturvallisuuskurssilleen hyväksyntää isoissa rakennusalan yrityksissä. 

– SRV:n edustaja sanoi asiakkaallemme, ettei yritys hyväksy tätä, koska ei usko verkkokoulutuksiin. Heidän oma perehdytyksensä on verkkomuotoinen. Tästä huolimatta SRV hyväksyy työmailleen kaikki perinteisen työturvallisuuskortin suorittaneet, kurssin sisällöstä piittaamatta, sekä vain verkossa suoritettavan ruotsalaisen Entre-kortin, Trinnon toimitusjohtaja ja toinen perustaja Sami Niemelä hämmästelee.

SRV:n kanssa kielteisiä ovat Niemelän mukaan myös muun muassa Skanska, PEAB, Lujatalo ja SRV. Ne kaikki kuuluvat Rakennusteollisuus ry:n turvallisuusryhmään.

– Kaikilla on meille sama vastaus. Kuulostaa kieltämättä hieman siltä, että näillä yrityksillä on asiasta pyöreän pöydän sopimus.

Yrittäjämediat on aikaisemmin uutisoinut työturvakortteihin liittyvästä koulutusrumbasta muun muassa täällä.

TVO hyväksyi

Yksi e-kortin hyväksyneistä on iso pörssiyhtiö, joka ei ole Niemelän mukaan antanu lupaa nimensä kertomiseen julkisuudessa.

– Tämän yrityksen edustaja tutustui koulutukseemme ja sanoin, että sen voi hyväksyä kaikkiin yrityksen kohteisiin.

Toinen iso hyväksyjä on TVO, jolle Trinnon kortti kelpasi kriittisimpiinkin kohteisiin. Listalla on myös muita energiateollisuuden yrityksiä.

Sen sijaan esimerkiksi UPM on sitoutunut hyväksymään ainoastaan TTK:n työturvallisuuskortin. Stora Enson kanssa Trinno on käynyt pitkään keskusteluja.

– He ovat tutustuneet koulutuksemme sisältöön, mutta vastaus oli varsin epämääräinen. Stora Enson mukaan menee loppuvuoteen 2019 ennen kuin yrityksessä pystytään päivittämään ohjeistusta. Toisella isolla yritykselle ohjeistuksen päivittäminen vei vain viikon.

Verkkokurssi laskee kustannuksia

Niemelän on vakuuttunut, että verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja.

– Luokkamuotoiseen koulutukseen liittyy monia ongelmia. Siitä lähti idea työturvakorttikoulutuksen kehittämiseen ja muuttamiseen verkkomuotoiseksi. 

Hänen mukaansa verkkomuotoisella koulutuksella saavutetaan selkeitä etuja verrattuna perinteiseen koulutustapaan.

– Ehkä tärkein etu on kustannustehokkuus urakoitsijoille. Vuonna 2017 Suomessa suoritettiin 163 000 työturvakorttia. Jokaisen kortin suorittaminen edellyttää kahdeksan tunnin istumista luokassa. Laskelmieni mukaan jokainen yksittäinen korttikoulutus maksaa työnantajalle 700-1000 euroa, Niemelä jatkaa.

Verkkokoulutus on suunniteltu suoritettavaksi osissa silloin, kun aikaa on. Jos verkkokurssin suorittaa yhdellä kertaa, siihen kuluu aikaa neljä tuntia. Kurssin hinta on noin 100 euroa eli saman verran kuin keskimäärin perinteisissä koulutuksissa.

Yrittäjät: Ei liian pitkälle meneviä ehtoja

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ei pidä liian tiukkaa linjaa korttikoulutusten hyväksymisessä suositeltavana.

– Työturvallisuus on tärkeää ja työnantaja on aina vastuussa asianmukaisesta perehdyttämisestä. Tätä vastuuta eivät kortit poista. Rakentamisessa pääurakoitsijalla on iso valta asettaa ehtoja alihankintaketjulleen, se voi esimerkiksi edellyttää työturvallisuuden todentamista vain yhdellä tavalla.

– On tärkeää, ettei ehtojen asettamisessa mennä niin pitkälle, että estetään koulutusmarkkinaa kehittymästä. Erityisesti julkisissa hankinnoissa tilaajan tulee noudattaa syrjimättömyyttä. Siksi ehtojen käytössä ja viranomaisohjeistuksissa on hyvä olla salliva.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä muistuttaa, että laki ei edellytä minkään kortin käyttämistä sen osoittamiseksi, että työturvallisuusasiat ovat kunnossa.

– Laki edellyttää työnantajan perehdyttävän työntekijänsä riittävästi. Korttijärjestelmä on toki kehittynyt käytännössä pakolliseksi, mutta laki sitä ei vaadi.

KKV lopetti tutkinnan

Niemelä pitää ongelmana sitä, että työturvallisuuskortin saa Työturvallisuuskeskuksesta kymmenillä eri sisällöillä.

– Ei ole mitään kontrollia siihen, millä koulutuksella vihreä kortti on saatu. Me emme ole silti saaneet rakentajilta yhtään hyvää perustelua siihen, miksei suomalaista verkkomuotoista korttia hyväksytä, kun ruotsalainen hyväksytään. Uskon, että tässä on enemmän kyse muista sopimuksista kuin digitaalisuudesta.

Trinno on kontaktoinut sekä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon että Suomen Yrittäjät. KKV on tutkinut, käyttääkö TTK väärin määräävää markkina-asemaansa korttimarkkinoilla, tai syyllistyvätkö isot rakennusliikkeet kartelliin, jos ne eivät hyväksy muita koulutuksia. KVV lopetti tutkinnan syksyllä.

– Tämä asia on vaikeuttanut suuresti yritystoimintaamme. Haluamme ajaa kaikkien yrittäjien etua. On pelkästään etu, että koulutuksia voi suorittaa nykyistä edullisemmin.

Viime vuonna Trinno sai myytyä yli tuhat verkkomuotoista työturvakorttia. Kaikki kortit on uusittava viiden vuoden välein.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tuore gallup: Pekka Haavisto suosikki pääministeriksi ja häneen luotetaan eniten

17 helmikuu, 2019 - 18:46

Vihreiden Pekka Haavistoa kannattaa pääministeriksi 18 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin on kokoomuksen Petteri Orpo (15%) ja kolmannella sijalla on SDP:n Antti Rinne (12%).

Neljänneksi suosituin on nykyinen pääministeri, keskustan Juha Sipilä (10%). Seuraavina ovat Perussuomalaisten Jussi Halla-aho (9%), Vasemmistoliiton Li Andersson (8%) ja sinisten Sampo Terho (1%). 28% suomalaisista ei osaa vielä nimetä pääministerisuosikkiaan.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa Kantar TNS selvitti kärkipoliitikkojen luottamusta Suomen Yrittäjien tilauksesta. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. Tutkimukseen vastasi 1078 suomalaista.

 

Vastaava Luottamuspuntari tehtiin myös vuosi sitten. Tuolloin pääministerisuosikkien järjestys oli seuraava: Orpo 17%, Andersson 13%, Sipilä 12%, Halla-aho 9% ja Rinne 8%.

Antti Rinne on miesten keskuudessa suosituin pääministeriehdokas (17%). Hänen taakseen niukasti jää Petteri Orpo (16%).

Naisten keskuudessa Pekka Haavisto on ylivoimainen suosikki. 24 prosenttia naisista kannattaa häntä, seuraavaksi suosituin on Petteri Orpo (14%) ja hänen jälkeensä tulevat Rinne (8%) ja Andersson (8%).

Pekka Haavisto on ykkössuosikki nuorten keskuudessa ja Petteri Orpo puolestaan yli 50-vuotiaiden parissa. Juha Sipilä on ykkössuosikki Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Sipilällä, Rinteellä ja Anderssonilla on haasteita omien kannattajien keskuudessa. Tutkimukseen vastanneista keskustalaisista 56 prosenttia kannattaa Sipilää pääministeriksi. Vasemmistoliitosta 58 prosenttia kannattaa Li Anderssonia pääministeriksi. Saman 58 prosentin kannatuksen saa omiltaan myös SDP:n Antti Rinne.

Pekka Haavistolla vastaava luku on 68%, Petteri Orpolla 72% ja Jussi Halla-aholla 73%.

Haavistoon luotetaan

Tutkimukseen vastanneille esitettiin presidentistä ja kärkipoliitikoista väittämä, että ”Hän on toiminut tehtävissään luottamukseni arvoisesti”.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on luottamuksessa omaa luokkaansa. Peräti 73% suomalaisista on samaa mieltä tästä väittämästä. Kärkipoliitikoista Pekka Haavistoon luotetaan eniten (48%). Seuraavina luottamuksessa tulevat Li Andersson (35%), Petteri Orpo (28%), Antti Rinne (22%), Juha Sipilä (22%), Jussi Halla-aho (18%) ja Sampo Terho (14%).

Kantar TNS:n tekemän tutkimuksen aineisto edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on 3,0 %-yksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin joukko (18 kpl) luottamusta mittaavia ominaisuuksia. Tutkimuksen viitekehystä on aiemmin rakennettu muun muassa Mikael Pentikäisen kirjassa Luottamus (Otava).

Pentikäinen: Yllätystä ilmassa

– Yllätystä on ilmassa. Haavistoa kohtaan tunnetaan vahvaa luottamusta – varsinkin naisten ja nuorten parissa. Tämä on kiinnostavaa, kommentoi tutkimuksen tulosta Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

– Silti on yhä epäselvää, onko Haavisto vihreiden pääministeriehdokas, Pentikäinen huomauttaa.

Sipilän luottamuskehitys saa Pentikäisen pohtimaan, että kuluttaako nykypolitiikka ja sitä herkeämättä seuraava media – perinteinen ja uusi – pääministerin loppuun vaalikaudessa?

– Jos näin on, se on kohtuutonta. Tulos myös osoittaa, miten vaikea on palauttaa luottamus. Tämä korostaa poliittista riskinhallintaa, Mikael Pentikäinen toteaa.

– On myös kiinnostavaa, että kaikilla suurimpien puolueiden – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan – johtajilla on luottamushaasteita. Rinteellä on ongelmia SDP:n kannattajien parissa. Orpolta puuttuu nuorten tuki, mutta oman väen luottamus on vahvaa. Sipilän suosio on heikkoa erityisesti nuorten ja vähäosaisten parissa, Pentikäinen avaa tutkimustuloksia.

– Luottamus on kansanvallan voimatekijä. Siksi sitä on syytä seurata ja analysoida, Mikael Pentikäinen painottaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Lisää tietoa Luottamuspuntarista täällä

Lue myös Mikael Pentikäisen kolumni aiheesta

 

 

 

Kasva Suomi -kiertue starttaa: Bussi valmiina 20 päivän rutistukseen

15 helmikuu, 2019 - 18:20

Ohjelmassa on yli 100 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Kiertuetapahtumien järjestämisestä vastaavat Suomen Yrittäjien aluejärjestöt.

– Kiertueella jututetaan ehdokkaita, yrittäjiä ja muita äänestäjiä yrittäjille tärkeistä asioista ja kerrotaan, miksi yrittäjien toimintaedellytyksiä kannattaa parantaa, Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko kertoo.

Peräti 90 prosenttia Kantar TNS:n tekemään Yrittäjägallupiin vastanneista yrittäjistä kertoi aikovansa äänestää kevään eduskuntavaaleissa. Kokon mukaan ehdokkaiden kannattaa näin ollen kuunnella yrittäjien viestiä.  

– Kaikki eduskuntavaaliehdokkaat ovat tervetulleita mukaan kiertuebussin kyytiin, Kokko kannustaa.

Tarkkaa teippaustyötä

Kiertuebussin virkaa ajavan Mercedes-Benzin tunnistaa sen kyljissä olevista sinivalkoisista Kasva Suomi -teipeistä. Teippauksesta on vastannut vantaalainen Teippi-Z.

– Satojen värillisten teippien joukosta löytyi onneksi juuri oikea sinisen sävy, tuotantopäällikkö Veli-Matti Remander Teippi-Z:sta sanoo.

Teippien paikalleen liimaus on Remanderin mukaan tarkkaa puuhaa. Teipit kiinnitetään siirtokalvon avulla niin, että jokainen kirjain on millintarkasti oikealla paikallaan. Apuna tarvitaan mittanauhaa, tarkkaa silmää ja kokemusta autojen teippauksesta.

– Välillä tarvitaan säätöä, jotta teippi näyttää oikeassa autossa samalta kuin havainnekuvassa. Teippeihin jätetään kunnon säätövarat, jotta niitä voidaan tarvittaessa venyttää saumojen ja kulmien päälle, Remander jatkaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

AAA-luokkaan nousi 106 yritystä - Katso lista

15 helmikuu, 2019 - 17:25

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 106 yritystä.

Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 380 527 euroa.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

 

Toimitus

toimitus(at)yrittajat.fi

 

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, eur. Tulos Akaa Toijalan Värikauppa Oy 1.5.1995 806000 27000 Akaa Sähköpiiri Oy 1.6.1988 589000 44000 Alajärvi Veena Oy 19.6.2002 345000 8000 Birkala Oy Johnson Metall Ab 1.1.1986 14951000 2284000 Espoo Insinööritoimisto Pontek Oy 1.1.1968 3264465 440323 Espoo Kauppahuone Polynova Oy 1.12.1995 1128000 358000 Espoo Perhekoti Makarios Oy 1.1.2006 380000 147000 Espoo CardPlus Group Oy 1.12.2009 6246000 826000 Eura Satamuna Oy 4.6.2004 13323000 784000 Heinävesi Karvion Lomahuvilat Oy 1.1.2007 25000 1000 Helsingfors Forbo Flooring Finland Oy 1.1.2013 8544000 159000 Helsingfors Oy Finnshipping Ltd 1.7.1987 1859000 575000 Helsingfors E.I. Nordman Holding Ab 1.11.2012   15000 Helsinki Ajatar Oy 1.9.1991 4150000 71000 Helsinki KYOCERA Document Solutions Finland Oy 1.5.1982 4381000 170000 Helsinki Spedex Oy 1.1.1988 349000 35000 Helsinki SOLEMO Oy 1.3.1990 5769178 316080 Helsinki U-H Rakennus Oy 1.7.1993 22261659 979380 Helsinki Goliath Oy 1.7.2009 1360000 739000 Helsinki CC kalenteripalvelu Oy 1.3.1996 1863000 188000 Helsinki Westpro cc Oy 1.10.2000 38228000 1265000 Helsinki Kavli Oy 1.8.2000 12020000 412000 Helsinki Danone Finland Oy 1.1.2001 20460000 2632000 Helsinki Mango Suomi Oy 16.4.2007 7466000 123000 Helsinki JADE Trading Oy 15.5.2007 1698000 205000 Helsinki Äkäs Capital Oy 27.4.2009 29000 12000 Helsinki Arjova Oy 14.4.2011 318000 228000 Helsinki Liiga Music Oy 20.9.2011 1334000 1110000 Helsinki Bittisiirto Oy 22.7.2013 2311000 1904000 Helsinki Rengasliike Kumisetä Oy 1.9.2013 2019000 227000 Helsinki Ovorad Oy 27.8.2001 1603000 562000 Helsinki Open Ocean Partners Oy 22.12.2014 1879968 469885 Helsinki Suomen Puukauppa Oy 16.11.2015 1323226 251117 Hollola Salpailma Oy 1.3.2006 4539000 437000 Hyvinkää Tilipalvelu Rantalainen Oy 1.1.1981 4498000 1101000 Hyvinkää Suomen Terästekniikka Oy 1.5.1992 1385000 11000 Hämeenlinna Vanajan Keksit Oy 1.6.2000 5203000 132000 Ikaalinen Jyllin Kodit Oy 1.4.2012 5302000 9000 Janakkala Dafecor Oy 1.12.1994 1077000 113000 Joensuu Broman Group Kiinteistöt Oy 31.3.2002 2962000 800000 Järvenpää Teknotyö-Kuumasinkitys Oy 1.3.1993 6852000 1548000 Kajaani Paumer Oy 1.7.1996   5000 Kangasala Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy 1.4.1999 775000 205000 Kannus Korpelan Energia Oy 12.9.2014 15662000 665000 Karkkila Hitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy 1.2.2009 4449000 332000 Kokkola SK Protect Oy 6.4.2001 1470000 222000 Korsholm Björkö Telnfabrik Ab   1180000 80000 Korsholm Automation T&N Ab 1.1.2007 812000 149000 Kotka Koskenheimo Oy 1.4.1979 1583000 103000 Kuopio Tilintarkastus Natunen Oy 1.5.1996 70000 97000 Kuopio Kasvis Galleria Oy 1.4.1999 5863000 759000 Kuopio Kuntoutus Korte Oy 1.1.2014 822000 95000 Kurikka Korpilaser Oy 1.1.2002 240000 56000 Lahti Romuliike Pasimetalli Oy 1.2.1982 1103000 82000 Lahti Nor-Maali Oy 1.1.2017 17848036 1744087 Lahtis Oy Skandinaviska Träimport Ab 1.1.1968 4392000 133000 Laihia Piccolo Group Oy 29.9.2006   68000 Laitila JS-Group Oy 1.4.2007 5802000 382000 Lappeenranta Kaakon Kymppiraudoitus Oy 1.1.1990 746000 169000 Lappeenranta Saimaan talous ja tieto Oy 19.12.2008 14824000 172000 Laukaa Varjolan Tilan Matkailu Oy 1.2.2000 1198000 27000 Leppävirta Supset Oy 1.11.2005 2156000 133000 Lohja Lohjan Teora Oy 1.12.1996 832000 177000 Loimaa Kotimuna Oy 1.11.2002 2377000 456000 Luumäki Mense Oy 1.7.1996 1983000 194000 Mikkeli Savecup Oy 30.6.2017 271000 150000 Muhos Suomen Tehopurku Oy 1.7.1977 2275000 2000 Nokia Doofor Oy 1.11.1987 2875000 689000 Orivesi Alfa Wear Oy 1.11.2008 994000 118000 Oulu Jousi Group Oy 1.3.1971 392000 208000 Oulu Sebitti Oy 19.2.1998 964000 171000 Oulu Wheslyn Group Oy 1.8.2007 6744000 787000 Oulu Onni Kustannus Oy 19.6.2008 2437000 336000 Oulu Makako Invest Oy 31.8.2016   617000 Pelkosenniemi Pyhähippu Oy 1.12.1990 1176000 5000 Pielavesi MittaVaT Oy 1.4.1992 562000 157000 Pietarsaari Oy Tapio Koski Invest Ab 1.1.1993   77000 Pori Sampo-Components Oy 13.9.2004 2305000 497000 Pori Telamurska Oy 1.8.2012 7479000 310000 Ranua Ranuan Seudun Matkailu Oy 1.8.1982 4843000 602000 Rovaniemi Maalaus- ja tasoitetyöt J. Sinkkonen Oy 13.10.2005 913000 281000 Rusko Sähköasennus Tammisto Oy 14.10.2005 1004000 92000 Salo Salon Mattopesupojat Oy 1.10.1985 816000 191000 Salo Salon Metalelektro Oy 25.10.2005 8618000 1142000 Savonlinna Itä-Savon Lähienergia Oy 1.5.2003 903000 122000 Seinäjoki Suomen Kalkkuna Oy 1.1.1994 73000 26000 Seinäjoki Tiina Laukkonen Oy 1.5.1996 10000 -4000 Tampere Ajan Lukko Oy 1.4.1974 3474000 456000 Tampere Matkatoimisto Israela Oy 1.7.2006 126000 54000 Tampere Hämeen Atk- ja tilipalvelu Oy 1.2.1983 1096000 328000 Tampere Fastpap Oy 1.3.1989 2568000 81000 Tampere M Kosola Kuormalavat Oy 1.4.1993   105000 Tampere Green Forest Oy 1.1.2001 1128000 491000 Tampere KV-Finance Oy 27.12.2000 8000 537000 Turku Saarni Yhtiöt Oy 1.1.1980 433000 102000 Turku Elo & Elo Oy 1.11.1981 446000 259000 Turku Roca Finland Oy 1.2.1998 3268000 356000 Turku H. Mäki-Tanila Oy 10.4.2006 20025000 653000 Turku Lastentalo Mukulax Oy 12.8.2008 2566000 227000 Vaasa CNC-Tekniikka Oy 1.5.2013 5129000 299000 Valtimo Ylä-Karjalan Hoitokoti Oy 1.6.2004 648000 16000 Vanda Lactalis Finland Oy 27.3.2009 16071000 1025000 Vantaa Nestori-Tuote Oy 1.3.1987 2765000 351000 Virrat Virtain Muovityö Oy 1.10.1972 3192000 77000 Vörå E & C Sjöberg Ab 1.1.1995 240000 51000 Ylöjärvi Studio-Decor Oy 1.2.1995 1369000 68000          

Vanhusten kotihoidon menestyskonseptin löytänyt yrittäjä rekrytoi yli 70-vuotiaitakin: "Meillä ei ole ikärasismia"

15 helmikuu, 2019 - 12:14

Suomen Seniorihoivan perustaja ja toimitusjohtaja Mika Suominen haluaa osaltaan puhdistaa hoiva-alan mainetta. Hän on seurannut viimeaikaista keskustelua vanhustenhoidon tilasta kaksijakoisin miettein.

– Toisaalta on tärkeää, että laatupuutteet tulevat esille ja niihin puututaan ja sitä kautta saadaan alan maine palautettua. Toisaalta pitää muistaa, että ongelmat koskevat hyvin pientä osaa yrityksistä. Tällä alalla on lukuisia yrityksiä, joissa ei ole vastaavia turvallisuusongelmia tullut esiin. Pelkään, että ongelmat aiheuttavat pysyvän tahran alalle.

Julkisuudessa on nostettu esiin joidenkin hoiva-alan yritysten tekemät voitot ja rinnastettu ne vanhusten huonoon kohteluun.

– Lähtökohta meillä on, että kohtelemme asiakkaita arvokkaasti ja inhimillisesti ja sitä kautta saamme tyytyväisiä asiakkaita, jotka haluavat käyttää palveluitamme. Toki toimimme niin, että pystymme kasvamaan ja palkkaamaan lisää työntekijöitä ja tuottamaan lisää yhteiskunnallista hyvää, jolloin toiminnan on oltava voitollista.

Suominen on noteerannut sosiaalisesta mediasta nousseet kommentit, jotka ovat iskeneet osin myös Suomen Seniorihoivaan.

– Vaikuttaa siltä, että ihmiset niputtavat kaikki hoiva-alan yritykset yhteen. Meihin on osoitettu kommentteja, jotka eivät ole olleet millään tavoin aiheellisia. Virallisia valituksia meistä ei ole koskaan tehty, Suominen korostaa.

Suomen Seniorihoiva keskittyy ainoastaan vanhusten kotihoitoon. Yrityksen henkilömäärä on mitoitettu niin, että yhdellä työntekijällä on tyypillisesti 1-2 asiakaskäyntiä päivässä. Ero julkisen sektorin kotihoitoon on merkittävä. Tällä hetkellä yrityksellä on noin 50 työntekijää.

– Julkisella puolella puhutaan jopa kymmenistä käynneistä päivässä. Silloin ne ovat todella pikaisia käyntejä. Me emme ole lähteneet tinkimään käyntien pituudesta. Lisäämme henkilöstön määrää koko ajan sitä mukaa, kun asiakasmäärä kasvaa.

Yksi Suomen Seniorihoivan työntekijän kotikäynti kestää 2-3 tunnista kokonaiseen työpäivään. Yritys palkkaa työntekijöikseen myös ikäihmisiä. Vanhimmat työntekijät ovat yli 70-vuotiaita.

– Meillä ei ole ikärasismia. Palkkaamme kaiken ikäisiä, parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin. Monesti ne eläkeläiset, joita palkkaamme töihin, haluavat tehdä merkityksellistä työtä ja ovat hyvin tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Suomisen mukaan seniorien rekrytoinnilla ei pyritä karsimaan palkkakuluja.

– Maksamme kaikille työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Menestyksen salaisuus?

Suomisen yritys on onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa ja pitämään asiakkaansa tyytyväisinä.

– Käytämme kaiken katteen toiminnan kasvattamiseen esimerkiksi jatkuvalla henkilöstön palkkaamisella emmekä pyri tekemään voittoa osakkeenomistajille. Myyntimme on jatkuvassa kasvussa ja helmikuussa teemme taas uuden ennätyksen.

Viimeisen 12 kuukauden aikana Suomen Seniorihoivan myynti on noussut kuukausittain noin 3,6 – 3,7-kertaiseksi. Kuluvalle tilikaudelle yritys ennustaa noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa.

Suomisen mukaan Suomen Seniorihoivan asiakkaat eivät maksa palvelustaan enemmän kuin muiden hoivayritysten asiakkaat.

– Meillä on kohtuulliset hinnat. Perustuntihintamme on 32 euroa, joka sisältää lähes kaiken. Perustuntihinta on 32 euroa. Se on mielestäni edullinen. Nyt hinnoissa on tosin korotuspaineita, koska sosiaalialan palkat ovat nousussa.

Suomen Seniorihoiva on saanut kasvatettua asiakasmääriään käytännössä ilman mainontaa.

– Asiakkaat ovat suositelleet palveluamme muille ja jopa jakaneet esitteitämme, Suominen kertoo.

”Kotihoidon maine huono”

Hoiva-alan yritykset kärsivät Suomisen mukaan jatkuvasta työvoimapulasta. Hän toivoo, että nyt mediassa esiin tulleet ongelmat eivät pahenna sitä entisestään.

– Kotihoidon maine on mielestäni aika huono. Pääosin kritiikki kohdistuu julkisen puolen kotihoitoon, mutta mekin saamme siitä osamme. Ihmiset ajattelevat, että kaikki kotihoito on yhtä huonoa. Julkisen puolen ongelmat vievät mainetta myös meiltä. Monet eivät voi kuvitellakaan, että homma voisi toimia toisin.

Nopeana lääkkeenä Suominen pitää palvelusetelien käytön lisäämistä.

– Tällöin yksityinen sektori otettaisi enemmän mukaan jakamaan julkisen puolen taakkaa, jolloin julkisen sektorin ei tarvitsisi välttämättä alkaa rekrytoimaan lisää henkilökuntaa. Sen lisäksi työnohjausta olisi parannettava.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nasa tutkii Marsia joensuulaisen oppimisalustan avulla – ”Suomen hyvä koulutusmaine auttaa viennissä”

14 helmikuu, 2019 - 16:20

Valamiksen toimitusjohtaja Jussi Hurskainen kertoo, että puolet yrityksen liikevaihdosta tulee jo viennistä. Kohdemaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Hollanti, Saksa ja Iso-Britannia.

– Meillä on kuusi toimipistettä ulkomailla. Joensuun jälkeen isoin toimisto on Petroskoissa. Siellä työskentelee jo 40 henkeä. Venäjällä on hyvin koodausosaamista, Hurskainen kertoo.

Kotipaikassa Joensuussa työntekijöitä on noin 80, ja kaiken kaikkiaan henkilöstö on kasvanut kahteensataan.

Hurskaisen mukaan suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine maailmalla, ja koulutukseen liittyviä tuotteita myyvät yritykset saavat siitä hyvää potkua vientiponnisteluilleen.

– Tuotteemme on joustava, se sopii hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. Meidät erottaa kilpailijoistamme ehkä eniten se, että tarjoamme tuotteemme ympärille erilaisia palveluja.

Hurskainen kertoo, että varsinaisen alustan lisäksi yritys auttaa koulutussisällön suunnittelussa, rakentaa visuaalisen ilmeen ja analysoi asiakkaiden tuottamaa dataa.

Ideoita tiedemiehille

Valamis myy tuotettaan erityisesti isoille yrityksille. Yksi isoimmista on avaruusjärjestö Nasa, joka hankki yritykseltä oppimisalustan Epic Challenge -koulutusohjelmaansa varten.

– Ohjelman avulla tiedemiehet saavat ideoita opiskelijoita, miten Mars saataisiin asutettua. Opiskelijat tekevät pienryhmissä tehtäviä ja raportoivat siitä Nasalle. Tehtävänä voi olla esimerkiksi, kuinka puhdistaa vettä Marsissa.

Koulutusohjelmassa on mukana kymmeniätuhansia opiskelijoita ammattikoululaisista tohtoriopiskelijoihin saakka.

– Toimme ohjelman Eurooppaan kolme vuotta sitten. Ehdotimme että voimme pilotoida sitä Joensuussa. Nyt Suomesta mukana ovat myös Lahti ja Tampere, Hurskainen kertoo.

Oppimisalusta mahdollistaa ideoinnin ja sitä kautta voi syntyä innovaatioita.

– Opiskelijat eivät ole lukkiutuneet kaavoihin. Aina joskus löytyy hyvä idea, jota pitää tutkia tarkemmin.

Oppimisalustojen kehittämisessä hyödynnetään Hurskaisen mukaan pelillisyyttä ja keinoälyä. Etenkin keinoälyä pitäisi Hurskaisen mukaan soveltaa yhä enemmän eri toimialoilla.

– Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voisivat analysoida vakuutustarpeita keinoälyn avulla. Oppilaitokset voisivat käyttää sitä tunnistamaan opiskelijoita, joilla on vaara lopettaa opiskelu. Tämä onnistuisi analysoimalla käyttäytymistä ja huomaamalla merkkejä motivaation puutteesta. Näitä voivat olla esimerkiksi, ettei ole ilmoittautunut kursseille tai pariin kuukauteen palauttanut tehtäviä, Hurskainen selventää.

Valamiksen oppimisalustalla koulutussisältöjä rakennetaan pitkälti keinoälyn avulla, tavoitteena on personoida koulutus henkilön osaamisen mukaan.

– Alusta ehdottaa tietynlaista koulutuskokonaisuutta, joka perustuu opiskelijan osaamiseen, käyttäytymiseen ja tarjolla olevaan koulutukseen.

Jussi Hurskainen esiintyi torstaina Koulutusjohdon foorumissa Helsingissä. Foorumi keräsi 200 koulutuksen ja yritysten edustajaa pohtimaan osaamisen kehittämistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Olli-Pekka Heinonen: Tulevaisuuden osaamista ei ratkaista nykykoulutuksen avulla

14 helmikuu, 2019 - 11:48

Olli-Pekka Heinosen mukaan iso osa oppimisesta saadaan nykyään muualla kuin oppilaitoksissa.

– Jopa 70 prosenttia osaamisesta syntyy muissa ympäristöissä, vapaa-ajalla ja työssä. Johtopäätös on, että nykyinen koulutusjärjestelmä ei ratkaise yksin tulevaisuuden osaamishaastetta.

Heinosen mukaan oppimiseen on yhdistettävä työnteko ja päinvastoin.

– Tarvitsemme soveltavaa, käytännön tekemisessä oppimista. Sen tulee vuorotella oppilaitoksissa tapahtuvan opiskelun kanssa.

Heinonen peräänkuulutti vuoropuhelua koulutussektorin ja yritysten kanssa.

– Ei voi olla erillisiä koulutusorganisaatioita ja työelämää, jotka molemmat elävät omaa elämäänsä. Tarvitaan yhteinen osaamisen kieli, hän korosti.

Yhteisen kielen pohjana on Heinosen mukaan oltava riittävä data oppijoista ja yrityksen tarpeista.

– Tarvitsemme esimerkiksi ennakointitietoa, missä ammateissa tarve kasvaa ja missä vähenee.

Heinosen mukaan digitalisaation myötä moni nykyinen ammatti tai taito on muuttumassa tai häviämässä. Jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja oppimista tarvitaan myös siksi, että ihmiset elävät yhä vanhemmiksi.

Yhteistyö kuntien strategioihin

Yrittäjä Pia Hirvonen toi Koulutusjohdon foorumin avauspuheenvuorossa esille, että koulutusalan ja yrittäjien yhteistyö tulisi kirjata kuntien strategioihin.

– Jotta yhteistyö vietäisiin käytäntöön, se tulisi viedä kuntien strategioihin, Hirvonen sanoi.

Hirvosen mukaan yhteistyön koulutusalan ja yrittäjien välillä tulisi olla tiiviimpää ja konkreettisempaa kaikilla koulutusasteilla.

– Myös meidän yrittäjien tulee huolehtia omasta osaamisestamme, ja sen hankkimisen tulisi olla ketterää ja sujuvaa. Omien työntekijöiden osaamisen on oltava niin kovaa kauppatavaraa, että siitä kiinnostuvat myös muut. Se kertoo onnistumisesta, Hirvonen lisäsi.

Pia Hirvonen on Kumppania Oy:n asiantuntija ja partneri sekä Suomen Yrittäjien osaamisen valiokunnan puheenjohtaja.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Koulutuksen ja yrittäjien yhteispeliä tiivistettävä – oppimiseen tarjolla yhä älykkäämpiä työkaluja

14 helmikuu, 2019 - 10:41

Foorumin teemana on Osaamista yhdessä kehittämässä. Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntijan Marja Vartiaisen mukaan ihmiset kouluttautuvat yhä enemmän aikuisena.

– Ihmiset kehittävät osaamista entistä enemmän myös aikuisena, työuran aikana ja sen jälkeen. Osaamista kehitetään myös oppilaitosten ulkopuolella, työpaikoilla ja verkkoympäristöissä, Vartiainen sanoo.

Foorumissa puhuttiin myös muuttuvista oppimisympäristöistä ja uudenlaisesta teknologiasta.

– Oppimiseen on olemassa entistä älykkäämpiä työkaluja. Jokaisella opettajalla ja koulutusjohtajalla tulisi olla riittävät tiedot ja taidot uudesta teknologiasta ja oppimisympäristöjen muotoilusta, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä korostaa.

Mikkilä huomauttaa, että moni yritys ja oppilaitos tekee jo nyt hyvää yhteistyötä, mutta määrää tulisi lisätä edelleen.

– Tärkein reitti yhteistyöhön on vuoropuhelu yrittäjien ja oppilaitosten toimijoiden välillä. Oppilaitosten on jalkauduttava nykyistä enemmän yrityksiin. Vain näin löydetään erilaisille yrityksille parhaiten soveltuvat palvelumuodot, oli kyse sitten nuorten kouluttamisesta, uusien työntekijöiden kiinnittämisestä tai nykyisen henkilöstön tai yrittäjän itsensä osaamisen päivittämisestä.  

Mikkilä mukaan ammatillisen koulutuksen uudistus tarjoaa entistä joustavampia muotoja niin nuorten kuin aikuisten kouluttamiseen työpaikalla.

– Oppisopimuksen voi esimerkiksi solmia tutkintoa lyhyempiin kokonaisuuksiin. Myös korkeakoulujen olisi kehitettävä oppisopimustyyppistä toimintaa eli ohjatun työssäoppimisen ratkaisuja. Ylipäätään oppilaitosten olisi nykyistä enemmän autettava yrityksiä kartoittamaan osaamistaan ja sen kehittämiskohteita. Mitä tarkempi kuva oppilaitoksilla on yritysten tarpeista, sitä paremmin ne pystyvät niihin vastaamaan.

Juuri julkaistun Pk-yritysbarometrin mukaan noin joka toinen yritys pyrkii uusiutumaan kouluttamalla henkilöstöä. Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua.

Turussa mentorointia ja ideakilpailuja

Turussa on käynnistetty hanke, jolla tavoitellaan yhä tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien ja Turun ammattikorkeakoulun välillä. Yhteistyön muotoina ovat muun muassa mentorointi, yritysvierailut, ideakilpailut ja verkostoitumistapahtumat.

– Turun Yrittäjät on tehnyt pitkään yhteistyötä amk:n kanssa. Siten tämä Turun Yrittäjien Säätiön osittain rahoittama hanke istuu hyvin tavoitteisiimme. Olemme sitoutuneet toimimaan tässä kanavana yritysten suuntaan. Kiivaasti kehittyvässä työelämässä on tärkeätä, että opiskelijat pääsevät oppimaan konkreettisesti yrityksissä, toteaa Turun Yrittäjien puheenjohtaja Jari Rastas.

Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Yrittäjien Säätiö edistävät hankkeella turkulaista yrittäjyyttä ja kehittävät yrittäjyyskoulutusta. Hankkeessa järjestetään myös ammattikorkeakoulun opetushenkilöstölle ja sidosryhmille yhteisiä tilaisuuksia, joissa yritykset kertovat näkemyksistään koulutuksesta ja yrittäjyydestä.

– Yksi keskeisiä tavoitteita on mahdollistaa opetushenkilöstön perehtyminen pk-yritysten toimintaan ja siten oppia ymmärtämään yrittäjän arkea ja tarpeita, Rastas sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

 

Harvinainen rubiinisuklaa on ystävänpäivän hittituote – kurkistimme suklaatehtaan pinkille linjalle

14 helmikuu, 2019 - 08:02

Rubiinisuklaasta on kohistu Suomessakin sen jälkeen, kun ensimmäiset tuotteet saapuivat myyntiin. Iiittalassa toimiva Kultasuklaa oli ensimmäinen suomalainen suklaatehdas, joka toi pinkin suklaan kuluttajien ulottuville.

Vuosi sitten julkaistu Ruby on kehitetty Ranskassa ja Belgiassa. Suklaan väri on peräisin luonnollisista ainesosista. Suklaan hieman hapan ja marjaisa maku erottuu selvästi esimerkiksi maitosuklaasta. Kilohinnaltaan rubiinisuklaa on selvästi tavallista suklaata kalliimpaa.

Lisää faktatietoa rubiinisuklaasta löytyy esimerkiksi Kultasuklaan sivuilta.

Raakasuklaan kysyntä taittui

Kultasuklaan toimitusjohtajan Juha-Pekka Kärkkäisen mukaan trendit määräävät myös suklaanvalmistuksessa. Terveysbuumin myötä kasvanut raakasuklaan kysyntä on nyt laantunut.

– Uudet maut, vegaanisuus, vähäsokerisuus ovat nousussa. Rubiinisuklaassa on vähemmän sokeria kuin normaalisuklaassa.

Kultasuklaa on kokeillut myös terveystrendin aallonharjalla olevan härkäpavun yhdistämistä tummaan suklaaseen yhdessä merisuolan kanssa.

– Se on myynyt melko hyvin. Sirkkasuklaan kohdalla oli alussa hirveä buumi mutta nyt se on rauhoittunut. Sirkat eivät ole millään tavalla valtavirtaa, Kärkkäinen sanoo.

Suomalaiset ostavat edelleen mieluiten maitosuklaata, vaikka maku on hiljalleen muuttunut tummempaan suuntaan. Rubiinisuklaan kysyntää hillitsee sen korkea hinta.

– En usko rubiinisuklaan hinnanlaskuun, mutta siitä tulee varmasti monia uudenlaisia versioita.

Hyppy tuntemattomaan

Juha-Pekka Kärkkäinen omistaa Kultasuklaan yhdessä pitkäaikaisen ystävänsä Juri Kaskelan kanssa. Kaksikko teki yrityskaupat pari vuotta sitten.

– Etsimme yritystä, joka on hyvämaineinen, vahvalla pohjalla ja jota voi kehittää eteenpäin. Muitakin yrityksiä oli loppuviivalla mutta tämä vaikutti kiinnostavimmalta. Tunsin myös yrityksen historian melko hyvin.

Kärkkäisen tausta on matkailualalla kaupallisissa tehtävissä. Yhtiökumppanilla on enemmän kokemusta elintarvikealalta.

– Vaihdoin alaa, hyppäsin tuntemattomaan. Joku voisi sanoa, että hullunrohkea päätös.

Kärkkäistä miellytti se, että Kultasuklaan ydintuote, suklaa, oli hyvällä mallilla.

– Suklaa on laadukasta. Me olemme lähinnä pyrkineet kirkastamaan myyntiä ja markkinointia ja lisäämään jakelukanavia. Olen itsekin ollut veivaamassa suklaata temperointipatojen äärellä mutta se ei ole oma vahvuuteni.

Uusi omistajakaksikko on muutettu Kultasuklaan brändi-ilmeen ja visuaalisen ilmeen. Myös pakkaukset on tuunattu uusiksi.

– Lisäksi olemme vahvistaneet jakelukanavia. Omia myyntikanavia ei ole kuin oma tehtaanmyymälä, Helsingin vanha kauppahalli ja verkkokauppa.

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Rovaniemeläisyrittäjät lanseeraavat lähituotantoa tukevan Liki-sertifikaatin – Mahdollisuus nostaa paikallisia tuotteita myös matkailijoiden tietoisuuteen

13 helmikuu, 2019 - 14:34

Rovaniemeläinen yrittäjäyhteisö Likiliike lanseeraa ystävänpäivänä 14. helmikuuta uuden Liki-tuotteiston. Liki-tuote -sertifikaatin käyttöoikeus voidaan myöntää Rovaniemellä valmistetuille, suunnitelluille tai kootuille tuotteille. Tuotteiden paikallisuusaste tulee olla vähintään 60 prosenttia. 

Likiliike edistää Rovaniemen lähituotantoa. Yrittäjistä muodostuva johtokunta myöntää hakemusten perusteella likiliikejäsenyyden. Nyt yrittäjät ovat voineet hakea tietyille lähituotteilleen Likiliike-tuotemerkkiä.

Kyseessä on sertifioitu tuotteisto, jolla halutaan vastata paikallisten kuluttajien ja Rovaniemen voimakkaasti kasvavan matkailijajoukon toiveisiin.  Likiliikkeen omaan tuotteistoon on ensimmäisessä vaiheessa valittu seitsemän erilaista tuotetta poronlihasäilykkeestä poronnahkaiseen luottokorttitaskuun sekä käsintehdyistä suklaasta uniikkeihin koruihin.  

– Tuotteita tullaan myymään muun muassa Visit Rovaniemen matkailuinfossa, jossa kansainväliset asiakkaat ovat yhä enemmän kiinnostuneita aidoista, paikallisista tuliaisostoksista. Tämä on siis hieno mahdollisuus tuoda Rovaniemen omia tuotteita matkailijoiden tietoisuuteen, sanoo Likiliikepäällikkö Marika Tiikkaja

Aivan kuten Avainlippu-merkistä tunnistaa Suomessa valmistetun tuotteen tai Suomessa tuotetun palvelun Likituote-merkki kertoo tuotteen ja palvelun rovaniemeläisestä alkuperästä sekä rovaniemeläistä työtä edistävästä vaikutuksesta. 

– Kaikki Likiliikkeet voivat omilla tuotteillaan hakea mukaan tuotesarjaan. Ehdotetun tuotteen rovaniemeläisyysasteen arvioinnissa otamme luonnollisesti huomioon tuotteen alkuperän, raaka-aineet ja tarvikkeet, mutta painoarvoa annamme myös pakkausaineille ja -tarvikkeille, muuttuville ja kiinteille henkilöstökustannuksille, alihankinnoille, tuotekehityskustannuksille sekä muille välillisille kustannuksille, Tiikkaja kertoo.

Poronnahkatuotteita valmistava Wigel-yrityksen poronnahka-artesaani ja yrittäjä Taija Aikio on kokenut, että tuore kuuluminen Likiliike-yrityksiin on edistänyt myyntiä. 

– Kyllä sillä on vetovoimaa ja paikalliset tuotteet kiinnostavat. Varsinkin joulun alla asiakkailta tuli kyselyitä, että voiko Liki-lahjakortteja käyttää. Silloin emme olleet vielä saaneet sertifikaattia, mutta nyt olemme likiliike, Aikio kertoo.

Kaikkien aikojen ensimmäiset Liki-tuotteet tulevat myyntiin Likiliikkeen omaan verkkokauppaan ja valikoitujen jälleenmyyjien hyllyihin helmikuun aikana. Niitä ovat Choko Deli -suklaa, Lohiapajan poronlihasäilyke, Mandragora-kahvi- ja teekauppa, Mainoa-designin korut, Lappi-krassi-ruoka-annos sekä Wigelin Ahku-korttitasku ja Ailo -korttipussi.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomessa yli 330 000 y-tunnusta, joita ei löydy kaupparekisteristä

13 helmikuu, 2019 - 12:50

Asiakastiedon tuoreen poiminnan mukaan Suomessa on peräti 332 000 y-tunnusta, joita ei löydy kaupparekisteristä. Joukossa on esimerkiksi maa- ja metsätiloja ja apteekkeja, mutta iso osa on niin sanottuja kevytyrityksiä, joita on perustettu vaikkapa sivutoimisen liiketoiminnan harjoittamiseen palkkatyön ohessa.

– Kaupparekisterin ulkopuolisiin y-tunnuksiin kohdistuvien kyselyiden määrästä voimme päätellä, että niiden toiminta on aktiivista, vaikka muuten tietoa onkin varsin vähän. Haluamme auttaa näitä pieniä yrityksiä tekemään toiminnastaan entistä sujuvampaa, sillä luokitus mahdollistaa esimerkiksi puhelinliittymän tai välttämättömän vakuutuksen ottamisen y-tunnukselle, kertoo luokituksista vastaava liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson Asiakastieto Groupista.

Ilman luokitusta yrittäjä joutuu käytännössä tekemään luotolliset sopimukset omiin nimiinsä, vaikka niitä käytettäisiin yritystoimintaan. Moni palveluntarjoaja ei tee sopimuksia yrityksille, joista ei ole tarjolla kolmannen osapuolen, esimerkiksi Asiakastiedon luokitusta. Tähän saakka luokitusta ei ole tehty, koska Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) ei luovuteta tietoa toimintaa harjoittavasta henkilöstä tai tämän henkilötunnusta.

Henkilön tunnistamisen tuo lisäarvon

Kaupparekisteriin merkitsemättömistä y-tunnuksista runsaat kaksi kolmasosaa eli 227 000 kappaletta on Asiakastiedon mukaan yksityisiä elinkeinon harjoittajia. Näiden yritysten toiminnasta ei rekisteritietojen perusteella paljoa tiedetä. Jatkossa luokitus pystytään muodostamaan, kun yrittäjä itse sitä pyytää.

–Näin pystymme linkittämään sekä yrittäjän että y-tunnuksen eli henkilön ja yrityksen. Silloin taloudellisesti merkityksellistä dataa saadaan kerättyä ja yhdisteltyä riittävästi, ja voidaan muodostaa luokitus, joka ennustaa yrityksen takaisinmaksuriskin luotettavasti. Tämä on myös luottoa myöntävien yritysten odottama uudistus, sillä ne haluavat tuntea asiakkaansa nykyistä paremmin ja palvella niitä paremmin. Luokitus mahdollistaa tämän ja auttaa yhtenäistämään luottopäätösprosessin”, Otto Olsson lupaa.

Y-tunnukseen liittyvän henkilön tunnistaminen tuo luokitukseen suuren lisäarvon. Henkilön kautta mukaan tulevat tiedot hänen mahdollisista muista yritysyhteyksistään ja niiden vahvuudesta tai kohollaan olevasta riskistä.

Maksuhäiriötilastot kertovat, että kaupparekisterin ulkopuoliset yritykset ovat onnistuneet hankkimaan myös jonkin verran luotollisia sopimuksia. Asiakastiedon mukaan runsaalla 3 000 kaupparekisteriin kuulumattomalla yrityksellä on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Yhteensä merkintöjä on yli 15 000.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä kaupparekisterissä oli vuoden 2019 alussa yhteensä 611 000 yritystä tai muuta y-tunnuksellista yksikköä.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjän tulipalossa tuhoutunut leipomo aukeaa uudelleen Kajaanissa

13 helmikuu, 2019 - 10:34

Viime toukokuussa kattopalossa tuhoutunut perinteikäs leipomo Pekka Heikkinen & Kumpp. avaa vihdoin ovensa Kajaanissa maaliskuussa.

Kahvila, konditoria ja leipomo jatkavat entisellä paikalla, mutta leipomolle etsitään vielä uusia tiloja.

– Nyt saamme ovet auki. Leipomon suhteen kartoitamme mahdollisuuksia. Konditoriatuotteet ovat omaa tuotantoa, mutta leipomotuotteiden kanssa täytyy vielä odotella, Marin kertoo.

Investointi uuteen leipomoon on merkittävä, joten yrittäjä haluaa valmistella uutta tilaa rauhassa. Marin uskoo, että oman leipomon avaamiseen menee vielä parisen kuukautta.

Toukokuinen tulipalo teki tuhojaan Välikadun valtaus - katujuhla alla, johon leipomo on perinteisesti toimittanut pullaa juhlijoille. Näytti siltä, että katujuhlassa olisi tarjolla vain kahvia.

Nuorkauppakamari, jonka aktiivinen jäsen Marin on ollut, järjesti yrittäjälle yllätyksen, kun katujuhlaan löytyikin 3 500 pullaa tarjolle eri puolilta kaupunkia. 105-vuotiaan perinteikkään leipomon yrittäjät ovat saaneet tukea ja rakkautta myös muilta kainuulaisilta.

Pitkän odotuksen jälkeen leipomo avaa ovensa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sokkihoito ja muut uudet yritykset – katso lista

12 helmikuu, 2019 - 16:01

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 315 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Aura KJ HALME TMI Eckerö LÖFBACKA TRADITIONSBYGG AB Espoo Loosson Oy Espoo MVJ transportation Espoo Servesa Oy Espoo HAMMASPERHE OY Espoo Sininata Oy Espoo Executive Consulting Kolehmainen Oy Espoo Kiinteistö Oy Boss Espoo West Bay Capital Oy Espoo SuomiFinland Taksi Espoo Kauneushoitola Kaunis elämä Espoo Daniel Anyen Espoo Sharif Motors Espoo AIK - jalkojenhoito Espoo Sigad-taxi Espoo Sokkihoito Evijärvi Paalanen Riikka Finström Henrik Beckman Forssa Marsustars Forssa Hanna Helin Haapajärvi Kirpputori Pöllö Oy Hamina ELJ-trading Hammarland Butiksstyckarna Ab Hanko Ahetech Oy Hausjärvi Kotohammas Heinola Perinnehuone Helsinki Marianne Järvinen Helsinki Toiminimi Jani Tikka Helsinki Hovi Creative Helsinki Meisterfit Oy Helsinki LM-Rakennus Oy Helsinki LEATEAtteri Oy Helsinki Damen Engineering Helsinki Oy Helsinki Finnish International Consulting and Service Oy Helsinki Extractum Oy Helsinki Enfuce Payment Services Oy Helsinki Toinen katse Oy Helsinki JP Coders Oy Helsinki EB Hair Oy Helsinki MT-Kiipeilytyö Oy Helsinki TiN Advisory Oy Helsinki Dewota Oy Helsinki Snorken Oy Helsinki Prometrix Oy Helsinki MUJI Finland Oy Helsinki Peter Nuorniemi Helsinki Alanya FT Helsinki Kaks skönärii avoin yhtiö Helsinki Super Eclectic öppet bolag Helsinki Sunila Consulting Oy Helsinki Paakkola Advisory Oy Helsinki Scanpiping Oy Helsinki SG Retail Finland Oy Helsinki Subsidy Economics Oy Helsinki Loistava Mainos Oy Helsinki Hemmottelua itselle Helsinki Danivska consulting Helsinki Toiminimi Zeke Helsinki Ferm - Warfa Helsinki ALIDAS Helsinki Eheä Helsinki Jean Erik Music Helsinki Abaano Helsinki Aiginpalvelut Helsinki Zonerelax Helsinki Galkacyo Taksi Helsinki JSCRIS Helsinki Keinänen konsultointi Helsinki Tmi Henna Nopanen Helsinki Sounds from Joe's Mouth Helsinki NR konsultti Helsinki I-Journal Helsinki Lydia Siikasmaa Helsinki Fysioterapia Tiina Vilkuna Helsinki Tiina Loponen Helsinki Toiminimi Touko Aroheikki Hämeenkyrö Lassi Järvensivu Tmi Hämeenlinna MJH-Tech Hämeenlinna Hannelen trimmauspalvelu Iisalmi Kuljetusliike Jere Parviainen Oy Iitti Duo Group Oy Ilmajoki Pappilan Rantapuisto Oy Ilmajoki T.mi Eija Kivistö Inari Minna Hötti Janakkala O'Ou Consulting Joensuu Digify Solutions Joensuu Tuula Sissala Jokioinen Tmi Kökkis Jomala Brainvest AB Joutsa JouHos Oy Jyväskylä Hair Design Annika Jyväskylä Hitech OMB Jyväskylä Pro Kelpo Oy Jyväskylä Projektitoimisto Tempo osk Jyväskylä Projektitoimisto Gravi osk Jyväskylä Kiinteistö Oy Jyväskylän Vilkkutie 3 Jyväskylä Kuohun maanrakennus Oy Jyväskylä Sisä-Suomen Rakennus Viimeistely Oy Jyväskylä R Salmelainen Jyväskylä Annamari Aittakallio Jämsä H. Rantanen Järvenpää IG Tönöt OY Järvenpää tmi Shake your life Kaarina BA RAVINTOLAPALVELUT TMI Kajaani bodynbalance athletic & skills trainer oy Kalajoki Kalajoen Talotekniikka Oy Kalajoki M. Rask Kangasala Kiinteistö Oy Erä-Hamina Karstula Fiilko Kauhava Höpönassunpesä Kauniainen Gran Meraviglia Oy Keitele FirmLife Oy Kemi Nova-X Oy Kemi Tmi Aarne Isometsä Keminmaa Centteri Oy Kempele Iruka Design Kerava Deco Avenue Oy Kerava Sladi Tmi Kokemäki 1665 Susanna Sinkko Oy Kokkola LVI Komanse Oy Kokkola 37 innovations Kotka Kukkakauppa Linnea Ky Kotka Cricket Land Kouvola Villiviihde Kouvola Jaalan kivi ja sora Kouvola ART GRANI Kouvola Parturi-Kampaamo Tii-na Kouvola KP Records Kouvola Seksuaaliterapia ja -neuvonta Paula Hirvisaari Kouvola Toiminimi Reija Metiäinen Kuopio Virtalan tila Kuopio Piikalikan siivouspalvelut Kuopio Nostopari Oy Kuopio Männistön huoltamo Oy Kuopio Oy Suomen Terassiyhtiö Ab Kuopio tmi Tirimi Kuopio Taksi Anne Kröger Kuopio Tmi Hikinen Liikutus hyvinvointipalvelut Kuopio Fysioterapeutti Ida Fredriksson Kuopio Tmi Joona Kokkola Kurikka Tmi JBO Salonen Kurikka T:mi KJK-Trans Lahti Asunto Oy Lahden Eevankatu 2 Lahti Asunto Oy Lahden Eevankatu 4 Lahti Markkula Lakiasiaintoimisto Oy Lahti Asunto Oy Lahden Upseerinpuisto Lahti Tmi Fysio TR Lappeenranta Kukkaiselämää Lappeenranta Asunto Oy Lappeenrannan Rakuunalinna Lappeenranta MS-Fix Oy Lappeenranta SporttiOnni Lapua MiiSuli Laukaa Karnukka metsätila Lempäälä Sams Dress & Design Lempäälä KAL-Arms Lieto Ilon Kautta Productions avoin yhtiö Lieto Context Psychology Services Oy Lieto JAPLux Oy Lieto BrändU Liminka LÒIMU Kids & Lifestyle Liperi Verhoomo KiVa Lohja Kiinteistö Oy Lohjan Hemmolankatu 18 Lohja Jakran Oy Maarianhamina Factotus Ab Masku RT-Kuntoilupalvelut.fi Oy Mikkeli HESIKA Avoin yhtiö Mikkeli BigPix Mikkeli Tia Martikainen Muhos Laukan Paja Muurame Taideterapeutti Elina Tuikka Mäntsälä MeidänTale Oy Mäntsälä Uudenmaan Pihatähdet Oy Mäntyharju Tmi Katariina Riikola Nivala Kuljetus herrala Nivala Maatalouslomittaja P Kivirinta Nokia Eija Nikku Tmi Nousiainen TAKSI HEIKKI LEINO Nousiainen J.Jalonen Photography Nurmijärvi Otium Clinic Oy Nurmijärvi Miniski SN Närpiö Majkels garage Orimattila Tmi Hanu Oulainen Viirelä Teemu Tapani Oulu Isohätälä Krista Marjaana Oulu Tmi MimosArt Oulu Suojapinnoitus Finland Oy Oulu Nurrokap Oy Oulu Oumark oy Oulu Ellu Steel Design Oulu Taksi Saaranen Jukka Oulu Whizz Ride Oulu ProWork&Wear Oy Oulu Tmi Heikki Palosaari Oulu Callistus Chukwu Tmi Oulu Konsultointi Hannu Heusala Oulu Eläinlääkintä M.Ruuhonen Pedersören kunta Trädfix Ab Pedersören kunta Ainonen Ab Pieksämäki Tmi Heipe Pietarsaari Wellness by Stella Pietarsaari HS Group Ab Pirkkala Timronas Oy Pirkkala Jalkahoitopalvelu Raspi Pori Casa Azure Designs Pori FastFoes Pornainen nummisten koski oy Pornainen T.Harhakoski Porvoo Tmi Riikka PhotoDesign Porvoo PäiVill Porvoo Pt-Peuhu Porvoo Jenna Romberg Pukkila Valmentaja Marjo Lamminaho Pöytyä Kyrö Invest Oy Raahe Metsä Nivala Raisio Asumisoikeus Oy Pellonraivaajankatu 6, 8 ja 10 Raisio Rauma RauTaxi Oy Rauma Ville Mänttä Rauma Lakiasiaintoimisto Minna Alenius Riihimäki MTO AUTOPESULA Riihimäki Lean Reach Oy Rovaniemi Rakennusliike T Kurttila Oy Rovaniemi Sieri Oy Rovaniemi remikamanyi services Rovaniemi Violamo Rovaniemi Essi Koo Salo Blashemi Oy Salo Salon Teollisuusmaalaus Oy Salo Hierontapalvelu Kosonen Sastamala Sähkötyö Erkkilä Oy Sastamala RBS Services Oy Savonlinna Eläinklinikka Norppa Oy Seinäjoki TMI LAIKO Seinäjoki VisioPlan Pohjanmaa Oy Seinäjoki Martikkalan Tila Oy Seinäjoki Kiinteistö Oy Tuhkalinna Seinäjoki Maalausliike Paananen Oy Sievi Palomec Oy Siikajoki M.Niemelä Oy Siilinjärvi ICC OPAS Ky Siilinjärvi Jataku Invest Oy Sipoo Terveysmestari Sipoo Okejn Nurin Sodankylä T:mi Taksi E.Tuiskula Sodankylä Taksi Haapanen Sund Tranvik Bygghjälp Taivassalo Raijan Moniapu Keholle ja Kodille Tampere Hannes Timlin Tampere Tampereen korkeakoulusäätiö sr Tampere Tampereen Pienrakennus Oy Tampere Studio Reetta Tuohi Tampere Chemel Oy Tampere Asunto Oy Tampereen Ranta-Tampellan Laituri 3 Tampere Edicto Oy Tampere Subham OY Tampere R4 Korjausurakointi Tampere Oy Tampere Save File Oy Tampere Sol Charger Tampere Tmi Essi Peltoniemi Tampere Käpy Invest Oy Tampere Isto Paavola Tampere Altti Puuronen Tampere multimaster Tampere PT-Valmennus Ratus Tampere MA Markkinointi & Viestintä Tampere Oskar Ali parturi-kampaamo Toholampi Konsta Paananen Turku Tsvetkov Dmitry Tmi Turku Amptown System Company Finland Oy Turku Juri Franska Oy Turku Åma Oy Turku Faavo invest Ab Turku Terhi Rosti Turku LABCO OY Turku Sicario Oy Turku Kirsi Suuronen Turku Finlandsson Turku Oksa Tuomas Eero Turku Lempi Kauneushuone Turku Paavon Kotipalvelu Turku Sylvia Quaint Turku Abokor taksi palvelut Turku RN-Rakennus Turku Minna Virta Turku Jessica Uussaari Tmi Tuusula Pama Custom Service Oy Ulvila Anne Toiviainen Ulvila Taitavaiset Tmi Uurainen tmi mraivaus nyyssönen Vaasa Vasni Ab Vaasa Vaasan Iris Oy Vaasa Kiinteistö Oy Tilia Vaasa Prosekki Vaasa William Snellman Vaasa Halima Distributions Vaasa Tmi Mathias Norrback Vantaa T:mi Aulis Pitkälä Vantaa AutoMerlin Vantaa TFK Talot OY Vantaa Okkonen Paula Marja Vantaa Wisso Oy Vantaa NAFIU avoin yhtiö Vantaa TT-Kulta Oy Vantaa DriveU Vantaa Sinun Remontti Oy Vantaa Tmi Alpo Viljamaa Vantaa MRT Uusimaa Vantaa Hannele Äijälä Vihti VR-taksi Vihti Ruusu Media Vihti Mika Lukkarinen Vihti Wade's Fabrication Ylöjärvi As.Oy Ylöjärven Mauritzia Ylöjärvi Niveliina Ylöjärvi Tmi Kaarina Knuutila    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu tärkeintä yksinyrittäjille

12 helmikuu, 2019 - 15:27

Suomen Yrittäjät kysyy jäseniltään kahden vuoden välein arviota järjestön työstä ja vaikuttamistarpeista. Tuorein jäsenkysely tehtiin aivan loppuvuonna 2018. Kyselyn tuloksia analysoidaan vielä tarkkaan, mutta kiinnostava yksityiskohta siellä on se, miten yksinyrittäjien vaikuttamistarpeet eroavat jonkin verran työnantajayrittäjien toiveista.

Yksinyrittäjien mielestä tärkeimpiä asioita Yrittäjäjärjestön työssä ovat yrittäjän sosiaaliturva – erityisesti  perhevapaat ja yrittäjien eläkkeet – sekä ympäristönsuojelu. alle 10 henkeä työllistävillä yrittäjillä maksuajat korvasi ympärsitönsuojelun. Yli 10 henkeä työllistävillä korostuivat työllistämiseen liittyvät asiat.  

Vapautta perhevapaajärjestelmään

Perhevapaauudistus kaatui viime vuonna, mutta kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittava hallitus tarttunee asiaan. Suomen Yrittäjillä on uudistukseen selvät vaatimukset: Uudistetaan perhevapaajärjestelmä parantamaan naisten asemaa työmarkkinoilla, lisäämään joustavuutta ja huomioimaan yrittäjätyön erityispiirteet, lukee Yrittäjien Kasva Suomi -tavoiteohjelmassa tulevalle hallituskaudelle.

Suomen Yrittäjien vuonna 2016 jäsenilleen tekemän sosiaaliturvakyselyn mukaan 40 prosenttia yrittäjänaisista ja 51 prosenttia miehistä jätti perhevapaan kokonaan pitämättä lapsen syntymän tai adoption yhteydessä. Perhevapaan pitäneistä yrittäjä-äideistä noin 60 prosenttia ja isistä lähes 70 prosenttia teki töitä vähintään sunnuntaisin.

– Vanhempainpäivärahajärjestelmää pitää joustavoittaa, jotta myös yrittäjä pystyy sitä tosiasiallisesti hyödyntämään, yrittäjien sosiaaliturva-asioista Suomen Yrittäjissä vastaava työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Suomen Yrittäjät vaatii myös, että yrittäjä-äideille tulee antaa oikeus aloittaa päivärahakautensa nykyistä myöhemmin, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Päivärahakausi alkaisi niin sanotulla raskausrahalla, joka jatkuisi neljä viikkoa lasketun ajan jälkeen. Raskausrahajakson jälkeisten äitiysrahapäivien sekä vanhempainrahajaksojen pitäisi olla yrittäjälle käytettävissä enintään kahdessa jaksossa, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

– Lisäksi lastenhoidon tuen tulee olla käytettävissä heti raskausrahakauden jälkeen ja tukijärjestelmää tulisi yksinkertaistaa yhdistämällä yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki yhdeksi lastenhoidon tueksi, joka maksettaisiin suoraan lasta hoitavalle läheiselle, työntekijälle tai yritykselle, Hellstén sanoo.

Eläkevakuutuksen piirissä oleville vastinetta maksuille

Ymmärrettävästi myös eläketurva on todella tärkeä yksinyrittäjille. Tällä hetkellä pakollisen YEL-vakuuttamisen alaraja on matalampi kuin taso, jolla perusturvaa korkeampaa turvaa kertyy työttömyys- ja sairausvakuutuksessa.

– Tästä seuraa, että YEL-vakuutuksesta maksavia yrittäjiä jää ansiosidonnaisten etuuksien ulkopuolelle, Harri Hellstén sanoo.

Ongelman voi korjata nostamalla pakollisen eläkevakuutuksen alaraja samalle tasolle ansiosidonnaisen työttömyysturvan alarajan kanssa.

– Silloin kaikki järjestelmästä maksajat voisivat työttömyyden tai sairastumisen sattuessa kohdalle hyötyä myös etuuksista.

Yksinyrittäjät ajattelevat tulevia sukupolvia

Jäsenkysely paljasti, että yksinyrittäjät ajattelevat vahvasti tulevia sukupolvia ja heidän mahdollisuuksiaan elää. Tästä kertoo ympäristönsuojelun merkitys yksinyrittäjille.

Kasva Suomi -tavoiteohjelmassa Suomen Yrittäjät vaatii, että ilmastonmuutosta on torjuttava vahvemmin kuin nyt tehdään.

– Suomen on lisättävä panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen sanoo.

Seppäsen mukaan keskeisiä keinoja siihen ovat verotus ja päästökauppa.

– Samalla kun kiristetään saastuttamisen maksuja, voidaan keventää yrittämisen ja työn verotusta.  Näin vähennetään ilmastoa kuormittavia päästöjä ja parannetaan yrittäjien kasvu mahdollisuuksia.

Yrittäjät nostaa esiin myös kiertotalouden ja uuden teknologian avuksi pienentämään ilmastokuormaa.

– Liikenteen ratkaisuissa täytyy huomioida päästövähennysten lisäksi vaikutukset yritysten kilpailukykyyn.

Suomen Yrittäjien jäsenkysely tehtiin marraskuussa 2018. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 5209 Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjiää. Yksinyrittäjiä vastaajista oli 57 prosenttia. 

 

Livelähetykset alkavat myös LinkedInissä – Suomi saa vielä odottaa

12 helmikuu, 2019 - 14:33

Etenkin myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten suosioon noussut LinkedIn-palvelu aloittaa live-lähetysten testaamisen palvelussaan. Asiasta kertoo muun muassa TechCrunch-sivusto.

Tähän mennessä livelähetykset ovat nostaneet päätään kaikissa muissa isoissa sosiaalisen median palveluissa kuten Facebookissa ja sen omistamassa Instagramissa. Reaaliaikaisilla lähetyksillä käyttäjät voivat herättää seuraajiensa kiinnostusta monipuolisemmin kuin staattisilla postauksilla.

LinkedIn testaa uutta ominaisuutta ensin Yhdysvaltain maaperällä ja vasta sen jälkeen livelähetysmahdollisuutta odotetaan muualle.

Videoiden merkitys on noussut merkittävästi somepalveluissa. Amerikkalainen tietoliikennejätti Cisco on muun muassa arvioinut, että peräti 75 prosenttia kaikesta mobiililiikenteestä on ensi vuonna videota. Tällä hetkellä Facebookin päivittäisestä käytöstä 100 miljoonaa tuntia on videokatselua.

Myös LinkedIn kertoo, että videot ovat yksi nopeimmin kasvava formaatti. Jatkossa käyttäjät voivat tehdä LinkedIn Live -lähetyksiä tietyille ryhmille tai julkisesti kaikille käyttäjille. LinkedInillä on maailmanlaajuisesti noin 600 miljoonaa käyttäjää.

Palvelu kutsuu live-lähetyksien testiversioon aluksi mielestään sopivimmat käyttäjät.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pentikäinen Pk-yritysbarometrin tuloksesta: Huolestuttava

12 helmikuu, 2019 - 12:38

Pentikäinen totesi barometrin julkistamistilaisuudessa tiistaiaamuna, että pk-yritysten tilanne on vielä kohtalaisen hyvä, mutta on selkeästi heikkenemässä.

– Mielestäni Pk-yritysbarometrin tarjoamat näkymät ovat eri puuta kuin käynnissä olevan vaalikeskustelun henki ja sen monet lupaukset. Toivon, että jokainen poliitikko vaalikentillä muistaa, ettei hyvinvointi tipu taivaasta eikä kasvu ole itsestäänselvyys. Sitä syntyy vain riskiä ottavien ja kasvua hakevien yrittäjien ja yritysten kautta, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten usko tulevaan on vahvinta. Tarvitsemme lisää kasvuhakuisia yrityksiä, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

– Yksi keino on edistää yrittäjän ikääntymisestä johtuvia omistajanvaihdoksia, sillä yritysten jatkonäkymillä on yhteys niiden halukkuuteen uudistua ja kasvaa. Pk-yritysbarometrista nähdään lisäksi, että kansainvälisesti suuntautuneilla yrityksillä näkymät ja odotukset ovat edelleen selvästi keskimääräistä paremmat, tulkitsee Lintilä. (JUTTU JATKUU GRAFIIKAN ALAPUOLELLA)

Vajaa kolmannes arvioi suhdanteiden paranevan

Pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteista ovat kuitenkin heikentyneet puolen vuoden takaisesta. Muutoksen taustalla vaikuttaa viennin oletettu hiipuminen.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Sen teettivät Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Barometriin vastasi 4 600 pk-yritystä.

Alueelliset erot ovat suuria. Perinteisesti Uusimaa ja pääkaupunkiseutu ovat yleensä vahvoja. Kaikkein vahvin usko tulevaisuuteen on nyt Etelä-Savossa.  

Investointien määrä laskenut

– Kansainvälisiä yrityksiä lukuun ottamatta investointinäkymät ovat heikentyneet. Tarvitsemme tarkempaa tietoa tekijöistä, jotka pk-yrittäjät kokevat investointien esteeksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

–Teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä pk-yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät, Mikael Pentikäinen painottaa.

– Jo muutaman vuoden ajan meillä on kertynyt investointivajetta. Investoinnit ovat tulleet nyt alas erityisesti rakentamisessa, missä saldoluku on -12, analysoi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Elinkeinoministeri Lintilä tulkitsee, että vaalien läheisyys vaikuttaa myös investointeihin nyt.

– Yritykset odottavat investointien kanssa. Ne haluavat katsoa, että mikä on seuraava hallitus. Jos vaalipuheissa tulee esiin, että ollaan valmiita korottamaan yritysverotusta, niin kyllä se hillitsee yrityksiä, Lintilä toteaa.

Tarvitaan kasvuhaluisia yrityksiä

Toinen suuri huolenaihe on yritysten kasvuhaluisuus – tai paremminkin sen puute.

– Vain yhdeksän prosenttia yrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia ja alle puolet haluaa kasvaa ylipäänsä. Mitä nuorempi ja isompi yritys, sitä enemmän sillä on kasvuhaluja, Mikael Pentikäinen toteaa.

– Kasvavat yritykset pystyvät luomaan enemmän työpaikkoja, ja Suomi tarvitsee lisää työnantajayrityksiä, sanoo ekonomisti Petri Malinen.

Miten kasvuhakuisuus sitten turvataan ja miten siihen kannustetaan?

– Kaikkein tärkein asia on ennustettavuus. Yrityksen pitää tietää, että mikä on toimintaympäristö. Meillä se valitettavasti vaihtelee hallituskausittain. Esimerkiksi yritysverotukseen tarvitsemme roadmapin, tiekartan, jossa määritellään pitkät linjat, jotka yltävät hallituskausien yli, Lintilä painottaa.

– Kasvuhakuisten pk-yritysten investointien ja kasvun rahoituksen tueksi valmistellaan jo käyttöönotettavaksi takausvälineitä, jotka tuovat yritysten käyttöön alkusyksystä noin puolen miljardin euron rahoitusruiskeen, ministeri Lintilä sanoo.

– Lisäksi yrittäjille täytyy olla kannuste menestykseen, että ne saavat vastinetta ottamalleen riskille, Lintilä jatkaa.

Työvoiman puute huolettaa

Niin Lintilän kuin Pentikäisen kolmas suuri huolenaihe on työvoiman puute. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat törmänneet vaikeuksiin saada työvoimaa. 

– 14 prosenttia yrityksistä sanoo, että osaavan työvoiman puute on merkittävä kasvun este ja yli puolet arvioi, että osaavan työvoiman puute hidastaa kasvua ylipäänsä, Mikael Pentikäinen listaa Pk-yritysbarometrin tuloksia.

Tilanne on aavistuksen verran helpottunut viime barometristä, mutta on edelleen polttava pulma.

Pentikäisen johtopäätökset

Mikael Pentikäisen mukaan nyt on ensiarvoisen tärkeää kannustaa yrittäjiä ja yrityksiä hakemaan kasvua.

– Tämä on olennaista, koska jos ei ole kasvuhaluja, ei ole investointeja, uusia työpaikkoja eikä kasvua, Pentikäinen painottaa.

– Tämän takia esitämme Kasva Suomi -tavoiteohjelmassamme laajan kasvuohjelman. Esitämme mm. yrittäjien verotuksen uudistamista kasvua kannustavaksi. Tällä hetkellä vain viidennes yrittäjistä sanoo, että voitonjaon verotus kannustaa kasvuun

– Siksi listaamattomien yritysten voitonjaon verotusta pitää uudistaa kannustamaan kasvuun. Lisäksi pienimpien yritysten kasvun vuoksi on tärkeää nostaa alv:n alarajaa alarajahuojennus säilyttäen sekä säilyttää yrittäjävähennys, Pentikäinen listaa tavoitteita.

Hän huomauttaa, että lisäksi tarvitsemme työmarkkinauudistuksia, jotka kannustavat työllistämään.

– Potentiaalia on paljon, mutta työpaikkoja ei synny. Siksi tarvitaan joustavuutta sekä kevyempää irtisanomissuojaa ja pienet yritykset huomioivaa sääntelyä.

Pentikäisen mukaan tarvitsemme työvoimapulaan ulkomaista työvoimaa. Siksi pitää luopua saatavuusharkinnasta, antaa Suomessa valmistuville ulkomaalaisille oleskelulupa ja helpotettava maahanmuuttajien yrittäjyyttä.

Pentikäinen esittää myös seuraavia kolmea asiaa tulevalle hallitukselle:

– On tärkeää, että perintö- ja lahjaverotus pitäisi palauttaa aiemmalle vuoden 2011 tasolle. Toiseksi: osakkeiden hankinta pitäisi tehdä mahdolliseksi yritysten työntekijöille muita sijoittajia alemmalla arvostuksella ja ilman tuloveroseuraamuksia. Monesti se työntekijä saattaa olla potentiaalinen yrityksen toiminnan jatkaja.

– Sen lisäksi myyjän luovutusvoittoverotusta pitäisi huojentaa silloin kun yritys myydään toimintaa jatkaville työntekijöille, Mikael Pentikäinen listaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Pk-yritysbarometri kokonaisuudessaan täällä

Lue myös Mikael Pentikäisen blogi 

Yrittäjien Kasva Suomi -tavoitteet täällä
 

 

Suomalaiskeksintö muuttaa tavallisen lukon älylukoksi: Näin se toimii

12 helmikuu, 2019 - 11:03

Oviku Oy on kehittänyt lisälaitteen, jolla tavallisen lukon saa muutettua nykyaikaiseksi älylukoksi. Lisälaitteen asentamisen jälkeen oven voi avata bluetooth-yhteydellä varustetulla mobiililaitteella mutta myös perinteisellä avaimella. Lisälaitteen voi irrottaa ja kiinnittää esimerkiksi uuteen asuntoon muuton jälkeen. Asukas voi asentaa laitteen myös vuokra-asuntoon.

Digitaaliset lukot ovat yleistyneet uusissa omakotitaloissa, mutta taloyhtiöissä niiden käytön esteenä on ollut yksittäisten asuntojen lukitusten vaihtaminen. Erillisellä lisälaitteella koko lukkoa, avainpesiä tai kahvoja ei tarvitse vaihtaa.

Lisälaite asennetaan oven sisäpuolelle lukon vääntönupin ja oven väliin ruuvaamalla laite paikalleen. Älylukkoa ohjataan Ovikun iOS- tai Android-sovelluksella, joka toimii älypuhelimessa ja tabletissa.

Lokitiedot kertovat, kuka on kulkenut ovesta

Lukon avaus vaatii bluetooth-yhteyden laitteiden välillä, joten ovi aukeaa vain, jos sovelluksen avauspainiketta painetaan noin 10 metrin sisällä ovesta.

– Kotiin unohtuneista tai hukatuista avaimista ei tarvitse enää huolehtia, sillä harva meistä hukkaa puhelimensa. Virtuaaliavaimia voi luoda perheenjäsenille pysyvään käyttöön sekä määräajaksi tai kerta-avaukseen asunnossa vieraileville. Jos siivooja tai kotiapu käy säännöllisesti, heille voi jakaa avaimen, joka toimii tiettynä päivänä tietyllä aikavälillä. Jos remonttimies soittaa, hänelle voi jakaa kerta-avaimen sisäänpääsyä varten, rakennusalalla toimivan Pislan myyntijohtaja Jarkko Kaartinen kertoo. Lisälaite on jatkossa Pislan valikoimissa.

Älylukon avaimia voi jakaa ja poistaa etänä. Oman lukon lokitietojen seuranta onnistuu puhelimesta ja tabletilta. Lokitiedoista näkee, kuka oven on avannut ja koska. Sieltä voi myös tarkistaa, ovatko lapset päässeet turvallisesti kotiin.

Pisla huomauttaa, että jos oveen on lisätty tiivistelista, sen voi joutua poistamaan, jotta bluetooth-yhteys saa signaalin. Laite toimii AAA-paristoilla, jotka kestävät noin 8500 avauskertaa.

Kuva: Oviku Oy

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tietoa yrittäjyydestä viety 8400 opettajalle – Miljoonarahoitus takaa Osaavia opettajia -hankkeelle jatkoa

12 helmikuu, 2019 - 10:06

Projektipäällikkö Päivi Ojala kertoo, että hankkeessa on järjestetty yli 200 tilaisuutta oppilaitoksissa.

– Opettajat ovat olleet tyytyväisiä etenkin siihen, että ovat saaneet työkaluja ja menetelmiä siihen, miten yrittäjyyttä opettaa eri oppiaineissa. Olemme tuottaneet myös verkkomateriaalia avuksi.

Opettajat ovat olleet kiinnostuneita myös käytännön esimerkeistä.

– Koulutuksissa on tuotu esille yrittäjyyden eri puolia, minkälaisia haasteita siihen liittyy ja mikä siinä on mukavaa. Kaikilla ei ole lähipiirissä yrittäjää, joten kuva yrittäjyydestä on saattanut olla kapea, Ojala sanoo.

Huoli syrjäytymisestä taustalla

Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty oppilaitoksissa ympäri Suomea. Vajaan neljän vuoden aikana koulutuksiin on osallistunut 8400 opettajaa.

– Kyllä tämä on ollut huippuprojekti. Samalla kun yrittäjyyden arvostus on noussut, olemme voineet viedä tietoa opettajille, sanoo hankkeen rahoittanut lääkintöneuvos Sakari Alhopuro.

Alhopuro lahjoitti hankkeelle käytettäväksi miljoona euroa. Alun perin kolmivuotiseksi suunniteltu hanke saa jatkoa vielä vuoden 2020 loppuun.

– Yrittäjyyskasvatus on tärkeätä etenkin siksi, että nuoret voivat nähdä siinä yhden mahdollisuuden, Alhopuro korostaa.

Hän kertoo, että lahjoituksen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä. Uutisten mukaan jopa 70 000 nuorta on vaarassa syrjäytyä Suomessa.

– Tarvitsemme lisää yrityksiä, jotta voimme huolehtia sotesta ja koulutuksesta. Myös syrjäytyminen maksaa, joten sitä on estettävä senkin takia.

Ajatus opettajille suuntautuvaan koulutushankkeeseen syntyi 2014, ja hanke pääsi alkamaan seuraavana vuonna. Alhopuro kertoo, että asian esille nostamiseen vaikutti myös presidentti Sauli Niinistön huoli syrjäytymisestä. Hankkeen ideoinnista ja kehittämisestä vastasi Suomen Yrittäjien silloinen johtaja Veli-Matti Lamppu.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen iloitsee hankkeen saavuttamista tuloksista.

– Olen erittäin tyytyväinen hankkeeseen. Sen myötä moni opettaja on saanut lisää ymmärrystä yrittäjyydestä ja työkaluja yrittäjyysopetukseen. Uskon, että se tasoittaa monen nuoren tietä yrittäjyyteen.

Pentikäisen mukaan asia on tärkeä niin yksittäisten opiskelijoiden kuin koko maan kannalta.

– Monelle nuorelle yrittäjyys on unelma ja tie toimeentuloon. Mitä enemmän siitä on tietoa ja kokemuksia, sen parempi. Mitä enemmän Suomessa on hyviä yrityksiä, sitä paremmin voi koko kansakunta, sillä hyvinvointi syntyy vain yritysten ja yrittäjien menestyksen kautta, hän lisää.

Hankkeessa järjestetään jatkossakin koulutuksia opettajille ja tuotetaan verkkomateriaalia.

– Kohdennamme koulutuksia enemmän myös opettajankoulutuslaitoksiin, yliopistoihin ja lukioihin, Ojala kertoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiina Rantakoski

Sivut