Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 20 min 39 s sitten

Tuija perusti kotihoitoyrityksen – paperit katosivat kuntiin ja AVIiin lähes kahdeksi kuukaudeksi

1 tunti 47 min sitten

Kaupallisen koulutuksen saanut Tuija Tiilikka kiinnostui ihmisläheisemmästä työstä "kovien myyntiduunien" ja kosmetologiuran jälkeen.

– Opiskelin aikuisiällä lähihoitajaksi. Kaupungin ja keikkafirman palveluksessa työskenneltyäni halusin perustaa oman yrityksen.

Viime elokuussa syntyi kotihoitoyritys Vande Oy.

Aluehallintoviraston (AVI) mukaan "yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnan on ilmoitettava aluehallintovirastolle (AVI) tiedot rekisterin pitoa varten."

Näin Tiilikkakin lähetti ilmoitukset kolmeen kaupunkiin 24. elokuuta. Sieltä papereiden piti matkata AVIiin lopullista hyväksyntää varten.

– Olin yhteydessä kaikkiin kaupunkeihin puhelimitse 2-10 kertaa ja sähköpostit päälle. Yritin lievästi hoputtaa ja kysellä lähettämieni ilmoitusten perään. Enhän voinut tehdä tuona aikana mitään, en edes aloittaa markkinointia, Tiilikka muistelee.

"Byrokratia tuntui ylitsepääsemättömältä"

Yksi kirjaamo oli lähettänyt automaattisen vastauksen, jossa kerrottiin Tiilikan postin saapuneen perille.

– Yhdessä paikassa oli kuulemma sairauslomia, toisessa paperit eivät päätyneet kirjaamosta edes oikealle osastolle. Eräs käsittelijä oli lukenut paperit huolimattomasti ja tehnyt päätöksiä vain kotihoidon tukipalveluiden osalta.

– Sain kuulla, että lähettämäni paperit hoidetaan, mutta aina kului viikko tai kaksi.

Lopulta Tiilikka otti yhteyttä Aluehallintovirastoon ja kyseli papereista sitä kautta, kun ei kehdannut enää kaupunkeja hoputtaa.

Paperit saapuivat AVIiin lokakuun puolivälissä, lähes kaksi kuukautta ilmoitusten lähettämisen jälkeen.

– Paljon oli ideoita odottamassa ja pulssi kävi rauhattomana, mutta vasta lokakuussa pääsin töihin.

AVIn suoritemaksu ilmoituksista oli Tiilikan mukaan 560 euroa. Myönnetty starttiraha on noin 680 euroa kuukaudessa.

– Ymmärrän, että isolla terveydenhuoltoyrityksellä on oma osasto käsittelemään lupia, mutta pienen ihmisen kohdalla byrokratia tuntui aika ylitsepääsemättömältä, Tiilikka sanoo.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Tuija Tiilikka

Tämä lukio on Suomen paras yrittäjyyskoulu

5 tuntia 58 min sitten

Helsinkiläinen Etu-Töölön lukio palkittiin ainoana suomalaiskouluna viime torstaina Tallinnassa järjestetyssä TES Awards 2017 -gaalassa Suomen parhaana yrittäjyyskouluna.

Kaikkiaan gaalassa jaettiin 15 kansallista palkintoa, yksi kuhunkin maahan.

Yrittäjyyskoulupalkinnot jaetaan vuosittain. Valittujen koulujen kriteereihin kuuluu muun muassa, että yrittäjyyskasvatuksessa on mukana useita opettajia ja opiskelijoita, koululla on visio ja suunnitelma yrittäjyyskasvatukselle ja siihen on kohdennettu erityisiä resursseja. Lisäksi painotetaan verkostoitumista ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Aiemmin Suomessa palkinnon ovat saaneet Ulvilan lukio ja Joupin koulu.

Etu-Töölön lukiossa on ollut yrittäjyyspainotus vuodesta 2009 ja vuosittain koulun eri yrittäjyyskursseja suorittaa yli 200 opiskelijaa koulun 650:sta opiskelijasta. Yrittäjyyden ympärillä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulu on luonut oman yrittäjyyskasvatuksen mallin, jota kehitetään aktiivisesti muun muassa yrittäjyystiimissä ja opettajien johdolla.

Viime vuonna koulussa toimi yli kymmenen opiskelijoiden perustamaa oikeaa yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Etu-Töölön lukio

Japanissa 120 miljardin euron design-markkinat – ”suomalaisyrityksillä erinomainen mahdollisuus”

6 tuntia 27 min sitten

Suomalaiset muotoilualan yritykset satsaavat nyt julkisiin ja yksityisiin rakennusprojekteihin Japanissa.

Kysyntä on kasvussa erityisesti projektimyynti-markkinoilla, jossa projekteihin etsitään suunnittelu-, materiaali- ja sisustusratkaisuja.

– Suomalaisella designilla on Japanissa jo lähtökohtaisesti erinomainen maine korkean laadun ja paikalliseen makuun sopivan muotokielen ansiosta. Japanin projektimyynti -markkinan arvioidaan olevan noin 120 miljardia euroa ja tulevien olympialaisten hotellirakentamisen ennustetaan kasvattavan sitä entisestään. Suomalaisyrityksillä on siis erinomainen mahdollisuus saada kakusta osansa, kun he pääsevät mukaan oikeisiin keskusteluihin, oikeaan aikaan ja oikeassa kohderyhmässä, Finpron luovien alojen toimialajohtaja Irma Patala kertoo.

Tokiossa 20.-22.11. järjestettävässä IFFT Interior Lifestyle Living -ammattitapahtumassa käydään keskusteluita suomalaisyritysten ja japanilaispäättäjien välillä.

Yritysten tavoitteena on löytää tapahtumassa uusia asiakkaita ja paikallisia yhteistyökumppaneita.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Mikä ihmeen vöner – näin syntyi Suomea valloittava vegaanikebab

19 marraskuu, 2017 - 08:00

Se tuntui aluksi rajulta pettymykseltä. Helsinkiläisnuorukainen Siva Parlar joutui hylkäämään haaveensa lentäjän ammatista.

Oli keksittävä jotain muuta.

– Vanhemmillani oli ravintola. Jätin lukion kesken ja lähdin ravintolaan työharjoitteluun. Opin siellä erittäin paljon, Siva Parlar, 26, muistelee.

Harjoittelujakson jälkeen poika ilmoitti ravintolan myyntiä harkinneille vanhemmilleen, että hän voisi ottaa paikan vastuulleen.

– Halusin näyttää, että pystyn siihen, vaikka olin vasta 18-vuotias.

Parlar muutti pitserian näköisekseen nimestä, ruokalistoista ja asiakaspalvelusta alkaen.

– Nollasta lähtien opiskelin yötä päivää ruuanvalmistusta, palvelua ja kaikkea mikä voisi liittyä ravintola-alaan, hän kuvailee.

"Yrittäjä on kaikki"

Se kannatti. Ravintola teki hyvää tulosta, ja Parlar kykeni palkkaamaan ensimmäiset työntekijänsä. Samalla nuoren miehen yrittäjähenkisyys vahvistui.

– Ilman ravintola-alan kokemustakin ymmärsin, että yrittäjä on kaikki. Ei ole mitään rajoja.

Viiden vuoden ajan Parlar haki isompia toimitiloja Helsingin keskustasta. Ehtipä hän myös myymään Helsingin Kruununhaassa sijainneen pitseriansa.

Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen hän päätyi takaisin samaan pitseriaan helmikuussa 2016, ja nosti ravintolan uuteen kukoistukseen. Samalla virisi ajatus vegaaneille tarjottavasta laadukkaasta ruuasta.

– Vegaanipitsat kiinnostivat, mutta tavoitteenani oli tarjota kaikille kaikkea. Lihastakin löytyi vegaaniversioita, mutta ei kebabista. Niin syntyi vöner.

 

"Hullut ideat heittävät eteenpäin"

Seuraavat kuukaudet kuluivat vöner-reseptejä kehittäen.

– Tarkoitus oli myydä vöneriä vain omassa paikassa, mutta jo ensimmäisen viikonlopun aikana ihmisiä tuli Helsinkiin Oulusta ja Tampereelta asti, vain vönerin takia.

Parlar yhdisti voimansa maahantuonnista vastaavan kumppanin kanssa.

Nyt kaksikko myy vöneriä jo 60-70 "vöneröityyn" ravintolaan eri puolille Suomea.

– Tavoite on 100 paikkaa vuoden loppuun mennessä.

– Hullut ideat ovat heittäneet meitä eteenpäin. Alussa olimme itse yhteydessä ravintoloihin, mutta sanan levittyä me saamme yhteydenottoja. Jonossa on koko ajan 15-20 paikkaa, Parlar kertoo.

"Jokaisella on mahdollisuuksia"

Parlarin mukaan vöner on hänelle intohimo.

– Vöner on vielä vauva, nuori ja herkkä. Mitä tahansa voi tapahtua, esimerkiksi jokin skandaali. Kaikki voi romahtaa. Elän kuitenkin tässä hetkessä. En katso taaksepäin enkä kovin pitkälle eteenpäin.

Parlar haluaa vönerin leviävän myös ulkomaille.

– Kaikki on täysin uutta. Tarvitsen tietotaitoa ja osaamista. Olen yllättynyt ja kiitollinen, että olen löytänyt ihmisiä, jotka osaavat antaa minulle suuntaa.

– Olen saanut paljon apua. Myöhemmin haluan myös itse auttaa ja opastaa nuoria yrittäjyydessä. Nuori tarvitsee jonkun, joka antaa tsemppiä ja luottamusta. Uskoa siihen, että jokaisella on mahdollisuuksia, Parlar miettii.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuvat: Aleksi Poutanen

Yksinyrittäjälle vertaistuki on timanttia

18 marraskuu, 2017 - 11:00

Yksinyrittäjä Teija Uitto-Kohonen on saanut yrittäjäjärjestöltä todella paljon olemalla mukana tapahtumissa ja koulutuksissa. Parturi-Kampaamo Teija on toiminut kahdeksan vuotta Vimpelissä.

– Minut napattiin melkein heti mukaan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien yksinyrittäjäverkostoryhmään. Ja olen ollut kohta neljä vuotta Vimpelin Yrittäjien puheenjohtajana.

Pitkä kokemus yksinyrittäjänä on osoittanut, että yksinyrittämisen parhaat puolet ovat toisaalta myös yksin toimimisen kääntöpuolia.

– Paras puoli tässä on, kun saa olla oman itsensä herra. Riippuen alasta pystyy aika vapaasti itse luomaan kalenteristaan sellaisen kuin haluaa. Mutta nuo samat asiat ovat yksinyrittäjyyden kääntöpuolia, siitä syystä kun vastuu on täysin itsellä. Jos on hankala elämäntilanne, ei voi soittaa kenellekään, vaan pitää itse luovia tilanteiden läpi, Uitto-Kohonen pohtii.

Hän on miehensä kanssa paluumuuttaja Vimpeliin. Teija Uitto-Kohoselle oli muuton kynnyksellä selvää, että Vimpelissä ei kampaajana ole palkkatöitä, vaan oma yritys oli näköpiirissä.

Järjestöaktiivi

Yrittäjä on ollut alusta asti Suomen Yrittäjien jäsen. Uitto-Kohonen on saanut jäsenyydestä ja luottamustehtävissä toimimisesta vertaistukea ja hyviä koulutuksia. Onpa myös eduskunnan ovi auennut jo useamman kerran vaikuttamisvierailuille.

– Yksinyrittäjäverkostossa korostuu vertaistuki. Se, että pääsee muiden yksinyrittäjien kanssa keskustelemaan asioista, moni painii samojen asioiden kanssa.

Kampaajayrittäjä on varsinainen järjestöaktiivi.

– Vimpelissä olen ollut paikallisesti mukana monenlaisissa jutuissa. Olemme järjestäneet yrittäjille muun muassa somesäpinät-koulutuksen, jossa tutustutimme yrittäjiä sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan, ja perinteisempiä aamiaistilaisuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla toimii yksinyrittäjän iltakoulu, joka on suunnattu yksinyrittäjille. Uitto-Kohonen käy myös iltakoulua, jonka lopuksi osallistujat saavat todistukset läpikäydyistä asioista.

Paikallisyhdistyksen puheenjohtajuus on vienyt Teijaa ympäri maata.

– Kun käyn tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, löydän aina tuttuja kasvoja.

Teija Uitto-Kohonen kannustaa uusia yrittäjiä verkostoitumaan ja menemään yrittäjäkoulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin.

– Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua tietenkin sen takia, että pääsee edistämään yrittäjien asioita. Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän pystyt luomaan verkostoja ja löytämään vertaisporukkaa. Tähän porukkaan on tosi hienoa kuulua.

Teksti: Riikka Koskenranta

Kuva: Juha Harju

Huijariviestejä paikallisyhdistyksille – Aiheena ”Matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut”

17 marraskuu, 2017 - 15:00

Erityinen vaaranpaikka on luottamushenkilöiden vaihtuessa. Kyseinen huijaus tapahtui lokakuun puolivälissä.

– Yhdistyksemme rahastonhoitaja oli saanut s-postin, joka oli tullut puheenjohtajan, eli mun nimissä. Se näytti tulevan mun s-postista, mutta ei lainkaan tullut. Poliisilta kuulimme, että näitä on tapahtunut muitakin.

– Viestissä oli käytetty puhekielen ilmaisua. Maksatko tämän summan tänne ja tänne tilille. Aiheeksi oli laitettu matkan logistiikkapalvelut ja muut palvelut.

Huijauksia ympäri Suomen ja Pohjoismaissa

Yhdistyksen puheenjohtaja teki huijauksen jälkeen rikosilmoituksen ja pankin sulut.

– Rahastonhoitaja oli ymmärtänyt, että lasku koskee yhdistyksen matkaa. Meillä oli juuri ollut yhdistyksen kokous ja hän ihmetteli, kun en ollut siellä asiasta puhunut. Huijaus oli ovelasti tehty, kun siinä oli, että pitäisi pikaisesti toimia. Hän laittoi vielä vahvistussähköpotin ja siihen tuli vastaus, että ”juu, näin toimitaan”.

Tarkkaan katsottaessa viesti oli vähän huonolla suomen kielellä kirjoitettu. Poliisi on kertonut, että huijausviestejä on mennyt ihan samoilla sanoilla muillekin yhdistyksille ympäri Suomen.

Milloin ymmärsitte, että olitte joutuneet huijauksen kohteeksi?

– Rahastonhoitajalle oli tullut sellainen tunne, että tässä on jotain outoa. Hän soitti vielä perään. Puhuessamme ymmärsimme, että on tapahtunut aika paha juttu. Rahasummaa ei saanut enää takaisin.

Puheenjohtaja toimi ripeästi. Laskun maksusta oli noin tunti kulunut, kun hän pyysi sulkemaan tilin. Mutta maksutapahtumaa ei saatu enää pysäytettyä.

Rahat lähtivät brittiläiselle tilille ja sieltä poliisin kertoman mukaan eteenpäin.

Summa oli 3500 euroa ja se oli noin puolet yhdistyksen varoista.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Lehdet: Tämä yrittäjä kokkaa voileipiä ylitöihin jääville työntekijöilleen – ”Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä”

17 marraskuu, 2017 - 11:21

Varkauden Yrittäjien Elämäntyö-palkinnolla palkittu Varkauden Puun yrittäjä Timo Tenhunen toteaa Warkauden Lehdessä, että olipa koneet ja laitteet miten hyviä tahansa, kaiken a ja o ovat kuitenkin ammattitaitoiset työntekijät. Edellisen kerran Tenhunen pokkasi palkinnon 1995 Vuoden Yrittäjänä. Yrityksen taloudellinen tilanne oli tuolloin hälyttävä.

– Konkurssi kolkutteli ovella. Tiukasti sai töitä tehdä, että selvittiin, hän muistelee.

Taantuma koetteli nytkin sen verran, että viime vuosi oli tappiollinen. Tämä vuosi on mennyt paremmin, ja yritys pääsee plussalle.

–  Ei ole koskaan ollut syytä irtisanoa huonoina tai hyvinä aikoina. Olen lähtöisin vaatimattomasta pienviljelijäperheestä ja arvostan ihmistä. Jokainen tarvitsee työtä, että pystyy elättämään itsensä ja perheensä, Tenhunen linjaa Iltalehdelle.

Timo Tenhuselle itselleen vaikeat ajat ovat olleet stressaavia, mutta niistä on päästy yli muun muassa sen avulla, että hänellä on ollut luottamukselliset välit tavarantoimittajiin, joiden kanssa on voitu sopia joustoista maksuissa.

– Meiltä lähtee tavara aina siten, miten on sovittu. Ja palkat on maksettu aina ajallaan työntekijöille, vaikka muita laskuja ei olisi pystytty maksamaan heti, Timo Tenhunen jatkaa Iltalehdelle.

Henkilökunnasta välittämisestä kertoo myös se, että Iltalehden mukaan ruoanlaitosta pitävä Tenhunen tekee ylityöhön jääville työntekijöilleen voileipiä valmiiksi, että työt sujuisivat mukavammin. Tenhunen uskookin, ettei monessakaan samankokoisessa tai suuremmassa yrityksessä toimita samalla tavalla kuin heillä.

– Moni on pitänyt tapaani toimia erikoisena. Kauppareissulla saan kyllä kiitosta ihmisiltä, että kylläpä pidät hyvää huolta työntekijöistäsi, hän kommentoi Iltalehdelle.

Pelkkä kokkailu ei riitä

Eikä yritys pelkällä kokkaamisella ole pystyssä pysynyt. Se on vaatinut tuotekehitystä ja markkinointia. Tenhunen palasikin Warkauden Lehden mukaan juuri Saksasta neuvotteluista.

– Vienti on ainoa, joka pelastaa. Siinä on vähemmän vaihtelua.

Palkinnosta Tenhunen toteaa, että eihän se huonolta voi tuntua, että palkitaan.

– Joku arvostaa tällaistakin puuhastelua, Timo Tenhunen kommentoi vaatimattomana Warkauden lehdelle.

Vuonna 1978 perustettu puulistoja valmistava yritys työllistää noin 40 työntekijää. Sisaryhtiö Jatkos Oy työllistää 4–10 henkeä.

Varkauden Yrittäjät palkitsi lisäksi Vuoden jännittävin -palkinnolla pakohuone Enigma Xperiencen yrittäjä Jonna Teivaisen, Vuoden yksinyrittäjänä Harri’s Food Factoryn Harri Pynnösen sekä Vuoden elämäntapayrittäjinä Keskuskonttorin Katja Torvikosken ja Luca Calzavaran.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Warkauden Lehti ja Iltalehti.

 

Lotta Tammelin

lotta.tammelin(at)yrittajat.fi

 

Häirinnälle nollatoleranssi – näillä vinkeillä eroon häirinnästä työpaikalla

17 marraskuu, 2017 - 10:07

Seksuaalista häirintää työpaikalla ei pidä hyväksyä missään muodossa, vaan sille pitää asettaa Nollatoleranssi niin kuin muullekin epäasialliselle kohtelulle, kuten työpaikkakiusaamiselle, Työterveyslaitos tiedottaa.

Seksuaalinen häirintä tarkoittaa ei-toivottua sanallista tai fyysistä seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, jonka kohde kokee vastentahtoisena.

Häirintä voi olla luonteeltaan hyvin erilaista, niin fyysistä koskettelua ja lähentelyä kuin seksuaalisesti värittynyttä viestittelyäkin. Ahdistelu voi olla seksuaalisväritteistä työpaikkakiusaamista, jos se on systemaattista ja toistuvaa.

Työnantajalla velvollisuus ryhtyä toimeen

Jos työnantaja saa tiedon häirinnästä, on työnantaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi.

– On hyvä, että tämä monella työpaikalla vaiettu aihe saa päivänvalon. On tärkeää, että asiaa ei sallita työpaikalla eikä kenenkään kokemuksia pidä väheksyä. Kenenkään ei pidä pelätä työpaikalla tai sietää loukkaavaa käyttäytymistä, sanoo johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta.

Ota asia puheeksi

Jos koet seksuaalista häirintää, Työterveyslaitos ohjeistaa toimimaan näin:

Älä vähättele tapahtunutta
Reagoi välittömästi, älä oleta, että käytös loppuu, jos sitä ei ole huomaavinaan
Ota asia heti puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän kanssa. Hän ei itse välttämättä tiedä, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä.
Kerro, minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut häiritsevänä.
Pyydä apua esim. tarvitessasi työtoveri tueksesi tähän puheeksi ottamiseen.
Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa, vie asia suoraan esimiehelle. Tukea asian viemisessä esimiehen tietoon saat tarvitessasi esimerkiksi työsuojeluvaltuutetultasi tai työterveyshuollosta.

Jos ahdistelu toistuu, kirjaa tapahtumat: missä ja milloin, keitä oli paikalla. Säästä esimerkiksi mahdolliset häiritsevät ja loukkaavat sähköpostit.

Mikäli koet häiritsijäksi esimiehesi, ilmoita asiasta hänen esimiehelleen. Tarvittaessa voit myös pyytää apua ja neuvontaa työsuojeluviranomaiselta (AVI), omalta ammattiliitolta, luottamushenkilöltä tai tasa-arvovaltuutetulta.

Työterveyslaitos ohjeistaa verkkosivuilla, miten toimia, jos kokee epäasiallista kohtelua työpaikallaan.

Seksuaalista häirintää määrittää tasa-arvolaki ja muuta työpaikkakiusaamista työturvallisuuslaki.
Työssä olevista naisista 3 prosenttia ja miehistä 1 prosenttia sanoi kokeneensa seksuaalista häirintää työssään vuonna 2009. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa noin 31 000 naista ja noin 12 000 miestä. Nuoret kokivat useammin häirintää kuin vanhemmat työntekijät (Työ ja terveys Suomessa 2009, Työterveyslaitos).

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStock Photos

Uusi kansalaisaloite: Äidin työnantajan perhevapaakorvauksia korotettava

17 marraskuu, 2017 - 09:31

Uusi kansalaisaloite haluaa tasata vanhemmuuden työnantajakustannuksia.

10. marraskuuta jätetyssä aloitteessa ehdotetaan äidin työnantajalle maksettavan kertaluontoisen perhevapaakorvauksen korottamista nykyisestä 2 500 eurosta 5 000 euroon.

Aloitteen mukaan perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla.

Tilastojen mukaan 2 600 euroa kuukaudessa ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8 000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairauslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat.

Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2 500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus.

"Kaikki voittavat"

– Työnantajakustannukset ovat Suomessa jakaantuneet epätasaisesti isän ja äidin työnantajan välillä. Äidin työnantajan kustannukset ovat keskimäärin lähes kolminkertaiset isän työnantajan kustannuksiin. Sipilän hallitus päätti pienentää näitä eroja maksimissaan 2 500 euron suuruisella korvauksella äidin työnantajalle. Silti äidin työnantajan kustannukset ovat edelleen keskimäärin noin 8 000 euroa ja isän noin 3 000 euroa, kertoo Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

– Kansalaisaloitteella toteutetaan työelämän tasa-arvoa ja edistetään synnyttämishetken vapaata päätäntäoikeutta asianomaisten taholta. Työnantaja voi palkata minkä ikäisiä tahansa pelkäämättä synnyttämisestä aiheutuvia kuluja. Työnhakijat ja työntekijät voivat suunnitella elämänsä aikaisempaa omaehtoisemmin. Ratkaisu lisää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä työelämään että perhe-elämään. Tässä ratkaisussa kaikki voittavat, Koskinen sanoo.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tärkeänä, että asiasta käydään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

– Työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on perusteltua korvata mahdollisimman kattavasti, ei kuitenkaan ylikompensoiden. Koska lasten syntymä hyödyttää yhteiskuntaa, ei niinkään työnantajaa, pitäisi korvauksien rahoitukseen myös suunnata nykyistä enemmän verovaroja. Muun muassa näitä kysymyksiä Suomen Yrittäjät on pitänyt esillä käynnissä olevassa perhevapaiden uudistamistyössä.

Lue lisää perhevapaauudistuksesta täältä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Ginivalmistajan brändijohtajasta vuoden Markkinointihenkisin insinööri

16 marraskuu, 2017 - 21:00

Ginivalmistaja Kyrö Distilleryn brändijohtaja, diplomi-insinööri Mikko Koskinen on voittanut Markkinointihenkisin insinööri 2017 -kilpailun.

Kilpailun järjestäneen Markkinoinnin, teknologian ja luovuuden liitto MTL:n mukaan "Koskisen panos kaikissa markkinointiin liittyvissä valinnoissa on ollut merkittävä".

– Hänen johdollaan Kyröstä on tullut kokonaisvaltaisen markkinointiajattelun tyylipuhdas esimerkki, MTL perustelee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on hyvät innovointikyvyt ja korkeatasoinen osaaminen.

– Tarvitsemme lisää markkinointitaitoja, jotta voimme hyödyntää osaamisemme kansainvälisesti menestyväksi bisnekseksi. Mikko Koskinen ja hänen työnsä on loistava esimerkki siitä, miten insinööri- ja markkinointiosaamista yhdistämällä saadaan tuloksia aikaiseksi, sanoo kilpailun päätuomarina toiminut ministeri Mykkänen.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kyrö Distillery

Näin verotuksesi muuttuu ensi vuonna

16 marraskuu, 2017 - 17:00

Marraskuu toi useita muutoksia yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotukseen, joista Yrittäjäsanomat uutisoi lokakuussa.

Vuosi 2018 tuo tullessaan lisää muutoksia.

Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullista Verohallintoon

1.1.2018 alkaen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneet yritykset maksavat ja ilmoittavat maahantuonnin arvonlisäverot Verohallinnolle. Jatkossa kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat voidaan hoitaa Verohallinnon kanssa.

Maahantuonnin arvonlisäveroilmoitukset annetaan jatkossa oma-aloitteisesti. Merkittävä parannus nykytilaan on, että maahantuonnin arvonlisäveroa ei enää tarvitse maksaa ennen sen vähentämistä, kun yritys kohdistaa veron ja sen mahdollisen vähennyksen tullauskuukaudelle.

Yksityishenkilöt ja sellaiset yritykset, jotka eivät ole arvonlisäverorekisterissä, hoitavat jatkossakin Tullissa tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotukseen liittyvät asiat.

Valtion talousarvion 2018 verolait

Ansiotuloverotus

Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan kustannustason nousua vastaavat indeksitarkistukset. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.

Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.

Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.

Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee

Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.

Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.

Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.

Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.

Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa

Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee.

Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.

Kiinteistöveron ylärajan korotukset

Hallitus perui viime metreillä aikeensa korottaa ensi vuonna kiinteistöveroprosenttien alarajoja, joka olisi käytännössä pakottanut alarajaa soveltaneet kunnat veronkorotukseen. Suomen Yrittäjät oli kiinnittänyt huomiota alarajan pakkokorotuksiin, sillä korotukset olisivat lisänneet asumisen kustannuksia siellä, missä kustannustaso on jo entuudestaan korkea.

Kiinteistöveron ylärajat kuitenkin nousevat ensi vuonna siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 1,80 prosentista 2,00 prosenttiin.

Lisäksi vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 0,90 prosentista 1,00 prosenttiin. Tämä antaa kunnille mahdollisuuden halutessaan korottaa kiinteistöveroa.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

205 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista!

16 marraskuu, 2017 - 14:51

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 9.11.–15.11. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 205 yritystä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Lue: Luomukoti Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

 

Kotipaikka

Yritys

Perustettu

Liikevaihto, euroa

Tulos, euroa

ESPOO

Ingenia Oy

2015

250000

134000

ESPOO

Kuljetusliike R. Löfström Oy

1987

226000

30000

ESPOO

Parkettihuolto ja Saneeraus P. Kemppainen Oy

1985

959000

82000

ESPOO

Espoon PR-Rakennus Oy

1993

430000

44000

ESPOO

Finnprotec Oy

2005

3044000

370000

ESPOO

Innomieli Oy

1991

180000

47000

ESPOO

Linave Oy

1993

172000

10000

ESPOO

Ykköskari Oy

1996

184000

31000

ESPOO

CLUEMATICS OY

2009

218000

27000

ESPOO

Scandinavian Chefs Gourmet Catering Oy

1999

351000

21000

ESPOO

Telcar Oy

2000

357000

23000

ESPOO

Lempinen & Partners Oy

2012

908000

109000

EURA

Satamuna Oy

2004

11974000

721000

EURAJOKI

Rakennus Rauvola Oy

1981

2380000

136000

EURAJOKI

Lappenki Oy

2013

343000

84000

HEINOLA

Maansiirto Vesanen Oy

1997

256000

103000

HELSINKI

EtnoFitness International Oy

2010

354000

33000

HELSINKI

Hakkilan Katsastus Oy

2013

315000

51000

HELSINKI

Hopex Oy

2003

179000

16000

HELSINKI

NBO-New Business Office Oy

2010

1277000

131000

HELSINKI

Oy Gerhard Eriksson Ab

1978

621000

220000

HELSINKI

Pantronic Oy

1992

313000

15000

HELSINKI

S-Tech Oy

2009

221000

77000

HELSINKI

Toimistolaskenta TL OY

1989

313000

17000

HELSINKI

DoGood Terveyspalvelut Oy

2006

280000

11000

HELSINKI

Gipfel Oy

1996

510000

72000

HELSINKI

Helsinki Salmisaarenaukio 1 Oy

2004

4411000

1349000

HELSINKI

Lapland Media Group Oy

1996

284000

49000

HELSINKI

Mendocino Oy

2005

360000

58000

HELSINKI

Omakammari Oy

1993

604000

85000

HELSINKI

PwC Julkistarkastus Oy

1996

1848000

233000

HELSINKI

Seepsula Oy

1987

22658000

2974000

HELSINKI

Sisä-Suomen lämpöhuolto Oy

2015

325000

19000

HELSINKI

Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

2004

11017000

3502000

HELSINKI

Editus Oy

1994

386000

106000

HELSINKI

Edufix Oy

2005

1092000

109000

HELSINKI

Ikkunanpuhdistusliike Unto Koskinen Oy

2005

226000

40000

HELSINKI

JS Konsultointi Oy

2004

192000

103000

HELSINKI

Karhu Helsinki Oy

1996

1943000

262000

HELSINKI

Kiinteistö- ja pihatyö P. Sundström Oy

1995

345000

7000

HELSINKI

Kultausliike Hannu Ivonen Oy

2002

212000

9000

HELSINKI

Oy Faktavisa Ab

1993

1997000

134000

HELSINKI

Pikavuokraus Oy Koponen

1992

1132000

103000

HELSINKI

Point Records Oy

1993

556000

47000

HELSINKI

Roihupellon autokorjaamo Oy

1997

815000

35000

HELSINKI

R-S Adviser Oy

2004

207000

64000

HELSINKI

Sjöman Helsingin Nosturit Oy

1975

9690000

1067000

HELSINKI

Taloasema Oy

2009

864000

180000

HELSINKI

VK Liikuntapalvelut Oy

1999

857000

62000

HELSINKI

Aavaranta Oy

2014

2675000

2010000

HELSINKI

Arkkitehti Oy Jouko Poskiparta

2000

212000

32000

HELSINKI

Brandt Group Oy, Ltd

1998

61150000

12030000

HELSINKI

CSI Helsinki Oy

2003

1189000

197000

HELSINKI

Incar Invest Oy

2008

22161000

1332000

HELSINKI

KNF-Laboratoriot Oy

1989

1570000

323000

HELSINKI

Kriwel Oy

1997

358000

51000

HELSINKI

Oy DuoTerra Ltd

2007

940000

932000

HELSINKI

Rhinion Oy

2009

176000

108000

HELSINKI

UB Real Asset Management Oy

2013

3271000

986000

HELSINKI

Uudenmaan korjausrakentajat Oy

2008

2741000

158000

HELSINKI

Windrox Alakatot Oy

2013

1857000

165000

HELSINKI

Carlu Oy

2009

531000

31000

HELSINKI

DANOTEC OY

2012

3701000

630000

HELSINKI

Home Desk Story Oy

2013

660000

105000

HELSINKI

Interim Sales Oy

2013

435000

12000

HELSINKI

Kuusisaaren Geter Oy

2011

291000

88000

HELSINKI

Motorota Oy

2011

595000

68000

HELSINKI

MRS-Palvelut Oy

2013

614000

55000

HELSINKI

Pattara Oy

2011

758000

87000

HELSINKI

Source Creative Oy

2012

630000

59000

HELSINKI

Ykkösöljy Oy

2014

819000

44000

HOLLOLA

Equifit Oy

2005

353000

54000

HOLLOLA

Tähkäpolku Oy

1993

604000

118000

HUITTINEN

Huittisten Seudun Tilikeskus Oy

1993

403000

55000

HÄMEENLINNA

Raamarit Oy

1978

700000

328000

HÄMEENLINNA

Integr Holding Oy

2014

484000

1161000

HÄMEENLINNA

Siivous- ja rakennusapu SRK Oy

2011

186000

9000

IISALMI

Fincon Oy

2004

482000

92000

IISALMI

HJP Kehitys Oy

2013

173000

40000

IITTI

Hardent Oy

2007

789000

85000

ILOMANTSI

Solida Taloushallintopalvelut Oy

1982

172000

42000

INARI

Tilipalvelu Pirkko Kemppainen Oy

1990

411000

93000

INKOO

ATC Global Solutions Oy Ab

2005

2056000

96000

JOENSUU

Kuljetusliike Sami Juntunen Oy

2004

1654000

369000

JOENSUU

Kuljetusliike Marko Juntunen Oy

1995

555000

58000

JUVA

Metsä-Rasi Oy

1991

924000

136000

JUVA

Juvan Ajolähtö Oy

1993

262000

31000

JYVÄSKYLÄ

Keski-Suomen Rakennus-Purku Oy

2007

245000

23000

JYVÄSKYLÄ

Inmics Software Engineering Oy

2001

251000

43000

JYVÄSKYLÄ

Balentor Oy

1993

3840000

435000

JYVÄSKYLÄ

Celtic-Rakennus Oy

2010

1036000

180000

JYVÄSKYLÄ

JKL Mechanics Oy

2005

843000

68000

JYVÄSKYLÄ

Parkos Oy

2008

269000

54000

JYVÄSKYLÄ

Funtor Oy

2009

1905000

142000

KAARINA

Hotellinx Systems Oy

2001

1248000

319000

KAARINA

Piikkiön Autokoulu Oy

2007

244000

17000

KAARINA

PL HITSAUS JA ASENNUS OY

2012

193000

22000

KAJAANI

Veturin Rohdos Oy

2014

989000

299000

KANGASALA

Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy

1999

681000

192000

KAUHAVA

Rakennuspalvelu Pauli Katajamäki Oy

2007

1712000

212000

KAUHAVA

Kortesco Oy

1989

474000

85000

KAUNIAINEN

RealAudit Oy Ab

2007

702000

159000

KAUSTINEN

Pohjanmaan Teräshormi Oy

1994

197000

47000

KEMPELE

Kuunsilta Sijoitus Oy

2015

12856000

12670000

KEMPELE

Ovikauppa Ercoma Oy

2007

2705000

174000

KIHNIÖ

Flotiina Oy

2007

344000

45000

KIRKKONUMMI

Advokatbyrå MK-Law Ab

2010

531000

102000

KIRKKONUMMI

EAS Finland Ltd Oy

2011

1715000

118000

KITEE

Kithydro Oy

2009

2027000

146000

KITTILÄ

Perhekoti Päiviö Oy

2006

335000

11000

KOKKOLA

Heavy Duty Hydraulic Oy

1994

357000

5000

KOKKOLA

Amanihoiva Kotihoito Oy

2015

172000

36000

KOLARI

MediYlläs Oy

1996

841000

89000

KOTKA

Homebeach Kauhakone Oy

1995

1150000

286000

KOTKA

Liikekeskuksen hammaslääkärit Oy, Arto Rajala

1986

1076000

79000

KOTKA

Smart Green Talotekniikka Oy

2011

343000

12000

KOUVOLA

PMC-Pipe Oy

2004

1281000

258000

KOUVOLA

Rakennusespo Oy

1992

1683000

67000

KOUVOLA

Ryhmäkoti Tinttaralla Oy

2005

521000

38000

KUHMO

Kainuun Jäteyhtymä Oy

2003

897000

62000

KUHMO

Seppo Kyllönen Oy

1988

1652000

177000

KUOPIO

Kuljetus Pulkkinen Oy

1992

1207000

222000

KUOPIO

Jahtihovi Oy

2005

882000

178000

KUOPIO

SataSavo Oy

2011

243000

177000

KURIKKA

Pauli Ahonen Oy

1995

390000

48000

LAHTI

Lujamaalaus Oy

1991

793000

161000

LAHTI

Rakennus & Muuraus Tyyskä Oy

1992

205000

30000

LAHTI

Salomaan Kirjapaino Oy

1981

244000

21000

LAHTI

Hammaslääkäriasema Kymppihammas Oy

2007

511000

29000

LAHTI

Oy Leppinen Steel Ltd

2002

17024000

3982000

LAHTI

Vimadent Oy

1999

1029000

118000

LAIHIA

J Jaskari Oy

2015

533000

110000

LAIHIA

Maanrakennus A. Pajula Oy

2002

1100000

62000

LAPPEENRANTA

Karelia Lines Oy

1985

1062000

37000

LAPPEENRANTA

SPT-Painting Oy

1990

7575000

339000

LAPPEENRANTA

Carelcast Oy

1997

593000

127000

LEMPÄÄLÄ

Lismar Oy

1982

867000

220000

LEMPÄÄLÄ

Dance Actions Finland Oy

2001

739000

125000

LEMPÄÄLÄ

Jarmo Lindström Oy

1994

453000

50000

LIETO

Tuulistarhat Oy

1986

1193000

139000

LOHJA

Näyttökoe Oy

1994

546000

155000

LOHJA

Kuljetus Jarkko Saario Oy

1999

1913000

191000

LOHJA

JS MedCo Oy

2013

412000

410000

LOIMAA

Matti Riipinen Oy

1989

567000

212000

MAALAHTI

Wikcon Ab Oy

2005

4372000

630000

MUONIO

Lapland Hotels Management Oy

2006

1598000

240000

MÄNTTÄ-VILPPULA

Veljekset Välikoski Oy

1979

872000

278000

NURMES

Saher-Aidat Oy

1987

4088000

398000

NURMIJÄRVI

North East Trading Oy

2010

697000

43000

NÄRPIÖ

Oy Jacma Ab

1996

1907000

315000

OULU

Rätinki-Yhtiöt Oy

1994

1381000

109000

OULU

Isännöinti J.Koskela Oy

2002

397000

39000

OULU

Noweco Partners Oy

2011

0

317000

PARAINEN

Ab Parline Oy

1997

541000

85000

PELLO

Kuljetusliike Kurth Oy

1983

3189000

530000

PIEKSÄMÄKI

Naaran KP-Metalli Oy

1986

1364000

101000

PIETARSAARI

Ab CML-Emas Invest Oy

1980

235000

248000

PIRKKALA

Aki Hyrkkönen Oy

2003

42372000

4324000

PORI

Activity Stones Oy

2002

203000

48000

PORI

Esko Hakamäki Oy

1995

313000

136000

PORI

Porin Hammaslääkäripalvelu Oy

1971

1953000

524000

PORVOO

Hammaslaboratorio Nastahammas Oy

1991

235000

19000

PYHÄNTÄ

Salvos Finland Oy

2010

7102000

1179000

PÄLKÄNE

Hämeen Ilma-Tec Oy

2006

2105000

238000

RAISIO

Bus.Pet Oy

2006

199000

8000

RAISIO

Taksipalvelu VOPE Oy

2007

218000

27000

RAISIO

Finn Epox Oy

1995

2070000

159000

ROVANIEMI

Koimi Oy

2013

174000

127000

ROVANIEMI

Lapin Takuurakennus Oy

2011

399000

10000

ROVANIEMI

T & T Metsäpalvelu OY

2015

373000

47000

SALO

Softsalo Oy

1986

585000

120000

SASTAMALA

FP Finnprofiles Oy

1989

8890000

1282000

SAVONLINNA

UniikkiPakkaus Hietanen Oy

2015

231000

78000

SAVONLINNA

Punkaharjun Tilitoimisto Oy

2011

194000

33000

SEINÄJOKI

Asianajotoimisto Tapio Malmivaara Oy

1996

252000

253000

SODANKYLÄ

Hannu Norman Oy

1984

664000

85000

SODANKYLÄ

Hotel Aurora Oy

2004

1494000

551000

TAIVASSALO

Capitulum Oy

2008

311000

696000

TAMPERE

Camimax Oy

2004

183000

10000

TAMPERE

Exafore Oy

2015

1254000

686000

TAMPERE

Hämeen Saneeraustyö Oy

1990

201000

41000

TAMPERE

WeMec Oy

2004

613000

28000

TAMPERE

DS Smith Packaging Pakkausjaloste Oy

1973

5366000

780000

TAMPERE

TPL Optiot Oy

1987

617000

205000

TAMPERE

Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy

1982

846000

389000

TAMPERE

Best Way Logistics Oy

2011

1044000

72000

TAMPERE

JK Mikrobitekniikka Oy

2015

1009000

265000

TAMPERE

Moment Ventures Oy

1997

11182000

529000

TORNIO

Holmberg Cases Oy

1989

275000

30000

TURKU

KUI Design Oy

2008

290000

20000

TURKU

SolaSys Oy

2002

1403000

292000

TURKU

Verhoiluliike Wiik Oy

2005

549000

116000

TURKU

Benete Oy

1997

270000

154000

VAASA

YH-Kuljetus Oy

2013

4818000

550000

VANTAA

Rautarakenne E.Kauppinen Oy

1979

6185000

237000

VANTAA

Restwo Oy

1996

1723000

161000

VANTAA

HARMAC Oy

2010

786000

35000

VANTAA

Ilmastointipuhdistus PoLu Oy

1987

227000

79000

VANTAA

Suojalaitehuolto Oy Vantaa

2003

252000

21000

VANTAA

Terästyö Naumanen Oy

1985

587000

92000

VANTAA

Tikkurilan Tilitoimisto Oy

1989

229000

69000

VIHTI

Star-Racing Oy

1985

786000

137000

VIRRAT

Metsäkonehuolto Mikko Ala-Sulkava Oy

1989

634000

40000

YLIVIESKA

Sadepisara Oy

1989

804000

263000

YLÖJÄRVI

pikkuOtus oy

2012

486000

42000

Näin yritys voi sopia palkoista paikallisesti uuden TES:n avulla

16 marraskuu, 2017 - 14:07

Teknologiateollisuuden TES sisältää merkittäviä uusia avauksia, jotka lisäävät paikallista sopimista, toteaa Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Paikallinen sopiminen on ulotettu nyt palkkaratkaisuun. Voidaan neuvotella paikallisesti ottaen huomioon yrityksen talous, tilauskanta, työllisyystilanne ja kustannuskilpailukyky markkinoilla, Makkula listaa.

Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia palkantarkistuksen toteutustapa, ajankohta ja suuruus.

Neuvottelujen takaraja 15.12.

Teknologiateollisuuden työehtosopimus astui voimaan 8. marraskuuta ja se on voimassa 31.10.2020 saakka. Paikallisilla neuvotteluilla on jo kiire, sillä työehtosopimus lähtee siitä, että vuotta 2018 koskevat neuvottelut on käytävä 15.12. 2017 mennessä.

Vuotta 2019 koskevat neuvottelut puolestaan on käytävä joulukuun puoliväliin 2018 mennessä.

Miten palkat muuttuvat?

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula painottaa, että paikallinen sopiminen palkankorotuksen osalta on ensisijainen vaihtoehto Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan.

– Kun yhdessä käydään läpi yrityksen tilanne ja sovitaan, niin voidaan päätyä nollakorotukseen tai toisaalta palkkoja voidaan korottaa enemmänkin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, työmarkkinajohtaja Janne Makkula kiteyttää.

Jos asioita ei saada sovittua paikallisesti, tulee käyttöön Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ns. perälautamalli. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaan 1,1 prosenttia.

Osana perälautamallia palkkojen korottamiseen käytetään myös työpaikkakohtainen 0,5% erä. Korotusta tulee siis yhteensä 1,6%.

Työpaikkakohtaisesta 0,5% erästä työnantaja määrittää kunkin henkilökohtaisen korotuksen. Jollekin se voi olla minimissään 0,1%, jollekin toiselle hieman enemmän. Jos talokohtaista erää ei sovita se jaetaan yleiskorotuksena liittojen ohjeistuksen mukaisesti.

Näin pekkaspäiviä voidaan muuttaa työpäiviksi

Teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa paikallisesti sopien myös sen, että työaikaa voidaan pidentää. Kuusi päivää ns. pekkaspäivistä eli 48 tuntia voidaan paikallisesti sopien muuttaa työpäiviksi. Kaikkinensa näitä pekkaspäiviksi kutsuttuja työajanlyhennysvapaita on 12,5 päivää vuodessa.

Pekkaspäivien sopimisessa sovitaan järjestäytymättömässä yrityksessä ensin pääperiaatteet ns. kehyssopimuksella joko työntekijöiden edustajan kanssa tai koko henkilökunnan kanssa. Kehyssopimuksen puitteissa kukin työntekijä voi sopia omasta henkilökohtaisesta järjestelystään.

Pekkaspäivissä ei ole erillistä ns. perälautamallia. Jos sopimukseen ei päästä, työpaikalla mennään sitten tessin mukaan.

Lomarahat ja palvelusvuosilisät vapaiksi

Teknologiateollisuus uusi tes antaa myös mahdollisuuden vähentää säännöllistä työaikaa eli työpaikalla voidaan sopia lomarahat vapaiksi vaihtamisesta. Tässäkin pitää olla kaikkia yrityksen työntekijöitä koskeva kehyssopimus.

Myös palvelusvuosilisät voi jatkossa vaihtaa vapaisiin, ilman kehyssopimista. Palvelusvuosilisiä alkaa kertyä 10 vuoden jälkeen.

Laki kohtelee yrityksiä eriarvoisesti

Edellä esitellyt paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat myös järjestäytymättömien yritysten käytettävissä. Työehtosopimusten kaikkien paikallisen sopimuksen mahdollisuuksien kohdalla asia ei kuitenkaan ole näin.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja, varatuomari Janne Makkula perää lainsäätäjältä eli eduskunnalta toimia, että paikallisen sopimisen kiellot poistetaan laista, jotta asioista voidaan aidosti sopia paikallisesti.

Työlakeihin on säädetty paikallisen sopimisen kieltoja yleissitovuutta noudattaville, työantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille.

Työmarkkinajohtaja Makkula toteaa, että työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille.

– Kiellot merkitsevät käytännössä sitä, että jos työehtosopimusten osapuolet ovat sallineet paikallisen sopimisen tietyistä laissa säädetyistä asioista, sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, Makkula sanoo.

Työaikalain osalta kielto koskee esimerkiksi ylityökorvauksen suuruudesta toisin sopimista, mikäli työehtosopimus tällaisen sopimisen mahdollistaa.

– Eduskunta ne kiellot on sinne laittanut ja vain eduskunta voi ne sieltä poistaa. Ei ole olemassa mitään perusteita sille, että yrityksiä kohdellaan lainsäädännössä eriarvoisesti sen mukaan ovatko ne liittoihin järjestäytyneitä vai ei, siksi kiellot pitäisi poistaa. Sen voi tehdä ainoastaan eduskunta.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä vähemmistö

Työnantajaliittoihin kuulumattomia, mutta oman alan työehtosopimuksia yleissitovuuden perusteella noudattavia yrityksiä on noin 50000. Niistä tuhannet noudattavat Teknologiateollisuuden tessiä. Työntekijöitä tällaisissa yrityksissä on tyypillisimmillään puolenkymmentä.

Näissä ns. järjestäytymättömissä yrityksissä ei yleensä ole eikä tarvitsekaan olla liittoon kuuluvaa luottamusmiestä. Yrittäjät voivat neuvotella työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusvaltuutetun välityksellä tai vaikka kaikkien kanssa yhtä aikaa kahvihuoneen pöydän ääressä, Makkula sanoo.

Työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä on noin 20000 ja ns.vapaassa kentässä (ei yleissitovuutta) on samoin noin 20000 yritystä.

Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula toivoo, että Teknologiateollisuuden tessissä nyt olevien kaltaisia paikallista sopimista helpottavia muutoksia tulee myös muiden alojen työehtosopimuksiin, joista neuvotellaan lähiaikoina, muun muassa palvelualoilla.

– Vain lainsäätäjä voi asettaa kieltoja. Lainsäätäjä ei ole asettanut kieltoa palkkojen paikalliselle sopimiselle, painottaa Yrittäjien työmarkkinajohtaja Makkula.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittäjät

 

Suomen Yrittäjät toimittaa jäsenilleen ensi viikolla yksityiskohtaisemmat ohjeet Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamiseen

 

Teknologiateollisuuden koko tes löytyy täältä

Yrittäjien Tiina Toivonen: Jätemarkkinat avattava ehdotettua nopeammin

16 marraskuu, 2017 - 12:57

Ympäristöministeriön tuoreessa esityksessä ehdotetaan, että jätemarkkinat avataan yksityisille jätehuollon yrityksille. Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi. Tämä on hyvä ja yrittäjäjärjestön toivoma uudistus.

Ympäristöministeriö esittää, että jätetoimialalla tulisi poiketa hankintalain säännöksistä pienten yritysten vahingoksi. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa kymmenen prosentin siivulla aina vuoteen 2030 saakka. Siirtymäajan jälkeen määritelmä palautuisi viiteen prosenttiin. 

Jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset isot yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa samoista asiakkaista. Käytännössä kyseessä on keskustelu hankintalainsäädännön sidosyksikkömääritelmistä, joiden mukaan kuntayhtiö voi pääsääntöisesti kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä.

– Ministeriö siis esittää jätetoimialalle sellaista kilpailua vääristävää lainsäädäntöä, jota ei ole pidetty mahdollisena millään toisella toimialalla, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen konkretisoi. 

Kokoluokaltaan monikymmenkertaisella sote-toimialalla siirtymäsäännös ulottuu vain vuoden 2021 loppuun.

– Vaadimme, että jätehuollossa on samat pelisäännöt kuin muilla toimialoilla. Esitetty 12 vuoden siirtymäaika on perusteettoman pitkä. Sitä on lyhennettävä niin, että viiden prosentin sidosyksikkörajaa ryhdytään noudattamaan vuoden 2020 alussa, Toivonen vaatii.

 

Suomen Yrittäjien mukaan suurten kuntaomisteisten osakeyhtiöiden pitää olla laissa samalla viivalla pienten yritysten kanssa, kun toimitaan kunnan vastuun ulkopuolella ja kilpailuilla markkinoilla. 

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. 

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Toivonen sanoo. 

– Riittävää kunnianhimoa aikatauluihin tarvitaan, jotta tavoite saattaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä toteutuisi.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

 

Yrittäjä ihmettelee: Kullalta vaikuttanut kirjelähetys katosi

16 marraskuu, 2017 - 11:52

Porvoolaisen kalastusvälineitä myyvän yrityksen tuotteet eivät koskaan päätyneet asiakkaalle saakka.

Kirjeessä piti olla 20 mormyskaa eli viehettä. Ne on valmistettu volframista, joka vaikuttaa kullalta. Asiakkaalle saakka päätyi kirje, jossa oli vain repeytynyt lasku.

Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Kalastustarvikekauppa Mekaron yrittäjä Rea Heinonen kertoo reklamoineensa tapauksesta Postille.

– Kirje oli asianmukaisesti pakattu ja teipattu, Heinonen kertoo Yrittäjäsanomille.

– Jos kirje on tuhoutunut jakelukoneessa, niin tavaran pitäisi myös löytyä sieltä, Heinonen ihmettelee.

Heinosen mukaan tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan.

– Ruotsiin lähettämästäni kirjeestä oli nurkat avattu ja sisältö tyhjennetty. Savonrantaan postitetusta lähetyksestä katosivat pieneen muovipussiin pakatut mormyskat. Jäljellä jäi vain tyhjä muovipussi.

Postin ohjauskeskuksen johtaja Jarmo Ainasojan mukaan vaurioituneiden kirjeiden määrä on 0,0092 prosenttia kirjeiden kokonaisvolyymista.

Ainasoja arvioi näkemänsä kuoren perusteella, että Heinosen lähettämä kirje on repeytynyt lajittelukoneessa.

– Postin asiakaspalvelusta voi kysyä kadonneen tavaran perään.

– Postitettavien lähetysten on oltava pakattu niin, että ne kestävät koneellista käsittelyä. Lähetykset, joissa on terävä "pullistuma" kuoren sisällä, ovat vaarassa vaurioitua verrattua sellaisiin, joiden pinta on tasainen. Tästä on oletettavasti ollut kyse eli lähetys on vaurioitunut tällaisen kohouman vuoksi.

Minkä arvosanan antaisit Postin toiminnasta, Rea Heinonen?

– Antaisin seiskan. Asiakkaalle on toimitettava kertaalleen lähetetyt tavarat uudestaan. Jos ne ovat loppu meiltäkin, on ne tilattava. Tai annettava vaihtoehtoisesti jotain muuta tilalle.

– Tietysti se harmittaa. Asiakkaat ovat kuitenkin ymmärtäneet tilanteet.

Lue lisää: Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Hukkaako yrityksesi suuren säästöpotentiaalin?

15 marraskuu, 2017 - 14:00

Millaisella yrityksellä on tänä päivänä varaa olla hyödyntämättä tehokkaita menettelytapoja, jotka säästävät rahaa? Niitä löytyy varsin paljon, ainakin kun tarkastellaan, miten yritykset käsittelevät työntekijöiden matkakuluja ja muita vastaavia menoja.

Yritykset, jotka ovat ottaneet työvälineikseen puhelinsovellukset, erottuvat selvästi tehokkaimpina.

Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijat ovat pohjoismaisen maksukorttiyhtiö Eurocardin toimeksiannosta tutkineet, millaisia menettelytapoja yrityksillä on työntekijöiden matkakulujen ja muiden työhön liittyvien kustannusten käsittelyssä, ja miten tehokkaita nämä käytännöt ovat. Tulokset osoittavat, että erot tehokkaimpien ja tehottomimpien yritysten välillä ovat merkittäviä.

Tutkimuksessa ilmeni, että kulujen käsittelyn automatisoiville yrityksille, etenkin voimakkaasti kasvaville yrityksille, tarjoutuu huomattavaa potentiaalia kustannussäästöihin

Jopa satojen tuhansien säästöt

Tehokkaimmat yritykset käyttävät yksittäisen matkalaskun käsittelyyn keskimäärin kahdeksan minuuttia. Tehottomimmillaan yrityksiltä kuluu kymmenkertainen aika, eli 80 minuuttia. Keskivertoyritys tarvitsee 24 minuuttia yhden matkalaskun koko prosessin läpiviemiseen. Tutkimukseen osallistuneissa, keskimäärin 3 750 työntekijän yrityksissä matkalaskuprosessien keskittäminen ja automatisointi voi parhaimmillaan säästää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Syyt, miksi jotkut yritykset eivät luovu aikaa vievistä manuaalisista toimintatavoista, saattavat johtua toimialojen välisistä eroista: tehokkaiden ja automatisoitujen menettelytapojen käyttöönottoa ottoa ei pidetä yhtä tärkeänä eri alojen yrityksissä. Konepajateollisuuden yritykselle, jossa työmatkoja tehdään vähemmän, ei panostaminen käsittelyn nopeuttamiseen ole yhtä oleellista kuin suurelle konsulttiyhtiölle, jossa tällaiset kustannukset ovat huomattavasti suuremmat.

Raportissaan tutkijat lisäksi korostavat, että mikäli työntekijöillä ja esimiehillä ei ole motivaatiota noudattaa sovittuja menettelytapoja, käsittelyn tehokkuus kärsii.

Tutkimus osoittaa selvästi, että yritykset, joissa työntekijät voivat tehdä matkalaskunsa puhelimilla ja sovelluksilla, saavat myös selvästi suurimmat tehokkuushyödyt.  

KTH-tutkimusraportin sisältämiä tietoja yritysten kulujen hallinnasta:

- Keskivertoyritys käyttää 24 minuuttia yksittäisen matkalaskun käsittelemiseen.
- Tehokkaimmat yritykset tekevät saman 8 minuutissa.
- Tehottomimmat yritykset puolestaan tarvitsevat 80 minuuttia.
- 26 prosenttia yrityksistä käyttää puhelinsovelluksia.
- 23 prosenttia käyttää ohjelmistoja.

 

Maaseudun yritykset huomio! Nyt kannattaa hakea Kasvupolulle

15 marraskuu, 2017 - 13:15

Kyseessä on kasvuhaluisille maaseudulla sijaitseville yrityksille tarkoitettu ohjelma. Kaikille Kasvupolulle hakeneille on tarjolla huippuasiantuntijoiden apua ja sparrausta Kasvupajassa 14.2.2018. Lisäksi tuomaristo valitsee jatkoon 15 yritystä, joilla on eniten kasvupotentiaalia. Mukaan ohjelmaan voi hakea 10. joulukuuta mennessä hakulomakkeella https://www.kasvuopen.fi/hae

– KasvuPolku on yrittäjälle upea mahdollisuus verkostoitua ja kehittää omaa liiketoimintaa. Itse olin viime vuonna mukana Maaseudun Kasvupolun tuomaristossa, jossa sen näki konkreettisesti. Mukana olleet yritykset kehittyivät ihan silmissä. Kannattaa ehdottomasti etsiä itselle sopiva Kasvupolku ja lähteä mukaan, innostaa SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama.

Toimialaa ei ole rajattu. Edellisen Maaseudun Kasvupolun voittajat olivat liikkuva juomavalmistaja Mehukas Saikkonen & Sippola Isostakyröstä ja premium-lihantuottaja Finn Angus Osuuskunta Sotkamosta.

– Suomen Yrittäjät on mukana mahdollistamassa valtakunnallista Maaseudun Kasvupolkua, kertoo Kallama.

Aluejärjestöistä Uudenmaan Yrittäjät on mukana Keski-Uudenmaan Kasvupolussa, Savon Yrittäjät Pohjois-Savon Kasvupolussa, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolussa.

Maaseutuverkosto on nyt toista kertaa mukana järjestämässä Maaseudun Kasvupolkua. Se on osa Kasvu Openia, Suomen suurinta kasvuhakuisten yritysten sparrauspalvelua.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Katso Paimion tosielämän Leijonienluola suorana lähetyksenä

15 marraskuu, 2017 - 08:33

Paimion Leijonienluola pidetään torstaina 16.11. klo 9 – 13. Tapahtuman tavoitteena  ei ole kerätä voittoa, vaan ajatuksena on palvella yrittäjiä valtakunnallisesti. Siksi Leijonienluola välitetään suorana kaikille halukkaille yrityksille osoitteessa www.paimio.fi/paimio-tv .

Alkuperäisessä Leijonan luola -tv-ohjelmassa yrittäjät ja keksijät koettavat saada idealleen rahoittajan. Paimion tapahtuman yritykset ja pääomasijoittajat voivat tulla ilmaiseksi ja ”ilman sirkushuveja”. Luvassa on Paimion esitteen mukaan ”mahdollisuus maksimaaliseen hyötyyn minimityöllä”.

Paimio pitää oman leijonien luolansa vahvuutena sitä, että tapahtumaa ei ole fokusoitu tiettyyn pääomasijoittajien tai yritysten sektoriin.

Näin homma toimii

Rahoitusta etsivät yritykset ovat tehneet etukäteen järjestäjälle lyhyen esityksen liikeideastaan, sen kannattavuudesta ja kasvusuunnitelmasta. Yritykset jaetaan neljään kokoluokkaan liikevaihdon perusteella alkaen startupeista ja päätyen yli 10 miljoonan euron yrityksiin.

Pääomasijoittajat puolestaan ovat valinneet ilmoittautuessaan omat kohderyhmänsä. Näin minimoidaan turha työ. Pääomasijoittajalla on mahdollisuus esitellä Leijonienluolassa lyhyesti omaa toimintaansa ja toimintaideologiaansa.

Lisää tietoa aiheesta: www.lupavalitapaimio.fi/

toimitus(at)yrittajat.fi

Pikaruokakuppila sai ihmiset jonottamaan – Hesburgerin Salmela: ”Kasvis ja kala ovat tulevaisuuden pikaruokaa”

14 marraskuu, 2017 - 18:30

Millaisena Suomen pikaruokakulttuurin grand old man Heikki Salmela näkee nyt jo tutuksi tulleen jonottamisilmiön? Myös Burger King ja Starbuck saivat aikaan pitkät jonot, kun ne rantautuivat Suomeen.

– Me suomalaiset olemme aina ihailleet amerikkalaista kulttuuria ja Taco Bell on osa sitä. Minusta on hieno juttu, että tulee uusia pikaruokapaikkoja ja ihmisille vaihtelua, Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela kertoo Yrittäjäsanomille.

Taco Bell on vuonna 1962 perustettu amerikkalainen pikaruokaketju. Taco Bell ja suomalainen hotelli- ja ravintola-alan yhtiö Restel ovat tehneet monivuotisen sopimuksen, joka sisältää useita ravintoloita.

Mitä vinkkejä antaisit kotimaisille pikaruokaketjuyrittäjille laajentumiseen?

– Kokemuksella kerron: tee työtä kaksikymmentä vuotta niin, että vietät kaksi vapaapäivää vuodessa. Panosta kaikkesi asiakkaan palvelemiseen. Niin minä ja vaimoni olemme tehneet, nyt jo päivittäisestä toiminnasta luopunut Salmela sanoo.

Hänen poikansa Kari Salmela on yrityksen toimitusjohtaja ja Marko Salmela toimii markkinointi- ja suunnittelujohtajana.

Hesburger-ravintoloita on Suomen lisäksi Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Saksassa, Ukrainassa ja Bulgariassa sekä tuoreimpana Valko-Venäjällä. Salmelan mukaan Bulgariaan on tarkoitus avata jopa 50 uutta ravintolaa seuraavan kymmenen vuoden aikana ja kasvattaa Hesburgerista koko maan kattava pikaruokaketju. Bulgariassa on avattu tänä vuonna viisi uutta ravintolaa.

Pikaruokamarkkinoilla tapahtuu

Pikaruokatarjonta on kasvanut voimakkaasti, etenkin suurissa kaupungeissa.

Muun muassa vuonna 2014 perustettu Just Vege on laajentanut tänä vuonna, vuodesta 2015 toiminut Chalupa on niin ikään avannut pääkaupunkiseudulla uusia ravintoloita.  Sitten on Splizzeriaa ja Kotipizzaa.

Heikki Salmela povaa seuraavaa menestystarinaa ja laajentajaa kasviksiin ja kalaan keskittyvän pikaruoan puolelta.

– Näen, että ympäristöystävälliset tuotteet; kasvis ja kala, tulevat olemaan tulevaisuuden pikaruokaa.

Hesen historia kantaa kauas

Ensimmäinen hampurilaisravintola Hesburger avattiin Turussa vuonna 1980.

Salmela myi Hesburger-ketjun ja omistamansa hotellit vuonna 1988 lähes 200 miljoonalla markalla (34 miljoonaa euroa) ja osti ketjun takaisin kolme vuotta myöhemmin laman aikaan takaisin 25 miljoonalla (4 miljoonaa euroa).

Yritys työllistää vakituisia työntekijöitä taustayhtiö Burger-In Oy:n palkkalistoilla lähes 1800. Jos franchising-ketjun pisteet lasketan mukaan, palveluksessa on Suomessa kaikkiaan noin 5000 henkilöä.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Posti lyhentänyt pakettien säilytysaikaa puolella

14 marraskuu, 2017 - 15:30

Vantaan Sanomat kertoo ongelmasta. Lisäksi esitäytetyt pakettikortit eivät ole olleet ajan tasalla.

– Säilytysajan lyhennys tuli yrittäjille täysin yllätyksenä, Kai Asplund ilmailualan kirjoja myyvästä Aviation Shopista kertoi vantaan Sanomille.

Muutoksen seurauksena yrittäjä on joutunut lähettämään asiakkaille uudestaan hänelle jo palautuneita paketteja ja maksamaan lähetyskulut uudestaan.

Postilla vielä käytössä vanhoja pakettikortteja

Vanhentuneita pakettikortteja, jossa kerrotaan kahden viikon säilytysajasta, on edelleen käytössä joissakin Postin palvelupisteissä.

Lehden haastattelema Postin pakettipalveluiden tuotehallinnasta ja -kehityksestä vastaava Kati Nevalainen kertoo, ettei Posti ehtinyt saada kaikkea esipainettua materiaalia ajoissa.

– Olemme antaneet ohjeen, että Postin työntekijät tekevät vanhoihin pakettikortteihin muutokset palvelupisteessä käsin kirjoittamalla, Nevalainen sanoo.

Uusien pakettikorttien pitäisi olla Postin palvelupisteissä viimeistään ensi viikon kuluessa.

 

Muissa kanavissa, kuten sähköpostilla, tulleissa saapumisilmoituksissa säilytysaika on seitsemän vuorokautta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Sivut