Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 23 min 24 s sitten

Tämä yrittäjä entisöi yksin lähes 200 eduskunnan huonekalua

1 tunti 23 min sitten

Kankaanpäässä Wanha Vakka -nimistä entisöintiyritystä pyörittävä Päivi Hieta käytti eduskunnan huonekalujen entisöintiin noin kaksi vuotta. Vapaapäiviä ei pahemmin pidetty, varsinkin kun Hiedalla on myös opetustyö kansalaisopistossa 3–4 iltana viikossa, joskus viikonloppuisinkin.

Parin vuoden uurastus päättyi elokuun puolivälissä, kun viimeiset huonekalut vietiin remontoituun eduskuntaan.

– Tämän urakan päätteeksi pidin 20-vuotisen yrittäjänurani aikana ensimmäisen kerran kuukauden loman, Päivi Hieta naurahtaa.

Aiemmin yksinyrittäjällä on ollut mahdollisuus lähinnä viikon lomiin, varsinkin ensimmäisenä vuosikymmenenä.

Päivi Hieta toteaa, että olo on nyt huojentunut. Projekti oli mieleenjäävä, mutta myös stressaava, koska aikataulut olivat tiukat yksinyrittäjälle.

– Vaikka aikaa oli kaksi vuotta, piti laskea tarkkaan, että paljonko valmista jälkeä pitää syntyä päivässä. Alussa varsinkin minulla meni aikaa siihen, että sain tehtyä jo sisässä olevat tilaukset pois käsistä, Hieta kuvailee.

– Kyllä perhe on joutunut myös oman osansa kantamaan tästä urakasta. Mies ja lapset ovat auttaneet minua missä voivat, esimerkiksi purkamisessa ja pakkaamisessa.

Palkatako toinen työntekijä?

Toisen työntekijän palkkaamista yritykseensä Päivi Hieta mietti niin tämän urakan yhteydessä kuin muutenkin vuosien varrella.

– Se on iso askel, pitäisi olla tasaisesti ja säännöllisesti töitä. Melkoinen stressi, kun pitää huolehtia, että voi maksaa työntekijälle joka kuukausi palkan, Hieta mietti tiistaina petsaustyötä tehdessään.

Hänellä on ollut aiempina vuosina oppisopimuksella työntekijä, mutta vakituisesti hän ei ole halunnut palkata lisää työntekijöitä yritykseensä – kuten ei valtaosa yksinyrittäjistä.

– Itselleni voin välillä todeta, että juuri nyt ei pahemmin tule palkkaa, mutta työntekijälle ei voi sanoa, että jätä tämän kuun vuokra maksamatta.

Naistenhuoneen jättisohvakin entisöitävänä

Mikä oli vaikein eduskunnan entisöintikohteista?

– Vaikeus tuli määrästä, muuten se oli aika lailla perustyötä, Päivi Hieta kertoo.

Pelkästään sohvia oli entisöitävänä 29 kappaletta, sen lisäksi kymmeniä nojatuoleja, pikkutuoleja ja pöytiä. Yhteensä 180 huonekalua.

Sellaiset sohvat ja nojatuolit, jotka piti entisöidä perusteellisesti eli verhoilujen ja maalausten lisäksi laittaa muun muassa uudet jouset ja meriheinätäytteet, veivät tietysti enemmän aikaa ja voimia.

Mieluisin eduskunnan entisöitävä oli naistenhuoneen kalusto, johon kuului nelimetrinen sohva sekä useita muita sohvia ja nojatuoleja.

Naistenhuoneen sohvan verhoiluja purkaessaan hän huomasi, että sohvahan on alun perin ollut aivan toisenvärinen, mutta likaantunut vuosikymmenien varrella.

Päivi Hiedalla on ollut jo aiemmin kaksi suurta entisöintiprojektia: Porin kaupungintalon ja Helsingin Metsätalon kalusteet.

– Ne poikivat sitten tämän eduskuntatalon urakan. Toivottavasti se puolestaan tuo lisää tilauksia, yrittäjä Päivi Hieta sanoo.

Päivi Hiedan entisöintiurakasta kertoi ensimmäisenä Satakunnan Kansa -lehti

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

Lähde mukaan Sitran Fiksu arki -kilpailuun!

2 tuntia 59 min sitten

Yritysten kehittämien ratkaisujen tulee olla kaupallistettavissa laajaan käyttöön. Fiksu arki -kilpailu on alle 50 henkilön yrityksille.

Kilpailun voittajat pääsevät keväällä mukaan ratkaisujen kehitysohjelmaan, jossa kokeilumetodien avulla kehitetään palvelun tai tuotteen konseptia. Lisäksi nämä yritykset saavat 10 000 euroa kehitysrahaa projektin kuluihin.

Kilpailun tuomariston jäsenet ovat suurista yrityksistä ja jatkavat osaksi kehitysohjelman kumppaneina.

Kilpailuun valittavien yritysten ratkaisuilla pitää olla merkitystä ekologiselle kestävyydelle ja niiden pitää olla skaalattavissa vähintään kansallisiksi. Yrityksillä pitää myös olla halu ja tarve oppia lisää potentiaalisista kuluttaja-asiakkaistaan.

Kilpailuun voi hakea mukaan loka–marraskuun aikana. Kerromme myöhemmin yrittajat.fi:ssä tarkat kilpailun hakuajat ja muuta lisätietoa kilpailusta.

toimitus@yrittajat.fi

Tutkimus: suomalaisyritykset maailman kärkeä digitalisaatiossa – mutta ei pk-yritykset

5 tuntia 23 min sitten

Microsoft julkaisi maanantaina tiedotteen, jonka mukaan suomalaisyrityksistä 86 prosenttia on määritellyt digitalisaation yhdeksi tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan. Hyötyjä haetaan erityisesti asiakkaiden osallistamisesta esimerkiksi digitaalisten palvelukanavien kehittämisen kautta.

Kuitenkin vain 12 prosenttia yrityksistä hyödyntää tehokkaasti asiakasdataa. Tiedot käyvät ilmi Microsoftin ja PwC:n tuoreesta tutkimusraportista. Suomen tutkimusta vastaava selvitys toteutettiin myös muissa Pohjoismaissa. Vertailun mukaan suomalaisyritykset ovat monilla digitalisaation mittareilla askeleen edellä pohjoismaisia yrityksiä.

Jopa 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä haluaa Microsoftin tutkimuksen mukaan synnyttää digitalisaation kautta uutta liiketoimintaa, kun muissa Pohjoismaissa digitalisaatiossa keskitytään yhä enimmäkseen ydinliiketoiminnan vahvistamiseen.

Microsoftin tutkimukseen haastateltiin vain suuria yrityksiä, vain 22 suuren suomalaisen organisaation ylimmän johdon edustajaa.

Tutkimukseen osallistuivat Suomessa Finnair, Fortum, Kemira, Kone, Lassila & Tikanoja, LähiTapiola, OP, Outotec, Sanoma, SOK, Stora Enso, UPM, Veikkaus, Veho, Wärtsilä sekä julkisen sektorin organisaatiot Aalto-yliopisto, D9, Posti, Tampere3, Turun kaupunki, Verohallinto ja VR.

Pk-yritysten digitilanne huolestuttava

Googlen, Suomen Yrittäjien ja Vainu.io Software Oy:n alkukesästä julkaistun tutkimuksen mukaan digitilanne on pk-yrityksissä huomattavasti karumpi. Selvityksen mukaan vain 12 prosenttia yrityksistä on digisuuntautuneita.

Tässä selvityksessä oli mukana lähes 67 700 yritystä, jotka työllistävät 1–249 henkeä ja joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa vuodessa.

Tutkimuksessa jaoteltiin pk-yritykset neljään luokkaan: digipudonneet, digieksyneet, digimainostajat ja digivoittajat.

Digipudonneisiin kuuluu 35 prosenttia pk-yrityksistä, eli heillä ei ole ollenkaan verkkoläsnäoloa – ei edes Facebook-sivua.

Digieksyneillä on staattinen verkkosivu, mutta he eivät tavoittele asiakkaita aktiivisesti verkossa. Tähän ryhmään kuuluu 79 prosenttia pk-yrityksistä.

Digimainostajia, eli sellaisia yrityksiä, jotka tavoittelevat uusia ja nykyisiä asiakkaita aktiivisesti verkkoympäristössä, on vain 14 prosenttia pk-kentästä.

Digivoittajat pitävät digitaalista toimintaympäristöä oleellisena osana liiketoimintaansa. Heitä on 19 prosenttia niistä pk-yrityksistä, joilla on tunnistetut verkkosivut.

Myös Microsoft on julkistanut tutkimuksen pk-yritysten digitilanteesta viime keväänä. Se kertoo samanlaista viestiä kuin Yrittäjien ja Googlen tutkimus: Suurimmalla osalla suomalaisista pk-yrityksistä ei ole kiinnostusta kasvuun tai innovaatioihin verrattuna eurooppalaisiin yrityksiin.

Microsoftin pk-yritystutkimuksessa oli mukana 13 000 yritystä koko Euroopasta ja 500 yritystä Suomesta.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // -->

 

Paalusahurit Oy ja muut uudet yritykset - katso lista

6 tuntia 48 min sitten

Yrittäjät.fi julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

KOTIPAIKKA YRITYS Akaa RP-Hevosurheilutuotteet Oy Espoo Kantokoti Oy Espoo Kuutiokone Oy Espoo PowerForward Oy Espoo OJS-Staff Oy Espoo Dimarcom Ky Espoo LifeInspiration Oy Espoo Kääriä Consulting Espoo Mailux Oy Espoo Tmi Juuso Lappalainen Espoo Petmobiili Oy Espoo Tmi Tony Jääskeläinen Haapajärvi Asunto Oy Haapajärven Joutsen Hamina SCANDWING OY Hankasalmi Tmi Sanna M. Leinonen Helsinki Republic of Santa Claus Dream Work Ltd Oy Helsinki Terhieronta Oy Helsinki Zerronat Oy Helsinki Mattis Mat Ab Helsinki JR Special Services Oy Helsinki Luovuuden Voima Helsinki Kiinteistö Oy Huittisten Kyntäjänkatu 4 B Helsinki Helin Deli Oy Helsinki Särmä Digital Oy Helsinki FAMOUS ENTERPRISE Helsinki Haldmar Oy Helsinki VIGNERON IMPORT FINLAND OY Helsinki Salo Wellness Helsinki Rubirosa Oy Helsinki Pharmat Oy Helsinki Rothers Oy Helsinki ETELÄ-SUOMEN HAUTAUSKULJETUS OY Helsinki Riyadh parturi Helsinki Hammaslääkäri Lotta Brück Helsinki Asunto Oy Kasinonranta, Helsinki Hämeenlinna Ultra Rakennus Oy Iisalmi Vasara Reino Joensuu Ktmf Invest Oy Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Väinölän Aurinkoranta Jyväskylä Tmi Kynäjalava Kaarina Asunto Oy Kaarinan Myötätuuli Kauhajoki Laatusoffat M. Nivala Ky Kemiönsaari Hellsberg Consulting Kerava Move & Enjoy Oy Kerava Paalusahurit Oy Kerava hillotolppa Kitee Metsäpalvelu Vuorinen Kontiolahti Tmi Antti Tanskanen Kuopio Celebi Wellness Kurikka Arvoises Oy Lahti Lime Events Ky Laihia Konsulttitoimisto VP Lehtimäki Lappeenranta Mulaihoo avoinyhtiö Laukaa Koulutettu Hieroja Satu Ahonen Lohja Tmi Veysi Bayram Maarianhamina ÅLANDS TRANSPORTTJÄNST Mustasaari Liikuntakeskus Korsholm Oy Naantali Asunto Oy Naantalin Estelle Naantali Asunto Oy Naantalin Victoria Nokia Asunto Oy Nokian Rantahelmi 2 Nokia Marin Wanhat Vinkit Nurmes Kelokoski Nurmijärvi Teneo Oy Närpiö H&G Consultancy Öppet bolag Oulu oulun kärrypojat oy Oulu Tuutzip Oulu Susanna Hurme Tmi Oulu Koirapalvelu Luppa Parikkala T:mi Tuure Tossavainen Porvoo Hassel Boats Oy Ab Pyhäranta Ruohola Ville Valtteri Raasepori Morgans Allservice Raisio Oistek Group Oy Rauma rakasraum oy Riihimäki JP-Terapia Rovaniemi Insinööritoimisto Peritek Oy Rovaniemi Arctic Snowmen Oy Rovaniemi Arktis-Rakennus Oy Saarijärvi Brantika Oy Salo Iimäki Holding Oy Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Liikekulma Seinäjoki Lakeuden Akvaariotarvike Oy Seinäjoki Asunto Oy Seinäjoen Mäkelänkatu 6 Seinäjoki Vita Holding Oy Seinäjoki Kukkakauppa ViherKulma Sipoo Bayar Oy Tampere KAQQU Tampere Jatkamo Tampere KumpiJompi Tornio J&V Partners avoin yhtiö Turku Kristal Ravintola Basli & Asibol avoin yhtiö Turku Oasis Pilates & Yoga Oy Turku Serenum Oy Turku FlooTech Products Oy Turku Orderlens.fi Finland Oy Turku Adeast Uusikaupunki Sjöberg & Wallenius Oy Vantaa MR-ravintolat Oy Vantaa Cutter Engineering Oy Vantaa Pekkaniska Suomi Oy Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Peltolanparkki Vantaa Il Volo tmi Vantaa Imagical Publishing Vesilahti Narvan Kyläpanimo Oy Ylivieska Suomen Vaskisepät Oy Ylöjärvi PR Home

Uudenlainen minilaite tunnistaa sydämen rytmihäiriön: Kuluttajamyyntiin lokakuussa

18 syyskuu, 2017 - 13:59

Uuden laitteen ensimmäinen tuotantoerä on valmistumassa ja tulossa kuluttajamyyntiin jo lokakuun alussa, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.

Laitetta on testattu sydänpotilailla kolmen vuoden ajan ja tulokset ovat olleet positiivisia. Testauksia tehtiin ensin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja nykyään myös HUSissa. Myös sydänongelmista kärsivät huippu-urheilijat ja monet muut yksityishenkilöt ovat koekäyttäneet laitetta.

Kyseessä on helppokäyttöinen laite, joka mittaa EKG:n lisäksi tarkasti käyttäjänsä sykkeen ja sykevälivaihtelun. Laitteelle haetaan seuraavaksi lääkintälaitehyväksyntä, jonka jälkeen se soveltuu esimerkiksi sydänpotilaiden leikkausta edeltävään ja sen jälkeiseen tarkkailuun kotioloissa, sillä data siirtyy kännykästä automaattisesti pilvipalvelun kautta hoitohenkilökunnalle.

– Rytmihäiriöt jäävät usein diagnosoimatta, jos oireita ei ilmene sydänfilmin seurannassa. Pienikokoinen uutuuslaite tuo jatkossa ratkaisun myös tähän, kun vaatteiden alla huomaamattomasti mukana kulkeva mobiililaite välittää sydämen rytmihäiriöt suoraan kännykkään, VTT:llä työskennellessään innovaatiota kehittänyt VitalSignumin teknologiajohtaja Timo Varpula kertoo. Yritys käynnisti toimintansa vasta puolisen vuotta sitten.

Beat2Phone-niminen laite koostuu Android-puhelimeen soveltuvasta ohjelmistosta ja joustavaan sykevyöhön kiinnitetystä lisälaitteesta. Nämä mittaavat EKG-signaalin erittäin suurella resoluutiolla, havaitsevat signaalista yksittäisen sydämenlyönnin ja todentavat peräkkäisten lyöntien väliset intervallit. Laitteessa on myös asento- ja aktiivisuusanturi. VitalSignumin toimitusjohtajan Veli-Heikki Saaren mukaan laitteen ennakkokysyntä on ylittänyt odotukset.

Laitteen potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaa ihmisten ikääntyessä. Noin 5 prosenttia väestöstä kärsii sydämen rytmihäiriöistä. Yli 60-vuotiailla niitä on 12 prosentilla. Myös aktiivisesti kestävyysliikuntaa harrastavien määrä on jatkuvasti nousussa.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Arvostettu teknologiajulkaisu lyttää uudet iPhonet: "IPhone 6S on edelleen paras"

18 syyskuu, 2017 - 12:45

Apple esitteli viime viikolla uudet iPhonet, jotka tuovat puhelinmallistoon muun muassa parannetun kameran ja kasvontunnistusteknologian (iPhone X:ssä).

Tunnetun Mashable-teknologiajulkaisun toimittaja lyttää uutuudet ja pitää iPhone 6S-mallia edelleen Applen parhaana älypuhelimena.

"Sinun ei pitäisi ostaa sitä (uutta iPhonea). Koska paras iPhone on edelleen tarjolla ja se on 6S", toimittaja kirjoittaa ja viittaa etenkin iPhone X -malliin.

Kirjoittaja ei pidä Applen ratkaisusta, joka on pudottanut uutuuspuhelimesta fyysisen kotinäppäimen ja sormenjälkitunnistimen. Kirjoituksessa Applen toimintaa pidetään "tyrannisena kontrollina", joka pakottaa kuluttajat tottumaan hyviksi kehuttuihin mutta ei välttämättä parempiin uudistuksiin.

IPhone 6S on toimittajan mielestä edelleen paras iPhone, koska se on prosessoriteholtaan edelleen nopea, rakenteeltaan kevyt ja juuri oikean kokoinen. Ja siinä on sormenjälkitunnistin, joka on kirjoittajan mielestä selvästi käyttökelpoisempi kuin iPhone X:n kasvontunnistus.

"Lisäksi iPhone 6S:n kamera on erinomainen. Jos haluat paremman kameran kuin iPhone 6S:ssä, olet joko maailman huonoin kuvaaja tai sitten sinun pitää ostaa oikea kamera."

IPhone 6S:n eduiksi toimittaja luettelee myös 3,5 millimetrin kuulokeliitännän, jonka Apple vuosi sitten pudotti pois esitellessään iPhone 7S:n. Hänen mielestään iPhone 6S:n ja iPHone 7:n välillä ei ole juuri mitään merkittävää eroa.

Lopuksi toimittaja ottaa esille seikan, joka saattaa kiinnostaa eettisistä valinnoista kiinnostuneita kuluttajia.

"Tuhannen euron hintainen puhelin maksaa sinulle saman verran kuin mitä Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaat ansaitsevat vuodessa."

Lähde: Mashable.com

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Osaatko laatia hyvän sopimuksen? Viisi vinkkiä yrittäjälle

18 syyskuu, 2017 - 11:05

Sopimusten laadinta kuuluu olennaisena osana yrittäjän arkea. Niiden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä puutteelliset sopimukset voivat kostautua jälkikäteen epämieluisina yllätyksinä. Tämän takia sopimusten tekemiseen kannattaa käyttää aikaa ja kysyä tarvittaessa asiantuntijan apua.

Suuri osa sopimuksista koostuu yrityksen toimialaan liittyvistä kauppa- ja palvelusopimuksista, mutta yhtä lailla laadittavana voi olla työsopimuksia, vuokrasopimuksia tai osakassopimuksia. 

Huolellisella sopimusten laatimisella voidaan ennaltaehkäistä sopimuksiin liittyviä riitoja sekä hallita sopimuksiin liittyviä riskejä. Erityisesti taloudellisesti merkittävissä sopimuksissa kannattaa käyttää asiantuntijan apua. Lue alta Accountorin yrityslakimiehen Anton Meriluodon vinkit, miten laatia hyvä sopimus. 

1. Tee aina kirjallinen sopimus

Lain mukaan sekä suullinen että kirjallinen sopimus ovat yhtä päteviä. Suullisen sopimuksen sisällön ja synnyn todistaminen on kuitenkin usein mahdotonta. Tämän vuoksi sopimukset tulee aina tehdä kirjallisesti.

2. Ymmärrä mihin sitoudut

Älä allekirjoita sellaista sopimusta, jonka sisältöä et täysin ymmärrä. Sopimuksesta tulisi käydä mahdollisimman selvästi ilmi kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet. Tärkeää on myös, että kumpikin osapuoli ymmärtää sopimuksen sisällön samalla tavalla.

3. Rajoita vastuuta

Tärkeä osa sopimuksiin liittyvää riskienhallintaa on vastuun rajoittaminen. Sopimusta allekirjoitettaessa on varmistuttava siitä, että sopimukseen liittyvät riskit sopimusta mahdollisesti rikottaessa eivät ole suhteettoman suuret verrattuna sopimuksen arvoon.

4. Määrittele tarkasti sopimusrikkomus

Sopimuksessa kannattaa määritellä selkeästi sopimusrikkomuksen seuraamukset, esimerkiksi määrittelemällä sopimussakko. Olennaista on myös sopia siitä, missä mahdolliset sopimusta koskevat riidat ratkaistaan. Välimiesmenettely on suosittu muun muassa sen nopeuden ja luottamuksellisuuden takia verrattuna julkiseen oikeusprosessiin. 

5. Tarkkana kansainvälisissä sopimuksissa

Kansainvälisissä sopimuksissa lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeviin kohtiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Vieraan lainsäädännön noudattamisesta saattaa koitua vaikeasti ennakoitavia seuraamuksia ja oikeudenkäynti ulkomailla voi käydä kalliiksi. Vaikka sovitaankin noudatettavan esimerkiksi Suomen lakia, niin kannattaa huomioida, että käytännössä kansainvälisessä kaupassa on usein sovellettava kansainvälisen kauppalain (CISG) säännöksiä. 

Lähde: Accountor Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Käden kipeytyminen poiki menestyvän yrityksen: Apu löytyi Uusyrityskeskuksesta

18 syyskuu, 2017 - 10:32

Emma Holmbergin oli lopetettava työt maalarina kyynärpään kipujen takia. Hankalassa tilanteessa hän haki työeläkekuntoutusta ja pääsi VKK:n ja Uusyrityskeskuksen pilottihankkeeseen, joka oli suunnattu yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville.

– Sain justiinsa sen mitä tarvitsin, riittävän tuen ja potkun eteenpäin, Holmberg sanoo.

Vajaan puolen vuoden kuluttua siitä, kun Holmberg tuli VKK:n ja Uusyrityskeskuksen asiakkaaksi, hän perusti oman yrityksen. Oman yrityksen turvin Holmberg voi nyt valikoida töitä ja tehdä erikoistöitä, jotka eivät kättä rasita. Toiminimi Rock Solid Painting työllistää Holmbergin lisäksi yhden työntekijän.

– Suunnittelemme ja teemme erikoismaalauksia. Sloganimme kuuluu: you name it, we paint it, Holmberg kuvailee.

Vastauksia ja vinkkejä sparraajilta

Holmbergin tukijoina ja sparraajina toimivat VKK:n kuntoutussuunnittelija Teija Kosola ja Uusyrityskeskuksen yritysvalmentaja Anja-Riitta Kierikka. Hän on nykyisin VKK:n palveluksessa.

– Meillä oli yhteinen ymmärrys siitä, että yritys kannattaa perustaa minulle tutulle maalausalalle. Sain hyviä vastauksia, vinkkejä ja linkkejä kysymyksiini. Tukea oli sopivasti, itsekin piti ponnistella. Aloin uskoa liikeideaan, kun ammattilaiset sanoivat, että se voi toimia, Holmberg sanoo.

Liikeidea on kantanut hyvin. Vain muutama kuukausi yrityksen perustamisen jälkeen töitä riittää kiireeksi asti. Asiakkaina on varsinkin telakoita ja varustamoita. Työt ovat vieneet Holmbergia ja hänen kumppaniaan Saksaan ja Japaniin asti.

Uusyrityskeskus tukee edelleen Holmbergia tarjoamalla hänelle monenlaista yrittäjyyteen liittyvää koulutusta.

Yrittäjäsanomat

Yrjö Reinikaisen selviytymistarina: Kahden konkurssin kautta uuteen nousuun

17 syyskuu, 2017 - 18:59

Hämeenlinnalainen Yrjö Reinikainen on ollut yrittäjä koko ikänsä. Parikymppisenä hän pyöritti viihdetoimistoa ja keikkabussivuokraamoa. Sen jälkeen tuli yhden miehen vesisuodatintehtaana aloittanut Finn-Mayrei Oy. Idea on Reinikaisen autokorjaajaystävän, mutta koska tämä on luonteeltaan niin lennokas, ettei valmiutta tekemiseen ole, loogiseen ajatteluun paremmin pystyvä Reinikainen hoitaa kokoonpanon. Tilatut komponentit muuttuvat konepuusepän koulua käyneen käsittelyssä valmiiksi sinisiksi vesisuodattimiksi suoraan kotitalouksien hanoihin kiinnitettäväksi.

– Enhän minä ollut edes omalla alallani. Halusin autopuolelle, mutta siellä ei ollut tilaa, Reinikainen muistelee.
Hänen mielestään tietotaito ja erityisosaaminen eivät sellaisenaan riitä yrittäjäksi ryhtymiseen. Yrittäjyys on elämäntapa.

Tuotevalikoima laajenee erilaisiin muovituotteisiin. Tehdas tuottaa enemmän kuin miljoona erilaista muovituotetta päivässä, aivan pienenpienistä purkeista lumikolaan asti. Nykyisinkin myytävät kevytkola ja lastenkola ovat ensin olleet Reinikaisen käsialaa.

Seuraava bisnes odottaa 1980-luvulla. Uudet edulliset nauhurit ja toistolaitteet tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden tallentaa suosikkiohjelmiaan televisiosta. Laitevalmistajat käyvät sotaa tallennusstandardista. Reinikainen tajuaa mitä on tekeillä ja muovien asiantuntijana keksii aloittaa VHS-kasettien valmistuksen. Reinikainen saa kumppanikseen menestyneet yrittäjät, ravintoloitsija Markku Roihan ja formulakuski Keke Rosbergin kanssa kilpaa ajaneen Mika Arpiaisen.

Kriisi iskee

Reinikainen, Roiha ja Arpiainen tekevät kannattavuuslaskelmat ja tarkistavat, ettei näköpiirissä ole lakeja tai muita olosuhdemuutoksia, jotka vaarantaisivat kasettien valmistuksen. He tapaavat hallituksen toisen valtiovarainministeri Pekka Vennamon (smp.), joka vakuuttaa, ettei minkäänlaista kasettiveroa tule.

Äkkiä putoaa pommi: Opetusministeri Kaarina Suonio suunnittelee VHS-kasetille tekijänoikeusmaksua. Neljä vuotta tehtaan käynnistämisestä Scandexa on niin vaikeassa kriisissä, että Arpiainen ja Reinikainen tekevät päätöksen: tehdas viedään sellaiseen maahan, jossa kustannukset voidaan laskea riittävälle tasolle. Matka Unkariin tuottaa etsintöjen jälkeen tulosta. Kolme kuukautta kumppanin löytymisestä Reinikaisen pöydällä on paperi, jonka perusteella Scandexa sijoittaa Unkarin tehtaaseen 1,2 miljoonaa markkaa, ja kumppani 800 000 markkaa.

Seuraavana siirtona Reinikainen siirtää kasettien kotelotuotannon Viroon vuonna 1989. Hän toteuttaa myös muita yritysjärjestelyjä.

– Yrittäjän on nähtävä viiden–kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen ja varauduttava eri tilanteisiin, hän tietää. 
Ruotsissa toimii Scandexasta irrotettu yhtiö, joka on länsinaapurin merkittävin kasettien ja koteloiden myyjä.
Suomessa Reinikainen on perustanut Scandexan rinnalle yhtiön nimeltä National Tape Company, NTC, joka tekee pelkkää ostoa ja myyntiä. Myynnin arvo nousee parhaimmillaan lähes 10 miljoonaan.
Kaikkien muiden toiminta on kannattavaa, paitsi konkurssiin menneen Scandexan.

Vankeustuomio vie lähes kaiken

Reinikainen ei vielä tiedä, että samaan aikaan Teosto etsii tilaisuutta laittaa hänet vastuuseen saamatta jääneestä hyödystä. NTC saa veromätkyjä kuusi miljoonaa markkaa.

Mätkyjen mukana tulee syyte verorikoksesta. Alkaa kymmenen vuotta kestävä oikeussalidraama. Reinikaista avustavat lakimiehet osoittavat syytteen vääräksi. Verottaja ja Reinikainen tapaavat uudelleen hovioikeudessa, johon käräjäoikeuden päätöksestä on valitettu.

Ulosottomies putsaa Reinikaisen niin perin pohjin kuin mahdollista. Teosto ja verottaja ovat hakeneet miehen henkilökohtaiseen konkurssiin. Kaikki menee rannekellosta kesämökkiin asti. Kotitaloakin koitetaan viedä, mutta se onnistutaan pitämään, sillä Reinikaisen vaimo omistaa siitä puolet.

– Perhe on kasassa, ja siitä olen kiitollinen, aviomies ja kolmen aikuistuneen lapsen isä sanoo.
Sijoitus Viron kiinteistöön osoittautuu kaukaa viisaaksi. Kun Reinikainen aikanaan myy sen linnatuomion jälkeen, hän pääsee taas jaloilleen.

Tänään tallennustuotteiden perintöä jatkaa City Plus. Yritys ei tosin valmista enää mitään, vaan harjoittaa maahantuontia ja tukkukauppaa. VHS-kasetit ovat vaihtuneet DVD-kiekkoihin, tulostintarvikkeisiin ja esityslaitteisiin.
Yrityksen pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa, hieman ironisesti entisellä puusepänverstaalla. Helsingissä olevaa myyntikonttoria vetää toinen Reinikaisen pojista.

LUE Yrjö Reinikaisen koko tarina Yrittäjä-lehdestä.

Tilaa Yrittäjä-lehti tästä.

TEKSTI Juhani Ojalehto, KUVAT Juha Tanhua

Uuden sukupolven satutäti Linda Liukas: ”Olen vahinkoyrittäjä”

16 syyskuu, 2017 - 08:00

Mennään ajassa hiukan taaksepäin. Oli toukokuu 2017 ja Linda Liukas asteli Dia Gold -kilpailussa lavalle parrasvaloihin pitchaamaan luomaansa Hello Ruby -opetusfilosofiaa. Kun Kiinan televisiossa lähetetyn kilpailun toinen päivä koitti, mukana oli enää kymmenen kanssakilpailijaa. Haastattelukierroksen jälkeen Liukas ja kiinalainen droneja kehittävä mies voittivat pääpalkinnot, kummatkin 130 000 euroa. JUTTU JATKUU VIDEON ALLA.

– Voitto oli ihan täysi yllätys. Laitoin heti viestiä miehelle ja vanhemmilleni. Tapahtumapaikka oli upea, monilla oli iltapuvut päällä ja sitten mentiin parakkiin kyykkypissalle, Linda Liukas muistelee tilaisuutta ja Kiinan kaksijakoisuutta Yrittäjä-lehden haastattelussa. 

Palkinnon pokattuaan hän siirtyi muutaman kilpakumppaninsa kanssa Hangzhoussa hotellin aulaan juomaan samppanjaa.

Liukas tunnetaan muun muassa Rails Girls -ohjelmointiyhteisön yhtenä perustajana, Hello Ruby -satukirjasarjan kirjoittajana ja yhtenä opetusalan Koodi2016-oppaan kirjoittajista.

”Kickstarter-projekti muutti elämäni suuntaa”

– On iso sattuma, että olen päätynyt tälle alalle. Aalto-yliopisto perustettiin samoihin aikoihin vuonna 2010, ja satuin törmäämään suomalaiseen startup-skeneen.

Ajatus siitä, että mikä tahansa on mahdollista, veti Lindaa puoleensa. Hän perusti toiminimen ja työskenteli sarjayrittäjä Kristo Ovaskan kanssa Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston yhteisessä Startup Life -ohjelmassa. Tuolloin Liukas opiskeli itsekin Stanfordin yliopistossa.

– En ole opiskeluajan jälkeen aikuisena ollut oikeissa työpaikoissa, paitsi New Yorkissa Codeacademyssä. Ajattelen, että en ehkä ikinä osaisi olla oikeissa töissä.

Linda Liukas kertoilee tottuneesti lastensatukirjailija-kuvittajauransa alkuvaiheista, onhan hän kerrannut Kickstarter-joukkorahoituskampanjan tuomaa nostetta lukuisille medioille eri puolilla maailmaa.

– Tammikuussa 2014 oli Kickstarter-projekti, joka muutti elämäni suuntaa.

Kickstarter-kampanja keräsi kuukaudessa uskomattomat 380 000 dollaria. Tuo summa on lähes kuudennes Suomen vuoden 2014 kirjallisuusviennistä Kirjallisuuden vientikeskus FILIn mukaan.

Liukkaan tavoite oli 10 000 dollaria, jolla olisi kattanut kirjan editointityön ja painokulut.

Ohjelmoinnin perusteita leikin kautta

Hänen teoksensa on satukirja, joka opettaa lapsille esimerkiksi ohjelmoinnin, tietokoneiden toiminnan ja internetin perusteita leikin kautta.

Koodauksen kansikuvatyttö perusti Hello Ruby Oy:n vuonna 2014. Projekti, joka lähti yhden lastenkirjan tekemisestä, on kasvanut kokonaan toisiin mittoihin. Liukkaan työhuone on startup-yritysten maaperällä, Maria 01:ssä Helsingissä.

– Minusta ei ikinä olisi tullut lastenkirjailijaa ilman internetiä, Linda Liukas toteaa.

 

LUE LISÄÄ Yrittäjä-lehdestä. Linda Liukas raotti haastattelussa ajatuksiaan myös siitä, onko Hello Ruby -sovellus kenties tulossa jollain aikajänteellä.

TEKSTI Riikka Koskenranta, KUVAT Tommi Anttonen

Tilaa Yrittäjä-lehti tästä.

Katso tuore tubevideo: DigiPaulin syynissä Nokia 8 ja sen vau-efekti

15 syyskuu, 2017 - 21:19

Nokia 8 on suomalaisen HMD Globalin vastaus älypuhelinmarkkinoita hallitseville Applelle, Huaweille ja Samsungille. Vajaan 600 euron hintainen puhelin kilpeilee ominaisuuksiltaan suoraan esimerkiksi iPhonen kanssa.

Katso videolta, mitkä ovat Nokia 8:n parhaat valtit kilpailussa ja millaisia kuvia sen kameralla saa!

Yrittäjäsanomat

Yrittäjän digikoulussa opetellaan ajattelemaan toisin

15 syyskuu, 2017 - 16:18

Terveysala, rakennusala, clean tech, tilitoimisto, parturi-kampaamo – tässä muutama esimerkki siitä, minkä alojen yrittäjiä digitalisaatio kiinnostaa. Muun muassa näiltä aloilta saapui yrittäjiä Lahdessa torstaina 13.9. järjestettyyn Yrittäjän digikouluun.

Koulutustapahtuma oli osa Reboot Finlandin ja Suomen Yrittäjien yhteistä hanketta, jonka tavoitteena on tarjota yrittäjille tietoa ja ymmärrystä digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista. Yrittäjän digikoulut vierailevat tämän vuoden aikana monilla paikkakunnilla ympäri Suomen.

 

Kuva: Mikko Blom

 

>> Lue lisää Yrittäjän Digikoulusta 

 

Yrittäjän digikoulut järjestetään yhteistyössä Nuorten ajatushautomo ja kiihdyttämöverkosto Innokampuksen kanssa. Lahdessa kouluttajana toiminut Innokampuksen toimitusjohtaja Rami Saarniaho aloitti koulutuspäivän selkeällä ohjeella:

– Älkää yrittäkö kahmia liikaa. Meidän tavoite on, että viette täältä yhden asian mukananne. Se voi olla asenne, se voi olla taito. Mutta yksi asia riittää, Saarniaho totesi.

Kysyimme kolmelta Yrittäjän Digikouluun osallistuneelta, mitä he digitalisaatiosta ajattelevat ja millaisia oivalluksia koulutus herätti.

 

Mirja Tanhula

TiliSoppi Oy

 

Mikä sai sinut osallistumaan Yrittäjän digikouluun?

– Ajattelin asiakkaitani: miten voisin auttaa heitä esimerkiksi markkinointiin liittyvissä asioissa. Toki digitalisaatiota on ajateltava myös tilitoimistossa – koska sitä tietää, millaisia muutoksia on tulossa.

 

Mikä digissä mietityttää?

– Vähän se ehkä pelottaakin, että miten pitkälle se voi mennä. Esimerkiksi netissä huomaa, kuinka mainostajat keräävät koko ajan tietoa. Toisaalta en pidä pahana sitä, että saan vaikkapa kohdennettua markkinointia. Toisaalta mietin, että pysytäänkö täällä Suomessa kärryillä näistä asioista. Ollaanko jatkossakin osaajia?

 

Auttoiko digikoulu oivaltamaan jotakin?

– Oivalsin, että digitalisaation kautta voi syntyä ihan uusia bisneksiä. On hieno ajatus, että se mikä on jollekin turha voi olla toiselle tärkeä, ja aina ei tarvitse tulla uutta myytävää vaan voi myydä olemassa olevaa. Digitalisaation myötä syntyy esimerkiksi tällaista bisnestä.

 

 

Arto Tuutijärvi

Caunis Oy

 

Mikä sai sinut osallistumaan Yrittäjien digikouluun?

– Tulin opiskelemaan ja miettimään uusia toimintamalleja.

 

Mikä digissä mietityttää?

– Ei oikeastaan mikään. Se on nykyisyyttä ja tulee korostumaan entistä enemmän myös omalla toimialallani.

 

Auttoiko digikoulu oivaltamaan jotakin?

– Sain vahvistusta sille, että tämä tulee olemaan iso asia myös tulevaisuudessa. Nyt on tärkeää herätellä omia aivojaan ja opetella ajattelemaan ”out of the box”.

 

 

Eila Laatinen

VIP Hyvän ilman parturi-kampaamo

 

Mikä sai sinut osallistumaan Yrittäjän digikouluun?

– Tämä on tulevaisuutta, tai oikeastaan jo nykyhetkeä. Olin aiemmin jopa digivastainen, mutta oman työn kautta mieleni on muuttunut. Meidänkin alalla digitalisaatio näkyy.

 

Mikä digissä mietityttää?

– Minulle digitekeminen liittyy lähinnä markkinointiin. Mietin, miten tavoittaa asiakkaat digin kautta ja miten luon selkeän ja järkevän konseptin niin, etten rönsyile ja tee turhaa työtä. Huomasin jo omia nettisivuja tehdessä, että konseptin luominen olisi tärkeää.

 

Auttoiko digikoulu oivaltamaan jotakin?

Sain ideoita omaan käyttöön, erityisesti kiinnostivat esitellyt digitaaliset palvelut. Esimerkiksi hukkaruokapalvelu kuulosti kiinnostavalta, ja aion tutustua siihen. 

 

>> Lue lisää Yrittäjän Digikoulusta

Yrittäjät vastaa korkeakouluille: "Kannattaa katsoa peiliin"

15 syyskuu, 2017 - 15:08

Suomen Yliopistojen etuja ajavan Unifin toiminnanjohtaja Leena Wahlfors kirjoittaa blogissaan, että Yrittäjien hyvät ajatukset hukkuvat "hämmentävään" ehdotukseen kaikkien korkeakoulujen muuttamisesta yliopistoiksi.

Yrittäjien koulutusasioista vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu näkee Unifin ja Yrittäjien näkemyksissä myös paljon samaa.

– Lähtökohtaisesti meillä on Unifin kanssa yhteisymmärrys suuresta osasta koulutusvisioita. Molemmat allekirjoittavat sen, että korkeakoulujen päällekkäisiä rakenteita on karsittava. Keskeinen näkemysero liittyy tulevaan lainsäädäntöön ja siihen, mihin sillä pitäisi päästä. Yrittäjissä olemme sitä mieltä, että yhden lainsäädännön lisäksi pitäisi päästä yhteen käsitteistöön.

– Tämä tarkoittaa myös sitä, että yliopistoissa pitää selvittää, mikä on päällekkäistä toimintaa ammattikorkeakoulujen kanssa. Monissa tutkinnoissa on paljon työelämälähtöistä koulutusta muistuttavia piirteitä. Ne voisivat olla osa ammattikorkeakoulutusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on niin ikään kommentoinut Yrittäjien ehdotuksia. Arenen mukaan Suomessa tarvitaan jatkossakin sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja. Neuvosto kirjoittaa, että ammattikorkeakouluilla on erityinen vahvuus ammatillisessa korkeakoulutuksessa sekä työ- ja elinkeinoelämää lähellä olevassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen painottaa, ettei Yrittäjät ole ajamassa ammattikorkeakouluja alas.

– Olemme antamassa niille lisää mahdollisuuksia kehittää toimintaa yliopistoina vapaana nykyisen duaalimallin kahleista. Meidän ajatuksissamme yliopisto voi olla hyvin työelämäsuuntautunut – mutta niin, että kuitenkin pitää olla jokin ala, jossa sen tutkimus kestää kansainvälisen vertailun.

"Jotain on tehtävä ja nopeasti"

Wahlfors vaatii huolellista analyysiä lukukausimaksujen käyttöönotosta. Yrittäjät on maksujen kannalla. Lampun mielestä yliopistoissa pitäisi katsoa peiliin.

– Tässä yhteydessä voisin kohdistaa hieman kritiikkiä yliopistojen suuntaan. Tällä hetkellä noin 60 prosenttia suomalaisista aloittaa korkeakoulututkinnon jossain vaiheessa elämäänsä. Heistä 41 prosenttia saavuttaa tutkinnon ennen 34 ikävuotta. Hävikki on siis merkittävä. Jotain on tehtävä ja nopeasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut aikaisemmin samoilla linjoilla huomauttaessaan, että korkeakoulujen resurssit eivät ole tällä hetkellä optimaalisessa käytössä.

– Yliopistoissa hukataan valtavia määriä resursseja. Noin puolet maisterin tutkintoa suorittavista ei ole suorittanut tutkintoa vielä seitsemässä vuodessa.

Suomen tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä ollaan hieman yli 40 prosentissa.

– Jos haluamme, että kansallinen tavoite toteutuu, arvokeskustelua ei voi kovin pitkään käydä. Jos ratkaisu ei ole lukukausimaksu, pitää miettiä mikä se sitten on, Lamppu jatkaa.

– Yrittäjien esille tuoma malli on kannustava. Siinä opiskelujen etenemisen kautta kompensoidaan lukukausimaksua.

Kuva: Pixhill

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Asiantuntija esityksestä: ”Hyvä signaali, ettei epäonnistumisesta rangaistaisi liiketoimintakiellolla”

15 syyskuu, 2017 - 14:43

– Se on signaalina hyvä, että epäonnistumisesta ei rangaista liiketoimintakiellolla. Omalta osaltaan tämä edistäisi myös yrittäjän toista mahdollisuutta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. Hän oli osaltaan lakivaliokunnan kuultavana asiassa.

Esitys menee vielä eduskunnan äänestettäväksi. Esityksen mukaan liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että perusteena ei voi olla lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyöminen, jos laiminlyönti johtuu maksukyvyttömyydestä.

– Laiminlyöntien olennaisuuden arvioinnissa olisi muun ohella otettava huomioon laiminlyönneistä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä.

Oikeusrekisterikeskuksen mukaan marraskuun alussa 2016 oli voimassa vajaa 1300 liiketoimintakieltoa. Uusia liiketoimintakieltoja on viime vuosina määrätty reilut 300 vuodessa.

Kuka voidaan määrätä liiketoimintakieltoon?

Nykyään toiminimistä liikkeenharjoittajat mutta ei ammatinharjoittajat kuuluvat lain soveltamisen piiriin. Lain soveltamisala laajennettaisiin yksityisen elinkeinonharjoittajan kirjanpitolaissa tarkoitettuun ammattitoimintaan.

– Se kuka harjoittaa mitäkin on kuitenkin epäselvää. SY kannattaa tätä muutosta. Yhdenmukainen kohtelu on perusteltua, koska liiketoimintakielto langetettaisiin jatkossa vain moitittavan ja rikollisen toiminnan tuloksena.

– On tärkeää, että toimenpiteillä pyritään vähentämään sellaisia kilpailuhaittoja, joita lakisääteisiä velvollisuuksia noudattaville yrityksille aiheutuu siitä, että jotkut yritykset olennaisesti rikkovat näitä velvollisuuksia, SY:n Toivonen kertoo.

Pesänhoitajalla mahdollisuus tutkintapyyntöön

– Tutkintapyynnön voisi esittää tämän uuden muutoksen myötä esimerkki konkurssissa pesänhoitaja. SY ei tätä kannattanut, koska se saattaa aiheuttaa niin sanottuja varmuuden vuoksi tehtyjä ilmoituksia, Toivonen selventää.

Lain valmistelussa esillä oli ehdotus saattaa liiketoimintakiellossa olevat henkilöt erilliseen internetissä julkaistavaan rekisteriin. Tämä on jätetty esityksestä pois.

– Liiketoimintakieltorekisterin tiedot ovat laajasti viranomaisten, yritysten ja yksityisten saatavilla. Se riittää.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

Nokia 8 antaa tiukan vastuksen uudelle iPhonelle – Katso vaikka

15 syyskuu, 2017 - 11:36

Nokia 8 ja tällä viikolla esitelty iPhone 8 ovat toistensa kilpailijoita, vaikka hinnaltaan täysin eri kastissa. Siinä missä iPhonesta pitää pulittaa vähintään 829 euroa, Nokia 8:n saa itselleen noin 550 eurolla. Isommalla näytöllä varustettu iPhone 8 Plus maksaa vähintään 939 euroa. Moni ostaja miettiikin, kannattaako lisähintaa maksaa.

Ominaisuusvertailussa Nokia 8 on vahvoilla ja on monessa mielessä edellä uutta iPhonea.

Nokia-puhelimen vahvuuksia ovat muun muassa 360 asteen tilaäänen tarjoava OZO Audio -teknologia, mahdollisuus kuvata samanaikaisesti etu- ja takakameralla sekä 13 megapikselin kennolla varustettu etukamera.

Näyttövertailussa Nokia 8 näyttää voittavan pikselimäärässä, mutta todellisuudessa iPhone 8:n puhelimen näyttö on niin ikään erittäin tarkka eikä eroa välttämättä huomaa käytössä. Nokia-puhelimen näytön pikselitarkkuus on joka tapauksessa selvästi suurempi kuin iPhone 8:ssa.

Nokia 8 häviää iPhone 8:lle vesitiiviydessä ja langattomassa latauksessa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on sekin, että Nokia 8:n kosketusnäyttö on suojattu uusimmalla Gorilla Glass 5:llä, jollaista iPhone 8 -malleissa ei näytä olevan.

Vertailu

 

Nokia 8

iPhone 8 Plus

Hinta

579 euroa

Alkaen 939 euroa

Data

GSM / LTE

GSM / LTE

SIM

Kaksi sim-korttipaikkaa

Yksi sim-korttipaikka

NFC

Kyllä

Kyllä

Koko

151.50 x 73.70 x 7.90 mm

158.40 x 78.10 x 7.50 mm

Paino (g)

160

202

Rakenne

Metalli

 Metalli + lasi

Värit

Sininen, hopea, Kiiltävä sininen, kupari

Hopea, harmaa, kulta

Näyttö

5.3 tuumaa

5.5 tuumaa

1440×2560 pikseliä

1080×1920 pikseliä

554 pikseliä tuumalla

326 pikseliä tuumalla

IPS LCD -näyttö

IPS LCD -näyttö

Corning Gorilla Glass 5 display -näyttölasi

Ei tiedossa

Samanaikaisten sormieleiden tuki

Samanaikaisten sormieleiden tuki

Käyttöjärjestelmä

Android 7.1.1 Nougat

iOS 11

Kamera

Kaksoiskamera: 13 MP (Värisensori + optinen vakaaja) + 13 MP (mustavalkosensori)

Kaksoiskamera: 12 MP laajakulma + telelinssi

 

 

Valovoima f/2.0

Valovoima f/1.8

Kaksois-led-salama

Neljä led-salamaa

Etukamera

13MP, valovoima f/2.0

7MP, valovoima f/2.2 Retina-salama

Prosessori

Qualcomm Snapdragon 835

Apple A11 Bionic

Grafiikkasuoritin

Adreno 540 GPU

Sisäänrakennettu prosessoriin

RAM-muisti

4 Gt

2 Gt

Tallennustila

64 Gt

64 Gt

MicroSD-muistikortti

Kyllä

Ei

Liitännät / sensorit

USB Type C, 3.5mm kuulokeliitäntä, kiihtyvyyssensori, kompassi, gyroskooppi, sormenjälkitunnistin, korkeusmittari

Lightning-liitäntä, sormenjälkitunnistin, kiihtyvyyssensori, gyroskooppi, kompassi, korkeusmittari

Akku

3090 mAh

Ei kerrottu

Quick Charge 3.0

Fast Charging

Not User replaceable

Not User replaceable

Sormenjälkitunnistin

Kyllä

Kyllä

Langaton lataus

Ei

Kyllä

Iris- tai kasvontunnistus

Ei

Ei

Parannettu äänen taltiointi

OZO Audio

Ei

 

 

 

 

 

Uusi työnhakupalvelu hermostutti osan it-firmoista: Sähköposti täyttyi odottamatta

15 syyskuu, 2017 - 09:51

Reaktor lanseerasi viime keskiviikkona PeaceMaker -nimisen palvelun, jonka tavoitteena on helpottaa ohjelmistoyhtiöiden työntekijäpulaa.

Ohjelman avulla hakijat voivat ottaa yhteyttä useaan it-taloon samalla kertaa ja nopeuttaa näin työnhakuaan. PeaceMakerin avulla työntekijät voivat selvittää, mikä työnantaja tarjoaa heille sopivinta työtä.

Palvelu on kuitenkin saanut negatiivista palautetta esimerkiksi LinkedIn-yhteisöpalvelussa. Tivi kertoo verkkojutussaan, että kilpailevat ohjelmistofirmat kritisoivat julkisesti tapaa, jolla työnhakijoiden tietoja liikutellaan. Reaktorista on myönnetty, että asia olisi voitu hoitaa paremmin.

Osaa it-firmoista on siepannut se, ettei niiltä ole kysytty lupaa palvelussa mukanaoloon vasta kuin viime metreillä. Osalta yrityksiä on kysytty vasta palvelun käyttöönoton jälkeen.

Yksi kritisoijista on Tivin mukaan Nordcloudin maajohtaja Anssi Pakkanen. Yhteystiedot PeaceMakeriin on napattu yhtiön nettisivuilta.

– Saimme ilmoituksen noin 10 minuuttia ennen kuin palvelun beetaversio laitettiin ulos, ja sitten yhteydenottopyyntöjä rupesi tulemaan. Kyselimme firman sisällä, tietääkö kukaan asiasta mitään ja onko asiasta juteltu jonkun kanssa, Pakkanen kertoo Tiville.

Nordcloud ei tällä hetkellä ole mukana PeaceMakerissa.

Reaktor on pahoitellut asiaa Nordcloudille. Reaktorin teknologiajohtaja Mikael Kopteffin mukaan PeaceMakerin tarkoitus on positiivinen, vaikka viestit yrityksille ovat lähteneet liian lyhyellä varoitusajalla.

Tähän mennessä lähes 30 yritystä on ilmaissut halukkuutensa päästä mukaan palveluun.

Kuva:Pixhill

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Kattojärjestön pääsihteeri: Komissiossa isoja asioita pöydällä – Yrittäjälle toinen mahdollisuus

14 syyskuu, 2017 - 15:00

Komissio julkaisi viime vuoden lopulla aloitteen yritysten maksukyvyttömyyssääntelyn harmonisoimiseksi.

Suomen Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön UEAPME:n pääsihteeri Veronique Willems pitää komission aloitetta erittäin tärkeänä. Willems vieraili eilen Helsingissä Suomen Yrittäjien tilaisuudessa ja tapasi vierailullaan myös keskeisiä valtionhallinnon virkamiehiä.

Maksukyvyttömyyssääntely komission pöydällä

Direktiiviehdotus pyrkii parantamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten mahdollisuuksia toteuttaa uudelleenjärjestely varhaisessa vaiheessa ja välttää näin konkurssi sekä henkilöstön irtisanomiset. Toisaalta ehdotuksen mukaan, jos yrittäjä kuitenkin epäonnistuu, hänelle suodaan toinen mahdollisuus vapautua nopeasti veloistaan ja aloittaa toiminta uudelleen.

Niin ikään SY kannattaa aloitetta. Juha Sipilän hallitus linjasi puoliväliriihen yhteydessä, että asiasta tehdään kansainvälinen vertailu.

– Tällä aloitteella annettaisiin rehellisille yrittäjille vapautus veloista pääsääntöisesti kolmen vuoden aikajänteellä.  Aloitteen eräässä suosituksessa EU pyrkii käynnistämään varhaisen vaiheen varoitusmekanismin, joka pyrkii identifioimaan vaikeuksissa olevat yrittäjät hyvissä ajoin.

– Vaikeuksissa oleville yrittäjille annettaisiin mahdollisuus uudelleenjärjestellä yritys ja saada yritystoiminta jälleen kannattavaksi. Jos kannattava toiminta ei ole mahdollista, niin tavoitteena on hallittu konkurssi ja velkojen rajoittaminen, Willems jatkaa.

UEAPME on mukana Euroopan komission rahoittamassa “Early warning Europe” -projektissa. Järjestelmä on jo käytössä Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Lisäksi neljässä maassa, Puolassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa ollaan ottamassa järjestelmää käyttöön.  

– Komission pitää huolehtia siitä, ettei vaikeuksissa oleville yrittäjille myönnettyjen helpotusten  vuoksi velkojat ajaudu tämän seurauksena vaikeuksiin. Tähän mennessä ei ole kiinnitetty mitään huomiota konkurssin kolmanteen vaiheeseen, eli yrittäjän tilaan konkurssin ja mahdollisesti jopa kotinsa menettämisen jälkeen.

Saavatko pk-yritykset tarpeeksi huomiota ajatellen EU:n tulevaisuutta?

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti eilen Euroopan unionin tilaa käsittelevän puheensa.

–  Aina voisi olla paremmin. Komissio puhuu paljon pk-yrityksistä mutta vaikutukset ruohonjuuritasolla eivät aina helpota liiketoiminnan tekoa.

Veronique Willemsin suurin huolenaihe on ollut, että EU keskittyy kansainvälisiin ja nopean kasvun yrityksiin, mikä on tietenkin hyvä, mutta he tapaavat unohtaa niin sanotut tavalliset yritykset, jotka tarjoavat päivittäiseen elämäämme tarvitut palvelut.

Keskimäärin eurooppalainen yritys työllistää neljä työntekijää. Tämä tarkoittaa, että yrittäjä itse on päivittäisessä suorittavassa työssä vahvasti mukana.

– Tärkein elementti muutama vuosi sitten käynnistetyssä EU:n Pienet ensin -periaatteessa on se, että lainsäädännön pitää olla ymmärrettävää myös mikroyrittäjälle. Yrittäjällä ei ole erikseen lakiosastoa yrityksessään. Periaatteen toteutumisessa on vielä tehtävää. 

Sääntely vaivaa pk-yrityksiä

Komissio käy tällä hetkellä läpi mun muassa kuluttajalainsäädäntöä ja tekee ns. kuntotestejä tähän sisältyville direktiiveille.

Willems painottaa, että komission on ehdottoman tärkeää tarkastella eri direktiivien sisältämien sääntöjen ristiin kytkentöjä.

– Sanotaan esimerkiksi, jos maantieteellinen rajoite verkkokaupassa (geo-blocking) ei olisi sallittua ja toisen lainsäädännön mukaan yrityksen pitää maksaa kuljetuskustannukset, jos toimituksessa menee jotain pieleen. Yrittäjien täytyy noudattaa koko joukkoa lainsäädäntöä, Yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön pääsihteeri kertoo esimerkin lainsäädäntöketjun yhteensopimattomuudesta.

Willems toivoo, että yrittäjät jaksavat uskoa eurooppalaiseen projektiin. ”Meillä ei olisi ääntä globaalilla tasolla ilman Euroopan unionia.”

Kuvaaja: Pekka Sipola

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi'); // -->

 

105 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

14 syyskuu, 2017 - 14:25

Lista julkaistaan torstaisin. Listauksessa ovat tällä kertaa mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvasti päivittyvä järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 7.9-13.9. AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 105 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, euroa Tulos, euroa ALAJÄRVI Kujakon Oy 1999 1609000 508000 ESPOO Poplatek Oy 2009 2027000 414000 ESPOO Asian Fusion Oy 2007 786000 49000 ESPOO Jaapa-palvelut Oy 1981 272000 239000 ESPOO TJECO Oy 2014 384000 229000 ESPOO Vallikallion Laatoitus Oy 1991 599000 50000 ESPOO VH-Talot OY 2001 2175000 154000 HANKO MAA-IDEA OY 2014 211000 25000 HARJAVALTA Oy Preego Sa 1986 207000 87000 HELSINKI Altay Oy 1980 283000 30000 HELSINKI Suomen Viihderavintolat Oy 1991 4166000 359000 HELSINKI CreaMentors Oy 1994 1149000 235000 HELSINKI cut-e Finland Oy 2010 947000 361000 HELSINKI Dream Broker Oy 2007 8205000 586000 HELSINKI Zap Perspective Oy 1997 208000 41000 HELSINKI ATL-Rakennushuolto Oy 1993 9651000 802000 HELSINKI Exaplan Oy 2015 444000 149000 HELSINKI Insinööritoimisto SIR-Sähkö Oy 2004 992000 204000 HELSINKI Marko Säilynoja Oy 2000 5016000 236000 HELSINKI Oy Hagelstams Auktioner Ab 2011 1675000 399000 HOLLOLA Scanmess Oy 2009 428000 62000 HYRYNSALMI Lietejoen Lohi Oy 1981 242000 84000 HÄMEENLINNA JPK Medical Oy 2015 210000 140000 HÄMEENLINNA Cartrading Mika Oy 1997 365000 20000 II Matleena Oy 1988 593000 284000 ILMAJOKI Ilmajoen Kattomestarit Oy 1990 1069000 242000 ILMAJOKI Ravintola Alimento Oy 1995 518000 41000 IMATRA Miksa-Tili Oy 1993 272000 53000 JOENSUU Heville Oy 2008 541000 35000 JOKIOINEN Sähköasennus Timo Jaakkola Oy 2004 301000 38000 JYVÄSKYLÄ Ada & Alex oy 2006 241000 55000 JÄRVENPÄÄ Caves Oy 2003 1581000 274000 JÄRVENPÄÄ Kulmakonditoria Oy 2001 1424000 296000 KAARINA Eristysliike Lähde Oy 2015 305000 55000 KAARINA Paino-Kaarina Oy 1993 1308000 120000 KANKAANPÄÄ R & T Kuljetus Oy 2003 359000 58000 KANKAANPÄÄ Transcardia Oy 2007 760000 32000 KARSTULA Koneurakointi H. Mäenpuro Oy 2007 178000 83000 KEMI Linja-Kukka Oy 2009 361000 11000 KEMPELE Lame Oy 2015 653000 60000 KIRKKONUMMI K. Raiskinen Oy 1993 745000 76000 KIRKKONUMMI Perhekoti Vipunen Osakeyhtiö 2005 531000 145000 KOSKI TL Yli-Liipolan Tila Oy 2002 854000 145000 KOTKA Makeplast Oy 1992 408000 36000 KUOPIO Navitie Oy 1988 474000 83000 KUOPIO SMV Rakennus Oy 1988 1311000 70000 KUUSAMO Kuusamon Kelomestarit Oy 1993 805000 133000 LAHTI Villähteen Leipä Oy 2003 2296000 91000 LAHTI Jouni Partonen Oy 1998 1928000 31000 LAIHIA Lounas-kahvila Linjakas Oy 2000 200000 6000 LAPINLAHTI Lapinlahden Mari-Koti Oy 2004 752000 58000 LAPPEENRANTA SARIN KIOSKI-RAVINTOLAT OY 2013 186000 6000 LAPUA Kylmäkonehuolto M. Mäki Oy 1987 197000 94000 LAPUA Thermopolis Oy 2006 171000 44000 LIPERI Takomo-Ikonen Oy 1991 237000 11000 LOIMAA Invenir Oy 2013 4726000 622000 MAARIANHAMINA Knegar'n Ab 2009 887000 122000 MUURAME Hydromachin Oy 2011 746000 34000 NAANTALI Salamasaneeraus Oy 2002 2673000 483000 NOKIA MEVASET Oy 2015 987000 107000 OULU Eero Sjögren Oy 2004 3558000 780000 OULU Rakennuspalvelu Kokko Oy 2009 4141000 463000 OULU NeljäT Oy 2008 179000 16000 OULU NordenSteel Oy 2011 174000 35000 PADASJOKI Autohuolto J. Ahonen Oy 1974 279000 35000 PIRKKALA Näsimentor Oy 2007 305000 28000 PORI HC Ässät Pori Oy 2000 6408000 408000 PORVOO HLL Paulatuulikki Oy 2012 309000 107000 PYHÄJÄRVI Vaakaporauspalvelu VPP Oy 2000 1683000 159000 PYHÄRANTA Lännen Pintakäsittely Oy 1998 687000 74000 RAAHE Raahen Kiinteistönhoito Oy 1999 196000 21000 RAASEPORI Damex palvelut tjänster Oy Ab 2007 399000 32000 RAISIO Logpoint Oy 2005 178000 11000 RAUMA Pearsonic Oy 2002 279000 36000 RIIHIMÄKI Riihimäen Lukkohuolto Oy 1975 1360000 126000 ROVANIEMI LVI-Työt Kunnari Oy 2015 319000 40000 SALO Salon Rakennuskonevuokraamo Oy 1977 1416000 164000 SALO Salo-Hill Oy 2004 579000 64000 SALO Teijon Matkailu Oy 1996 646000 251000 SALO Tucasa Oy 2003 433000 67000 SASTAMALA Kiille Oy 2006 931000 86000 SIIKALATVA Pitraura Oy 1996 442000 80000 SOMERO Pendesol Oy 1995 206000 70000 TAMPERE Tamhockey Oy 1999 8379000 534000 TAMPERE Tampereen Hautauspalvelu Oy Juhani Mäkipää 2002 612000 111000 TAMPERE Tampereen Ilmastointiasentajat Oy 1989 245000 68000 TORNIO Petri Röntynen Oy 2015 180000 77000 TURKU M & M Tili-Kiinteistö Oy 1995 340000 22000 TURKU Exposet Oy 2005 338000 38000 TURKU Turun Kylmätekniikka Oy 1995 608000 22000 TUUSULA Mega Fix Oy 2013 447000 150000 TUUSULA Automeikkaamo Kristal Oy 2001 589000 14000 TUUSULA Boman Oy Teräsputkituotteet 1987 911000 308000 UUSIKAUPUNKI IceTrix Oy 2015 213000 29000 VAASA Trialtek Oy 2008 201000 354000 VAASA A. Viianen Oy 1993 201000 354000 VALKEAKOSKI Anpap Oy 2002 3296000 403000 VANTAA DG Shop Oy 2014 728000 18000 VANTAA Asianajotoimisto Olli Piipponen Oy 1996 175000 99000 VIEREMÄ Heinäsuon Turve Oy 2005 529000 134000 VIHTI Sinun Tilit Oy 2007 180000 16000 VIMPELI Järviseudun Pikakuljetus Oy 2002 226000 24000 YLITORNIO Kuljetus P Koivisto Oy 2000 1755000 154000 YLIVIESKA JS-Kone Oy 2001 792000 62000 YPÄJÄ Olli-Pekka Kaunela Oy 1999 267000 37000

Yrittäjät: Palvelusetelit käyttöön heti, auttaisi asiakkaita ja pienyrittäjiä

14 syyskuu, 2017 - 14:16

Kunnat voisivat hyvin moninkertaistaa palvelusetelien hyödyntämisen jo ennen sen voi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen voimaantuloa. Niin varmistettaisiin sote-alan lähipalvelut ja saataisiin säästöt ja asiakkaan valinnanvapaus saadaan heti liikkeelle. Tämä oli Suomen Yrittäjien ja sote- ja liikunta-alan toimialajärjestöjen pääviesti Kuntamarkkinoilla keskiviikkona ja torstaina.

Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.

– Palvelusetelien käytön euromääräinen summa kasvaa, mikä kertoo siitä, että käyttäjät ovat tyytyväisiä, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama Suomen Yrittäjistä sanoo.

Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n toimitusjohtaja Ismo Partanen kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään vuoden 2018 budjettivalmistelun yhteydessä, miten ja missä kaikissa sote-palveluissa niiden kannattaa hyödyntää palvelusetelijärjestelmiä.

Seteli eniten käytössä päivähoidossa, palveluasumisessa ja kotihoidossa – paljon muitakin mahdollisuuksia

– Nyt palveluseteliä käytetään eniten päivähoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Mutta se soveltuisi moneen muuhunkin palveluun, Susanna Kallama sanoo.

Näkemisen ja silmäterveyden yritysten järjestö NÄE ry ehdottaa, että palveluseteli kannattaisi ottaa heti käyttöön esimerkiksi kaihileikkauksissa, diabeetikkojen silmäpohjakuvauksissa kunnissa sekä silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurannoissa sairaanhoitopiireissä.

Myös esimerkiksi fysioterapeuttiyrittäjät pystyisivät tarjoamaan paljon apua palvelusetelillä.

– Sen sijaan, että potilas jätetään odottamaan aikaa lääkärille, hänet kannattaisi ohjata palvelusetelillä hyvän hoitotuloksen saamiseksi fysioterapeutille. Sen jälkeen potilaat tarvitsevat harvoin sairauslomaa, lääkäriaikaa tai edes uutta käyntiä fysioterapeuteille, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry toiminnanjohtaja Leila Salonen sanoo.

Palveluseteliä voisi käyttää myös liikuntapalveluissa.

– Liikunnan terveysvaikutukset ovat tutkittuja ja liikkuminen on tärkeää myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sehän säilyy kuntien tehtävänä myös sote-uudistuksen jälkeen, hän muistuttaa, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n toiminnanjohtaja Riitta Hämäläinen-Bister sanoo.

Kuntamarkkinat järjesttiin Kuntatalolla Helsingissä 13. - 14.9. Suomen Yrittäjien, Lääkäripalveluyritykset LPY ry:n, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala Näe ry:n, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n sekä Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry:n asiantuntijat vastasivat kuntamarkkinaväen kysymyksiin.

Palvelusetelin lisäksi pääaiheena oli Suomen Yrittäjien tarjoama hankintaneuvonta.

 

Yrittäjäsanomat, toimitus@yrittajat.fi'); // -->

 

Kommentti: Kalliiksi haukuttu iPhone X on Applen paras puhelin aikoihin, ainakin paperilla

14 syyskuu, 2017 - 10:22

Apple teki tiistain julkaisutilaisuudessa lähes kaiken sen, mitä odotettiin. IPhone 8 vaikuttaa kosmeettiselta päivitykseltä, mutta laitteessa on parannettu kameraa, näyttöä ja prosessoritehoa. Paljon enempää ei voisi odottaa.

Suurin kiinnostus kohdistui kuitenkin iPhone X -malliin, joka uudistaa iPhonen perinpohjaisesti ensimmäisen kerran vuosikausiin. Näyttö ulottuu modernisti aivan laitteen reunasta reunaan. Yhä suurempi osa käytöstä perustuu näytön koskettamiseen, sillä fyysistä kotinäppäintä ei enää ole. Tämä yleistynee älypuhelimissa jatkossa.

Suurin harppaus on kuitenkin tietoturvassa. IPhone X käyttää kasvontunnistusteknologiaa, joka ei ole käyttäjille vielä kovin tuttu asia. Aikaisemmissa iPhoneissa on käytetty sormenjälkitunnistusta, josta on tullut lähes vakiovaruste myös kilpailijoiden tuotteissa. Käyttäjä on voinut ohjelmoida puhelimeen useita sormenjälkiä.

Kasvontunnistusteknologia perustuu puhelimessa olevaan infrapunasensoriin, joka kohdistaa näkymätöntä valoa käyttäjän kasvoihin ja heijastaa niihin 30 000 mallinnuspistettä. Tämän avulla teknologia luo kasvoista kolmiulotteisen mallin, jota on vaikea väärentää.

Kasvontunnistus on Applen mukaan selvästi turvallisempi tapa pitää puhelimen tiedot salassa. Siinä missä sormenjälkitunnistus pettää yhden kerran 50 000:sta, kasvontunnistuksen kohdalla suhde on yksi miljoonasta.

Kysymys kuuluu, onko uusi Face ID -teknologia käyttäjän kannalta yhtä helppoa ja nopea kuin sormenjälkitunnistus. Applen julkaisutilaisuudessa tunnistus petti kerran. Yhtiö lupaa, että Face ID toimii pimeässäkin. Niin sen pitääkin, sillä merkittävä osa meistä käyttää puhelinta iltaisin pimeässä makuuhuoneessa.

IMore-sivuston artikkeli antaa lisää ajattelemisen aihetta. Se listaa Face ID:n rajoitteita, joita voivat olla muun muassa aurinkolasit. Sen sijaan vaihtuva hiustyyli tai silmälasit eivät aiheuta ongelmia tunnistautumiselle. Uuden IPhonen asetuksista voi määritellä, aukeaako lukitus myös esimerkiksi silmät suljettuna. Mutta toimiiko tunnistus Suomen oloissa, esimerkiksi lumisateessa? Se jää nähtäväksi.

Apple näyttää tehneen joitakin uudistuksia näytön koon ehdoilla. Kotinäppäimestä luopuminen pakottaa käyttäjän opettelemaan uudenlaisia pyyhkäisykomentoja, jotka eivät välttämättä tule selkärangasta. Kotinäkymään siirrytään pyyhkäisemällä ylös näytön keskeltä. Komentokeskus, joka aikaisemmin pyyhkäistiin esiin ruudun alaosasta, tulee nyt näkyviin pyyhkäisemällä näyttöä oikeasta yläkulmasta. Kokeilematta voisin ennustaa, että pyyhkäisyt eivät toimi joka kerralla yhtä luotettavasti kuin kotinäppäimen painallus.

IPhonen myötä saamme tutustua entistä useammin myös lisättyyn todellisuuteen. Jos toimit teknologia-alalla ja olet tekemisissä lisätyn todellisuuden sovellusten kanssa, iPhone 8 tai iPhone X on seuraava puhelimesi.

IPhone X:n hintaa on helppo kritisoida. Laite on kallis, mutta osittain syystäkin. Jos haluaa jotain uutta ja erilaista, siitä täytyy maksaa. Voisi ennemminkin sanoa, että iPhone 8 on liian kallis uusiin ominaisuuksiin nähden.

Pitkästä aikaa Apple on julkaissut jotain aidosti uutta ja erilaista. Viime vuosina olemme saaneet tottua kohtuullisen pieniin uudistuksiin, jotka ovat riittäneet kuluttajille mutta jotka eivät ole aiheuttaneet niin sanottua vau-efektiä. X:n kohdalla sellainen saatiin.

Pientä hymyilyä aiheuttaa langattoman latauksen esittely nyt vuosien jälkeen siitä, kun tekniikka tuli ensimmäisiin kilpailijoiden puhelimiin.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen@yrittajat.fi'); // -->

Sivut