Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 57 min 40 s sitten

”Ikinä ei saa sanoa ei millekään ehdotukselle” – kyläkauppiaan kolme vinkkiä menestykseen

19 kesäkuu, 2018 - 18:00

– Tietysti perusporukka, mökkiläiset ja kyläläiset, käyvät säästä riippumatta. Mutta jos juhannuksena on hyvät kelit, tänne saattaa tulla juhannuksen aikaan turisteja pyörimään. Silloin jäätelökauppa käy kovaa. Juhannuksen päivät vilkastuttavat myyntiä, kauppias Tomi Lapatto kertoo.

Lapaton mukaan sen sijaan juhannuksen alkuviikko on usein jopa tavallista hiljaisempi, koska ihmiset käyvät ennen juhannusta isommissa kaupoissa.

– Pärjäämme perusporukalla juhannuksenkin, emme tarvitse lisätyöntekijää. Teemme kesäkuukausina, toukokuusta elokuuhun, reilusti yli puolet vuoden liikevaihdosta.

Kesällä kauppiaan apuna on yksi työntekijä. Muutama henkilö on kiirehuippuja varten varalla. Kauppa toimii läpi vuoden.

Tomin vinkit kyläkaupan menestykseen

Tomi Lapaton mukaan ykkösjuttu on palvelu.

– Tällaisessa paikassa pitää ehdottomasti olla niin palvelualtis kuin ikinä pystyy olemaan. Lisäksi pitää joustaa niin paljon kuin mahdollista, eikä ikinä saisi sanoa ei millekään ehdotukselle. Kaikkea, mitä ihmiset toivovat, pitäisi ainakin kokeilla. Sitten on eri juttu, pystytäänkö kaikki pitämään valikoimissa.

– Toinen tärkeä juttu on sijainti. Jos perustaisi kyläkaupan, ei kannattaisi laittaa Prisman viereen. Meillä ei ole kilpailijoita lähistöllä. Lähin isompi kauppa on 10-15 kilometrin päässä.

Lähimmät kaupat ovat Kotkan suunnalla ja Loviisassa.

– Kolmas juttu menestymiseen ovat tuotteet. Valikoimiin voi ottaa vähän erikoisempiakin tuotteita. Kannattaa haalia sellaisia tuotteita, mitä ei joka paikasta löydy. Minullakin on esimerkiksi sirkkasuklaata. Uudet erikoisemmat jutut voivat tuoda uusia asiakkaita, Tomi Lapatto neuvoo.

Viisi vuotta kyläkauppiaana

Lapatto perusti kyläkaupan opiskeluaikoina kavereiden kanssa itselleen kesätyöksi. Kaksi muuta lähtivät 1,5 vuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja Lapatto jäi kauppiaaksi.

Syksyllä hänellä tulee viisi vuotta kyläkauppiaana täyteen. Lapatto harjoittaa myös maanvuokrausta.

– Kyläläiset ovat löytäneet kaupan hyvin. Olemme tällainen kyläläisten kohtaamispaikka. Varmasti tunnen melkein jok’ikisen kyläläisen. Kaikkia oheispalveluita kannattaa tarjota; minulla on postia ja matkahuoltoa. Lisäpalvelut tuovat enemmän ihmisiä väkisin.

Pientuottajien tuotteita oluesta lenkkimakkaraan

Strömforsin ruukkialue kuhisee kesäviikonloppuisin. Melkein joka viikonloppu on jotain tapahtumaa, muun muassa kesäteatteri.

Tomi kertoo pyrkivänsä pitämään jokusen viikon lomaa talviaikaa, kesä menee kokonaan työnteossa.

Ruukin kyläkaupan valikoimissa on paikallisten tuottajien tuotteita, muun muassa Takatalo & Tompuri panimon juomia Virolahdelta, kotkalaisen Leistin leipomon possoa, eli kotkalaista perinnemunkkia omenahillolla. Myynnissä on myös pientuottajien juustoja Paavolan kotijuustolasta ja lenkkimakkaraa Neittamon herkusta.

Kuva: Ruukin kyläkauppa

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Konkurssitiedot löytyvät pian verkosta – Ensi vuonna tiedot EU:n yhteiseen portaaliin

19 kesäkuu, 2018 - 14:45

Rekisteri löytyy 26. kesäkuuta alkaen osoitteesta maksukyvyttomyysrekisteri.om.fi. Verkossa tulevat näkyville rekisteriin merkityt tiedot, kuten menettelyn aloittamispäivä, asiaa käsittelevä tuomioistuin sekä velallisen nimi ja osoite. Rekisteristä näkyy myös konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyn kannalta olennaisia päivämääriä, kuten määräpäivä saatavien ilmoittamiselle. Rekisterin tavoitteena on helpottaa velkojien tiedonsaantia maksukyvyttömyysmenettelyistä, oikeusministeriö tiedottaa. 

Verkkosivuille vain elinkeinotoiminnassa syntyneet velkajärjestelyt

Konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin tiedot ovat olleet Suomessa aiemminkin julkisia, mutta ne eivät ole olleet saatavilla verkossa. Rekisterin tietoja on voinut pyytää Oikeusrekisterikeskukselta ja rekisterin ote on maksanut 22 euroa.  

Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevat tiedot tulevat saataville internetiin vain silloin, kun järjestellään elinkeinotoiminnassa syntynyttä velkaa. Muilta osin velkajärjestelyrekisterin tietoja pyydetään jatkossakin Oikeusrekisterikeskukselta, joka antaa tiedot maksutta.

Konkurssilain muutos liittyy EU:n uuteen maksukyvyttömyysasetukseen. Asetus edellyttää, että sen soveltamisalaan kuuluvista menettelyistä on julkaistava tietyt tiedot yleisen tietoverkon kautta maksutta. Asetusta sovelletaan konkurssiin, yrityssaneeraukseen ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn.

Ensi vuonna EU:n yhteinen oikeusportaali

Uudistus on osa julkisten palvelujen digitalisointia, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.

EU:n jäsenvaltioiden kansalliset maksukyvyttömyysrekisterit on tarkoitus liittää yhteen Euroopan oikeusportaalin https://e-justice.europa.eu avulla vuonna 2019. Portaalin kautta esimerkiksi ulkomainen velkoja voi hakea tietoja maksukyvyttömyysmenettelyistä.

Kuuluttamisesta konkurssi- ja yrityssaneerausasioissa pääsääntöisesti luovutaan, koska maksukyvyttömyysrekisterin tiedot ovat saatavilla verkossa. Virallisessa lehdessä kuuluttaminen on kuitenkin edelleen mahdollista poikkeustilanteissa, kuten silloin, jos pesänhoitaja arvioi tuntemattomia velkojia olevan paljon.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjä pöyristyi pankin lainaehdoista: Osingonmaksukielto, ei saa lyhentää lainaa – ”Täysin kohtuutonta”

19 kesäkuu, 2018 - 13:29

Yrittäjän verenpaine otti loikan ylöspäin, kun Danske Bankin lainatarjous saapui. Lainaehtojen mukaan laina voidaan myöntää, mutta ehtona on muun muassa osingonmaksukielto ja tytäryhtiön lainanlyhennyskielto. 

– Pankkihan ottaa tässä päätösvallan yrityksen hallitukselle kuuluvasta osingonjako-oikeudesta ja siitä, kuinka yrittäjä hoitaa sitoumuksiaan. Kyllähän yrittäjä itse arvioi, mikä on parasta firman kannalta. Meillä osinko on pääsääntöisesti aina jaettu omaa pääomaa kehittäen. Tällainen on pankilta täysin kohtuutonta, yrittäjä manaa.

Ehdot kuulostavat erityisen tiukoilta, koska kyseessä on 20 000 euron laina 1,5 vuoden takaisinmaksuajalla.

– Tuollaisia summiahan jaetaan pikaluottoina, yrittäjä ihmettelee.

– Vastasimme, että näillä ehdoilla emme kerta kaikkiaan voi hyväksyä tarjousta. Pankilla on vakuuksia bruttoarvoltaan hieman vajaan 800 000 euron edestä, joten siitä laina ei voi jäädä kiinni.

Danske Bank vastaa

Danske Bankin yrittäjälle lähettämän tarkentavan vastauksen mukaan kyseessä on ”normaaliin tapaan tehty luottopäätös”.

– On tietysti ikävää, jos asiakas kokee, että ratkaisumme on hänen kannaltaan huono tai epäedullinen. Lähtokohta on, että pankki pyrkii lainanhakijan kanssa löytämään jonkinlaisen yhteisymmärryksen siitä, millä ehdoilla rahaa lainataan. Joskus lainaan liittyy joitakin ehtoja, yksi sellainen voi olla osingonjakokielto, Danske Bankin yritysluotonannosta vastaava johtaja Tuomas Kivelä kommentoi.

Kivelän mukaan kyseinen ehto voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun laina-asiakkaan pääomitus on hyvin velkavetoinen.

– Osingonjakoa rajoittamalla varmistetaan, että tulos jää yrityksen kehittämiseen ja pääomarakententeen vahvistamiseen. Lainaamisen hetkeä voidaan aikaistaa, jos molemmat osapuolet uskovat, että tulevilla tuloksilla yrityksen oman pääoman määrä kasvaa, Kivelä jatkaa. Hänen mukaansa pankki voi rahoittaa myös ohuesti pääomitettua yhtiötä, jos kumpikin osapuoli luottaa yrityksen positiiviseen kehitykseen ja vakavaraisuuden paranemiseen jatkossa.

Kivelä painottaa, että yleensä tiukemmat lainaehdot koskevat isoja yrityksiä. Tosin esimerkkitapauksessa yritys ei kuulu tähän ryhmään.

– Valtaosa luototuksestamme tehdään ilman tällaisia erityisehtoja, varsinkin jos kyse on pienemmästä yrityksestä.

”Lainapolitiikka ei tiukentunut”

Hämäläisyrittäjää ihmetytti lainatarjouksessa myös tytäryhtiöön kohdistuva lainanlyhennyskielto.

Kivelä ei tässäkään tapauksessa ota kantaa yksittäistapaukseen.

– Joissakin tapauksissa samaan rahoituskokonaisuuteen voi liittyä useampia velallisia, kiinteistöyhtiöitä ja tytäryhtiöitä. Harkitsemme näitä aina tapauskohtaisesti. Mietimme muun muassa sitä, mihin positiivista kassavirtaa ensisijaisesti käytetään ja onko lainoilla useita eri velkojia.

Kivelän mukaan Danske Bankin lainahanat eivät ole tiukentuneet eikä lainapolitiikka muuttunut viime aikoina.

– Ehdot eivät kiristyneet eivätkä löystyneet. Useamman vuoden olemme jatkaneet samalla politiikalla ja strategialla. Viime vuonna luotonantomme kasvoi markkinaa nopeammin, lähes kuusi prosenttia. Kysyntää on hieman aikaisempaa enemmän, koska Suomen kansantalous on paremmassa tilanteessa kuin pitkään aikaan. Se näkyy yleisenä toimeliaisuutena. Yrityksillä on investointeja ja tarvetta käyttöpääomalle.

Yrittäjä: Pyydä perustelut

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen pitää pankin lainatarjousta poikkeuksellisena. 

– En ole koskaan aikaisemmin törmännyt tällaiseen. En voi kommentoida yksittäistapausta, mutta erikoiselta vaikuttaa.

Malinen kehottaa yrittäjää pyytämään pankilta perusteluja ratkaisulle.

– Jos ehdot ovat sellaiset, ettei yrittäjä voi niihin suostua, pankin on käytävä syyt läpi. Yrittäjä voi aina pyytää yksityiskohtaisempia perusteita. Eurooppalaisella tasolla pankit ovat tehneet sopimuksen, että luottopäätöksiä on perusteltava.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Not just cute productions ja muut uudet yritykset – katso lista

19 kesäkuu, 2018 - 11:30

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistain alkuiltapäivään mennessä rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 118 yritystä. Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Espoo Tiina Puntala Espoo Kotram Espoo Hei siivous Finström Fabbes Marine Engineering Ab Ltd Helsinki Jukka Huikurin lääkärin Vastaanotto Helsinki Kuisma Productions Helsinki Asianajotoimisto Lexcape Oy Helsinki Ektimo Oy Helsinki Risnam Trading Services Oy Helsinki Esperiens Oy Helsinki Cars 25/8 Oy Helsinki eRx Solutions Oy Helsinki 1637 Eva Kallio Oy Helsinki Zealous Sailing Oy Helsinki Helsingin hitsauspalvelu Oy Helsinki Stadin sifra Tmi Helsinki Bien Sur Oy Helsinki White Buffalo OY Helsinki Redrib Experience Oy Ltd Helsinki Pikkumies Oy Helsinki Asunto Oy Pakilan Aarre, Helsinki Helsinki Peltilä Oy Helsinki Resistomap Oy Helsinki WJJL Markkinointi Helsinki Suvilahti Event Hub Oy Helsinki Jalo Taxi Oy Helsinki Forsberg Media Oy Helsinki Not just cute productions Helsinki Tmi Charlotta Aintila Helsinki Soitinverstas HMS Hand Made Stuff Hollola ainokaisasaarinen Oy Hollola Sakaranet Palvelut Joroinen Katajamäen Kehokorjaamo Jyväskylä OMT-fysioterapeutti Jari Rautiainen Kangasala Kiinteistö Oy Kallionkolo Kangasala Reporankana Kauniainen IM Group Oy Kemiönsaari Hobby-Boat Piki Oy Ab Kemiönsaari Spaks Service Kempele Loistokate Oy Kirkkonummi Holgers Konsulttjänster Kokkola Nuohouspalvelu T. Lahti Oy Konnevesi Metsäkuljetus Myllyvirta Kuopio JKL Consulting Oy Kuopio Fysioterapeutti Jussi Kolari Kuopio MI-KAT Oy Kuopio Annu-Riikka Säteri Kuopio Toimitilakonsultointi Hallman Oy Kuopio Eläinhoitola ja Hevoslomituspalvelu Stiina Turunen Kurikka Asennus R.Sivula Kuusamo Auvo Määttä Kuusamo Kiinteistö Oy RukaValley, Kuusamo Kuusamo Rukan Kiinteistöpalvelut Oy Kuusamo Kuvauspalvelut Ari-Matti Nikula Kuusamo RukaVillaService Oy Lahti Nomai Oy Lapinlahti Yläpihan tila Lappeenranta Kivisaarentien vesiosuuskunta Lappeenranta Mihanna Oy Lapua Lakeuden Kotitalkkarit Lieto love at first squat Lohja Suomen AgroMetsä Oy Maalahti Wikcolor Ab Oy Maarianhamina Coach Me & More Myrskylä Nystuga Farming Oy Nivala ParrunPirssi Nokia Harrin remonttiapu Nurmijärvi Tmi Matias Malinen Närpiö Jenny Häggblom Oulu Jii-Koo Team Oulu Ravintola Omega Oulu KalhuPuu Oulu Hyvinvointi Hellitä Oy Oulu As Oy Oulun Tahti Pori Sorkkinen A&T Oy Pori Suomen Teräsritilä Group Oy Pori Tarvainen Invest Oy Pori MT Maritime Oy Porvoo Country Club Ilola Raahe Puolu Catering Ky Raasepori Fma Ralf Nyman Raasepori Nylunds Boatservice Ab Rovaniemi Asunto Oy Willa Kataja, Rovaniemi Salo Vesiosuuskunta Hiiden Vesi Sastamala Raanya Siikajoki Koulutettu hieroja Heidi Kuosmanen Siilinjärvi POLUILLE FI Sipoo Southside Oy Sipoo Halosport Sotkamo E&A Green Gold Oy Taipalsaari APK Media Tampere Fysio & Fitness 4U Avoin Yhtiö Tampere Hinauspalvelu Suolammi oy Tampere Kodin Kaluste kulma Oy Tampere Villifarmi tmi Tampere KOSTOMER.com Tampere Tmi Iltsu Turku Jenoil Oy Turku Turun Casino Oy Turku NorthCrypto Oy Turku Prime Consulting Oy Turku Ruosila Oy Turku Asunto Oy Turun Marinum Turku Dominic Catering Oy Tuusula Hiekkapuhaltamo Hiekanjyvä Valkeakoski TFP Investment Vantaa Bravos Oy Vantaa Ganet Oy Vantaa 1636 Afshin Bagheri Oy Vantaa RPK-Sähkö Vantaa Eläinsoppi Oy Vantaa Jt.Lumino Oy Vantaa Zen Tila Oy Vantaa Askela rakennus Vantaa Hunaja Ukri Ylöjärvi Primaco Projektit Oy Ylöjärvi Tmi Tiina Rikala Ylöjärvi Kuljetusliike Sorapyörä Oy    

 

Koneurakoitsija hoi, maksuton foorumi yhdistää tilaajat ja yritykset

19 kesäkuu, 2018 - 10:24

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat lähettää uuden foorumin kautta tarjouspyyntöjä. Foorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut muun muassa maarakennus-, maa- ja metsätalous- sekä tienhoitourakointiin.

Palvelu sijoittaa urakoitsijat kartalle

Järjestelmä sijoittaa urakoitsijat karttanäkymään yhteystietojen perusteella. Kehitetyn foorumin tarkoituksena on auttaa urakoitsijoita saamaan uusia asiakkaita. Omat palvelut saa esille rekisteröitymällä urakoitsijaksi. Rekisteröityminen on ilmaista. Foorumissa on valmis lista erilaisia urakointitöitä, joista voi valita omaa tarjontaa vastaavat. Toiminnasta saa kirjoittaa lisäksi vapaamuotoisen kuvauksen, jolla kannattaa nostaa esiin omia vahvuuksia.

Foorumin kautta yrittäjä voi markkinoida palveluitaan ja esitellä toimintaansa ja kalustoaan muun muassa valokuvin, vaikka yrityksellä ei olisi omia kotisivuja. Sivusto toimii yleisimmillä selainohjelmilla ja kaikilla laitteilla, joilla on pääsy nettiin. Sivusto on suomenkielinen ja osin myös ruotsinkielinen, kielivalinta tehdään etusivulla.

Urakka-Foorumi on kehitetty osana Uudellamaalla vuosina 2015–2018 toteutettavaa Uus-Urakka -hanketta. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä TTS Työtehoseura, MTK-Uusimaa, SLC Nyland ja ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Hankkeen päärahoittajana on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Järjestelmä välittää tarjouspyyntöjä

Koneurakoitsijoita voi hakea sivustolta ilman rekisteröitymistä. Urakoitsijaa voi hakea tiettyyn työhön valitsemalla hakulomakkeesta halutut työt. Vapaasanahaulla voi hakea esimerkiksi paikkakunnalla olevia urakoitsijoita.

Koneurakointipalveluiden ostajat voivat halutessaan rekisteröityä foorumiin urakointitöiden tilaajaksi. Tilaaja voi jättää foorumiin yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä. Kun tilaaja on julkaissut tarjouspyynnön, tieto siitä lähtee automaattisesti foorumiin rekisteröityneiden kyseistä urakointitöitä tekevien koneurakoitsijoiden sähköpostiin. Sähköpostin linkkiä klikkaamalla urakoitsija saa puolestaan auki tarjouspyynnön ja näkee tarkemmat tiedot pyynnöstä.

Foorumi löytyy osoitteesta www.urakka-foorumi.fi, josta löytyvät linkit foorumin käyttöopas- ja esittelyvideoihin.

Urakka-Foorumin teknisestä toteutuksesta vastasi Kymppimedia AGP Finland ja sitä ylläpitää TTS Työtehoseura.

Foorumi toimii koko maassa.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Jalkatyö palkittiin: FRENN-vaatemerkin perustajilla tie auki Pariisiin

18 kesäkuu, 2018 - 21:42

FRENNin uutuuttaan hohtava myymälä on kahden yrittäjän ylpeydenaihe. Jarkko Kallio ja Antti Laitinen ovat tyytyväisilä löydettyään vihdoin sopivan liiketilan.

– Tämä tila tuntui oikealta. Alakerrassa on vielä varasto ja työhuone, joten saimme koko paketin samaan tilaan, Kallio kertoo.

Miesten vaatemerkki FRENN on ollut olemassa jo vuodesta 2013, mutta vasta nyt kaksikolla on oma myymälä Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla. Valoisa tila esittelee miesten muotia bleisereistä t-paitoihin ja parkatakkeihin.

Bisnes on lähtenyt liikkelle Suomessa, mutta ensiaskeleet on otettu myös kansainvälisesti. Kallion ja Laitisen tavoitteena on murtautua Suomen ulkopuolelle, mutta vaatealalla se on kovan työn takana.

Merkittävä voitto oli agentin kautta järjestynyt showroom Pariisissa, yhdessä muodin mekoista.

– Agentti ottaa nyt hoitaakseen kansainvälistä myyntiä, Kallio iloitsee.

Showroomin saaminen ei yleensä ole kiinni yrittäjästä itsestään. Se saadaan, jos hyvin käy.

– Meiltä se vaati kahden vuoden jalkatyön. Kaksi vuotta sitten olimme ensimmäisen kerran alan messuilla Pariisissa. Olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä meidän kannaltamme mielenkiintoisiin ihmisiin ja käyneet useita kertoja juomassa viiniä Pariisissa.

Kallion mukaan maailmalla on oltava modernin ajankohtainen ja rohkeampi, jotta tärkeiden ostajien mielenkiinto herätetään. Suomessa riittää "rauhallisemman" perusmalliston myyminen.

Sama vaate työhön ja vapaa-aikaan

Brändin rakentamisessa vaatealalla oleellinen merkitys on omalla liikkeellä. Nyt kun FRENNillä on sellainen Helsingissä, uskottavuus maailmalla on eri luokkaa.

– Se todistaa muille, että me olemme tosissamme. Samalla brändimme nousee uudelle tasolle. Voimme näyttää, mitä osaamme, Kallio kiteyttää.

Äskettäin liikkeessä vieraili pariisilaisen Galerie Lafayetten sisäänostaja. Hän piti näkemästään.

FRENN keskittyy rennon tyylikkäisiin miestenvaatteisiin. Kyseessä ei ole pukuliike. Niitä on Kallion ja Laitisen mukaan ihan riittävästi.

– Miesten pukeutuminen on muuttunut kauttaaltaan rennommaksi. Myös työelämässä tietyt pukeutumiskoodit ovat rentoutuneet. Meidän tarkoituksemme on tarjota vaatteita, joita voi käyttää työssä ja vapaa-ajalla.

Mallistossa korostuu käyttömukavuus ”työkelpoisuutta unohtamatta. Kuopion muotoiluakatemiasta valmistunut ja muun muassa Turo Tailorin ja Luhdan palkkalistoilla aikaisemmin ollut Antti Laitinen vastaa malliston suunnittelusta. Hän esittelee bleiseriä, jossa on stretch-kangas ja jonka saumat mahdollistavat takin kaventamisen tai leventämisen miehen mittojen mukaisesti.

– Vaatteemme sopivat kaupunkilaiselle työssä käyvälle miehelle. Bleiseriä voi käyttää farkkujen kanssa, mutta myös mustan paidan ja t-paidan kanssa. Hyvä istuvuus on meille tärkeä asia, Kallio lisää.

FRENNin vaatteet tuotetaan Euroopassa. Pellava tulee Liettuasta, missä se myös viljellään.

– Vastuullisuus on ollut meille tärkeä asia alusta asti. Noin 80 prosentilla käyttämistämme kankaista on sertifikaatti, joka varmistaa, ettei tuotannossa ole käytetty haitallisia kemikaaleja, eikä kankaissa ole kemikaalijäämiä.

Myös myymälän palvelukonsepti on mietitty huolella. Myymälä keskittyy yksilölliseen palveluun ja tarjolla on pukeutumisneuvontaa ja korjauspalvelua.

Kuvat: FRENN

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Verottaja haluaa yrittäjän maksupäätteestä suoraan tiedot verotukseen – vaatisi yrittäjiltä jopa 700 euron päivitystä

18 kesäkuu, 2018 - 14:41

Verohallinnon työryhmä esittää pakolliseksi yrityksiin uudentyyppistä kassajärjestelmää, joka raportoisi myynnin suoraan verottajalle heti kun se tapahtuu. Verottaja haluaa ehkäistä mahdollista pimeää myyntiä ja suitsia harmaata taloutta. Uudistus koskisi Suomessa noin 170 000:ta yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Työryhmän arvion mukaan kassajärjestelmien uudistus maksaisi yrityksille perustamiskustannuksina yhteensä 122 miljoonaa euroa eli reilut 700 euroa per yrittäjä. Uudistus ja toisi verottajalle lisätuloja 120–140 miljoonaa euroa vuodessa.

Apulaisjohtaja Marko Niemelä verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä kertoo, että esitys lähtee laajasti lausuntokierrokselle. Hän sanoo toivovansa hankkeelle positiivista vastaanottoa. Niemelä kertoo esityksen olevan vasta verohallinnon työryhmän kanta.

HS:n mukaan jo 15 EU-maata on ottanut vastaavat kassajärjestelmät käyttöön. Pohjoismaista Norja ja Ruotsi ovat jo toteuttaneet uudistukset. Tanska ja Viro ovat käynnistäneet selvityksen järjestelmien käyttöönotosta.

Apulaisjohtaja Niemelä  perustelee uudistustarvetta kaupankäynnin muutoksella ja alustatalouden kasvulla. Siinä käteiskauppa ja perinteinen kassakoneiden käyttö loppuu, ja kauppaa käydään verkossa. Silloin verottaja tarvitsee tiedon tapahtuneista kaupoista.

Niemelä kertoo, että käytännössä online-järjestelmä toteutettaisiin niin, että verottaja antaisi yrityksille koodinpätkän tai mobiilisovelluksen, joilla kauppatapahtumat siirtyisivät kassajärjestelmistä verottajan tietoon.

- Halvimmillaan kustannukset eivät ole mitään, kuvaa selvitystyötä tehnyt ylitarkastaja Olavi Kärkkäinen uudistuksen vaikutuksia pienyrittäjille HS:lle.
Sähköinen järjestelmä voi Kärkkäisen mukaan päinvastoin jopa säästää pienyrittäjän hallintokuluja.

Esimerkiksi suutari tai torilla loimulohta myyvä yrittäjä tarvitsee vain älypuhelimen, johon verottaja tarjoaa ilmaisen kauppasovelluksen. Kuitti kaupasta menee samalla myös yrityksen kirjanpitoon.
toimitus(at)yrittajat

Pelkäätkö kantavasi luteet kotiin hotellihuoneesta? Ällöttävä ilmiö voi olla pian historiaa

18 kesäkuu, 2018 - 12:44

Luteita voi tarttua matkatavaroihin myös suomalaisista hotelleista, laadukkaistakin sellaisista. Kotioloissa ongelma voi kumuloitua ja vaatia lopulta ammattilaisen tekemän myrkytyksen.

Suomalainen Valpas Enterprises pyrkii ratkaisemaan ongelman palvelulla, johon kuuluu ludeansa ja verkossa toimiva valvontapalvelu.

Tekniikka&Talous -lehden mukaan palvelu on suunnattu hotelleille. Sänkyihin kiinnitetään tunnistimet, joissa on ludeansa ja anturi. Tunnistin on yhteydessä langattomaan verkkoon ja mahdollistaa ludeansan seuraamisen reaaliaikaisesti. Valpas tarjoaa palveluaan kuukausimaksulla. 

Ihmisen hengittäessä ilmaan vapautuva hiilidioksidi vetää luteita puoleensa. Sängynjalat on suunniteltu niin, että ne vangitsevat luteet kun hyönteiset ovat kiipeämässä sänkyyn.

Ludeansaidean isä on Valpas Enterprisesin toimitusjohtaja Martim Gois, joka on itse törmännyt ludeongelmaan matkoillaan.

Parhaillaan teknologia on käytössä kuudessa hotellissa Suomessa.

Kuva: Valpas Enterprises

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiinalainen designpuhelin tulossa Suomen markkinoille: DNA vielä vähäsanainen

18 kesäkuu, 2018 - 10:31

Xiaomin puhelimet tunnetaan Kiinassa hyvästä hinta-ominaisuussuhteestaan. Nyt ainakin osa valmistajan puhelimista näyttää tulevan myyntiin myös Suomessa.

Myynnistä vastaa jatkossa DNA, joka on vielä varsin vähäsanainen julkistuksista. Tarkempia tietoja luvataan kertoa ensi keskiviikkona. DNA paljasti aikeensa Twitterissä kuvien kera. Kuvissa on selkeästi Xiaomin puhelinmalli. Vielä ei ole tiedossa, montako Xiaomi-puhelinmallia on tulossa myyntiin.

Julkisuudessa DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko ei ole kuitenkaan vahvistanut asiaa. Hän on tyytynyt vain kertomaan valikoiman lisääntymisestä.

Xiaomi kovassa nosteessa

Xiaomi saattaa olla monelle suomalaiselle vieras älypuhelinvalmistaja, vaikka se lukeutuu maailman suurimpiin.   Xiaomi Redmi 5A oli keväällä maailman kolmanneksi myydyin älypuhelinmalli. Kansainvälisillä markkinoilla valmistajan markkinaosuus on noussut merkittävästi viimeisen vuoden aikana. Strategy Analyticsin helmikuussa julkaistujen markkinaosuustietojen mukaan Xiaomi on maailman viidenneksi suurin valmistaja Samsungin, Applen, Huawein ja Oppon jälkeen. Xiaomi myy Kiinan lisäksi hyvin etenkin Intiassa.

Xiaomin puhelimet ovat saaneet tunnustusta tyylikkyydestään ja ohuesta muotoilusta. Takavuosina valmistajaa pidettiin yleisesti "Kiinan Applena", koska Xiaomin puhelimissa oli paljon Applelta imitoituja yksityiskohtia. Myös puhelinten käyttöliittymässä on ollut Applelta tuttuja elementtejä. 

Suomeen Xiaomin älypuhelimia on voinut tilata Eurooppaan rekisteröidystä verkkokaupasta ja niitä on myynyt myös Verkkokauppa.com.

Suomen älypuhelinmarkkinoilla kiinalaiset puhelimet ovat viime vuosina vallanneet alaa, kun Huawei on noussut Suomen suosituimmaksi älypuhelinvalmistajaksi ja OnePlus on myynyt hyvin Elisan verkostossa.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

YEL-epäluottamus uhkaa yrittäjän sosiaaliturvaa: Yhä useampi tekee kuten Susan ja luottaa ”henkilökohtaisen ratkaisuun”

18 kesäkuu, 2018 - 09:04

Suomen Yrittäjien vuoden 2017 heinäkuussa jäsenilleen tekemä kysely paljastaa syvän epäluottamuksen YEL-järjestelmää kohtaan. Luottamuspulan ohella kyselystä heijastuu eläkevakuutusjärjestelmän maine kalliina ja kankeana. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi moni suomalaisyrittäjä maksaa pientä YEL-maksua ja tulee samalla aliuvakuuttaneeksi itsensä.

Yrittäjän eläkelain mukaan yrittäjän työtulon tulisi vastata sitä, mitä vastaavasta työpanoksesta maksettaisiin palkkaa. Kyselyn vastauksista kävi ilmi, että jopa kaksi kolmasosaa yrittäjistä kuitenkin alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihin nähden.

”Ratkaisin asian henkilökohtaisilla sijoituksilla”

Kysely paljastaa, että kolme neljästä yrittäjästä ei usko saavansa vakuutusmaksuaan vastaavaa eläkettä. Suomen Yrittäjien jäsenistä 58 prosenttia pitää eläkevakuutusmaksua kohtuuttoman korkeana sen takaamiin etuuksiin verrattuna. Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse. 

Yksi näin toimivista on vuodesta 2006 yrittäjänä erityiskaupan alalla toiminut Susan Äijälä. Hän toimii myös SYT-kassan puheenjohtajana.

– YEL kerryttää eläkettä aika niukasti. Itsellänikin YEL-vakuutuksen taso on selkeästi liian alhainen. Olen valitettavasti ratkaissut asian henkilökohtaisilla vakuutuksilla ja sijoituksilla.

”Valitettavasti” siksi, että Äijälä toivoisi muutosta nykyiseen järjestelmään, jotta se olisi yrittäjän kannalta toimivampi.

– Systeemi pitäisi saada sellaiseksi, että yrittäjät saisivat riittävän eläkkeen. Henkilökohtainen vakuutus on hyvä ratkaisu jos se on mahdollista. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta maksaa ylimääräistä eläkettä. Itse koen, että omilla sijoituksilla saan paremman eläketurvan. Olemme miettineet asiaa myös yhdessä mieheni kanssa, joka ei ole yrittäjä.

YEL ei ole vain eläketurva

Äijälä tiedostaa sen, että hänen omalla kohdallaan suurin osa eläkkeestä on kertynyt takavuosina palkkatöissä.

– On tavallaan väärin, että joutuu tekemään näin, koska YELin pitäisi olla sellainen että se riittää. Minua huolestuttaa se, että moni yrittäjä ajattelee YELiä pelkkänä eläketurvana. Se liittyy paljon muuhunkin, kuten naisyrittäjän raskauden ajan päivärahaan.

Ikävin yllätys voi olla Kelan päivärahalle putoaminen, jos yritystoiminta loppuu eivätkä YEL-maksurt riitä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Äijälä muistuttaa, että Suomessa on paljon ”väärin itsensä vakuuttaneita” yrittäjiä, jotka kuuluvat väärään kassaan. Päätoimisen yrittäjän pitää kuulua yrittäjän työttömyyskassaan, mikäli hän haluaa saada ansioturvaa.

Yrittäjät: Alaraja ylös

Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyisestä 7656 eurosta työttömyysturvan alarajalle 12 576 euroon.

– Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia. Yrittäjä siis maksaa eläkemaksujaan turhaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén muistuttaa, että alarajan nosto olisi jokaisen yrittäjän etu.

– Tällöin varmistettaisiin, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, Hellstén sanoo.

Katso tästä mitä muita muutoksia Suomen Yrittäjät esittää YEL-järjestelmään. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Alihankkijasta maailmalle – 44-vuotiaan konepajan perustajan tähtihetkiä oli ensimmäisen insinöörin palkkaaminen

17 kesäkuu, 2018 - 07:30

Tevo Oy on raskaskonepaja-alan kansainvälinen monialaosaaja, jonka liiketoiminnot ovat laajentuneet teräs- ja paperiteollisuudesta offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen. Konsernin toimipisteitä on Raahessa, Tampereella, Turengissa ja Valkeakoskella.

Yrittäjä Teuvo Joensuu perusti Raahen Levypajan vuonna 1974. Nykyinen Tevo on menestynyt keskikaartin yritys ja 210 työntekijän konserni.

Shanghaissa allekirjoitettiin sopimus erikoislujasta sukelluspallosta

Toimitusjohtaja Joensuu kävi viime vuonna Kiinassa, Shanghaissa, allekirjoittamassa sopimuksen erikoislujasta teräksestä valmistettavasta sukelluspallosta. Tevo oli mukana pääministeri Juha Sipilän vienninedistämismatkalla. Pallon osat toimitetaan keväällä 2019.

Yritys laajeni huomattavasti, kun Tevo osti Finnscrewn konkurssipesältä Turengin potkuri- ja valimotehtaan vuonna 2005. Vuonna 2015 Joensuu teki vieläkin isomman yrityskaupan.

– Metsolta ostettu Lokomo-valimo on suurin yrityskauppamme. Kyllähän se oli kymmenen miljoonan luokkaa.

Turengin potkurituotanto meni aiemmin etupäässä Rolls Roycelle.

– Tuotanto kasvoi nopeasti ja pitkään, ennen kuin se pari vuotta sitten melkein tyrehtyi, kun öljyn maailmanmarkkinahinta laski. Silloin potkurimme menivät öljynporauslaivoihin ja -lauttoihin, Joensuu kertoo.

Turengin pronssipotkureiden huonoa menekkiä on paikannut Tampereella valmistettavien teräspotkureiden kohtuullinen kysyntä. Yrityksen liikevaihto on heilunut rajusti talouden suhdanteissa ja on nyt kolmasosa parhaista vuosista. Pidennetyn viime tilikauden liikevaihto oli 35 miljoonaa. Viennin osuus on noin 40 prosenttia, mistä osa on epäsuoraa vientiä.

– Olemme toimittaneet toista tuhatta potkuria maailmanlaajuisesti. Tevo on kehittänyt yhteistyössä mm. VTT:n kanssa arktisen potkurin, Teuvo Joensuu kertoo.

Tevo osti tammikuussa paikallisen kunnossapitoyrityksen PK-tekniikan.

Varovaiset näkymät, monialayrityksellä on monta tukijalkaa

Teuvo Joensuun yrittäjän uralle on mahtunut useita merkkipaaluja. Hän kuitenkin nostaa yhdeksi harppaukseksi ensimmäisen insinöörin palkkaamisen, mikä näkyi sen aikaisessa liikevaihdossa heti.

– Omia tuotteita on oppinut arvostamaan, kun tietää, kuinka kovan työn takana on saada maailmalle kelpaava tuote. Varsinkin kun olemme lähteneet liikkeelle alihankkijasta.

Suomen taloudessa menee pitkän laskusuhdanteen jälkeen hyvin. Keskiraskaan teollisuuden edustaja kuitenkin toppuuttelee yleiskuvaa, jota nyt toistellaan mediassa.

– Ei voi ihan yhtyä julkisuuden tietoihin, kuinka lujaa menee. Meillä on ollut, ja on, lomautuksia.

Monialayrityksessä on sukupolvenvaihdos edessä, poika Jukka Joensuusta tulee toimitusjohtaja, mutta ajankohtaa ei olla vielä päätetty.

CERN:n palkitsema

Tevo Oy toimitti ruostumattomasta teräksestä komponentteja CERN:n (The European Organization for Nuclear Research) LHC-partikkelikiihdytinhankkeeseen. Yritys valmisti komponentteja LHC:n kiertokehän putkirakenteeseen. Kiertokehän pituus on 27 kilometriä.

Hiljaiset keskikaartin menestyjät

Etla tutki kolmisen vuotta sitten Suomen ns. Mittelstand-yrityksiä, eli 250–499 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tällaisia yrityksiä oli 51 itsenäistä teollisuusyritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on perheomisteisia, ja enemmistö melko vanhoja.

Etlan tutkijat laskivat Mittelstandin yhteenlasketun liikevaihdon olevan lähes kolme miljardia euroa ja niiden työllisyys on yli 17 000 henkilöä. Vertailun vuoksi Nokian tuottama arvonlisä BKT:hen oli 2,2 miljardia vuonna 2015.

Se tiedetään, että Suomen keskisuuret yritykset ovat isosti mukana suuryritysten arvoketjuissa, alihankkijoina ja välituotteissa.

Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo heidän rajanneen marraskuussa 2015 julkaistussa tutkimuksessa pois tytäryritykset, sillä niillä on emoyhtiön resurssit tukenaan.

– Yksi johtopäätös oli, että keskisuuret yritykset ovat tietyllä tavalla osoittaneet pärjäävänsä markkinoilla. Ne eivät ole ihan aloittelevaa porukkaa. On todennäköistä, että joistakin niistä tulee joku päivä potentiaalisesti suuria.

Keskisuuri yritys on määritelmän mukaan riippumaton 50-249 henkilöä työllistävä ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa.

 

Kuvassa Teuvo Joensuu (oik.), Teknologiateollisuus ry:n Juhani Orkas ja professori emeritus Tuomo Tiainen vierailulla teräsvalimolla. Taustalla CPP-potkurin lapoja

Teksti: Riikka Koskenranta ja Kuva: Jani Vaalima/Tevo LOKOMO

Kurkistus kiireisen startup-yrittäjän arkeen: Johanna Tidström luottaa sähköiseen kalenteriin ja ääniviesteihin

16 kesäkuu, 2018 - 10:03

Johanna Tidströmin aamu alkaa yleensä aikaisin, jo ennen perheen kolmea poikaa. Lähellä sijaitseva koulu helpottaa aikataulujen suunnittelua.

Tidström on kiireinen startup-yrittäjä, jonka Somessa.com -palvelu pyrkii helpottamaan sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia yhdistämällä yritykset ja sometähdet.

Startup ei ole Tidströmin ainoa työ, sillä hän on mukana rakennuttamassa uudiskohteita. Kokemusta rakennusalalta on, sillä aikaisemmin Tidström istui vaneritehtaan hallituksessa.

Vierailimme Tidströmin kotona ja seurasimme kiireisen yrittäjän arkea. Katso lisää videolta!

Teksti, video ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työkorttien markkinat pitää avata kilpailulle – Liikennevirasto näyttää jo tietä

15 kesäkuu, 2018 - 16:47

LVI-yrittäjä Kari Kivisaari vaatii järkeä pätevyyskorttien viidakkoon. Hänellä itsellään on tulityökortti, työturvallisuuskortti, puhdasvesipassi, tieturvakortti, sähköturvallisuuskortti, hätäensiapukortti, työmailla vaadittava henkilökortti, allasvesipassi sekä kuorma-autokortti.

Monien ja usein myös monopolisoitujen korttien ja koulutusten vuoksi yrittäjille tulee huomattavia kuluja. Ne pitää uusia muutaman vuoden välein istumalla kursseilla. Kivisaaren mielestä digiaikaan sopiva versio olisi se, että kerran hankitut kortit päivitetäänja tentitään netissä.

– Pakollisista pätevyyskorteista tulee viiden henkilön yritykselle 12500 euron kulut viiden vuoden aikana, kun laskee mukaan myös niihin liittyvät kulut kuten päivärahat, LVI-yrittäjä Kari Kivisaari kertoi taannoin Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Kivisaari harmittelee sitä, että kesätyöntekijänkin työkuntoon varustaminen tulee maksamaan yli tuhat euroa, kun työvaatteiden lisäksi pitää maksaa työturvallisuus- ja tulityökortit (kurssit 150€/kpl) ja päivien palkat sekä matka- ja päivärahakulut.

Kilpailu avautuu

Digitalisaatio tuo kilpaillut markkinat myös pätevyyskorttien ja työturvallisuuskoulutuksen kentälle - ja laskee myös yrittäjien maksamia kuluja. Liikennevirasto poisti vanhan markkinajohtajaa Työturvallisuuskeskusta suosivan käytäntönsä työturvallisuuskortista kesäkuun alussa.

Taustalla on koulutusammattilainen Matti Jääskeläisen maaliskuussa tekemä vaatimus kilpailun vapauttamisesta.  Jääskeläinen perusteli asiaa muun muassa sillä, että voimassa ollut käytäntö oli hankintalain vastainen.

Liikennevirasto muutti kesäkuun alussa käytäntöään siten, että nyt muukin kuin Työturvallisuuskeskuksen antama vastaava koulutus käy.

Vapaus tehdä valintoja

– Turvallisuus on tärkeä asia. On hyvä, että työnantajalla sekä työn tilaajalla on vapaus tehdä valintoja, keneltä hankkivat palveluita turvallisuuden ylläpitämiseksi, sanoo Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin.

Hän huomauttaa, että julkisissa hankinnoissa on joskus ehtona, että tarjoaja on varmistunut työturvallisuus- tai ensiapu -asioista - vähintään oman henkilöstönsä tai myös alihankkijoidensa osalta. Kummallakin sektorilla koulutusmarkkina on Grekinin mukaan hyvin keskittynyt:

Työturvallisuuskoulutusmarkkinaa dominoi Työturvallisuuskeskus ry:n  koulutus, ja tuote nimeltä "Työturvallisuuskortti". Ensiapukoulutusmarkkinaa taas hallitsee SPR ja tuotteet kuten "EA1, EA2".

– Kumpaankin koulutukseen on kuitenkin olemassa, ja viime aikoina digitalisaation myötä ja muutenkin syntynyt myös kilpailua ja vaihtoehtoja. Tästä syystä hankinnoissa pitää ryhtyä pääsemään eroon ehdoista, jotka suosivat noiden markkinajohtajien koulutuksia, Satu Grekin sanoo.

Työturvallisuusvaatimukset sinänsä ovat laissa, mutta mitään yksinoikeutta pätevyyden myöntämiseen ei millään taholla ole, Grekin muistuttaa.

– Suomen Yrittäjien mielestä yrittäjällä pitää olla valinnanvapaus, miten turvallisuutensa järjestää, kunhan on järjestetty, Grekin sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kesäoppisopimus on hyvä juttu kaikille!

15 kesäkuu, 2018 - 15:00

Ammatillinen koulutus uudistui vuoden 2018 alussa. Uudistusten tavoitteena on tehdä ammatillisesta koulutuksesta joustavampi ja työelämälähtöisempi.

Keskeisimpiä muutoksia uudistuksessa ovat koulutussopimuksen käyttöönotto, oppisopimusten joustavammat kestot, tutkintojen määrän vähentyminen ja rahoituksen muutokset.

Oppisopimuksessa keskeisimpiä muutoksia on se, että oppisopimuksen voi jatkossa solmia kokonaisen tutkinnon sijasta myös tutkinnon osiin tai sitä pienempiin kokonaisuuksiin. Aiemmin oppisopimukset on miltei poikkeuksetta solmittu kokonaiseen tutkintoon.

Se on tarkoittanut perustutkinnoissa (esimerkiksi merkonomit, lähihoitajat, kiinteistönhoitajat, kokit ja tarjoilijat) 2–3 vuoden sitoutumista niin työnantajalle kuin opiskelijalle. Uudistusten myötä sopimuksia voidaan siis solmia lyhyemmiksikin ajoiksi. Oppisopimuksen kesto riippuu siitä, mitä opiskelija opiskelee ja millaisia työtehtäviä hän pystyy työpaikalla tekemään ja myös siitä, millaiset resurssit työnantajalla on tarjota töitä ja työpaikalla tapahtuvaa ohjausta.

Oulun suunnalla tekniikan alan sopimuksia

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen mukanaan tuomat joustot oppisopimuksessa tarjoavat loistavan mahdollisuuden hyödyntää oppisopimusta myös kesätöissä. Useat koulutuksen järjestäjät ja yrittäjät ovat tarttuneet tähän mahdollisuuteen.

Oulun seudun ammattiopisto OSAOn yksikön johtaja Virpi Spangarin mukaan OSAOn kesäoppisopimusten määrä tulee olemaan n. 130–150. Sopimuksia on solmittu Pohjois-Pohjanmaan alueella ja erityisesti Oulun seudulla.

– Tähän mennessä on tehty useita perustutkintojen oppisopimuksia. Määriin vaikuttaa koulutusalan koko ja tietysti työvoiman kysyntä ylipäätään. Erilaiset tekniikan alan perustutkinnot ovat hyvin edustettuina kesäoppisopimuksissa, Spangar kertoo.

Tekniikan alan tutkintoja ovat muun muassa rakennusala, maanrakennuskoneen kuljetus, sähköautomaatio, logistiikka, sähkö- ja energiatekniikka, talotekniikka ja putkiasennus.

– Sopimuksia on tehty myös metsäalan perustutkintoon (metsäkoneenkuljettaja) ja liiketalouden perustutkinnoissa myyjille. Puutarhatalouteen ja hotelli-, ravintola- ja cateringalalle on tehty yksittäisiä oppisopimuksia kesätyön ajaksi, Spangar kertoo.

Seinäjoella eniten sote-alan sopimuksia

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedussa kesäoppisopimuksia on solmittu yhteensä noin 50. Eniten kesäoppisopimuksia on solmittu sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, johon niitä on tehty 20 kappaletta.

Toiseksi eniten Sedussa on tehty kesäoppisopimuksia hotelli-, ravintoja ja cateringalan tutkintoon. Yksittäisiä sopimuksia on tullut metsäalalle, logistiikkaan, matkailualalle, rakennusalalle sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon.

Miten työnantajat on saatu vakuutettua kesäoppisopimuksen hyödyllisyydestä itselleen?

Yrityspalvelupäällikkö Satu Ahopelto Sedusta kertoo, että työelämälle kesäoppisopimuksista on tiedotettu yrityskäynneillä oppilaitosten kanssa yhdessä järjestetyissä infotilaisuuksissa. Lisäksi Sedu on lähettänyt työnantajille laajalla jakelulla sähköisen uutiskirjeen asiasta ja julkaissut kirjoituksia teemasta yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Kauppakamarin kanssa.

– Olimme myös mukana Huvivaltio Powerparkin uusille kesätyöntekijöilleen järjestämässä perehdyttämispäivässä, jossa oli n. 300 Powerparkissa kesätyönsä aloittavaa nuorta, Ahopelto kertoo.

Työnantajat ovat Ahopellon mukaan suhtautuneet kesäoppisopimuksiin pääsääntöisesti positiivisesti.

– Monet työnantajat kokevat hyvänä sen, että opiskelijan opinnot etenevät kesätöiden aikana. Esimerkiksi valtakunnallisessa Pihlajalinna-konsernissa on meidän alueella käynnistynyt useita kesäoppisopimuksia ja työnantajan näkökulmasta on erittäin hyvä, että kesätöiden aikainen opiskelu on tavoitteellista, koska siten he saavat opiskelijat nopeammin tuottavaan työhön, Ahopelto lisää.

Kotkan suunnalla 200 sopimusta

Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamissa kesäoppisopimuksia on solmittu peräti 200. Niitä on solmittu niin nuorille kuin aikuisemmillekin opiskelijoille. Kesäoppisopimuksia on Ekamissa tehty lähihoitajille, prosessiteollisuuteen, sähköasentajille, autoalalle, liiketalouden alalle ja hotelli- ja ravintola-alalle.

Ekamin koulutussuunnittelija Susanna Eerola kertoo, että työnantajat ovat lähteneet prosessiin hyvin mukaan.

– Mutta olemme kyllä tehneet sen eteen paljon myyntityötä koko kevään ajan! Ajatus kesäoppisopimuksesta on pitänyt myydä niin työnantajille kuin opettajillekin. Hyvä tulos näissä on edellyttänyt yrittäjien ja työnantajien tiedotusta ja henkilökohtaisia keskusteluja, infotilaisuuksia ja käytäväkeskusteluja, Eerola painottaa.

Kesäoppisopimukset ovat siis ottaneet hyvin tuulta purjeisiinsa. Toivottavasti jo ensi kesänä niiden tekemisen mahdollisuus on tiedossa kattavasti eri puolilla Suomea.

Terhi Haapaniemi

terhi.haapaniemi@yrittajat.fi'); // -->

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien ammatillisen koulutuksen asiantuntija

Suomalainen bitcoin-sivusto hakkeroitiin, tuhansien käyttäjien tiedot vuotivat: Tarkista salasanasi

15 kesäkuu, 2018 - 13:03

Tivi.fi uutisoi toukokuussa sattuneesta tapauksesta, jossa suomalaisomistuksessa oleva Bittiraha.fi -sivusto joutui hakkeroinnin kohteeksi. Bittiraha.fi on virtuaalirahoihin keskittynyt uutissivusto. 

Hakkeri oli saanut ujutettua sivustolle haittaohjelman, joka kykeni käyttämään sivustolla vierailevien käyttäjien tietokoneita kryptovaluutan louhimiseen.

Tieto haittaohjelmasta kiiri sivuston ylläpitäjien korviin muutamassa tunnissa, kun yksi asiakkaista raportoi siitä.

– Tutkimme, mitä palvelimella oli tehty. Selvisi, ettei hyökkääjä ollut tehnyt tai kyennyt tekemään mitään muuta kuin kryptolouhintaa, Bittiraha.fi-sivustoa pyörittävän Prasos Oy:n toimitusjohtaja Henry Brade kertoo Tivin haastattelussa.

Haavoittuvuus Drupal-ohjelmassa

Haittaohjelma ujutettiin Bittiraha.fin palvelimille Drupal-sisällönhallintaohjelmassa olleen tietoturva-aukon kautta.

Viestintävirasto varoitti kyseisestä haavoittuvuudesta maaliskuussa. Tuolloin kerrottiin, että Drupalin haavoittuvuus mahdollistaa hyökkääjän komentojen suorittamisen kohdejärjestelmässä ja sivuston täydellisen haltuunottamisen. Valmistaja kehotti ylläpitäjiä päivittämään järjestelmänsä viipymättä. Haavoittuvuus koski Drupalin versioita 6, 7 ja 8.

Huhtikuussa kyseiseen haavoittuvuuteen julkaistiin hyväksikäyttömenetelmä, jota verkkorikolliset pääsivät hyödyntämään hakkeroinnissa.

Tivin mukaan Prasos unohti tehdä kyseisen tärkeän päivityksen.

– Prasoksen toiminta on keskittynyt viime vuosina kansainvälisiin palveluihin ja suomalaisille suunnattu Bittiraha.fi on jäänyt sisällöntuotantoa lukuun ottamatta vähemmälle huomiolle, muun muassa palvelimen ylläpidon osalta, Brade jatkaa haastattelussa. Hänen mukaansa ylläpitoon on nyt kiinnitetty enemmän huomiota.

Käyttäjätietoja vuotanut yli 5000 tililtä

Tivin mukaan Bittiraha.fin murron yhteydessä on saattanut vuotaa artikkelien kommentoinnissa vuosina 2012–2015 käytettyjä sähköposteja, käyttäjätunnuksia ja ei-selkokielisiä salasanoja.

Jos tietoja on päässyt vääriin käsiin, riskinä on niiden hyödyntäminen käyttäjien muilla tileillä, joissa käytetään samaa salasanaa. Kaikkiaan tietoja on vuotanut 5500:lta tililtä.

Prasos lupaa jatkossa 500 euron palkkion ensimmäisenä haittaohjelmasta ilmoittavalle henkilölle. 

Kuva: iStockPhoto

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Näin uutta Nokia-puhelinta kuritetaan kestotestissä: "Uskomaton"

15 kesäkuu, 2018 - 12:01

Viime vuonna julkaistu Nokia 6 oli yksi HMD Globalin ensimmäisiä tuotteita kansainvälisille älypuhelinmarklkinoille.

Tuolloin puhelinta kehuttiin paitsi tyylikkyydestään, myös kestävästä rakenteestaan. Youtubessa älypuhelinten kestävyystivideoistaan tunnettu JerryRigEverything on nyt laittanut testiin kuutosmallin seuraajan Nokia 6.1:n.

Ensimmäinen kuutosmalli kirvoitti viime vuonna testaajalta ylistäviä arvioita. Seuraaja jatkaa samalla linjalla. JerryRigEverything kehuu puhelimen rakennetta "uskomattomaksi hintaan nähden". Puhelin selviää erityisen hyvin taivutustestistä.

Nokia-puhelimet olivat aikanaan suosittuja etenkin kestävyytensä ansiosta. Tunnetuin esimerkki on Nokia 3310, joka sai lähes rikkoutumattoman maineen.

Katso Nokia 6.1:n testitulos oheiselta videolta!

Kuva: Kuvakaappaus

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

ICT-alan tyly arvio julkishallinnon kilpailutuksista: ”Amatöörimäistä”, ”pois lippulappujen täyttäminen”, ”valmiiksi valittu joku”

15 kesäkuu, 2018 - 10:58

"Julkishallinnon kilpailutusten ongelma on se, että korruption pelossa toimitaan täysin järjettömästi ja ostetaan huonoja tuotteita ja vääriä palveluja moninkertaiseen hintaan. Useimmissa yksityisissä yrityksissä ymmärretään, että ostamalla tuotteet ja palvelut tutuilta yhteistyökumppaneilta (vrt. Toyota Way) saadaan parempia tuotteita parempaan hintaan. Julkisella puolella taas joka nippelin ostamista varten pyydetään kasapäin tarjouksia, mikä aiheuttaa turhaa työtä palveluntarjoajille. Sitten valitaan halvin vaihtoehto, riippumatta siitä, miten se sopii tarkoitukseensa. Ja lopuksi aikaa ja rahaa tuhlataan vielä hävinneiden tarjoajien valitusten käsittelyyn.”

Ongelma minusta on se, että kaunis idea ("kaikki voivat tasavertaisesti osallistua kilpailutukseen, ketään ei ole valittu etukäteen vaan valitaan aidosti paras") ei toimi käytännössä kun kuitenkin on valmiiksi valittu joku ja ehtoja säätämällä saadaan esitettyä näytelmä tasapuolisuudesta. Tai jos etukäteen ei olekaan valittu toimittajaa, niin etukäteen määritetyt kriteerit estävät tilaajaa ostamasta parasta vaihtoehtoa; sitä saat mitä mittaat. Eli kriteerien määrittäminen ja julkaiseminen ohjaa tarjousten sisältöä enemmän kuin oikea tarve.”

Joustavampia prosesseja ja hankintamalleja lisää, pois lippulappujen täyttäminen ja lähettäminen.”

Vastaukset ovat ICT-alan toimijoilta, jotka tuoreessa kyselyssä lyttäävät julkishallinnon kilpailutukset. Ohjelmistoyrittäjät ry:n, Pro Growth Consultingin ja TIVIAn toteuttamassa kyselyssä 83 prosenttia luokitteli ne heikoiksi. Yksikään sadasta vastaajasta ei kehunut niitä erittäin toimiviksi.

– Luonnollisesti näiden tulosten valossa täytyy lähettää herätysterveiset päättäjille: Näin murskaavan kritiikin saavaa järjestelmää täytyy muuttaa. On todella pysäyttävää, ettei yksikään haastateltu johtaja arvioinut, että hankintojen kilpailutus toimisi erittäin hyvin, summaa Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.

ICT-alan toimijat ideoivat yli 50 parannusehdotusta julkishankinnon kilpailutuksiin.

– Kilpailutusten aiheuttamaa verenpaineen nousua kuvaa hyvin erään toimitusjohtajan arvio, jonka mukaan korruption pelossa toimitaan täysin järjettömästi ja ostetaan vääriä palveluja moninkertaiseen hintaan. Toki tässä on mukana jo turhautuneiden tunteiden värinää, mutta kautta koko kentän kuuluu sama viesti: Muutosta tarvitaan, Roiha sanoo.

Kilpailutukset eivät tue lopputuotteen laatua vaan kilpailutusprosessin säännöstöä. Vuorovaikutus kilpailuttajan ja palveluntarjoajan välillä on täysin olematonta. Edes tarjouksen julkaisemisen aikaisia keskustelutilaisuuksia ei järjestetä. Tarkoitan tällä tilaisuutta, jossa tarjoajat voisivat esittää syventäviä kysymyksiä siitä mitä KPI:tä uudistuksella liiketaloudellisesti tai toiminnallisesti haetaan. Toiminta on yhdellä sanalla amatöörimäistä.”

"Julkinen sektori istuu niin tilaajan kuin tuottajankin paikalla"

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ei hämmästele kyselyn tuloksia.

– Olen harmissani mutten yllättynyt kyselyn murska-arvioihin. On sinänsä tavallista, että se, joka ei voittanut, on pettynyt. Mutta joskus hävinnytkin kehuu reilua kilpailua, ja tämä pitäisi olla tavoitetaso kaikissa verovaroin tehdyissä hankinnoissa. Tähän pyritään Yrittäjien tarjoamalla hankintaneuvonnalla, Grekin toteaa.

– Suurin syy epäluottamukseen on se, että julkinen sektori istuu niin tilaajan kuin tuottajankin paikalla. ICT-alalla on muodostettu hankintaa varten in-house-yhtiöitä, joilta hankitaan kilpailuttamatta. Tämä johtaa siihen, että pienien toimijoiden on hankala osallistua kilpailutuksiin. Niitä ei ole, Grekin sanoo.

Mukaan pääsy on usein hankalaa jos ei ole ns. puitesopimustoimittaja tai ei ole julkkarireferenssejä. Kilpailua pitäisi avata enemmän myös pienemmille toimijoille.”

 

Kursivoidut kohdat Myynti kasvun veturina, tutkimus myynnin esteistä ja parhaista keinoista 2018 -kyselystä

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

 

 

 

Suomessa perustettu startup myynnissä miljardilla eurolla

15 kesäkuu, 2018 - 10:10

Yhtiö on nousemassa Tekniikka&Talous-lehden mukaan seuraavaksi suomalaistaustaiseksi ns. ”yksisarviseksi”. Kyseinen termi tarkoittaa nopean kasvun startupia, jonka arvoksi pörssilistautumisessa tai yrityskaupassa on arvioitu miljardi dollaria tai enemmän.

CRF Healthin (toiselta nimeltään CRF Box) kauppahinnaksi on tulossa liki miljardi euroa eli lähes 1,2 miljardia dollaria talousuutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan.

CRF Health perustettiin Suomessa vuonna 2000 ja sillä on yhä toimintaa Suomessa. Yritys kehittää esimerkiksi kliinisen lääketutkimusten hoitotulosten keräämisen palvelua. Tuotteita on käytössä yli 70 maassa 72 000 toimipisteessä.

Vauhdikas kasvu

CRF Healthin perustajat Timo Ahopelto, Jaakko Ollila ja Jarkko Joki-Tokola sekä pääomasijoittajat myivät yhtiön brittiläiselle pääomasijoittajalle Vitruvianille noin 320 miljoonalla dollaria vuonna 2015. Yritys on kasvanut sen jälkeen vauhdikkaasti noin 100 miljoonan euron liikevaihdosta 200 miljoonaan euroon.

Suomessa on ollut vasta kolme startupia, joiden arvo on ollut yrityskaupassa tai pörssinoteerauksessa yli miljardi dollaria. Tällaisia ovat peliyritykset Rovio ja Supercell sekä tietokantayritys MySQL.

Suomessa CRF Box Oy:n liikevaihto oli Tekniikka&Talouden mukaan viime tilikaudella noin 38 miljoonaa euroa, ja operatiivinen tulos 9,6 miljoonaa euroa. Suomen 115 työntekijän yhtiö on kuitenkin lähinnä yrityksen tuotekehitysyksikkö.

toimitus(at)yrittajat.fi

Luksusautokauppias myy yrityksensä – "nuoret sukupolvet ajattelevat nykyään kovin eri tavalla kuin edeltäjänsä"

14 kesäkuu, 2018 - 18:38

Luksusautoja myyvän Luxury Collection Automobilesin perustanut Jukka Sinisalo jättää yrityksen. Asiasta kertoo Talouselämä.

Lehden haastattelussa hän muistelee, kuinka Jaakko Rytsölän ostama keltainen Lamborghini nousi puheenaiheeksi.

– Hype ja palstatila lehdistä, minkä Rytsölän veljekset saivat ja ottivat, oli valtava. Tietyllä tapaa se oli pioneerityötä luksusautojen eteen, että he eivät peitelleet autojen omistusta. Silloin se oli uutta ja ihmeellistä, nyt tuskin media kiinnostuisi luksusauton omistuksesta yhtä paljon, Sinisalo sanoo.

Osakekaupoilla vaurastuneet Rytsölän veljekset poseerasivat urheiluautojensa kanssa mediassa vuosituhannen alussa.

– On tietysti ymmärrettävää, että siihen aikaan tällaiset autot herättivät kysymyksiä, etenkin, jos niitä esitellään ja levitellään lehtien palstoilla, Sinisalo toteaa Talouselämässä.

– Nuoret sukupolvet ajattelevat nykyään kovin eri tavalla kuin edeltäjänsä. Jos on menestytty ja on mahdollista tehdä hankinta ja nauttia siitä, silloin ei epäröidä mitä naapuri mahdollisesti sanoo, hän sanoo.

Sinisalon mukaan "viimeisin tekijä ostoon on se, että haluttaisiin näyttää muille".

– Ennemminkin ostajat haluavat palkita itseään onnistumisesta, on se sitten saatu aikaan osakekaupoilla, pokerissa tai toimimalla pitkään yrittäjinä.

Sinisalo perusti yrityksensä vuonna 2009. Nyt hän myy osuutensa yhtiökumppaneilleen.

– Suomalaiset, nauttikaa elämästä! Moni ajattelee, että teen jonkin asian sitten kun pääsen eläkkeelle. Välttämättä ei koskaan pääse eläkkeelle. Jos nautintoa tuo kallis auto, kannattaa nauttia siitä, jos siihen on mahdollisuus. Elämä on ainutkertaista, Sinisalo korostaa Talouselämän haastattelussa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto

Kysely: Nämä tekijät auttavat pienyrityksiä menestymään

14 kesäkuu, 2018 - 16:11

Pienyrityksille teetetyn kyselyn mukaan yrittäjät korostavat realististen odotusten ja suunnitelmien merkitystä menestykselle.

Ohjelmistotalo Visma Passelin kyselyn mukaan vastaajista kuitenkin vain 44 prosenttia oli tehnyt liiketoimintasuunnitelman yrityksen perustamisvaiheessa.

– Pää pilvissä ei tosiaan kannata yrittäjäksi ryhtyä, vaan pitää olla valmis puurtamaan kovaa yrityksen menestyksen eteen. Omat ideat kannattaa testata ennen toteuttamista ja kehittää niitä maltilla ennen kuin pistää oman toimeentulonsa niiden varaan, muistuttaa Visma Passelin Oy:n toimitusjohtaja Terhi Karasjärvi.

Noin kolmannes vastaajista olisi kaivannut alkuvaiheessa tietoa ja vinkkejä yrityksen pyörittämiseen.

– Pienyrittäjä on ninja, joka pyörittää yritystoimintaa usein hyvinkin yksin. On kuitenkin tärkeä osata pyytää apua oikealla hetkellä, jottei yrittäjän omat voimavarat tai yritystoiminta ole uhattuna. Tukea ja apua on saatavilla, kunhan sitä pyytää, Karasjärvi korostaa.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat apua jäsenille tarkoitetusta ilmaisesta neuvontapalvelusta. Neuvontapalveluun tulee vuosittain noin 50 000 yhteydenottoa.

Kyselyn perusteella yrityksen perustamisen suurimmaksi haasteeksi nousi markkinointi.

– Rohkeuden ja intohimon merkitys korostuu vastaajien antamissa kommenteissa ja vinkeissä. Moni on ollut ennen yrittäjyyttä palkkatyössä, eikä hyppy tuntemattomaan ole ollut helppoa. Yrittäjyydessä tarvitaan myös rohkeutta viedä asioita eteenpäin. On tarpeen uskaltaa nostaa rohkeasti ongelmat esiin ajoissa, kun ongelmat ovat vielä ratkaistavissa, tulkitsee Karasjärvi tutkimusta.

Kyselyyn vastasi yhteensä 517 pienyrittäjää.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

 

Sivut