Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 58 min sitten

Ehdottaako asiakkaasi ylipitkiä maksuaikoja? Toimi näin

22 lokakuu, 2019 - 15:21

Uutisoimme viime viikolla Yrittäjägallupin tuloksesta, jonka mukaan isot yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan viimeisen vuoden aikana.

Pitkistä maksuajoista kärsivät etenkin pienet yritykset, jotka joutuvat useimmiten hyväksymään asiakkaidensa vaatimukset mukisematta.

Yrittäjägallupin mukaan erityisen iso ongelma maksuaikojen venyminen on yli 10 henkilön yrityksille. Yrittäjägallupin mukaan 49 prosenttia tämän kokoisista yrityksistä kertoo asiakkaidensa pidentäneen maksuaikoja. Alle 10 työntekijän yrityksissä vastaavista kokemuksista kertoo 40 prosenttia vastaajista. Tarkemmin gallupin tuloksiin voi perehtyä täällä.

Sopimisvelvoite yli 30 päivän maksuajasta

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen muistuttaa, että laki määrää maksuajan enimmäiskeston.

– Jotta yritysten välinen maksuaika saa lain mukaan ylittää yli 30 päivää, siitä tulee yritysten välillä nimenomaisesti sopia. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus maksuajan pidentämisestä ei ole lain edellyttämää sopimista.

Toivosen mukaan yrityksen ei tarvitse suostua toisen yrityksen yksipuoliseen ilmoitukseen maksuajan pidentämisestä, ellei se näin halua.

– Jos yrittäjä ei halua suostua maksuajan pidentämistä koskevaan ilmoitukseen, on siitä syytä ilmoittaa sopimuskumppanille.

Mutta miksi lakia ei välttämättä noudateta vaan maksuajat venyvät automaattisesti yli 30 päivään?

– Syitä on varmasti useita. Joissain tapauksissa yrityksen tulee yrittää pidentää omia maksuaikojaan, jos tälle tärkeä kumppani on pidentänyt omiaan. Pienet yritykset eivät kuitenkaan heikommassa neuvotteluasemasta johtuen pysty tätä aina tekemään, Toivonen lisää.

"Pahimmillaan maksuaika syöksee ahdinkoon"

Pienet yritykset kärsivät isompien asiakkaidensa pitkistä maksuajoista etenkin siksi, että pienemmän yrityksen kassassa ei riitä yleensä puskuria samalla tavoin kuin suuremmilla.

– Kun puskuria ei ole, pienemmillä yrityksillä voi olla vaikeuksia hoitaa vaivatta omat laskunsa. Pahimmillaan pitkät maksuajat voivat syöstä yrityksen ahdinkoon, Toivonen huomauttaa.

Usein vaihtoehtoja ei kuitenkaan ole.

– Riskinä voi olla, ettei suurempi yritys aidosti halua neuvotella yrityksen kanssa lyhyemmistä maksuajoista. Usein pienet yritykset pelkäävät, että jos eivät suostu saneluun, asiakassuhde menetetään.

– Yritykset voivat asiakassuhteen jatkuessa sopia maksuajoista toisin kuin sopimusta alunperin tehtäessä. Samalla voidaan tarkastella esimerkiksi hinnoittelua uudelleen. Aito sopiminen johtaa molempien osapuolten kannalta myönteiseen lopputulokseen.

Kuvat: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nopea ja Pätevä Oy ja muut uudet yritykset – Katso lista!

22 lokakuu, 2019 - 12:55

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 272  yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Kotipaikka Yritys Akaa Olavi Ki Oy Akaa Heidi Hagrén Oy Askola Kiinteistö Oy Askolan Pappilantie Espoo AdiCom Espoo Mervi Hongisto Espoo T&T tavaran toimitus Espoo Projektipalvelut Hämäläinen Oy Espoo DigiPoint Espoo H9i Partners Oy Espoo Raxe Recycling Oy Espoo HUMTUM Espoo Pembantu Oy Espoo Sport Effects Oy Espoo Peakhype Oy Espoo OsteoDoc Oy Espoo Werykuu Oy Espoo NOOS Oy Espoo RMK-AUTO Oy Espoo Rock Development Oy Espoo Finnerial Oy Eurajoki Finnmodul Oy Halsua Opeducation Oy Hamina Kirby Group Engineering (Finland) Oy Hankasalmi Hiuspalvelu Riikka Hausjärvi Nopea ja Pätevä Oy Helsinki Pablo Escartín tmi Helsinki LetsGo Taxi Oy Helsinki Rafiki Resolutions Helsinki Illuvatar Capital Oy Helsinki Hair Designer Anastasiia Helsinki Seuramedia Oy Helsinki Visupal Oy Helsinki Chefyy Oy Helsinki Usva Insights Oy Helsinki Lvis-BRAREMONTTICOM Oy Helsinki Viiskytviis Plus Oy Helsinki Finatech Oy Helsinki PSYOPS OY Helsinki Herding Yard Properties Ky Helsinki Epiplo Oy Helsinki Helsingin Taksiliikenne Oy Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Kivikonlaita 33 Helsinki Raya Finland Oy Helsinki SilentWarrior Oy Helsinki Yoga Lab Helsinki Helsinki SOLOSCOBE SERVICES Helsinki Trabajo Cercano Oy Helsinki KUSAR TMI Helsinki Mikail V. Kan Helsinki KumpuPipe Oy Helsinki Belgravia Centennial Group Oy Helsinki Swan-Con. Helsinki Ryö Oy Helsinki Krouvinmäki Capital Oy Helsinki Omnipus Luxuries Oy Helsinki MED Taxi Services Helsinki KT taxi Oy Helsinki Echo Holding Oy Helsinki Omega Holding Oy Helsinki Meliocure Oy Helsinki Wild Mindset Helsinki Kumppanuuskoulut Oy Helsinki Kliffin Siivouspalvelu Helsinki Anna Charpentier Helsinki Flow Holdings Oy Helsinki Najma liikennepalvelu Oy Helsinki TMG Medical Oy Helsinki EK Working service Oy Helsinki EZ R Oy Helsinki Code Zero Consulting Oy Helsinki Nordic Incoming Oy Helsinki Materock Oy Helsinki HT-Moottoripalvelu Oy Helsinki Mahtan Oy Helsinki A.T. Raven Oy Helsinki LuvatOn Oy Helsinki BETSELOT Helsinki HemiläTek Oy Helsinki MEHRA Oy Helsinki kreatax Oy Helsinki Jesa events Helsinki TeamManner Helsinki Babil Oy Helsinki It Burns Oy Helsinki Lonnet Helsinki Augnition Oy Helsinki significus Oy Helsinki Tino Nyman Helsinki Tmi Jenni Tuunainen Huittinen Suontaustan Talli Oy Hämeenlinna Teemu Åkerlund Tmi Imatra Kiinteistö Oy Ukon Villat Imatra veikko purhonen Inari Tmi Kari Jussinniemi Isokyrö Kytölän Mylly Joensuu Tmi Ere Kovanen Joutsa 4Us Oy Jyväskylä Yksityinen perhepäivähoitaja Jatta Hakkarainen Jyväskylä r2 Solutions Oy Jyväskylä Hyd-Jar Oy Jyväskylä Insbis Oy Jyväskylä Tmi Lotta O. Kokkonen Jämijärvi MS-Koneistuspalvelut Järvenpää Kunto Salus Oy Järvenpää HPBe Oy Järvenpää Boost Wise Oy Järvenpää Donnet Kaarina Ilpo Taulio Kaavi Syrjävaara Good Night Oy Kajaani Sorsan Valinta Kajaani Loiste Rahoitus Oy Kajaani Asunto Oy Kajaanin Orava Kangasala Villecom Oy Kankaanpää Ässä Motors Kauhava Osuuskunta Juniti Kemiönsaari MaEn Oy Kempele Kylyve Entertainment Group Oy Kerava Asunto Oy Keravan Jaakkolanniitty Kerava STF Siivous ja Rakennuspalvelu Oy Kokkola Veikko Muhola Oy Kolari Louru Oy Kotka Somnia Palvelut Kotka Bemu huolto Kanerva avoin yhtiö Kotka Pirkko Rautaniemi Kouvola Beauty Studio Lux Kouvola Tmi SavolainenPanuPetteri Kouvola mijamo Kouvola Kitsas Oy Kristiinankaupunki Mitts metall Kuopio Hossan ukko Tmi Kuopio Sisustussuunnittelu Marmori Kuopio Kuopion Muutto ja Kuljetus Oy Kuopio Tmi Sanni Auvinen Kuopio Teemu Hiltunen Kurikka Merja Hulkko Tmi Kuusamo Takalo Service Oy Lahti Gladius Security Oy Lahti Stooli Oy Lahti Superputki Oy Lahti Tatukas Oy Lahti Lingner Co Lahti NS Talotekniikka Oy Laitila Vakka-Suomen Kymppisiivous Lappeenranta Kauskilan Ylätupa Lappeenranta Camping Lappeenranta Oy Lempäälä Koirapalvelut J.Nyberg Oy Leppävirta Nordic Record Store Oy Liminka Audioheaven Lohja Taksi Jalil Loimaa Pewag Nordic Oy Luoto Fordonsservice Raattamaa Maarianhamina Mr Green's Masku JM Style Mikkeli Kuljetusliike Salli Oy Muurame Pajarisi Oy Nakkila Tmi Jaakko-Olavi Jokela Nivala Lotta Korkiakoski Nivala Juha Pakanen Nokia As Oy Nokian Niittyvilla Nurmijärvi Puhtosin Oy Närpiö Mcons Oy Ab Oulu Keskinäinen Kiinteistö Oy Härmäntorni Oulu Idest Consulting Oy Oulu Triconi Oy Oulu As Oy Oulun Vaskihovi Oulu Nietosfinland Oy Oulu Kädentaitajien lahjapaja Oy Oulu Pohjoisen raskaskonehuolto Oy Oulu Pitomaalaus Group Oy Oulu Anna-Liisa Lämsä Oulu Tmi Mari Kukkonen Oulu Pasi Karppinen Parainen Kaunis Kukko Oy Parainen Tikula Holding Oy Parainen Traktoripalvelu JP Pedersören kunta AE Mentoring Pirkkala Asunto Oy Pirkkalan Säihke Pirkkala Fiex Oy Pori Parturi Vaakanainen Pori Asunto Oy Porin Hongotar Pori Asunto Oy Porin Meijerinhovi Pori Asunto Oy Porin Meijerinlinna Pori Vilpertin kone ja kierrätys Oy Pori Nelmami Porvoo Mega Industrial Oy Ltd Porvoo BARSEL AVOIN YHTIÖ Porvoo Porvoon Eläintuhkaus Oy Porvoo GREEN PLAN Porvoo Kidecon Oy Porvoo Antti Piitulainen Raahe HaapaTrans Oy Rauma Hierontapalvelu Pumpulipoiju Rauma NiJust Oy Rauma Koirakoulu Aisti Riihimäki Hiivola Vuokraus Oy Riihimäki Helmi Ommel Osk Riihimäki De Maagus Records Rovaniemi Hyppyhiiri Ruokolahti Cryptogenix Salo Renzo Power Cleaning Sastamala T:mi Santeri WIlpola Savonlinna Uusiruutu Oy Savonlinna Harjun Portti Oy Seinäjoki Kolimäki Service Oy Siikainen Lounaskahvila Marilyn Sipoo Työnohjaus Tuokio Tmi Sipoo T:mi Vivi Sundquist Soini metsänhoitoyhdistys SOINI ry Säkylä Makumylly Oy Tampere Tuomisen puoti Tampere Jussi Kantell Tampere Rekryplus Oy Tampere Kolunvest Oy Tampere Santevin Oy Tampere Tmi Katval Tampere MAICS Oy Tampere Tikkitaito oy Tampere Fysio Juttis Tampere Ilonen Kokki Oy Tampere ML-Korjaamo Oy Tampere Järvensivun pihapalvelu Tampere Visioääni Tampere Abatam Tampere Anne Tyynelä Tmi Turku Tmi Nilla Ahlström Turku Vauvakupla Oy Turku BSF Invest Oy Turku As Oy Kuralan Kehrä, Turku Turku Disow taksipalvelu Turku Kiinteistö Oy Turun PriimaNappula Turku Kilahdus Digital Oy Turku Matej Vnencak Turku Kosmariini Turku HA-Skils Oy Turku Vikström Works Turku Jakob Granfors Photography Tuusula takomogym oy Tuusula MRO Service Oy Tuusula Altrum Oy Tuusula Jalipa Oy Ulvila Ursus Construction Oy Utajärvi Pub Selli Oy Uusikaupunki Nodue Tmi Uusikaupunki Ceidostop oy Vaasa IA-Renovation Oy Vaasa GLVS Jefuhanskat Vaasa Clewo Medical USA Oy Vaasa Finadept Ab Vaasa Bjonhagen Capital Oy Vaasa Promeco JTK Oy Vantaa Salon Emelies beauty Vantaa avlux oy Vantaa Perhekoti Helmi Oy Vantaa Tmi RappMaal Vantaa Sirpa - ToHelpU Vantaa Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Vantaan Neilikkatie 17 Vantaa Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö IVH Vantaa Vantaa Mother of Robbers Oy Vantaa Reksu Oy Vantaa Kaikkiliikunta.fi Oy Vantaa Lämpökodit Oy Vantaa EAV Kuljetus Oy Vantaa Jalkaterapeutti Emma Vantaa Jenni Nuutinen Vesilahti Tmi Ilpo Vähä-Ruohola Vihti SANNIKKARI OY Viitasaari Putkityö Tommas Oy Ylivieska Fannyliina Ky Ylöjärvi Rakennusliike VILA Ylöjärvi Jotronic Tmi Ylöjärvi Myyntimies Aki Ylöjärvi TmiJuliaLahtinen    


 

Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa Yrityspaneelin lakivalmistelun avuksi – Ensimmäisenä teemana kaupparekisterilaki

22 lokakuu, 2019 - 11:00

Työ- ja elinkeinoministeriö on perustamassa Yrityspaneelia, jonka tehtävänä olisi tuottaa tietoa maamme hallituksen toimenpide-ehdotusten yrityksille aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta. Paneelia hyödynnetään erityisesti sellaisessa lainvalmistelussa, jossa sääntelyn vaikutuksia hallinnolliseen taakkaan ei muuten pystytä luotettavasti arvioimaan. 

Yrityspaneeliin haetaan nyt osallistujia Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien jäsenyrityksistä. Osallistumalla paneeliin voit vaikuttaa siihen, minkälaista yrityksiin kohdistuvaa sääntelyä Suomessa valmistellaan. Yrityksiltä saatavat käytännön tiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä lainvalmistelun onnistumisen kannalta. Pääset liittymään ministeriön paneeliin tästä linkistä. Ensimmäisessä kyselyssä haetaan yritysten näkemyksiä tulevasta kaupparekisterilaista.

Ministeriön kysely ei sulje pois muita vaikutuskanavia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät tekee jatkossakin kyselyitä, kuten Yrittäjägallupin, Pk-yritysbarometrin, Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, Yksinyrittäjäkyselyn sekä muita paikallisyhdistysten ja aluejärjestöjen kyselyitä. Myös nämä säilyvät tärkeinä lainsäädäntöön vaikuttamisen ja edunvalvonnan työkaluja.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomalainen yritys voitti miljoonan dollarin startup-kisan – Itseajavien ajoneuvojen ohjelmistoa kehittävä Sensible 4 kansainvälistyy vauhdilla

22 lokakuu, 2019 - 10:02

Suomalainen robotiikka- ja ohjelmistoyritys Sensible 4 on voittanut maineikkaan Dubai World Self-Driving Transport Challenge kisan – startup kategoriassa. Palkintosumma on suurimpia yrityskilpailuissa jaettavia rahapalkintoja maailmassa, miljoona dollaria, eli noin 900 000 euroa.

Kilpailussa kilpailevat eri autonvalmistajat ja robotiikkayhtiöt ympäri maailmaa. Voittaja julistettiin 15. lokakuuta, Dubai World Congress for World Self-Driving Transport järjestetyssä finaalissa toiseksi tuli taiwanilaisyhtiö.

Palkinnon tarkoitus on vauhdittaa kehitystä tukemaan Arabiemiraattien uutta strategiaa jossa tavoitteena on muuttaa 25 prosenttia kaikesta maan liikenteestä itseajavaksi vuoteen 2030 mennessä.

Voitto Dubaissa avaa oven suomalaisfirmalle Arabiemiraattien kasvaville markkinoille.

– Palkinto osoittaa että Suomessa on maailmanluokan teknologiaa myös itseajaviin autoihin. Uskomme että tämä voitto tulee huomattavasti vauhdittamaan kansainvälistä kasvuamme, Sensible 4:n operatiivinen johtaja Tommi Rimpiläinen sanoo.

Sensible 4 toimittaa itseajaviin autoihin niin sanottua full-stack kokonaisratkaisua, joka mahdollistaa ajoneuvojen täyden automatisoinnin käyttämällä pelkästään yhtiön omaa ohjelmistoa. Yhtiö on kehittänyt ja testannut teknologiaansa Suomen vaihtelevissa keleissä, minkä vuoksi Sensible 4:n itseajavat autot toimivat myös talvioloissa.

Suomen ja Dubain olosuhteita yhdistää ajoneuvon ympärillä ilmassa leijuvat partikkelit, jotka estävät itseajavan auton sensorien havainnointia. Suomessa on yleensä kyse lumesta, vesisateesta tai rännästä kun taas Dubaissa sankka sumu ja ajoittaiset hiekkamyrskyt voivat aiheuttaa samantyyppisiä ongelmia.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Digivinkki: Näin suojaat langattoman sisäverkon

21 lokakuu, 2019 - 15:15

Vaikka langattomat verkot ovat lähtökohtaisesti hyvin suojattuja tavallista käyttöä ajatellen, käyttäjän on syytä varmistaa, että verkon salaustaso on määritelty oikein.

Yhteyden tulee olla WPA2-AES-salauksella suojattu, eikä vanhentunutta WEP tai WPA-TKIP salausta tule enää käyttää, koska näiden suojausten murtaminen on nykyään melko helppoa. Varsinkin vanhoissa WLAN-tukiasemissa voi olla puutteita ja suojaus voi olla määritetty vuosia sitten. Näissä tapauksissa asiantuntijan on hyvä tarkastaa, että WPA2-AES suojaus on käytössä ja että laite yleensäkin tukee sitä. Lisäksi vieraita varten tarkoitettu langaton verkko tulee eristää yrityksen omasta verkosta niin että sen kautta ei ole mahdollisuutta kuin vain avata yhteys Internetiin.

Suurin uhka tulee yleensä siitä, että WLAN-verkon salasana on ollut sama liian kauan ja se on yleisesti tunnettu yrityksen työntekijöiden keskuudessa. Tällöin yrityksen palveluksesta poistuneet voivat tietää salasanan ja päästä verkkoon yrityksen läheisyydestä. Salasanaa parempi tapa olisikin käyttää sertifikaattia, jossa päätelaite yhdistyy WLAN-verkkoon vain jos siinä on asennettuna asianmukainen sertifikaatti. Tällöin kaikkien tiedossa olevia salasanoja ei tarvita.

Langattoman verkon hallinta tulee olla keskitetty siten, että kaikki tukiasemat ja niiden asetukset voidaan hallita yhdestä paikasta.

Asiantuntijana Bittiguru Oy:n teknologiajohtaja Janne Mustonen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Liperin Myllyn uusi omistaja löysi "todellisen tekemisen": "Aikaisemmin vain harrastelin yrittämistä"

21 lokakuu, 2019 - 13:56

Anne Vänskästä tuli perinteikkään Liperin Myllyn omistaja viime kesänä. Tammikuussa alkanut prosessi saatiin päätökseen loppukesällä, kun Vänskä allekirjoitti kauppakirjan yhdessä yhtiökumppaninsa, yli 30 vuoden ajan yrityksen palveluksessa olleen ja myllyn toiminnasta vastanneen Kari Huikurin kanssa.

Vänskä osallistui viikonloppuna Lahdessa järjestetyille Yrittäjäpäiville ja piipahti haastateltavana Suomen Yrittäjien osastolla.

Yrittäjänä Vänskä on toiminut jo 1993 lähtien, mutta vasta kaupan myötä hän koki yrittäjyyden todellisena.

– Tähän asti yrittäjyyteni on ollut harrastelijayrittäjyyttä. Nyt olen työnantajayrittäjä, joka tuo kyllä sellaisen todellisen tekemisen ja samalla vastuun taakan.

Liperin Mylly työllistää yrittäjien lisäksi viisi henkilöä ja välillisesti kymmeniä henkilöitä alueella. Aikaisempi omistaja oli Osuuskunta ItäMaito. Myllyn kauppaan kuului myllyn lisäksi konttorirakennus sekä myllyn varastona ollut meijerirakennus. jossa on tilaa noin 2000 neliötä.

Vänskä vastaa Myllyn arjessa liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisestä. Kari Huikuri sen sijaan jatkaa operatiivisessa johdossa toimitusjohtajana.

Kahdesti palanut Liperin Mylly tuottaa elintarvikejauhoja omalla tuotemerkillä. Noin puolet tuotannosta hyödynnetään rehun tuottamiseen.

– Käytämme kotimaista viljaa myös luomutuotteisiin, Vänskä kertoo.

Katso videolta, mitä yrittäjäjärjestön toiminta on merkinnyt Vänskälle.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

 

 

Raksuttaako tietokoneessasi vielä Windows 7? Siitä voi tulla vaarallinen tammikuussa

21 lokakuu, 2019 - 13:12

Microsoft patistaa Windows 7 -käyttöjärjestelmän käyttäjiä päivittämään ohjelmistonsa uudempaan. Seiskaversion tuki päättyy tammikuun 14. päivä eikä ohjelmistolle sen jälkeen tarjota tietoturvapäivityksiä. Poikkeuksena ovat yritysasiakkaat, jotka haluavat maksaa jatketusta tuesta.

Tammikuun 15. päivästä lähtien Windows 7 -käyttäjät eivät ole myöskään oikeutettuja Microsoftin asiakaspalvelun tekniseen tukeen. Samalla päättyy myös Internet Explorerin tuki Windows 7 -laitteessa.

Käytännössä seiskaversion käytön jatkaminen tammikuun puolenvälin jälkeen lisää riskiä sille, että haittaohjelmat pääsevät käsiksi käyttöjärjestelmään.

Windows 7 -käyttäjät ovat saaneet ilmoituksen ohjelmiston tuen päättymisestä työpöydälle ilmestyvistä ponnahdusikkunoista. Pakollista järjestelmän päivittäminen ei kuitenkaan ole.

Vanhan Windows-järjestelmän päivittäminen uusimpaan kymppiversioon ei todennäköisesti ole kaikissa tapauksissa aivan ongelmatonta. Riskinä ovat yhteensopivuusongelmat vanhempien laitteiden kanssa.

Jos käyttäjällä on tallella Windows 7:n lisenssiavain, sillä voi edelleen päivittää Windowsin maksutta kymppiversioon.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuoden Yrittäjät palkittiin Lahdessa

19 lokakuu, 2019 - 21:24

Suomen Yrittäjät ja Fennia jakoivat palkinnot Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa lauantai-iltana. Tilaisuuden juonsi toimittaja Arto Nyberg ja palkinnot jakoi Antti Kuljukka. Tilaisuuden juhlapuhujana oli pääministeri Antti Rinne.

Muutamasta työntekijästä monialaiseksi toimijaksi

1980-luvulla perustettu HT Laser tekee muun muassa metalliteollisuuden leikkauksia, hitsauksia ja 3D-metallitulostusta. Keuruulaisyritys on teollisen laser- ja vesileikkauksen sekä laserhitsauksen pioneeri ja alan johtavia toimijoita Suomessa.

Yritys sai alkunsa siitä, kun Keuruulla päätettiin panostaa laserleikkaukseen. Alku oli hankala, sillä lama iski pian. Yritys kuitenkin selvisi.

Laman jälkeen HT Laser kasvoi tasaisesti muutaman työntekijän yrityksestä monialaiseksi toimijaksi. Nyt yksiköitä on kahdeksan eri puolilla Suomea ja työntekijöitä noin 400. Yritys tekee hyvää tulosta. Liikevaihto on 65 miljoonaa euroa.

– Kultainen sääntömme on, että tarjoamme laadukasta tavaraa joustavasti, uusinta teknologiaa hyödyntäen. Toisin sanoen, asiakkaalle pitsa lämpimänä, yrityksen perustaja Hannu Teiskonen sanoo.

Uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia ympäristön kuormituksen vähentämiseen.

– Työntekijöillämme on merkittävä rooli uusien ideoiden synnyssä. Aika usein juuri sorvin ääressä keksitään, miten jokin asia tai prosessi voitaisiin hoitaa paremmin, Teiskonen sanoo.

Aina täytyy osoittaa osaaminen hinnassa ja aikataulussa

Merima on laivanrakennusalalla toimiva, vahvasti erikoistunut perheyritys, joka tekee maailmanluokan työtä risteilijöiden sisustamisessa. Omassa tuotannossa valmistuu noin 20 prosenttia laivateollisuudelle tehtävistä töistä ja loput tilataan alihankkijoilta. Työntekijöitä on 120, mutta välillisesti projektit työllistävät noin 600–700 ihmistä.

Liikevaihtoa yritys tekee 55 miljoonaa euroa.

Perustaja Mauri Mäkiranta kertoo, että vaikka yritys on ollut alalla 32 vuotta, sen täytyy koko ajan pystyä osoittamaan osaaminen sekä hinnallisesti että aikataulullisesti. 

Seuraava sukupolvi, Mikko Mäkiranta on ottamassa operatiivista vastuuta yhtiön luotsaamisesta yhdessä siskonsa Minna Mäkiranta-Blythin kanssa. Mauri Mäkiranta jatkaa hallituksen puheenjohtajan roolissa. Sisarusten tarkoitus on skaalata liiketoimintaa isommaksi.

– Yli 600 projektia on viety maaliin, ja minun huippuhetkeni on joka ikisen laivan valmistuminen. Yrittäjyydessäni on ollut 150 laivan verran huippuhetkiä, Mauri Mäkiranta summaa.

– Uuden ajan laivanrakentajien pitää olla tehokkaita ja innovatiivisia, olemme ylpeitä perheyrityksen tekemästä työstä, Minna Mäkiranta-Blyth sanoo.

Laskettelua ja lääkäripalveluita

Rukan ja Pyhän ankkuriyritys Rukakeskus tekee vahvaa yhteistyötä yrittäjien kanssa laajalti. Kuusamolaisyritys ottaa vahvasti huomioon vastuullisuuden ja etsii kestäviä ratkaisuja.

Kun lääkäri-isä Juhani Aho osti Rukan hiihtokeskuksen 1970-luvulla, kukaan perheestä ei ollut koskaan lasketellut. Rukan ja Pyhän hiihtokeskusten kehittämisen ohella Aho perusti yksityisen lääkäriaseman, joka nykyään tunnetaan Aava Terveyspalveluina. Yhtiöiden omistus siirtyi vuonna 1998 Juhani ja Eila Ahon viidelle lapselle. Nyt kolmas polvi on astumassa töihin.

Työntekijöitä on noin 170 ja liikevaihtoa 27,5 miljoonaa euroa.

Bisneksen ydin on hissilippujen myynnin ja hiihtopäivien kasvattaminen. Viimeiset kolme talvea ovat olleet ennätyksellisiä molemmissa tuntureissa, ja toimintaa laajennetaan.

Ympäristöohjelma aloitettiin Rukalla vuonna 2008, ja vuodesta 2018 Ruka on ollut hiilineutraali hiihtokeskus. Juuri aloitettu laajempi vastuullisuusohjelma kattaa myös yrityksen yhteiskunnallisen ja taloudellisen vastuun.

Teollista kiertotaloutta Lapissa

Tapojärvi Oy on teollisen kiertotalouden rohkea edelläkävijä. Yritys palvelee tehtaita ja kaivoksia vähentäen ilmaston kuormitusta ja säästäen luonnon neitseellisiä materiaaleja.

Esko Tapojärven yritystoiminta käynnistyi 64 vuotta sitten, kun hän ajoi taksia ja kuljetti päivittäistavaraa Lapissa. Kaivosurakoinnin Esko aloitti 1970-luvun alussa Kolarissa Rautuvaaran kaivoksella.

Sukupolvenvaihdos tehtiin 1990-luvun alussa, kun pojat Markku ja Pertti Tapojärvi laajensivat toimintaa tehdaspalveluihin sekä materiaalien käsittelyyn.

– Tällä hetkellä satsaamme erityisesti kiertotalouteen ja toimimme hyvin tiiviisti terästeollisuuden ja kaivosten kanssa. Kannamme vastuun ympäristöstä, työntekijöistä, turvallisuudesta ja lähiseudun asukkaista, toimitusjohtajan sijaisena työskentelevä Esko Tapojärven lapsenlapsi Mari Pilventö sanoo.

Yhtiö on kasvanut Lapista maailmalle. Työntekijöitä on noin 500. Liikevaihtoa yritys teki 115,7 miljoonaa euroa tilikaudella 2017-2018. Yrityksellä on kahdeksan toimipistettä Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Italiassa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Linda Saukko-Rauta ja Jaakko Marin ovat ensimmäiset yksinyrittäjäpalkinnolla palkitut

19 lokakuu, 2019 - 21:17

Valtakunnalliset vuoden yksinyrittäjä -palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien päätapahtumassa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa lauantaina ensimmäistä kertaa.

Palkinnot saivat IT-palvelujohtamiseen erikoistunut Jaakko Marin, jonka yritys JSM Consulting on It-palvelujohtamisen pioneeri sekä itseään digiajan Kylli-tädiksi kuvaileva Linda Saukko-Rauta.

IT-palvelujohtaminen on hyvin nuori ja varsin heikosti tunnettu ala, vaikka sen tuloksia hyödynnetään kaikilla teollisuudenaloilla toimivimpina IT-palveluina. JSM Consulting on myös saavuttanut kolmantena yrityksenä Suomessa korkeimman tason akreditoinnin IT-palvelujohtamisen sertifiointiin johtavien valmennusten toteuttajana.

Jaakko Marin on onnistunut saavuttamaan omalla alallaan aseman, jolla se pystyy yhden miehen yrityksenä kilpailemaan kansainvälisiä jättejä vastaan onnistuneesti.

– Isoissa firmoissa yksi konsultti saattaa keskittyä vain yhteen osa-alueeseen, mutta minä toimin koko palvelujohtamisen saralla aina johtoryhmätasolta tuotannon optimointiin saakka, Marin sanoo Yrittäjäsanomien haastattelussa.

Marin saa jatkuvasti selittää kirjainyhdistelmiä, kuten ITIL ja COBIT.

– Kovinkaan moni ei vielä tajua, että esimerkiksi palvelullistumisessa on kyse megatrendistä, joka etenee valtavasti kaikilla teollisuuden aloilla, Marin sanoo.

Digiajan Kylli-täti

Linda Saukko-Rauta tekee live-kuvituksia muun muassa seminaareissa ja tapahtumissa. Näin yleisö saa helposti kiinni esityssisällöistä. Ensimmäinen live-kuvitustilanne oli vuonna 2011, kun Al Gore esiintyi Nordic Business Forumissa Jyväskylässä.

Työvälineenään digiajan Kylli-tädillä on iPad. Yrityksen nimi on Redanredan Oy.

– Tekijänä minulle on tärkeintä ison kuvan näkeminen. Live-kuvitus on jännä tyylilaji. Se, että on hyvä graafikko tai kuvittaja, ei välttämättä toimi. Tarvitaan nopeaa jälkeä, mokansietokykyä ja hyvää työmuistia, Saukko-Rauta sanoo.

Saukko-Rauta yhdistää yrittäjänä kaikkea aiemmin oppimaansa. Aiemmin kieltenopettajana sekä verkkopedagogiikan suunnittelijana työskennellyt yrittäjä hyödyntää menestyksekkäällä tavalla osaamistaan. Hän on onnistunut yhdistämään perhe-elämän vauhdikkaaseen yksinyrittäjän arkeen. Siitä hän kiittää miestään.

Lue lisää palkituista yksinyrittäjistä Yrittäjäsanomat 05/2019 -numerossa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Pääministeri Rinne Lahdessa: Olen itse toisen polven yrittäjä

19 lokakuu, 2019 - 20:02

– On hienoa olla paikalla juhlistamassa yrittäjyyttä, yhdessä teidän kanssanne. Paikalla on valtava määrä tietoa, valtava määrä osaamista ja valtava määrä rohkeutta.

– Tarvitsemme kaikkea noita kolmea asiaa, sillä yhteinen tavoitteemme on saada aikaan lisää kasvua, lisää työllisyyttä ja lisää hyvinvointia. Ja näiden asioiden saavuttamiseen tarvitaan teitä, hyvät yrittäjät, pääministeri Rinne hehkutti juhlapuheessaan yrittäjäpäivillä Lahdessa.

– Olen paikalla puhumassa paitsi Suomen pääministerinä, myös toisen polven yrittäjänä. Osa teistä tuntee minut ja taustani, osa ehkä tuntee mielikuvan.

”Minulla oli lakitoimisto 90-luvulla”

– Äidilläni oli pitkään lakiasiaintoimisto Lohjalla. Ja mitä äiti edellä, sitä poika perässä: Myös minulla oli 90-luvulla oma lakiasiaintoimisto, Rinne kertoi.

– Olin siinä mielessä erittäin onnekkaassa asemassa, että bisnes kävi siihen malliin, että talouden kireyttä en yrittäjänä joutunut juurikaan kokemaan.

– Mutta muuten yrittäjän arki tuli hyvin tutuksi, pääministeri vakuutti.Yrittäjän arjella Rinne sanoi tarkoittavansa muun muassa byrokratiaa, joka liittyy yrittäjän arjen pyörittämiseen.

– Tarkoitan valtavia työmääriä, kun päivät venyivät pitkiksi ja välillä tuntui siltä, että kellotaulussa ei ole tarpeeksi tunteja.Rinne kertoi, että kun lapset olivat pieniä, hänellä alkoi ilta- ja välillä yövuoro yrittäjänä lasten mentyä nukkumaan.

– Jokainen osaa laskea, että tässä yhtälössä parisuhteelle ei jäänyt kovin paljoa aikaa, Rinne tunnusti.

Pk-yritysten merkitys työllistämisessä ”valtava”

Rinne onnitteli puheessaan valtakunnallisten yrittäjäpalkintojen saajia. Samalla hän painotti, että kaikki yrittäjät pitää nähdä elintärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden rakentamista.

– On nimittäin niin, että teidän merkityksenne työpaikkojen luomisessa on kaiken a ja o, Rinne korosti.

– Pk-yritysten merkitystä työllistämisessä voi kuvailla yhdellä sanalla: Valtava, pääministeri sanoi.Hän vakuutti, että asia on itsestäänselvyys hallitukselle.

– Siksi haluamme kannustaa ja tukea yrittäjiä, Rinne totesi.Hänen mukaansa hallitusohjelmassa on erinomaisia yrittäjyyteen liittyviä kirjauksia, joita hallitus toteuttaa.

Rinne listasi muun muassa 600 miljoonan euron liikenne- ja infrainvestoinnit sekä byrokratian vähentämisen, joilla yrittäjien ja työvoiman kohtaamista helpotetaan.

Hän korosti myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion merkitystä yrittäjille, erityisesti koulutuksen tärkeyttä.

”Hyvinvointivaltio on yrittäjän kaveri”

– Yrittäjien ja yritysjohtajien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta uskallan sanoa, että hyvinvointivaltio on yrittäjän paras kaveri.Pääministeri Antti Rinne kuitenkin korosti, että koulutustasoa on nostettava.

– Tiedämme, että viimeisen 30 vuoden aikana Suomesta on kadonnut 600 000 sellaista työpaikkaa, joissa pärjää peruskoulututkinnolla.– Jo tällä hetkellä, ja erityisesti tulevaisuudessa, toisen asteen koulutus on työelämän näkökulmasta katsottuna uusi perusasteen koulutus, Rinne totesi ja kehui oppivelvollisuusiän nostamista 18-vuotiaaksi saakka.

– Haluan muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen ei ole vain tämän hallituksen tavoite, vaan sen on oltava myös seuraavien hallitusten tavoite. Meidän tavoitteemme on 75 prosentin työllisyysaste, mutta tulevaisuudessa työllisyysasteen on oltava yli 80 prosenttia.Rinne uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä suomalaiset yritysjohtajat kiittelevät ja kehuvat päätöstä laajentaa oppivelvollisuus toiselle asteelle.

Yrittäjien huippuosaaminen saa leuan tipahtamaan

Antti Rinne kertoi tavanneensa matkoillaan lukemattoman määrän yrittäjiä ja vierailleensa heidän yrityksissään.

– Minua ei koskaan lakkaa ihmetyttämästä se, että meninpä minne vain, aina löytyy suomalainen yritys, joka omalla huippuosaamisellaan saa leuan tipahtamaan.

– En usko vastakkainasetteluun varsinkaan asioissa, joissa vastakkainasettelu on täysin keinotekoista, joissa se perustuu tahalliseen väärinymmärtämiseen tai joissa faktat eivät tue vastakkainasettelua. Rinne sanoo ihmetelleensä julkisuudessa esitettyjä näkemyksiä, joissa yrittäjyyttä ja hyvinvointivaltiota yritetään asettaa vastakkain.

– Hyvinvointivaltio ja yrittäjyys tukevat toinen toistaan. Kuten todettu, hyvinvointivaltio on yrittäjän paras kaveri. Ja sama toisinpäin.

 –Hallitukseni haluaa huolehtia siitä, että Suomi on maailman paras maa yrittää ja menestyä. Haluamme kannustaa yrityksiä työllistämään. Ja haluamme, että jokainen yrittäjä tuntee olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, ja saa myös tarvitsemansa tuen.

– Ja jos ette pääministeriä usko, niin uskokaa toisen polven yrittäjää, pääministeri Antti Rinne totesi.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Sisututkija Emilia Lahti: Sisun tie kulkee sydämen kautta – ”Elämän kauneus on siinä, että uskaltaa yrittää”

19 lokakuu, 2019 - 17:00

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät saivat lauantaina lempeän aloituksen, kun väitöskirjaansa Sisun konseptista viimeistelevä Emilia Lahti puhui yrittäjille sisusta ja siitä, miten sille täytyy avata tilaa lempeän lähestymisen kautta.

Jo aikaisemmin Lahti kertoi Yrittäjämedioiden haastattelussa siitä, miten sisu vaatii periksiantamattoman puskemisen vastavoimaksi myös pehmeyttä ja herkkyyttä.

Lue lisää Lahden taustasta, Uuden-Seelannin läpi juoksusta ja sisu-käsitteestä.

Asioista puhuminen vapauttaa tilaa 

Lahti kertoo, että ennen yrittäjäpäiville tuloaan vieraillut Etelä-Pohjanmaalla synnyinseudullaan ja tavannut karjalaistaustaisen isänäitinsä Martan. Lahti kysyi mummoltaan neuvoja yrittäjille. Hän sai niitä kaksi: Ei tänne itkemään tultu. Elämää täytyy lähestyä ilosta käsin.

– Toinen ohje oli, että ei saa olla sellainen pallopää, ettei osaa pyytää apua. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, Lahti kertoo.

Menestyneet ihmiset kiittävät usein ihmisiä, jotka ovat heitä matkan varrella auttaneet. Tätä Lahti todisti myös kirjoittaessaan kirjaa sisusta, johon haastatteli useita ihmisiä.

– Asioiden ääneen puhuminen vapauttaa tilaa käsitellä asioita. Sieltä nousee sydämen rohkeus sekä uskallus tulla esiin sellaisena kuin on. Lausua unelmat ja tarinat ääneen. Täytyy löytää oman sisun tie. Elämän kauneus on siinä, että uskaltaa yrittää, hän sanoo.

Ankara sisu ei ole rakentavaa

Ihminen uskaltaa yrittää ja olla luova, kun hänellä on turvallinen ja luottavainen olo. Jokainen voi omalla käytöksellään ja suhtautumisellaan edistää sellaista ympäristöä niin työyhteisössään kuin perheen ja ystävienkin kesken.

Aina sisu ei ole rakentavaa. Ilman yhteyttä sydämeen ja järkeen se kääntyy epärakentavaksi. Ankarat standardit muille verottaa luottamusta ja vähentää toisten tilaa liikkua.

Lahti muistuttaa, että sisussa ei ole kyse vain siitä, mitä tehdään, vaan myös miten tehdään. Osittain kyse on tekemisestä ja suhteesta toisiin ihmisiin, osittain suhteessa itseen.

– Menestys itselleni on sitä, kuinka monta ihmistä pystyn nostamaan siivilleen. Miten avaan ovia toisille tänään? Sisun tie kulkee sydämen kautta. Voimme luoda puitteet, joissa matkaa on kevyempi kulkea. Sisu on kutsu oman sydämen kehittämiseen, Lahti sanoo.

Arvokkuus tuo ryhtiä

Lahti pyytää yleisöä miettimään omaa suhtautumistaan menestymiseen. Miltä menestys näyttää, jos siinä on mukana arvokkuutta?

– Tekemiseemme tulee hohtoa, kun teemme asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Arvokkuus tuo erilaista ryhtiä. Juostessani Uuden-Seelannin läpi mietin, kun matka on ohi, voinko sanoa, että kunnioitin itseäni, enkä puskenut sitä hinnalla, millä hyvänsä, vaan etenin rakentavalla sisulla.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jari Litmanen palasi Lahteen – Terveiset yrittäjille: ”Kukaan ei pärjää yksin”

19 lokakuu, 2019 - 16:15

Suomen kansainvälisesti menestynein jalkapalloilija Jari Litmanen päätti lauantaina Arto Nybergin haastattelussa valtakunnallisten yrittäjäpäivien seminaarin ohjelman.

Lahden Reipas -seurasta lähteneen Litmasen terveiset yrittäjäyleisölle tulivat tietysti jalkapallovertauksen kautta.

– Jalkapallo on joukkuepeli. Jokainen yksilö haluaa pelata, mutta oma hyvä tekeminen pitää saada tuotua joukkueeseen. Pitää miettiä itseään, mutta tekeminen täytyy liittyä yhteen muiden kanssa. Erilaisista näkemyksistä syntyy uusia ajatuksia. Kukaan ei selviä yksin. Tarvitaan ihmisiä ympärille, joiden kanssa pettymyksiä ja umpisolmuja pystyy avaamaan, Litmanen sanoo.

Litmanen viittasi terveisissään omaan uraansa. Huippujalkapallojoukkueessa pelaajia on ympäri maailmaa. Kaikki ovat huippuja, panokset ovat kovia ja kisa pelipaikoista raakaa. Vain 11 pelaajaa voi olla kerrallaan kentällä.

Pelaajat joutuvat antamaan joka päivä parhaansa, mutta kun pelien päälle tulee vielä julkisuus ja muiden näkemykset, työstä tulee myös henkisesti raskasta.

Kysymykseen alkoiko vanne puristaa päätä, Litmanen vastaa kieltävästi.

– Ensin ura oli haave, sitten tavoite, jota alettiin tekemään. Onneksi onnistumisia alkoi tulla. Katsoin peiliin, ja mietin, että tätähän olet halunnut.

Yksin urahaaveen kanssa

Ponnistaminen ammattijalkapalloilijaksi Lahdesta ei ollut mitenkään suoraviivainen urahaave. Litmanenkin on saanut perustella suunnitelmiaan opettajille ja sukulaisille useaan otteeseen – usein tuloksetta.

– Kun lopetin jalkapallon 14-vuotiaana, sain kuulla, että jääkiekosta pääsisi helpommin huipulle, eli jalkapallo olisi ollut järkevämpi lopettaa. Ala-asteella kirjoitin aineen, jossa kerroin, että minusta tulee ammattilainen ulkomaille. Opettaja veti sivuun ja kertoi, että ei täältä noin vain lähdetä, koulut pitää käydä loppuun. Kirjoitin ylioppilaaksi, kävin armeijan, mutta itselleni oli selvää, että panostan jalkapalloon.

Menestymisensä salaisuudeksi Litmanen kertoo intohimon ja itsensä likoon laittamisen. Jalkapalloammattilaisuus ei ollut mediaseksikästä 1980-luvun Lahdessa.

– Täytyy olla itselle rehellinen siitä, mitä haluaa ja paljonko on valmis tekemään töitä, Litmanen sanoo.

Jalkapallo vie edelleen ympäri maailmaa

Jalkapallo vie Litmasta edelleen ympäri maailmaa. Vanhat pelikaverit kutsuvat häntä hyväntekeväisyysotteluihin ja muihin tapahtumiin. Valmentajan pätevyyskin on loppukursseja vaille valmis.

– Seuraava taso vaatisi oman joukkueen. Ammattivalmentajaksi lähteminen on valintatilanne. Siinä on hyvät ja huonot puolet. Se on 24/7-työtä ja se vie paljon energiaa. En ole vielä halunnut lähteä siihen. Kun siihen lähtee, ei ole paluuta, Litmanen kertoo.

Nybergin kysymykseen taannoisista kohua herättäneistä Qatar-lausunnoista Litmanen vastaa lyhyesti.

– 40 vuoden kokemuksella, voin sanoa, että on hyvä, kun hotellit ja stadionit ovat hyviä ja etäisyydet lyhyitä. Tästä olen edelleen samaa mieltä. Ihmisoikeuksiin en ole ottanut kantaa silloin, enkä ota nytkään, Litmanen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Mika Anttosen mukaan kaikki eivät voi asettaa ilmastotekoja ykköseksi: "Minullakin oli aika, kun piti ostaa Campingia"

19 lokakuu, 2019 - 12:59

Yrittäjäpäivillä Lahdessa puhunut energiayhtiö ST1:n perustaja Mika Anttonen kiteytti kahteen sanaan oman yrityksensä tärkeimmän päivittäisen tehtävän.

– Vahva kassavirta. Vain silloin voi tehdä jotain muiden hyväksi.

Heti perään hän lisäsi, että ilman arvoja ja tarkoitusta on vaikea jaksaa aloittaa työt joka aamu. 

– Jos haluaa saada jotain merkityksellistä aikaan, on hienoa, jos pystyy kiteyttämään yrityksen merkityksen yhteen lauseeseen. Mutta ennen kuin alkaa miettiä maailman pelastusta, täytyy pitää huolta omasta yrityksestä. Vain vahvan kassavirran omaava yritys pystyy tekemään tärkeitä päätöksiä yhteiskunnan hyväksi.

Anttonen ei ole aina ollut yhtä hyvässä tilanteessa kuin nyt. Silloin tasainen kassavirta oli huomattavasti tiukemmassa.

– Olen itsekin ollut tilanteessa, että pankinjohtajalle ei riittänyt mikään. Muistan kysyneeni erään kerran, haluaako hän vielä kalsarit. Ei halunnut.

– Tärkeintä on pitää huolta omasta yrityksestä, työllistää ja maksaa veroja, jotta voidaan pitää yllä maksutonta terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Anttonen muistuttaa, että ilmastonmuutoksen miettiminen päivittäisessä toiminnassa ei ole mahdollista läheskään kaikille yrityksille.

– Siinä vaiheessa kuin aloin toimia itse näin, minulla oli jo ihan kunnon elintaso. Ei tarvinnut miettiä kaupassa, ostanko kabanossia vain campingia. Pystyin ostamaan kabanossia. Olen siis käynyt läpi tilanteen, että ei tarvinnut miettiä joka päivä maailman parantamista. Tärkeintä on saada sitä ennen oma yritys kuntoon.

"Tätä ongelmaa startupit eivät ratkaise"

Anttosen mukaan energia-alan on itse luotava ratkaisuja ilmastotekojen eteen.

– Tätä ongelmaa startupit eivät ratkaise. Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta maapallon väkiluku on ympäristöongelmien juurisyy. Syntyvyydestä on kuitenkin vaikea puhua osin inhimillisistä syistä. Jos kyse olisi jostain eläimestä, ongelmaan olisi jo puututtu.

Anttosen mukaan ei ole käytännössä mahdollista sijoittaa uusiutuvaan energiaan niin suuria rahamääriä kuin mitä pitäisi, jotta nykyinen ilmastotavoite saavutetaan.

– Emme yksinkertaisesti pysty investoimaan sellaisia rahamääriä, koska se merkitsisi talouden romahdusta. Se on sama asia jos sanoisin työntekijöille, että nyt pitää tsempata niin että jokainen juoksee ensi kesänä satasen alle 5 sekuntiin. Meillä ei esimerkiksi ole paikkoja tuulivoimalle sitä määrää mitä tarvitsemme eikä niitä kytkentöjä nykyiseen sähköjärjestelmään. 

Anttonen lyttää ainakin osittain biopolttoaineet, joista on povattu yhtä ratkaisua ilmastonmuutokseen.

– Biopolttoaineet eivät ole ratkaisu mihinkään. Otetaan esimerkiksi lentoliikenne. Koko maapallolta löytyy 3-4 miljoonaa tonnia käytettävissä olevia raaka-aineita lentokoneiden käyttöön. Pelkästään viime vuonna lentoliikenteen polttoaineen kulutus kasvoi 13,5 miljoonaa tonnia.

Merkittävimpänä ratkaisuna hän pitää maapallon metsittämistä.

– Se tarkoittaa, että Saharan kokoinen alue pitäisi metsittää. Sen kokoisia alueita kyllä löytyy. Samalla tukisimme afrikkalaisten elämää ja ehkäisisimme tulevaisuudessa uhkaavaa pakolaisvirtaa. Afrikassa väestön määrä kasvaa 30 miljoonalla joka vuosi.

Metsittäminen on Anttosen mukaan ensiarvoisen tärkeää, koska ilmakehässä on miljardeja tonneja hiiltä, joka sieltä pitäisi saada pois.

– Ainoa tapa saada se takaisin maaperään on luonnon oma keino eli fotosynteesi.

"Surullista että lapset ahdistuvat"

Anttonen on seurannut läheltä nuoremman polven ahdistuneisuutta ilmastoasioista.

– On surullinen asia, että lapset ahdistuvat. Se ei millään tavalla edistä tätä asiaa. Itselläni on kolme lasta, joista yksi on vielä koulussa. Nuorimmainen tuli kerran koulusta ja kysyi, koska talomme jää veden alle.

Yleisölle Anttonen korosti, että ahdistuminen ei ratkaise ongelmia.

– Tässä täytyisi nyt kaikkien laittaa vähän jäitä hattuun. Maapallo ei tule tuhoutumaan. Voi tulla luonnonkriisejä, joissa ihmisten määrä vähenee. Meidän on uskottava siihen, että pystymme hoitamaan asian rauhanomaisesti. Jos menetämme tulevaisuudenuskomme, emme ole toimintakykyisiä hoitamaan itse ongelmaa.

Lataa Yrittäjien ilmasto-opas täältä! Lue myös Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussilan blogi aiheesta.

Kuva: Aki Loponen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Jopa Tahkon yrittäjäpariskunta pääsi nauttimaan after skistä Lahden yrittäjäpäivillä!

18 lokakuu, 2019 - 23:07

Monet yrittäjät, kuten Tahko.Me majoituspalvelujen Anna-Liisa ja Markku Toivanen ovat tottuneet tekemään töitä silloin, kun muut juhlivat. Parhaillaan vietettävillä valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä tilanne on toinen: eri puolilta Suomea tapahtumaan tulleet työjuhdat saavat keskittyä nauttimaan monipuolisesta ohjelmatarjonnasta.

Perjantai-iltaa hiihtokaupunki-Lahdessa vietettiin, kuinka ollakaan, after ski -henkisesti.

Tahkolta Lahteen tulleet Anna-Liisa ja Markku Toivanen hallitsevat after ski -tyylin peruukeista ja bling-bling -laseista lähtien.

– Tämä on meidän normi. Siis viikonloppulook, Toivaset virnuilevat.

Ennen hiihtokauden alkua yrittäjäpariskunta saa jälleen paiskia töitä, mutta Tahkon alueella hallitaan tunnetusti myös juhliminen.

– Hiihtokauden avajaisten aikaan teemana on Tanssii Tahkolla tähtien kanssa, Mikko Leppilampi juontaa tapahtuman, Anna-Liisa Toivanen kertoo.

Yrittäjäpäivillä Anna-Liisa nauttii ennen kaikkea muiden yrittäjien kohtaamisesta. Hän, puoliso Markku Toivanen ja pariskunnan seurueeseen kuuluvat Virpi Hakkarainen ja Petteri Virranto kertovat, että savolaisia yrittäjiä on tällä hetkellä Lahdessa paljon.

– Osa tuli bussilla, osa omilla autoillaan ja jotkut varmaan suksillakin, savolaiset leukailevat.

 

Kuumin tunnelma mäkihyppypuvussa

Lähes 1500 osallistujalle suunnatun tapahtuman järjestäminen on ollut osin hikistäkin hommaa. Päijät-Hämeen yrittäjien hallitukseen kuuluvat Sami Konsti, Maria-Roslund-Konsti ja Kirsi-Maria Miss kiittävät kovasta työstä ennen kaikkea Suomen Yrittäjien paikallistoimiston väkeä.

– Me ollaan saatu kuoria kermat kakusta, kolmikko vertaa tehdyn työn määrää.

Sami, Maria ja Kirsi-Maria ovat olleet ideoimassa illan teemaa - he pukeutuivat Lahden hengen mukaisesti jo viime vuoden valtakunnallisille yrittäjäpäiville.

Tänään illan kuumin tunnelma lienee mäkihyppääjä Julia Kykkäsen hyppypukuun sonnustautuneella Maria Roslund-Konstilla. Mäkihyppypuvut kun eivät tunnetusti päästä tuulta läpi.

Kirsi-Maria Miss viihtyy sateenkaarenvärisessä hiihtopuvussaan, vaikka sekin on lainaa.

– Puku ei mahdu enää miespuoliselle kollegalleni, joka käytti tätä kisoissa 25 vuotta sitten 15-vuotiaana, Miss kertoo.

Hän käytti räikeänväristä asuaan jo businesshiihdoissa, joissa hiihtopuku ajoi asian niin urheilusuorituksen kuin sitä seuranneiden bileiden ajan.

– Vuosien kuluessa tullut haju on valitettavasti pysyvä. Sitä en ole saanut pois, vaikka olen pitänyt pukua pakastimessa.

 

Aikaisimmat yrittäjät lähtivät Lahteen aamukahdelta

Osa pitkämatkalaisista saapui Lahden Yrittäjäpäiville jo torstaina. Joillekin aamuherätys oli perjantaina poikkeuksellisen aikainen. Iistä Oulun Yrittäjien kuljetuksella saapunut Eero Tuomela lähti matkaan aamukahdelta.

Hänen puolisonsa Sirkku Tuomelan mukaan yrittäjäpäiville tullaan aina tapahtuman sijainnista riippumatta.

– Monta, monta kertaa on käyty. Minäkin, joka olen mukana avecina.

Lahdesta Tuomeloiden mukaan lähtee niin mukavia muistoja kuin Suomen Yrittäjien yhteistyökumppanin lahjoittama ämpäri, jonka kyljessä lukee 5G.

Eli vaikka Suomesta on tulossa 5G-teknologian edelläkävijämaa, suomalaiset rakastavat ilmaisia ämpäreitä, edelleenkin.

– Täällä on ämpärijahti eli alueelle on piilotettu ämpäreitä, joissa on yllätyslahjoja, Tuomelat naureskelevat.

Mikkeliläiset tunnistaa #Yritäees -huppareista

Mikkelin Yrittäjien puheenjohtaja Jari Somero on Lahdessa osin Etelä-Savon asialla. Päällään hänellä on alueen yrittäjien huppari, jonka selässä koreilee hästag ja yritäees -teksti.

Jari Somero mielellään kääntää sälkänsäkin ja antaa sanomalle sitäkin kautta arvoa.

 

Sinisten huppareiden sanomaa viestivät myös Mikkelin Yrittäjien hallitukseen kuuluvat Jonna Himanen ja Jani Himanen.

Heille yrittäjäpäivillä tärkeintä on toisten yrittäjien tapaaminen.

– Tänään en ole sopinut yhtään tapaamista verkostoitumispalvelu Brellon kautta, vaikka tiedän, että se on käytössä. Joskus Nuorten Yrittäjien tapaamisissa olen käyttänyt Brelloa, 28-vuotias Jonna Himanen kertoo.

Lisää löylyä -pisteessä innovoidaan ensi vuotta

Ensi vuonna yrittäjäpäivät järjestävien Jyväskylän Yrittäjien luona alkoi kuhina heti tapahtuman alettua. Osa yrittäjistä haluaa ilmoittautua seuraavan vuoden yrittäjäpäiville aina jo edellisvuoden tapahtumassa.

– Ennen liittokokouksen alkua ainakin yli sata henkilöä hankki liput Jyväskylään, Keski-Suomen Yrittäjien Sari Laitinen kertoo.

Vuoden 2020 Lisää löylyä -teema herättää yrittäjissä kysymyksiä muutenkin kuin saunomiseen liittyen.

– Lisää löylyä kaivataan yrittäjyyteenkin, Laitinen sanoo.

Kuka tahansa voi antaa vinkkejä Jyväskylän tapahtuman ständin seinälle rustaten. Ständillä on käynnissä myös tukkimiehen kirjanpito sen suhteen, pitääkö puhua vihdasta vai vastasta.

Perjantaina tilanne oli fifty-sixty vastan hyväksi.

Mitä saunomiseen tulee – se varmasti hallitaan ensi vuoden Yrittäjäpäivillä.

– Olemme saunamaakunta, Keski-Suomen Yrittäjien Sari Laitinen muistuttaa.

 

Raumalaisilla kaikki keinot käytössä

Lahden after ski -teema vetosi osallistujiin päätä ja varpaita myöden. Enemmän kuin kauniita kampauksia nähtiin pipoja ja peruukkeja. Jalkineikseen monet ladytkin olivat valinneet monot korkokenkien sijaan, ja jos asu oli muuten tavanomainen, juhlijoiden kaulassa saattoi kilistä mitali tai mitaleja.

Illallisen aikaan Rauman Yrittäjien pöydässä esillä oli lääkelaukku, hemohes-viitteitä sekä lääkelaukkuun teipattu Gyl Raum o ain Raum -toteamus.

Raumalaiset selvästi haluavat erottua joukosta.

– Hän on Virpi (Kuitunen), tuo tuolla on Marja-Liisa (Kirvesniemi) ja tämä tässä on lääkärimme, pöytäseurue esittäytyi.

Porukan ainut valkotakkinen pyysi minisukset jalassa after ski -iltaa viettänyttä ”Marja-Liisaa” nostamaan suksensa pöydälle. Seuraavaksi roolinimillä esiintyneet raumalaiset keskittyivät poseeraamaan kameralle.

Teksti ja kuvat: Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

Kamera käy Yrittäjäpäivillä: Katso kokeneen tilitoimistoyrittäjän kuulumiset

18 lokakuu, 2019 - 17:41

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät ovat parhaillaan käynnissä Lahden Messukeskuksessa. Yrittäjämediat haastattelee tapahtuman aikana yrittäjiä eri puolilta Suomea. Haastattelut julkaistaan suorina striimauksina Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla.

Perjantaina kameran eteen asteli muun muassa Kajaanin Tilitaito Oy:n yrittäjä Timo Leppänen, jolla on pitkä kokemus alalta.

Leppänen on ollut perheyrityksessä töissä valmistumisestaan lähtien. 90-luvulla hän otti yrityksessä vetovastuun vaimonsa kanssa.

– Digitalisaatio on ollut tällä alalla merkittävä muutos. Meidän yrityksemme on ollut koko ajan kehityksen kärjessä, aikanaan olimme ensimmäisiä siirtämässä asiakkaiden tietoja ATK-järjestelmään. Vaikka digitalisaatio yleistyy, silti   jonkun täytyy hoitaa laskeminen.

Katso lisää Leppäsen kuulumisia oheiselta videolta.

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäpäivillä puhunut someasiantuntija Elina Lappalainen: ”Moderni johtaja johtaa myös viestimällä"

18 lokakuu, 2019 - 16:36

Sosiaalisen median ammattilainen ja Talouselämä -lehden toimittaja Elina Lappalainen on sitä mieltä, että yrittäjän on näyttävä sosiaalisessa mediassa.

– Jos te ette ole vielä siellä, hopihopi, koska asiakkaanne ovat, Lahdessa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä puhunut Lappalainen sanoo.

Hänen yrittäjä somessa -luentonsa sisälsi runsaasti esimerkkejä, joiden mukaan sosiaalisen median viestit leviävät laajemmalle henkilöbrändien kuin yritysprofiilien kautta.

Yrittäjäyleisöä Lappalainen neuvoi rentoutumaan sosiaalisessa mediassa.

– Virheiden pelko on turhaa. Arkipäiväistäkää ajatuksenne esimerkiksi videoista – instavideon voi tehdä jokainen, jolla on puhelimessaan videotoiminto, eikä brändi-sanastakaan tarvitse välittää. Avoimuus, aitous ja johdonmukaisuus on tärkeämpää, Lappalainen korosti.

Ei pönöttämistä vaan mukanaloa

Hänestä Yleisradion Merja Ylä-Anttila, Supercellin Ilkka Paananen ja Osuuspankin Timo Ritakallio ovat loistavia esimerkkejä siitä, kuinka johtaja voi toimia viestijänä.

– Ajattelen, että moderniin johtajuuteen kuuluu se, että johtaa myös viestimällä.

Omasta johtamistavasta kannattaa puhua julkisesti, ei vain yrityksen sisäisten kanavien kautta.

– Esimerkiksi OP:n Ritakallio ei jätä uusien palvelujen esittelyä vain OP:n asiantuntijoille, vaan hän vie niiden pariin omat someseuraajansa.

Onnistuessaan sosiaalisen median viesti voi nousta valtamedian uutiseksi.

– Kun Ilkka Paananen twiittaa, twiitti voi nousta valtamediaan. Hänen twiittinsä tavoittavat pelkästään somekanavissa parhaillaan satojatuhansia Supercellin liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä henkilöitä.

Mikäli johtaja näyttää sosiaalisessa mediassa kokonaisena, inhimillisenä ihmisenä, hän kasvattaa sekä henkilöbändiään että niin sanottua luottamuspääomaansa.

– Johtajan ei ole pakko pönöttää tai olla kaukana, vaan esimeriksi Yleisradion Merja Ylä-Anttila on ihanan välitön.

LinkedIn -palvelua ei osata aina hyödyntää 

Lappalaisen mukaan vuorovaikutus on somessa ehdottoman tärkeää. Kiinnostavuus syntyy paketista, johon kuuluu läsnäoloa ja kommentointia. Pelkkä yrityssisältöjen jakamien ei riitä.

Facebook on yrittäjille jo arkea, mutta Twitterissä ja LinkedIn -palvelussa yrittäjillä riittää petrattavaa. Viime vuonna julkaistun tilaston mukaan yrittäjistä vain 27 prosenttia on LinkedInissä, vaikka kanavan suosio on nousussa.

– Se on paitsi hyvä ammatillinen keskustelupaikka, myös markkinointi- ja myyntikanava, Lappalainen vinkkaa.

Hän muistuttaa, että palvelussa ollaan ammatillisesti positiivisessa mielessä esillä.

– Sitä kautta löytää kumppaneita ja asiakkaita, mutta lisäksi kannattaa muistaa, että päättäjistä yli puolet on tavoitettavissa LinkedInin kautta.

LinkedIn saa Lappalaiselta kehuja siksikin, että palvelussa ollaan positiivisessa mielessä esillä ja postaukset näkyvät pitkään.

– LinkedIn ei vaadi yhtä paljon läsnäoloa kuin vaikkapa aktiivisuus Twitterissä. Riittää, että postauksen tekee vaikkapa kerran viikossa.

Leila Itkonen

leila.itkonen (at) yrittajat.fi

 

     

 

Samsungin taittuvanäyttöinen puhelin tuli myyntiin – kokeilimme Yrittäjäpäivillä

18 lokakuu, 2019 - 15:25

Samsung Galaxy Foldin piti alun perin tulla myyntiin huhtikuun lopussa Yhdysvalloissa ja hieman myöhemmin toukokuussa. Suunnitelmat kariutuivat, kun laitteessa havaittiin käytön aikaisia rikkoutumisia.

Nyt laitteen heikkoudet on korjattu ja Foldin myynti on alkanut muun muassa Suomessa. Taittuvanäyttöisen puhelimen saa itselleen 2100 eurolla. Hintaan sisältyvät langattomat Galaxy Buds -kuulokkeet, suojakuoret ja 12 kuukauden lisäturva.

Tutustuimme uutuuslaitteeseen parhaillaan Lahdessa käynnissä olevilla Yrittäjäpäivillä, jossa se on kokeiltavana Elisan osastolla.

Samsung on tehnyt muutoksia laitetta suojaavaan pintakerrokseen, joka ylettyy nyt näytönreunusten alle. Aikaisemmin osa testikäyttäjistä kuvitteli, että kalvo poistetaan puhelimen käyttöönoton yhteydessä. Samalla valmistaja on vahvistanut Foldin ylä- ja alapäätyjä suojaavilla osilla.

Yrittäjäsanomien haastattelema Samsungin tuotekouluttaja Antti Tuurala painottaa oheisella videolla, ettei Foldia ole luokiteltu kestämään kosteutta eikä sen näyttö välttämättä kestä esimerkiksi terävän kynnen painallusta.

Suljettuna Galaxy Fold on tarkoitettu ennen kaikkea ilmoitusten tarkastelemiseen ja viestien kirjoittamiseen. Avattuna näyttö kasvaa 7,3-tuumaiseksi ja näytölle voi avata useita samanaikaisia ikkunoita. Kannen avaus siirtää pienemmällä näytöllä käytetyn sovelluksen automaattisesti suuremmalle näytölle. Laitteen pääkameran kennossa on 12 megapikseliä.

Foldiin on integroitu kuusi kameraa. Niiden ansiosta kamera on käytettävissä kaikissa asennoissa. Sormenjälkilukija on sijoitettu Foldin oikeaan kylkeen.

Teksti, video ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Työllistämisen esteet hidastavat myös toimialojen kehitystä –"Voisin työllistää 3-5 työntekijää enemmän, jos osaavia tekijöitä löytyisi"

18 lokakuu, 2019 - 13:04

Maskun Talotekniikkatiimin yrittäjä Mika Nikula nimeää omassa yrityksessään työllistämisen ongelmakohdiksi kaksi asiaa: Osaavan työvoiman löytämisen ja paikallisen sopimisen mahdollisuuden.

– Varsinais-Suomessa on nuoria ja vanhempia tekijöitä, mutta meiltä puuttuu välistä yksi ikäluokka osaavaa porukkaa. Nuoria on tulossa, mutta heidän osaamisensa ei ole suoraan koulusta sillä tasolla, että heitä voisi laittaa työmaalle ilma ohjausta. Olemme kouluttaneet itsekin oppisopimuksella, mutta siinäkin tulee raja vastaa, kuinka monta voi laittaa kokeneemman asentajan matkaan, Nikula kertoo.

Hän toimii myös Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja Maskun Yrittäjien puheenjohtajana.

Nikula ei ole ajatuksineen yksin. Tuore Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjät ovat valmiita työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Kyselyssä yrittäjät yrittäjät kertovat työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi mikroyrityksissä helpompaa (46 prosenttia), työehdoista voisi sopia enemmän paikallisesti (39 prosenttia) ja pk-yrityksillä olisi vähemmän normeja (35 prosenttia).

Turun seutu on kasvukeskusta, jossa isojakin rakennushankkeita riittää. Nikula arvioi, että hän voisi palkata 3– 5 työntekijää lisää, jos osaavia tekijöitä löytyisi.

Joustamaton työehtosopimus vaikeuttaa työllistämistä

Rakennusalan työllistämistä vaikeuttaa myös konservatiivinen perinne ja joustamaton työehtosopimus.

– Palkkausehdot ovat jäykät. Alalla toimitaan urakkapalkalla ja TES on niin tarkkaan määritelty, että emme voi sopia toisin. Se on hankalaa, kun alan pitäisi myös kehittyä, Nikula sanoo.

Hänen mukaansa myös työntekijät ovat asiasta samaa mieltä. Jäykkä TES ei salli poikkeamista, vaikka molemmat osapuolet haluaisivat siitä poiketa.

– Esimerkiksi työmaalla tavaran kantaminen kuuluu urakkasopimukseen, mutta ei ole järkevää pistää ammattitaitoista putkiasentajaa kantamaan tavaraa, kun sitä varten voitaisiin palkata joku muu. Kantamisen osuutta ei voida kuitenkaan erotella urakkapalkasta ja näin ollen samasta työstä maksettaisiin palkkaa kahdelle, Nikula kertoo.

Fysioterapeuttien vaatimustaso julkisissa hankinnoissa syrjii naisia

Salpakankaan lääkintävoimistelu ei paini työehtosopimuksen ehtojen kanssa, koska alalla ei sellaista ole. Yrittäjä Kirsi Miss toteaa, että Yrittäjägallupin vastausvaihtoehdoista yksikään ei kosketa hänen alaansa suoraan. Se ei tarkoita, etteikö esteitä työllistämiselle olisi.

– Meidän alalla esteet tulevat siitä, että julkista palvelutuotantoa ei ole avattu kilpailutukselle. Vaatimustaso työntekijöille on kova, eli ei kannattaisi palkata vastavalmistunutta, koska tämän työkokemus ei riitä. Pätevän työvoiman saatavuus on sitä kautta meille ongelma, Miss kommentoi.

Julkisiin hankintoihin osallistuvien terapeuttien ammattitaitoa ja kokemusta pisteytetään. Täydet pisteet saa, jos on ollut alalla 15,5 vuotta. Työkokemusta verottavat pitkät sairauslomat ja vanhempainvapaat. Miss tiimeineen on kuitenkin pärjännyt kilpailutuksissa ”ihan hyvin”.

– Nykysysteemi sortaa vastavalmistuneita ja naisia, sillä äitiyslomat verottavat pisteitä. Yksin saisin täydet pisteet kaikesta, mutta työntekijöiden kanssa kokonaispisteytys laskee. Työnantaja myös pakotetaan kysymään pitkistä sairauslomista, Miss sanoo.

Paikallinen sopiminen parantaisi mahdollisuuksia vastata kilpailuun

Lahdessa Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä pidetty Suomen Yrittäjien liittokokous vaatii vaikuttavia uudistuksia työmarkkinoille. Edellinen hallitus helpotti työllistämistä hieman höllentämällä irtisanomisen kriteerejä.

– Uusi lainsäädäntö helpottaa jonkun verran työllistämistä, mutta yrittäjät eivät koe muutosta riittäväksi, Suomen Yrittäjien Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo.

Lakimuutoksen jälkeenkin irtisanomissyyn pitää olla ”asiallinen ja painava”. 

– Suomen kilpailijamaissa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Myös kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että pätevä syy riittää. Irtisanomisen keventäminen mikroyrityksissä voisi tuoda tuntuvasti uusia työpaikkoja, Mäkynen sanoo.

Myös työehdoista ja työajoista sopiminen työpaikkatasolla helpottaisi kyselyn perusteella työllistämistä. 

– Paikallisen sopimisen lisääminen parantaisi yritysten mahdollisuuksia vastata kilpailuun ja palvella asiakkaitaan. Se olisi tehokas tapa lisätä työn kysyntää. Paikallista sopimista pitää edistää sekä työehtosopimus- että lakimuutoksin, Mäkynen sanoo.

Kantar TNS kysyi yrittäjiltä työllistämisen esteistä Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1006 yrittäjää.

Hallituksen työllisyystavoitteeseen tarvitaan pk-yrittäjät mukaan

Suomen Yrittäjien liittokokous tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta. 

– Jotta se voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään, Mäkynen muistuttaa.

– Toimenpiteitä tarvitaan pian, ja niiden on oltava vaikuttavia. Hallituksen on syytä edetä nopeasti. Muuten talouspolitiikan pohja pettää, Mäkynen avaa liittokokouksen linjaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

131 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Katso lista!

18 lokakuu, 2019 - 11:02

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 131 yritystä.

AAA-luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

AAKotipaikka Yritys Liikevaihto Liiketulos Espoo CWN-Direct Oy 1370000 295000 Espoo EnerSys Europe Oy 7431000 209000 Espoo Gredi Oy 1966000 233000 Espoo Nobina Finland South Oy 20716000 995000 Espoo Nobina Finland West Oy 57248000 726000 Espoo Raikuli Productions Oy 973000 439000 Eurajoki Ermail Oy 10359000 414000 Helsingfors Forbo Flooring Finland Oy 8417000 137000 Helsingfors Oy Unilink Ab 2295000 156000 Helsinki Oy Lore Ab 1172164 55618 Helsinki Orbinet Oy 382000 259000 Helsinki W-Packaging Oy   1920000 Helsinki Enkom Active Oy 5243000 381000 Helsinki Ratavo Oy 129000 93000 Helsinki Oy Gerhard Eriksson Ab 325000 1014000 Helsinki Kestokatto Oy 85000 53000 Helsinki Incap Oyj 2595000 1331000 Helsinki MA Engineering Oy 314000 877000 Helsinki LänsiAuto Leasing Oy 6918000 1352000 Helsinki MA-arkkitehdit Oy 228000 410000 Helsinki Tilitoimisto Anki Oy 385000 166000 Helsinki Delta Solutions (Finland) Oy 5944000 277000 Helsinki Ecorum Oy 1030000 264000 Helsinki Kometos Oy 4313000 -40000 Helsinki Oy Sports Car Center Ab 115894000 2796000 Helsinki SP-Holding Oy 827000 -18000 Helsinki Emere-Kiinteistöt Oy   71000 Helsinki Tapimare Oy 208000 138000 Helsinki Medelle Oy 359000 104000 Helsinki Valtakunnallinen valmennus- ja liikuntakeskus Oy 4252000 109000 Helsinki JH-Tek Oy 165000 85000 Helsinki Arkkiarina Oy 334000 24000 Helsinki Profitplan Oy 307000 255000 Helsinki Industrial Trading Helsinki Oy 1441000 129000 Helsinki Altia Oyj 205300000 14800000 Helsinki Aquilex Investor Oy 1119000 63000 Helsinki Attendo Mäntän Palvelukoti Oy 982000 307000 Helsinki Linea Konsultit Oy 819000 118000 Helsinki Attendo Palvelukoti Auringonrusko Oy 1106000 161000 Helsinki Nordkapp Creative Oy 3671000 229000 Helsinki INARO Oy 1492000 234000 Helsinki Plushouse Oy 3950000 110000 Helsinki Karl Storz Endoscopy Suomi Oy 4335000 36000 Helsinki QRT-invest Oy   351000 Helsinki Ketunlenkki Capital Oy 17000 249000 Helsinki Helsingin Musiikkitalo Oy 5404000 269000 Helsinki Kiinteistö Oy Alvar Aallon katu 1 4085000 222000 Helsinki Maya Consulting Oy 2117000 645000 Helsinki Leipomo Väyrynen Oy 1108000 127000 Helsinki Tesi Industrial Management Oy 13930000 Helsinki Federal Express Corporation Finland Oy 1830000 97000 Helsinki Servea Oy 594000 80000 Helsinki Suomen Diakoniaopisto - SDO Oy 19905000 813000 Honkajoki Grüne Fee Marketing Oy 167000 468000 Hyvinkää Oy NHS- Nordic Health Systems Ab 3112000 363000 Hämeenlinna Anro Oy   87000 Hämeenlinna Oy Delice Plus Ab 2141000 58000 Inari Meska-Set Oy 255000 27000 Janakkala Maanrakennus Aaltonen Oy 1524000 431000 Janakkala Rakennuspalvelu Teknorak Oy 3490000 750000 Joensuu Pekotek Oy 3421000 40000 Joensuu Ykkösteräs Oy 1149000 187000 Juupajoki Mäkinen & Pojat Oy 1259000 54000 Jyväskylä KRAFTBOYS Oy 1963000 1480000 Jyväskylä PH-Rakennuttajapalvelu Oy   213105 Kaavi Hongikon Kauppa Oy   203000 Kajaani Power Mining Oy   963414 Kankaanpää Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy 6538000 1557000 Kauhava Tapio Pirttinen Oy 1388000 156000 Kerava Höyrytys Oy 9652000 406000 Kirkkonummi Majvik Oy 3183000 109000 Kokkola Kaluste Åke Niemi Oy 882000 63000 Kokkola Kasikos oy 191000 119000 Kouvola KouMet Oy 6589000 252000 Kuusamo Ruka Safaris Oy 2985000 190000 Lahti Etelä-Suomen Kiinteistöhallinta Oy 405000 184000 Lahti Eurostal Oy 817000 1024000 Lahti Kiinteistö Oy Ansiokatu 1 553000 432000 Lahti JRS Pharma Oy 13167000 2719000 Lahti Aurio Hoiva Oy 2568000 609000 Lahtis Viking Malt Oy 36589000 6994000 Laihia Piccolo Group Oy   102349 Lappeenranta Avo-Putki Oy 4307000 34000 Lappeenranta Mavian Oy 162000 35000 Lempäälä Matiimi Oy 2266000 134000 Liperi Liperin Ikkuna Ky 893846 10855 Lohja Hyvinvointipalvelut Arjessa Oy 19406000 1825000 Loviisa Piikki ja Pora Rautiainen Oy 7043000 1116000 Mäntsälä Mäntsälän Autokatsastus Oy 626000 50000 Naantali Proviter Oy 4415000 877000 Nokia Purso Group Oy 954000 4696000 Närpes Oy Gulin Ab 2124000 450000 Oulu V.E. Lipponen Oy 3205000 13000 Oulu Esju Oy 12406000 769000 Oulu Proventia Oy 38299000 5807000 Oulu Metsola Lifestyle Oy 1896000 513000 Oulu Pharmados Oy 4782000 309000 Oulu Optiholmi Oy 479000 154000 Oulu Huoltovoima Oy   -34000 Pieksämäki Sähköpari Oy 2703000 401000 Pietarsaari Oy Tapio Koski Invest Ab   115000 Pori Suomen AM-Markkinointi Oy 1843000 48000 Pori Nurmi Hydro Oy   177000 Pyhäranta Framecomp Group Oy 264000 46000 Raisio Kiinteistö Oy Ystävyydenkatu 2 186000 87000 Ranua Ranuan Tarvikekeskus Oy 21211000 877000 Rauma BMH Technology Oy 53558000 971000 Rautalampi Sepon Kaluste Oy 1762000 10000 Salo Twig Com oy 4123000 1608000 Tampere Matkatoimisto Israela Oy 126000 54000 Tampere Fastpap Oy 2751807 50799 Tampere Planscape Technologies Oy 81000 93000 Tampere Enmac Oy 6554000 676000 Tampere VALOA design rhs Oy 970000 257000 Tampere TK Diagnostiikka Oy 334000 265000 Tampere Seclan Oy 1341000 170000 Tampere Ramport Oy 6706000 278000 Turku Muovitukku Siivonen Oy 2037000 215000 Turku Oy Jet-Lines Ltd 330000 17000 Turku Jimm's PC-store Oy 47215000 2225000 Tuusula Suurenmoiset Laulut Oy 1449000 765000 Vaasa Kyrönmaan Lähettipalvelu Oy Kytönen 872000 105000 Vantaa Rittal Oy 29784000 1012000 Vantaa Jorma Sihvonen Oy   136000 Vantaa Sesoma Oy 10948000 264000 Vantaa M. Pirinen Oy 203000 13000 Vantaa Kiinteistö Oy Tähtäinkuja 9/1 286000 139000 Varkaus Kuljetus Marko Kauppinen Oy 945000 241000 Vihti SRS Fenno-El Oy 4390000 263000 Virrat Finncont Oy 19035000 1993000 Ylöjärvi Studio-Decor Oy 1315000 63000        

Li Andersson haluaa Suomen Yrittäjät mukaan ministeriön työryhmään

17 lokakuu, 2019 - 17:50

Uudet työpaikat ovat syntyneet 2000-luvulla pääasiassa pieniin yrityksiin. Samaan aikaan yksinyrittäjien määrä on kasvanut 50 000:lla. Heitä on koko yrittäjäkunnasta jo noin kaksi kolmasosaa, parisataa tuhatta. Työelämä on kaiken kaikkiaan muuttumassa entistä enemmän pienyritys- ja yrittäjäpainotteisemmaksi.

Edellä mainittuun liittyen opetusministeri Li Andersson on päättänyt kutsua Suomen Yrittäjät opetusministeriön asettamaan työmarkkinajärjestöjen jatkuvan oppimisen työryhmään.

– Työn murros on ilmiö, johon suomalaisen yhteiskunnan täytyy etsiä vastauksia yhdessä. Sen myötä osaamisvaatimukset ovat kasvussa alalla kuin alalla ja tarve päivittää osaamista läpi työuran kasvaa nyt nopeasti, sanoo Andersson.

– On tärkeää, että myös pienissä yrityksissä ja yksityisyrittäjinä työskentelevät voivat päivittää osaamistaan. Usein esteenä työn ohella tapahtuvalle osaamisen päivittämiselle on tiivistettynä raha tai aika. Toivon, että löydämme molempiin ratkaisuja, jotka sopivat pienten yritysten ja yksityisyrittäjien tarpeisiin, Andersson toteaa.

– Esitän Suomen Yrittäjien osallistumista jatkuvan oppimisen työmarkkinajärjestöjen työryhmän toimintaan ja asia käsitellään työryhmän ensimmäisessä kokouksessa, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Pk-yrityksissä koulutusresurssien puutetta

Ministeri Andersson haluaa Yrittäjien tuovan työryhmään ennen kaikkea pk-yrityskentän tuntemusta. Hän nostaa esiin merkittävän ongelman: yli 40 % suomalaisista yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen kasvun rajoitteeksi.

– PK-sektorin yrityksissä myös panostetaan vähemmän henkilöstön koulutukseen, johtuen resurssien puutteesta. Suomalainen yritysmaailma ja hallitus jakavat tavoitteen suomalaisten osaamistason nostamisesta. Nyt on tärkeää löytää yhdessä keinot tavoitteen saavuttamiseksi, Andersson sanoo.

– Näen asian myös niin, että jos pienemmissä yrityksissä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle, se hankaloittaa niiden työvoiman saatavuutta suhteessa isompiin yrityksiin.

Miten pienimmät yritykset ja yksinyrittäjät pitää huomioida jatkuvan oppimisen uudistuksessa?

– Tämä ratkaistaan työryhmän työn aikana, en halua tässä vaiheessa rajata työryhmän mahdollisuuksia ja luovuutta. Keskeistä on kuitenkin huomioida, miltä työmarkkinat Suomessa tänä päivänä näyttävät: työntekijöiden ja työllistävien työnantajien ohella esimerkiksi itsensä työllistäminen on kasvanut erittäin paljon.

Li Anderssonin mukaan tärkeimmät tavoitteet jatkuvan oppimisen työryhmien työlle ovat, että koulutukselle ja kouluttautumiselle luodaan erilaisia opinpolkuja ja rakenteita, jotka aidosti mahdollistavat etenkin eniten koulutuksen tarpeessa olevien hakeutumista eri koulutusten piiriin.

– Tällä hetkellä aikuisiän opinnot kasaantuvat paljolti jo valmiiksi korkeasti koulutetuille. Pidän tärkeänä, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset löytäisivät jatkuvan oppimisen pariin. Yksi keino tähän olisi helpottaa työttömyysturvalla opiskelemista työllistymisen tukemiseksi, Andersson toteaa.

Digitalisaatiolle kouluarvosana 8

Li Anderssonin mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne digitalisaatiossa on varsin hyvä ja kehitystä on tapahtunut myös aivan viime vuosina.

– On kuitenkin selvää, että myös parantamisen varaa on. Siksi annan Suomen digitalisaation tasoa kuvaavaksi arvosanaksi kehityskelpoisen kahdeksikon.

– Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa usein varsin korkealle. Yrityksemme ovat kilpailukykyisiä ja digitaaliset ratkaisut ovat laajasti käytössä, ministeri huomauttaa.

Myös tekoälyn hyödyntämiseen on lähdetty Suomessa aktiivisesti. Julkishallintokin on päässyt digitalisaation hyödyntämisessä ja siihen sopeutumisessa hyvään alkuun.

– Esimerkiksi Kelassa ja Verohallinnossa on pohdittu digitalisaation mahdollisuuksia varsin laajasti, muun muassa ennakoivien julkisten palveluiden näkökulmasta. Kirittävää kuitenkin on. Suomi ja Eurooppa ovat Yhdysvaltoja ja Kiinaa jäljessä tekoälyn kehittämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä, Andersson toteaa.

Miten kaikki pidetään mukana?

– Myös digitalisaation kohdalla keskeinen kysymys on, miten onnistumme pitämään kaikki mukana, ministeri Andersson pohtii.

Hän huomauttaa, että digitalisaation mukanaan tuomat muutokset työhön tarkoittavat uudenlaisia osaamisvaatimuksia alalla kuin alalla ja suomalaisten perusdigitaidoista löytyy merkittäviä puutteita erityisesti vanhemmista ikäluokista.

– Toivon jatkuvan oppimisen työryhmän löytävän vastauksia digitalisaation mukanaan tuomiin osaamishaasteisiin.

Vanhoja ammatteja häviää, mutta uusia tulee tilalle. Mitkä voisivat olla Suomen painopisteitä tässä kehityksessä? Kuinka hyvin tätä voidaan ohjata ja ennakoida, eikä pelkästään yrittää sopeutua?

– Uskon itse, että ilmastonmuutos ja digitalisaatio asettavat tulevaisuudessa suurimmat liiketoiminnan reunaehdot. 2020-luvun uudistavan elinkeinopolitiikan on pystyttävä luomaan investointeja nämä reunaehdot huomioiden ja hyödyntäen.

– Uskon, että tulevaisuuden menestys ja arvonluonti on siitä kiinni, miten nopeasti Suomi sisäistää digitalisaation ja ilmastonmuutoksen väliin muodostuvan pelikentän, Andersson sanoo.

Hän painottaa, että osana työelämän uudistusta ja teknologian kehitystä on tärkeää myös varata riittävän nopealla aikavälillä riittävä rahoitus TKI-investointien nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:stä.

– Tähän pyrkiessä on huomioitava, että merkittävä osa kaikista tämänhetkisistä yritystuista estävät yritysten uudistumista. Pidän järkevänä, että TKI-rahoitusta yritettäisiin hakea merkittävissä määrin uudistumista ehkäiseviä yritystuista, Andersson sanoo.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Sivut