Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 31 min sitten

Konkurssihakemuksia aiotaan rajoittaa – Ministeriössä teossa lakiesitys koronan vuoksi

6 tuntia 11 min sitten

– Autamme yrityksiä välttämään konkurssin, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) .

Konkurssin edellytyksenä on maksukyvyttömyys. Konkurssilaissa yritys oletetaan maksukyvyttömäksi, jos se ei ole maksanut velkaansa viikon päästä siitä, kun se on saanut maksukehotuksen. Lakimuutoksella tämä olettama tilapäisesti poistetaan. Maksukyvyttömyyden pitää olla pidempikestoista, jotta velkoja voi tehdä konkurssihakemuksen.

– Koronaepidemia ei ole pysyvä olotila. Se menee kyllä ohi. Epidemiasta johtuva maksukyvyttömyyskään ei ole pysyvää. Viikon maksusäännöstä luopumisella haluamme helpottaa yritysten ahdinkoa, jotta ne pärjäävät tämän vaikean ajan yli, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson painottaa.

– Tämä on tärkeä asia. Myös yritys- ja maksukyvyttömyyslainsäädännössä kannattaa tehdä toimia, jotka helpottavat kriisistä selviytymistä, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Oikeusministeriössä valmistelussa olevan muutoksen odotetaan vaikuttavan myös perintäyhtiöiden toimintaan ja rajoittavan konkurssiuhan käyttämistä perinnässä. Näin varmistetaan, että velkojat eivät käytä konkurssiuhkaista maksukehotusta, kun ne perivät saatavia yrityksiltä, jotka ovat joutuneet koronaepidemian vuoksi vaikeuksiin.

toimitus(at)yrittajat.fi

 

Yrittäjä, nyt kannattaa etsiä bisnestä myös julkisista hankinnoista – Katso tietoisku asiasta

7 tuntia 26 min sitten

Yrittäjä löytää helposti häntä kiinnostavat tarjouspyynnöt sähköisistä portaaleista.

– Tietyt euromääräiset kynnysarvot ylittävät hankinnat löytyvät kätevästi verkkosivusto Hilmasta. Sinne voit asettaa alue- tai toimialakohtaisia hakuvahteja. Tällöin avoinna olevat kilpailutukset tulevat sähköpostiisi, sanoo Keski-Suomen hankintaneuvoja Veli Puttonen.

Varsinkin pienhankinnoissa paljon mahdollisuuksia

Tavanomaisesti EU-hankintojen kynnysarvo on 214 000 euroa ja kansallisten arvojen kynnysarvo on 60 000 euroa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että nämä euromäärät ylittävät hankinnat on kilpailutettava avoimesti ja ilmoitukset niistä on laitettava Hilmaan.

Näiden lisäksi kunnat tekevät lukuisia pienempiä hankintoja. Nämä niin sanotut pienhankinnat tarjoavat yrityksille lukuisia bisnesmahdollisuuksia. Suomen Yrittäjät on kannustanut kuntia julkistamaan pienhankinnatkin mahdollisimman avoimesti verkossa.

– Pienhankinnat löytyvät esimerkiksi Cloudiasta tai hankintajärjestelmä HankintaSamposta riippuen siitä, mitä järjestelmää kunta hankinnoissaan käyttää, kertoo Kymenlaakson hankintaneuvoja Marita Melkko.

– Monella kunnalla on käytössään myös kilpailutuskalenteri. Niistä voi saada arvokasta tietoa hankittavista tavaroista tai palveluista ja tulossa olevista kilpailutuksista. Usein ne sisältävät tiedot hankinnan valmistelijasta yhteystietoineen, Melkko sanoo.

– Erilaiset maksulliset vahtipalvelut, kuten Mercell kokoaa keskitetysti julkisia hankintailmoituksia kaikista saatavilla olevista lähteistä ja välittää ne sähköpostiisi, Melkko toteaa.

– Voit olla yhteydessä myös suoraan lähialueesi kuntiin ja kysyä eri toimialoilta tulevista hankinnoista ja markkinoida palvelujasi, Veli Puttonen suosittaa.

– Myös me alueelliset hankintaneuvojat ja hankinta-asiamiehet autamme teitä pääsemään julkisiin hankintoihin mukaan. Ottakaa rohkeasti meihin yhteyttä, Veli Puttonen sanoo.

Hankinnat liikkeelle koronakriisin aikana

Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto ovat yhdessä suositelleet kuntia edelleen jatkamaan hankintojaan, eikä laittamaan koronakriisin ajaksi ostoja jäihin.

– Olemme suositelleet kuntia selvittämään, onko niiden mahdollista aikaistaa hankintojaan. Erityisen tärkeää miettiä välittömästi hankintoihin elinvoimaa edistäviä ratkaisuja, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala.

– Kunnista on tullut useita myönteisiä viestejä siitä, että ne pyrkivät tekemään kaikkensa ja mahdollisimman nopeasti, Tikkala lisää.

Katso tietoiskut netissä

Suomen Yrittäjät järjestää tietoiskut julkisista hankinnoista koronakriisissä. Toinen tietoiskuista on tarkoitettu yrittäjälle ja toinen julkisille hankkijoille. Hankkijoille pidettävä webinaari toteutetaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.

Tietoisku julkisista hankinnoista yrittäjille järjestetään keskiviikkona 1.4. kello 13–14. Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Tietoiskussa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä on julkinen hankinta?
  • Mistä löydän tarjouspyynnöt?
  • Mitä teen tarjouspyynnön kanssa?
  • Ratkaiseeko vain hinta?
  • Mistä saan neuvoja ja apua myöhemmin?

Tietoisku on tarkoitettu yrittäjille ja yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita käymään kauppaa julkisen sektorin kanssa. Tietoisku auttaa yrittäjän alkuun, kertoo perusasiat ja antaa vinkit tarjouspyynnön jättämiseksi.

Tietoisku sopii niin yksinyrittäjille kuin työnantajayrittäjälle ja on avoin kaikille yrittäjille.

Kunnille maanantaina 30.3. kello 12.30 pidettävä tietoisku järjestetään yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Kunnille hankintoja tekevät voivat ilmoittautua mukaan tietoiskuun tästä linkistä.

Löydät apua ja tietoa täältä

Kaikissa hankintoihin liittyvissä asioissa yrittäjiä auttavat Suomen Yrittäjien hankintaneuvojat eri puolilla maata.

Suomen Yrittäjien opas Yrityksille bisnestä hankinnoista löytyy täältä

Suomen Yrittäjien ja Kuntaliiton yhteiset suositukset kunnille ja yrittäjille koronakriisin ajaksi löydät täältä.

toimitus(at)yrittajat.fi

Pienyrittäjiä tukevia verkkokauppoja nousee nyt kuin sieniä sateella – Katso lista tästä

10 tuntia 43 min sitten

Nearby.fi on yksi tuoreimmista pienyrittäjiä auttavista valtakunnallisista verkkokaupoista. Alun perin se perustettiin tukemaan Nurmijärven paikallisia yrityksiä.

Koronakriisin seurauksena sivuston perustajat päättivät avata palvelun kaikille suomalaisille pienyrityksille. Nyt yrityksiä on mukana yli 20.

– Koronan takia olemme lisänneet mukaan uusia paikkakuntia, muun muassa Sastamalan ja Lohjan, Nearby.fin perustajiin kuuluva Viivi Niemi kertoo.

Sivustolle on perustettu omia verkkokauppoja muun muassa käsityö- ja elintarvikealojen yrityksille. Moni yritys valmistaa tuotteensa itse.

– Pääsääntöisesti mukana olevat yritykset työllistävät 1-5 henkilöä. Olemme huomanneet, että tänä vaikeana aikana moni kuluttaja haluaa tukea pienyrittäjyyttä. Tällaisen sivuston kautta yritykset ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta.

Niemi on pannut merkille, että verkkokaupan ansiosta moni pieni yritys on saanut apua hiljentyneeseen myyntiin.

– Paljon on kiinni siitä, mitä myydään. Hygieniatuotteet kuten pyykkietikat ja saippuat myyvät nyt todella hyvin. Osa tuotteista ei sen sijaan liiku.

Käsityötuotteita ostetaan Niemen mukaan esimerkiksi lahjaksi isovanhemmille, joita ei voi nyt tavata fyysisesti. Ostoksilla on mahdollista ilahduttaa läheisiä. Myös lahjakortit menevät kaupaksi.

Täältä löydät lisää kauppapaikkoja

Nearby.fin perustajat ovat kokeneita myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Niemi vastaa päätoimessaan ison yrityksen verkkokaupasta.

– Emme osaa itse tehdä tuotteita. Sen takia halusimme yhdistää voimamme ja tukea pienyrittäjiä. Teemme sivustoa vapaa-ajallamme, se ei ole meille bisnes. Viime yönä lisäsin tuotteita yhdelle kauppiaalle yhteen asti, vaikka tiedän, että en saa tästä työstä koskaan euroakaan.

Nearby.fihin pääsee myyjäksi laittamalla sähköpostia osoitteeseen  info@nearby.fi'); // --> //--> .

– Perustamme 1-2 päivässä kauppiaalle oman verkkokaupan ja lisätään alkuun kauppaan muutamia tuotteita. Sen jälkeen opetamme kauppiaalle, miten hän voi lisätä tuotteita itse. Suurin kynnys yrittäjillä on pelko verkkokauppatoiminnan vaikeudesta ja ylläpidosta.

Suomen Yrittäjien perustamalle verkkosivustolle kootaan jatkossa tietoa Nearby.fin kaltaisista palveluista, jotka tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden tukea omalta vaikeassa tilanteessa olevia pienyrityksiä.

Auta pientä -sivustolta pääsee Synergia-yrityshakuun, josta voi etsiä oman alueen yritysten palveluita.

Mainostoimisto lähti tukemaan yrityksiä

Monet verkkokauppa-alan ja markkinoinnin ammattilaiset ovat heränneet kasvaneeseen tarpeeseen auttaa kotimaisia pk-yrityksiä. Yksi niistä on Vilkas Group Oy, joka on perustanut yhteistyökumppaniensa kanssa Pelastetaankauppa.fi -nimisen kauppapaikan. Palvelussa kaupat on jaoteltu tuotekategorioiden ja maakuntien perusteella. Vilkas Group tarjoaa palveluunsa verkkokaupan maksutta kuudeksi kuukaudeksi.

Mainostoimisto Groteski on perustanut Valitseviisaasti.fi -sivuston, jonka tavoitteena on saada kuluttajille kattavasti tietoa paikallisten yritysten tukemiseen tarkoitetuista kaupallisista kanavista. Valitse viisaasti -sivustolle jokainen yritys, yhdistys ja urheiluseura voi lisätä oman tuotteensa tai palvelunsa. Yrittäjä itse on vastuussa tietojen päivittämisestä ja niiden oikeellisuudesta. 

Elämyslahjat Oy keskittyy saman nimisessä palvelussaan eri alojen yritysten lahjakorttien myymiseen. Yritys perii komission toteutuneista myynneistä.

Timma.fi tarjoaa lahjakortteja kauneus- ja hyvinvointialojen yrityksiin. Palvelun kautta oli sunnuntaihin mennessä ostettu lahjakortteja jo yli 100 000 euron arvosta parin viime viikon aikana.

Paljon talkootyötä yrittäjien hyväksi

Olemme kertoneet aikaisemmin muista kauppapaikoista, joiden taustalla on digitaalisen myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia.

Yksi kaupoista on Sisumarket, jonka takana on luovan toimiston Måndagin perustaja Arto Sivonen. Hän tiedusteli sosiaalisessa mediassa, ketkä olisivat valmiita rakentamaan verkkokauppaa yrittäjien tukemiseksi.

Sisumarketista löytyy muun muassa eri alojen lahjakortteja ja etävalmennuspalveluita.

Jyväskylälälisen Tiimiakatemian 12 opiskelijan ryhmä julkaisi äskettäin Tueyrittajaa.fi -sivuston, jolla tarjotaan muun muassa webinaareja.

Muita yrittäjiä tukevia palveluita löytyy muun muassa seuraavilta sivustoilta: Karanteenissa.fiTurvataantulevaisuus.fi, Pelastetaanpalvelut.fi, Starttipaja.fi

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nyt jos koskaan kannattaa toimittaa ajantasaiset tilinpäätöstiedot pika-pikaa PRH:lle – Muuten rahoitushakemusten käsittely hidastuu

28 maaliskuu, 2020 - 18:22

Rahoittajat, kuten pankit ja Finnvera hyödyntävät Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tietoja. Suomen Asiakastieto, Bisnode ja muut luottoluokittajat ostavat tilinpäätöstietoja PRH:ltä ja hyödyntävät niitä rating-tiedoissa.

Pk-liiketoiminnan tilinpäätösanalyyseistä Finnverassa vastaava kehityspäällikkö Merja Hautaniemi kertoo heidän törmänneen nyt hakemusrumban keskellä siihen, etteivät yritykset välttämättä ole toimittaneet edes vanhempia tilinpäätöksiään PRH:lle.

Normaaliolosuhteissa hakemuksen mukana tulevat tilinpäätöstiedot käsitellään käsin, mutta nyt poikkeustilanteessa Finnvera hyödyntää omassa prosessissaan robotiikkaa.

– Kun tiedot on toimitettu PRH:lle, robotti pystyy käsittelemään tilinpäätöksiä prosessin osana nopeasti, mikä edesauttaa hakemusten käsittelyä.

– Yrittäjät voivat siis itse jouduttaa hakemustensa käsittelyä pankeissa ja Finnveralla laittamalla tilinpäätökset pikimmiten PRH:lle, mistä ne soljuvat nopeasti järjestelmiin, Hautaniemi korostaa.

Jos yritys ei toimita tilinpäätöstietoja PRH:een, saattaa sen rating-luokka olla todellista huonompi tietojen puuttumisen vuoksi.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

 

Uudenmaan sulku huolettaa tavaraliikennettä – Raskas liikenne toivoo ns. vihreää kaistaa

28 maaliskuu, 2020 - 14:53

Tavaraliikenteen häiriötön sujuvuus on erittäin tärkeää vallitsevassa poikkeustilanteessa. Poikkeussäännösten tavoitteena on tehokkaasti torjua koronavirustartuntoja estämällä henkilöiden liikkuvuutta yli Uudenmaan maakuntarajan silloin, kun kyse ei ole välttämättömästä liikkumisesta. SKAL muistuttaa, että samalla tavaraliikenteen tulee jatkua mahdollisimman normaalisti.

– Kun tavaraliikennettä ei ole tarkoitus rajoittaa, ei sen pysäyttämiseen eikä siihen liittyvien asiakirjojen tarkastamiseen ole valmiuslain puolesta tarvetta, sanoo SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.

– SKAL pitää tärkeänä, että poliisin ohjeistuksessa ja käytännön valvontatoimissa otetaan huomioon tavaraliikenteen ajoneuvojen sujuva kulku. Aina kun tilanne sallii, tavaraliikenteelle pitää järjestää tarkastuspisteen yhteyteen oma erillinen kaista.

Uudeltamaalta lähtee tavaraa muualle Suomeen 10 000 kuorma-auton voimin päivittäin

Iiro Lehtosen arvion mukaan Uudeltamaalta, erityisesti pääkaupunkiseudulta, suuntaa muualle maahan päivittäin noin 10 000 kuorma-autoa. Valtaosa Suomen raskaasta liikenteestä liikennöi Uudeltamaalta käsin, koska Uudellamaalla sijaitsevat satamat ja terminaalit.

Poikkeusoloissakin maanteiden tavaraliikenne palvelee yhteiskuntaa ja on varmistamassa, että kaupat ja kuluttajat saavat tarvitsemiaan hyödykkeitä, ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset säilyvät.

SKALin tämänhetkisten tietojen mukaan viranomaisten viesti on, ettei raskaalle liikenteelle voida taata omia kaistoja.

– Nyt olemme kuitenkin saaneet Poliisin puolelta sellaista viestiä, että heillä on pyrkimys omiin kaistoihin silloin, kun se on mahdollista. Sitä ei vielä tiedä, mitä lopun kaiken tarkastuspisteillä tapahtuu.

– Ennakoimme, että tarkastusten suhteen tulee haasteita 2-tiellä Poriin päin vähäisen tilan takia.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Helsingin kaupunki ei peri vuokria yritysvuokralaisiltaan, jos niiden toimintaedellytykset ovat vaikeuksissa koronan takia– katso lista toimialoista

28 maaliskuu, 2020 - 13:40

Kaupunki toteaa tiedotteessaan, että koronaviruskriisin aiheuttama tilanne on olennaisesti muuttanut toimintaedellytyksiä myös kaupungin yritysvuokralaisten kohdalla. Viranomaiset ovat asettaneet Ravintola- kahvila- ja anniskelupaikat toimintakieltoon toukokuun loppuun saakka, joten se vaikuttaa niiden yrittäjien yritystoiminnan harjoittamisen edellytyksiin, joiden toiminta perustuu asiakaskäynteihin. Kaupungin ohjeistus koskee myös sisäliikuntapalveluita tuottavia toimijoita.

Kaupunki on tehnyt selvityksen koronaviruksesta johtuvan tilanteen vaikutuksista eri yritystoimintoihin kaupungin liikehuoneistoissa, muissa liiketiloissa ja sekä toripaikoilla.

Selvityksen perusteella kaupunki katsoo, että se voi vapauttaa vuokranmaksusta huhtikuusta kesäkuuhun saakka vuokralaiset ravintoloiden ja muut ruokapalveluiden yrittäjät, myymälät, taide-, musiikki- ja tapahtumatoiminta sekä ohjelma- ja juhlapalveluiden tarjoajat, liike-elämän palveluista hautomo-, kasvupalvelut ja muu uutta yrittäjyyttä edistävä toiminta, kampaamot, kauneushoitolat sekä liikunta- ja terveyspalvelut mukaan lukien hieronta ja fysioterapia. Lisäksi vapautus koskee toripaikoista perittävää vuokraa.

Kattamattomat terassit mukana vuokrahelpotuksissa

Kaupunki ei peri myöskään kattamattomien terassialueiden vuokria huhti- ja toukokuussa, sillä koronatilanteen vuoksi ravintoloiden terasseineen tulee näillä näkymin pysyä suljettuna toukokuun loppuun asti. Tällaisia terassipaikkoja kaupungilla on 359 kappaletta.

– Vuokralaisten ei tarvitse purkaa terassialueiden rakenteita kevään ajaksi. Alue tulee kuitenkin pitää siistinä, ja kalusteet tulee siirtää pois tai kasata siististi pois käytöstä, kaupunki ohjeistaa.

Kaupunki on vuokrannut terassialueita myös neljää katettua terassia varten. Vuokranmaksun keskeyttäminen ei koske näitä kohteita. Myös ruokaa ja elintarvikkeita myyvien kioskien paikoista peritään vuokraa tavalliseen tapaan, koska ravintoloiden aukiolokielto ei koske niiden toimintaa.

Harkinnan mukaan myös muiden on mahdollista saada vuokranalennusta

Vuokranmaksun vapautukset näillä toimialoilla tapahtuvat automaattisesti eli yrittäjän ei tarvitse olla erikseen yhteydessä kaupunkiin. Muiden toimialojen yrityksiä voidaan vapauttaa vuokranmaksusta tilanteen mukaan erillisen tarkastelun kautta.

Maksuvapautuksen aikana vuokralainen saa harjoittaa vuokrasopimuksen tarkoittamaa toimintaa, lukuun ottamatta valtion viranomaisen asettaman toimintakiellon alaista toimintaa. Toiminnasta on ilmoitettava vuokranantajan edustajalle.

Kaupunki suosittaa myös tytäryhteisöjään ottamaan huomioon tämän vuokravapautuslinjauksen taloudellisen liikkumavaransa puitteissa.

Vuokravapautuksen lopullinen kesto riippuu niin valtion määräyksen voimassaolon kestosta, kuin myös koronaviruksen aiheuttaman yritystoimintaa kohdanneen haitan kestosta.

Kauppahallit kiinni – Hakaniemi pysyy auki yrittäjien pyynnöstä

Kaupunki on päättänyt sulkea myös Vanhan kauppahallin ja Hietalahden kauppahallin. Hietalahden hallin ovet sulkeutuvat lauantaina 28. maaliskuuta. Vanhan kauppahallin viimeinen aukiolopäivä on torstai 9. huhtikuuta.

Hallien uudelleen avaaminen riippuu koronatilanteen kehittymisestä ja siitä, kuinka pitkään poikkeusolot jatkuvat.

Hakaniemen väliaikaisen kauppahallin toiminta jatkuu ravintolatoimintoja lukuun ottamatta normaalisti halliyrittäjien pyynnöstä. Hallissa kiinnitetään erityistä huomiota siivoukseen ja hyvän hygienian ylläpitämiseen.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjille luvattiin suoraa tukea, mutta moni yksityiskohta jää vielä auki – Avaus on kuitenkin hyvä

28 maaliskuu, 2020 - 11:14

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti perjantai-iltana yksinyrittäjätuesta, jota kunnat alkavat jakaa yksinyrittäjille. Tukeen varataan 100 miljoonaa euroa eduskunnan torstaina päättämästä miljardin euron tukisummasta.

– On hyvä, että yksinyrittäjille aletaan suunnata suoraa tukea. Arvostamme, että yrittäjien hätähuuto on kuultu, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi.

Aloite on hyvä, mutta kaikki yrittäjät eivät ole siihen tyytyväisiä. Yrittäjäjärjestö on saanut paljon yhteydenottoja ja kommentteja sosiaalisen median kanavissa, joissa yksinyrittäjät kokevat jäävänsä eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin yrittäjiin, sillä tukimuodot eivät ole riittäviä.

Lisäksi hämmennystä aiheuttaa moni avoimeksi jäävä kysymys ja yksityiskohta, joihin ei vielä ole vastausta. Vielä on epäselvää, keitä kaikkia tuki koskee.

– Tämä on kuitenkin hyvä päänavaus. Hallitus teki eilen poliittisen linjauksen, vaikka mallin yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Me olemme jo viestineet valmistelijoille useista huomioitavista tekijöistä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Yksityiskohdat vielä auki

Yksinyrittäjätuen valmistelu on vielä kesken. Ensiarvioiden perusteella on yrittäjäryhmiä, jotka uhkaavat jäädä tukien ulkopuolelle.

– Yksityiskohtia on päättämättä. Tarvitaan kokonaisuus, joka toimii nopeasti mutta on reilu ja huomioi yrittäjyyden monimuotoisuuden, Pentikäinen vaatii.

Kaksi kolmesta yrittäjästä on yksinyrittäjiä. Heidän määränsä on voimakkaasti kasvanut 2000-luvulla.

Monet yksinyrittäjät ovat menettäneet myynnistään yli puolet jo kriisin alkumetreillä. Tukea siis tarvitaan.

Yrittäjät arvelee, että raha nyt julkistetut tuet riittävät vain alkuun.

Järjestön mielestä kaikkien yrittäjätukien kohdentumista eri kokoisiin yrityksiin pitää pohtia huolella. Muutoksia tarvitaan, ja niihin on oltava työ- ja elinkeinoministeriössä valmius.

– Pitää laajasti ymmärtää, että hyvin harva tämän ajan yksinyrittäjä yrittää yksin. Hän muodostaa usein toisten yksinyrittäjien kanssa verkoston, jolla voi olla laajaa liiketoimintaa, Pentikäinen sanoo.

Kunta hyvä yhteistyökumppani

Ministeriön mukaan tuen edellytys on kannattava yritystoiminta ennen koronakriisiä. Kun tuki on haettavissa, sitä on käytettävissä kaikkiin yritystoiminnan kuluihin, erityisesti kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin. Tukiohjelma on määräaikainen ja se on voimassa kuusi kuukautta.

Tukea jakaa kunta ja sen elinkeinotoimi.

Kunta on hyvä tuen jaon kanava, sillä Business Finland, Ely-keskukset ja Finnvera hukkuvat hakemuksiin.

– Kunta on yleensä lähellä yrittäjää, ja toimii hyvin monessa kunnassa. Jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tuen tasavertaisuuteen, Pentikäinen toteaa.

– Jos yrittäjä kokee olevansa väliinputoaja, kannattaa olla yhteydessä yrittäjäjärjestöön. Yritämme huolehtia, että kaikki tukia tarvitsevat saavat niitä, hän sanoo.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjät voivat pian hakea koronatukea kunnilta – ja saada rinnalla myös työttömyystukea

27 maaliskuu, 2020 - 20:40

Tukea voidaan myöntää rinnakkain yrittäjille laajennetun työttömyysturvan kanssa. Tukea ei voi vielä hakea, koska sen kaikkia yksityiskohtia ei ole ratkaistu. Tiedossa ei esimerkiksi ole, mikä on tuen euromäärä per yksinyrittäjä tai missä rajoissa se voi vaihdella.

Suomen Yrittäjät ilmoittaa kaikissa kanavissaan heti, kun tuen hakemisen päivämäärä on tiedossa.

Tukea on jaossa yksinyrittäjille 100 miljoonaa euroa puolen vuoden ajan. TEM:n mukaan tuen edellytyksenä on kannattava yritystoiminta ennen koronan aiheuttamaa katkoa toiminnalle.

Tuki olisi käytettävissä kaikkiin yritystoiminnasta aiheutuviin kuluihin, erityisesti yritystoiminnasta aiheutuviin kiinteisiin kustannuksiin, kuten vuokriin.

”Hyvä päänavaus”

– Tämä on hyvä päänavaus. Nyt valtio on sitoutunut 100 miljoonalla eurolla yksinyrittäjien suoraan tukeen ja mekanismin perusteet tälle on luotu, toteaa Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

– On todella tärkeää, että yksinyrittäjien huoli on kuultu. Korostan kuitenkin, että mallin ja sen toimeenpanon yksityiskohtia vielä valmistellaan. Selvää on myös se, että varmasti tulee jatkotarpeita kuten tiedämme muutenkin viimeisen viikon tapahtumista ja päätöksien täsmentymistä. Suomen Yrittäjät kannustaa kuitenkin nopeasti nyt luomaan selvät ohjeet, Kujala sanoo.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että tukea voidaan myöntää tietyin ehdoin rinnakkain yrittäjille laajennetun työttömyysturvan kanssa.

Kunnilla iso vastuu

Ratkaisussa valtion rahoittaman tuen käytännön työn hoitavat kunnat.

– Pidän kuntaa yrittäjälle läheisenä kumppanina varsinkin kriisin keskellä. Uskon, että kuntaorganisaatio pystyy jakamaan tämän rahoituksen tasavertaisesti ja nopeasti yrityksiin. Korostan nyt tuota nopeutta, Anssi Kujala painottaa.

Kujala muistuttaa, että Suomen Yrittäjien yksi vahvuus on kuntakohtainen paikallisyhdistysverkosto. Nyt kuntien ja yrittäjäyhdistysten yhteistyö tiivistyy tämänkin myötä.

Kujalan mukaan kunnissa on tärkeää huolehtia, että tuki on kaikkia samalla tavalla kohteleva.

Yksinyrittäjien kirjo on laaja

– Jatkovalmistelussa on syytä kuitenkin ottaa huomioon, että yksinyrittäjien kirjo on laaja. Liikevaihto voi olla 10 000 tai 300 000 euroa. Tämä on otettava huomioon, kun tämän tuen jakamisen käytännön ehtoja asetetaan, varatoimitusjohtaja Kujala huomauttaa.

Osa yksinyrittäjistä voi olla hänen mukaansa sellaisia, että on vielä katsottava ely-keskusten tai Business Finlandin rahoitusmahdollisuudetkin.

– Tahtotila on, mutta ei vielä esitystä ja on vielä useita yksityiskohtia ratkaistavana, Kujala sanoo.

Esimerkiksi usein jo yksinyrittäjä-termistä kuulee erilaisia tulkintoja. Ja usein se sekoitetaan toiminimi-muodossa toimiviin.

Yksinyrittäjiä toimii kuitenkin kaikissa yhtiömuodoissa. Entä sellaiset yrittäjät, jotka ovat osakaskumppaneita mutta eivät ole työsuhteessa yritykseen? Siksi tässäkin mielessä jatkovalmistelun tulee olla tarkkaa.

– Korostan nyt kuitenkin nopeutta sillä monen yksinyrittäjän kassavirta on tyrehtynyt jo kaksi viikkoa sitten, Anssi Kujala painottaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Ovatko tulorekisteritiedot ajan tasalla? Tietoja tarvitaan verojen maksujärjestelyyn ja päivärahojen maksamiseen

27 maaliskuu, 2020 - 15:29

Tulorekisterin tietoja käytetään monissa etuuspäätöksissä esimerkiksi silloin, kun lasketaan lomautusten päivärahoja.

– Yrityksen tulorekisteriin ilmoittamat palkkatiedot välitetään tulorekisteristä monelle eri viranomaiselle. On tärkeää, että tiedot ovat tulorekisterissä oikein, jotta päätökset perustuvat oikeisiin tietoihin. Jos tiedoissa on virhe ja työnantaja korjaa tietoja  tulorekisteriin,  sillä on vaikutus moneen paikkaan. Korjaus voi vaikuttaa viranomaisten aikaisemmin työnantajille tekemiin päätöksiin, kertoo Tulorekisteriyksikön johtaja Terhi Holmström.

Toisaalta monella yrittäjällä saattaa olla nyt tarvetta verojen maksujärjestelyyn, mikä osaltaan edellyttää tulorekisteri-ilmoitusten olevan kunnossa. On tärkeää, että tiedot on ilmoitettu ajallaan ja oikein.

Ilmoita palkkatiedot kattavasti – Tällöin selviät vähemmillä selvityspyynnöillä

Kun tiedot maksetuista palkoista on ilmoitettu tulorekisteriin kattavasti, jälkikäteen annettavien selvitysten, kuten palkkatodistusten määrä vähenee. Lisäksi etuuspäätökset voidaan käsitellä nopeammin, kun tiedot ovat käytössä suoraan tulorekisteristä.

  • Ilmoita tiedot tulorekisteriin eritellysti käyttäen 200-sarjan tulolajeja ja käytä tulojen ansaintajaksoja.
  • Ilmoita täydentävistä tiedoista ainakin työntekijän työsuhdetiedot ja poissaolotiedot.

Työnantaja voi myös omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että hänen työntekijöillään on mahdollisuus saada lomautustilanteessa ansiopäivärahaa sujuvasti ja nopeasti.

– Keskeisimpiä tietoja ansiopäivärahan maksamisessa ovat palkkatiedot. Niiden avulla selvitetään työssäoloehdon täyttyminen ja lasketaan ansiopäivärahan määrä. Kun tiedot ovat kattavasti tulorekisteristä saatavilla, ei työttömyysedun maksajan tarvitse pyytää tietoja palkkatodistuksilla ja muilla selvityksillä, mikä hidastaa edun myöntämisprosessia, Terhi Holmström kertoo.

Jos työnantaja ilmoittaa tulorekisteriin vain suppeat pakolliset tiedot, eivät ne riitä ansiopäivärahan laskemiseksi. Tällöin etuudenmaksaja joutuu pyytämään lisätietoja työnantajalta. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työtä etuuden maksajille sekä työnantajille ja lisää viiveitä ansiopäivärahan maksamisessa.

Tulorekisteritiedot ovat verojen maksujärjestelyyn pääsyn ehto

– Yritys voi päästä verojen helpotettuun maksujärjestelyyn, kun kaikki palkkatieto- ja erillistietoilmoitukset on annettu tulorekisteriin, Holmström muistuttaa.

Maksujärjestelyn avulla verojen maksuun saa lisää aikaa. Verohallinto ei siis ryhdy perintätoimenpiteisiin, jos sinulla on maksujärjestely voimassa.

Lue lisää: Voit hakea yrityksellesi maksujärjestelyä helpotetuin ehdoin 25.3. alkaen (vero.fi)

Korjaa virheelliset palkkatiedot tulorekisteriin

Jos tulorekisteriin ilmoitetuissa tiedoissa on virhe, työnantaja korjaa ilmoittamansa virheelliset tiedot tulorekisteriin. Korjatut tiedot välittyvät tulorekisteristä tiedon käyttäjille. Näin eri viranomaiset käyttävät oikeaa tietoa päätösten perustana.

Tulorekisteri ei voi tietoja korjata. Tulonsaaja voi käydä myös katsomassa tulorekisteristä itse palkkatietojaan, jotka työnantaja on sinne ilmoittanut.

Lue lisää Tulorekisterin sivuilta: Usein kysyttyjä kysymyksiä tulorekisteri-ilmoittamisesta ja koronatilanteesta 

Kuva: Getty Images

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Jari Sarasvuon kolme neuvoa koronakriisissä kamppaileville yrityksille: "Nyt pitää puristaa paskoja ideoita paperille"

27 maaliskuu, 2020 - 14:51

Trainers' Housen perustajalle Jari Sarasvuolle koronakriisissä on kyse hänen yrittäjäuransa viidennestä vakavasta lamasta.

– Otamme itsekin siipeemme, mutta minun vahtivuorollani yritys ei mene konkurssiin. Se on paljon luvattu, mutta olen uudestaan raivoisassa yrittäjämoodissa. Nyt on vimmaa.

– Minulla on viisi lasta. Neljällä on henkilötunnus ja yhdellä y-tunnus. Se on Trainers' House, jolla on 30-vuotissyntymäpäivä toukokuun 20. päivä.

Yrityksellä on Sarasvuon mukaan miljoonan euron kulut kuukaudessa. Se on osaltaan herättänyt tekemään töitä entistä enemmän.

– Kysymys kuuluu, miten nopeasti etämyynnistä pystyy laskuttamaan. Aamulla noustaan pian viiden jälkeen ja joskus puoli kymmenen maissa voi hiipiä hammaspesulle. Ihmisen täytyy olla varovainen, ettei pelko paisu liian suureksi. Pelko voi olla myös energisoiva asia, hän muistuttaa.

Sarasvuo on perustanut maksuttoman palvelun, jolla aikoo auttaa vaikeuksissa olevia pk-yrityksiä. Hän on nimennyt palvelun  "takamatkalaisten vastarintaliikkeeksi".

– Olemme kaikki takamatkalaisia, tämän tilanteen haavoittamia. Perustan pk-yrittäjien keskuuteen vastarintasoluja. Perusidea on auttaa niitä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia maksaa palvelustamme. Autamme heidät synkän ajan yli. Voi käydä niin, että selviytyjät maksavat palkan meille eri muodoissa vuosia myöhemmin.

Tehtävää Sarasvuo pitää tärkeänä koko Suomen kannalta.

– Lähes 60 prosenttia uusista työpaikoista syntyy alle 50 henkilöä työllistäviin pk-yrityksiin. Näissä yrityksissä on kolmasosa siitä työvoimasta, joka synnyttää verotuloja.

Jari Sarasvuon neuvot yrityksille 1. "Älä kuole nyt"

– Tämä pitää sisällään oletuksen, että ennen kriisiä yrityksen kassavirta oli positiivinen ja riskit maltillisia. Ohje koskee siis yrityksiä, jotka olivat hyvässä asemassa ennen tätä kaikkien lamojen äitiä.

– Herää varhain, ota tyhjä A4 ja kirjoita siihen otsikko: "Emme sittenkään kuole tässä kriisissä, jos". Sen jälkeen kellota kymmenen minuuttia ja tuota mahdollisimman monta ideaa siinä ajassa. Olen itse toiminut näin jokaisessa lamassa ja aina olen pelastunut. Näin pitää tehdä joka aamu, kunnes kriisi hellittää.

– Jos olet normaali ihminen, keksit kymmenessä minuutissa kymmenen ideaa. Jos et keksi, sinulla on jotain koronaakin pahempaa. Yrittäjät tyypillisesti keksivät 20 ideaa 10 minuutissa.

– Ei väliä, miten huonoja ideat ovat. Nyt pitää puristaa paskoja ideoita paperille. Ne, jotka tässä kriisissä lopulta jopa vaurastuvat, ovat sellaisia, jotka tekevät yli 30 ideaa. Itse puristan edelleen 30, tosin vaivoin. Se on suttuista käsialaa.

– Ideavirrasta löytyy aina muutama sellainen idea, jotka lykkäävät konkurssia kauemmaksi.

2. "On tullut aika viettää katkerat ja kauniit jäähyväiset"

– Kukaan ei uusiudu ilman, että luopuu vanhasta. Joudut ehkä hylkäämään työkavereita. Monelle ihmisille kyse on elämäntyön jatkumisesta. Samalla täytyy hyväksyä se, että se porukka, joka tähän kriisiin joutui yhdessä, ei ole se sama porukka, joka tästä selviää yhdessä. Joudumme joskus jättämään katkerat ja kauniit jäähyväiset.

– Ymmärrämme, että yrityksen tuote ei ollut sittenkään niin hyvä, kun se voisi olla. Ennen tätä kriisiä tuotteen akuutit kehitystarpeet eivät olleet yhtä kiireisiä ja välttämättömiä. Nyt ovat. Moni joutuu tekemään katkerat jäähyväiset myös sille tavalle toimia, johon on kiintynyt.

– Valmentajana elän ihmisistä. Nyt ihmiset ovat postimerkin kokoisia ruutuja näytöllä. Siitä huolimatta uusista valmennuksistani voi tulla parempia kuin vanhoista. Ei voi uusiutua, ellei luovu.

– Nyt voi olla viisasta olla lähettämättä laskua sellaisesta, mistä ennen lähetit. Ehkä pitää jopa luopua reilusta pelistä. Eräs asiakkaani oli pyytänyt helpotusta vuokraansa, mutta vuokranantaja oli heltymätön. Sovin hänen kanssaan, että vaikka se on tämän ihmisen moraalin vastaista, hän maksaa vuokrasta vain kaksi kolmasosaa.

3. "Ne jotka selviävät, menestyvät"

– Pitää olla suunnitelma riskinotolle tämän kriisin jälkeen. Heti, kun se on mitenkään mahdollista, pitää kasvattaa riskiä. Se tarkoittaa markkinointia, rekrytointia, uusia tuotteita. Jos vain valmistelee säästöjä, voi unohtaa yrittämisen.

– Vaikka asiakkaat eivät nyt maksaisikaan, pidä heistä kiinni. Kohta markkinaosuudet ovat halpoja.

– Tee enemmän töitä, veny, kärsi. Olen sanonut muutamalle yrittäjäkaverilleni, että kokeilevat, pystyvätkö tappamaan itsensä työnteolla. On iskettävä, kun aika tulee. Vanhasta riskistä on päästävä eroon.

Kuva: Meeri Utti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Älä mene lankaan: Huijaussoitto kiertää Business Finlandin nimissä – "Valitettavaa, että yritysten hätää käytetään hyväksi"

27 maaliskuu, 2020 - 13:40

Suomen Yrittäjille tulleiden ilmiantojen mukaan Suomessa kiertää tällä hetkellä automaattipuhelu, jolla yritetään ilmeisesti kalastella henkilötietoja koronakriisiin liittyvien avustusten varjolla.

Yrittäjiin tiedon huijauksesta välittänyt henkilö oli saanut soiton numerosta 09 42455186. Automaatti oli mainostanut muun muassa Business Finlandin palvelua.

– Emme todellakaan ole lähestyneet ihmisiä tästä numerosta, Tomi Korhonen Business Finlandin viestinnästä sanoo.

Korhonen kehottaa jättämään puhelut omaan arvoonsa.

– Nämä ovat aidosti ikäviä lieveilmiöitä. On valitettavaa, että yritysten hätää yritetään käyttää hyväksi. Kaikin puolin härskiä toimintaa.

Business Finland kehottaa yrityksiä olemaan valppaina vastaavissa kalasteluyrityksissä.

– Kannattaa aina olla tarttumatta huijaus- tai kalasteluyrityksiin. Jos on asiaa Business Finlandille, sitä varten ovat meidän omat kanavamme. 

Korhosen mukaan vastaavista soitoista kannattaa vinkata sähköpostiosoitteeseen poikkeusrahoitus@businessfinland.fi'); // --> //--> .

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Konkurssiaalto väistämätön – Pitkän linjan ravintoloitsija: ”Nyt on lohduton tilanne, ja ala tarvitsee valtion suoraa tukea”

27 maaliskuu, 2020 - 12:51

Konkurssiaaltoa voi helpottaa valtion suoran tuen turvin. A&S Ravintoloiden toimitusjohtaja Sakari Tainion mukaan yritys selvisi niin it-kuplan puhkeamisesta ja finanssikriisistä, joka vei 35-40 prosenttia myynnistä, mutta nyt ei edes tiedetä sitä, milloin ravintolat saa jälleen avata.

– Tämä on ihan eri luokkaa kuin kaksi kovaa taantumaa. Nyt ei ole mitään tietoa siitä, milloin saamme loppujen lopuksi avata ja koska asiakkaat palaavat. Lähitulevaisuus on sumea, ei tiedetä, kuinka kauan kriisi kestää.

– Konkursseja tai sulkemisia tulee olemaan lähiviikkoina, kesällä ja valitettavasti vielä ennen pikkujoulukautta nähdään lukuisia konkursseja.

Ravintoloitsijat kertoivat torstaina Yle Uutisille tarvitsevansa helpotusta ulosmyyntisäännöksiin ja vuokrien maksuun pärjätäkseen koronarajoitusten kanssa. Ravintoloitsija Sakari Tainion mukaan näyttää siltä, että 80-90 prosenttia kaikkien Suomen ravintoloiden työntekijöistä lomautetaan.

Tuore Aallon selvitys: Maksuvaikeuksia lähes puolelle jo kuukaudessa ilman tukea

Aalto-yliopiston Rahoituksen laitoksen tutkijat ovat selvittäneet, kuinka kauan matkailu- ja ravintola-alan yritysten kassat kestävät koronakriisistä ja ravintoloiden sulusta seurannutta liikevaihdon romahtamista. Raportin mukaan 39-50 prosenttia yrityksistä voi ajautua maksuvaikeuksiin jo kuukaudessa ilman ulkopuolista tukea. Selvitys perustuu käytettävissä oleviin tilinpäätöstietoihin ja keskittyy vain matkailu- ja ravintola-alan yritysten kassatilanteen riittävyyteen.

Anne ja Sakari Tainion perheyritykseen kuuluu tunnettuja ravintoloita Helsingissä, kuten Saslik ja Sirpalesaarella sijaitseva Saari. Heillä on lisäksi neljä ravintolaa Rovaniemellä. Tainiot joutuivat lomauttamaan lähes kaikki työntekijät toistaiseksi. A&S Ravintolat ja Nams Oy työllistävät toista sataa henkilöä. Koronakriisiin ei ole kukaan voinut varautua etukäteen.

– Nyt on lohduton tilanne, ja harmittaa syvästi henkilökunnan puolesta, emme ole ikinä tällaiseen joutuneet lähes 30-vuotisen ravintolayrittämisen aikana. Tärkeää on, että saamme rattaat pyörimään taas heti, kun sen aika on.

Take away -myynti ei Tainion mukaan ole ratkaisu heidän kaltaiselleen ruokaravintolayritysryppäälle.

– Sitä on erittäin haastavaa saada kannattavaksi. Tietynlaiset take away -pikaruokalahommat voivat toimia kannattavasti kriisin aikana.

Yrittäjä: ”Maksujen siirtämisellä loppuvuoteen ei ole mitään merkitystä, paine siirtyisi syksyyn”

Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry on sanonut, että jopa kolmasosa alan yrityksistä menee konkurssiin koronakriisin vuoksi. Ravintoloiden sulkemisen yksityiskohdat ovat vielä hallituksen käsittelyssä, sillä perustuslakivaliokunta vaatii kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullista kompensointia yrityksille. Näin vaatii myös oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Kokoomuksen mukaan koronatuki ravintola-alalle voisi perustua esimerkiksi edellisen 6-12 kuukauden myyntikatteeseen.

– Tärkeää olisi, että valtio tukisi suoraan yrityksiä ja että tuki menisi oikeudenmukaisesti. Myyntikatteen perusteella myönnettävä tuki olisi reilu. Vuokranantajien tulisi myös kantaa vastuu ja ottaa osaa talkoisiin tässä koko yhteiskuntaa koskevassa kriisissä, Tainio korostaa.

Eläkemaksujen ja vuokrien siirtäminen syksyyn ei ole pysyvä ratkaisu ravintola-alalla, koska se vain siirtäisi ongelmia syksyyn.

– Normaalilla liiketoiminnalla on vaikea selvitä kustannusten siirrosta, mikäli ei ole säästöjä.

– On yrittäjänä myös hyvä tiedostaa, että itse ei ole tehnyt mitään asioita väärin, Kaikesta huolimatta olen toiveikas, että kriisi menee ohi, ja meidän mahtava henkilökunta pääsee taas työhönsä, Tainio pohtii.

Kuva: A&S Ravintolat

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Tuoreen Yrittäjägallupin karut luvut kertovat koronakriisin vakavuudesta: Palkitun kampaamoketjun liikevaihto romahti, kaikki liikkeet suljettiin

27 maaliskuu, 2020 - 11:01

Tuore Yrittäjägallup avaa lukuina koronaviruksen vaikutuksia pk-yrityksiin. Tulosten perusteella yli puolella yrityksistä asiakkaiden määrä ja myynti ovat vähentyneet. Jo yli kolmannes työnantajayrityksistä on käynnistänyt lomautukset. Maksuvaikeuksiin on koronan takia joutunut 23 prosenttia yrityksistä.

– Vaikutus yrityksiin on dramaattinen. Se ei ole ihme, sillä talous on isolta osin pysäytetty tartuntataudin hallitsemiseksi. Se näkyy nopeasti yritysten kassojen kuivumisena ja siinä, että yritysten on pakko lomauttaa henkilöstöä. Tukitarve on valtava, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiteyttää.

Kantar TNS selvitti vaikutuksia Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Vastaajia oli kaikkiaan 1183. Kysely tehtiin 18.–24.3.2020. Tuloksissa eivät näy vielä hallituksen tuoreimpien rajoitustoimien vaikutukset.

Selvästi yli puolella vastaajista myynti ja asiakkaiden määrä on vähentynyt. Lähes neljänneksellä yrityksistä on ollut koronan takia maksuvaikeuksia. Työntekijät eivät ole päässeet töihin 13 prosentissa yrityksistä.  

Eniten ongelmia on ollut yli kymmenen henkilöä työllistävissä yrityksissä. Toimialoista eniten kärsii kauppa (85 prosenttia). Vähiten kärsii rakentaminen, mutta sielläkin yli puolet (55 prosenttia) on kohdannut ongelmia koronan vuoksi.

Menestynyt kampaamoketju koki kovan iskun

Vuonna 2018 Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon pokannut perheyritys Beautyhair Sirpa Mansner Oy sulki viime keskiviikkona kaikki 15 liikettään. Yrityksellä on noin 90 työntekijää.

– Lomautimme kaikki huhtikuun ajaksi. Ajatuksena tällä hetkellä on avata liikkeet 2. toukokuuta. Emme toki voi tietää, missä vaiheessa epidemia silloin on, toimitusjohtaja ja osaomistaja Nina Olander-Villegas sanoo.

Hallitus on esittänyt, että lomautusilmoitusaikaa lyhennetään nykyisestä 14 päivästä viiteen päivään. Myös määräaikaisten työntekijöiden lomautukset ovat poikkeustilanteessa mahdollisia. 

Esitys astuu voimaan mahdollisimman pian, mutta ei kuitenkaan takautuvasti. Muutokset ovat voimassa kesäkuun loppuun saakka.

Hallitus linjasi myös, että yhteistoimintalain piirissä olevat, vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset voivat käydä lomautuksia koskevat yt-neuvottelut nykyistä nopeammin.

Yrittäjämediat haastatteli runsas vuosi sitten kampaamoyrityksen perustajaa Sirpa Mansneria.

Myynti vähentynyt yli puolella yrityksistä 

Jopa 27 prosenttia Yrittäjägallupiin vastanneista yrityksistä myynti on vähentynyt koronan takia yli 50 prosenttia. Kahdeksalla prosentilla myynti on pysähtynyt kokonaan. Kaupan alalla lähes 40 prosenttia on menettänyt yli puolet myynnistään.

– On selvää, että yritysten tilanne on koko ajan heikentynyt. 

Vaikka kriisi on vasta puhjennut, jo 35 prosenttia työnantajavastaajista kertoo joutuneensa aloittamaan työntekijöiden lomautukset. Tämä tarkoittaa noin 35 000 työnantajayritystä. Eniten on lomautettu kaupan alalla ja toiseksi eniten teollisuudessa. 

– Arvioimme, että lomautusten piirissä on nopeasti jopa 300 000 työntekijää. Se on valtava haaste työttömyyskassoille, Pentikäinen sanoo.

Tulosten perusteella 28 prosentilla työnantajayrityksistä työntekijöitä oli jäänyt koronatilanteen vuoksi pois töistä, vaikka he eivät olisi sairaana. Näistä yrityksistä 61 prosenttia oli maksanut työntekijälle palkkaa kyseisessä tilanteessa.  

Pentikäinen: Lisää tukitoimia tarvitaan

Pentikäisen mukaan nykyinen tuki ei riitä yritysten pelastamiseen. 

– Olemme vasta kriisin alkumetreillä, ja moni yritys on jo polvillaan. Siksi on erittäin tarpeellista, että eduskunta päätti nostaa yritysten suorat tuet miljardiin. Se riittää alkuun, mutta lisätuen tarve on ilmeinen, kun kriisi pitkittyy, Pentikäinen sanoo. 

Myös yritysten lainoitukseen pitää saada vauhtia. Tällä hetkellä prosessi ei toimi riittävän hyvin eikä nopeasti. 

– Valtiovalta takaa, pankit jakaa -periaate pitää saada toimimaan. Samalla pitää muistaa, että monelle yritykselle ja yrittäjälle lisävelka ei ole järkevä vaihtoehto. Kun näkymät ovat epävarmat, velkavankeus on vaaran tie.

Pentikäinen esittää, että hallitus toteuttaa seuraavaksi laajalti vaikuttavia ja helposti jaettavia suoria tukia. Yrittäjät esittää työnantajatukea (valtio hoitaa 3 kk työnantajien sosiaaliturvamaksut) ja yrittäjätukea (valtio hoitaa 6 kk yrittäjien eläkemaksut). 

– Myös yrittäjän työttömyysturvan nopea edistäminen on välttämätöntä, hän sanoo. 

Lisäksi tarvitaan muita toimia: Yritysten verojen palautus hakemuksesta, kotitalousvähennyksen laajennus, Finnveran sääntöjen muokkaaminen, starttirahajaksojen pidentäminen, vuokrien alentaminen ja julkisten hankintojen aikaistaminen.

"Olemme yksin tässä kriisissä"

Mansnerin perheen kampaamoyritys on kärsinyt koronaviruksen takia nopeasti ja paljon.

– Jopa tasavallan presidentti sanoi puheessaan, että parturikampaamoihin ei pidä mennä. Ei täällä kukaan käy. Liikevaihto on romahtanut.

Toimitusjohtaja Nina Olander-Villegas ei näe muuta vaihtoehtoa kuin liikkeiden pitäminen kiinni.

– Tällä alalla ollaan vain ja ainoastaan lähikontaktissa. Asiakkaiden ohella myös oma henkilökuntamme altistuisi jatkuvasti. Meillä ei ole etätyömahdollisuutta.

Yrityksessä toivotaan, että vuokranantajat tulevat vastaan. Vielä niin ei ole tapahtunut.

– Pyynnöistämme huolimatta apua ei ole vielä tullut. Hallitukselta toivomme apua palkkojen maksuun. Nyt ainoa ohje on, että ottakaa velkaa. Eikä mikään vakuutus korvaa. Ihan yksin olemme tässä kriisissä, Olander-Villegas pahoittelee ja toivoo hallitukselta apua etenkin terveille, työllistäville yrityksille.

Hän pitää täysin mahdollisena, että koronakriisi voi johtaa ketjun liikkeiden määrän karsimiseen.

– Olemme menestyvä yritys ja tosi isoissa vaikeuksissa. Mitä tämä on sitten muille, jotka alun perinkin olivat heikommassa tilanteessa, Olander-Villegas kysyy. Hän ihmettelee, miksi hallitus ei ole määrännyt kampaamoja suljettaviksi.

– Monessa maassa niin on tehty. Viruksen leviämisen kannalta sillä olisi iso merkitys. Kampaamoissa altistuvat kaikki. Sama koskee hierojia ja kauneushoitoloita.

Näin kysyttiin   

Yrittäjägallupin toteutti  Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.    Kyselyyn vastasi 1183 pk-yrityksen edustajaa.   

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.   Tiedot kerättiin 18.–24.3.2020.   

Kuva: Beautyhair Sirpa Mansner Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Linja-autoalan yrittäjät ottivat koronaepidemian ensimmäiset iskut – Hallituksen tukipaketit monille jo myöhässä

27 maaliskuu, 2020 - 09:57

Isojen tilaisuuksien kieltämisen ja koulujen sulkemisen aiheuttama asiakaskato ja tilausten peruuntuminen tulivat linja-autoliikennöitsijöille nopeasti ja yllättäen. Kevät on koulujen sekä yritysten kevätretkien sesonkiaikaa.

– Meiltä meni 25 000 euron edestä tilauksia yhdessä viikonlopussa. Emme tiedä, koska tulee lisää. Voi olla, että ei ennen elokuun koulukyytejä, Hämeenlinnasta liikennöivän Pekola liikenteen toimitusjohtaja Risto Pekola kertoo.

Pekola on Linja-autoliiton varapuheenjohtaja sekä Suomen Yrittäjien liikenteen valiokunnan jäsen.

Mistä kesäloma-ajan palkat?

Linja-autoliikennöitsijöiden kenttä jakautuu neljään osa-alueeseen. Pekolan liikenne ajaa pääasiassa pikavuoroja, rahtia ja matkahuollon kuljetuksia, eli lipputuloihin perustuvaa ja muuta markkinaehtoista liikennöintiä sekä koululaiskuljetuksia, eli tilattua palvelua. Kevätretket ovat tilausajoja, joilla liikennöitsijä Pekolan mukaan maksavat loma-ajan palkat.

– Tilausajot ovat toinen tukijalkamme. Pärjäämme tässä tilanteessa kuukauden, mutta nyt ei ole, mistä maksaa lomarahoja. Ne vuorot, mitkä ajamme, maksavat parhaassa tapauksessa bensat ja kuljettajan palkan, mutta siitä ei jää mitään huoltoon tai hallintoon, Pekola kertoo.

Velvollisuus pysyy, lipputuloja ei tule

Pekola kuvailee toimialan tilannetta valtakunnan tasoiseksi kriisiksi. Paras tilanne on sellaisilla kaupunkiliikennöitsijöillä, joiden palvelut tilaa kaupunki ja joiden tulot eivät ole tippuneet, ja lipputulot menevät kaupungille. Liikennöitsijä saa saman rahan, oli kyydissä matkustajia tai ei. Osa kaupungeista on siirtynyt kesäaikatauluun tai harventanut muuten vuorovälejä.

Pekola tietää Kajaanin kaupungin päätyneen ratkaisuun, jossa liikenne on täysin seisahtunut, mutta yrittäjälle korvataan puolet, suosituksen mukaan.

Toinen ääripää ovat ELY-keskusten tilaama vakiovuoroliikenne, joka toimii käyttöliikennesopimuksella. Yrittäjät kokevat, että heillä ei ole neuvottelukumppania lipputulojen alenemisessa. Viranomaiset eivät ota tilanteeseen kantaa.

– Heillä on velvollisuus ajaa vuorot, mutta kukaan ei korvaa menetettyjä lipputuloja, vaikka ne ovat tippuneet yli 70 prosenttia. Näillä toimijoilla on aivan hirveä ahdinko, Pekola sanoo.

Väylä Suomen halki menee poikki Uudenmaan sulkemisen takia

Pitkän matkan liikenteessä ongelmat alkavat tuntua jo koko maan tasolla, sillä linja-autot ovat osa maan huoltovarmuutta. Siksi esimerkiksi Uudenmaan rajojen sulkeminen on suurempi asia, kuin liikennöitsijöiden taloudellinen ahdinko.

– Suuri osa Suomen poikkiliikenteestä menee katki, sillä monet kuljetukset esimerkiksi Jyväskylään tai Kuopioon menevät Helsingin kautta. Jos ei ole matkustajia, eikä näitä linjoja ajeta, väylä maan halki katkeaa, Pekola kertoo.

Vetoomus pitkän aikavälin ratkaisuista

Toimialan yritykset ovat tehneet jo lomautuksia, siirtäneet kalustoa seisontavakuutukseen ja tehnyt muita säästötoimia, joilla kriisistä selvittäisiin tai vaikutuksia ainakin minimoitaisiin.

Hallituksen tukitoimet eivät linja-autoyrittäjiä juuri lämmitä. Heidän näkökulmastaan tukitoimet perustuvat kulujen siirtämiseen tulevaisuuteen sekä uuden lainan ottamiseen. Työnantajamaksujen pienentäminen siinä vaiheessa, kun henkilökunta on jo lomautettu, tulee liian myöhään.

Joukko linja-autoyrittäjiä on allekirjoittanut vetoomuksen hallitukselle sekä rahoittajille, joissa yrittäjät toivovat uusia edellytyksiä tilanteen ylittämiseen.

Vetoomuksessa mainitaan suorat tuet, kuten tammi-maaliskuun palkkojen ennakonpidätysten palauttaminen, verohelpotukset, kuten polttoaineverot. Rahoittajilta yrittäjät toivovat joustoa pitkällä aikajänteellä rahoitusjärjestelyihin, sillä muutaman kuukauden lyhennysvapaat eivät ole riittävä keino.

Pekola on yksi vetoomuksen allekirjoittajista.

Vetoomus ei ole Linja-autoliiton alullepanema, mutta toimitusjohtaja Mika Mäkilä on lausunnoissaan samoilla linjoilla.

– Koronauutisten tulon jälkeen tilaukset sakkasivat tällä toimialalla ensimmäisten joukossa. Kriisi on vaikuttanut kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin. Yritystoiminnan tukeminen on tässä tilanteessa tärkeää, mutta pääomittaminen ei ole oikea keino. Kyseessä on myös yhteiskunnan toimintojen turvaaminen, Mäkilä sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

HS: Yrityksille tulossa miljardin euron verran suoria tukia koronan vuoksi

26 maaliskuu, 2020 - 13:09

HS:n mukaan hallitus on päättänyt moninkertaistaa suoran lisätuen yrityksille yhteensä miljardiin euroon. Business Finlandin kautta on tarkoitus kanavoida noin 700 miljoonan euron suorat tuet ja ely-keskusten kautta noin 300 miljoonan euron tuet.

Business Finland ja ely-keskukset voivat HS:n mukaan jakaa koronan vuoksi ongelmiin ajautuneille yrityksille suoria tukirahoja, joita yritysten ei tarvitse maksaa myöhemmin takaisin.

Tukea ei voi vielä hakea, vaan eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsittelee lisätalousarvioesitystä paraikaa. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd) sanoo HS:lle, että valiokunnan mietintö valmistuu tänään torstaina ja siitä keskustellaan täysistunnossa illalla.

– Äänestykset ehkä menevät huomisen puolelle, Koskinen sanoo.

”Suoran tuen tarve on kasvanut”

– Tätä suoraa tukea tarvitaan ehdottomasti, ja sen tarve on kasvanut sekä ravintoloiden sulkemisen että Uudenmaan eristämisen vuoksi, kommentoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen HS:n kertomaa uutista.

Business Finland vastaa tuista osakeyhtiöille, ely-keskukset muussa kuin osakeyhtiömuodossa toimiville yrityksille, esimerkiksi toiminimille.

– Jos hakuprosessi saadaan toimimaan sujuvasti, se auttaa monia yrityksiä pysymään hengissä, Mikael Pentikäinen sanoo.

– Kaikkien yritysten pitää pystyä hakemaan näitä tukia. Kaikilla toimialoilla on ongelmia, Pentikäinen painottaa.

”Yrittäjien hätähuutoja on kuunneltu”

– On ilmeistä, että pidemmällä aikavälillä miljardi ei riitä, mutta se auttaa tässä tilanteessa eteenpäin. Arvostan sitä, että yritysten ja yrittäjien hätähuutoja on kuunneltu, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo.

– Seuraava suoran tuen antaminen olisi mielestäni järkevää tehdä siirtämällä yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja valtion vastuulle, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on esittänyt hallitukselle, että yritykset tarvitsevat yli viiden miljardin euron tukipaketin. Lue lisää Yrittäjien kymmenen kohdan ehdotuksesta täältä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kesko rajoitti varastotuotteiden valikoimaa – näkyy "vähemmän suosituissa" tuoteryhmissä: "Tavaraa ei jää myymättä"

26 maaliskuu, 2020 - 11:10

Vähittäiskaupan tuotteiden kysyntä on kasvanut viimeisen kahden viikon aikana merkittävästi. Muutos on ollut erittäin suuri etenkin kuivatuotteissa kuten pastoissa ja säilykkeissä. Myös kotimaisten lihasäilykkeiden kysyntä on kasvanut rajusti.

– Tässä tilanteessa, kun menekki on kohonnut paljon, olemme joutuneet tilapäisesti rajoittamaan varastotuotteiden valikoimaa keskusvarastollamme. Tämä koskee lähinnä kuivatavaraa ja kodin tarvikkeita, K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimitusketjujohtaja Antti Lähde vahvistaa.

K-kauppojen tilattavaa valikoimaa on rajoitettu lähinnä teollisten tuotteiden ja kodintarvikkeiden osalta. Tuoretuotteiden ja pakasteiden osalta rajoitukset kestivät kaksi päivää.

Kun esimerkiksi jauhojen, pastan ja säilykkeiden toimitukset kaupoille ovat lisääntyneet, joidenkin tuotteiden toimituksia on vastaavasti vähennetty. Näitä tuoteryhmiä ovat esimerkiksi makeiset ja snacksit.

Lähteen mukaan tilanne on palaamassa normaaliksi tämän viikon aikana.

– Rajoitukset eivät vaikuta millään tavalla Keskon ostoihin pitkällä aikavälillä. Kyse on lyhytkestoisista muutoksista, hän painottaa.

Lähteen mukaan pienet suomalaistoimittajat eivät kärsi rajoituksista.

– Rajoitamme toimituksia varastoista kauppoihin, emme suoranaisesti sitä, miten Kesko ostaa tuotteita keskusvarastoon.

Hyllysaatavuus Keskon kaupoissa on Lähteen mukaan pysynyt pääosassa hyvänä, yli 90 prosentissa.

Kärsivätkö suomalaistoimittajat?

Lähteen mukaan rajoituksissa ei ole pelkoa siitä, että suomalaiset valmistajat kärsisivät.

– Monien tuotteiden kohdalla yksi myyntierä saattaa kestää kaupan hyllyssä useita kuukausia. Suomalaisten yritysten näkökulmasta kyse on siitä, että kysyntä siirtyy hieman pidemmälle. Joillekin tilaus tulee viikkoa myöhemmin. Sellaista ei tapahdu, että tavaraa jäisi myymättä.

Kesko kantaa asiassa Lähteen mukaan oman vastuunsa.

– Koronan aikana elintarviketeollisuuden tuotteiden kysyntä nousee kaikissa päivittäiskauppaan toimitettavissa tavararyhmissä. Pk-yrityksillä on nyt hyvä mahdollisuus saada tuotteitaan suoraan yksittäisten kauppojen valikoimaan. Tämä koskee pienimpiä yrityksiä. Korona on jo mahdollistanut uutta liiketoimintaa.

Kuva: K-Ryhmä

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuokratyö ei ole vielä ottanut isoa iskua – ”Peli nopeutuu, ja pitää pystyä nopeasti haistamaan asiakkuuksien tarpeet”

26 maaliskuu, 2020 - 09:27

Toimitusjohtaja Jukka Illi Biisoni Groupista kertoo tilannekuvan lyhytjännitteisyyden aiheuttavan haasteita myös henkilöstöpalvelualalla.

– Tällä hetkellä päivä on sama kuin normaalitilanteessa kuukausi, tilannekuva voi muuttua päivässä tai viikossa merkittävästi esimerkiksi hallitusten rajoitusten tai tukipakettien myötä. Markkinareagointi on nopeutunut.

Biisoni Group ja toinen haastattelemamme Legioona Oy eivät välitä ravintola-alan vuokratöitä. Biisoni Groupissa on sisäisiä työntekijöitä vajaa 25 henkilöä ja vuokratyöntekijöitä lähes 400 tällä hetkellä. Yhtiö teki viime vuonna 11 miljoonan liikevaihtoa.

Illi uskoo, että koronakriisi aiheuttaa heille 10-15 prosentin liikevaihdon heittelyä negatiiviseen suuntaan lyhyellä aikavälillä. Pidemmän aikavälin hahmottaminen on tällä hetkellä haasteellista.

 – Toki teollisuudessa nähdään varautumista kysynnän hiipumiseen, mutta työ ei ole vielä vähentynyt isossa mittakaavassa. Samaan aikaan tietyissä asiakkuuksissa tarpeet kasvavat. Peli nopeutuu tällä hetkellä ja pitää pystyä nopeasti haistamaan ne asiakkaat, jotka tarvitsevat lisätyövoimaa, toimitusjohtaja Jukka Illi kertoo.

Työt ovat lisääntyneet terveydenhoitoalalla, sairaalahuoltajilla, muun muassa Kelan ja työttömyyskassojen tukihakemusten käsittelyssä. Myös vakuutusyhtiöt ja pankkien asiakaspalvelut ovat ruuhkautuneet. Biisoni Groupilla asiakkaana Oulun sairaanhoitopiiri.

Ravintola-alalta vapautuville vaikea saada nopeassa ajassa töitä

Ravintoloiden, kahviloiden ja yökerhojen sulkemiset hallituksen määräyksen seurauksena tarkoittavat, että valtavasti horeca-alan työvoimaa vapautuu, sillä ravintola-alalla tehdään myös vuokratyötä.

– Tämä tuli niin nopeana sokkina, niin isoa ihmismäärää on vaikea saada sijoitettua nopeassa ajassa. Toki puhtaanapidossa, hoitoalalla ja elintarvikekaupan puolella tarvitaan työntekijöitä, mutta ei määränsä enempää, tilanne on haastava. Jos irtisanottavilta löytyy muuta peruskoulutusta, niin työllistyminen on helpompaa.

Biisoni Groupin päätoimialat ovat teollisuus-, toimihenkilöpuoli ja puhtaanapito, eli erityisesti sairaalahuolto.

Turkulaisessa vuokratyöfirmassa laskutus tulee tippumaan lisää lähiviikkoina

Turkulaisessa Legioona Oy:ssä on kolme sisäistä työntekijää ja palkkoja on viime kuukausina maksettu reilulle 100 henkilölle kuukausittain. Pudotusta on ollut parin viime viikon aikana, nyt vuokratyöpaikoissa on noin 80 henkilöä.

– Näkymä tulevaisuuteen on todella epävarma. Meneillään olleet rekrytointiprosessit, esimerkiksi kesätyöhaut, on lähestulkoon kaikki laitettu jäihin, toimitusjohtaja Taina Lehtola Legioonasta kertoo.

Lehtolan mukaan on ollut hiljaista, eikä puhelin juuri soi.

– Vielä ei ole tullut paljon irtisanomisia tai lomautuksia. Laskutuksemme kyllä tippuu lähiviikkoina.

Legioona välittää muun muassa tuotanto- ja logistiikka-alan työntekijöitä sekä toimistotyötä.

– Logistiikassa tilanne on edelleen aika hyvä. Nyt on ruvettu varoittelemaan, että pakettimäärät alkavat tippua. Toimistotyöt ovat ennallaan, on vain siirrytty etätöihin.

Legioonan Lehtolan mukaan kotisiivouksen tilaukset ovat tippuneet.

Suurin osa heidän listoillaan olevista työntekijöistä on keikkatyöntekijöitä ja määräaikaisia, jonkun verran on myös vakituisia.

– Määräaikaisia työntekijöitä ei saa lomauttaa, vaan pitäisi irtisanoa yhteistoimintaneuvotteluiden kautta. Tuleva lakimuutos, joka lyhentää yt-prosessia, helpottaa meitäkin.

Lehtolan mukaan siivous- ja pesula-aloilla voi olla rekrytointitarpeita.

– Uudet tilaukset ovat hiljentyneet niin paljon, ettei ole helppoa löytää nyt kenellekään töitä.

– On todella vaikea ennustaa, mutta epävarmat ajat voivat pidemmällä tähtäimellä lisätä vuokratyön käyttöä, jos yritykset alkavat arkailla rekrytointia omille palkkalistoilleen.

Legioona Oy on toiminut vuodesta 1986 Turussa ja Varsinais-Suomessa.

Jukka Illin kuva: Marek Sabogal

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Verottaja muutti ohjeistusta: Näillä ohjeilla lounasseteleitä voi käyttää ruuan kotiinkuljetusten maksamiseen

26 maaliskuu, 2020 - 08:03

Verottaja on muuttanut luontoisetupäätöstä liittyen ravintoedun käyttöön. Taustalla on koronaviruksesta kärsivien yritysten vaikea tilanne ja se, että ravintoedun normaali käyttö lounasravintoloissa paikan päällä on vähentynyt selvästi työntekijöiden joutuessa työskentelemään kotona.

Verottajan tekemä muutos koskee ravintoedun käyttämistä ruoan kuljetuskustannuksiin. Päätös on voimassa 24.3.2020-31.8.2020.

Ravintoetua voi nyt käyttää aterian maksamisen lisäksi sen kuljettamisesta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Ravintoedun määrään ja muihin ehtoihin ei ole tehty muutoksia. Työnantaja voi tarjota ravintoetuna enintään 10,70 euroa jokaista työssäolopäivää kohti.

Verottaja muistuttaa ohjeistuksessaan, että ravintoetua ei voi käyttää einestuotteiden ostamiseen. Ravintoetuun kohdistettua maksuvälinettä eli esimerkiksi lounasseteliä, lounaskorttia tai mobiilisovellusta voi sen sijaan käyttää elintarvikemyymälän palvelupisteessä annosteltaviin, mukaan otettaviin annoksiin, kuten salaatteihin tai täytettyihin patonkeihin.

Ohjeistuksessa muistutetaan, että kutakin työssäolopäivää kohti voi käyttää vain yhden setelin.  

Jos työnantajan oma ruokala on suljettu koronatilanteen takia tai työntekijät on määrätty kotiin etätöihin, työntekijöille ei kerry ravintoetua niiltä päiviltä, kun työnantajan ruokalaa ei voi käyttää.

Työnantaja ei tällöin voi korvata ravintoetua rahana verovapaasti, vaan maksettu raha on veronalaista palkkaa.

Kuva: Getty Images

toimitus (at) yrittajat.fi

Senaatti-kiinteistöt antaa 100 prosentin vuokranalennuksen, on valmis lisätoimenpiteisiin: "Haluamme, että pienyritykset selviävät"

25 maaliskuu, 2020 - 17:01

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on tehnyt poikkeusjärjestelyjä yksityisten vuokralaistensa vuokranmaksuun. Vuokria ei tarvitse maksaa huhti- ja toukokuussa.

Helpotus koskee hankalassa tilanteessa olevia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhdistyksiä.

– Kun huomasimme, kuinka iso vaikutus koronapandemialla on suomalaiseen talouselämään, erityisesti pieniin yrittäjiin, pystyimme tekemään päätöksen vuokrista nopeasti. Pienyrittäjien maksuvalmius on heikentynyt nopeasti, Senaatti-kiinteistöjen talousjohtaja Mikko Ahola sanoo.

Aholan mukaan Senaatti haluaa turvata yrittäjien jatkon, jotta yritykset pysyvät jatkossakin vuokralaisina. Vuokrien alennus koskee noin 300 yritystä.

Vuokralaiset ovat pääasiassa pieniä yrityksiä.

– Pieniä ravintoloita, toimistojen yhteydessä olevia ravintoloita ja pieniä kivijalkakauppoja. Haluamme, että pienyritykset selviävät.

Historiallinen päätös

Yritys saa alennuksen vuokraansa ottamalla yhteyttä vuokranantajaan ja tuomalla esiin tilanteensa.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun teemme näin. Tarvittaessa ryhdymme lisätoimenpiteisiin, jotta vuokralaiset selviävät poikkeusolon yli. Tarkkailemme tilannetta, Ahola jatkaa.

Senaatti on valtion liikelaitos, joka vastaa valtionhallinnon toimitiloista. Pieni osa Senaatin asiakkaista on yksityisiä yrityksiä.

Valtion ja muiden julkisyhteisöjen virastot ja laitokset saavat rahoituksensa tai pääosan siitä julkisista varoista, samoin kuin valtaosa kulttuurilaitoksista. Näiden asiakkaiden ja julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta Senaatti ei ole tehnyt muutoksia vuokranmaksuun. Niissä noudatetaan edelleen vuokrasopimuksiin kirjattuja vuokranmaksun eräpäiviä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, lomautuksissa kannattaa toimia nopeasti – ja ilmoituksen voi antaa sähköisesti

25 maaliskuu, 2020 - 15:28

Hallitus ilmoitti viime perjantaina useista työlakimuutoksista, joita Yrittäjät esitti hallitukselle. Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään nykyisestä 14 päivästä viiteen. Lisäksi yhteistoimintalain piirissä olevien yritysten, jotka työllistävät vähintään 20 työntekijää, on mahdollista käydä lomautuksia koskevat yt-neuvottelut nykyistä nopeammin.

– Yleisneuvo on, että mieluummin kannattaa toimia nyt heti ja antaa lomautusilmoitus, jos tarvetta sellaiseen on. Tarvittaessa voi antaa uuden ilmoituksen, jos lyhyemmät määräajat tulevat voimaan nopeammin, sanoo työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Uudet määräajat ovat astumassa voimaan piakkoin, mutta tarkka päivämäärä ei ole vielä tiedossa. Suomen Yrittäjät kertoo heti kaikissa kanavissaan, kun tieto voimaan astumisen päivämäärästä tulee.

Voiko lomautusilmoituksen antaa suullisesti puhelimessa, tekstiviestillä, whatsappilla tai sähköpostilla?

– Suullista ilmoitusta puhelimitse emme suosittele, kannattaa antaa sähköisesti niin, että voi jälkikäteen todentaa, että lomautusilmoitus on annettu, Makkula sanoo.

– Sähköposti on suositeltavin, mutta kyllä sen voi antaa myös tekstiviestillä tai vaikka whatsappilla. Työnantajan pitää vain varmistaa, että se on mennyt perille, Janne Makkula muistuttaa.

Takautuvasti voimaan?

Uusista määräajoista on epäselvää vielä se, että säädetäänkö nämä takautuvasti voimaan vai ei. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että ne tulevat takautuvasti voimaan 16. maaliskuuta alkaen, sanoo työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

– Eli toistaiseksi pitää noudattaa nykysääntelyä, toteaa Makkula.

Lomautusilmoitusajasta voidaan kuitenkin poiketa, jos työpaikalla sovitaan yhdessä määräaikaisesta lomautuksesta. Silloin ei tarvitse noudattaa 14 vuorokauden määräaikaa.

– Ja vastaavasti yt-neuvottelut voidaan päättää nopeammin, jos asiasta sovitaan yhdessä työpaikalla. Kannustamme paikalliseen työpaikkasopimiseen, sanoo työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Monessa työehtosopimuksessa jo nyt lyhyempiä määräaikoja

Kaupan alan, majoitus- ja ravitsemusalan sekä teknologiateollisuuden tuoreissa työehtosopimuksissa on jo nyt lyhyempiä lomautusilmoitusten ja yt-neuvottelujen määräaikoja.

– Ne yritykset, jotka toimivat näillä aloilla ja soveltavat näitä työehtosopimuksia, voivat siis käyttää näitä määräaikoja jo nyt, selventää Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Kaupan alalla lomautuksista ilmoittamisen aika on seitsemän päivää, MaRalla viisi ja teknologiateollisuudessa samoin viisi päivää etukäteen.

Yt-neuvotteluista pitää ilmoittaa kaupan alalla kolme päivää aiemmin ja niiden on kestettävä vähintään neljä päivää – jos ei toisin sovita.

Majoitus- ja ravitsemusalalla yt-neuvotteluista on ilmoitettava kolme päivää etukäteen ja niiden on kestettävä viisi päivää ellei toisin sovita.

Teknologiateollisuudessa neuvotteluista on ilmoitettava viisi päivää etukäteen ja niiden on kestettävä viisi päivää.

Nämä koskevat myös ennen 20.3. annettuja ilmoituksia.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

 

Sivut