Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 22 min sitten

"Maaningan mies" on myynyt pölypusseja toreilla yli 25 vuotta – "Nämä tuotteet myyvät itse itsensä"

14 elokuu, 2019 - 08:59

Petteri Sihvola tunnetaan yrityksensä kautta paremmin Maaningan miehenä. Hän myy ammatikseen pölynimuritarvikkeita, kuten pölypusseja, suulakkeita ja suodattimia.

Yrittäjäsanomat seurasi Sihvolan työpäivää aikaisesta aamusta. Tunneyrittäjä-videosarjassa pääset kurkistamaan pölypussikauppiaan arkeen.

– Monikaan ei tiedä, mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin asiakkaat tulevat torille ostoksille, Sihvola sanailee ajellessaan kesäaamussa kohti kauppapaikkaa.

Kuvauspäivänä liikkeelle lähdetään viiden maissa. Matka Kuopiosta Siilinjärvelle on lyhyt, mutta paikan päällä aikaa kuluu useampia tunteja myyntikojun kasaamiseen, tavaroiden purkamiseen ja asetteluun.

Sihvolalle homma on tuttua, sillä hän on ollut alalla 25 vuotta. Ura alkoi isän matkassa.

– Myynnissä olevat tuotteet ovat edelleen samoja, ei valikoimaan ole tarvinnut tehdä suurempia muutoksia.

Myydyimpiä artikkeleita ovat edelleen pölypussit, mutta myös erilaiset suulakkeet ja suodattimet tekevät kauppansa. Mikä parasta, Sihvolan mukaan tuotteet myyvät itse itsensä.

– Ei näitä tarvitse olla koko ajan aktiivisesti myymässä. Ihmiset tulevat hakemaan tuotteita tarpeeseen.

"Vähän täytyy silmänkääntötemppuja harrastaa"

Sihvolan mukaan torikaupan pahimpia kilpailijoita ovat halpaketjut, jotka myyvät pitkälti samanlaista tavaraa edulliseen hintaan.

– Torikaupassa voidaan kilpailla isommilla pakkauksilla, jolloin esimerkiksi yksittäisen pölypussin hinta on halvempi kuin markettien pakkauksissa. Markettikoot esimerkiksi pölypusseissa ovat menneet koko ajan pienempään kokoon.

Kauppias luottaa myynnissä runsauden vaikutelmaan.

– Vähän täytyy silmänkääntötemppuja harrastaa. Kun myynnissä näyttää olevan paljon tavaraa, ihmisen on helpompi todeta itselleen, että kyllä siellä on minullekin jotain sopivaa.

Torikaupan suurimpana haasteena Sihvola pitää myyjien ja ostajien ikääntymistä. Nuoria ei liiemmin näy myöskään Siilinjärven torilla.

– Myyjien määrä vähenee, kun ihmiset ikääntyvät. Moni nuori saattaa pelätä suurta työmäärää ja pitkiä päiviä. Lisäksi kuvitellaan, että tällä työllä ei voi ansaita riittävästi. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Teksti, kuva ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Jukan yrityksen ensimmäinen työntekijä olikin oma tytär – Neuvoo nyt muita yrittäjiä sudenkuopista

13 elokuu, 2019 - 08:53

Espoolainen Jukka Ikonen harkitsi pitkään ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Vuonna 2017 perustettu digitaalisen markkinoinnin toimisto Somafy sai kesäkuussa yllättäen työntekijän Ikosen omasta tyttärestä.

– Edustan Suomessa maailman suurinta kanadalaista digimarkkinointiketjua. Kyllä sitä (palkkausta) pitkään pohdittiin. Tyttäreni Sofia mietti ensin pitkään, haluaatko hän ylipäätään tälle alalle.

Viime vuodenvaihteessa tytär osallistui Ikosen edustaman ketjun koulutukseen, josta saa digimarkkinointisertifikaatin.

– Koulutuksen päätteeksi palkkasin hänet. Halusin, että yrityksessäni on henkilö, jolla on tarvittava sertifikaatti. Nyt ikäänkuin puhumme samaa kieltä, Ikonen kertoo.

Ikosella on kanadalaisyhtiön myöntämä lisenssi. Se ei edellytä, että työntekijällä pitäisi olla kyseinen sertifikaatti.

– Kun tytär motivoitui alasta, valinta oli sen jälkeen helppo. En yrittänyt painostaa häntä millään tavalla. Jos tyttäreni olisi päättänyt lähteä eri tielle, olisin käynnistänyt netissä rekrykampanjan.

Rekrytoinnin jälkeen Ikonen on huomannut nopeasti, että hänen työkuormansa on vähentynyt. Oman jälkikasvun palkkaaminen ei Ikosen mukaan eroa "tavallisesta" rekrytoinnista.

– Digimarkkinoinnin alalla on paljon itseoppineita. Minulle on tärkeää varmistaa, että työntekijä on oppinut tietyt perusasiat, jotta minulla on varmuus hänen osaamisestaan. Lisäksi edellytän hyvää motivaatiota, koska tämä ala on todella hektinen ja koko ajan pitäisi kouluttaa itseään.

Samaan hengenvetoon Ikonen myöntää, että oman tyttären palkkaaminen on omalta osaltaan haastava prosessi.

– Omalta osallaan on haastavaa olla esimies tyttärelleen. Mielestäni yhteistyö on kuitenkin sujunut hyvin. Olemme saaneet pidettyä työasiat työasioina.

Harmaita hiuksia viranomaispalveluista

Ikonen myöntää, että rekrytointiprosessi oli kaikkea muuta kuin helpoin mahdollinen.

– Ensimmäiseksi otin yhteyttä kirjanpitäjääni ja selvitin, miten byrokraattista jonkun palkkaaminen ylipäätään on. Sain hyvät neuvot, ilman niitä olisin todennäköisesti ollut vaikeuksissa.

Haasteellisimmaksi Ikonen koki tietyt viranomaispalvelut.

– Ne ovat kaikki erilaisia. Oli hankalaa ja työlästä täyttää erilaisia lomakkeita ja varmistaa, että kaikki lakisääteiset vakuutukset on otettu. Siinä meni muutama työpäivä.

– Byrokratiaa oli tosi paljon, erilaisia nippelitietoja joutui täyttämään useassa paikassa. Onneksi kirjanpitäjäni täytti tulorekisterin tiedot. Työntekijän vakuutuksen sain puhelimitse vakuutusyhtiöltäni, Ikonen kertoo.

Heinäkuun alussa voimaan tulleet muutokset perheenjäsenen sosiaaliturvassa vaikuttavat niin, että yrittäjän perheenjäsen on yrityksessä tavallinen työntekijä ja hänet vakuutetaan myös työntekijänä, ei yrittäjänä. Tilanne on toinen, jos työntekijällä on myös omistuksia yrityksessä.

Ikosen kokemuksen mukaan sekavin viranomaispalvelu liittyi työttömyysvakuutuksen ottamiseen osoitteessa työllisyysrahasto.fi.

– Kyseiseltä sivulta on vaikea löytää mitään ymmärrettävää palvelua. Aikani sivua tutkittuani päätin ottaa sinne yhteyttä puhelimitse.

Ikonen onkin sitä mieltä, että suurin osa viranomaispalveluista on rakennettu viranomaisen oman toiminnan, ei rekrytoijan kannalta.

"Neuvon tekemään tuntisopimuksen"

Ikosen mukaan työntekijän palkkaaminen ei ole Suomessa vielä riittävän helppoa.

– Ennen kaikkea haluaisin, että tarvittavat tiedot voisi täyttää yhdessä palvelussa ja sieltä ne päätyisivät  kootusti viranomaisille. Nyt sama data pitää täyttää useilla eri luukuilla. Välillä menee sormi suuhun.

Ensimmäistä työntekijää palkkaavia Ikonen neuvoo tekemään tuntisopimuksen.

– Sellaisen tein myös tyttäreni kanssa. Tuntisopimus on hyvä keino pienelle ja aloittavalle yrittäjälle palkata mahdollisimman riskittömästi.

Tuntisopimuksen eli niin kutsutun vaihtelevan työajan sopimuksen (jossa palkka maksetaan tehtyjen työtuntien perusteella) voi tehdä silloin, jos yrityksen työvoiman tarve vaihtelee ennalta arvaamattomasti.

– Bisnekseni on vasta kasvuvaiheessa. Tuntisopimus lisää joustavuutta puolin ja toisin. Jos saan isoja projekteja, tunteja  voi tulla paljonkin. Niiden määrää ei ole sopimuksessa rajattu. Näin ollen työntekijällä on myös mahdollisuus tienata.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Katso video: Näin teet yrityksen edunsaajien ilmoituksen – Näytämme myös miten suojaat firmasi huijareiden ilmoituksilta

12 elokuu, 2019 - 20:04

 

 

Esimerkiksi useimpien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus edunsaajistaan eli suomeksi sanottuna omistajistaan. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Myös osa avoimista yhtiöistä ja kommandiittiyhtiöistä joutuu tekemään ilmoituksen. Taloyhtiöt eivät tee ilmoitusta, eivät myöskään yhdistykset ja säätiöt.

PRH:n ylläpitämään kaupparekisteriin on ensimmäisen kuukauden aikana tullut jo lähes 3 500 ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Kuka on edunsaaja?

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, jolla on yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista tai äänivallasta suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Ilmoitus täytyy tehdä, vaikka yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa. Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.

Ilmoittamisvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin, jotka edellyttävät muun muassa pankkeja tuntemaan asiakkaansa.

Suomessa uusi velvollisuus ilmoittaa edunsaajatiedot koskee noin 300 000 yritystä.

Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta: www.prh.fi/edunsaajat

Hyväksy jatkossa vain sähköiset ilmoitukset

Kun teet edunsaajan ilmoitusta YTJ-palvelussa, voit samalla valita, että jatkossa yrityksesi ilmoituksia voi tehdä vain sähköisesti.

Valitsemalla vain sähköisen vaihtoehdon yrittäjä voi varmistaa, että yrityksen ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä jatkossa vain henkilö, jolla on siihen oikeus.

Ennen sähköisen ilmoituksen allekirjoittamista YTJ-palvelu pyytää valitsemaan jommankumman seuraavista:

- Vain sähköiset ilmoitukset ovat sallittuja

- Ilmoituksia saa vastaanottaa myös paperilomakkeina.

Kun valitset vain sähköiset ilmoitukset, kaupparekisteri ja Verohallinto eivät ota enää vastaan yritykseltä paperilomakkeita (Y-lomake). Valinta koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa.

Vain sähköiset ilmoitukset -palvelun voi ottaa käyttöön vain silloin kun tekee muita ilmoituksia kaupparekisteriin. Tämä on hämmentänyt monia yrittäjiä.

Patentti- ja rekisterihallitus arvioi tarvetta ”vain sähköiset ilmoitukset” -palvelun kehittämiselle ensi vuonna, kun sille on kertynyt lisää kokemusta palvelusta.

– Arvioinnissa otamme toki huomioon kaiken saamamme asiakaspalautteen. On myös hyvä huomata, että vaikka ei olisi muuta ilmoitettavaa kaupparekisteriin, useimpien yritysten pitää tehdä edunsaajailmoitus 1.7.2020 mennessä. Edunsaajailmoitus on maksuton, ja sitä allekirjoittaessa pääsee valitsemaan tekevänsä jatkossa ilmoitukset vain sähköisesti, toteaa PRH:n viestintäasiantuntija Päivi Männikkö.

Myös ”sähköpostivahti” on mahdollinen

Vaikka yrittäjä ei vaihtaisikaan pelkästään sähköisiin ilmoituksiin, hän saa automaattisesti sähköpostiin tiedon tekeillä olevista muutoksista – joita esimerkiksi huijarit tekevät yrittäessään kaapata yrityksen nimiinsä.

Jotta tämä automaattinen ilmoitusjärjestelmä toimii, pitää yrityksen toimiva sähköpostiosoite olla kaupparekisterissä. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus PRH:n kanssa, jos yrittäjä ei halua ilmoittaa sähköpostiaan julkiseen kaupparekisteriin ”kaupustelijoiden” pelossa. Sopimus on ilmainen.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Suosikkipuhelimen uusi versio tuli myyntiin – tärppinä neljä kameraa

12 elokuu, 2019 - 13:25

Huawein omistama sisartuotemerkki Honor on tuonut Suomessa myyntiin uusimman älypuhelinmallinsa Honor 20 Pron. Kyseessä on ominaisuuksiltaan monipuolisempi versio Honor 20 -puhelimesta, joka on tullut myyntiin jo aikaisemmin.

Pro-mallin erot näkyvät etenkin kameroissa. Lisäksi puhelimessa on suurempi akku ja enemmän tallennusmuistia. Suomessa puhelin maksaa 499 euroa.

Pro-mallin etupuolta hallitsee isokokoinen 6,26-tuumainen kosketusnäyttö, jonka yläosassa on 32 megapikselin etukamera. Viime aikoina älypuhelinten trendinä on ollut kamerakennojen suureneminen, mikä on näkynyt myös selfie-kameroiden kuvanlaadun parantumisena.

Laitteen takapuolella näkyy toinen mobiilikameratrendi eli kameroiden lisääntynyt lukumäärä.

Makrokamera lähikuvaukseen

Honor 20 Prossa takakameroita on neljä, joista pääkamerassa on 48 megapikselin kenno. Kuvat tallentuvat 256 gigatavun sisäiseen tallennusmuistiin.

Pääkameran ohella laitteessa on 117 asteen superlaajakulmakamera ja 3-kertaisella zoomilla varustettu teleobjektiivikamera, jossa on optinen kuvanvakaaja. Neljäntenä kamerana on erillinen kahden megapikselin makrokamera, jolla voi kuvata lähikuvia neljän senttimetrin etäisyydeltä.

Sormenjälkilukijan sijoituspaikka on Honor 20 Prossa erilainen kuin useimmissa kilpailijoissa. Sensori on sijoitettu laitteen kyljessä olevaan virtapainikkeeseen.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Voimamiehen erilainen kuntosali: Jouko Ahola rakentaa kaiken itse

12 elokuu, 2019 - 11:25

Jouko Ahola esittelee Hämeenlinnan Tiiriössä sijaitsevan vajaa vuosi sitten avatun kuntosalinsa sisätiloja. Liikuntakeskus Liken aulaan on tulossa asiakkaiden seurusteluhuone, johon Ahola aikoo avata smoothiebaarin.

Sisätilat ovat avarat, tilaa on noin 900 neliötä. Vieras huomaa pian, että kyseessä ei ole aivan tavallinen kuntosali. Yläkerrasta löytyy muun muassa kiipeilyseinä. Alakerrasta voi siirtyä ylös niin kutsuttuja voimaportaita pitkin, kantaen enimmillään reilusti yli 100-kiloisia punnuksia.

Kaksi kertaa maailman vahvimmaksi mieheksi tituleeratulle Aholalle oli alusta asti selvää, että hän haluaa tarjota salillaan mahdollisuuden voimamieslajien harrastamiseen. Keskellä salia on Aholan itse kehittämä vinssi, jolla liikutellaan kelkkaa alumiinikiskoa pitkin.

Aholan apuna salin pyörittämisessä on oma puoliso Hanna Rantala.

– Hanna Rantala on homman järki, Ahola hymyilee.

Talonrakennus sai jäädä

Voimamies on halunnut pitää omistuksen kokonaan itsellään.

– Alussa oli tarjolla yksi kaveri mukaan, mutta hän olisi halunnut tehdä asiat eri tavalla kun halusin, esimerkiksi kaikki välineet olisi pitänyt tuoda Kiinasta. Olisihan ne sieltä saanut halvemmalla, mutta oma ajatukseni on, että kaikki pitää olla paikallisesti valmistettua niin pitkälle kuin mahdollista. Suosin oman alueen yrityksiä.

Ahola on suunnitellut ja rakentanut salin sisätilat kokonaan itse. Hänellä on pitkä kokemus talonrakennusalalta, joten ammattitaidon puutteeseen projekti ei kaatunut. Salin ulkopuolelle valmistuu pian armeijatyylinen kuntorata, johon tulee erilaisia esteitä. Nekin Ahola on rakentanut pitkälti itse.

Talonrakennuksesta Ahola on nyt enimmäkseen luopunut, sillä kuntosali vielä kaiken ajan.

– Viimeisin iso rakennusprojektini oli sata metriä pitkä hirsitalo, johon toteutimme kymmenen asuntoa. Ostimme kaupungilta vanhan talon ja tontin ja rakensimme Museoviraston vaatimuksesta täsmälleen samanlaisen tilalle.

Vuonna 2011 kysyntä laski asuntomarkkinoilla selvästi. Kaksi hirsitalon asunnoista jäi Aholalle käsiin.

– Toinen saatiin myytyä hinnanlaskun jälkeen ja toisen päätin pitää itselläni. Olihan siinä aikamoinen riski sille, että emme olisi pystyneet maksamaan lainoja pankille.

Kuva: Meeri Utti

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

40 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Katso lista paikkakunnittain

9 elokuu, 2019 - 14:00

Listauksessa ovat mukana kuluneen viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 40 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

 

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Tulos Askola Rex Nordic Oy 7.10.2014 4343000 799000 Espoo Linnavuo Oy 21.5.2007 811000 251000 Espoo HRS Advisors Oy 1.1.2012 2079298 739680 Heinola Ohjaustaito Oy Pakarinen 1.4.1985 2065000 78000 Helsingfors Oy Eniro Finland Ab 1.1.1985 18758000 134000 Helsinki Suunnittelutoimisto Amerikka Oy 1.5.2004 1796000 300000 Helsinki Sivipre Oy 1.1.2008 33905000 17507000 Helsinki Drumbanger Oy 1.1.2012 862000 710000 Helsinki Bolton Real Estate Oy 18.1.2012 31542 189850 Helsinki Ecolane Finland Oy 13.5.2002 3009000 1225000 Helsinki Incotour Group Oy 1.9.2003 962598 83806 Helsinki Espoon Keilalahdentie 2-4 Ky 8962000 4533000 Hämeenlinna Metsä-Pantsar Oy 1.4.1996 866000 152000 Iisalmi Kiinteistö Oy Iisalmen Lammenkaari 4 1.2.2016 689000 343000 Imatra Imatran Invest Oy 2.10.2009   61000 Jakobstad Ab Ekorosk Oy 1.10.1991 11537000 641000 Janakkala dumdum oy 10.9.2016 110000 103000 Joensuu Koneisku Oy 1.2.1990 322000 47000 Joensuu Kaivospuu Oy 15.8.1999 17633000 1674000 Jyväskylä Tikka-Kiinteistöt Oy 1.6.1992   1844000 Kauniainen Kupari Group Oy 1.1.2016 345000 262000 Kuopio Sähkö Jave Oy 19.4.2004 5631000 591000 Lahti Mecanor Oy 1.1.1992 216000 26000 Lahti Master Chemicals Oy 1.11.2007 1856000 118000 Lappeenranta NoPeTi Oy 16.12.2011 107000 1134000 Lempäälä Farmilaite Oy 5.7.2005 1344000 54000 Lohja Emek-Muovi Oy 1.9.1981 964000 43000 Lovisa Ab Fidentia Oy 1.1.1955 35000 31000 Oulu Handshake Finland Oy 4.11.2009 9671000 1869000 Pyhtää Kennel-Rehu Oy 1.11.1981 2389000 159000 Raahe Miilupipe Oy 1.1.2008 1536000 342000 Rauma Pyörä-Nurmi Oy 1.12.1978 3638000 99000 Rauma Rauman Tekniikkakeskus Oy 1.2.1985 276000 244000 Rauma Pasiina Oy 1.6.1991 1084000 25000 Tampere Tasowheel Group Oy 1.1.2010 983000 19000 Tampere Tasowheel Tikka Oy 1.1.2010 5950000 1010000 Tampere Tasowheel Gears Oy 1.1.2010 12467000 225000 Turku Transline Finland Oy   17000 Vanda Firesafe Finland Oy 1.7.1987 2909000 169000 Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Niittytie 15 1.6.1994 120000 70000          

Tilitoimistoyrityksen verotuspäätöksessä olikin yksityishenkilön tietoja: "Ihmettelin, onko yritykselläni puoliso"

9 elokuu, 2019 - 12:12

Nummelassa toimivan Kirjanpito Kirsin yrittäjä Kirsi Hynnälä sai Verohallinnolta odotetun kirjeen, joka piti sisällään hänen yrityksensä verotuspäätöksen.

Kirjeen avattuaan Hynnälä oli kuitenkin ymmällään.

– Verotuspäätös alkaa oikeilla y-tunnuksen tiedoilla ja oikealla tilikaudella, mutta puolessa välissä sivua aloin ihmetellä, onko yritykselläni puoliso.

Samaan verotuspäätökseen oli eksynyt yksityishenkilön, puolisiko ilmoitetun henkilön. 

– Meinasin jo mapittaa kirjeen, mutta yllättäen luinkin jonkun toisen ihmisen eläketietoja. Kiinnitin heti huomion siihen, että ne eivät olleet omia tietojani.

Hynnälä yritti soittaa verottajalle, mutta törmäsi pitkään jonoon.

Määrä nousi 10 000:lla

Verottaja kertoi virheellisistä kirjeistä eilen Twitter-tilillään. Tuolloin puhuttiin 17 000 kirjeen määrästä. Tänään lukua on korjattu 27 000:een. Ensimmäiset virheelliset verotuspäätökset on postitettu 6. elokuuta.

– Menin vielä tarkistamaan tietoni Omavero-palvelusta ja siellä ne olivat oikein, Hynnälä jatkaa.

Hän ihmettelee, miten verottaja voi kuitata asian vain ilmoittamalla virheestä Twitterissä.

– Ymmärtääkseni GDPS:n mukaan verottajan pitäisi ilmoittaa kaikille niille, joiden tietoja on päätynyt vääriin käsiin.

– Jos tilitoimistoyrittäjänä tekisin tällaisen virheen, saisin varmaan lopettaa yritystoimintani siihen. Minua vastaan nostettaisiin kanne ja tapaus olisi vakava. Siinä mielessä verottajan toiminta on pöyristyttävää.

Verottaja on ohjeistanut virheellisiä tietoja saaneita hävittämään kirjeen. Korjattu verotuspäätös lähetetään postissa.

– Tämä horjuttaa uskoani Verohallintoon. Eihän veronmaksaja voi luottaa enää mihinkään. 

"Teimme ison virheen"

Verohallinnon kehitys- ja tietohallintojohtaja Jarkko Levasman mukaan syynä on tulostusjärjestelmän virhe. Järjestelmä sekoitti yksittäisten asiakkaiden tietoja ja yhdisteli niitä väärin. Virheitä oli Levasman mukaan paitsi verotuspäätöksissä, myös verokorteissa ja muissa tulosteissa.

–Tulostusjärjestelmä on vielä tuntemattomasta syystä sotkenut eri kirjeiden tietoja toisiinsa. Kirjeissä näyttäisi tällä olevan pätkiä eri vastaanottajien tiedoista. Mukana on myös jokunen yrityksen verotuspäätös.

Levasma vakuuttaa, että Verohallinto kantaa vastuunsa asiassa ja toimii EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

– Ilman muuta vastuu on meidän, olemme tehneet ison virheen. Tulemme tekemään tietosuoja-asetuksen mukaisen tietosuojailmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja niille asiakkaille, joiden tietoja on päätynyt muille asiakkaille. Kerromme, mitä on tapahtunut ja miten asiassa tulisi toimia. Toki korjaamme myös virheemme ja varmistamme, että vastaavaa ei pääse tapahtumaan.

Levasman mukaan Verohallinto kontaktoi kaikki 27 000 vastaanottajaa.

– Emme lähde kaikille soittamaan vaan lähetämme tiedon kirjallisesti. Nyt näyttää siltä, että varsinaista rahallista vahinkoa ei ole syntynyt. Katsomme toki tapauskohtaisesti, jos niin on käynyt.

– 6.8. päivätyssä verotuspäätöksessä tiedot ovat todennäköisesti niin sekaisin, että niihin ei voi luottaa. Nyt on tärkeää, että asiakas tarkistaa tiedot huolellisesti. Omavero-palvelussa oleviin tietoihin virhe ei vaikuta, Levasma sanoo.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Lumir Oy bio- ja kiertotalouden Kasvupolun voittoon – ”Haluamme olla akustiikan Coca-Cola”

9 elokuu, 2019 - 09:54

Tuomaristoon teki vaikutuksen Lumir Oy:n tarjoama ainutlaatuinen ratkaisu akustiikka-alalla. Yrityksen kasvutavoite on korkealla ja referenssit vakuuttivat. Tuomaristo kehui tässä olevan suomalaista tutkimus- ja kehitystyötä parhaimmillaan.

Lumir Oy kehittää ja valmistaa bio- ja kiertotalouden mukaisia terveellisiä ja turvallisia akustiikkamateriaaleja. Lumirin tavoitteena on kasvaa akustiikkamateriaalien "Coca-Colaksi", synonyymiksi hyvälle akustiikalle. Yrityksen akustiikkaratkaisuilla voidaan korvata sisäilmastolle haitallisia tuotteita sekä muovipohjaisia materiaaleja.

Kunniamaininnan saaneelle Dolea Oy:n biohajoaville tuotteille on tuomariston näkemyksen mukaan selvä tarve ja imua. Lisäksi tuotteilla on oikea ajoitus ja monia käyttömahdollisuuksia.

Dolea Oy valmistaa ja myy kansainvälisillä markkinoilla uudentyyppisiä, patentoituja kestävän kehityksen mukaisten Dolea-juomapillejä. Yrityksen toimintaa on Dolea-pillien lisenssimyynti Dolea Partnereille, jotka valmistavat ja myyvät pillejä tietyillä alueilla.

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin sadan parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.–24. lokakuuta Jyväskylässä.

Kasvupolun tuomaristoon kuuluvat Erik Kolehmainen (Metsä Group), Sari Åkerlund (Äänekoski/Plänet B), Toni Ramu (KPMG), Pia Qvintus (VTT), Reetta Strengell (Kemira), Paula Eskola (Motiva), Merja Rehn (Sitra) ja Esa Laurinsilta (UPM).

Bio- ja kiertotalouden Kasvupolulla mukana ovat kumppanit UPM, Metsä Group, VTT, Sitra, KPMG, Äänekoski/Plänet B, Motiva ja Uusiouutiset.

Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen osallistuivat myös AskKauko (ExportIn Oy), CoReorient Oy, Magsort Oy ja RePack Design Helsingistä, Viako Oy Espoosta, Vaatelainaamo Vaatepuu Oy Järvenpäästä, Eurowear Oy Lahdesta, Green Disposal Oy Riihimäeltä, Ecomation Oy Salosta, Dafecor Oy Turengista, Doranova Oy Vesilahdesta, Molok Oy Nokialta, Apila Group Oy Ab Kontiolahdesta, Penerg Oy Laukaasta sekä INARI Arctic Cosmetics Oy Kolarista.

Kasvu Open on Suomen suurin, kaikille pk-yrityksille avoin ja maksuton kasvun sparrausohjelma. Mukaan sparraukseen voi hakea yrityksen liikevaihdosta, toimialasta, sijainnista tai iästä riippumatta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Lumir Oy:n verkkosivut

”Odotukset työllisyysryhmille ovat suuret” – SY nimesi edustajat ryhmiin

8 elokuu, 2019 - 18:12

– Yhteinen tavoite on kirkas, mutta haastava, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.

Työryhmiä on yhteensä kahdeksan (listaus jutun lopussa) ja agenda on laaja. Ryhmissä käsitellään niin työvoimapalvelujen rakennetta kuin työlainsäädäntöä.

Ryhmissä on SY:n ja muiden työnantajajärjestöjen lisäksi jäseninä ammattiyhdistysliikkeen edustajia ja virkamiehiä.

– Joka ryhmässä esitämme sellaisia käytännön ehdotuksia, jotka kannustavat yrittäjiä tarjoamaan enemmän työpaikkoja. Esitämme myös toimia, jotka kannustavat ihmisiä tarjoamaan enemmän työpanostaan, Pentikäinen kertoo.

Hän mainitsee muun muassa työttömyysturvan uudistamisen porrastamalla ja sen kestoa lyhentämällä.

Paikallinen sopiminen tärkeää

Työllisyyden parantamisessa tärkeää on myös paikallisen sopimisen kieltojen poistaminen yrityksiltä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoihin, mutta noudattavat yleissitovia työehtosopimuksia. Näitä yrityksiä on noin 50 000 eli puolet kaikista työnantajayrityksistä. Paikallisen sopimisen kieltoja on nykyisellään noin 50.

– Ylipäätään tarvitsemme joustavuuden lisäämistä työlainsäädäntöön, Mikael Pentikäinen painottaa.

– Suomessa opiskelleille ja valmistuneille pitää saada automaattisesti työlupa. Ja oppisopimuskoulutusta pitää saada lisää. Siinä auttaa harjoittelupalkkojen porrastaminen niin, että koulutus olisi houkuttelevampaa yrittäjän näkökulmasta, Pentikäinen listaa työllisyyttä edistäviä keinoja.

– Sosiaaliturvauudistus on käynnissä näiden työllisyystyöryhmien ulkopuolella. Järjestelmän pitää olla sellainen, että se kannustaa töihin. Oikeilla toimilla voimme saada 100 000 ihmistä lisää työmarkkinoille, Mikael Pentikäinen uskoo.

Tällä hetkellä lähes puoli miljoonaa työikäistä on työvoiman ulkopuolella.

Työryhmät ja SY:n edustajat niissä

Suomen Yrittäjillä on edustajat kaikissa työllisyystyöryhmissä. Tämän lisäksi heillä on myös talon sisällä tukena toisia asiantuntijoita, jotka auttavat työssä.

–Toivomme myös, että saamme yrittäjiltä vinkkejä ryhmien työhön. Kannustan antamaan niitä ryhmien jäsenille. Hienoa, jos saamme kentältä vinkkejä, Mikael Pentikäinen sanoo.

Työryhmät:

Työvoimapolitiikan palvelurakenne

varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

 

Palkkatuki ja etuudet

asiantuntija Albert Mäkelä

 

Työkyvyn edistäminen ja osatyökykyisten työllistäminen

työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén

 

Osaaminen ja työmarkkinoiden kohtaanto

pääekonomisti Mika Kuismanen

 

Työperäinen maahanmuutto

asiantuntija Albert Mäkelä

 

Työlainsäädäntö

työmarkkinajohtaja Janne Makkula

 

Sääntelytyöryhmä

asiantuntija Atte Rytkönen

 

Paikallinen sopiminen

työmarkkinajohtaja Janne Makkula

 

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Marjayrittäjä kamppailee historian huonoimman mustikkasadon kanssa: "Viidestä kilosta on maksettu 100 euroa"

8 elokuu, 2019 - 11:06

– 29 vuotta olen tätä hommaa tehnyt enkä muista, että poimijahinta olisi ollut näin korkealla, tuskailee Arctic Myynti Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lappalainen.

Lappalaisen tilanne on siinä mielessä hyvä, että hänellä on vuosien ajan ollut käytössään pitkään Rovaniemellä asuneita vietnamilaisperheitä, jotka keräävät vuosittain marjoja ja tulevat myymään ne Lappalaiselle. Tällä hetkellä kerääjille maksetaan mustikkakilosta 5-7 euroa. Viime vuonna hinta oli 3-4 euroa.

– Se on ihan maksimihinta. Yrittäjän kannalta tilanne on huono, koska poimijahinta on korkea eikä tavaraa saa läheskään riittävästi. Tilanne oli sama hillan kohdalla.

Mustikkasato on kaikin puolin haasteellinen, sillä tietyillä alueilla marjaa on, useimmilla ei. Poimijat ovat joutuneet koville.

– Moni poimija turhautuu, kun marjaa ei löydy. Poimijoille tulee kuluja autolla liikkumisesta. Lisäksi he joutuvat kävelemään metsässä paljon etsiessään marjapaikkoja. Monella tulee kunto vastaan.

Lappalainen harmittelee suomalaisen marjankeräyskulttuurin häviämistä.

– Kerääminen siirtyy vuosi vuodelta yhä enemmän ulkomaalaisten käsiin. Tilanne pahenee koko ajan. Vanhemmat ikäpolvet, jotka ovat tottuneet marjastmaan, alkavat olla niin iäkkäitä etteivät he enää jaksa.

Puolukan kohdalla tilanne näyttäisi olevan parempi. Tosin pohjoisessa puolukka on vasta raakile. Ensi vuoden marjasadosta Lappalainen ei uskalla vielä sanoa mitään.

– Syksyn sää vaikuttaa siihen, miten mustikka tekee alkavan silmun. Sopivan lämmin ja kostea syksy antaa hyvät eväät kasvulle.

"Kuluttajahinta ei ole todellinen"

Mustikan kuluttajahinta on hiponut tänä kesänä ennätyksiä. Luonnonsieniin ja -marjoihin erikoistuneen Dalla Valle Oy:n yrittäjä Loreno Dalla Valle kertoo kuulleensa, että mustikan torihinta on kivunnut kovimmillaan sataan euroon viideltä kilolta.

– Hinta on poikkeuksellinen. Vielä viikko sitten yleinen hinta oli 85 euroa viidestä kilosta, nyt on tultu 45-65 euroon.

Dalla Vallen mukaan mustikkasadon todellista tilannetta on vaikra tietää, koska joillakin alueilla marjaa on runsaasti. Tästä huolimatta kyseessä on historiallisen huono mustikkavuosi.

– Kaupan pakastealtaassa kotimaise mustikan hinta nousee ilman muuta, hän sanoo.

Tapani Lappalainen hämmästelee 100 euron hintoja, mutta löytää nopeasti syyn ilmiöön.

– Jos kauppias saa myyntiin muutaman viiden kilon laatikon, hän saattaa testata paljonko asiakkaat ovat siitä valmiita maksamaan. Kun ollaan vähällä tavaralla, kuluttajahinta ei ole todellinen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tutustuimme etukäteen: Samsungin uusin huippupuhelin lataa päivän käytön 30 minuutissa

7 elokuu, 2019 - 23:00

Samsung esitteli myöhään eilen illalla Suomen aikaa uusimman huippupuhelimensa Galaxy Note10:n ja sen isomman version Note10+:n. Aikaisemmin Note-mallista on ollut saatavilla vain yksi kokovaihtoehto. Note10:n näytön koko on 6,3 tuumaa, isomman plus-mallin 6,8 tuumaa.

Note-malliston tuttu ominaisuus eli S Pen -kosketuskynä on uudistunut. Uudessa mallissa kosketuskynällä kirjoitettu käsiala voidaan muuttaa digitaaliseksi tekstiksi, jonka voi jakaa eteenpäin esimerkiksi Microsoft Word-tiedostona. Pikaisen testin perusteella järjestelmä tunnistaa käsialan hyvin, kunhan se on selkeästi kirjoitettu. 

Kynässä on liiketunnistin, jonka ansiosta käyttäjä voi ohjata älypuhelintaan ilmakomennoilla, koskettamatta puhelimen näyttöä. Kynää liikuttamalla voi muun muassa zoomata näkymää sisään ja ulos sekä vaihtaa etu- ja takakameran välillä. Jo edellisessä Note-mallissa ollut etälaukaisutoiminto on säilytetty ennallaan. Samsungin mukaan S Penissä riittää virtaa kymmeneksi tunniksi yhdellä latauksella.

Galaxy Note10:n mukana tulee pikalaturi, jolla akun saa ladattua täyteen 88 minuutissa. Galaxy Note+ -mallissa on isompi akku, mutta laite latautuu siitä huolimatta nopeammin, 65 minuutissa. Langattomalla latauksella molemmat puhelimet latautuvat 107 minuutissa.

Puolen tunnin latauksella Galaxy Note10:n akun luvataan keräävän riittävästi virtaa päivän käyttöön (50 prosenttia maksimista).

Uudenlainen syvyyskamera

Uutuuspuhelimissa on kolmoiskamera, joka koostuu 16 megapikselin ultralaajakulmakamerasta, 12 megapikselin laajakulmakamerasta ja 12 megapikselin teleobjektiivikamerasta. Molempien puhelinmallien kameroiden kuvanvakautusta on parannettu edellisestä malliversiosta.

Galaxy Note10+:ssa on kolmoiskameran lisäksi uusi syvyyskamera, joka tuo kuviin järjestelmäkameroista paremmin tunnetun bokeh-efektin eli syväterävyyden. Lisäksi syvyyskameralla voi luoda omia 3D-malleja. Plus-mallin syvyyskameralla voi mitata lähellä olevien kohteiden etäisyyksiä ja mittoja.

Puhelimen miinuspuolena saattaa monelle käyttäjälle olla se, että Samsung on päättänyt luopua perinteisestä 3,5 millimetrin kuulokeliitännästä.

Galaxy Note10 ja Note10+ tulevat saataville väreissä Aura Glow ja Aura Black. Galaxy Note10:n suositushinta on 999 euroa (256 Gt), Galaxy Note 10+ mallien suositushinnat ovat 1149 euroa (256 Gt) ja 1249 euroa (512 Gt). Puhelimet tulevat saataville 23. elokuuta alkaen.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pienten koululaisten äidit: Yrittäjyys helpottaa lapsiperhearkea

7 elokuu, 2019 - 15:32

Monien yrittäjäperheiden arjen pyörittäminen helpottuu näinä päivinä, kun koululaisten syyslukukausi alkaa. Oulussa asuvan viestintäyrittäjä Petra Silvennoisen pojat aloittavat toisella ja kolmannella luokalla tämän viikon torstaina.

– Siitä, että minä olen yksinyrittäjä, on monella tavalla hyötyä lapsiperhearjessa, Silvennoinen sanoo.

Koska hän työskentelee kotikonttorissa, hän pystyy pitämään silmällä, että Viljami ja Helmeri tekevät läksyt ja syövät välipalaa ennen kuin poikien jalkapallo- ja salibandytreenit alkavat.

Monissa muissa junnuperheissä voi olla hankala yhdistää työaikoja ja sitä, että välillä lasten matsit ja treenit saattavat alkaa jo neljältä tai puoli viideltä.

Silvennoinen sanoo, että yrittäjyys on hänelle paras tapa työn ja perhe-elämän yhdistämiseen. Hänellä itsellään ei ole kokemusta palkkatyön ja lapsiperhearjen yhdistämisestä, sillä äitiys- ja vanhempainvapaan jälkeen Silvennoinen siirtyi opiskelemaan. Oman yrityksensä Punkton hän perusti vuonna 2016 pian opintojensa päätyttyä.

Lapsilla enemmän yöunta

Silvennoinen muistuttaa, että toki yrittäjyys voi olla myös perheeltä pois. Hänen mielestään stereotypia aina töissä olevista yrittäjä-äideistä ja -isistä on kuitenkin vanhentunut.

– Olen jutellut aiheesta useiden senioriyrittäjien kanssa, ja he ovat kanssani samaa mieltä. Toki yrittäjän pitää olla edelleenkin hyvin saatavilla, mutta enää ei koeta, että firmassa olisi istuttava aamusta yöhön, jotta homma toimii, Silvennoinen vertaa.

Hänen poikansa voivat kiittää yrittäjä-äitiään siitä, että pojat saavat nukkua aamuisin monia luokkatovereitaan pitempään.

– Pojat ovat sellaisissa ryhmissä, joiden koulu alkaa myöhemmin kuin aikaisin töihin menevien lapsille suunnatut ryhmät, Silvennoinen kertoo.

Oppia sukupolvelta toiselle

Vaasalaisyrittäjä Jenni Parpalan perheessä kouluarki on vasta alkamaisillaan.

– Esikoiseni Lilli menee ekaluokalle ensi maanantaina.

Äiti ja tytär ovat sopineet, että silloinkin, kun äiti on tyttären koulusta kotiin tullessa töissä, Lilli saa äidin kiinni videopuhelun kautta.

– Lisäksi minun työni on sellainen, että pääsen kotiin vaikka viidessä minuutissa, jos on hätä. Olen ollut sitä mieltä, että yrittäjyys on minulle perheenkin kannalta paras työmuoto siitä saakka, kun Lilli oli ihan pieni.

Parpala tuntee myös toisenlaiset yrittäjävanhempiin liittyvät käsitykset.

– Naisyrittäjät törmäävät yhä syyllistäviin asenteisiin. Tosiasiassa haemme lapsemme päiväkodista samaan aikaan kuin muutkin vanhemmat, ei meille ole erikoisaikatauluja.

 Jenni Parpala tottui yrittäjyyteen lapsuudessaan.

 

Hänelle naisyrittäjiin liittyvät oletukset tulivat tutuiksi jo lapsuudessa.

– En koe millään tavalla traumatisoituneeni, vaikka yrittäjääitini lähti aikaisin töihin ja minä tein oman aamupalani jo ekaluokkalaisena.

Pitopalveluyrityksessä äidin apuna häärimisestä Parpalalle on jäänyt mieleen jännittäviäkin muistoja.

– Sain tarjoilla Suomen herroille ruokia pienestä pitäen. Samalla opin, että raha ei puissa kasva ja että töihin mennään silmät tuikkien.

Myös Parpalan oma ekaluokkainen on saanut esimakua yrittäjyydestä.

– Hän ei mennyt hoitoon, kun eskari päättyi, vaan oli paljon mukanani töissä. Maksoin hänelle pientä palkkaakin, sillä toimistolla Lilli keitti kahvia ja siivoili varastoa.

Leila Itkonen

leila.itkonen@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

 

Festivaali on ravintoloitsijalle mahdollisuus saada näkyvyyttä ja muokata imagoa – "Keittiön on oltava nopeampi kuin kassa"

7 elokuu, 2019 - 14:00

Kysyimme kolmelta ravintoloitsijalta, mitä oppeja ja odotuksia festivaali tarjoaa.

Street Gastro on katuruoan konkari. Se aloitti täytettyjen leipien myymisen ruokavaunustaan Torikortteleissa vuonna 2013. Samana vuonna se pyydettiin mukaan myös Flow-festivaaleille.

Sittemmin Street Gastro on kasvanut ja perustanut kivijalkaliikkeitä sekä kehittänyt konseptejaan. Vuonna 2017 se valittiin vuoden helsinkiläiseksi yritykseksi.

Nyt yritys on karsinut tapahtumia, joihin se osallistuu. 

–  Tapahtumissa on iso riskikerroin ja ne ovat raskaita rupeamia. Satsaamme niihin, jotka ovat varmoja onnistujia, toinen perustajajäsen Pertti Kallioinen kertoo.

Tänä vuonna Street Gastro on mukana Ruisrockissa, Sideways-tapahtumassa ja Flowssa. Se näkyy myös Bun 2 Bun -brändillä, joka myy hampurilaisia.

– Näiden tapahtumien kävijäkunnalla on sen verran ostovoimaa, että ne satsaavat ruokaan festivaaleillakin, Kallioinen toteaa.

Street Gastron väki on niin kokeneita festivaaliravintoloitsijoita, että he konsultoivat myös muita yrittäjiä. Yksi oppi on, että imagojonoa ei kannata seisottaa.

– Keittiön pitää olla nopeampi kuin kassan. Muuten raha seisoo. Asiakkaan täytyy saada ruoka käteen samantien. Tästä olen aika painokkaasti sanonut meidän porukalle, Kallioinen sanoo.

Festivaalimenu täytyy pitää yksinkertaisena. Listalla voi olla vain muutama vaihtoehto, jotta toiminta on nopeaa ja tehokasta. Silti täytyy varautua moneen. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten sää oli kammottava ja syöksyvirtaukset peruivat keikkoja.

– Meillä oli ceviche-teltta. Kylmällä halutaan kuitenkin lämmintä ruokaa. Meille ei jäänyt siitä vuodesta mitään käteen. Viime vuonna meillä oli yhteistyökumppanin kanssa järkisärki-annos. Tuote on hyvä, mutta se ei löytänyt asiakkaita festivaaleilla, Kallioinen kertoo takapakeista.

Sää lisäksi menestykseen voi vaikuttaa sijainti ja moni muu asia. Kallioisen mukaan kolmen päivän tapahtuman annosten menekkiä voi yrittää arvioida 500 annoksen arviolla.

– Tahtotilamme tänä vuonna on 3 000, mutta tavoite 4 000 annosta. Jo suunniteltaessa kannattaa miettiä, miten minimoi hävikin määrän, mutta myös sen, miten saa raaka-aineet riittämään, jos suosio yllättää.

Kalliola suosittelee kuitenkin Flowssa kokeilua. Asiakaskunta on vastaanottavainen ja suurin osa käyttää ravintolapalveluita paljon.

– Markkinointi edellä! Flow on hyvä paikka tulla esiin, hän sanoo.

Michelin-tason hodarit hurmasivat

Michelin-tähden alkuvuodesta 2018 saanut Grön ihastutti viime vuonna Flowssa vegehodarillaan, jonka välissä nakin virkaa toimitti karamellisoitu porkkana. Tänä vuonna hodarit tekevät paluun.

– Ensimmäisenä vuotenamme Flowssa oli syöksyvirtauksia. Teimme Grönin ruokaa kenttäolosuhteissa ja huomasimme, että olisikin parempi tehdä jotain festivaaleille sopivampaa ja helpommin syötävää. Muuten Flow oli hauska ja opettava kokemus, vaikka myyntien puolesta se ei ollut kaikkein onnistunein, toinen perustaja Lauri Kähkönen kertoo.

Viime vuonna gröniläiset keksivät, miten Grönin ideologian voi yhdistää hodareihin. Menusta vastaa Grönin toinen osakas Toni Kostian. Tarjolla on tryffelihodareita ja omaa hodariaan voi tuunata kaviaarilla.

– Ruoka ei voi olla turhaa kikkailua, mutta fine dining -vivahde on mukana, Kähkönen kertoo.

Hodareita ei löydy Grönin perusruokalistalta, mutta se on saanut niistä kiitosta pitkin vuotta. Michelin-ravintolan imago pehmenee festivaaleilla.

Tänä vuonna Festivaaleilla on Grönin perustajien toinenkin ruokapiste. Talvella Helsingin Kallioon avattu artesaanileipomo ja viinibaari Way Bakery & Wine Bar tarjoaa reuben-leipää ja donitseja juhlakansalle.

Ensi kertaa mukana

Suomalaisiin raaka-aineisiin keskittynyt ravintola Maannos kokeilee Flow Festivaalia ensimmäistä kertaa. Aikaisempaa kokemusta tapahtumista perustajilla Jouni Rahikaisella ja Elmo Luoma-aholla on muista tapahtumista, kuten Tuomaan markkinoista, mutta Flow on Maannokselle ensimmäinen festivaali.

– Olen aikaisemmin ollut Punk-festivaalilla omalla toiminimelläni. Se on hirveän tunne, kun teet ruoan ja se ei käy kaupaksi, Rahikainen muistelee.

Sinänsä festivaalitoiminta ei jännitä. Rahikainen muistuttaa, että koko ala perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoon. 

Nyt Maannos houkuttelee festivaalikansaa vegaaniruoalla. Tarjolla on maa-artisokasta ja punajuuresta tehtyä tartaria ja kylmän kelin varalta kesäkeittoa. Arvio menekistä on 1 000  ja 2 000 annoksen väliltä.

Ravintoloitsijat ovat jo suunnitteluvaiheessa miettineet menun niin, että hävikki on minimoitu.

Rahikaisen ja Luoma-ahon tavoite on nostaa tietoisuutta Maannoksesta ja pehmentää sen mielikuvaa.

– Flow on yrityksen näkökulmasta mahdollisuus laajaan näkyvyyteen kerralla. Ihmiset myös kuvittelevat, että tämä on hienompi ravintola kuin on. Mielikuva voisi olla rennompi, Rahikainen sanoo.

Osallistuminen Flowhun on kerryttää myös oppia suuresta tapahtumasta. 

– Flow on valtava organisaatio. On kiinnostava nähdä, miten se toimii, Luoma-Aho sanoo.

Maannos on kärsinyt kesällä Telakkakadun katuremontista, joka on lähes sulkenut kulkuväylät. Loppukesän Flow on ravintoloitsijoille myös siinä mielessä piristys.

– Tapahtumissa täytyy muistaa hyvä fiilis. Työ vaatii esilläoloa. Jos fiilis laskee, koko homma lässähtää, Rahikainen miettii.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät vaatii lisäeuroja palveluseteleihin

7 elokuu, 2019 - 12:38

Juuri julkaistu selvitys kertoo, että niin kunnat kuin palveluntarjoajat ovat suhteellisen tyytyväisiä palveluseteleihin.

Kyselytutkimukseen vastanneista kuntien edustajista yli 40 prosenttia arvioi palveluiden saatavuuden parantuneen palvelusetelin käyttöönoton myötä. Toisaalta palvelusetelioperaattori Vaana Oy:n teetättämän kyselyn tuloksista käy ilmi, että kunnissa on tutkittu palvelusetelin vaikutuksia toistaiseksi heikosti.

Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin on huolissaan siitä, saako palveluseteleillä tasalaatuista palvelua.

– Suomen Yrittäjät vaatii koko maan kattavaa, yhtenäistä kustannuslaskennan mallia. Tällä hetkellä voi olla, että monet yksityiset toimijat eivät pysty tuottamaan ainakaan niitä palveluja, joissa ei saa lain mukaan olla omavastuuosuutta. Pahimmillaan palveluja tarjoaa vain yksi tappiollista toimintaa pyörittävä, markkinaosuuden kasvuun tähtäävä yritys.

Tuore tutkimus tukee Grekinin huolta: palveluntuottajista kolmasosa pitää seteleiden arvoa liian matalana.

Vaarana alihinnoittelu

Yhtenäistä käytäntöä ajavassa yrittäjäjärjestössä uskotaan, että muilta osin hyväksi koettu palvelumuoto saadaan viilattua kaikin puolin toimivaksi.

– Valtiovarainministeriössä on jo valmiina esitys, jonka avulla hinnoittelun perusteet voitaisiin yhtenäistää, eikä osa kunnista pyrkisi alihinnoittelemaan palveluja niin, että laatu kärsii.

Tällä hetkellä kunnat määrittelevät itsenäisesti hinnan omatuotantona järjestämilleen palveluille.

– Vaara on siinä, että oman työn hinta määritellään liian alhaiseksi, eikä saman arvoisella palvelusetelillä pystytä tuottamaan vastaavaa, laadukasta palvelua.

Selvityksen mukaan kunnissa etenkin sosiaalipalveluihin kohdennettavien palvelusetelien matalaa arvoa pidetään huolestuttavana. Palveluntuottajat taas nostavat esille asiakkaille jäävän huomattavan

omavastuuosuuden, joka on vaikuttanut palveluiden hankintaan etenkin vanhuspalveluissa.

Asiakkaat haluavat palveluseteleitä

Satu Grekinin mukaan ilahduttavaa on, että selvityksen mukaan kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä palveluseteleillä tuotettujen palvelujen laatuun.

– Yritykset ovat saaneet nyt tätäkin kautta merkin, että kysyntää on ja markkinat ovat auki.

Jo kaksi kolmesta manner-Suomen kunnasta on ottanut käyttöön palvelusetelit.

– Palvelusetelin yhtenä tarkoituksena on ruokkia yrittäjyyttä ja kirittää julkista palvelutuotantoa. Fiksu kunta laskee julkisen tuotannon kustannukset kaikki kustannuserät huomioiden ja arvostaa palvelusetelin piirun verran pienemmäksi, jotta säästöä syntyy, Grekin toteaa.

Suomen Yrittäjät vaatii, että asiakkaille annetaan subjektiivinen oikeus palveluseteliin.

Kuntapäättäjien Grekin toivoo tutustuvan palveluseteleiden käyttöön nykyistä tarkemmin.

–On hämmästyttävää, että kuntavastaajista jopa 80 prosenttia ei tiedä, onko palveluseteleiden käyttö vaikuttanut kunnan talouteen.

Vuonna 2011 lanseeratut palvelusetelit ovat yleistyneet vuosi vuodelta. Vuonna 2015 palveluseteihin käytettiin 209 miljoonaa. Vuonna 2017 luku oli jo 374 miljoonaa euroa.

Leila Itkonen

leila.itkonen@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

  

Uusi opas auttaa tunnistamaan ja torjumaan yrityksiin kohdistuvat huijaukset

7 elokuu, 2019 - 11:00

Juuri julkaistu opas esittelee yleisimpiä yrityksiin kohdistuvia huijauksia. Näitä ovat esimerkiksi hakemistohuijaukset, huijauslaskut, identiteettivarkaudet ja toimitusjohtajahuijaukset.

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kehottaa yrittäjiä tutustumaan oppaaseen, sillä siitä saa selkeitä neuvoja huijaustapauksiin.

– Kerromme, mitä pitää tehdä, jos joutuu huijausyrityksen kohteeksi tai huomaa tulleensa huijatuksi. Jokaisesta huijaustavasta annetaan selkeät toimintaohjeet.

Toivonen pitää opasta hyvin tarpeellisena.

– Pelkästään hakemistopalveluja koskevista huijauksista aiheutuu yrityksille yli 20 miljoonan lasku vuodessa.

Epämääräisten hakemistopalvelujen tarjoaminen on harhaanjohtavan markkinoinnin yleisin tapa. Varsinkin yrityksen juuri perustanut tai ostanut voi joutua huijausrumban kohteeksi.

– Yleisesti neuvona on, että pitää tehdä reklamaatio heti ja vaatia puhelunauhoite kuultavaksi. Usein jo tämä saa aikaan, että myyjä luovuttaa, Toivonen kertoo esimerkin.

Toimitusjohtajahuijaukset yleisiä

Koko ajan yleistyvä huijausmuoto on toimitusjohtajahuijaus. Yrittäjät.fi kertoi äskettäin yrityksestä, jossa uusi työntekijä luuli saaneensa luvan toimitusjohtajalta ja maksoi 9 000 euron huijauslaskun.

Yritysten identiteettivarkauksien määrä on kovassa kasvussa. Hankalaksi niistä tekee se, että yrityksille koituvat kulut voivat nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin. Identiteettivarkauksia tehdään avoimia yritystietoja ja kyberturvallisuuden aukkoja hyödyntämällä. Myös PRH:n paperisia yhteystietojen muutosilmoituksia käytetään yritystietojen kaappauksissa.

– PRH:n vain sähköiset ilmoitukset salliva palvelu ja kaupparekisteritietojen muutoksista ilmoittava vahti ovat hyödyllisiä. Niiden avulla pystyy seuraamaan, etteivät tiedot joudu vääriin käsiin, Toivonen vinkkaa.

Lataa opas täältä.


Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

 

Tubetähti Seksikäs-Suklaa valitsee yhteistyöt tarkasti: "Aina ei tarvitse mennä rahan perässä"

6 elokuu, 2019 - 15:14

Luyeye Konssi tunnetaan paremmin Seksikkäänä-Suklaana, jolla on Instagramissa lähes 60 000 seuraajaa. Hän on suosittu myös Snapchatissa ja Youtubessa.

– Minusta tuli yrittäjä kaksi vuotta sitten. Alussa meitä oli kolme jätkää. Hauskaa on ollut, ylämäkiä ja alamäkiä, Konssi nauraa.

Alkuvaiheessa yrittäjät tekivät pienen virheliikkeen ja perustivat avoimen yhtiön. Raha-asioiden kannalta äskettäinen muutos osakeyhtiöön oli Konssin mukaan onnistunut ratkaisu.

– Nyt meillä on Lähiömedia Oy. Jotenkin osakeyhtiö tuntuu helpommalta kun on niin paljon eri duunijuttuja ja rahat ovat yhdessä paikassa. Samalla tulee mietittyä enemmän firman tulevaisuutta.

"Olen rento hupiukko"

Konssi pitää vahvuutenaan yrittäjänä sitä, että hän ei pidä mitään asiaa mahdottomana.

– Uskon firman visioon ja siihen, että firma pystyy kasvamaan. Mietin paljon, että asiat voisivat olla vielä paremmin ja että pitää tehdä enemmän töitä niiden eteen.

Seksikkään-Suklaan imagon rakentaminen on Konssin mielestä hauskaa.

– Teen paljon erilaisia juttuja, musaa, käsikirjoittamista ja sosiaalista mediaa. On ollut kiva rakentaa Suklaan imagoa rennolla otteella. Olen sellainen rento hupiukko.

Konssi pitää tarkoin huolta siitä, että hänen yhteistyökuvionsa tukevat imagoa.

– Jos menen johonkin niin se on mun näköinen yhteistyö. Aina ei tarvitse mennä rahalla vaan myös älykkyydellä.

Konssi on mukana kolmen muun nuoren yrittäjän kanssa Kohti unelmia -julkaisussa, jossa oman tarinansa kertovat hänen lisäkseen ammattipelaaja Roosa Puonti, korusuunnittelija Matilda Mannström ja kaurameijeristi Marjaana Jukkola.  Julkaisun ovat koostaneet Suomen Yrittäjät sekä Demi- ja Trendi-lehdet. Kohti unelmia -julkaisu kertoo erilaisista yrittämisen muodoista ja rohkaisee jokaista nuorta tavoittelemaan unelmiaan. Lataa julkaisu täältä!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Maijan hyvä olo ja muut uudet yritykset – katso lista

6 elokuu, 2019 - 13:42

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 310 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Askola SopivaPutki Oy Askola HoSW - Hyvinvoinnin Alkemia Oy Espoo Maijan hyvä olo Espoo Tmi Puustinen Merja Hannele Espoo Hoiva 247 Espoo Hashi - Taksipalvelut Espoo Bosphorus Taxi Espoo Alloutexpress avoin yhtiö Espoo Cruelty free oy Espoo Kuta Nordic Oy Espoo Ivaeris Oy Espoo Tmi Lermo Espoo Kiviaalto Oy Espoo Quality construction & consulting Oy Espoo NAKA Nikon autokauppa oy Espoo Prima Law & Language Espoo PT Artsi Eskola Espoo T:mi Soft Flow Espoo Two Rocks Oy Espoo Winzig Oy Espoo Eliitti henkilöstöpalvelut Oy Espoo LVI Uuk Oy Espoo Dokke Tas Espoo Lauri Laherto TMI Espoo Ahokas Coaching Oy Espoo JSC Management Oy Espoo RH-taksipalvelu Espoo Mindaava Oy Espoo Puheterapeutti Katja Linkala Espoo Ada Insights Oy Espoo Centre Of New Education Espoo Lazza Oy Espoo MBM Group Oy Evijärvi Asunto Oy Esantie 4 Evijärvi Hamina Forsell Esa Kaleva Hamina Saku Kvist Hamina Pirjon Vierastarjoilu Tmi Helsinki Outsight Futures Helsinki Experiencia Oy Ltd Helsinki Rest Hosting Ab Helsinki Promosti Oy Helsinki Belvar Life Helsinki Oy Helsinki Lavasteverstas Graniitti Oy Helsinki Neoprint Oy Helsinki CON Henkilöstöpalvelut Oy Helsinki PEILIN LI Helsinki Solidate Uudelleenrahoitus Oy Helsinki Valmentaja Petri Timonen Helsinki Brunta Oy Helsinki Kenno Filmi Osk Helsinki MOZ UMPIRE Helsinki Bird Rides Finland Ab Helsinki Gϋrbϋz Helsinki OMAC Fire Oy Helsinki Adventures of Love and Light Helsinki Mehupuristin Suomi Oy Helsinki Fast Manta Oy Helsinki Ouro Solutions Oy Helsinki 3D Group Oy Helsinki Lehtimäki Private Partners Oy Helsinki Terapiapalvelut Ratkester Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajakortteli 1 Helsinki Seloit Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajakortteli 2 Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajakortteli 3 Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajakortteli 4 Helsinki Hollywood House Studios Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Kuninkaanhovi Helsinki A.M TAKSIPALVELUT Helsinki Gada Taxi Helsinki shabaalo Helsinki Rosa dos Ventos Oy Helsinki Xibio Oy Helsinki Operaatio Media Helsinki Wraphand Jewellery Oy Helsinki Ykkösruutu Oy Helsinki VALTAUS KULJETUS OY Helsinki Samu-Jussi Koski Oy Helsinki Finsoma Kuljetus Oy Helsinki Greater Fool Oy Helsinki Helsingin Terveys- ja Liikuntapalvelut Oy Helsinki Virtaus TOP Oy Helsinki GBS Ecomet Oy Helsinki Aurora Metals Oy Helsinki Lea Bisio Helsinki Tapani Haavisto (tmi) Helsinki North Hemp Oy Helsinki Cate & Co Oy Helsinki H&L Trading Company Oy Helsinki Sulovilen Oy Helsinki Artem Petrov Helsinki Pureve Productions Oy Helsinki MotoApu Helsinki Aalto Advisory & Consulting Oy Helsinki Random Encounter Helsinki C A S Eristys Oy Helsinki Alt&GG&Wan Oy Huittinen Tmi Mahis T. Halonen Huittinen Kauneuskeskus Sarastus Oy Hyvinkää ConsultIS Oy Hyvinkää Tmi Linda Mankki Hyvinkää Terma Air Oy Hämeenkyrö KP Fishing Oy Hämeenkyrö Tmi Sami Saksa Hämeenlinna Hertta Talot Oy Hämeenlinna Helping Hands - Itä-Uusimaa Oy Hämeenlinna Kaarle Salmela Hämeenlinna Valovi Oy Hämeenlinna Hämeen Laatupihat Oy Iisalmi Yksityinen perhepäivähoitaja Marjut Kokkonen Iisalmi GPP Iisalmi Oy Ilmajoki Asunto Oy Ilmajoen Kehto Ilmajoki Love Hockey Oy Ilmajoki Winterforest Imatra ENERGIA TALTEEN SMART TECHNOLOGY OY Inkoo Flowest Janakkala Jalkahoitola SunNy Day Joensuu Varis Niina Joensuu J-P Raassina Jyväskylä JWMedia OY Jyväskylä Sulunpuu Oy Jyväskylä VirtuTrade Jyväskylä Tmi Juuso Parantainen Järvenpää HHT-Asennuspalvelu Järvenpää LVI-Insinööritoimisto Viippola Oy Järvenpää Aranton Oy Kaarina Kiinteistö Oy Lärvätsalo Kaarina TKS Tekniikka OY Kaarina XC-Automation Oy Kajaani As. Oy Kajaanin Sivukatu 27 Kajaani Designoid Designs Oy Kalajoki Transport Seppä Oy Kalajoki Tero Kähtävä Kalajoki Kotiaho Jari Kangasala Vikavex Oy Kangasniemi Puhex oy Kauhajoki LKK Works Oy Kauhava AP-Autofarmi Oy Kauniainen Midas Analytics Kempele Hieroja Jaakko Karjalainen Kerava ST Company Oy Kerava Syvtech Oy Kerava TripleT Softworks Oy Kerava Ritu-pinnoitus Kerava MJM-yhtiöt Oy Kitee J.Tompuri Kittilä Eat Shoot Drive OY Kiuruvesi tmi.jeh7 Kokkola Katja Tokola Photography Kontiolahti JHR Sähkö Oy Korsnäs Izudin Kahvedzic Kouvola Annas desing korut Kouvola Keltsun katsastus Oy Kouvola Kunnon Ravinto Kouvola Wesanneli Kuhmo Bear Caravan Oy Kuopio IHANAT PIHAT KUOPIO OY Kuopio Asennus OPM Kuopio TT-Trans Oy Kuopio Alaa Shirou Kuopio Tmi Niilo Heikkilä Kuopio Upgrade EDU Oy Kurikka Toiminimi Margit Tuovinen Kuusamo KOY Rukan Ronttila Lahti RPS Rakennus Lahti Tellina Oy Lahti Rakennus Tekevä Oy Lahti ECYO INVEST OY Lahti Suomen Siivousrinki Oy Lahti Insinööritoimisto Lepistö Oy Lahti Go Visual Oy Lahti AnaFix Lahti Tmi Mika Tallqvist Lahti KokoLiekki Lahti Suvituuli Vainio Lappeenranta Pauper Oy Lappeenranta Paappanen Consulting Oy Lapua Rakennuspalvelut Hautala Lemland Oy Ohhoh Ab Lempäälä Kukkabaari Oy Liperi Insinööritoimisto KJ Oy Liperi Riihikuiva Oy Lohja Laatukavio Oy Loviisa Malmgård Insinööritoimisto Loviisa T:mi Robert Valkama F:ma Maarianhamina SKmusic Mikkeli Savon Korjuu Oy Mustasaari Nordic Fly Tyer Mustasaari Hieroja Mervi Järvinen Muurame Emendium Oy Muurame Fiberwood Oy Muurame Peto Consulting Oy Mynämäki Tmi Jenna Reijo Naantali VG-Invest Oy Nivala Suomen tekninen muuraus Oy Nokia Sähkö-Saanso Oy Nokia Vesa Järvensivu Nurmes JR Taito Nurmijärvi Duuneis Oy Nurmijärvi i4design Nurmijärvi Tmi Thorwall Närpiö Johan Wickman Oulu Insinööritoimisto Arto Kivioja Oulu Asunto Oy Oulun Saunavihta Oulu Asunto Oy Jäälin Tikankontti, Oulu Oulu Elenom Oy Oulu Tmi Katja Somero, JH Ranch Oulu TNI Palvelut Oy Oulu Herminator Consulting Oy Paimio Green Car Finland Oy Parainen Sanna-Riikka Nygrén Parkano VJK-Työt Parkano Jenna Keskinen Tmi Petäjävesi Kuohu Artesian Waters Oy Pieksämäki JN QualityExpert Oy Pietarsaari Yrityspalvelu Star Oy Pirkkala Erentumo Oy Pori Glad Media Oy Pori Tmi Nikolina Beatovic Porvoo Ziya's BARBERSHOP Porvoo Marja Rytelä Porvoo Arkkitehtitoimisto Valkeavirta Pyhäjoki Onnen aika Pyhäntä Vegeelia Oy Pälkäne Ferona Oy Raasepori Inspired Psychology Services Raasepori A.H.A.Saaristo Raisio Rakennuspalvelu RAF Oy Raisio Raision Tiemestaripalvelut Rautjärvi Uimonen Delivery Services & Horses Oy Riihimäki Tmi Juha Latva-Aro Rovaniemi KKOY Sipola 21 Rovaniemi As Oy Rovaniemen Kuntotie 3 Rusko Simo Rokka Saarijärvi Parhiala Brothers Oy Saarijärvi M-Market Pylkönmäki Oy Salo dans.ar Salo Anni Santakari Salo Janne Laine Salo Apis pro Sauvo Susanna Korte Seinäjoki As Oy Seinäjoen Ruukintie 54 Seinäjoki PS Capital Oy Seinäjoki Asennus Jo-Pa Oy Sievi Korpiset Oy Sipoo IlonKauttaValmennus Oy Sipoo Luhtis Oy Sodankylä Varistan Oy Sonkajärvi Bergman Tero Säkylä Lätkämutsi Tampere Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Tampere 5 Tampere Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Tampere 4 Tampere Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Tampere 3 Tampere Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Tampere 1 Tampere Kiinteistö Oy Pohjolan Perusyhtiö Tampere 2 Tampere Avara Group Oy Tampere Kiinteistö Oy Rantakylän Pysäköinti Tampere Asianajotoimisto Askel Oy Tampere Lakitalo Holding Oy Tampere Mirja Hukari Tampere Oy 4ever Solutions Ab Tampere PO Invest Oy Tampere Tmi Eija Nieminen Tampere LVI-Nelitec Oy Tampere Jännälä Oy Tampere Fimra Oy Tampere Tmi Anna Hyytiä Tervola Romsi Pietari Tohmajärvi Aiferno Tornio arto isometsä Turku Jari Forsström Turku Hölynpöly Hattara Oy Turku Tom Forsman Consulting Ab Turku PE LA SU Turku Red Nettle Studio Oy Turku Juseco Turku epicmovie Turku Rakennusliike ASR Oy Turku Ideca Partners Oy Tuusula As. Oy Tuusulan Carlanderintie 7 Tyrnävä Kaakelperin veljekset Urjala Tiura Trans Oy Urjala VVV Suunnittelu Oy Urjala Ahdin valtakunta Oy Vaasa Ab AKD Invest Oy Vaasa Natalie Sundsten Valkeakoski Kiinteistö Oy Peuranoronkatu 5 Vantaa Hieronta Nurmela Vantaa Lanve Oy Vantaa Maalaus Pentinpuro Vantaa Malila Health Vantaa Biedith Vantaa Kaivokselan Miner Vantaa Crossroads Vantaa TECS Logistics Vantaa CarSpace Oy Vantaa Fix-logistics Oy Vantaa MM Kodit Oy Vantaa Digo Oy Vantaa Joona Rantanen Vantaa Kiinteistönvälitys Koskela Oy LKV Vantaa adaantaksi Vantaa JTP-Kuljetus Vantaa disaiqn Vantaa Lari Pelkonen Varkaus CRANETEK Finland Oy Vihti SK Coffee OY Vihti Smart Kuljetuspalvelut oy Ylöjärvi Jussin Kulta & Kello Oy Ähtäri HoivaHengetär Oy    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Kotitalousvähennyksen leikkaus ei pelota siivousalan yrittäjää

6 elokuu, 2019 - 12:43

Hallitus on kertonut pyrkivänsä pienentämään kotitalousvähennystä nykyisestä 2400 eurosta 2250 euroon. Aikaisemmin osa yrittäjistä on kertonut olevansa huolissaan muutoksen vaikutuksista.

Jos leikkaus toteutuu, työkorvaus laskee 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkkakorvaus 20 prosentista 15 prosenttiin. 

Turkulaisen Happy Clean -siivousyrityksen perustaja Sara Koskinen uskoo, ettei hallituksen toimilla ole suurta vaikutusta.

– En usko, että se tulee vaikuttamaan ainakaan meidän alalla. Esimerkiksi meidän yrityksellämme on ollut pitkään vakioasiakkaita. Uskon ja toivon, että ne ketkä siivouspalvelua tarvitsevat, sen pitävät jatkossakin. 

Koskinen perustelee näkemystään havainnoilla asiakaskentässä.

– Meillä ei yksikään asiakas ole ottanut asiaa puheeksi. Meillä työtilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Jos muutama asiakas vähentää ostojaan, sillä ei ole suurta merkitystä. Osa voi harkita, tilaako siivouspalvelun jatkossa vain joka toinen viikko.

Happy Cleanin kotisiivousten asiakaskunta on laaja. Asiakkaina on lapsiperheitä, pariskuntia, yksin eläviä ja eläkeläisiä.

– Palvelun käyttö on yleistynyt selvästi. Viimeisen kahden vuoden aikana on ollut isoin kasvupyrähdys. Eniten siivouspalvelua käyttävät työssä käyvät pienten lasten vanhemmat.

Koskisen mukaan viikoittaisen kotisiivouksen keskihinta on hieman yli 400 euroa kuukaudessa.

"Ei edistä yrittäjyyttä eikä työllisyyttä"

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen ei pidä kymmenen prosentin leikkausta kotitalousvähennyksen työkorvaukseen oikeana ratkaisuna. 

– Kotitalousvähennyksestä leikkaaminen ei edistä yrittäjyyttä, työllisyyttä eikä ihmisten arjessa pärjäämistä. Monille yrittäjille vähennys mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen ja työllistämisen, koska se mahdollistaa laajemmalle kuluttajajoukolle töiden teettämisen itse tekemisen tai tekemättä jättämisen sijaan.

Yrittäjät kantaa huolta ikäihmisten mahdollisuudesta ostaa jatkossa siivouspalveluita.

– Monille ikäihmisille kotitalousvähennys voi olla juuri ratkaisevassa asemassa sen kannalta, onko varaa ostaa palveluja, joiden avulla voi jatkaa kotona asumista sen sijaan että joutuisi siirtymään palveluasumisen piiriin.

Malisen mukaan kotitalousvähennyksellä on merkittävä rooli työllistämisen kannalta.

– Kotitalousvähennystä arvostellaan siitä, että se suosii hyväosaisia ja lisää tuloeroja. Tällöin kuitenkin tulonjakotarkasteluissa unohdetaan toinen vähennyksestä hyötyvä osapuoli eli ne, jotka nämä kotitalouspalvelut tekevät. Lisäksi on hyvä muistaa, että vähennyksellä voidaan kulutusta ohjata kotimaisten palveluiden pariin. Tästä hyötyy sekä työllisyys että harmaan talouden kitkentä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjien tietosuojaoppaasta tuli hitti – täältä lataat myös muut suositut oppaat

6 elokuu, 2019 - 10:30

Moni yrittäjä on saanut apua ongelmiinsa Suomen Yrittäjien ladattavista oppaista. Niistä suosituin on ollut tietosuojaopas, jota on ladattu yli 28000 kertaa. 

– Tietosuojaopas on yllättänyt suosiollaan, mutta toisaalta se oli odotettaviasa. EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo viime vuoden keväällä aiheutti voimakasta liikehdintää ja huolenaiheitakin, Suomen Yrittäjien digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela sanoo.

Etenkin viime vuonna Yrittäjien neuvontapuhelin paikoin ruuhkautui gdpr-aiheisista kysymyksistä. Yrittäjissä ollaan huomattu tietosuoja-aiheeseen kohdistuva kiinnostus myös muuta kautta.

– Asiakirjapankissamme on ladattavissa tietosuojaselosteen pohja, jonka yrittäjä voi ladata ja täyttää. Sitä on ladattu todella ahkerasti.

Tietosuojaopas ilmestyi hieman ennen gdpr:n voimaanastumista vuoden 2018 toukokuussa. Mutta mitä kaikkea se sisältää?

– Tietosuojaopas on varsin kattava paketti. Siinä avataan tietosuojatermejä, kerrotaan mitä tietoja yritys saa kerätä ja millaisissa tilanteissa. Lisäksi opas neuvoo tietorekisterien käsittelyssä ja siinä, millaisia velvollisuuksia yrittäjällä on. Samalla avataan, mitkä ovat rekisterissä olevan asiakkaan oikeudet.

Opas neuvoo muun muassa tilanteissa, joissa henkilö haluaa käyttää oikeuttaa tulla poistetuksi rekisteristä.

– Ohjeistamme yrittäjää toimimaan kuluttajalle oikeudenmukaisella tavalla, Talvela jatkaa.

Tulorekisteriopas tuli tarpeeseen

Yrittäjät on julkaissut myös muita hyödyllisiä oppaita. Yksi niistä on tulorekisteriopas, joka tuli ladattavaksi vuoden 2018 marraskuussa. Sitä on ladattu lähes 5000 kertaa.

– Tiesimme, että opas tulee tarpeeseen. Tulorekisteri oli uusi aihe kaikille ja se on hämmentänyt yrittäjiä. Siinä mielessä olemme olleet iloisia, että olemme pystyneet tarjoamaan oppaan hankalaan aiheeseen. Pähkinänkuoressa oppaassa selostetaan, mikä on tulorekisteri ja miksi se on olemassa.

Yrityksen perustamisopas on kerännyt lähes 4000 latauskertaa.

– Siitä olemme saaneet hyvää palautetta myös oppilaitoksilta. Opettajat ovat kyselleet, saako opasta käyttää oppimateriaalina. Meillä ei ole ollut mitään sitä vastaan, Talvela kertoo.

Tälle vuodelle on suunnitelmissa ainakin kirjanpito-, yrityshuijaus- ja työntekijän palkkausaiheisia oppaita. Oppaat tullaan julkaisemaan syksyn aikana.

– Yritämme tuottaa oppaita mahdollisimman monista aihealueista, jotka koskettavat yrityksen ja yrittäjän arkea. Kaikki palaute ja toiveet oppaiden aiheista ovat kullanarvoisia, jotta osaamme tulevaisuudessakin tehdä oppaita suoraan yrittäjien tarpeisiin, Talvela jatkaa.

Lataa oppaat täältä:

Yrityksen perustamisen opas

Yrittäjän ensimmäisen vuoden opas

Tulorekisteriopas

Tekijänoikeuksien ABC

Yrittäjän digiopas

Tietosuojaopas

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

KL: Kansainvälinen talouden sääntely voi vaikuttaa yritysten rahoituksen saantiin enemmän kuin talouden epävakaus

5 elokuu, 2019 - 14:50

Suomen Yrittäjien jäsenyritykset ovat huomanneet, että yritysrahoituksen saaminen on saattanut joissain tilanteissa vaikeutua. Suuresta ongelmasta ei vielä ole kyse, mutta se saattaa kasvaa, mikäli kansainvälinen sääntely kiristyy. Aiheesta kirjoitti tänään Kauppalehti.

Finanssikriisin jälkeen rahoituksen saaminen kiristyi, mutta ongelma painui sittemmin taka-alalle. Nyt merkkejä on jälleen ilmassa.

– Kansainvälistä rahoitusta säädellään Basel -sopimusten kautta, joka laitetaan täytäntöön EU-tasolla direktiivien ja asetusten kautta. Nyt työstövaiheessa on Basel 4-sopimus ja siinä on riski, että jos säätely tulkitaan mahdollisimman kireäksi, se vaikuttaa pankkien mahdollisuuteen riskiä. Riskinottokyky siis pienenee, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen kertoo.

Usein talouden heilahtelut nähdään isoina riskitekijöinä, mutta jatkossa lainsäädännön epävarmuus voi vaikuttaa yritysten rahoituksen saantiin tai pankkien riskinottokykyyn talouden epävakautta enemmän.

– Epävakaampi tilanne vähentää rahoituksen tarvetta, koska silloin investoidaan vähemmän. Lainsäädännön epävarmuus, eli aikataulu ja kireys, voivat vaikuttaa enemmän, Malinen sanoo.

On myös mahdollista, että rahoitussäätelyssä muutetaan niin sanottu pk-yritysten riskipainokevennystä, jolloin pk-yritysten asema ei heikentyisi merkittävästi.

Kauppalehden haastattelussa Finanssiala ry:n pääekonomisti Veli-Matti Mattilan käsityksen mukaan rahoitusta on vielä hyvin saatavilla, eikä tilanteessa oli tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Hänkin kuitenkin katsoo, että yritysrahoituksen ehdot, hinta ja saatavuus tulevat mahdollisesti heikentymään tulevina vuosina, jos Basel IV -uudistus toteutetaan tiukimmassa muodossaan.

Malisen mukaan perinteisen pankkirahoituksen saatavuus yrityksille voi hankaloitua ja siksi olisi hyvä saada uudenlaisia rahoitusmuotoja pk-yrityksille. Nyt ne ovat esimerkiksi turvautuneet pikaluottoyrityksiin.

– Osa  pikaluottoyrityksistä on aivan käypiä, mutta osalla korkotaso on erittäin korkea. Yrityslainoissa korkotasoa ei ole samalla tavalla rajoitettu kuin kuluttajille annettavissa pikavipeissä, Malinen sanoo Kauppalehdelle.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sivut