Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 57 min sitten

Aiotko vaihtaa yhtiömuodon toiminimestä OY:ksi? – Huomioithan muutaman seikan verotuksesta

22 toukokuu, 2019 - 10:00

Heinäkuun alusta tulee mahdolliseksi perustaa osakeyhtiö ilman 2 500 euron alkupääomaa. Tämä on saanut monen toiminimiyrittäjän miettimään yhtiömuodon vaihtamista osakeyhtiöksi.

Lue myös huhtikuussa julkaistu aiheesta.

Suomen Yrittäjien asiantuntijat kehottavat ottamaan huomioon muutamia käytännön seikkoja ennen kuin yrittäjä muuttaa yhtiömuotonsa.

Yrittäjän täytyy käytännössä perustaa uusi osakeyhtiö, eikä toiminimen Y-tunnus siirry uudelle osakeyhtiölle.

– Jos yrittäjä haluaa jatkaa toimintaa samalla vanhalla nimellä myös osakeyhtiössä, toiminimiyrityksen nimi pitää joko muuttaa, toiminimi poistaa kaupparekisteristä tai lopettaa toiminimi kokonaan samassa yhteydessä Oy:n perustamisen kanssa, asiantuntija Atte Rytkönen sanoo.

Yleensä toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi on suhteellisen yksinkertainen menettely. Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kehottaa kuitenkin suunnittelmaan toteutus huolellisesti, mikäli toiminnalle on ehtinyt kertyä varoja ja velkoja. Näin vältytään turhilta veroseuraamuksilta.

Verottomuuden edellytykset

Toiminimen varojen ja velkojen siirto uuteen perustettavaan osakeyhtiöön voidaan toteuttaa veroseuraamuksitta, jos noudatetaan seuraavia edellytyksiä.

Toiminnan jatkamisen osalta verotuksessa ja kirjanpidossa on noudatettava jatkuvuuden periaatetta ja yrityksen identtisyys on säilyttävä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminimen varat ja velat siirretään perustettavan osakeyhtiön saman toiminnan varoiksi ja veloiksi saman määräisenä eli samoista arvoista kuin ne olivat toiminimen verotuksessa. Omaisuuserien verotuksessa poistamattomia hankintamenoja ei siten voida korottaa eikä uusia omaisuuseriä voida aktivoida.

Toiminnan kannalta olennainen osa siihen liittyvistä varoista täytyy siis siirtää perustettavalla osakeyhtiölle.

– Joskus toiminimiyrittäjällä voi olla omaisuutta, esimerkiksi auto, joka on osin yksityisessä ja osin yritystoiminnan käytössä. Jos osin yksityiskäytössä oleva omaisuus on pääosin toimintamuodon muutoksessa siirtyvän elinkeinotoiminnan käytössä, omaisuuserän katsotaan kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen ja se tulee lähtökohtaisesti siirtää osakeyhtiöön, Linna-Aro kertoo.

Omistussuhteiden säilyminen ennallaan merkitsee sitä, että toiminimiyrittäjän tulee itse merkitä toimintamuodon muutoksen yhteydessä kaikki uuden yhtiön osakkeet. Poikkeuksena tähän on yrittäjäpuolisoiden yhteisesti harjoittaman elinkeinotoiminnan yhtiöittäminen.

Toimintamuodon muutoksen vaikutukset

Yritysmuodon muutoksen ajankohtaa kannattaa pohtia ennalta. Toimintamuodon muutoksesta seuraa verotuksessa se, että toiminimen verovuosi päättyy uuden osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemispäivää edeltävään päivään. Vastaavasta osakeyhtiön verovuoden ensimmäinen päivä on päivänä, jona osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin.

Tästä johtuen toiminimeä verotetaan osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemistä edeltävältä ajalta toiminimeä koskevien säännösten mukaan. Tämä puolestaan edellyttää, että toiminimen toiminnasta laaditaan tuloslaskelma ja tase ja toimintamuodon muutokseen päättyvältä verovuodelta annetaan veroilmoitus.

 

Verohallinto on antanut tarkempaa ohjeistusta toimintamuodon muutoksen verokysymyksistä.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuuntele Yrittäjän podcastin uusin jakso – tarjolla käytännönläheisiä vinkkejä digitaaliseen markkinointiin

22 toukokuu, 2019 - 09:06

Kolmanteen jaksoon ehtinyt Yrittäjän podcast tarjoaa viikoittain asiaa yrittäjille ja yrittäjämielisille. Tämän viikon aiheena on digitaalinen markkinointi. Pääset kuuntelemaan tuoreimman jakson tästä. Yrittäjän podcast julkaistaan Supla-palvelussa.

Uudessa jaksossa Suomen Yrittäjien digimarkkinoinnin asiantuntija Arttu Talvela kertoo havainnollisesti, miten digitaalinen markkinointi toimii ja miten sitä voi hyödyntää yrityksen päivittäisessä työssä. Podcastissa nostetaan esille laadukkaan sisällöntuotannon merkitys ja kysytään, onko digitaalista markkinointia edes olemassa ilman Googlea.

Podcastin isäntänä on toimittaja Pauli Reinikainen. Seuraavalla viikolla digitaalisen markkinoinnin teema jatkuu.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tavaramerkkilaki uudistui – monien yritysten tulee täsmentää luokitus

22 toukokuu, 2019 - 08:00

Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kertoo uuden lain selkeyttävän sääntelyä ja mahdollistavan uudentyyppisten merkkien rekisteröinnin.

– Suomen tavaramerkkisääntely saadaan tälle vuosituhannelle, Mäkelä summaa uudistuksen merkitystä.

Yritysten kannalta huomattava muutos koskee tavaroiden ja palveluiden luokitusta ja sitä, mitä luettelo kattaa. Uudessa laissa määritellään, että tavaraluettelo kattaa vain sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut.

Vanhoissa rekisteröinneissä on tavarat ja palvelut voitu ilmoittaa hyvin epämääräisesti, sen ajan käytännön mukaisesti. Yritysten tulisi täsmentää luettelojaan vastaamaan todellista tilannetta.

– Tavaramerkin tuottama yksinoikeus kohdistuu vain niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten merkki on rekisteröity. Jatkossa yleisnimityksiä ei yleensä käytetä, Mäkelä korostaa.

Yrityksen tulee täsmentää luokitus viimeistään silloin, kun tavaramerkin rekisteröinti seuraavan kerran uudistetaan. Tämän jälkeen tavara- ja palveluluettelon katsotaan kattavan vain sen sanamuodon mukaiset tavarat ja palvelut.

Tavaramerkin rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta kerrallaan.

– Rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä on hyvä tilaisuus varmistaa, että tavaramerkin suojan laajuus on asianmukainen ja kunnossa, Mäkelä toteaa.

Jos luokitusta ei täsmennä uuden lain mukaiseksi, tavaramerkin tuottama suoja voi muuttua. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei tavaramerkki suojaakaan enää niitä tavaroita tai palveluita, joita varten se on haettu.

– On hyvä, että luokituksen täsmentäminen kytkettiin rekisteröinnin uudistamiseen. Täsmentäminen voidaan siten tehdä samalla kuin uudistaminen, eikä se pääse helposti unohtumaan.

Kolmiulotteiset merkit mahdollisia

Jatkossa tavaramerkiksi käy myös sellainen tunnusmerkki, jota ei välttämättä voida esittää graafisesti paperilla. Siten uusi sääntely mahdollistaa esimerkiksi kolmiulotteiset tai liikettä sisältävät merkit.

Uuteen lakiin sisältyy myös hallinnollisten menettelyjen kehittäminen, joka helpottaa esimerkiksi käyttämättömien tavaramerkkien poistamista rekisteristä.

Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada rekisteröimällä merkki Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tavaramerkkirekisteriin. Yksinoikeus voidaan saada myös vakiinnuttamalla. Vakiintuminen on kuitenkin vaikea näyttää toteen, joten rekisteröiminen on aina suositeltavaa.

Mikä on tavaramerkki?
  • Tunnusmerkki, joka erottaa yrityksen tarjoamat tuotteet ja palvelut muiden yritysten vastaavista.
  • Voi olla sana tai kuvio, iskulause tai näiden yhdistelmä. Se voi olla myös esimerkiksi äänimerkki tai tavaran tai sen päällyksen muoto.
  • Antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden myynnissä ja markkinoinnissa.
  • Rekisteröidään yhteen tai useampaan tavara- tai palveluluokkaan. Yksinoikeus koskee vain niitä tavaroita ja palveluita, joita varten merkki on rekisteröity.
  • Rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta. Rekisteröinti on voimassa 10 vuotta kerrallaan.
Mitä luokituksen täsmentäminen tarkoittaa?
  • Jatkossa tavaramerkki suojaa vain niitä tavaroita ja palveluita, jotka on tavaramerkkirekisterissä yksilöity selvästi ja täsmällisesti.
  • Täsmennysilmoituksella ilmoitetaan ne konkreettiset tiettyyn luokkaan kuuluvat tavarat ja palvelut, jolle suojaa halutaan.
  • Täsmentämistarve riippuu siitä, mille tavaroille ja palveluille merkkiä tosiasiassa käytetään ja siitä, sisältyvätkö tavarat ja palvelut sen luokkaotsikon kirjaimelliseen merkitykseen, jonka rekisteröinti kattaa.
  • Jos rekisteröintiä on haettu 1.1.2014 jälkeen, täsmentämiseen ei pitäisi olla tarvetta.

Täsmentämisen tarve on selvitettävä:

  • Jos tavaramerkki on rekisteröity vain luokkanumerolla eli mainittu vain luokan numero ilman sanallisia selityksiä. Tällainen rekisteröinti oli mahdollinen ennen 1.4.1996.
  • Jos tavaramerkin rekisteröintiin on otettu tavara- tai palveluluokan otsikko kokonaisuudessaan. Tällainen rekisteröinti oli mahdollinen ennen 1.10.2012.
  • Jos tavaramerkin rekisteröintiin on otettu luokkaotsikon lisäksi mainita ”kaikki muut tavarat/palvelut, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa”. Tällainen rekisteröinti oli mahdollinen 1.10.2012–31.12.2013.

Lue Albert Mäkelän blogikirjoitus aiheesta.

Tarkemmin uudesta tavaramerkkilaista täällä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Vaatekauppias ei halua lähteä perinteiseen verkkokauppaan – laadukas vaate vaatii enemmän palvelua

21 toukokuu, 2019 - 16:00

Tamperelainen vaatekaupan yrittäjä Tuulia Ivalo siirsi noin kuukausi sitten naistenvaateliikkeensä Tuu-li Designin Kehräsaaren alueen toisen kerroksen liiketilasta katutasoon rautatieaseman läheisyyteen. Moni kivijalkayrittäjä on lopettanut tai on siirtynyt kauppakeskuksiin.

– Uin vastavirtaan, koska tiedän, että palvelun merkitys on asiakkailleni valtava, Ivalo sanoo.

Tuu-li Design myy ja maahantuo italialaisia vaatebrändejä.

Ivalo tiesi jo nuoresta pitäen päätyvänsä vaatealalle, ja valmisti omia vaatteitaan. Hän opiskeli vaatesuunnittelua Italiassa Milanossa arvostetussa koulussa ja työskenteli suunnittelijana muun muassa Adatelle, Amixille ja lastenvaatemerkki Veikka-neuleelle.

Vaatekaupan pariin hän päätyi Taideteollisen korkeakoulun valikoimahallinnan koulutuksen kautta. Muutto Tampereelle vaati miettimään työelämää uudelleen.

– Aloin tuoda italialaisia brändejä ja myin niitä kiertäen naisvaltaisissa yrityksissä. Siinä ajassa keräsin asiakaskuntaa, joten kun perustin liikkeeni Kehräsaareen, vakiasiakkaita oli jo olemassa, Ivalo kertoo.

Verkossa on oltava

Yritystoiminta on perustunut Ivalon henkilökohtaiseen palveluun ja osaamiseen. Verkossakin on oltava läsnä, mutta perinteiseen verkkokauppaan yrittäjä ei halua lähteä.

– Verkosta asiakkaat ostavat usein montaa kokoa ja väriä, ja vaatteita sitten vain lähetellään edestakaisin. Se ei ole ihan halpaa tai ekologista, eivätkä vaatteet aina palaudu myyntikuntoisina, Ivalo sanoo.

Nyt kaupan verkkosivuilla on kuvia tuotteista, mutta ostoskorin sijaan kuvaa klikkaamalla sivusto ohjaa asiakkaan ottamaan yhteyttä myyjään.

– Olen kokeillut verkkokaupassa tuttujen asiakkaidensa kanssa tapaa, jossa teen esivalinnan ja ohjeistuksen, minkä kanssa mikäkin vaate sopii. Sitten lähetän vaatteet kokeiltavaksi.

Verkossa palvelu ei ole mahdollista yhtä henkilökohtaisesti kuin liikkeessä kasvotusten. Ivalo haluaa kuitenkin kehittää palvelukonseptiaan perinteisen verkkokaupan sijaan.

– Trikoovaatteet on helpompi ostaa verkosta, mutta kun kyseessä on laadukasta ja istuva vaate, se vaatii enemmän palvelua. Asiakkaideni täytyy olla uskottavia työssään, ja vaatteiden täytyy tukea heidän persoonaansa, Ivalo kertoo.

Tuuli Designin liikevaihto on noin puoli miljoonaa euroa ja voitto noin 70 000 euroa.

–Tulos on kehittynyt koko ajan. Kehitän liiketoimintaani. Uskon, että kaupunkien keskustoilla ja kivijalkayrittäjillä on tulevaisuus. Maailma muuttuu ja siinä täytyy olla mukaan, mutta omalla tavalla. Minä uskon palveluun, Ivalo sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjät haluavat yhdessä sopimista työpaikoilla TES:sta poiketen

21 toukokuu, 2019 - 13:49

Tuoreessa Yrittäjägallupissa (Kantar TNS) kysyttiin, että ”pitäisikö Suomessa olla lakisääteinen toisin sopimisen oikeus eli työpaikoilla mahdollisuus sopia yhdessä työehtosopimuksista poiketen”.

84 prosenttia kyselyyn vastanneista 1078 pk-yrityksen edustajasta vastasi KYLLÄ. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli eri mieltä ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa.

– Yrittäjien viesti on selkeä: paikallista sopimista pitää lisätä sekä työehtospimus- että lakimuutoksin. Se on tärkeää työpaikkojen ja yritysten kilpailukyvyn takia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Työsopimuslaissa, vuosilomalaissa, työaikalaissa ja opintovapaalaissa on noin 50 paikallisen sopimisen estävää kieltoa, jotka koskevat yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia järjestäytymättömiä yrityksiä.

Eniten tarvetta paikalliseen sopimiseen näyttää olevan vähintään 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä (89%). Käytännössä luku on yhtä korkea (87%) on 2–9 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Toimialoista eniten työpaikoilla sopimista kaivataan teollisuudessa (88%).

Lisää joustoja työaikoihin

Tasan puolet yrittäjistä on sitä mieltä, että työehtosopimus ei anna riittäviä mahdollisuuksia työaikajoustoihin. Eniten tätä mieltä ollaan vähintään 10 henkeä työllistävissä yrityksissä (58%).

35 prosenttia yrityksistä on sitä mieltä, että nykysysteemillä saa työaikajoustoja riittävästi.

Toimialoista eniten työaikajoustoja kaivataan rakennusalalla (59%).       

Näin tutkittiin

Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1078 yrittäjää tai pk-yrityksen edustajaa. Suomen Yrittäjien jäsenten (583) lisäksi vastaajina oli Gallup Forum -yrittäjäpanelisteja (198) sekä LeadDesk-yritystietokannasta poimittuja yrittäjiä (294).

Tiedot kerättiin toukokuun 2019 ensimmäisellä ja toisella viikolla. Tulosten virhemarginaali on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 % -yksikköä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Pyhän Pojat OY ja muut uudet yritykset – Katso lista

21 toukokuu, 2019 - 13:05

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 265 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Kotipaikka Yritys       Akaa Multikaara Huolto Oy   Asikkala Asikkalan Metsälinna Ky   Askola DJ - Moris   Askola Äikäs Racing   Espoo Remonttilinja Oy   Espoo Cheese Helsinki Oy   Espoo Vautsi Oy   Espoo JK-Profit Oy   Espoo Rickydee holding Oy   Espoo Robio Oy   Espoo Recreate Consulting Oy   Espoo F. Grönholm   Espoo 1-bit-wonder oy   Espoo Krista Consulting Oy   Espoo Lemoni Holding Oy   Espoo Konya Ercan TMi   Espoo Powerical Oy   Espoo TJ Sales   Espoo Elxhuan   Espoo Jyränoja Haakon   Espoo Tmi Anniina Sokka   Espoo J Hall Konsult   Espoo Tmi Eläinlääkäri Taru Toppi   Hamina vesa jouni olavi heininen   Hamina Puheterapeutti Aino Autio-Keränen   Heinola Jotomic Oy   Heinävesi Tmi Titta Khanal   Helsinki Hair Jungle   Helsinki Antti Henrik   Helsinki Delayed Gratification Oy   Helsinki ITRoof Oy   Helsinki Flare Hub Oy   Helsinki Cinecorp Finland Oy   Helsinki Suomen Lainamarkkinat Oy   Helsinki Nipsa Oy   Helsinki Spr-tek Oy   Helsinki HOLD ON GLOBAL   Helsinki Village Development Osk   Helsinki Klaro Technology Oy   Helsinki TONYALICE BUSINESS VENTURES   Helsinki Woodecker Brands Oy   Helsinki Taaleri Målajord Ky   Helsinki Suomen Päiväkodit GP Oy   Helsinki Veromondo Oy   Helsinki T—Tuonti ja Siivous   Helsinki Langs Holdings Oy   Helsinki Avibe Oy   Helsinki Oltavan TP Oy   Helsinki Neletium Oy   Helsinki KOSMAD Oy   Helsinki Adecap Oy   Helsinki Suomen ohjelmistotuotanto osk   Helsinki TJS Holding Oy   Helsinki Lämpöservice Suomi Oy   Helsinki Aroha Helsinki avoin yhtiö   Helsinki LN Holding Oy   Helsinki Foreground Oy   Helsinki WingTrans Oy   Helsinki Bloomy   Helsinki Sari Helen SOULPRENEUR   Helsinki Antti Aittola   Helsinki stylish man parturi   Helsinki Riina Hiltunen   Helsinki Natural World   Helsinki Karodpati   Helsinki Tmi Jouni Parvianen   Helsinki Yleispalvelu Lauri Rahkonen   Helsinki Muuttokingit   Helsinki Vivianjou   Helsinki Olivia Virtanen   Helsinki Tmi Maalaus Sepi   Helsinki Tmi Halmetniemi Charlie   Helsinki EloJT Health & Condition   Helsinki Supersovu   Helsinki Informaatiopalvelu HD   Helsinki Nina Karlsson   Helsinki As. Oy Helsingin Lauttasaaren Hymni   Helsinki Johanna Huida   Helsinki As. Oy Helsingin Rukotie 3   Hollola LM Vankkuri   Hyvinkää Enegma Oy   Hyvinkää Hyvinkään kirppis ja outlet Oy   Hyvinkää MB Sähkö Oy   Hämeenkyrö Tmi Mika Vainionpää   Hämeenlinna Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Aulangon Ruusulaakso Hämeenlinna Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Aulangon Ruusulaakso 1 Hämeenlinna 1675 Jussi Kesomaa Oy   Hämeenlinna Osteopaatti Vesa-Heikki Järvinen   Hämeenlinna Tmi Farminaattori   Iisalmi Veripisara   Inkoo Ingarskila Prof   Joensuu Asunto Oy Joensuun Professori   Joensuu Asunto Oy Joensuun Dosentti   Joensuu RT-Rahti OY   Joensuu T:mi Noy Kettunen   Joensuu Loppusuora Oy   Jyväskylä Toivolan Valo avoin yhtiö   Jyväskylä Table Talk Avoin yhtiö   Jyväskylä Speed Corner Oy   Jyväskylä Jyväskylän Huolintapalvelut Oy   Jyväskylä Green Carbon Finland Oy   Jyväskylä TMI Jani Finkbeiner   Jyväskylä Ruusukukkane   Jyväskylä Päivähoito Ritva-Leena Hassinen   Jyväskylä Jyväskylän Hippos GP Oy   Jyväskylä Asunmaa Consulting Oy   Jyväskylä T:mi Marika Junikka   Jyväskylä Kosmetologi Siiri Poutamo   Jyväskylä Psykoterapia Jani Soikkeli   Järvenpää APA-Consulting   Järvenpää Tmi Meriella   Kaarina Kiinteistö Oy Kaarinan Laasmäenkatu 4   Kaarina LangLapin   Kajaani Portti maisemaan   Kajaani Cuusi Oy   Kannus Gg build kp   Karijoki Tmi Saija Ohriluoma   Karkkila Hevospalvelut Kalpa Tmi   Keitele Savontuonti   Kemi Parturi-kampaamo Henna Marianna   Kirkkonummi Harjanne Kiinteistöt Oy   Kirkkonummi DZ Services   Kokkola Konepalvelu Rita T:mi   Kokkola Konsultointi Vesa Pöyhönen   Kokkola Hieronta ja hyvinvointipalvelu Annemari   Kokkola Petri Kaskilahti   Kolari Luovos-Koti   Kontiolahti MeiMei Consulting Oy   Kuhmo Akonlahden tila   Kuhmo Ksanti Consulting   Kuopio Time Watch   Kuopio Lääkäripalvelu Rhododendron   Kuopio Roosa Tuppurainen   Kuopio Suomen Raskasvaruste Oy   Kuopio Jouni Penttinen Tmi   Kuopio Kotimainen Karvakäsi   Kuopio Martin Hints   Kuusamo Forest Nevanperä Oy   Lahti AnnuReetta Flowers Tmi   Lahti Edenic Oy   Lahti Oma Assistentti   Lahti Be Well by Mathilda   Laihia Sähköasennus Suodenjoki Oy   Lappeenranta AV InfraWork Oy   Lappeenranta Curiosus oy   Lappeenranta Tmi Fysioterapia Katariina Jussila   Lapua Asunto Oy Lapuan Kankaanraitti   Lieto Kiinteistö Oy Avantinsuora   Liminka BOSSFIX   Loppi Tmi Lassi Tudeer   Loviisa Oy Loviisan Terveyspalvelut Ab   Loviisa G.Bergholm Tmi   Luumäki Jamin Oy   Maarianhamina Vassast i stan   Masku Brand Bustle   Masku S.V hankinta   Mikkeli JSPS Metsäpalvelu   Mustasaari Tmi C.A.R.M   Mynämäki JBWboat Ky   Mäntsälä Pyhän Pojat Oy   Mänttä-Vilppula MetZet Works Oy   Naantali Johannastina   Nokia Reon Oy   Nokia pinsiön kone ja metalli   Nokia BalanceIT   Nurmijärvi Alex Video Productions   Nurmijärvi Tmi Irmeli Tuhkanen   Orimattila TPH-RAKENNUS OY   Orivesi Metsä-Laas OY   Oulainen Apupojat Eskola Oy   Oulu Psykoterapiapalvelu Hanne Jokela   Oulu Eco Water W4YG Oy Ltd   Oulu Harjua Oy   Oulu AL-Kayari   Oulu Fanistore   Oulu tmi Hieroja Kati R.   Oulu Make Hair Oy   Oulu Polar Garden   Oulu Save Capital Oy   Oulu persian barbershop   Paimio Kaunotar - Koti&Hyvinvointi   Pieksämäki Mujuselän Marja   Pietarsaari Topin Tietokone Terapia   Pirkkala TMI Arto Lehikoinen   Polvijärvi Vuokon kotisiivous- ja avustuspalvelut   Pori Rube's WoodWork   Pori Tmi Nelli Rantala   Pornainen Kotoisasti Luxusta   Porvoo Technical Implementation Partners Oy   Porvoo Porvoon Hamarinranta Oy   Porvoo Bravers Oy   Posio Psykologi Riitta Laatikainen   Pyhäjärvi HiidenVerstas avoin yhtiö   Raisio K. Laitala Oy   Rautalampi Hieroja Ninni   Riihimäki Loistava järjestys   Rovaniemi Hai Long Oy   Rovaniemi Lumi Matka Oy   Rovaniemi Northern Lights Agility T:mi   Rovaniemi Levihonka   Salo T&N Rakennus Oy   Salo Suomen Kiinteistökaupat Oy   Seinäjoki SV Hieronta   Seinäjoki Hy&Ke   Seinäjoki T:mi Laura Liias   Siikalatva Tasangon Maito Oy   Siilinjärvi Eläinlääkäri Remes   Siilinjärvi Markku Repo   Siilinjärvi Rakennustyö Roivainen Oy   Sipoo T:mi Sami Sivonen   Sipoo Rolip Oy   Siuntio Into Invest Oy   Sonkajärvi Marinettila   Sulkava Susannan Kotiapu ja Siivous   Sulkava Tmi Noora Hintsanen   Taivassalo J. Jaranti Oy   Tammela Tammelan Rapu ja Kala   Tammela Asunto Oy Tammelan Häiviän Lintukoto   Tampere Pramoedya Holding Oy   Tampere Fiksu Pallo Oy   Tampere MiniHelmi Oy   Tampere Kode8   Tampere Mediavalas Oy   Tampere Tommi Ampuja Oy   Tampere Elina Anna Karelia   Tampere ApiBrains Oy   Tampere Tmi Saara Veija   Turku ISAA management   Turku Aldogen Oy   Turku Turku City Data Oy   Turku Satuapu Oy   Turku Reway Oy   Turku Peltomaa Group Oy   Turku Juha Sartela   Tuusula Asunto Oy Tuusulan Pioni   Tuusula Asunto Oy Tuusulan Freesia   Utsjoki Olkkola Elmo   Uusikaupunki VJV Markkinointi   Vaasa NC Vaasa   Vaasa Vilja Media Ab   Vaasa Tmi Marika Kinnunen   Vaasa Mirja Piilikangas-Muotio   Valkeakoski Hiluxia Oy   Vantaa Tmi Ville Lintunen   Vantaa Sano Rakennus Oy   Vantaa FRES Media Oy   Vantaa VRacing Oy   Vantaa Safiiriparkin Huolto Oy   Vantaa RAP & Dun Oy   Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Kärry   Vantaa Better Balance   Vantaa TA-Kartoitus Oy   Vantaa KTK Laatoitus Oy   Vantaa Etelän Maaurakointi Oy   Vantaa Suomicx Tmi   Vantaa SkaTero   Vantaa Jamico   Vantaa tmi Robin Modig   Vantaa Tmi.Raimo Oinonen   Vantaa Kehoterapeutti Marianne Widenius   Vantaa Eläinlääkäri Crista Hämäläinen   Vantaa As. Oy Vantaan Valkovuokontie 3   Varkaus Alsober Oy   Varkaus KOPOLANVIRRAN ÄÄNI & VALO   Veteli Joni Nisula   Virrat Team Iida Jaakkola   Ylöjärvi K. Car & Service Oy   Ylöjärvi Valtsikan kyläkauppa     P&RND Solutions AB Filial i Finland            

Veritestin kehittäjä haluaa ratkaista maailman suurimmat terveysongelmat – katse suunnattu Aasiaan

21 toukokuu, 2019 - 12:00

Teemu Suna on vakuuttanut painavalla asialla sijoittajatkin, sillä kerättynä on jo 40 miljoonan rahoitukset muun muassa Euroopan investointipankilta. Strategista yhteistyötä tehdään maailman suurimpiin diagnostiikkayrityksiin kuuluvan PerkinElmerin kanssa.

Nightingale lanseerasi ensimmäisen kuluttajatuotteensa, veritestin, Slushissa joulukuussa, ja vastaanotto oli todella hyvä.

– Oma terveys kiinnostaa. Kahden päivän aikana Aavan hoitajat tekivät testin yli kahdellesadalle.

Verestä tutkitaan erilaisia merkkiaineita, joiden perusteella voidaan ennustaa sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskiä. Verikokeessa mitataan muun muassa kolesteroli, insuliiniresistenssi ja kroonisen tulehduksen tila. Tämä tieto yhdistetään Aavan hyvinvointikyselyn tuloksiin.

Sunan mukaan Nightingalen kehittämässä testissä yhdestä näytteestä voidaan tutkia yli 200 merkkiainetta. Isoa osaa näistä ei vielä hyödynnetä terveydenhuollon palveluissa.

– Yleensä lääkäri määrää tutkittavaksi muutamia merkkiaineita. Haluamme tuoda kymmeniä vuosia sitten kehitetyn veritestauksen nykyaikaan.

Suna näkisi mielellään heidän tarjoamansa testin yleistyvän julkisen puolen terveydenhoidossa, mutta realistisesti ajatellen he keskittyvät alkuvaiheessa yksityisiin terveystoimijoihin.

Nightingalen tilat Mannerheimintiellä Tilkan alueella Helsingissä ovat remontoidut ja isot. Tiloissa sijaitsee yrityksen yksi laboratorio, muut ovat Kuopiossa, Bristolissa, Oxfordissa ja seuraavaksi Yhdysvalloissa. Katse on suunnattu myös Aasiaan, jossa pääkohde on Singaporessa.

– Aasiassa on paljon mahdollisuuksia, siellä ollaan valmiita kyseenalaistamaan vanhoja toimintamalleja.

Myös Suomessa olisi Sunan mukaan hyvät mahdollisuudet uudistaa terveydenhuoltoa. Pohjana on esimerkiksi toimiva Kanta-järjestelmä, mutta päätöksenteossa tarvittaisiin lisää rohkeutta. Usein uudistuksia vastustetaan tietosuojan nimissä.

– Tietoa pitäisi osata hyödyntää, sillä sen avulla voidaan tunnistaa sairauksia ja tehdä hoidosta tehokkaampaa ja yksilöllisempää. Jos ei ole tietoa käytössä, voidaan unohtaa koko homma.

Veritesti: ”Näin sinulla menee”

Pääsen tekemään Nightingale Healthin ja Aava Virta -yksikön tarjoaman Virta 360 -palvelun. Siinä yhdistetään verianalyysin ja hyvinvointikyselyn tulokset. Luvassa on ainutlaatuista tietoa elintapamuutosten seuraamiseen.

Mikä on riskini sydän- ja verisuonisairauksiin? Entä diabetekseen? Mitä voin tehdä asialle?

Aineenvaihduntaprofiilini perusteella riskini sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen saattaa olla hieman keskimääräistä korkeampi verrattuna omaan ikäryhmääni, kertovat tulokset.

Tyypillisesti tällaiseen profiiliin liittyy epäihanteellinen kolesterolitasapaino, joka voi johtaa korkeampaan sydänsairauden riskiin yhdistettynä tupakointiin tai korkeaan verenpaineeseen.

Onneksi en tupakoi eikä verenpaine ole koholla. Muuten tulokset olisivat varmasti vielä hälyttävämmät.

Verikokeessa mitattiin kolesterolitasapaino, insuliiniresistenssi, sydän- ja verisuonisairausien ja tyypin 2 diabeteksen riski sekä matala-asteisen eli kroonisen tulehduksen tila.

Palvelu antaa kuvan terveydentilasta kuvallisena, mikä on kyllä hyvä tapa hahmottaa oma tilanne. Kun näkee analyysin ”heikot lenkit” selkeinä graafeina, on helpompi ymmärtää asian tärkeys.

Hyvinvointikyselyn tulokset annetaan myös graafina. ”Näin sinulla menee” näyttää terveysindeksikseni 71 / 100. Parannettavaa siis on terveyden ja ravinnon saralla.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Riikka Kantinkoski

Somerolainen Arskametalli palkitsi työntekijöitään Suomen Yrittäjien ansioristeillä

21 toukokuu, 2019 - 11:00

Somerolainen viljankuivaamiseen ja varastointiin erikoistunut Arskametalli on palkinnut yrityksensä työntekijöitä Suomen Yrittäjien ansioristeillä.

Perheyritys on toiminut vuodesta 1958, mutta osakeyhtiömuotoisena 30 vuotta. Veljekset Jari ja Janne Käkönen jatkavat isoisänsä ja isänsä työtä.

– Aloimme saada onnitteluita tasavuosista. Siitä tuli idea palkita työntekijöitä, koska emme ole aikaisemmin palkinneet, yrittäjäosakas Jari Käkönen kertoo.

Työntekijät eivät tienneet palkinnoista etukäteen, vaan heidät oli kutsuttu kakkukahveille. Paikalla oli Someron Yrittäjien puheenjohtaja Juha Wiskari, joka jakoi merkit.

Arskametallissa on paljon pitkiä työuria ja vähän vaihtuvuutta. Eläkkeelle on jäänyt noin 10 työntekijää vuosien mittaan.

– Tämä on aika erikoisala. Lisäksemme Suomessa on kaksi toimijaa ja maailmallakin kymmenkunta. On hyvä, ettei vaihtuvuutta ole paljon, koska tämä työ vaatii vähän itseopiskelua. Ilmeisesti meidän työntekijöillä on myös kohtuullisen hyvät oltavat, Käkönen sanoo.

Arskametalli on laajentunut Jari Käkösen mukaan viidestä kahdeksaan vuoden välein. Nytkin yritys kertoo Facebook-sivuillaan, että kuokka on lyöty maahan ja uusi tuotantohalli nousee tontille. Se tietää lisää rekrytointeja, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

– Vielä emme kerro, mitä siellä hallissa tullaan tekemään. Lisärekrytointeja voi tulla viisi tai enemmänkin, Käkönen kertoo.

 

Arskametallin palkitut ovat: 

Timanttiristi: Heikki Kolattu (38 työvuotta)

Kultaristi: Pertti Nieminen (29), Antti Kauppinen (23), Janne Käkönen (22), Jari Käkönen (22), Jani Lindroos (21), Tommi Puuska (21)

Hopearisti: Erno Känkänen (17), Jani Kylämäki (16, ei kuvassa), Teet Laanemets (12), Sami Käkönen (11), Mika Lehto (11), Vesa Launiainen (10)

 

Katso, miten Suomen yrittäjien ansiomerkit syntyvät tästä jutusta.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Maxin Kala on kasvava intohimoyritys – Laajentuminen tuo uusia mahdollisuuksia

21 toukokuu, 2019 - 10:07

Espoon Kauklahdessa sijaitseva kalakauppa Maxin Kala on noussut jo omanlaiseksi ilmiökseen. Tuoretta kalaa keskiviikosta lauantaihin myyvä perinteinen kalakauppa toimii Kauklahdessa 100-vuotiaassa puutalossa, mutta vain keskiviikosta lauantaihin. Sunnuntaisin kalastajat eivät kalasta, joten keskiviikko on varmuudella päivä, jolloin tiskiin saadaan tuoretta kalaa. Kauppa aukeaa klo 11, jolloin päivän kuorma ehtii kauppaan ennen avaamista.

Maxin Kalan valtti on tinkimätön tuoreus ja kalan laatu. Siksi asiakkaat tulevat kalakaupoille kauempaakin.

– Lähdin toteuttamaan kalakauppaa opinnäytetyönä. Lähtöajatus oli se, että kuinka vaikeaa voisi olla tehdä asiat niin kuin itse näkee parhaaksi. Alkustressiä purki se, että saisin edes jotain hyötyä opinnoissa kaupasta, jos se ei menestyisikään, yrittäjä Max Grönholm kertoo.

Vuonna 2011 aloitetut restonomiopinnot ovat kuitenkin jääneet opinnäytetyötä vaille valmiiksi, sillä Maxin Kala on yllättänyt suosiollaan kaikki, hieman jopa kanta-asiakkaat.

– Osalla ensimmäiset käynnit olivat paikallisen yrittäjän tukemista, mutta nykyään he päivittelevät, että eivät voi enää hakea kalaa muualta, Grönholm kertoo.

Eväät uralle lapsuudesta

Max Grönholm on kalastanut lapsesta asti. Hänen perheellään on valokuvia, joissa Grönholm pitelee onkivapaa pian sen jälkeen, kun hän on oppinut kävelemään.

Perhe on kalastanut Espoossa lähivesistöissä, Ahvenanmaalla ja Suomen sisävesillä ja pohjoista myöten. Kun ikää on karttunut, Grönholm on tehnyt kalastusreissuja muun muassa Norjaan.

Kotoa tulee myös rakkaus ruoan laittoon, sillä maustamisen ja kokkaamisen hän on opetellut kotona äidin kanssa, missä ruokana oli usein itse kalastettua kalaa.

Työkokemusta ennen omaa kalakauppaa kertyi kauppojen palvelutiskeiltä ja ravintolamaailmasta.

– Näin paljon asioita, joita voisi tehdä paremmin sekä kuluttajan että ravintolan näkökulmasta. Toivottavasti voimme palvella ravintoloitakin tulevaisuudessa. Kyselyitä on tullut, Grönholm kertoo.

Yrittäjyys on ollut Grönholmille selkeä vaihtoehto jo pitkään. Hänen mukaansa Suomessa on hyvät mahdollisuudet yrittämiselle. Hän sai paljon apua ja tukea esimerkiksi Yritys Espoosta alkuvaiheessa.

Monet epäilivät Grönholmin suunnitelmia, ja yksi, minkä epäiltiin viimeistään kaatavan kalakaupan, oli terveysviranomaiset ja 100-vuotiaan suojellun rakennuksen olosuhteet kalakaupalle.

– Terveysviranomaiset ovat olleet avuliaita ja he sanoivatkin, ettei heidän tarkoituksensa ole hankaloittaa yrittäjyyttä. Tiesin talon haasteet, ja mietimme useita ratkaisuja yhdessä terveysviranomaisten kanssa, Grönholm kertoo.

Laajenemissuunnitelmia

Maxin kala perustettiin marraskuussa 2016. Kauppa on sittemmin jäänyt nykyisiltä tiloiltaan auttamatta pieneksi. Juhannuksena kauppa sulkee ovensa ja avaa heinäkuun puolivälissä uusissa tiloissa Kauklahden väylän tuntumassa K-Supermarketin kanssa. Maxin Kala jatkaa kuitenkin itsenäisenä toimijana ja vuokralaisena.

– Muutto oli pakon sanelema. Olen etsinyt uusia tiloja kaksi vuotta ja luvannut asiakkaille, että en lähde Kauklahdesta. Olen miettinyt, mitä haluan tuoda asiakkaille. Olen myös miettinyt itseäni työnantajana ja yrittäjänä. Vanhan myymälän kapasiteetti ja oman intohimon toteuttaminen vaatii muutoksia, Grönholm kertoo.

Kolme vakituista sekä kausityöläisiä työllistävä yritys tuplaa tiskitilan ja kasvattaa henkilöstön määrää tuntuvasti. Tiloihin tulee ravintolatason keittiö, mikä mahdollistaa lämpimien ruokien, kuten kalapihvien valmistuksen.

– Laajentumisen jälkeen suunnitteilla on reseptikirja, jolle on jo kiinnostunut kustantajakin, Grönholm kertoo.

Laajentumisen jälkeen hän aikoo ottaa myös aikaa perheelle ja puolisolleen. Yrittäjyys on opettanut, että myös itsestään on pidettävä huolta ja luottamusta pitää jakaa työntekijöiden kanssa.

Grönholmin yrittäjäura on ollut menestyksekästä tähän asti. Nyt hän myöntää, että ensimmäistä kertaa vähän pelottaa.

– Uuden myymälän rakentaminen on pakottanut menemään tuntemattomaan, kun on käynyt läpi neuvotteluita ja rakennussuunnitelmia. Kannustan kuitenkin kaikkia yrittämään, jos paloa ja tilaa markkinalla on, vaikka pelottaisikin. Itse olen tiennyt nuoresta pitäen, että tätä haluan tehdä, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Neljä vinkkiä: Näin laadit kiinnostavan LinkedIn-profiilin – "Liitä mukaan vähän hulluutta"

20 toukokuu, 2019 - 15:03

Markkinointialan yrittäjä Matti Ruuska neuvoo, miten omasta LinkedIn-profiilista saa kiinnostavan.

1. Suunnittele toiminnallesi tavoite (esimerkiksi uusi työ- tai harjoittelupaikka, verkoston kasvattaminen, myynnin generointi) ja tuo sosiaalinen myynti arkeesi. Tee toiminnoista rutiineja, merkitse ne kalenteriin. Muuta toimintaasi passiivisesta peukuttajasta aktiiviseksi keskustelijaksi. Lähesty rohkesti profiilissasi käyneitä, tulevaisuuden talentteja, LinkedIn-vaikuttajia sekä tulevaa työnantajaa, asiakastasi tai kumppaniasi.

2. Rakenna profiilisi huolellisesti ja lisää siihen kansikuva. Mieti profiilisi profiilisi lukijaa ajatellen. Kerro erityisesti, missä olet hyvä ja miten voit auttaa. Luo sisältöä, tuota lisäarvoa, kommentoi ja suosittele. Tuo oma persoonasi esiin, ketään ei kiinnosta harmaa hyypiö.

3. Hyvä profiili sisältää ainakin:

- Kansikuvan (jotain persoonallista, yrityksen banneri, asiakaskokemuksia tai suosituksia, tuote- tai palvelutietoa, kontaktitiedot)

- Profiilikuvan, joka on tunnistettava, valoisa ja mielellään neutraalilla taustalla.

- Otsikon (Autan, teen tätä. Etsin, olen tässä paras)

- Summaus (Yritä koukuttaa profiilin katsoja, kerro missä autat, miten sinut saa kiinni, lupaus sekä toimintokehoitus)

- Suositukset (Suosittele muita, pyydä suosituksia ja peukuta)

- Linkki (Muista jakaa kuvasi kaikille valitsemalla asetuksista ”public profile”)

4. Lisää mukaan luovaa hulluutta, röyhkeää asiantuntijuutta, pyytentöntä auttamista ja kommunikointi omaan suuhun sopivaksi.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaisen ginin kohtalo puhuttaa: "Helpompaa olisi siirtää pääkonttori Tallinnaan"

20 toukokuu, 2019 - 13:57

Arctic Brands Group on erikoisessa tilanteessa: Sen uusi ginijuoma Arctic Blue Navy on valittu maailman parhaaksi, muta Suomessa juomaa ei saa myydä. Asiasta uutisoi Tivi.

Suomalaisyhtiö on pokannut juomastaan palkinnot Yhdysvaltojen San Franciscossa järjestetyssä International Spirit Competitionissa kahdessa eri kategoriassa: ginijuomana ja parhaana kirkkaana tisleenä. Mukana oli yli 3000 juomaa.

Voittajatuotteen myynti alkaa lähiaikoina Aasiassa ja useissa EU-maissa, mutta vain jos kyseistä giniä ei tuoda myyntiin Suomessa. Valvira on nimittäin linjannut, että juomaa ei saa markkinoida digitaalisesti Suomessa eikä EU- tai ETA-alueiden maissa. Taustalla on Valviran halu suojella suomalaisia kuluttajia myös Suomen ulkopuolella, koska alkoholilaki kieltää suomalaisilta yrityksiltä väkevien alkoholijuomien markkinoinnin.

Näin ollen Arctic Brands Group ei voi tuoda tuotettaan myyntiin Suomessa, koska samalla sen kansainväliset markkinointisuunnitelmat voisi unohtaa. Valvira katsoo kielletyiksi myös sosiaalisen median päivitykset silloinkin, kun niihin ei käytetä rahaa.

Tiville asiaa kommentoineen brändijohtajan Mikko Spoofin mukaan hänestä tuntuu kuin yritys toimisi Pohjois-Koreassa. Spoof on myös yksi yrityksen perustajista.

Nyt Spoof toivoo apua asiaan Euroopan Unionilta. Hän on kontaktoinut myös poliittisia vaikuttajia Suomessa.

– En tule hyväksymään sitä, että Valviran tiukan laintulkinnan mukaan yrityksellämme ei ole kasvuedellytyksiä Suomessa, hän kommentoi Tiville.

– Helpompaa meille olisi matkustaa lautalla Tallinnaan ja siirtää pääkonttorimme sinne, mutta emme halua tehdä niin. Mikäli Valvira vaatii edelleen rajoittamaan tuotteen markkinointia, vaikka se ei olisi edes myynnissä edes Suomen markkinoilla, joudun esittämään yhtiömme hallitukselle yrityksen siirtämistä ulkomaille.

Arctic Brands Groupin liikevaihto- ja tulostavoite ensi vuodelle on 11 miljoonaa euroa. Yrityksen juomat valmistetaan Ilomantsissa Hermannin Viinitilan tislaamossa.

Kuva: Arctic Brands Group

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Googlelta kovat rajoitukset Huawein puhelimiin – voi muuttaa radikaalisti markkinaosuuksia myös Suomessa

20 toukokuu, 2019 - 11:17

Android-käyttöjärjestelmän kehittäjä Google on päättänyt keskeyttää Android-päivitykset kiinalaisen Huawein älypuhelimiin. Käytännössä Huawein asiakkaat menettävät jatkossa tärkeät tietoturvapäivitykset. Rajoitukset koskevat valmistajan tulevia laitteita.

Amerikkalaiset epäilevät, että Huawei toimii läheisessä yhteistyössä Kiinan tiedusteluviranomaisten kanssa. Yhdysvalloissa uskotaan, että etenkin Huawein uusiin 5G-verkkoihin liittyy huomattavia tietoturvariskejä. Huawei on kiistänyt yhteydet Kiinan viranomaisiin.

Vielä suurempi kolaus on Googlen asettama porttikielto Play Store -sovelluskauppaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Huawein tulevien laitteiden ostajat eivät voisi ladata sovelluksia Play-kaupasta. Kielto koskee myös Gmail-sähköpostia ja YouTube-videopalvelua.

Kiellot eivät sen sijaan koske Huawein nykyisiä käytössä olevia puhelinmalleja.

Mikä on EU:n kanta?

Samsungin Suomen mobiililiiketoiminnan johtaja Mika Engblom ei halua tehdä asiasta vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Asiaan kannattaa suhtautua varauksella niin kauan kunnes tulee valmistajilta ja Googlelta saadaan viralliset lausunnot.

– Iso kysymys on, mitkä ovat Googlen asettamien rajoitusten vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Rivien välistä voi lukea, että Googlellakin käydään asiaa tarkasti läpi. On syytä odottaa myös EU:n kantaa. Monesti EU pyrkii tekemään kaikkensa, että kilpailuasetelmat säilyvät tasavertaisina, Engblom kommentoi.

Engblom kuitenkin myöntää, että Googlen toiminnalle voi olla merkittäviä vaikutuksia kilpailuasetelmiin ,yös Suomessa.

– Lähtökohtaisesti tämä on ikävä uutinen alalle. Jos vaikutukset lähtevät leviämään kulovalkean tavoin, tottakai se nostaa Samsungin markkinaosuutta. Jos todella käy niin että Google-tukea ei enää ole, markkina reagoi varmasti.

Huawei kehittää omaa käyttöjärjestelmää

Engblomin mukaan uutisella voi olla merkitystä kuluttajien käyttäytymiseen jo piankin.

– Varmasti tällä on jonkinlainen vaikutus mielipiteen ja ajatuksen tasolla. Voi käydä niin, että aletaan varoa ostamasta Huawein laitteita. On myös kiinnostavaa nähdä, mikä on jälleenmyyjien viesti kuluttajille. Siinä kohtaa kun laite myydään, kuluttajalle luvataan aina jotain. Jos lupausta ei pysty pitämään, kenen on vastuu, Engblom kysyy ja viittaa esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmän päivityksiin.

Huaweilla on edelleen pääsy Android-käyttöjärjestelmän avoimesti saatavilla olevaan versioon (AOSP). Epäselvää on, miten yhtiö reagoi Googlen päätökseen. Huawei on aikaisemmin kertonut kehitelleensä jo pidemmän aikaa omaa käyttöjärjestelmää.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Iso Hämeentien remontti lopettaa liikkeitä Helsingissä – ”Kaksi vuotta on pitkä aika odottaa viihtyisää kävelykatua”

20 toukokuu, 2019 - 09:45

Hanna Keskinen on pitänyt jo kymmenen vuoden ajan Hämeentiellä vaate- ja sisustustavaraliikettä. Urban Soul on kuitenkin sulkemassa ovensa heinäkuussa.

– Olen harkinnut kivijalkaliikkeen lopettamista jo jonkin aikaa, mutta tämä remontti oli viimeinen sysäys siihen. Vakiasiakkaita käy, mutta muuten porukkaa ei tule tänne katuhälinän takia. En olisi uskonut, että remontti vaikuttaa näin paljon.

Urban Soulin kohdalla Hämeentie 12:ssa ongelmana on, että liikkeen eteen on rakennettu lastauslaituri, jossa kuorma-autot voivat pysähtyä. Näyteikkuna on tärkeä markkinointikeino, mutta autojen takia ohikulkijat eivät näe sitä.

– Täällä on myös koko ajan valtava pöly, joka on huono juttu vaatekaupan kannalta. Tuotteita on mennyt ihan pilalle.

Keskinen sanoo yhtenä syynä liikkeen lopettamiseen olevan verkkokaupan yleistymisen. Hän myy itsekin tuotteita verkossa, ja aikoo jatkaa sitä kivijalkakaupan lopettamisen jälkeenkin.

– Lopputulos on varmasti hyvä, mutta kaksi vuotta on pitkä aika odottaa viihtyisää kävelykatua. Hienoa, jos joillain on rahaa odottaa.

Keskinen on opiskellut yrittämisen ohessa kulttuurituottamisen maisteriksi, ja kesän jälkeen hän aikoo etsiä sen alan töitä. Ensin hän aikoo kuitenkin pitää lomaa, josta ei ole kymmenen yrittäjävuoden aikana juurikaan tullut nautittua.

– Kerran olin viikon lomalla. Ei tähän ole ollut varaa palkata ketään, mutta olen myös tottunut tähän. Olen aina tykännyt työstäni, tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä.

80-vuotias laukkukauppa lopettaa

Hakaniemen torin laidalla on loppuunmyynti menossa myös Hakalaukussa. Yrittäjä Tiina Leimuvaara kertoo syynä olevan, että hän on eläkeiässä.

– Jatkajaa ei ole tähän löytynyt, ja tämä työmaa antoi sysäyksen lopettaa nyt.

Hakalaukun loppuunmyynti jatkuu kesän yli, liike suljetaan viimeistään syyskuussa.

Laukkuliikkeellä on liki 80-vuotiset perinteet, sillä Leimuvaaran isoisä perusti sen vuonna 1939. Sen jälkeen kauppiaina ovat olleet Leimuvaaran isoäiti, isä ja 90-luvun alussa yrittäjänä aloittanut Leimuvaara.

– Nyt kun täällä on loppuunmyynti, asiakkaita on riittänyt.

Leimuvaaraa huolestuttavat katutöiden ja poikkeusjärjestelyjen aiheuttamat vaaratilanteet liikenteessä.

– Harva se päivä näkee vaarallisia tilanteita kadulla. Liikkeisiin on myös vaikea kulkea. Yksikin päivä pyörätuolilla liikkeellä ollut henkilö ihmetteli, että olisi pitänyt kiertää koko Hakaniemen halli päästäkseen tänne puolelle katua.

Uudelle liikkeelle hankalaa

Hämeentien remontti huolestuttaa myös kauneushoitolaa ja vaatekauppaa pitävää Piia Varismäkeä. Hän aloitti Hämeentie 28:ssa vuosi sitten ja siirsi liikkeen marraskuussa nykyiselle paikalleen Kolmas linja 1:een.

– En tiennyt muuttaessani, että Kolmas linja suljetaan liikenteeltä jatkossa kokonaan tästä kohdalta. En olisi ehkä tullut tähän, jos olisin sen tiennyt.

Kolmas linja suljettiin liikenteeltä osittain viikko sitten ja se oli vähentänyt ohikulkijoiden ja sitä myöten asiakkaiden määrää Varismäen Zeepra-liikkeessä.

Varismäki huomauttaa uuden liikkeen aloittamisen olevan aina haasteellista, mutta Hämeentien katutöiden aiheuttaneen huomattavia lisähankaluuksia.

– Olen kokenut yrittäjä, sillä minulla oli Saarijärvellä samanlainen liike 20 vuoden ajan. Nyt olen aivan uudessa tilanteessa, joka huolestuttaa.

Perhe muutti ja liike perustettiin Helsinkiin, koska Varismäen miehen työt olivat Helsingissä.

Varismäki sanoo tilanteen vaihtelevan Hämeenkadun ja sen poikkikatujen liikkeillä sen mukaan, miten kulku on järjestetty.

– Tässä kohtaa ei ole suojatietä Hämeentien yli, mikä jättää Kolmannen linjan tavallaan piiloon kävelijöiltä.

Varismäki toivoisikin, että liikkeet saisivat laittaa mainoksia ja kylttejä remontin ajaksi katujen varsille, jotta ohikulkijat huomaisivat yritykset paremmin.

Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen sanoo, että monet yrittäjät ovat kertoneet remontin aiheuttamista hankaluuksista.

– Liikkeiden myynnit ovat laskeneet hurjasti, jopa kymmeniä prosentteja. Osa liikkeistä on lopettanut tai lopettamassa, Laaksonen tietää.

Ongelmana on Laaksosen mukaan, että yksityisautoilijat eivät löydä kivijalkakauppiaita Hämeentiellä ja kulku liikkeisiin on hankalaa. Laaksonen on kuitenkin tyytyväinen yhteen asiaan.

– Mechelininkadun remontista ja liikennefarssista kaupunki otti sentään jotain opikseen. Tiedotus on ollut Hämeentien remontin kohdalla ensiluokkaista, kiitokset tästä kaupungin suuntaan.

Hämeentie muuttuu uudistuksessa joukkoliikenteen kaduksi Siltasaarenkadun ja Helsinginkadun välillä. Hämeentiellä saa kävellä ja pyöräillä. Bussit, raitiovaunut ja taksit saavat kulkea Hämeentietä jatkossakin, mutta yksityisautojen läpiajo on kielletty.

Remontissa uusitaan raitiotien kiskot ja kadun alla kulkevat putket sekä Sörnäisten metroasemaa kunnostetaan. Hämeentien remontin pitäisi suunnitelmien mukaan olla valmiina vuoden 2020 lopussa, minkä jälkeen Hakaniemen remontti jatkuu useita vuosia.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Milleniaalit haluavat merkityksellisyyttä ja onnellisen elämän – tulevaisuudessa yrityksen tarina työntekijöille on entistä tärkeämpää

17 toukokuu, 2019 - 14:00

Milleniaalit, eli vuosien 1986-1999 välillä syntyneet. Miten niiden kanssa oikein pärjää? Muun muassa tätä aihetta avasi Jenni Rajahalme puheenvuorossaan Kunnallisjohdon seminaarissa Lappeenrannassa torstaina.

Rajahalmeen esityksen otsikko oli jo osa vastausta kysymykseen: uusi sukupolvi haluaa yritykseltä tarinan.

Rajahalme todistaa, että sukupolvissa on todellakin eroja. Esivanhempamme olivat nöyriä sodan jälkeisessä Suomessa selviytyjiä. Hiljalleen kunnianhimo on kasvanut, kunnes nykyään nelikymppiset ovat laman traumatisoimia.

– Lama jätti niin syvän jäljen, että me pelätään kaikkea, vähän itseämmekin. Erityisesti pelkäämme yrittäjyyttä. Olemme etsineet turvallisia vaihtoehtoja, otettu lainaa ja ostettu talo, jota sitten maksetaan, Milleniaalit ovat aivan toisenlaisia, Rajahalme sanoo.

Hänen mukaansa arvopohja ja ajattelumalli on milleniaaleilla erilaista. He eivät koe tarvetta omistaa ja käydä töissä rahan takia. Milleniaaleille on tärkeämpää kokemukset ja elämykset sekä vapaus valita ja muuttaa mieltään. He juoksevat pakoon, jos heille tarjoaisi 30 vuoden työuraa samassa työpaikassa.

– Juttelin Jameson-viskitehtaan johtajan kanssa ja hän sanoi, ettei saa palkattua nuoria töihin. Milleniaalit pelkäävät, etteivät pääse sieltä pois, jos kerran menevät töihin Jamesonille, Rajalahti kertoo.

Tavoitteena onnellinen elämä

Milleniaaleille on ominaista pinnallisuus, kärsimättömyys ja huono kyky sietää epäonnistumisia. Heille ei ole mikään ongelma antaa palautetta hyvässä ja pahassa, ja yleensä kanava on sosiaalinen media.

– Milleniaalit haluavat onnellisen elämän. He eivät tee asioita, joista eivät pidä. Hei eivät myöskään jää kattelemaan, josko parin vuoden kuluttua voisi edetä esimieshommiin, Rajahalme lataa.

Luonnehdinnan perusteella milleniaalit voi nähdä painajaismaisina, mutta he ovat myös loistavia, osaavia, rohkeita ja nopeita oppimaan. Miten heidät saa sitten hurmattua töihin?

Rajahalme tietää muutaman keinon.

– Merkityksellisyys on uusi musta. Milleniaalit voivat laskea palkkatoivettaan, jos kokevat työn merkityksellisesksi. MIlleniaali haluaa olla osa tarinaa ja osana tekemässä jotain hyvää. Se on suvaitsevainen sukupolvi, joten ne lähtevät lätkimään, jos kokevat esimerkiksi, että kotikunta on ahdasmielinen takapajula, Rajahalme sanoo.

Rajahalme muistutti lopuksi, että monet nykypäivän menestystarinat ovat milleniaalien perustamia. Hän kehottaa nelikymppisiä valtaapitäviä miettimään, minkä jäljen oma sukupolvi jättää.

– Mitä merkityksellistä me tulemme tekemään? Meillä on työssämme valtaa, joten voisimme aktiivisiesti miettiä, miten sitä valtaa voisi käyttää tehdäkseen jotain hyvää, Rajahalme sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Palkittu kahviyrittäjä luotsaa myös kahta muuta yritystä –”Pitkän päivän painaminen ei saa olla itseisarvo”

17 toukokuu, 2019 - 11:30

Arttu Muukkonen sanoo heti alkuun, että hänestä tuntuu vähän oudolta olla esillä yksin Lehmus Roasteryn omistajana. Yrityksessä on toinenkin omistaja, toimitusjohtaja Samu Koskinen, joka on myös Lappeenranta-aiheisten etikettien luoja. Alun perin mukana yritystä kehittämässä oli myös Visa Tuovinen.

Lehmus Roasterin lisäksi Muukkosella on kaksi muutakin yritystä, suunnittelutoimisto Hito hyvä ja Tuotantoyhtiö Muukkonen.

– Ymmärrän toki, että kilpailussa täytyy olla keulakuva. Nykyisin ajankuva kuitenkin on, että monilla on useita yrityksiä.

Muukkonen sanoo, että jo Vuoden Nuori Yrittäjä -finaaliin pääsy on tuonut paljon näkyvyyttä.

– Kyllä tämä on jo voitto meille. Päivitykseni finaaliin pääsystä sai satoja tykkäyksiä, mikä on ennennäkemätöntä.

Kahvia Alppien rinteillä

Muukkosen kahvitarina alkoi oikeastaan yli kymmenen vuotta sitten. Vapaalaskua harrastava nuori mies vietti monta talvea hiihtopummina Sveitsin Alpeilla ja Norjassa. Sopivaa säätä odotellessa juotiin kahvia.

– En ollut varsinainen kahviharrastaja, mutta kahvi oli niin oleellinen osa sitä elämää. Sitten Suomessa olin ruuhka-apulaisena paahtajana ja näin, miten kahvia valmistetaan.

Se tieto oli pohjana, kun suunnittelutoimisto Hito hyvä piti Lappeenranta-aiheisten tuotteiden joulumyymälää. Myynnissä oli muun muassa t-paitoja, glögiä ja suklaata, mutta toiveissa oli myös oma kahvi.

– Ostimme netistä kiinalaisen paahtimen, jolla saattoi paahtaa kaksi kiloa papuja kerralla. Olin paahtimokokemukseni jälkeen siinä uskossa, että homma ei ole vaikeata. Myöhemmin on kyllä selvinnyt, että ei se ihan helppoa ole.

Kahvin paahtaminen lähti toden teolla käyntiin keväällä 2016, jolloin Lehmus Roastery perustettiin ja kiinalainen paahdin ruksutti yötä päivää.

– Huomasimme, että oli pakko ottaa lainaa, ja ostaa oikea, kymmeniätuhansia euroja maksava paahdin. Se painaa 800 kiloa, ja sillä voi paahtaa 15 kiloa papuja kerralla, Muukkonen kertoo.

Lehmus Roastery oli saanut vuokrattua tilat Linnoitusniemessä sijaitsevasta, 100-vuotiaasta hevostallista, joka oli viime vuodet toiminut lähinnä kaupungin varastona. Helmikuussa 2017 paahtimossa pidettiin avoimet ovet, jonka suosio yllätti kaikki.

– Järjestimme paahtimokierroksia, ja paikalla kävi yli tuhat. Myimme kaikki varastot tyhjiksi ja kahvibuffet oli tosi suosittu.

Seuraavana kesänä 2017 paikalle perustettiin kahvila, jonka pyörittämisen Lehmus Roastery osti itselleen viime keväänä. Tärkeä osa yritystä on verkkokauppa, josta lähtee kahvi- ja teetuotteita ympäri Suomen, mutta eniten pääkaupunkiseudulle. Kahvituotteet on nimetty lappeenrantalaisten nähtävyyksien ja kaupunginosien mukaan.

– Olemme pitäneet valikoimissamme samoja kahveja, jotta ostaja tietää mitä saa. Suosituin tuote on Pusupuisto. Välillä teemme erikoisuuksia, joissa voimme kokeilla uusia makuja.

Suomen paras paahtimo ja kahvila

Muukkonen riisuisi mielellään erikoiskahveista liiallisen erikoisuuden leiman.

– Toivoisin, että juotaisiin parempaa kahvia vaikka vähemmän. Haluamme tehdä laadukasta kahvia, joka on eettisesti tuotettu. Tunnemme viljelijät ja maksamme heille monikertaisen hinnan massatehtaisiin verrattuna.

Lehmus Roastery on palkittu Helsingin kahvifestivaaleilla Suomen parhaana paahtimona kahtena vuotena peräkkäin. Viime vuonna myös kahvila äänestettiin Suomen parhaaksi.

– Haluamme olla osa yhteisöä paikallisesti ja somessa, joten äänestäjiä tuli sitä kautta paljon. Yhteisöllisyys on tärkeätä, tarjoamme esimerkiksi sotaveteraaneille kahvit ja pullat tästä iäisyyteen.

Kahvila muuttuu iltaisin baariksi, ja viikonloppuisin siellä järjestetään keikkoja. Muukkonen myöntää, että kolmen yrityksen pyörittäminen väsyttää joskus, mutta hän pyrkii siihen, ettei pitkien päivien painaminen olisi mikään itseisarvo.

– Olisihan se tylsä näkökulma yrittäjyyteen. Yrittäjäkin tarvitsee lepoa ja muuta elämää.

Vuosittain on ehdittävä ainakin pariksi viikoksi rinteisiin laskemaan. Hyvää säätä odotellessa voi juoda kupposen kahvia.

KUKA: Arttu Muukkonen

YRITYS: Lehmus Roastery, Lappeenranta

TOIMIALA: Kahvipaahtimo, kahvila

PERUSTETTU: 2016

HENKILÖSTÖ: 12

LIIKEVAIHTO: arvio vuodelle 2019 on 1,1 miljoonaa euroa

 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Tapio Auvinen

Menestyvä perheyritys nousi palaneen sikalan kivijalalle – Myös konmaritus-aikoina tarvitaan säilytystilaa

17 toukokuu, 2019 - 10:00

Öisestä tulipalosta Karijoen Ylikylässä tammikuussa 1992 oli tulla vielä dramaattisempi, ellei vasta 3-vuotias Matti olisi herännyt liekkien loimotukseen. Kotitalon viereinen sikala oli aamuviideltä täysin tulen vallassa ja liekit nuolivat jo talon katonharjaa ja yläkerran ikkunoita.

– Matti tuli alakertaan ja sanoi, äiti mä en saa nukuttua kun on tulipalo, Sinikka Saaranluoma muistaa.

Kesti hetken ennen kuin vanhemmat Sinikka ja Heikki Saaranluoma tajusivat, mitä oli tapahtunut. Kun Heikki pääsi yläkertaan, makuuhuoneen ikkuna oli jo musta ja lämpötila kuin saunassa. 1,5-vuotiaasta nukkuvasta Laurasta oli vaikea saada otetta, sillä hän oli niin hikinen.

– On ollut kauhea ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos Matti ei olisi herännyt.

Kun palokunta tuli paikalle, sikalalle ei ollut enää mitään tehtävissä. Yhdeksän sammutusyksikköä keskittyi suojaamaan omakotitalon tulelta. Kaksisataa lihotussikaa ja 30 emakkoa menehtyi tulipalossa.

– Olimme olleet kymmenen vuotta sikalayrittäjinä. Joka vuosi oli rakennettu lisää ja kaikki alkoi olla kunnossa, Heikki Saaranluoma kertoo.

”Kumpikin oli mielestään aina oikeassa”

Parin vuoden päästä aika oli kypsä uudelle yritykselle, ja Mirror Line perustettiin sikalan kivijalalle. Heikki Saaranluoma oli toiminut Virossa yrittäjänä keittiöalalla ja törmännyt siellä liukuoviin. Alkuvaiheessa Saaranluomat tekivät liukuovia virolaiselle yhtiökumppanille.

– Vein lastin viikottain Viroon. Olimme ostaneet Kanadasta liukuoviprofiilit, joiden avulla valmistimme ovia, Heikki Saaranluoma kertoo.

Liukuovien valmistus oli melko uutta Suomessa ja myös Saaranluomilla oli niiden teossa opeteltavaa. Aika pian kävi ilmi, että asiakkaat halusivat ovien lisäksi koko kaapiston.

– Kumpikaan ei oikeastaan tiennyt mitään, mutta kumpikin oli mielestään aina oikeassa. Siinä oli avioero joskus lähellä, Sinikka Saaranluoma nauraa.

Vuodet ovat hitsanneet pariskuntaa yhteen yrittäjinä, ja 25 vuoden jälkeen he tietävät alasta kaiken mahdollisen. Mirror Linesta on kasvanut yksi kolmesta isoimmista liukuovien ja säilytysjärjestelmien tekijöistä Suomessa.

Ensimmäiset liukuovet valmistuivat tammikuussa 1995. Heikki Saaranluoman kirjanpidosta löytyy merkinnät, että tammikuussa myytiin 51 ovea ja helmikuussa jo 150 ovea. Nyt Karijoen tehtaalla valmistuu päivässä liki saman verran.

Ensimmäinen kasvuhyppäys oli edessä vuosina 1997–98. Tehtaalle oli hankittu puuntyöstökoneita ja jälleenmyyjäverkosto alkoi olla kasassa ympäri Suomen. Heikki Saaranluoma istui autossa 120 000 kilometriä vuodessa.

– Monta yötä tuli nukuttuakin autossa.

Kun Heikki teki myyntityötä kentällä, Sinikka kokosi ovia hallin puolella. Ensimmäinen työntekijä palkattiin vuonna 1997.

Todellinen perheyritys

Mirror Line on alusta asti ollut todellinen perheyritys. Myös 86 syntynyt Tiina, 88 syntynyt Matti ja nuorimmainen, 89 syntynyt Laura ovat kasvaneet mukaan yrityksen toimintaan, usein toimiston kiireessä mukana ollen.

Sinikka Saaranluoma toimii nyt operatiivisena johtajana, mutta siirtyy toimitusjohtajaksi Heikin jäädessä lähikuukausina eläkkeelle. Tiina vastaa taloudesta ja henkilöstöhallinnosta ja Vantaalla asuva Laura hoitaa markkinoinnin.

Matti Saaranluoma on ottanut vastuun myynnistä ja logistiikasta. Hän alkoi hoitaa yrityksen kuljetuksia heti ajokortin saatuaan opiskellessaan vielä ammattikoulussa.

– En muista, olisiko sitä koskaan miettinyt muita vaihtoehtoja. Työ on niin monipuolista, joten tuskin viihtyisin muualla, Matti Saaranluoma sanoo.

Vanhemmat korostavat, että lapsia ei ole millään tavoin pakotettu yrityksen toimintaan mukaan. Pikemminkin he ovat ohjanneet heitä hakemaan työkokemusta muualtakin.

Rakennusalan lama iski sisustustuotteisiin viiveellä, ja hiljaisimmat vuodet yrityksessä olivat 2014–15.

– Lama alkoi näkyä näissä sisustustuotteissa vasta silloin. Kun aletaan taas rakentaa, kaappeja hankitaan vasta viimeiseksi. Siinä oli pari taantuman vuotta, jolloin mentiin alaspäin, Matti huomauttaa.

Hiljaisimpinakin aikoina yritys välttyi irtisanomisilta, ja vuonna 2017 kysyntä lähti uudelleen nousuun ja väkeä voitiin palkata lisää. Nykyisin yritys työllistää 33 henkeä, joista toimistolla työskentelee kymmenkunta.

Tärkeässä osassa ovat suunnittelijat, jotka muokkaavat tuotteet asiakkaiden toiveiden ja tilausten mukaan.

– Olemme alusta asti tehneet mittatilaustöitä. Kuuntelemme asiakasta tarkkaan ja toteutamme toiveet, Sinikka korostaa.

Ladon ovi ja ruudukkoseinät suosikkeja

Liukuovien lukuisat vaihtoehdot ovat näytillä esittelytilassa toimiston yhteydessä. Tämän hetken kaikkein suosituimmasta mallista, jonka voi nähdä myös lukuisissa sisustuslehdissä, -ohjelmissa ja -blogeissa, ei ole jäänyt mallikappaletta.

– Lasiset ruudukkoseinät ovat suosittuja erityisesti mustilla kehyksillä. Niitä käytetään paljon tilanjakajina esimerkiksi makuuhuonetta erottamaan.

Saaranluomat luottavat siihen, että tarvetta säilytysjärjestelmille on jatkossakin ja yrityksellä sitä myöten hyvä tulevaisuus.

– Jokainen perhe tarvitsee säilytystilaa. Eivät ne poistu seuraavina vuosikymmeninä, vaikka kuinka olisi konmaritusta. Muuntautumiskykyä ja ajan hermolla on kuitenkin oltava, jotta menestyy.

Poikkeus Mirror Line tuotteissa on viime vuonna lanseerattu ja kesän Asuntomessuilla paljon julkisuutta saanut, pohjalaisuutta henkivä Ladon Ovi. Se on tällä hetkellä ainoa tuote, jota valmistetaan vain määrämittaisena, ei tilaustyönä.

Asiaan on kuitenkin tulossa muutos lähikuukausina, sillä eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja on jo hankkinut verstastilat Kauhajoelta ja aikoo ajankulukseen tehdä Ladon Ovia myös mittatilauksesta.

Tilaa tuotantoon ja varastoon

Yrittäjät kertovat, että kotimaisuus on ollut yrityksen tärkeitä arvoja alusta lähtien. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Karijoella ja suurin osa materiaaleista tulee kotimaasta. Alumiiniprofiilit valmistaa suunnitelmien mukaan Alu Mäkelä Alajärveltä.

Kun Mirror Line perustettiin vuonna 1994, käytössä oli 180 neliön askartelupaja. Nyt tilaa on jo 5500 neliötä, johon jälleen kerran suunnitellaan laajennusta.

– Vein juuri lupahakemuksen kuntaan. Rakentaminen alkaa lähiaikoina, lisätilaa tulee tällä kertaa 600 neliötä, Matti vahvistaa.

Lisää tilaa tarvitaan tuotantoon, jotta se sujuisi mahdollisimman hyvin. Tehtaalla on myös poikkeuksellisen suuri varasto, sillä mittatilaustyöt edellyttävät sitä, että kaikkia materiaaleja on hyllyllä valmiina. Toimitusajaksi luvataan yhdestä kahteen viikkoon.

Vaikka liukuovien valmistusta on koneellistettu, tarvitaan paljon myös käsityötä.

– Käsityövaltaisen mittatilaustyön hinnoittelu on haastavaa. Ostajien mielestä se ei saisi maksaa kovin paljon enempää kuin standardituote, Sinikka Saaranluoma avaa.

Alalla on kolmen ison yrityksen lisäksi vielä lukuisia pieniä toimijoita, mutta Sinikka Saaranluoma kertoo niiden lukumäärän vähenneen eläköitymisen kautta.

Työntekijät hallilla on melko nuoria, toki osa on työskennellyt yrityksessä jo pitkäänkin.

– Kuulostaa kliseiseltä, mutta porukalla on hyvä henki, Sinikka kehuu.

Ruotsin markkinoille verkkokaupalla

Mirror Line on tähän asti pitäytynyt kotimaan markkinoilla, mutta tämän vuoden tavoitteena on aloittaa vienti Ruotsiin. Tämän vuoden myyntitavoite naapurimaassa on satatuhatta euroa, ja ensi vuonna on tarkoitus päästä täyteen vauhtiin.

– Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa myymme pelkästään verkkokaupan kautta. Nyt rakennamme showroomia Tukholman pohjoispuolelle, Sinikka kertoo.

Potkua viennin aloittamiseen Mirror Line sai osallistumalla Kasvu Open -sparraukseen, jota kautta tutustuttiin Ruotsissa asuvaan Minna Stormiin. Hänellä on tuntemus ja laajat verkostot Ruotsista, mitä voidaan hyödyntää viennin starttaamisessa.

Sinikka Saaranluoma huomauttaa, että verkkokaupassa oleellista on sujuva logistiikka. Mirror Linen tapauksessa kuljetukseen on panostettava myös siksi, että tuotteissa on yleensä helposti rikkoontuvaa lasia tai peiliä. Lisähaastetta tuovat erikokoiset tuotteet, joten kuljetuksessa ei voi käyttää valmislaatikoita.

Yrityksellä oli viime vuodelle kymmenen prosentin kasvutavoite, mihin ei aivan ylletty.

– Kasvu vaatii pohjustustyötä, joka pitää mahduttaa normityön oheen. Kasvuun täytyy varata aikaa, kaikki ei suju aina kuten junan vessa, Sinikka Saaranluoma sanoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Matti Hautalahti

Varo! Uusia GDPR-huijauslaskuja liikkeellä

17 toukokuu, 2019 - 08:22

GDPR Organisation -nimellä EU-logon kera lähetetty englanninkielinen tarjous on naamioitu näyttämään viranomaisen yhteydenotolta ja laskulta.

– Tällainen "lasku" tuli tänään postissa. Onko tämä uusi huijaus, vai onko näitä tullut aiemminkin. Ajattelin, että tällaisesta olisi hyvä tiedottaa, sillä tuosta voi jollekin tulla mieleen, että on pakko maksaa, toteaa Suomen Yrittäjiin aiheesta viestin lähettänyt yrittäjä.

”Laskun” tekstistä alempaa kyllä ilmenee, ettei kyseessä ole lasku, joka tulee maksaa, vaan tarjous palvelusta. GDPR Organisation muun muassa sanoo tarjoavansa tietopakettia ja verkkoseminaariin osallistumisoikeutta vastineena 479 euron maksusta. Yrityksen nettisivuilla kerrotaan, että se tarjoaa sähköistä konsultointipalvelua ja tietopaketteja GDPR-vaatimusten noudattamiseen.

Tietosuoja-asetus GDPR:n voimaantulosta tulee ensi viikon lauantaina kuluneeksi vuosi, mikä on ehkä innostanut huijauslaskujen lähettäjiä. Myös viime syksynä tuli GDPR-huijauslaskuja yrittäjille.

 Ohjeista kesätuuraajat!

Suomen Yrittäjien asiantuntija Marjut Viding toteaa, että huijauslaskujen ja harhaanjohtavan markkinoinnin määrä lisääntyy kesäisin, jolloin yrityksissä laskuja usein hoitaa kesälomatuuraaja.

– Tavanomaisesti huijauslaskuja saatetaan laatia erehdyttämistarkoituksessa laskun muotoon, vaikka itse tekstiosasta saattaakin ilmetä epäsuorasti, että kyseessä on ainoastaan tarjous palvelusta. Laskua ei tällöin pidä maksaa, eikä siihen tarvitse muutoinkaan reagoida, sillä kyseessä on vain palveluiden markkinointi-ilmoitus, muistuttaa juristi Viding.

– On tärkeää aina käydä kaikki laskut tarkasti läpi ja tarkistaa lähettäjä, mitä lasku tai ilmoitus koskee sekä lukea kaikki pienimmätkin tekstit läpi. Tämä on erityisen tärkeä muistutus ennen kesälomakautta: kesätuuraajat on ohjeistettava huolellisesti tarkastamaan kaikki yritykselle tulevat laskut ja olemaan tarkka erilaisten huijausviestien varalta, Marjut Viding muistuttaa.

Katso Yrittäjän ABC-sivuilta lisätietoa, miten toimia jos saa harhaanjohtavaa markkinointia ja valelaskuja.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

 

Yrittäjä Henri Hyppönen: Luovuus ei ole vain yksilön ominaisuus – yritykset voivat tehdä kehitysharppauksia muiden luovuuden turvin

16 toukokuu, 2019 - 14:26

Yrittäjä Henri Hyppönen haastaa muita yrittäjiä katsomaan luovuutta uudesta näkökulmasta. Hyppönen puhui Lappeenrannassa Kunnallisjohdon seminaarissa keskiviikkona.

– Luovuus voi vaikutukseltaan parantaa, mutta myös sekoittaa, koska se usein tuo muutoksen johonkin ja haastaa sen, mitä on totuttu pitämään totena. Luovuuteen liittyy ajatus yksilön ominaisuutena, mutta se voi olla myös syteeminen ominaisuus. On tärkeä saada yritykset ja yhteisöt yhteistyöhön, Hyppönen sanoo.

Hyppönen kertoi yleisölle mahdollisuuksista, mitä systeeminen luovuus tarjoaa.

Hän antaa esimerkin. Hyppönen nimitettiin tammikuussa konsulttitoimisto Fourkindin luovaksi johtajaksi. Hän halusi kehittää yritykselleen chat botin, eli keskusteluruudun, jonka kautta käyttäjä voi kommunikoida tekoälyn kanssa ja saada apua ongelmiin. Hyppönen ehdotti asiaa tiistaina ja perjantaina ensimmäinen versio oli valmis.

Tässä on Hyppösen ensimmäinen viesti: kehitysharppaukset tapahtuvat nykyään nopeasti, ja kehitystahti vain kiihtyy. Systeeminen luovuus voi auttaa pysymään kärryillä.

– Meillä on tekoäly-yritys, mutta botissa on hyvin vähän meidän itsekirjoittamaa koodia. Minä olen kirjoittanut koodia yhden rivin joskus. Internetissä on avoimen lähdekoodin tuotteita, tietoa sekä ideoita, eli valtavasti rakennuspalikoita, joita voi hyödyntää omassa tuote- ja palvelukehityksessä, Hyppönen kertoo.

Systeeminen luovuus säästää resursseja, sillä kaikkea ei tarvitse osata ja tehdä itse. Hyppönen hyödynsi tätä muun muassa oman kirjansa kannen kuvituksessa.

– Jos tilaan kannelle kuvittajan Suomesta, maksan hänelle riippumatta siitä, onko tulos täysin paska vai ei. Viimeisimmän kirjani kohdalla järjestin kansainvälisen freelance-kilpailutuksen ja sain 120 ehdotusta. Suomesta ei tullut yhtäkään, vaikka se on ainoa maa, jossa edes joku tuntee minut, Hyppönen kertoo.

Internetistä on löydettävissä tutkimusta, tietoa sekä ihmisiä, jotka osallistuvat yhteisesti toisten ongelmien ratkaisemiseen.

Päätöksenteko on liian hidasta

Kehitys etenee harppauksin, mutta päätöksenteko ei pysy perässä ja se monimutkaistuu.

– Meillä on nykyään tietoa koneiden servereillä, mutta kahden vuoden kuluttua sitä on tuplamäärä. Se luo päättäjille isoja kysymyksiä, sillä heidän täytyy alkaa päätää, minne aletaan vetää linjoja. Esimerkiksi sovelluksella voidaan seurata, että vanhus ottaa lääkkeensä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa voisi olla, että vakuutus ei ole voimassa, jos lääkkeitä ei syödä. Päätöksentekoon syntyy kategorioita, kun ei ole oikein näkymää tulevaisuuteen, Hyppönen kertoo.

Resursseja Hyppösen mukaan on, mutta ne on kohdistettu väärin. Suuri kysymys on se, millaisia toimintaympäristöjä luodaan. Tarvitsemme ympäristöjä, joissa on turvallista luoda uusia asioita.

– Olosuhteiden pitäisi olla sellaisia, että riskinottaja ei olisi kohtuuttomassa tilanteessa, kun riski laukeaa, Hyppönen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tekir-pomon nootti kunnille: Tämä viestinnässänne on pielessä

16 toukokuu, 2019 - 12:32

Kunnallisjohdon seminaarissa pureuduttiin tänään muun muassa kuntien viestintään, josta viestintätoimisto Tekirin perustaja Harri Saukkomaa löytää paljon parannettavaa.

– Viestinnässä on oltava Jokin korkeampi tarkoitus, joka nousee ylitse muiden asioiden ja erottaa muista. Tällä hetkellä suurin osa kuntien logoista näyttää kuin samalta graafikolta tilatulta. Yleensä logolla pyritään erottautumaan, mutta ilmeisesti tässä tapauksessa kuntien tavoitteena on olla samassa jengissä, Saukkomaa    huomautti pilke silmäkulmassa.

Saukkomaan mukaan kuntien suuri haaste on sama kuin yritysten viestinnässä.

– Nykyinen viestintämaailma on sumuinen ja vaikeasti ennustettava. Erottautuminen on vaikeaa. Tarvitaan luottamusta herättävää viestintää ja arvokas pyrkimys, jotta voidaan onnistua.

"Riitasoinnut kuuluvat viestintään"

Somessa joudutaan usein sietämään kärjekästäkin kommentointia. joka pahimmillaan menee vihapuheen puolelle.

– Riitasoinnut kuuluvat viestintään. Maailma on muuttunut osittain vihamieliseksi. Toisaalta sosiaalinen media synnyttää jatkuvasti tilanteita, jotka näyttävät suurilta riidoilta, mutta jotka ovat ihmistä pienempiä asioita. Asioiden nopeutunut raportointi ja nopeat reaktiot synnyttävät näitä riitasointuja. Ne pitää ottaa realiteetteina, koska emme voi yhdessä päättää Facebookin sulkemisesta.

Saukkomaa muistuttaa, että esimerkiksi kunnissa on aina riidelty asioista, mutta sosiaalisen median aikakaudella riidat saattavat ovat usein julkisempia.

– On muistettava, että Jokainen ihminen on liikkuva media. Jos kunnalla on hyvä tarina kerrottavaksi, tarinalle voidaan saada miljardiyleisö. Sama koskee negatiivisia tilanteita ja kriisejä.

Saukkomaa korosti yleisölle tunteisiin vetoavan viestinnän merkitystä.

– Viestinnän tavoitteena on oltava, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Ei ole enää olemassa tiedotusta jostain ylhäältä. Tunneviestintä on tärkeää, sillä yhä harvemmin mikään asia lähtee lentoon ilman tunnetta. Numerot ja käyrät sellaisenaan eivät toimi.

Liikkuvan kuvan merkitys kasvaa 

Saukkomaa huomautti, että monen kunnan verkkosivut eivät välttämättä ota huomioon minkäänlaista tunneviestintää.

– Erään kunnan sivulla piti etsimällä etsiä, että löysin ihmisen kuvan. Kannustan kuntien viestinnästä vastaavia miettimään, mikä on oman kunnan tarinan ydin, keskeinen tarina. Pitää kysyä, miksi olemme somessa ja onko läsnäolo ja tekemisen laatu siellä mietitty.

– Meillä kaikilla on kertomattomia tarinoita valtava määrä. Emme vaan pysty saamaan niitä ulos, koska ei ole resursseja tai hommaa ei ole ajateltu loppuun asti. Tai sitten luovuutta ei ole valjastettu käyttöön. Kuntien tehtävänä on miettiä, miten kerrotte itse oman tarinanne. Jos te ette kerro, joku muu kertoo sen teidän puolestanne.

Tiukan talouden kanssa kamppailevia kuntia Saukkomaa muistutti siitä, ettei tarinan kertominen vaadi läheskään aina isoja rahasummia.

– Nykymaailmassa on paljon sosiaalisen median kanavia, joissa raha ei ole merkittävintä vaan idea ja hyvin kerrottu tarina.

Sisällntuottamisessa Saukkomaa kannustaa painottamaan liikkuvaa kuvaa.

– Kannattaa pitää mielessä, että 80 prosenttia kaikesta liikenteestä netissä on tällä hetkellä liikkuvaa kuvaa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

"Ei ole menestyvää kaupunkia ilman menestyviä yrittäjiä"

16 toukokuu, 2019 - 12:10

Mikä saa yli 90 keskisuomalaista yrittäjää ja kuntavaikuttajaa lähtemään keskellä toukokuista viikkoa hankalahkon matkan päähän Lappeenrantaan? Kunnallisjohdon seminaari, joka on paisunut tällä vuosikymmenellä noin 500 osallistujasta yli tuhannen kunta- ja yrittäjäaktiivin suurtapahtumaksi.

Mukana on myös maakunnan suurimman kaupungin Jyväskylän kunnanjohtaja Timo Koivisto. 

– Tämä on äärimmäisen tärkeä tapahtuma, Koivisto tiivistää.

Koiviston mielestä on tärkeä kuulla, mitä yrittäjillä on mielessä juuri nyt.

– Olen tavannut paljon kollegoita suurista kaupungeista, hän lisää.

Jyväskylä keskittyy parantamaan yritysten mahdollisuuksia menestyä

Jyväskylässä on keskitytty tosissaan yritysten menestyksen parantamiseen. Esimerkiksi yrityspalvelusetelistä on hyviä kokemuksia.

– Koko elikeinopolitiikan tekeminen pistettiin uusiksi. Lopetimme kehitysyhtiön ja perustimme suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen uuden elinkeinoyksikön. Se kehittää palveluita yrityksille suoraan yrittäjiltä saadun palautteen perustella, kaupunginjohtaja kertoo.

– Nyt keskitymme erityisesti keskustan kehittämiseen. Nettikauppa ja kauppakeskukset haastavat sitä. Yritämme ratkaista asian yritysten kanssa.

Kaupungin alueella toimivat yrittäjäyhdistykset tapaavat kaupunginjohtajaa ja elinkeinojohtajaa säännöllisesti.

– Vuoropuhelu on avointa ja suoraa ja yrittäjiä kuunnellaan, Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Tapu Holttinen sanoo.

Tuoretta tietoa hallitusneuvottelutilanteesta

Vuoropuhelua jatkettiin myös Lappeenrannassa, kun keskisuomalaiset kokoontuivat keskiviikkoiltana yhteen. Holttinen toi esille mahdollisuuksia, joita Keski-Suomella on kasvumaakuntana. Äänekosken kunta kertoi investoinneistaan keskustan kehittämiseen, koulutukseen, yritysalueisiin ja liikenneinfraan. Sinne kun avattiin iso biotuotetehdas.

Keskisuomalaiset kuulivat Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajalta Petri Salmiselta tuoreita tietoja hallitusneuvotteluista ja Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalta Sanna-Mari Hynniseltä yrittäjäjärjestön ajankohtaiset kuulumiset. Keski-Suomen Yrittäjissä työllistää nyt vaikuttamisen lisäksi myös yrittäjäjärjestön päätapahtuma Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, joka järjestetään Jyväskylässä syksyllä 2020.

Lisäksi puhuttiin yrittäjäjärjestön kuntakyselystä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä, jota ollaan uudistamassa.

– Herättelimme väkeä vastaamaan kyselyyn, sillä se on tärkeä yrittäjien ja kuntien yhteistyön kehittämisessä, Holttinen kertoo.

Ongelmana osaamispula

Holttisen mukaan Keski-Suomei ei ole kovin tunnettu maakunta. Ongelmana on esimerkiksi osaamispula: pitäisi saada lisää väkeä maakuntaan, jotta yrityksiin riittää työntekijöitä. Vaikka Jyväskylä on iso opiskelukaupunki, opiskelijat eivät Holttisen mukaan oikein jää seudulle, varsinkaan yliopisto-opiskelijat.

– Erityisen hankalaa on pitää kiinni kansainvälisistä opiskelijoista.

 

Eeva Ketvel

eeva.ketvel @ yrittajat.fi

Sivut