Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 3 min sitten

Neljä kaverusta päätti suunnitella oman rannekellon – erottuu joukosta poronnahalla

9 toukokuu, 2019 - 15:02

Vuonna 2017 perustettu Turhat Oy suunnittelee ja tuottaa Rohje-rannekelloja, joiden ideana on yhdistää laadukas kello luonteenomaisiin suomalaisiin tunnusmerkkeihin. Ensimmäinen malli Rohje Adventurister julkaistiin tänä talvena.

Erikoista yrityksessä on se, että sen kaikki neljä perustajaa työskentelevät eri kaupungeissa. Rannekellon suunnittelu tehtiin etänä Turusta, Tampereelta, Helsingistä ja Jyväskylästä.

Alun perin perustajajäsenet Henry Wilén, Arno Ranta-aho, Ville Karjalainen ja Antti Heikkinen ovat kotoisin Muuramesta. Kaverukset olivart ystävystyneet peruskoulun ensimmäisillä luokilla ja sittemmin matkustelleet yhdessä Euroopassa.

Rohje-kellot suunniteltiin reilun vuoden työn tuloksena viikoittaisten videopuheluiden avulla. Jokainen toi omia ideoita ja toiveita esille, joiden pohjalta kello suunniteltiin ja piirrettiin. Kukin osakkaista on ottanut vastuulleen jonkin osa-alueen kellon suunnittelusta. Heikkinen vastaa kellojen logistiikasta, Wilen ja Karjalainen myynnistä ja markkinoinnista ja Ranta-aho on Rohjeen verkkokaupan toteutuksen takana. Yhteydenpito hoidetaan enimmäkseen Skype-puheluilla.

– Verkossa toteutettavaa liiketoimintaa on mahdollista tehdä täysin etänä, mutta meillä jokaisen oma mielenkiinto ja porukan tietotaito eri osa-alueilta on ollut ratkaisevassa roolissa Rohjeen onnistumisessa. Kukaan ei yksin osaisi kaikkea, Wilén kertoo.

Miehet pyrkivät tapaamaan toisensa kerran kuukaudessa.

Ranneke poronnahasta

Kellon erikoisuuksia ovat kaksoisaika, joka helpottaa etenkin aktiivisen matkailijan elämää. Suomalaisuudesta kertoo kellon ranneke, joka tehtiin suomalaisesta poronnahasta käsityönä.

Suomalaisten kelloharrastajien ylläpitämällä verkkosivustolla Rohje on saanut lupaavan vastaanoton. Kello ei kilpaile käsityönä tehtävien kellojen markkinoilla, mutta miellyttää silti muotikellojen ystäviä.

"Käytön kannalta on mukavaa, että kello on verrattaen ohut – vain 8,2 mm. Tavanomaisiin automaattikelloihin tottuneelle se tuntuu siten huomaamattomalta ranteessa. Kello toimitetaan metallisisen mesh-rannekkeen kanssa, mutta muutaman kympin lisähintaan siihen saa myös Suomessa käsin tehdyn poronnahkaisen rannekkeen", sivustolla kirjoitetaan.

Kellon saa omakseen reilulla 200 eurolla. Kelloharrastajat.fin mukaan edullinen hinta näkyy viimeistelyssä, mutta ei haittaa peruskäyttäjää.

Adventuristerin mukana toimitetaan työkalu rannekkeen vaihtoa ja toisen aikavyöhykkeen säätämistä varten.

Rohje-kelloja myydään tuotemerkin omassa verkkokaupasta ja Jyväskylän Yliopistonkadun Koto Design myymälässä.

Kuva: Turhat Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Presidentti Niinistö kiersi kannustamassa nuoria ja pikkuyrittäjiä

9 toukokuu, 2019 - 12:56

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiersi keskiviikkona Nuori Yrittäjyys ry:n tapahtumassa Helsingissä. Kampin kauppakeskuksessa on keskiviikkona ja torstaina messuilla noin 80 nuorten perustamaa yritystä. Niissä on yli 220 nuorta peruskouluista, toisen asteen oppilaitoksista ja korkeakouluista.

Uskalla Yrittää -finaali on SM-kilpailu NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmien yrityksille. Finaalin voittajat edustavat Suomea EM-kilpailuissa.

Niinistö otti limuhuikat

Presidentti Niinistö kävi juttelemassa lukuisten nuorten kanssa ja kannustamassa heitä. Jututettavina olivat muun muassa porvoolaisen Oh Yes Drinks -yrityksen nuoret, jotka valmistavat limsoja.

– Valmistamme limsoja päärynästä, mansikasta ja raparperista, kertoi nuorten yrityksen toimitusjohtaja Christian Örså presidentille, joka samantien myös maisteli yrityksen tuotteita.

Yrityksen perustajina ovat myös Jonatan Holmström ja Vera Örså. Nämä Lyceiparkens skolan 9. luokan oppilaat halusivat tehdä terveellisen vaihtoehdon sokerilimsoille ja energiajuomille. Heidän li­mo­na­dinsa ma­keus tu­lee fruk­too­sis­ta ja ne niissä ei ole li­sä­- ja vä­ri­ai­neita.

– Ke­hi­tim­me makuja yh­des­sä tu­tun pienpa­ni­mon kans­sa. Käytämme hiilihapotukseen Soda Streamia ja korkitamme pullot itse kotona, Christian kertoo.

Limupulloja on myyty jo yli tuhat kappaletta. Hinta on kaksi euroa per pullo ja limited editionin hinta on 2,50 euroa. Tässä rajoitetussa erikoiserässä on mustikkaa, lisäksi yritys valmistaa kausituotteina simaa ja glögiä.

No miltä tuntui esitellä yritystään tasavallan presidentille?

– Hän oli tavallisen oloinen, mukava tyyppi ja rento tunnelma, kuvailee Christian Örså.

”Teettekö nämä itse?”

Urto Designin nuoret miehet puolestaan esittelivät presidentille monenlaisia ja -värisiä puunkantotelineitä.

– Teettekö nämä itse, presidentti Niinistö kyseli kiinnostuneena.

– Kyllä, ja nämä on tehty kierrätetystä puusta. Ympäristöarvot ja ekologisuus ovat meille tärkeitä, toimitusjohtaja Urho Rytsä ja markkinointipäällikkö Tommi Lehtihuhta kertoivat presidentille.

Niinistö sai kuulla näiltä raisiolaisilta Vaisarin koulun 9. luokan oppilailta, että he aikovat palkata kesäksi työntekijöitä ja että firma aikoo myös muuttaa suurempiin tiloihin.

”Missä niitä päivätansseja järjestetään”

Uskalla Yrittää -finaaliin osallistuvat yritykset käyvät esiintymislavalla pitämässä nopeita pitchauksia eli myyntipuheita. Presidentti Sauli Niinistö nousi lavalle haastateltavaksi pitchaajien jälkeen. Hän kysyi ensimmäiseksi:

– Missä niitä ikäihmisille tarkoitettuja päivätansseja järjestetään?

Presidentti sai paikalla kauppakeskuksessa olevan runsaslukuisen yleisön nauramaan. Humoristinen kysymys johtui siitä, että hetkeä aiemmin lavalla oli ollut pitchaamassa Mummonpojat-yritys, joka järjestää ikäihmisten päivätansseja Etelä-Pohjanmaalla.

Uskalla Yrittää -finaalissa on mukana NY-yrityksiä laidasta laitaan, esimerkiksi kännykänkorjaajia, muotia ja kierrätystuotteita, mielenterveyspalvelujen tarjoajia ja leipureita.

Kaikkiaan NY-toimintaan osallistuu vuosittain 65 000 nuorta. Ala-asteen 4.–6.-luokkalaisille tarkoitetussa Pikkuyrittäjät ohjelmassa on mukana jo yli 30 000 lasta ja yli 400 koulua.

– Nuoret, teidän esimerkkinne rohkaisee muita. Kaikkein tärkeintä on omistautuminen sille mitä tekee. Toinen tärkeä asia on oppiminen, että oppii oppimaan ja oppii uutta, presidentti Sauli Niinistö kannusti.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Kuvat: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia, Jari Lammassaari

 

Lue täältä Mikael Pentikäinen blogi Uskalla Yrittää, Suomen toivo

    

 

 

 

 

   

Eurovaalit ovat ovella: Katso lista yrittäjäehdokkaista

9 toukokuu, 2019 - 11:37

​Europarlamenttivaalit ovat tärkeät erityisesti yrittäjille. Vaaleissa ratkaistaan, millaiset kasvun ja yrittäjyyden edellytykset Eurooppaan seuraavan viiden vuoden aikana rakennetaan. EU ohjaa laajalti yrityksiin vaikuttavaa sääntelyä. Siksi on tärkeää, että EU-vaaleissa valitaan yrittäjyyttä ymmärtäviä parlamentaarikoita. Äänestämällä vaikutat!

Sunnuntaina 26. toukokuuta järjestettävissä eurovaaleissa on ehdolla kymmeniä yrittäjiä. Vaalien 269 ehdokkaasta yrittäjiä on 19 prosenttia eli kaikkiaan 51. Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä on ehdolla 24 kappaletta.​ Suomen Yrittäjien jäsenehdokkaat näet täältä.

Seitsemän Tähden Liikkeellä on eniten yrittäjäehdokkaita eurovaaleissa. Toiseksi eniten yrittäjäehdokkaita on Kokoomuksella, yhteensä kuusi. Perussuomalaisilla ja vihreillä on molemmilla viisi yrittäjäehdokasta. Eduskuntavaalien voittajalla SDP:llä määrä on kaksi.

Valtaosa EU:n yrityksistä työllistää alle 10 

Euroopan unioni avaa yrityksille lähes 500 miljoonan kuluttajan kotimarkkinat. EU on myös suomalaisten yritysten kotimarkkina. Suomalaisten yritysten viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu muihin EU-maihin ja tuonnista 73 prosenttia tulee EU-alueen sisältä.

EU:ssa toimii yli 24 miljoonaa yritystä. Yrityksistä 99,7 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eli niissä on korkeintaan 250 työntekijää. Näistä valtaosa, peräti 94 prosenttia, työllistää alle 10 työntekijää. Yksinyrittäjien merkitys on suuri, sillä ne muodostavat 61 prosenttia kaikista yrityksistä. Pk-yritykset ovat eurooppalaisen työllisyyden sekä työntekijöiden hyvinvoinnin paras turva.

Tutustu täällä Suomen Yrittäjien eurovaaliohjelmaan!

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tampereen keskustassa kuohuu: Kuoppa estää kulkemisen ravintolaan, yrittäjä raivoissaan

9 toukokuu, 2019 - 10:42

Aamulehti uutisoi tänään tamperelaisen perinteikkään ravintolan Tillikan kohtalosta. Hämeensillan rakennustyömaa on käytännössä estänyt pääsyn ravintolaan. Kuva ei liity tapaukseen.

Ravintolan edustalla on kuoppa, jonka yli asiakkaat eivät pääse ravintolaan sisälle. Ravintoloitsija Teemu Aaltonen ei säästele sanojaan.

– Joudumme lähettämään ravintolan henkilökunnan kotiin. Nyt tarvitaan osoite, mihin voin lähettää laskun, Aaltonen kommentoi Aamulehden haastattelussa.

Lehti on udellut syytä tapahtumaan rakennusurakoitsijalta. Lemminkäinen Infra Oy:n työmaapäällikkö Juha Humalajoen mukaan ravintolan eteen on tehty koekuoppia, joiden tarkoituksena on selvittää, pitääkö Hämeensillan siipimuuri purkaa.

– Jos purkamiseen olisi päädytty, ravintolan terassin rappusia ei olisi voinut käyttää, sillä muuri ja rappuset ovat kiinni toisissaan. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että siipimuuri jää paikalleen, Humalajoki kertoo lehdelle.

Aaltonen ei näytä tyytyvän vastaukseen vaan aikoo vaatia korvauksia kaupungilta. 

– Ei voi olla niin ylimielistä, ettei suostuta edes neuvottelemaan.

Tampereella on herättänyt keskustelua viime aikoina myös ruotsalaisen muotiketjun H&M:n päätös lopettaa molemmat liikkeensä Hämeenkadun varrella.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

”Yrittäjien kannalta hallituspohja herättää huolia”

8 toukokuu, 2019 - 15:10

SDP:n puheenjohtaja, hallitustunnustelija Antti Rinne ilmoitti keskiviikkona, että hän lähtee neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta keskustan, vihreiden, vasemmiston ja Rkp:n kanssa. Hallitusneuvottelut alkoivat samantien ja Rinteen mukaan hallitusohjelman pitäisi olla valmis 24. toukokuuta.

SDP:n ja kokoomuksen näkemykset olivat niin erilaiset muun muassa talouspolitiikasta ja veroista, että niistä ei tullut hallituskumppaneita.

– Kansanrintamahallitus oli minulle yllätys, koska keskusta kärsi suuren vaalitappion. Yrittäjien kannalta hallituspohja herättää huolia. Panin kuitenkin merkille, että moni puolue korosti tuoreeltaan pk-yritysten merkitystä, sanoo Yrittäjien Mikael Pentikäinen.

– Lisäksi olen ymmärtänyt, että on sitouduttu siihen, ettei yritysten ja yrittäjien veroja kiristetä. Se näytti olleen yksi keskeinen keskustan kynnyskysymys, josta uskon puolueen pitävän kiinni, Pentikäinen toteaa.

Pentikäinen ennakoi vaikeita hallitusneuvotteluja. On paljon sovittavaa ja soviteltavaa.

– Puolueiden linjaerot ovat lähtökohtaisesti suuret. Ei ole mahdotonta, että näemme lisää yllätyksiä, Mikael Pentikäinen miettii.

Selkeä kirjaus yritysverotuksesta hallitusohjelmaan

SDP on puhunut muun muassa yritystukien leikkaamisesta ja yritysverotuksen kiristämisestä. Kuinka suurta huolta se herättää?

– Yritystukia on syytäkin arvioida – mutta muistaen, että kilpailukyvystä pitää huolehtia, Pentikäinen toteaa.

– Yritysverotuksen osalta olen ymmärtänyt, että sitä ei tulla kiristämään.

Mikael Pentikäinen toivoo, että tämä kirjataan selkeästi hallitusohjelmaan, jotta yritysten ja yrittäjien pelot hälvenevät.

Pentikäinen huolissaan työmarkkinauudistuksista

Mitkä ovat yrittäjien kannalta tärkeimmät asiat, joita tulevan hallituksen tulee ottaa huomioon?

– Hallituksen toiminnalta rapautuu pohja, jos se ei kykene edistämään kestävää kasvua. Olennaista on vahvistaa työllisyyttä ja tuottavuutta. Se vaatii pidättäytymistä yritysten ja yrittäjien verojen kiristyksistä sekä uudistuksia työmarkkinoilla, Pentikäinen painottaa.

Hän on erityisen huolissaan työmarkkinauudistuksista.

– Toivon, että hallitus kykenee uudistamaan työmarkkinoita ja edistämään erityisesti paikallista sopimista, jotta työllisyysaste vahvistuu.

– Työllisyysasteen vahvistaminen edellyttää toimenpiteitä. Se ei vahvistu itsestään, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen muistuttaa.

Lue Suomen Yrittäjien tavoitteet vaalikaudelle Kasva Suomi -sivuilta

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

Tökkiikö tulorekisteri? – Lue ohjeet sujuvampaan arkeen

8 toukokuu, 2019 - 12:56

Tulorekisteri on aiheuttanut yrittäjille ja tilitoimistoille päävaivaa. Käyttäjät ovat valitelleet ilmoittamisen hankaluuksista ja hallinnon lisääntymisestä.

Tilanne on kuitenkin parantumaan päin, ja yrittäjä voi itsekin helpottaa hallinnollista työtään sekä ilmoituksen tekemistä.

– Tammi- ja helmikuussa oli enemmän vaikeuksia uuden järjestelmän kanssa, mutta nyt tilanne on jo rauhallisempi. Tulorekisterin asiakaspalvelu auttaa mielellään chatissä ja puhelimitse ilmoittamiseen liittyvissä asioissa. Puhelinpalveluunkin pääsee hyvin läpi, Verohallinnon liiketoimintamuutoksista vastaava projektipäällikkö Anniina Korhonen kertoo.

Korhonen muistuttaa, että tulorekisterijärjestelmä on täysin uusi, eikä se kertarysäyksellä ole valmis. Tulorekisteriä kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Esimerkiksi mahdollisuutta tulostaa palkkatietoilmoitus on toivottu, ja huhtikuun 10. päivästä lähtien se on ollut mahdollista.

Tulorekisteriä kehitetään edelleen tämän vuoden aikana. Ensi vuonna myöhästymisistä ja ilmoitusten laiminlyönneistä tulee sanktioita.

Tulorekisterin pääasiallinen tavoite on ilmoittamisen automatisointi. Yrittäjän elämä helpottuu, jos tämä käyttää palkanlaskentajärjestelmää, joka hoitaa ilmoittamisen yrittäjän puolesta.

– Esimerkiksi maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa voit laskea palkat ja palvelu lähettää ilmoitukset automaattisesti puolestasi. Erillistä tulorekisteri-ilmoitusta ei tarvitse tehdä, Korhonen sanoo.

– Jos nyt kuitenkin haluat tehdä ilmoitukset itse ja erikseen, ne tehdään tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa, joko latauspalvelussa tai verkkolomakkeella. Täysin manuaalisesti ilmoituksia antaa enää vain neljä prosenttia työnantajista. Suurin osa ilmoituksista tulee täysin tai osittain automaattisesti palkkajärjestelmästä tulorekisteriin, Korhonen jatkaa.

Perustiedot kuntoon

Tulorekisteri tarjoaa sähköistä asiointipalvelua käyttäjille. Saadakseen parhaan hyödyn irti, tässä on muutama vinkki sähköisen asiointipalvelun käyttäjille.

– Tutustu ohjeisiin ja ohjevideoihin. Sähköisessä asiointipalvelussa on näyttösivuilla i-ohje-ikoni, jonka takaa löydät ohjeet asiointiin.

– Varmista, että olet antanut riittävät valtuudet palkanlaskijoille ja muille, jotka asioivat tulorekisterissä yrityksen puolesta. Valtuudet tehdään Suomi.fi- palvelussa. Tulorekisterillä on omat valtuudet: Palkkatietojen ilmoittaminen ja Palkkatietojen katselu. Mitkään vanhat esimerkiksi veroasiointiin annetut valtuudet eivät toimi tulorekisterissä.

– Huomioi, että sähköisen asiointipalvelun verkkolomakkeella isot ja pienet kirjaimet tarkoittavat eri asioita, syötä myös väliviiva, jos esimerkiksi sellainen on henkilötunnuksessa. Sähköisestä asiointipalvelusta saat parhaimman käyttökokemuksen Google Chrome -selaimella.

– Ennen kuin ryhdyt ilmoittamaan tietoja, ota kaikki tarvittavat tiedot esille. Maksajasta ja tulonsaajasta tarvitset perustiedot. Esimerkiksi tulonsaajasta tarvitset lähtökohtaisesti henkilötunnuksen ja nimen, tietyissä tilanteissa myös osoitteen.

– Vakuuttamisen tiedot: eläkeyhtiön nimi ja eläkejärjestelynumero sekä tulonsaajan Tilastokeskuksen TK10-mukainen ammattiluokka. Lisäksi tarvitaan tiedot maksetuista tuloista ja maksupäivästä sekä mahdollisista poissaoloista.

Tulot ilmoitetaan 3-numeroisilla koodiarvoilla eli niin kutsutuilla tulolajeilla, jotka löydät täältä.

Tiedot kannattaa ilmoittaa mahdollisimman kattavasti, myös esimerkiksi palvelussuhteista, jolloin saat parhaimman hyödyn tulorekisteristä jatkossa.

– Ensimmäisen kerran jälkeen voit käyttää vanhaa ilmoitusta uuden ilmoituksen pohjana, jolloin riittää että syötät vain muuttuneet tiedot. Ilmoituksen löydät Annetut ilmoitukset -kohdasta.

Muista ilmoittamisesta ainakin nämä!

– YEL/MYEL -vakuutetun yrittäjän palkan ilmoittaminen tulorekisteriin. Yrittäjän on ilmoitettava tulorekisteriin yrityksestään nostamansa palkat sekä tieto sovellettavasta työeläkevakuutuksesta. Sosiaalivakuutusmaksut voidaan periä kahteen kertaan, jos tietoa ei kumota.

Työnantajan erillisilmoitus: Työnantajan sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan työnantajan erillisilmoituksella, joka on korvannut oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen (ns. TAS-ilmoitus). Työnantaja antaa erillisilmoituksen kuukausittain palkanmaksua seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä tulorekisteriin.

Huom! Jos olet satunnainen työnantaja, anna ilmoitus vain niiltä kuukausilta, joilta olet maksanut palkkaa. 

– Tilapäinen työnantaja ei ole tehnyt työeläkelaitoksen kanssa sopimusta työntekijöiden eläkevakuuttamisesta. Jos yrityksellä on TyEL-vakuutussopimus, yritys ei ole tilapäinen työnantaja. Jätä tällöin Maksajan tyyppi-kohta tyhjäksi. 

– Eläkejärjestelynumero on 11 merkkiä pitkä työeläkeyhtiöltä saatu vakuutusnumero. Löydät tiedon vakuutuspapereista ja neuvoa antaa oma työeläkevakuuttajasi. 

– Ammattiluokan ilmoittaminen on pakollinen tieto, jos tulonsaaja on työtapaturmavakuutettu ja maksetaan tuloa, joka on vakuutusmaksun alaista. Ammattiluokka ilmoitetaan tulorekisteriin viisinumeroisena käyttäen tulorekisterin Tilastokeskuksen TK10-koodistoa. Neuvoja antaa oma työtapaturmavakuuttajasi. 

– Työnantajan tai muun suorituksen maksajan pitää korjata ilmoittamansa virheellinen tieto viivytyksettä, kun virhe on huomattu. Lähtökohtaisesti tiedot korjataan antamalla korvaava ilmoitus. On kuitenkin tiettyjä tilanteita, joissa ilmoitus pitää ensin mitätöidä ja antaa sen jälkeen kokonaan uusi ilmoitus. 

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Uusien yritysten määrä kääntyi laskuun

8 toukokuu, 2019 - 12:02

Uusia yrityksiä vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä perustettiin 1 773 kappaletta. Viime vuonna vastaavana aikana perustettiin 2126 kpl uutta yritystä.

Suhteellisesti eniten uusia yrityksiä perustettiin Joensuun seudulla, missä kasvua oli peräti 107%. Perustettujen yritysten määrä nousi 60:stä 124:ään.

Pääkaupunkiseudulla Vantaalla uusien yritysten määrä nousi (14%), Helsingissä (-23%) ja Espoossa (-25%) määrät sen sijaan laskivat reilusti.

Vaikka uusien yritysten määrä laski, uusyrityskeskusten asiakasmäärä oli alkuvuodesta hienoisessa kasvussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Vuoden 2019 tammi–maaliskuussa uusyrityskeskuksissa kävi yhteensä yli 7 300 asiakasta. Vuotta aiemmin asiakaskäyntejä oli noin 7 100 eli kasvua on 3 prosenttia.

Kevytyrittäjyyden kasvu

Uusyrityskeskusten asiakaskäyntien perusteella yrittäjyys kiinnostaa, vaikka varsinainen yritys jääkin perustamatta.

– Ilmiötä todennäköisesti selittää paljon ns. kevytyrittäjyyden suosion kasvu, sanoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama

Erilaisten laskutuspalveluiden kautta toimivilla kevytyrittäjillä ei ole y-tunnusta, joten heidän toimintansa ei rekisteröidy yritykseksi. Toisaalta kevytyrittäjyytenä markkinoidaan myös palvelua, jossa y-tunnus syntyy, mutta sitä ei rekisteröidä kaupparekisteriin, vain ainoastaan verohallinnolle. 

– Sillä, toimitko y-tunnuksellisena yrittäjänä vai laskutuspalvelun kautta, on merkittäviä eroja. Nyt vaarana on, että henkilö ei tarkalleen ymmärrä minkälaiseen yrittäjyyteen hän tarttuu, kertoo Susanna Kallama. 

Lisäksi yrittäjän määritelmä vaihtelee eri laeissa ja tulkinnat eri ELY-keskusten alueilla. 

– Tulevan hallituksen olisi hyvä käydä määritelmät sekä tulkinnat läpi ja selkeyttää ne. Yrittäjyys on Suomen hyvinvoinnin, työn ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa, yrittäjäksi ryhtymisen pitää olla yksinkertaista ja turvallista, Kallama vaatii.

toimitus@yrittajat.fi'); // --> //-->  

 

Yrittäjän podcast käynnistyi – luvassa tanakkaa asiaa ja viihdettä: Kuuntele ensimmäinen jakso täältä

8 toukokuu, 2019 - 08:23

Yrittäjän podcastin ensimmäinen jakso on julkaistu Supla-palvelussa. Kaikkiin jaksoihin pääsee jatkossa käsiksi myös täältä.

Podcastin ensimmäisessä jaksossa pureudutaan digitalisaatioon ruohonjuuritasolla. Vieraana on Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä. Mikkilä avaa käytännön tasolla muun muassa sitä, miten pienyrittäjä voi hyötyä digitaalisten apuvälineiden käyttöönotosta.

Joka toinen viikko vieraana on oman alansa asiantuntija, joka pohjustaa ja tuo aiheeseen konkreettista tietoa ja vinkkejä. Seuraavalla viikolla vuorossa on käytännön esimerkkitapaus samasta aihekokonaisuudesta. Käytännön esimerkkien metsästämisestä vastaavat Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien verkoston puheenjohtaja Harri Kolehmainen ja verkoston toiminnassa aktiivisesti mukana oleva perintäalan yrittäjä Juha Järvinen. Kolehmainen isännöi Yrittäjän podcast -jaksoja vuorotellen toimittaja Pauli Reinikaisen kanssa..

Asiaa ilman otsaryppyjä

Podcastista vastaava Suomen Yrittäjien sisällöntuottaja Pauli Reinikainen on innostunut uudesta aluevaltauksesta.

– Meillä on kasassa erinomaisen osaava tiimi. Asiantuntijat ovat oman alansa "kovia luita" ja nuorten yrittäjien verkosto tuo mukaan mielenkiintoisia case-esimerkkejä, jotka tuovat yrittäjälle hyödyllisiä näkökulmia. Tämä podcast kannattaa ehdottomasti lisätä kuuntelulistalle.

Reinikainen lupaa asiallista keskustelua huumoria unohtamatta.

– En osaa suhtautua asioihin ryppyotsaisesti. Toivon, että saan vakavammankin keskustelijan kuoren pehmenemään. Tavoitteena on luonnollisesti auttaa yrittäjiä menestymään, mutta myös viihtymään hyvän sisällön parissa.

Yrittäjän podcastin uudet jaksot tulevat kuunneltaviksi keskiviikkoisin aamuviideltä. Näin pyritään palvelemaan varhain liikkeellä olevia työmatkalaisia, jotka saavat tuoreeltaan mielenkiintoista ajanvietettä.

Kuva: Kari Pekonen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

KoruMies Arvi: ”Pitää uskoa itseensä ja tehdä paljon töitä” – Kirja Suomen nuorimmasta yrittäjästä kannustaa unelmien saavuttamiseen

8 toukokuu, 2019 - 08:00

KoruMies Arvin kirja on menossa kohta painoon, ja julkaisupäivä on suunniteltu kesäkuulle. Kirjan on kirjoittanut Sari Saarinen.

– Asuimme Pukkilassa, ja oma poikani on ollut Arvin kaveri 2-vuotiaasta lähtien. Olen läheltä seurannut Arvin elämää, ja se on kirjan arvoinen, Sari Saarinen kertoo.

Arvi Martikainen odottaa kirjan julkaisua innoissaan.

– Kirja on huikea asia, olen tosi innoissani. Uskon, että kirjan avulla voimme kannustaa ja inspiroida muitakin uskomaan unelmiinsa, Arvi korostaa.

Arvin unelma oli saada ostettua oma kilpahevonen. Hän aloitti itse suunnittelemiensa korujen myynnin syksyllä 2015 kerätäkseen varoja ostoon. Pienten mutkien kautta hän sai verottajalta oman y-tunnuksen ja liittyi ennakkoperintärekisteriin 11-vuotiaana. Kaupparekisteriin hänet hyväksyttiin, kun hän oli täyttänyt 12 vuotta.

Rahat oli kerättynä vuodessa, ja Arvi saattoi ostaa Valko-ruunan kilpahevosekseen.

Arvi kävi jopa vierailulla patentti- ja rekisterihallituksessa keskustelemassa siitä, mitä on olla alaikäinen yrittäjä. Hän uskoo, että käynnillä on ollut vaikutuksia siihen, että alaikäisiä koskevia säännöksiä on muutettu sen jälkeen.

Korujen lisäksi Arvi tekee luento- ja juontokeikkoja muun muassa kouluilla.

– Suosituin luentoni käsittelee kiusaamisen ehkäisemistä ja unelmien tavoittelemista. Puhun siitä, miten pitää jaksaa uskoa itseensä ja tehdä paljon työtä unelmiensa eteen.

Arvi joutui itsekin kiusatuksi alakoulussa hevosharrastuksen takia. Hän tietää, että monet hevospojat ja -miehet joutuvat kohtaamaan kiusaamista.

– Pääsin kuitenkin aika vähällä. Sanoin kiusaajilleni, että tulkaa tallille katsomaan ja hypätkää itse 600-kiloisen eläimen selkään sitä ohjaamaan. Kukaan ei tullut kokeilemaan ja kiusaaminen loppui siihen.

”Rahat voi tuhlata hevosiin”

Tällä hetkellä Arvi opiskelee 7. luokalla ja haluaa panostaa ennen kaikkea koulunkäyntiin ja hevosharrastukseen.

– Teen luentoja, sillä maksan omat valmennukseni ja matkani. Juuri äsken olin valmennusleirillä Irlannissa. Korujen tekoon on nyt vähemmän aikaa.

Arvin nykyiset unelmat liittyvät ratsastusharrastukseen.

– Haluan edetä ratsastusuralla. Aiomme kokeilla tänä vuonna kenttäratsastusta, joka yhdistää koulu-, este- ja maastoratsastuksen. Valko on luotettava hevonen, jolla voi kokeilla uutta.

Monissa muissa maissa hevosurheiluun panostetaan enemmän, ja Arvin tavoitteena onkin jatkaa uraa ulkomailla, todennäköisesti Irlannissa.

– Haluan muuttaa mahdollisimman pian pois Suomesta harjoittelemaan ja kilpailemaan. Päähaaveenani on joskus ratsastaa GP-kisoissa, mutta siihen on vielä aikaa.

Kesätyön Arvi on hankkinut Irlannista, jossa hän pääsee tallitöihin ja ratsastamaan.

Arvi aikoo jatkaa yrittäjänä, mutta tulevaisuuden suunnitelmat ovat muutoin avoimet.

– Tulevaisuudesta en tiedä. Ehkä opiskelen eläinlääkäriksi tai menen kauppakorkeaan. Olisi hyvä hankkia jokin hyvä ammatti, josta saa paljon rahaa. Ne voi sitten tuhlata hevosiin.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Työnantaja, käveleekö yrityksesi tärkeä tieto ulos työntekijän vaihtaessa työpaikkaa? – 4 vinkkiä säilöä tärkeä tieto

7 toukokuu, 2019 - 15:30

Suurten ikäluokkien eläköityessä ja nuoremman polven työntekijöiden vaihtaessa jatkuvasti työpaikkaa on moni yritys uudenlaisten haasteiden edessä. Eläkkeelle jää maailmassa päivittäin jopa 10 000 suurten ikäluokkien edustajaa, eikä moni milleniaali viihdy työpaikassaan kolmea vuotta kauempaa. Työntekijän lähtö on aina yritykselle haaste – työntekijä voi viedä mennessään osaamisensa lisäksi yritykselle tärkeää tietoa, johon on vaikeaa jälkikäteen päästä enää käsiksi.

– Työntekijän lähteminen on taitekohta, johon liittyy aina riski menettää tärkeitä tietoja. Jos työntekijä on esimerkiksi solminut sopimuksia sähköpostissa eikä tallentanut niitä yrityksen järjestelmiin, voivat yrityksen kädet olla myöhemmin sidotut. Tai jos lähtevä työntekijä olisikin tallentanut tärkeät tiedostot sovitusti, voi niiden etsimisessä vierähtää jälkeenpäin tuntikausia, kertoo ohjelmistoyhtiö M-Filesin tuotejohtaja Mika Javanainen.

Tilanne on hälyttävä myös M-Filesin teettämän tutkimuksen valossa: lähes 70 prosenttia yritysten tiedoista on tallessa työntekijöiden henkilökohtaisissa sähköposteissa ja 54 prosenttia tietokoneen työpöydällä.

– Näihin tietoihin ei kenelläkään ole pääsyä työntekijän lähdettyä, vaan ne käytännössä katoavat. Työntekijöiden vaihtumiseen tai eläköitymiseen voi kuitenkin onneksi varautua monin tavoin, rohkaisee Javanainen.

4 neuvoa – näin varaudut työntekijän lähtöön:

Sähköposti ei ole tärkeiden tietojen säilytyspaikka

Jos yrityksessänne on tapana säilyttää tärkeitä tietoja pelkästään sähköpostiviesteissä, on edessä haastava tilanne työntekijän vaihtaessa työpaikkaa tai eläköityessä. Entisen työntekijän sähköposteja ei lain mukaan saa mennä penkomaan, vaikka yrityksen kannalta olennaiset sopimukset tai muut tärkeät tiedot olisivatkin tallessa pelkästään siellä. Jotta entisen työntekijän sähköpostilaatikon sisällön mukana ei tuhoutuisi yritykselle tärkeää tietoa, on olennaista varmistaa, että kaikille työntekijöille on selvää, mihin tiedot on tarkoitus tallentaa.

Helppous on valttia

Lähteneen työntekijän jälkeensä jättämän tiedostomylläkän kaivelussa voi mennä ikä ja terveys. Usein vain pieni osa tietomassasta on yrityksen kannalta olennaista asiaa, eikä työntekijän tietokoneen kansiorakenteiden logiikka noudata kaikilla samaa kaavaa. Siksi tärkeän tiedon etsiskelyyn voi tuhlautua tuntikausia tehokasta työaikaa. Ajan säästämiseksi tietojen tallettamiselle kannattaa luoda selkeä systeemi, jota kaikki noudattavat. Järjestelmän on oltava riittävän helppo – jos tietojen tallentaminen tuntuu työläältä ja aikaa vievältä, viralliset järjestelmät jäävät herkästi käyttämättä, ja olennaista tietoa voi olla työntekijän lähdettyä vaikea löytää.

Aloita ajoissa

Työntekijän eläköitymiseen on helpompi varautua, mutta työpaikan vaihtaminen tapahtuu monesti yllättäen. Silloin aikaa päätöksille ja parannuksille ei välttämättä ole riittävästi, ja lähtevän työntekijän motivaatio tallennustapojensa muuttamiseen voi olla matalalla. Hyvissä ajoin varautuminen auttaa välttämään paniikkia siinä vaiheessa, kun työntekijä tekee lähtöä. Kannattaa sopia varhaisessa vaiheessa yhteiset pelisäännöt ja varmistaa, että kaikki sopimukset, luvat ja muut tärkeät dokumentit löytyvät yhteisestä järjestelmästä.

Seuraa säännöllisesti

Varmista, että avaintiedot löytyvät sovitusta järjestelmästä ajallaan – säännöllinen valvonta auttaa pitämään tiedostot ojennuksessa. Kun yrityksessä seurataan säännöllisesti esimerkiksi sitä, että sopimukset on tallennettu sovittuun järjestelmään oikein, ei tilanne työntekijän lähtiessä muutu tulipalojen sammutteluksi. Esimiehet voivat esimerkiksi määritellä, että tehtävä on suoritettu vasta, kun tiedot on tallennettu ohjeiden mukaisesti. Lisäksi älykkäissä järjestelmissä, kuten M-Filesissa, nämä toiminnot ja vaatimukset voidaan automatisoida.

 

toimitus (at) yrittajat.fi

Ramadan on verrattavissa joulusesonkiin – yrityksillä on mahdollisuus houkutella uusia asiakaskuntia

7 toukokuu, 2019 - 13:33

Maanantaina alkoi muslimien uskonnollisen vuoden tärkein juhlakausi, Ramadan. Tuona aikana muslimit muistavat läheisiään ja vähäosaisista sekä huolehtivat toisistaan ja rakastavat kanssaihmisiä erityisellä huomiolla.

Ramadanin aikaan sitä noudattavat muslimit pidättäytyvät syömästä ja juomasta päivänvalon aikaan kuukauden ajan. Ramadanin päättää Id-al-Fitr -juhla, joka on tänä vuonna tiistaina 4. kesäkuuta. Tuolloin muslimit ostavat uusia vaatteita ja vierailevat toistensa luona. Kaikki erimielisyydet kuuluu antaa anteeksi ja viettää yhteistä aikaa. Koska kaikkialla on runsaasti vierailuja, Ramadaniin kuuluu myös runsaasti ruoan valmistusta ja tarjoilua vieraille.

Koko Ramadanin ajan muslimit auttavat köyhiä. Perinteisiin kuuluu esimerkiksi eläimen uhraaminen ja sen tarjoaminen ravinnoksi vähävaraiselle. nykyään kasvissyöminen yleistyy myös muslimien keskuudessa, joten lihan korvikkeet tekevät myös kauppansa.

Suomalaiset yritykset, joiden asiakaskunnassa on muslimeja, voisivat ottaa asiakassegmentin paremmin huomioon. Monet muslimit säästävät Ramadania ja sen päätösjuhlaa varten. Ruoka- ja vaatealan sekä lastentarvikkeiden ja kauneustuotteiden yrittäjille Ramadan on hyvää aikaa tavoitella uudenlaista asiakaskuntaa globaalilla tasolla.

– Ramadanin päätösjuhlaa voi verrata jouluun ja joulusesonkiin. Se on suuri mahdollisuus yrityksille, sanoo maahanmuuttajaverkoston puheenjohtaja ja Joensuun tulkkikeskuksen sekä Youpret-tulkkipalvelun perustaja Ali Giray, jonka juuret ovat Turkissa.

Paljon ruokaa ja lahjoja

Markkinointi & Mainonta -lehti kertoi jutussaan maanantaina, että Helsingin Itäkeskus on aikaisemmin satsannut Id-al-Fitr-juhlan läheisyydessä kampanjointiin, mutta nyt satsaukset ovat vähäisempiä. Itäkeskuksen ravintolat täyttyvät ilman kampanjointiakin. Riittää, että juhla vain on kalenterissa, aivan kuten joulunkin kanssa.

M&M:n jutussa vaikuttamistoimisto Milttonin monimuotoisuuden ja osallisuuden asiantuntija Sara Salmani toteaa, että muslimikohderyhmät eivät ole suomalaisyrityksiltä täysin kadoksissa, mutta laajasti mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.

Elintarvikkeita myyvien yrittäjien kannattaa pitää esillä taateleita ja teetä, joita muslimit käyttävät paljon Ramadanin aikaan. Myös ruoan kuljetuspalveluiden kannattaa olla auringonlaskun jälkeen hereillä, sillä koko pitkän päivän ravinnotta ja juomatta ollut ei välttämättä jaksa ensimmäisenä alkaa kokkaamaan.

– Taatelit ovat pyhiä, must have. Muslimit syövät sen ensimmäisenä, kun aurinko laskee. Se katsotaan hyväksi, hengelliseksi teoksi, ja siihen liittyy puhdistautuminen ja kunnioitus. Myös lihaa kuluu paljon. On kunnioitettava ja pyhä teko tarjota ruokaa mahdollisimman monelle ihmiselle Ramadanin aikana, eli perheet, läheiset ja myös naapurit syövät yhdessä Se on vähän kuin kiitospäivän juhla Yhdysvalloissa, Giray sanoo.

Vuorokausirytmi muuttuu

Giray kertoo, että useissa muslimivaltioissa yritykset muuttavat aukioloaikoja niin, että kaupat ovat auki myöhempään, kun ihmiset ovat liikkeellä. Aamuisin ne voivat olla vuorostaan kiinni.

Suomessa vastaava aikataulumuutos ei toki onnistu, mutta Giray neuvoo unohtamaan markkinoinnissaan muslimeille suunnatut aamutarjoukset esimerkiksi Itäkeskuksessa, missä muslimiasiakaskuntaa on paljon. Ramadanin aikaan ihmiset valvovat myöhempään ja nukkuvat aamulla pidempään.

Se voi vaikuttaa myös yrittäjän elämään, jos yrityksellä on muslimeja työntekijöinään.

–Työntekijät mielellään lyhentävät tai siirtävät työvuorojaan. Aamuvuorot voivat olla epätoivottuja. Tiedän ravintolayrittäjän, joka on palkannut väliaikaista työvoimaa kuukaudeksi. Yrittäjän olisi hyvä yrittää kunnioittaa Ramadan-aikaa, ja käydä asia työntekijän kanssa läpi, Giray ehdottaa.

Ramadan ei kuitenkaan tarkoita sitä että työt jätetään tekemättä vaan ne pyritään organisoimaan uudelleen. Uskonnonkin mukaan työt täytyy tehdä kunnolla ja velvollisuudet hoitaa. Muslimimaailma ei pysähdy Ramadanin ajaksi. Paastokaan ei kosketa kuin terveitä ja aikuisia ihmisiä. 

Viime vuosina Ramadan on osunut valoisimpaan kesäaikaan, jolloin juhlakuukauden viettäminen on raskasta aikaa.

– Yrittäjille voi tulla asiakkaita juuri silloin, kun aurinko laskee ja saisi syödä. Mutta ihmiset sopeutuvat, Giray toteaa.

Ramadan siirtyy joka vuosi 10-11 päivää länsimaisessa kalenterissa taaksepäin, koska islamilaisen kuukalenterin mukainen vuosi on 345 päivää. Talvella Ramadan on muslimille Suomessa hyvinkin helppoa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Identiteettivarkaudet ovat kovassa kasvussa – Kysely: lasku suomalaisyritykselle keskimäärin 6 250 euroa

7 toukokuu, 2019 - 10:45

Identiteettivarkaudet ovat kovassa kasvussa. Turva- ja vakuutuspalveluyritys MySafety viittaa kansainväliseen IRTC-tutkimukseen, jonka mukaan luottokorttinumeroiden paljastumismäärät ovat kasvaneet 14,2 miljoonaa kappaletta, eli 88 prosenttia, vuodesta 2016 vuoteen 2017. Sosiaaliturvatunnuksia on varastettu 158 miljoonaa kertaa, mikä on yli kahdeksankertainen määrä vuoteen 2016 verrattuna.

Huolestuttavaa on sekin, että rikollisten joukossa tietotaito ja osaaminen vahvaa, organisoitua ja kansainvälistä. Lainsäädännön kehitys, viranomaisten resurssit ja osaamisenkin kehitys on hidasta ja tulee rikollisiin nähden perässä.

Viranomaisten ja yritysmaailman yhteistyölle sekä ratkaisuille on kova tilaus.

MySafety on nyt teettänyt KantarSifo-tutkimusyrityksellä kyselytutkimuksen liittyen identiteettivarkauksiin. Vastaajia oli Suomessa oli 500 ja Ruotsissa 503.

Suomalaisyrityksistä 14 prosenttia oli joutunut identiteettivarkauden urhiksi ja 26 prosenttia oli ollut sellaisen yrityksen kohteena. Ruotsalaisvastaajista 15 prosenttia kertoi yrityksen joutuneen identiteettivarkauden uhriksi ja 45 prosenttia sen yrityksen kohteeksi.

Tapoja on monia

Suurin osa identiteettivarkauksista on valelaskuja. Ruotsissa näin kertoi 41 prosenttia vastaajista ja Suomessa 32 prosenttia.

Toiseksi yleisin tapa huijata yritystä oli tekeytyä yrityksen päättäjäksi tai kollegaksi, joka kalastelee arkaluontoista tietoa yrityksestä tai maksua yritykseltä. Näin vastasi ruotsalaisvastaajista 36 prosenttia ja suomalaisvastaajista 30 prosenttia.

Mainintoja saivat myös yrityksen luottokortin varastamisyritykset, yrityksen nimissä laittomasti toimiminen sekä yrityksen tai sen työntekijän sosiaalisen median tilien kaappaamiset.

Identiteettivarkauksista tai niiden yrityksistä koituu yrityksille rahallisia seurauksia, mutta myös ajan ja resurssien käyttöä. Ruotsissa vastaajat kertoivat enemmän taloudellisista seurauksista, suomalaiset ajan ja resurssien menetyksistä.

Identiteettivarkaudet voivat näkyä myös yrityksen sisäisenä huolestuneisuutena, maineriskinä ja muutama ruotsalaisvastaaja mainitsi menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.

Hyvinä uutisina voi ehkä pitää sitä, että yksikään vastaaja ei kertonut vaikutuksista luottoluokitukseen.

Identiteettivarkaus voi kuitenkin tulla kalliiksi. Kyselytulosten mukaan identiteettivarkaudesta koituu yritykselle kuluja keskimäärin 5 000 euroa. Suomessa identiteettivarkaudesta koituneet kustannukset ovat keskimäärin 6 250 euroa.

Muutamissa tapauksissa summa on ollut jopa 20 000 euroa, ja kahdessa ruotsalaistapauksessa kulut olivat kasvaneet jopa 100 000 euroon.

Luottamus virkavallan kykyyn auttaa ei kummassakaan maassa ole kovin korkea. Ruotsissa korkea luotto on 15 prosentilla vastaajayrityksistä, Suomessa 28 prosentilla. Ei yhtään luottamusta on Ruotsissa 19 prosentilla ja Suomessa 6 prosentilla yrityksistä.

Yrittäjän täytyy suojata yritys, itsensä ja kouluttaa työntekijät

MySafety kertoo sivuillaan, että identiteettivarkauksia ja henkilötietoihin kohdistuvia väärinkäyttöjä tapahtuu Suomessa vuosittain jo enemmän kuin asuntomurtoja.

Sivuillaan MySafety kertoo, että yritysten identiteettivarkauksia tapahtuu lähinnä avoimia yritystietoja ja/tai kyberturvallisuuden aukkoja hyödyntämällä. Avointen yritystietojen väärinkäytöllä haitataan usein pitkäjänteisesti yrityksen liiketoimintaa.

Yrityksen tietoja voidaan hyväksikäyttää esimerkiksi tilaamalla tavaraa ja ohjaamalla lasku yritykselle. Rikollinen voi esiintyä yrityksen päättäjänä, muuttaa yritystietoja erilaisiin hallinnon rekistereihin ja ohjata alv-palautuksia väärille tileille. 

Myös taitavan hakkerin on helppo kalastella yrityksen hallinta itselleen. Palvelimille tehdään tietomurtoja, yritysten johtajien ja työntekijöiden käyttäjätunnuksia urkitaan, sähköpostiviestejä varastetaan ja niitä käyttämällä tehdään petoksia.

Sähköpostien kautta pääsee selville yrityksen rahaliikenteestä ja sen hoitajista, ja varas lähettää heille maksutoimeksiantoja yrityksen toimitusjohtajan nimissä. Tottumaton ja tietämätön työntekijä voi erehdyksessä siirtää suuriakin summia yrityksen tileiltä rikollisille.

MySafety kehottaa yrityksiä vahvistamaan työntekijöiden, erityisesti myös kesälomatuuraajien ja sijaisten, tietoisuutta mahdollisista identiteettivarkaus- ja kyberuhkista. 

MySafetyn mukaan puolet uhreista kokee taloudellista vahinkoa. Yrittäjälle omien henkilötietojen varkaus saattaa olla hyvinkin kohtalokas. Koska pienyrittäjä vastaa usein yrityksensä toiminnasta omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan, henkilötietovarkaus voi tapahtuessaan haitata vakavasti myös oman yrityksen liiketoimintaa tai jopa kaataa koko yrityksen. 

Katso täältä 10 vinkkiä identiteettivarkauden ehkäisyyn

toimitus@yrittajat.fi'); // --> //-->

Verkkokauppapalvelu Spot-a-Shop on laajentunut neljässä vuodessa jo viiteen maahan

7 toukokuu, 2019 - 09:00

Suomalainen Spot-a Shop verkkokauppapalvelu tähtää Euroopan ja myöhemmin muidenkin maanosien valloitukseen määrätietoisesti. Palvelu kerää yhteen osoitteeseen muoti- ja urheiluverkkokauppojen tarjouksia.

Kun käyttäjä löytää mieleisen tuotteen, alusta ohjaa tämän sen verkkokaupan palveluun, joka myy tuotetta halvimmalla. Spot-a-Shopilla ei itsellään ole varastoa, logistiikkaa tai maksujärjestelmiä, joten toimintamalli on kevyt. Se ohjaa kuluttajia verkkokauppoihin ja saa kauppiaalta korvauksen klikkien perusteella tai komission kaupasta.

– Olimme Matiaksen (Hilario) kanssa Tenojoella kalastamassa ja pohdimme ideoita. Siinä tuli mieleen, että lentojen vertailuun ovat esimerkiksi Momondo ja SkyScanner, mutta vastaavaa palvelua ei ole muoti- ja urheiluvaatekaupan puolella, missä nopea kulutussykli kiihtyy ja kauppiaiden varastot paukkuvat. Parhaiden verkkokauppojen alennukset kokoavaa nettipalvelua ei ollut olemassa, perustajajäsen Jesse Jyläs kertoo. Matias Hilario on yrityksen toinen perustaja.

Jyläs oli aikaisemmin SOK:n myyntijohtaja verkkokaupan puolella ja Hilario Sanomassa tekemässä mainonnan ratkaisuja. Molemmilla oli siis hyvät ja vakaat työpaikat sekä näkymät nousujohteiselle uralle, mutta veri veti yrittäjäksi vuonna 2015.

– Minulla on ollut aina jotain pientä sivufirmaa ja yrittäjän elämä on kiehtonut. Siinä pääsee toteuttamaan itseään sekä luomaan omaa ja uutta. Lisäksi tässä ideassa oli jujua. Tekes lupasi tukea juttuamme, jos lähtisimme tekemään tätä täyspäiväisesti, joten lähdimme. Ei se ota, jos ei annakaan, Jyläs kertoo.

Yritys aloitti taipaleensa Jyläksen ja tämän tyttöystävän kodista. Nykyään yritys työllistää 10 työntekijää kuudesta eri kansalaisuudesta.

Neljässä vuodessa Spot-a Shop on laajentunut Saksaan, Ranskaan, Puolaan, Ruotsiin ja Itävaltaan. Myös Venäjä ja muut Euroopan ulkopuoliset markkinat kiinnostavat.

Toimintakenttä on kuitenkin haastava. Zalandon kaltaiset isot kansainväliset jätit rummuttavat kaikissa mainoskanavissa miljoonien eurojen markkinointibudjeteilla. Spot-a-Shop on saanut toistaiseksi miljoonan euron rahoituksen vuonna 2017 Tekes-tuen lisäksi.

Kävijöitä palvelulla on noin miljoona kuukaudessa ja kasvu on ollut hyvää. Tunnettuus on kuitenkin ongelma, jonka taklaamiseksi yritys valmistautuu hakemaan toista rahoituskierrosta vuoden lopussa.

– Tavoitteena on päästä Euroopan suosituimmaksi alennusalustaksi. Lisäksi teemme tuotekehitystä alustaan koko ajan. Kannattavaksi pyrimme parin vuoden sisällä, Jyläs kertoo.

Spot-a-Shopin taustalla olevan eHaven-yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 672 000 ja liiketappio 205 000 euroa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Miljoonarahoitus uudenlaiselle muovin korvaajalle: Tavoite saada kauppoihin tänä vuonna

6 toukokuu, 2019 - 14:22

Muovia korvaavaa puupohjaista materiaalia valmistava suomalainen startup-yritys Welmu International Oy on saanut rahoituskierroksensa päätökseen. Yhtiön onnistui kerätä kaksi miljoonaa euroa kasvurahoitusta.

Welmun kehittämä Woodly on puupohjainen materiaali, josta voidaan valmistaa kirkkaan läpinäkyviä ja taipuisia, muovin ominaisuuksia jäljitteleviä pakkauksia. Tavoitteena on saada uudentyyppiset pakkaukset kauppojen hyllyille jo tänä vuonna. Yksi ratkaisuista on puupohjainen tuorekelmu.

– Kahden miljoonan euron rahoitus merkitsee, että yhtiö voi nyt lähteä toteuttamaan sitä potentiaalia, jota olemme viimeisen vuoden aikana rakentaneet, Woodly Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kaminen kertoo yhtiön tiedotteessa. 

Welmun innovaatio kiinnosti useita sijoittajia Suomessa ja ulkomailla. Suurimpia uusia sijoittajia ovat Kyösti Kakkosen Joensuun Kauppa ja Kone Oy sekä Copacking Oy ja Eski B.V., joiden takana ovat hollantilaiset pakkausalan osaajat Mark ja Cornelis Bruggeman. Woodlyn nykyiset omistajat, suurimpina Ratkaisutoimisto Seedi Oy ja Besodos Investors Oy sijoittivat uusimmalla rahoituskierroksella lisää.

– Tuotteena Woodly on hyvin ajassaan kiinni, sillä sen avulla pyritään tukemaan irtaantumista fossiilisista raaka-aineista ja kertakäyttökulttuurista. Pakkausmateriaali on herättänyt mielenkiintoa brändien keskuudessa sekä Suomessa että maailmalla, Kaminen jatkaa. 

Woodly voitti viime vuonna Uusi puu -kilpailun, jossa etsittiin puuta hyödyntäviä ratkaisuja globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin.

 – Haluamme valjastaa metsän potentiaalin käyttöön, kun ympäristöystävällisempiä, muovia korvaavia materiaaleja tuodaan markkinoille. Metsät toimivat hiilinieluna ja ovat hyvin hoidettuina tärkeä uusiutuva luonnonvara, Ratkaisutoimisto Seedi Oy:n toimitusjohtaja ja Woodlyn hallituksen puheenjohtaja Marko Parkkinen toteaa. 

Uuden materiaalin kehitystyö jatkuu, mutta yhteistyö brändien kanssa on jo käynnistetty. Viime vuonna Welmu julkisti yhteistyö ruukkusalaatteja ja -yrttejä tuottavan Järvikylän kanssa. Tuotteiden muovipakkausten korvaamista Woodlylla on harjoiteltu muidenkin bränditalojen kanssa.

Kuva: Getty Images (kuvassa normaali muovinen tuorekelmu)

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomessa suosittu OnePlus julkaisee pian uuden älypuhelimen: Tämä siitä tiedetään jo nyt

6 toukokuu, 2019 - 12:21

OnePlus julkaisee ensi viikon tiistaina ennakkotietojen mukaan kaksi uutta OnePlus 7 -mallia, joista toinen kantaa lisänimeä Pro. Tästä Pro-mallista odotetaan Suomen markkinoille myös 5G-versiota huhti-kesäkuun aikana. Elisa on jo aikaisemmin kertonut tuovansa Suomessa myyntiin OnePlussan 5G-version.

OnePlus on ollut Suomessa suosiossa jo vuosien ajan. Laite oli vuoden 2016 keväästä lähtien myynnissä yksinoikeudella Elisan valikoimissa mutta sittemmin myynti on vapautunut myös muille.

Tulevaan puhelimeen odotetaan parannuksia muun muassa kameroihin. Vahvistettujen tietojen mukaan Oneplus 7:n takaa löytyy kolme takakameraa ja 3-kertainen optinen zoom. Pääkameran kennon koko on todennäköisesti 48 megapikseliä.

Prossa nopeampi lataus ja erikoinen selfie-kamera

Pro erottuu edullisemmasta OnePlus 7 -versiosta kameroiden määrällä. Perusmallissa takakameroita on kaksi. Pro-versiossa on lisäksi näppärä selfie-kameraratkaisu. Kamera nousee esiin laitteen uumenista, jolloin sille ei tarvitse varata tilaa näytöstä. Optinen kuvanvakaaja on ilmeisesti vain Pro-mallissa. Pro erottuu edukseen myös nopeammalla 30 watin pikalatauksella.

OnePlus on keskittynyt parantamaan nopeuttamaan kameran käyttöä lyhentämällä laukaisuviivettä. Vahvistettujen tietojen perusteella laukaisuviivettä olisi onnistuttu pienentämään 0,3 sekuntiin.

Tekniikkafriikit saattavat innostua OnePlussan vahvistamasta tiedosta, jonka mukaan sen Pro-malli tukee maailman ensimmäisenä HDR10+ -videotoistoa ja nopeampaa UFS 3.0 -tallennusmuistia.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Venäjän kauppa hiipuu: Yritykset tuskastelevat tullauksen kanssa

6 toukokuu, 2019 - 10:01

Venäjän kaupan tuore barometri kertoo, että alle puolet vastaajista uskoo viennin nykytason säilymiseen. Sen sijaan viennin kasvuun uskoo peräti 40 prosenttia vastaajista. Suurin haaste viennissä on taloudellinen epävakaus.

– Tämä on nyt isompi ongelma, kuin ruplan kurssi ja poliittinen tilanne, Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren sanoo.

Tämän vuoden Venäjän talousennusteiden mukaan talouskasvu hidastuu ennen kaikkea heikentyneen yksityisen kulutuksen takia. Heikon ruplan lisäksi viennin laskuun on vaikuttanut Suomen pääosin investointihyödykkeistä koostuvan viennin rakenne. 

Tuonti Venäjältä on kehittynyt positiivisesti viime syksystä alkaen. Ruplan heikentyminen, vahva raakaöljyn hinta ja Suomessa jatkunut hyvä suhdanne ovat kasvattaneet tuontia Venäjältä. Seuraavan puolen vuoden aikana tuonnin odotetaan kuitenkin pienenevän.

– Niin viennissä kuin tuonnissa joka neljäs yritys kertoo ongelmista tullin ja tullauksen kanssa. Näitä ongelmia pitäisi selvittää tarkemmin tulliviranomaisten kanssa, Palmgren jatkaa.

"Ei tullut yllätyksenä"

Vienti ja tuonti yhteenlaskettuna Venäjä on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani. Tullin tavaravientitilastojen mukaan vienti Venäjälle supistui viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan tuonti kasvoi peräti 13 prosenttia.

– Viennin heikentyminen ei tullut yllätyksenä. Toisaalta barometrin avoimet kysymykset vahvistavat sitä, että merkittävää kasvun potentiaalia on joillakin toimialoilla, kuten ympäristöteknologiassa, suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kommentoi. 

Lähes puolet yrityksistä uskoo liiketoiminnan säilyvän ennallaan tulevana puolisvuotiskautena. Aikaisempaa pienempi osuus vastaajista uskoo liiketoiminnan supistuvan. Kasvuun uskoo nyt kaksi yritystä viidestä. 

Joka neljän suunnittelee investointeja

Suomalaisista yrityksistä joka neljäs on investoinut Venäjälle. Barometrin mukaan seuraavan kuuden kuukauden aikana vastaajista joka neljäs suunnittelee investointeja. Yleisin investoinnin kohde on tytäryhtiö tai edustusto. Muutama yritys suunnittelee yhteisyritystä tai tuotantolaitosta.

Yritysten investointipäätöksiin vaikuttaa ennen kaikkea Venäjä taloudellinen ja poliittinen tilanne, yleinen epävarmuus rahoituksen järjestymiseen ja saatavuuteen sekä ruplan kurssi. Geopolitiikka ja mahdolliset uudet pakotteet lisäävät yritysten epävarmuutta.

Luoteis-Venäjällä on suomalaisten suurin elinkeinoelämän keskittymä maamme rajojen ulkopuolella. Venäjällä toimii noin 400 suomalaista yritystä, niistä valtaosa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella. 

"Venäjä edellyttää kotiläksyjen tekoa"

Suomalaisia yrityksiä Venäjän markkinoille auttavan Export Maker Oy:n yrittäjä Jonne Pöyhtäri korostaa, miten tärkeä merkitys Venäjän markkinan tuntemuksella on suomalaiselle yritykselle.

– Venäjällä tuntuu tapahtuvan kriisi toisensa perään ja maan sisäpolitiikka, esimerkkinä juuri hyväksytty laki venäläisen internetin perustamisesta, ei anna mairittelevaa kuvaa toimintaympäristön suunnasta. Yleinen näkökulma Venäjästä on laskenut, mikä vaikuttaa varmasti yleisesti yrityksien näkemyksiin Venäjän liiketoimintaympäristön suhteen.

– Venäjällä toimiminen vaatii tällä hetkellä enemmän osaamista ja ymmärtämistä kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen, asioihin perehtymistä ja kotiläksyjen tekoa. Muuten kaikki maahan tehtävät ponnistelut ja investoinnit karahtavat helposti kiville, Pöyhtäri sanoo.

Vaikka Venäjällä kriisejä tulee ja menee, Pöyhtärin mukaan tärkeintä tällä hetkellä on, ettei Venäjän markkinalta lähde pois.

– Siellä on sinniteltävä, kunnes tilanne paranee. Monella alalla on kysyntää ja maassa olevaa laite- ja konekantaa halutaan modernisoida monella alalla. Uusien alojen nousu, esimerkiksi kierrätykseen, ympäristöteknologiaan sekä ruoan valmistukseen alkutuotannosta jalostettuihin elintarvikkeisiin liittyen, luovat kysyntää suomalaiselle osaamiselle sekä kumppanuuksille.

Kolmannes reagoi vahvistamalla myyntiä

Venäjän kaupan mahdollisuuksia pidetään Palmgrenin mukaan edelleen merkittävinä, mutta poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä ruplan kurssi haittaavat niiden hyödyntämistä. Monet yritykset katsovat tärkeimmäksi sopeutua tilanteeseen ja pysyä markkinoilla.

Reilu kolmannes barometrin vastaajista kertoo reagoivansa markkinatilanteeseen vahvistamalla myyntiä ja markkinointia. Kolmannes vastaajista ei ole aikeissa ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. 

Barometri selvittää suomalaisten yritysten johdon näkemyksiä liiketoiminnan näkymistä ja haasteista kuluneen ja tulevan puolen vuoden aikana. Barometritutkimuksen tilasivat suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries sekä Suomen Yrittäjät. Keväällä tehdyissä puhelinhaastatteluissa Taloustutkimus haastatteli 278 yritystä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Startup-sijoittaja Kim Väisänen kannustaa mentorin hyödyntämiseen: "Olen ollut aina hyvä tinkimään ilmaisia palveluksia"

6 toukokuu, 2019 - 09:02

Vuoden nuori yrittäjä valitaan Nuorten Yrittäjien  Get Together  -tapahtumassa Härmän  PowerParkissa 25. toukokuuta.

Startup-sijoittaja Kim Väisänen on mukana valitsemassa tämän vuoden voittajaa. Kilpailun viidestä finalistista kolme palkitaan rahapalkinnolla. Yksityisyrittäjäin Säätiö tukee valtakunnan finaalin kolmen parhaan palkitsemista. Voittaja saa 20 000 euroa.

Kaksi rahapalkintojen ulkopuolelle jäänyttä yrittäjää saavat mentorikseen Kim Väisäsen. Mentoroinnin yksityiskohdista sovitaan Kimin ja finalistien kesken.

– En tiedä onko tämä palkinto vai rangaistus. Otatko rahaa vai toisen aikaa, Väisänen sanailee.

Väisäsellä itsellään on ollut nuoresta asti mentoreita.

– Olen ollut aina hyvä tinkimään ihmisiltä ilmaisia neuvoja ja palveluksia. Nuorena käytin paljonkin mentoreita, kokeneita yrittäjiä. Nykyisin mentoroin itsekin. Suomi on hieno paikka. Jos kysyt apua, hyvin harva näyttää sinulle henkistäkään keskisormea.

"Kaikki into ei ole kuollut"

Väisäsellä on vahva kokemus yrittäjäenkelitoiminnasta ja hän on myös ollut mukana Nordic Angel Programissa, jossa useampi enkeli sijoittaa syndikaatin kautta kasvavalle yritykselle.

– Ajatus on se, että saamme isomman vaikuttavuuden eli enemmän rahaa yritykselle. Samaan aikaan yritys saa ammattilaisten apua. Monessä tapauksessa sijoittajien intressi auttaa on yritykselle suurempi etu kuin pelkästään raha.

Väisäsen mukaan mentori voi oppia myös mentoroitavalta nuorelta yrittäjältä, jolle esimerkiksi sosiaalisen median käyttö on usein paljon tutumpaa.

– Sen olen oppinut, ettei kaikki into ole kuollut. Mentoroitavat ovat usein todella innostuneita ja heistä tällainen vanha ja väsynyt setämies saa virtaa, Väisänen veistelee. 

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkosto on aloittanut yhteistyön Finnish Business Angels Networkin kanssa. Yhteistyö tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille mahdollisuuden osallistua arvostettuun sijoittajasyndikaattiin ja lähteä itsekin bisnesenkeliksi. Kasvuyrittäjäverkosto toivoo lisäksi löytävänsä yrittäjäjärjestön jäsenistöstä potentiaalisia sijoituskohteita bisnesenkeleille.

Katso Kim Väisäsen ajatuksia oheiselta videolta!

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaiset kasvuyritykset keräsivät ennätysmäärän kasvurahoitusta – Yrittäjällä on valinnanvaraa rahoituksen järjestämiseen

3 toukokuu, 2019 - 13:59

Pääomasijoittajat ry on kerännyt vuoden 2018 tilastot pääomasijoituksista suomalaisiin myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin. Tilastojen mukaan kotimaiset kasvuyritykset saivat yhteensä lähes 1,3 miljardin euron edestä sijoituksia suomalaisilta ja ulkomaisilta pääomasijoittajilta vuoden 2018 aikana. Summa jakaantui 96 kotimaisen kasvuyrityksen kesken, joista suurin osa tekee tuotteita tai palveluita yrityksille.

Ennätysmäisen 1,3 miljardin sijoituspotista suurin osa tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat kotimaisiin myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin yhteensä 871 miljoonaa euroa, mikä on noin 67 prosenttia kokonaispotista. Lukumääräisesti sijoituksia tehtiin 15 eri kasvuyritykseen, mikä merkitsee sitä, että ulkomaiset pääomasijoittajat ovat usein mukana kaikkein suurimmissa yrityskaupoissa.

Myös kotimaisilla pääomasijoittajilla on vahva usko suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksiin – yli 90 prosenttia kotimaisten pääomasijoittajien tekemistä sijoituksista kohdistuvat Suomeen. Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä 419 miljoonaa euroa, 81 kotimaiseen kasvuyritykseen.

–Pääomasijoittajien kasvun osaamisella Suomeen luodaan yritys kerrallaan lisää keskisuuria yrityksiä, joilla on merkittävä rooli kasvun ja työllisyyden edistäjinä Suomessa. Tarvitsemme pääomasijoittajien kaltaisia omistajia, jotka pystyvät kasvattamaan kotimaisia kasvuyrityksiä nopeassa aikataulussa yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon. Suomeen mahtuisi huomattavasti enemmän tällaisia vahvoja keskisuuria yhtiöitä vauhdittamaan kotimaan talouskasvua, kommentoi Pia Santavirta, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja.

Suomen Yrittäjien kasvuyritysverkoston puheenjohtaja ja Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen huomauttaa, että suuri osa potista on mennyt yritysostoihin, eikä yritysten kasvurahoitukseen.

– Erityisesti tämä kertoo yrityskauppamarkkinasta, hän toteaa.

Sijoittajien kirjo monipuolistunut

Myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin sijoituksia tekevien kotimaisten pääomasijoittajien kirjo on monipuolistunut kysynnän kasvaessa ja markkinan kehittyessä. Suomalaiset pääomasijoittajat sijoittivat myöhemmän kasvuvaiheen yrityksiin yhteensä 447 miljoonaa euroa.

Enemmistösijoituksia tekevien pääomasijoittajien lisäksi markkinoille on tullut vähemmistösijoituksia tekeviä growth-sijoittajia, kuten ensimmäisten joukossa Bocap ja myöhemmin Juuri Partners sekä CapMan Growth -rahastot. Tällaisten kasvusijoitusten määrä jopa kolminkertaistui vuodesta 2017. Vuonna 2018 kasvusijoituksia tehtiin kaikkien aikojen ennätysmäärä, yhteensä 177 miljoonaa euroa. Vähemmistösijoitukset ovat tilastojen mukaan selkeästi vakiinnuttaneet paikkansa pääomasijoittamisessa ja osana listaamattomien yritysten kasvupolkua.

– On todella hyvä, että kymmenen viime vuoden aikana on syntynyt sijoittajien koko kirjo. Tarjolla on kaikille sopivia keinoja rahoituksen hankkimiseen. Niihin kannattaa tutustua huolella ja käydä riittävä määrä neuvotteluja, jotka voivat viedä pitkänkin aikaa, jotta itselle sopiva vaihtoehto löytyy. Liittoutuminen jonkun tahon kanssa on kannatettavaa, koska ihmisikä on lyhyt kasvattaa yritystä orgaanisen kasvun kautta, Roininen sanoo.

Vähemmistösijoituksille on kysyntää

Vuonna 2018 suomalaisten pääomasijoittajien tekemien kasvusijoitusten keskikoko oli noin 3 miljoonaa euroa, kun taas yritysostoihin tarkoitetut sijoitukset olivat keskimäärin 8 miljoonaa euroa. Yritysostoihin luettavia pääomasijoituksia tehtiin vuonna 2018 yhteensä 264 miljoonaa euroa.

–Monipuolinen pääomasijoitusmarkkina tarkoittaa sitä, että yhä useampi yritys voi lähteä toteuttamaan rohkeaa kasvustrategiaa yhdessä pääomasijoittajan kanssa. Vähemmistösijoituksille on tällä hetkellä merkittävää kysyntää esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa. Toisaalta pääomasijoittajat voivat lähteä rakentamaan uutta liiketoimintaa myös alkutekijöistä, kuten kävi rakennuskalusteita vuokraavan Rentan kanssa. Pääomasijoittajan tukemana Renta ponkaisi kolmessa vuodessa yli 160 miljoonan euron liikevaihtoon. Pääomasijoittajat tuovat rohkeutta kasvuun yritysten erilaisissa muutos- tai kasvuvaiheissa, kommentoi Santavirta pääomasijoittajien vaikutusmahdollisuuksia yritysten kasvuun.

Roininen muistuttaa, että myös pörssi on varteenotettava vaihtoehto, eivätkä eri rahoitusmuodot sulje toisiaan pois.

– 20 vuotta sitten ei ollut kunnolla pörssiä eikä pääomasijoittajia. Nyt yrittäjällä on valinnanvaraa, Roininen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

85 yritystä nousi parhaaseen AAA-luokkaan – Mukana peliyhtiöitä

3 toukokuu, 2019 - 11:34

Yrittäjämediat julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot. Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tällä viikolla mukana on kaksi pelialan yritystä, eli Remedy Entertainment ja Supercellin sijoitusinstrumentti Supercell Ventures.

Tiedot toimittaa Asiakastieto. Luokitus perustuu automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjämediat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistavalla listalla on yhteensä 85 yritystä.

 

Kotipaikka Yritys aloituspvm Liikevaihto, eur Liiketulos, eur Oulu A & T Haapaniemi Oy 10.9.2009 1263000 331000 Vaasa Airaksinen Invest Oy 1.1.1991 1022000 525000 Helsinki Arkkitehtitoimisto HKP Oy 1.2.1973 2452000 407000 Turku Arol Finance Oy 1.11.1990 1924000 234000 Helsinki Aspa Palvelut Oy 1.1.2006 19576000 892000 Vantaa BSN Medical Oy 1.4.2001 710000 101000 Helsinki Buena Creative Oy 28.11.2011 1469000 186000 Helsingfors Bufab Finland Oy 1.1.2007 24449000 947000 Helsinki City Lights Oy 1.6.1987 2019000 122000 Kuopio Coronaria Fysiopalvelu Kunto Kuopio Oy 8.4.2013 1395000 356000 Oulainen Coronaria Toivolanranta Oy 1.10.1991 1026000 134000 Vantaa Countsec Oy 5.2.2007 272000 180000 Helsinki Damicon Kraa Oy 1.6.1994 3418000 403000 Helsinki Delcon Oy 28.3.2003 923000 135000 Helsinki Dinos Finance Oy 1.7.1987 96000 51000 Oulu Erweko Oy 1.1.2004 10050000 58000 Tampere Eräsalon Kirjapaino Oy 1.1.2007   576000 Espoo Esalan Metsä Oy 1.1.1987 185000 105000 Loviisa Fantuzzi Noell Baltic Oy 1.12.2003 2455000 -47000 Tuusula Farmcomp Oy 1.3.1989 4251000 486000 Espoo Fix-Forum Group Oy 1.3.1999 741000 49000 Helsinki Granlund Invest Oy 1.2.1990 208000 29000 Kokkola Hans Company Oy 26.1.2008 2939000 343000 Nivala Hatrick Oy 1.1.2013 3270000 1087000 Espoo Helkama Rent Oy 1.1.2011 16009000 57000 Lieto Hexamer Oy 1.5.2005 2140109 548316 Helsinki JH-Tek Oy 11.8.1997 165000 85000 Sastamala Järvisen Autotalo Oy 1.1.1958   679000 Kangasala Kangasalan Sanomalehti-Osakeyhtiö   1086000 41000 Hämeenlinna Kiinteistö Oy Hansalogistiikka 1.1.1987 1444000 570000 Kokkola Kiinteistö Oy Kokkolan Snellman   987000 53000 Kivijärvi Kivijärven Rakennuspalvelu Oy 1.8.2012 897000 292000 Polvijärvi Koneurakointi Tanskanen Oy 28.1.2013 803000 341000 Mikkeli Kuljetusliike Kalevi Närhinen Oy 1.1.1987   -11000 Tampere Kuljetusliike Kari Polvela Oy 1.1.1984 1045000 106000 Kotka Kymen Tilitoimisto Oy 1.1.1977 579000 104000 Hämeenkyrö Kyröskosken Vesihuolto Oy 1.1.1978 549000 120000 Seinäjoki Lakeuden Vesi Oy 1.1.1985 2456000 396000 Somero Laukamo Teollisuus Oy 1.2.1987 1928000 61000 Haapajärvi Leketrans Oy 1.6.1994 1454687 175990 Lahti Levypyörä Oy   17038000 451000 Rovaniemi MadBoy Audio International Oy 17.4.2009 549000 125000 Pälkäne Margit ja Pertti Tuomola Oy 17.1.2001 4091000 316000 Mikkeli Marko ja Seija Miettinen Oy 1.10.2003 13880000 309000 Tampere Matkaset Oy 1.1.2013 848000 47000 Helsinki MERIMAA consulting services oy 1.6.1994 9000 1000 Hyvinkää MetsäMäkelä Oy 1.10.2012 1244000 114000 Jyväskylä Mikro-Väylä Oy 1.11.1985 1561000 136000 Kempele MSP Event Oy 24.9.1999 2855000 127000 Nakkila Nakkilan Metalli Oy 1.1.2014 1414000 160000 Nakkila Nakkilan NM Kiinteistöt Oy 1.1.2014 76000 22000 Kaarina Nordic Business Doctors Oy 17.9.2001 276000 313000 Tampere Onnisys Oy 20.9.2013 783000 404000 Raseborg OP-Filia Oy Ab 1.5.1987 2039000 333000 Helsinki Optibelt Finland Oy 1.10.1982 3369000 247000 Kangasala Optimihallit Oy 23.11.2009 1674000 316000 Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 8.12.2006 35703000 10048000 Helsinki Paroter Oy 24.2.2004 406000 93000 Taivalkoski Pekka Vääräniemi Oy 1.10.1987 250000 20000 Tampere PP-Sijoitus Oy 1.1.2013 67000 23000 Oulu Proventia Oy 1.6.1994 19636000 2346000 Helsinki Psykoarviointi Oy 30.12.2005 336000 137000 Helsinki Rail Partners Oy 1.2.2001 681000 51000 Naantali Rakennustoimisto Sohlman Oy 1.2.1993 111000 122000 Pöytyä Rantasen Tila Oy 12.2.2015 1528000 414000 Espoo Remedy Entertainment Oyj 1.9.1995 20146000 671000 Pori Rengasvälitys A. Forsten Oy 1.1.1990 605000 137000 Kristinestad Resursbolaget Ab 1.5.2014 445000 137000 Riihimäki Riihimäen Messut Oy 1.1.1986 1056000 288000 Riihimäki Riihimäen Sähkö-Teho Oy 1.1.1952 1867000 142000 Lahti RTJ Advising Oy 1.6.2001 68000 36000 Savonlinna Savonlinnan Oopperajuhlat Oy 1.5.1987 726000 35000 Tuusula Seri-Deco Oy 1.2.1996 13982000 1189000 Oulu SLG kiinteistöt Oy   266000 70000 Mariehamn Strax Kommunikation Ab 4.5.2000 1244000 211000 Helsinki Sun Ceramics Oy 1.12.2001   22000 Kangasala Suomen Fast Gourmet Oy 1.5.2008 44000 14000 Oulu Suomen Kuvausmatkat Oy 27.8.2011 1035463 71829 Helsinki Supercell Ventures Oy 1.11.2017   -243000 Rantasalmi Sähkötoimisto Kenttälä Oy 1.11.1993 1727000 308000 Tampere Team4b Oy 1.3.2008   721000 Kerava Thinkflow Group Oy 16.12.2010 246000 40000 Tampere Tolotech Oy 1.3.2001 849000 112000 Rusko Turun Sarjatuote Oy   2339000 90000 Kärkölä Vierumäen Siirtokuljetus Oy 1.4.1995 911000 172000          

Suomalainen neuvolaosaaminen on maailmalla suuri valtti – Layette laajenee uusille markkinoille eri malleilla

3 toukokuu, 2019 - 10:00

Lapsia syntyy maailmassa kaiken aikaa, mutta Suomi on maailman paras maa tulla äidiksi. Tämä on raumalaislähtöisen startup-yhtiö Applicadon valtti laajentuessaan maailmalle äitiyssovelluksellaan Layettella.

– Layette vie suomalaista neuvolaosaamista maailmalle. Ensin on sovellus, mutta jatkossa se voi olla kirja, klinikkasertifiointeja tai yhteistyökumppanuuksia lisenssien kautta, kertoo yrityksen perustaja ja kätilö Sini Havukainen.

Layetten idea alkoi kyteä Havukaisen mielessä, kun hän asui Piilaaksossa Kaliforniassa Nokiassa työskentelevän miehensä työn takia. Havukainen inspiroitui yrittäjähenkisestä ympäristöstä ja innostu itsekin yrittäjyydestä ja oman jutun kehittelystä.

Hän oli ehtinyt toimia kätilönä synnytyssalissa ja vastasyntyneiden osastolla. Suomi tunnetaan koulutuksesta ja äitiyspakkauksestaan, mutta neuvolajärjestelmä on todellinen jalokivi, jonka voisi kaupallistaa.

Perheen paluusta Suomeen on nyt viisi vuotta. Heti paluun jälkeen Havukainen suoritti yrittäjätutkinnon ja alkoi kirjoittaa artikkeleita äitiyssovelluksen tietopankkiin. Yritys syntyi vuonna 2015, ja mukaan ideaan lähti veli Juho Aronen ja hänen lapsuudenystävänsä Mirko Baas.

Layette-nimen keksi Aronen.

– Se tarkoittaa lastentarvikkeita. Esimerkiksi maailmalla tavarataloissa lastenvaate- ja tarvikeosasto voi olla nimeltään Layette. Vähän kuin äitiyspakkaus, mistä Suomi tunnetaan, Havukainen kertoo.

Aronen vastaa sovelluksen ulkoasusta ja Baas markkinoinnista. Sittemmin Baas on myynyt osuutensa, ja tiimi on kasvanut kuuteen työntekijään.

Aluksi Sini Havukainen kirjoitti artikkeleita sovelluksen sisällöksi itse. Nykyään Applicado tekee yhteistyötä Parisuhdekeskus Katajan, Sydän- ja Diabetesliittojen ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.

– Nyt Layette on alusta maailman parhaalle neuvolatiedolle. Neuvottelemme yhteistyöstä myös Punaisen ristin, Unicefin ja YK:n kanssa esimerkiksi siitä, miten lapsikuolleisuuteen voi vaikuttaa, Havukainen kertoo.

Kuumimpia startupeja maailmassa

Layette on saanut paljon positiivista näkyvyyttä maailmalla. Havukainen kävi viime kesänä puhumassa muun muassa New Yorkissa YK:n johdolle siitä, miten Layette voisi vaikuttaa äiti- ja lapsikuolleisuuden vähenemiseen kehittyvissä maissa.

Applicado on voittanut useampia yrityskilpailuja, kuten Suomen kasvupotentiaalisin Digital Health -alan yritys vuonna 2016, ja viimeisimpänä Japanissa IT-yhtiö NTT Datan innovaatiokilpailussa se voitti alueellisen Pohjoismaiden ja Baltian kilpailun sekä listattiin 11. kuumimmaksi startupiksi maailmassa maaliskuun puolivälissä.

– Vielä on liian aikaista sanoa, mitä kilpailussa pärjääminen tarkoittaa, mutta finaalissa oli läsnä satoja median edustajia ja sijoittajia. Voimme saada yhteistyökumppaneita ja kontakteja sekä vinkkejä ja apua, Havukainen kertoo innoissaan.

Japani on Applicadolle tärkeä markkina, sillä maan terveysministeriö on päättänyt lanseerata neuvolajärjestelmän vuoteen 2020 mennessä Suomen esimerkin mukaan. Yhteistyökumppanuus japanilaisen toimijan kanssa voisi avata markkinaa harppauksin.

– Japanissa se, että Suomessa on maailman pienin lapsikuolleisuus ja se, että tämä on maailman paras maa olla äiti, on kova juttu. Japani on ensimmäinen iso lanseeraus Suomen jälkeen ja olemme tehneet jo vuoden töitä sen avaamiseksi, Havukainen kertoo.

Layette on menestynyt Suomessa hyvin ja saanut positiivista palautetta. Suomessa syntyy kuitenkin noin 50 000 vauvaa vuosittain, kun Japanissa vauvoja syntyy noin miljoona. Kiinassa vastaava luku on 17 miljoonaa.

Suomessa joka kolmas raskaana oleva tuleva äiti on ladannut sovelluksen. Vastaavat suhdeluvut Japanissa ja Kiinassa olisivat valtava kasvuloikka.

– Kiina ja Yhdysvallat ovat meidän eniten tutkitut markkinat. Listoilla ovat myös Portugali, Vietnam, Singapore. Nyt katsomme, mikä niistä lähtee vetämään, Havukainen kertoo.

Kulttuurierot vaativat huomiota

Uusille markkinoille laajentuminen on helppoa ja haastavaa yhtä aikaa. Yksinkertaisimmillaan sovelluksen voi vain ladata sovelluskauppaan ja julkaista. Yhteistyökumppanit ja ovat kuitenkin tärkeitä, jotta oikeat ovet aukenevat.

– Yhteistyökumppanit voivat löytyä yllättäviltä tahoilta. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat mielenkiintoinen taho, sillä heitä kiinnostaa terveydenhuollossa ennaltaehkäisy, Havukainen kertoo.

Vaikka lapsia syntyy maailmaan jatkuvasti, äitiystietoa täytyy myös muokata paikallisiin tarpeisiin.

– Teemme muutoksia esimerkiksi ravintosuosituksiin ja paikallisesti tarjolla oleviin synnytyksen kivunlievitysvaihtoehtoihin. Kehittyvissä maissa lukutaidon taso voi olla heikko, joten olemme suunnitelleet helppoja animaatiovideoita, joissa kerrotaan ihan perusasioita siitä, miten tullaan raskaaksi ja mitä kuukautiskierto tarkoittaa, Havukainen kertoo.

Käsitys äitiydestä ja naisen asemasta sekä siveyssäännöt vaikuttavat myös sisältöön jonkun verran. Esimerkiksi imetysvideossa täytyy miettiä, kuinka paljon rintaa voi näyttää.

– Sovelluksen sisällön lisäksi mainosmateriaali ja presentaatiot täytyy kääntää. Kieliversiot ja kääntäminen on helppoa. Kulttuurien huomioiminen on haastavampaa.

Universaalia on kuitenkin se, että lapset syntyvät maailmaan samoja reittejä sekä tarvitsevat hoivaa ja rakkautta. Layetten sloganilla The Toughest Job In The World Got A Little Easier luulisi olevan kaikupohjaa kaikkialla. Suomeksi lause on: Maailman kovin työ helpottui juuri hieman.

Yhdessä paketissa monta toiminnallisuutta

Layetten kilpailuasema vaikuttaa hyvältä. Äitiyssovelluksia toki on, mutta täysin vastaavaa ei Havukaisen mukaan vielä löydy.

– Suurin osa esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla olevista sovelluksista on laskureita, jotka laskevat vauvan potkuja tai imetyskertoja. Sovelluksissa on myös päiväkirjoja, kuva-albumeja tai ne kertovat, missä raskaudessa ollaan menossa.

Layettessa on tietopankki, laskureita, toiminnallisuuksia ja tekoälyä.

– Meillä raskauden kehitysvaiheet on vain pieni osuus. Yhdessä paketissa on kaikki seuranta taaperon neljänteen ikävuoteen saakka. Siinä vaiheessa perheeseen voi olla tulossa jo uusi lapsi, eli sovellus on taas hyödyllinen.

Layette on ainoa suomalainen äitiyssovellus. Sen pääkonttori on nykyään Lempäälässä, mutta toimistotilat löytyvät myös Helsingistä GE Healthin toimistosta palkintona yrityskilpailun voitosta vuonna 2017.

Layettella on erilaisia ansaintamalleja. Suomessa sovellus on käyttäjälle ilmainen, mutta sovelluksessa on mainoksia. Verkkokaupan kautta voi tilata tuotteita ja yhteistyökumppanit voivat ostaa oikeuden julkaista tietojaan Layetten sisällä.

Kansainvälisillä markkinoilla ansaintamalleja on enemmän. Esimerkiksi yksityinen yritys voi lisensioida luvan käyttää Layetten neuvolatietoa omissa kanavissaan. Yksityiset klinikat voivat myös sertifioida toimintansa Layetten brändillä, jolloin on tae siitä, että asiakas saa Layetten standardien mukaista neuvolapalvelua.

– On mahdollista, että joihinkin maihin lanseerataan maksullinen sovellus, eli kuluttaja maksaa kuukausijäsenyyttä tai latausmaksun, Havukainen kertoo.

Applicadon tavoitteena on kasvaa maailmalla, mutta lopulta olla myös kiinnostava yrityskauppakohde.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sivut