Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 29 min sitten

Valeuutiset yhä suurempi ongelma Facebookille – Eduskuntavaalien aikana käyttäjiä valvotaan tarkemmalla silmällä

11 helmikuu, 2019 - 09:04

Yrittäjämediat tapasi Facebookin Christine Grahnin Facebook Connect -tapahtumassa Helsingissä. Grahn keskittyy poliittisten toimijoiden kontaktointiin ja sen varmistamiseen, että palvelussa ei jaeta esimerkiksi valeuutisia tai loukkaavaa sisältöä. Hän vastaa Suomen ja Ruotsin markkinoista.

– Haluamme olla varmoja, että Facebookia käytetään niin kuin on tarkoitettu eli ihmisten interaktioon ja mielipiteiden jakamiseen turvallisessä ympäristössä. Yritämme varmistaa sananvapauden, Grahn sanoo.

– Mitä tulee vaaleihin, tiedämme, että ihmiset haluavat keskustelua, joka ei häiritse tai jossa ei jaeta valeuutisia.

Valeuutiset ovat yhä suurempi ongelma Facebookille. Palvelu on lisännyt resursseja niiden vähentämiseen.

– Valtaosa niistä, jotka jakavat valeuutisia, hakevat taloudellista hyötyä. Nämä käyttäjät jakavat linkkejä klikkifarmeihin, toisin sanoen yrittävät saada mahdollisimman paljon klikkauksia jakamalleen sisällölle.

Grahnin mukaan Facebook on lisännyt läpinäkyvyyttä siitä, kuka on mainoksen takana.

– Voimme viedä kokonaan oikeuden mainostaa, jos käyttäjä jatkaa valeuutisten julkaisua tai rikkoo mainosohjeita.

Grahn nostaa haasteena esille myös käyttäjät, jotka jakavat sisältöä turhautuneina tai suuttuneina ja käyttäjät, jotka käyttävät Facebookia valetileillä.

– Meidän täytyy yrittää viedä käyttäjiltä mahdollisuus tehdä rahaa mainoksilla, jotka eivät ole asianmukaisia.

Yhteisöpalvelu arkistoi poliittiset mainokset seitsemäksi vuodeksi.

– Sillä varmistamme, että voimme palata mainoksiin ja tarkistaa myöhemmin niiden sisällön tarvittaessa.

Pysyvä porttikielto mahdollinen

Yhteisöpalvelun omien normien mukaan Facebook saattaa antaa luvan myös kyseenalaisen sisällön julkaisemiselle, ellei sen poistamisella voida ehkäistä ”tiettyä vahinkoa”. Normeissa mainitaan myös, että ”lisäksi sallimme joskus sisältöä, joka saattaa muutoin rikkoa normejamme, jos sillä mielestämme on uutisarvoa, se on merkittävää tai se on tärkeää yleisen edun kannalta. Toimimme näin vasta punnittuamme sisällön sallimisen yleistä etua verrattuna todellisen maailman mahdollisiin vahinkoihin”.

Yhteisönormien rikkomisesta voi seurata pahimmillaan pysyvä porttikielto Facebookiin. Normioppaan mukaan yhteisönormirikkomusten seuraamukset riippuvat rikkomuksen vakavuudesta ja siitä, onko ilmiannetun sisällön julkaissut henkilö rikkonut alustan käytäntöjä aiemmin

”Saatamme esimerkiksi antaa ensimmäisestä rikkomuksesta varoituksen, mutta rikkomusten jatkuessa voimme rajoittaa henkilön julkaisemista Facebookissa tai poistaa hänen profiilinsa käytöstä kokonaan. Saatamme myös ilmoittaa viranomaisille, kun uskomme olemassa olevan todellisen fyysisen vahingonteon riskin tai suoria uhkia yleiselle turvallisuudelle”, oppaassa kerrotaan.

”Ymmärsimme, että emme olleet tehneet tarpeeksi”

Suomen eduskuntavaalien alla Facebook kiinnittää erityistä huomiota palvelussa käytävään poliittiseen keskusteluun.

– Facebookissa voi julkaista ideologiaan liittyviä asioita, mutta käyttäjä ei voi hyökätä toisia ihmisiä vastaan esimerkiksi rodun tai uskonnon takia. Käyttäjät voivat aina raportoida kokemastaan loukkaavasta sisällöstä. Facebookilla on suomea puhuvia työntekijöitä, mikä helpottaa raporttien läpikäymistä.

Grahn myöntää, että moni asia on muuttunut Facebookin sisällä viimeisten kolmen vuoden aikana liittyen poliittisen keskustelun seuraamiseen.

– Ymmärsimme, että emme olleet tehneet tarpeeksi. Nyt Facebookilla on maailmanlaajuinen tiimi, joka tekee töitä vain vaalien kanssa. Mitä tulee tiettyyn yksittäiseen vaaliin tietyssä maassa, investoimme paljon seurantaan ja olemme yhteydessä paikallisiin viranomaisiin ja puolueisiin. Käytämme tätä tietoa oman tiimin kouluttamiseen, Grahn jatkaa.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tämä siivousfirma on Suomen paras työpaikka!

8 helmikuu, 2019 - 15:14

Koti Puhtaaksi Oy voitti suomalaisten pienten yritysten sarjan Great Place to Work -listauksessa. Keskisuurten sarjan paras on digitaalinen insinööritoimisto Nitor ja suurten yritysten sarjan voitti DNA.

– Perustimme perheyrityksemme vuonna 2011 ja nyt Tynin sisaruksia työskentelee meillä jo viisi, kertoo aviopari Saana Tyni ja Henri Haho. Toimitusjohtaja Saana tekee edelleen myös siistijän hommia kuten myös markkinointipäällikkö Henri.

Hyvässä työpaikassa tarvitaan Saana Tynin mukaan yhdessä tekemisen ja kaikkien mielipiteen huomioonottamisen lisäksi tietyn kaavan jatkuvaa toistamista:

–  1. mittaa, 2. kehitä, 3. toteuta, 4. palaa kohtaan yksi”, toimitusjohtaja Saana Tyni avaa Koti Puhtaaksi Oy:n menestyksen taustoja.

Koti Puhtaaksi Oy jätti taakseen trendikkäät digitoimistot ja ICT-firmat.

– Siivousalan arvostus on selvästi parantunut viime vuosina ja moni alan työnantaja on alkanut panostamaan entistä suuremmin työtekijöiden viihtyvyyteen. Se maksaa aina itsensä takaisin, kun sen oikein tekee, Tyni ja Haho toteavat.

Great Place to Work palkintorahat, 1000 euroa, Saana Tyni lahjoitti säätiönsä kautta siivousalan opiskelijoille. (HUOM! Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Voimakasta kasvua

Kotisiivoukseen erikoistunut yritys kasvaa voimakkaasti. Sillä on tällä hetkellä jo noin 65 työntekijää ja siivousfirma toimii pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

– Ollaan kasvettu tulorahoituksella ja kasvu oli viime vuonna 65%. Tänä vuonna avataan uudet toimipisteet Turkuun ja Ouluun, Saana Tyni ja Henri Haho kertovat.

Koti Puhtaaksi Oy:llä on perustaja-avioparin lisäksi tällä hetkellä myös 11 muutakin omistajaa, jotka kaikki työskentelevät yrityksessä täysipäiväisesti.

– Meillä jokainen työntekijä saa ostaa osakkeita ja jo 100 eurolla pääsee mukaan, Saana Tyni ja Henri Haho kuvailevat.

Kaikilla on samaa sarjaa olevat osakkeet sekä samat oikeudet ja velvollisuudet. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Gaalassa firman väreissä

Suomen parhaat työpaikat palkittiin torstai-iltana gaalajuhlassa Helsingissä. Koti Puhtaaksi Oy:n joukkue edusti yrityksen brändivärin mukaisissa oransseissa juhlapuvuissa.

– Meitä oli Gaalassa 13 henkilöä. Kaikki tämän hetken omistajat ja loput paikat arvottiin henkilöstön kesken.

– Juhlimme voittoa riehakkaasti suihkepullot käsissä. Juontajana ollut Duutsonien HP:kin sai samalla naamapesun, Saana Tyni ja Henri Haho kertovat.

– Ilta oli ihana ja voitto kruunasi sen hienosti, yrittäjäaviopari iloitsee.

Palkintoja on perheeseen tullut viime päivinä muutenkin: Saana Tyni on valittu myös puhtausalan yritysten vuoden parhaaksi esimieheksi.

Great Place to Work® on listannut Suomen parhaat työpaikat jo 17 kertaa. Tutkimus tehdään lähes 60 maassa. Suomessa tutkittiin 150 yritystä. Nämä työllistävät yhteensä noin 45 000 työntekijää.

2/3 pisteistä tulee suoraan työntekijöiden kokemuksesta, 1/3 pisteistä muodostuu yrityksen johtamiskäytännöistä tehtävästä asiantuntija-arvioinnista.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Suomen parhaat työpaikat 2019

Pienet organisaatiot (20–49 työntekijää)

1. Koti Puhtaaksi Oy

2. Alfame

3. Anders

4. Fraktio

5. Cubiq

6. Zure

7. Geniem

8. Duunitori

9. EMU Growth Partners

10. ONE Mars Finland

11. Visual Components Oy

12. HUONE

13. FixTeam Oy

 

Keskisuurten sarja (50–499 työntekijää)

1. Nitor

2. Heltti

3. Nordea Henkivakuutus

4. Newsec

5. Paytrail

6. Smartly.io

7. AbbVie

8. Mandatum Life

9. Tuxera

10. Lejos

11. Greenled

12. RD Velho

13. Etelä-Savon Työterveys Oy

14. Wunder

15. Exove

16. MagiCAD Group

17. Suomen Tilaajavastuu Oy

18. Svea Ekonomi

19. Yleinen työttömyyskassa YTK

20. Hilti (Suomi) Oy

21. Suomen Punainen Risti, Veripalvelu

22. Framery

23. Resurs Bank Finland

24. Talent  Vectia

25. NHK Group

26. Softability

27. Attido

28. Pohjolan Voima

29. Efecte

30. Insaco Oy

 

Suuret organisaatiot (500+ työntekijää)

1. DNA

2. Elisa Oyj

3. Visma

4. Musti ja Mirri

5. PwC

6. Linnanmäen Huvipuisto

7. Talenom Oyj

 

Konkurssi ei vienyt Julian ylpeyttä: "Yrittäjyys on parasta, mitä olen tehnyt"

8 helmikuu, 2019 - 14:04

YLE uutisoi vaasalaisesta Julia Loukiaisesta, jonka It's Pure -ketjuun kuuluva saman niminen myymälä sulkee ovensa helmikuun aikana.

Loukiainen kertoo nyt avoimesti konkurssista ja siitä, millaisia tuntoja se on herättänyt.

– Yrittäjyys on ollut parasta mitä olen koskaan tehnyt. Olen kantanut yrittäjän titteliä suurella ylpeydellä. Ehkä juuri luopuminen siitä tittelistä on ollut hankalinta, hän kertoo Yrittäjäsanomille.

Loukiainen uskoo, että hänestä tulee vielä yrittäjä. Sitä ennen hänen tavoitteenaan on löytää palkkatöitä. 

– Ei konkurssi ole vienyt uskoa yrittäjyyteen. Nyt on tarkoitus vähän aikaa miettiä, mitä haluan myöhemmin yrittää.

Loukiainen oli franchising-yrittäjänä ketjussa, jolla on parikymmentä myymälää Suomessa. Hän pitää konkurssin suurimpana syynä huonoa ajankohtaa.

– Olen käsitellyt asiaa päässäni ja päätynyt siihen lopputulokseen, ettei se johtunut minusta. Olen yrittänyt täysillä. Joko ajankohta yrittämiseen oli väärä, kulurakenteessa oli ongelmia tai suhdanne oli väärä. Ala, jolla myydään pakkauksettomia tuotteita, on vasta nousemassa. Ehkä olin liikkeellä liian aikaisin.

"Pelkäsin että leimaudun"

Loukiainen ilmoitti tammikuun 16. päivänä asiakkailleen myymälän sulkemisesta. Kaupan ovet laitetaan säppiin helmikuun viimeisellä viikolla. 

– Pelkäsin, että olen huono yrittäjä ja leimaudun. Onneksi palaute on ollut pelkästään hyvää. Ihmiset ovat sanoneet, että pitää tehdä niin kuin itsestä tuntuu. Ei minusta tunnu siltä, että minut olisi kyseenalaistettu tai että päätös lopettamisesta ei olisi ollut vaikea. Kannan konkurtssiyrirttäjän tittelin suurella ylpeydellä.

Lopettamisilmoituksen yhteydessä Loukiainen julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän avasi tuntojaan avoimesti ja suoraan.

– Selitin asiat omilla kasvoillani ja kerroin mistä konkurssi johtuu, jotta kukaan ei lähtisi kiusaamaan somessa. Olen vastannut kaikkiin viesteihin omalla profiilillani ja perustellut asiat.

Taloudellinen taakka jää

Loukiainen myöntää, että hänelle jää konkurssista velat, jotka ovat merkittävät nuorelle ihmiselle.

– Osittain siksi tämä on ollut hyvin raskas päätös. Olen kuitenkin käynyt pään sisällä läpi asian ja miettinyt niin, että ne ovat oppirahoja. Mikään ei opeta niin paljon kuin yrittäjyys. Yrittäjänä jos jotain ei osaa, se on pakko opetella. Se mitä kahden vuoden aikana olen oppinut, on sen rahan arvoista.

Lopetettavasta myymälästä on tullut joitakin ostotarjouksia.

– Vaasan seudulla kesä on hankalaa aikaa, koska vakituiset asukkaat pakenevat saaristoon. Olenkin neuvonut ostajia kyselemään uudelleen kesän jälkeen. Uskoni sijaintiin Vaasan keskustassa, liikeideaan tai pakkauksettomaan myyntiin ei ole kaikesta huolimattakaan kadonnut.

Yrittäjät: Yrittäjän uutta alkua helpotettava

Suomen Yrittäjien laatiman seuraavan vaalikauden kärkitavoitteiden joukossa on nykyistä helpompi alku konkurssin kokeneelle yrittäjälle. Nykyään yrittäjä kohtaa monia esteitä jatkaa liiketoimintaa, jos takana on konkurssi tai maksuhäiriömerkintä. Esteitä on sekä lainsäädännössä että käytännöissä. Tutustu Kasva Suomi -ohjelmaan tästä.

– Suomen Yrittäjät on ainoana tahona selvittänyt laajasti, minkä tyyppisiä esteitä lainsäädännössä ja viranomaisten käytännöissä ilmenee liittyen konkurssin tehneen yrittäjän uuteen alkuun. Lista ei ole lyhyt, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Merkittävimmät haasteet liittyvät mahdollisten maksuhäiriömerkintöjen aiheuttamiin ongelmiin.

– Jos merkintöjä on, henkilön on vaikea saada esimerkiksi vakuutuksia, pankkipalveluita, toimitiloja, nettiyhteyksiä ja puhelinliittymiä uudelle yritykselle.

Läheskään aina konkurssi ei tarkoita, että henkilölle jäisi maksuhäiriömerkintöjä. Monissa tapauksissa niitä aiheuttavat verovelat tai ulosotto.

Ongelmia liittyy myös luvanvaraisiin aloihin.

– On useita luvanvaraisia toimialoja, joilla yrittäjiltä edellytetään tiettyjä lupia. Tällaisia ovat esimerkiksi taksiliikenne, varhaiskasvatuspalvelut ja alkoholijuomien valmistus. Jos henkilöllä on verovelkaa tai muita julkisia velkoja, luvan saaminen estyy eikä voi lähteä yrittäjäksi.

Joillakin toimialoilla on sen lisäksi karenssi, joka estää yrittämisen uudelleen, asetettu kahden-kolmen edellisen vuoden aikana.

Ratkaisuna Suomen Yrittäjät esittää laajan selvitystä.

– Seuraavalla hallituskaudella pitäisi käynnistää yrittämisen esteitä koskeva selvitystyö niissä ministeriössä, joita asia koskee. Pitäisi pohtia, ovatko yrittämisen rajoitteet enää tätä päivää etenkin, kun työllisyyttä pyritään nostamaan lähelle 80 prosenttia. Suomella ei ole varaa pitää yrittäjiä toimettomina tai useamman vuoden karenssissa, Toivonen painottaa.

Kuva: Julia Loukiaisen kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

SYT- ja AYT-kassat neuvottelevat yhdistymisestä

8 helmikuu, 2019 - 13:09

Sulautumisesta päätetään toukokuussa, jos neuvotteluissa päästään sinne asti. Fuusio edellyttää kassoja valvovan viranomaisen Finanssivalvonnan hyväksynnän. Yhdistyneessä kassassa olisi fuusion jälkeen noin 30 000 jäsentä.

AYT:n kassanjohtajan Sami Aapron mukaan fuusion tavoitteena on tarjota "tukevammat hartiat" yrittäjien työttömyysturvan hoitamiseksi ja säilyttää korkea asiakaspalvelun taso. Fuusio mahdollistaa jäsenmaksutason vakiinnuttamisen nykyistä alhaisemmalle tasolle.

– AYT:n ja SYT:n yhdistymisen myötä kustannustehokkuus ja vakavaraisuus paranevat, koska yhdistyneellä kassalla on entistä paremmat mahdollisuudet vahvistaa kustannustehokkuuttaan ja kehittää palveluitaan, Aapro sanoo.

SYT:n Merja Jokisen mukaan kassat jatkavat toimintaansa normaalisti vuoden loppuun asti ja fuusion toteutuessa nykyisten AYT-kassan jäsenten jäsenyys jatkuu katkotta SYT-kassassa ensi vuoden alusta lähtien. Kassan jäsenelle yhdistymisellä ei ole suoraa vaikutusta. Yhdistyminen ei edellytä kassan jäseniltä toimenpiteitä, ja jäseniä tiedotetaan prosessin vaiheista.

– Yhteistyökumppaneitamme tulemme lähestymään hankkeen edetessä. Jatkamme yhteistyötä normaalisti kaikkien tahojen kanssa ja toivomme, että yrittäjinä toimivia ja yrittäjäksi ryhtyviä ohjataan edelleen vakuuttamaan itsensä työttömyyden varalta yrittäjien työttömyyskassassa, Jokinen sanoo.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

"Yksi huikeimmista saavutuksistamme": Suomalainen miestenvaatemerkki nostettiin Diorin rinnalle

8 helmikuu, 2019 - 12:18

– Onhan tämä aika huikea juttu!

Näin ilakoi FRENN Companyn perustaja Jarkko Kallio nähtyään arvostetun miesten muotilehden GQ:n artikkelin äskettäin päättyneiltä Pariisin muotiviikoilta.

Lehti nosti artikkelissaan FRENNin samaan kokonaisuuteen Diorin ja Valentinon rinnalle. Muista pohjoismaisista brändeistä mukana oli vain Acne.

GQ:n kaltaisen julkaisun antamalla näkyvyydellä on muotialalla iso merkitys.

– Muotialalla on kova kilpailu ja monet jälleenmyyjät seuraavat myös mediasta, mitä merkkejä nostetaan juttuihin ja missä seurassa. Koska uusiakin merkkejä on paljon, on helpompaa noteereta ja kenties myös ostaa niitä, jotka ovat esillä arvostetuissa lehdissä kuten GQ. Jutut toimivat suosittelijoina ja päätöksen teon tukena ja ne lisäävät myös kysyntää kuluttajien keskuudessa, Kallio selvittää.

FRENN on tehnyt yhteistyötä lontoolaisen Black PR:n kanssa viime huhtikuusta alkaen.

– Tavoitteena on ollut päästä mukaan juuri tällaisiin tunnettuihin julkaisuihin. Kun niihin saa juttua näin mahtavaan seuraan, ei tarvitse itsekään selitellä sen enempää. Kaikki tietävät lehden ja muut esille nostetut brändit.

Tammikuun lopussa järjestetyllä Pariisin miesten muotiviikolla FRENN esitteli syksyn 2019 malliston omalla showroomilla.

GQ Germanyn muotitoimittaja Patrick Pendiuk vieraili FRENNin showroomilla Pariiisin miesten muotiviikon aikana tammikuussa. Tehdessään raporttia muotiviikkojen näytöksistä hän pukeutui FRENNin vaatteisiin.

– GQ:n juttu on ehdottomasti yksi FRENNin huikeimmista saavutuksista. Tietääkseni tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen miestenvaatemerkki nostetaan näin kovaan kansainväliseen joukkoon, Kallio jatkaa.

GQ:n artikkelissa kehuttiin etenkin FRENNin ruutukuosillisista ulkotakeista, rennoista pikkutakeista ja housuista.

Kuva: FRENN Company Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vuoden Palveluseteliteko Siun sotelle – Pohjois-Karjalassa saa lääkkeiden annosjakelun setelillä

8 helmikuu, 2019 - 10:58

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän päätös laajentaa palveluseteleitä uudelle palvelualueelle ja tehdä aktiivista sidosryhmäyhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa palvelusetelimallin kehittämisessä vakuutti asiantuntijaraadin jäsenet. Käytäntö on esimerkillinen ja monistettavissa muuallekin Suomeen.

Palkinnon saajan valinneeseen asiantuntijaraatiin kuuluivat Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Satu Grekin, MedGroup Oy:n asiakkuusjohtaja Sari Pyyhtiä ja Tornion kaupungin johtava hoitaja sekä vanhus- ja hoitopalvelujen päällikkö Maarit Alalahti.

Asiantuntijaraadin mukaan kuntayhtymä on esimerkillisesti ja innovatiivisella tavalla lisännyt asiakkaiden valinnanvapautta ja tukenut paikallista yrittäjyyttä. Kuntayhtymä on hyödyntänyt neuvotteluvoimaansa lisätäkseen asiakkaiden valinnanvapautta ja avatakseen markkinaa useita kuntia kattavalla alueella.

– Yhden kunnan on helppo toteuttaa uusia ideoita, mutta kuntayhtymältä se vaatii aivan toisenlaista panosta. Laajalla vapaaehtoisella kuntayhtymällä, Siun sotella on suuri neuvotteluvoima, jota se on neuvokkaasti käyttänyt parantaakseen alueen palveluja, raati summaa.

Vuoden Palveluseteliteko -palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaasta palvelusetelitoiminnan kehittämistyöstä. Palkinto jaetaan innovatiiviselle ja esimerkilliselle teolle, joka luo hyviä ja monistettavia käytäntöjä palvelusetelitoimintaan sekä edesauttaa kuntalaisten palveluiden saatavuutta ja valinnanvapautta.

Asiantuntijaraadin kokoaa ja palkinnon jakaa vuosittain valinnanvapausjärjestelmä Vaana Oy, jonka tarjoamaa sähköistä palveluseteliratkaisua hyödynnetään myös useissa Siun soten palveluissa, kuten omais- ja kotihoidossa, veteraanipalveluissa ja lapsiperheiden palveluissa.

1700 ikäihmistä saa lääkkeet annosjakeluna

Lääkkeiden annosjakelu on palvelua, jossa apteekki toimittaa asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet valmiiksi jaoteltuina annoskohtaisiin pusseihin tai annostelijoihin. Lääke-erät toimitetaan tavallisesti kahden viikon erissä joko kotihoitoon tai asumisyksiköihin, joissa ne jaetaan asiakkaille.

Siun sote päätti viime syksynä ottaa palvelusetelin käyttöön lääkkeiden annosjakelussa vuoden 2019 alusta lähtien. Kuntayhtymä valmisteli palvelusetelin käyttöönottoa tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, jotta kaikille osapuolille löydettäisiin toimiva malli.

Siun soten lääkkeiden annosjakelun palveluseteli kattaa annosjakelun pussituksen ja jakelun kustannukset eikä asiakkaalle jää siitä omavastuuosuutta maksettavaksi. Palveluseteli ei kata lääkkeiden hintaa.

Aiemmin Siun soten alueiden kunnissa on hankittu lääkkeiden annosjakelu kilpailutuksen perusteella palveluntuottajaksi valikoituneilta apteekeilta. Kun vapaaehtoisesti muodostettu kuntayhtymä aloitti toimintansa vuonna 2017, kuntien välillä oli monia erilaisia käytäntöjä.

Palvelusetelin käyttöönotto on yhdenmukaistanut kuntayhtymän palvelujen järjestämistä ja tasavertaistanut alueen asiakkaiden palvelujen saantia.

Siun soten alueella annosjakelun piirissä on noin 1 700 asiakasta, joista valtaosa on ikäihmisiä. Lisäksi Siun sotessa arvioidaan, että valtaosalle noin 1 300 käsinjakelun piirissä olevista asiakkaista palvelu olisi mahdollista toteuttaa annosjakeluna.

Vuoden Palveluseteliteko -kunnianosoitus myönnettiin nyt neljättä kertaa. Siun sote vastaanotti palkinnon torstaina helmikuuta Joensuussa. Vuonna 2017 palkinto myönnettiin Lapin maakunnalle, vuonna 2016 Vaasan kaupungin sosiaalityö- ja perhepalvelut -yksikölle ja vuonna 2015 Lahden kaupungin asiakasohjausyksikkö Siirille.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Vaana Oy

Osakeyhtiön perustaminen helpottuu: 2500 euron alkupääomaa ei enää vaadita

8 helmikuu, 2019 - 09:35

Eduskunta hyväksyi 18. tammikuuta hallituksen esityksen, joka poistaa yksityisiltä osakeyhtiöiltä osakepääomavaatimuksen. Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2 500 euron osakepääoman, mutta 1. heinäkuuta 2019 alkaen ei enää vaadita alkupääomaa lainkaan.

Valtaosassa EU-maita osakepääomavaatimus on jo aiemmin poistettu.  Oikeusministeriö perusteli muutosta ammatinharjoittamisen ja pienyritystoiminnan helpottamisella. Uudistus tukee myös hallituksen norminpurkutavoitetta.

Kynnys osakeyhtiön perustamiseen laskee. Nykyisin moni yrittäjä on valinnut toiminimen, vaikka osakeyhtiö voisi olla vähintään yhtä hyvä ratkaisu.

Nyt sekä aloittavat yrittäjät että nykyiset toiminimellä toimivat miettivät osakeyhtiön perustamista.

"Perusteltu uudistus"

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on tyytyväinen osakepääomavaatimuksen poistumiseen.

– Uudistus on perusteltu, koska yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksella ei tänä päivänä ole enää merkitystä esimerkiksi velkojien suojan kannalta. Samalla edistetään yrittäjyyttä ja sähköisten palveluiden kehittämistä.

Toivosen mukaan uudistus vähentää yrityksen kustannuksia kahdella tavalla.

– Uudistus vähentää perustamisvaiheen kustannuksia. Yrittäjä säästää osakepääoman lisäksi myös kustannuksissa, joita aiheutuu pääoman maksuun liittyvistä asiantuntijaselvityksistä. Muutoksen myötä pääoman voi tarvittaessa mitoittaa omaan toimintaan sopivaksi. Tällä on merkitystä erityisesti palvelualoilla, Tiina Toivonen sanoo.

Mitkä ovat toiminimen ja oy:n erot?

Osakeyhtiön perustamisen puolesta puhuu kaksi merkittävää asiaa: yritystoiminnan vastuut ja verotus.

 Osakeyhtiössä vastuut rajautuvat yhtiöön, kun taas toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista.

Osakeyhtiössä firman velat eivät ylety yrittäjän henkilökohtaisiin varoihin (ellei niitä ole käytetty lainan takuuna).

Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona. Osakeyhtiö sen sijaan on itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa, mutta yrittäjälle maksettava palkka vähentää tätä tuloa.

Mikäli osakeyhtiö tekee voittoa, sitä voidaan jakaa omistajille osinkoina. Niiden verotus on usein palkkatuloa huomattavasti kevyempää.

Osakeyhtiöllä on tiukemmat kirjanpitovelvoitteet. Siltä edellytetään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun taas toiminimi voi selvitä vain yhdenkertaisella kirjapidolla. Toiminimeltä ei myöskään vaadita välttämättä tilinpäätöstä, mutta osakeyhtiön pitää aina laatia tilinpäätös.

Osakeyhtiöllä pitää myös olla hallitus. Perustajajäsen voi olla sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtajana, mutta hänen lisäkseen hallituksessa pitää olla vähintäänkin yksi varajäsen. Tämä voi olla esimerkiksi yrittäjän puoliso.

Lataa Yrityksen perustamisen opas täältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

 

Paula Koivuniemi on ollut yrittäjä pian 40 vuotta – ”En ole vielä valmis eläkkeelle, laulaminen pitää minut virkeänä”

8 helmikuu, 2019 - 08:38

– Uskoisin olevani sopiva esiintyjä Yrittäjäristeilylle. Siellä on varmasti samanhenkisiä ihmisiä yleisössä, olemmehan yrittäjiä, Koivuniemi sanoo.

Hän uskoo, että yleisö tunnistaa kappaleet ja kesäkuisilla aalloilla tulee olemaan mahtava tunnelma.

– Minulla on hieno, näyttävä orkesteri ja varmasti yleisö laulaa mukana.

Kevääseen mahtuu laivakeikkojen lisäksi sinfoniaorkesterien kanssa tehtäviä konsertteja, joissa kuullaan kappaleita myös viime vuonna julkaistulta Elämästä-albumilta.

– Sinfoniaorkesterien kanssa esiintyminen on yksi hienoimmista kokemuksista tässä ammatissa. Kun lavalla on yhtä aikaa jopa 80 muusikkoa, täytyy itsekin kasvaa henkisesti isommaksi. Tilanne on kokonaisuudessaan arvokas ja yleisölle musiikki on upeaa kuultavaa.

Karisma ja taito ovat aina riittäneet isoillekin lavoille.

– Esiintyessään pitää olla vahva. Pohja itsevarmuuteen tulee Pohjanmaalta ja kotikasvatuksesta, mutta se perustuu myös etukäteen tehtyyn työhön ja harjoituksiin.

Tämän näkevät myös vuosia esiintymisiä seuranneet fanit, jotka kiertävät keikalta toiselle. Vuosikymmenien suosio perustuu Koivuniemen mukaan ennen kaikkea ahkeruuteen ja kurinalaisuuteen.

– Olen mielestäni aina hoitanut työni hyvin, ja ollut tarpeeksi vaativa muillekin. Kaikenlaiset työt, joita ottaa vastaan, on tehtävä kunnolla ja aina yhtä energisesti.

Vaikka Koivuniemi onkin ahkera, on toki päiviä, jolloin hänen tekisi mieli jäädä vain kuuntelemaan sohvalle kissan kehräystä.

– Onhan kaikilla välillä murheita ja suruja, sellaisia päiviä tulee vastaan elämässä eikä töitä voi jättää sen takia tekemättä. Onneksi tuolloin managerini Laura kannustaa eteenpäin.

Laura Vuorinen on Koivuniemen yrityksen, PKK-Viihde Ky:n työntekijä. Aikoinaan Koivuniemi on työllistänyt kuukausipalkalla myös muusikoita, mutta nykyään kaikki muusikot ovat freelancereita.

Koivuniemi on ollut yrittäjä vuodesta 1980.

– Hankin aikoinaan hyvän tilitoimiston, joka on ollut apunani kaikissa yritystä koskevissa asioissa.

Koivuniemi sanoo, että yrittäjyys on hänelle hyvin luontaista. Taiteellisen työn ja yrittäjyyden yhdistäminen on sujunut ongelmitta ennen kaikkea siksi, että töitä on riittänyt.

– Yrittäjyys ei ole helppo juttu. Jos on työntekijöitä, heistä on myös vastuuta. Olisi yksinkertaisempaa mennä töihin päiväksi ja sulkea ovi työpäivän jälkeen miettimättä työasioita enää illalla.

”Kysyntää keikoille on paljon”

Koivuniemen ura alkoi jo 60-luvulla hänen esiintyessään isänsä Mauri Koivuniemen tanssiorkesterissa. Läpimurtohitti oli vuonna 1966 levytetty Perhonen, jonka tekstin teki vuodenvaihteessa kuollut Tuula Valkama.

Yli 50 vuoteen mahtuu satoja levytettyjä kappaleita ja tuhansia esiintymisiä. Aktiivisen tanssilavakeikkailun Koivuniemi lopetti jo useita vuosia sitten, mutta esiintyy edelleen muun muassa konserteissa ja festivaaleilla.

– Viime aikoinakin kysyntää on ollut paljon. Olisi hienoa, jos pystyisi ottamaan vastaan kaiken tarjotun työn, mutta on ajateltava myös omaa jaksamista.

Koivuniemi on aina pitänyt huolta terveydestään ja onkin omasta mielestään erinomaisessa kunnossa. Hän käy managerinsa Lauran Siru-koiran kanssa lenkillä joskus jopa monia kertoja päivässä. Usein he lähtevät myös Espooseen metsälenkille, Koivuniemen entiselle asuinseudulle.

Koivuniemi esiintyy mielellään myös vanhuksille palvelutaloissa, kun muilta työkiireiltään suinkin ehtii.

– Laulan hoivakodeissa asukkaiden iloksi ja saan siitä piristystä myös omaan päivääni. Asukkaat virkistyvät usein silmin nähden ja saattavat puhua esiintymisestä vielä viikkoja sen jälkeen.

Osan työtarjouksista hän kertoo ottavansa vastaan musiikillisen kiinnostuksen vuoksi, vaikka ne eivät olisi taloudellisesti niinkään kannattavia.

”Wau, saan tämänkin vielä kokea”

Uusiutuminen on yksi Koivuniemen suosion salaisuus. Vuosikymmen sitten esiintymisiin tuli uusi ulottuvuus, kun Koivuniemi nousi ensimmäisen kerran rockfestivaalin lavalle Provinssissa syntymäkaupungissaan Seinäjoella.

Tilanteen muistelu nostaa vieläkin tunteet pintaan.

– Takahuoneessa iski pelko, että kukaan ei tule kuuntelemaan. Nousin kuitenkin lavalle ja vastaanotto oli uskomaton. Nuori yleisö osasi kaikki laulut ja lauloi mukana koko esiintymisen ajan. Sanoin mielessäni, että wau, saan tämänkin vielä kokea.

Provinssin jälkeen hän on vuosittain esiintynyt erilaisilla kesäfestivaaleilla ympäri Suomea. Myös ensi kesälle on luvassa hienoja esiintymisiä.

Vuosien kokemus on tuonut varmuutta nähdä, mikä työ tuntuu omalta ja mikä ei.

– Yleensä minulla on vahva tuntemus siitä, minkälaisia työtehtäviä haluan ottaa vastaan ja mihin projekteihin lähteä mukaan.

Vaikka Koivuniemi täyttää kesällä 72 vuotta, hän ei ole suunnitellut eläkkeelle jäämistä.

– En ole vielä valmis jäämään eläkkeelle. Laulaminen pitää minut virkeänä ja nautin yleisön kohtaamisesta ja musiikista.  

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Janne Aaltonen

Lisää Paula Koivuniemestä Yrittäjäsanomissa 1/2019.

AAA-luokkaan nousi 73 yritystä – katso lista

7 helmikuu, 2019 - 17:36

Listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä, joka yrityksen toimintaa, taustaa, taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjämediat julkaisee tietoja myös vastikään perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Nyt julkaistava lista pitää sisällään 31.1.–6.2.2019 AAA-joukkoon päässeet yritykset. Listalla on yhteensä 73 yritystä.

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto, € Tulos, € ESPOO Carisa Travel Group Oy 2017 1119000 69000 ESPOO Asio-Data Oy 1987 348000 15000 ESPOO Salokin Finland Oy 2012 177000 105000 ESPOO Vakanssi Oy 1992 177000 27000 ESPOO Inforglobe oy 2012 226000 94000 ESPOO Sales Impact Oy 2016 173000 97000 ESPOO Corf Oy 2015 361000 24000 HANKO via Garden Oy 2008 460000 58000 HELSINKI CastCare Kipsauspalvelut Oy 2015 172000 100000 HELSINKI Katto 2000 Oy 2004 4381000 396000 HELSINKI Suomen Kalustetekniikka Oy 1993 548000 19000 HELSINKI Cinergia Films Oy 1995 213000 123000 HELSINKI Krista Keltanen Photography Oy 2006 247000 69000 HELSINKI Tertius Tilitoimisto Oy 2013 239000 24000 HELSINKI Devnordic Oy 2014 185000 93000 HELSINKI Hotelli-Ravintola Pyhäsalmi Oy 1993 473000 77000 HELSINKI Insinööritoimisto Conditio Oy 1993 1256000 218000 HELSINKI Siirtopojat Oy 2010 2319000 403000 HELSINKI Sisustusbetoni Oy 1984 240000 28000 HELSINKI Tiliamppari Oy 2016 290000 45000 HELSINKI WST Productions Oy 2016 407000 13000 HELSINKI Kahvila Ilves-Helmi Oy 2013 251000 8000 HELSINKI Logiservice Oy 1990 923000 141000 HELSINKI Sähkö-Buumi Oy 1992 3788000 546000 HUITTINEN Huittisten Talohuolto Oy 2005 459000 37000 HYVINKÄÄ Hyvinkään Hinausapu Oy 1998 353000 120000 HYVINKÄÄ Hyvinkään Rivitalot Oy 2010 553000 91000 HYVINKÄÄ Plan A Consulting Oy 2014 392000 54000 HÄMEENLINNA Solostep Oy 1996 213000 85000 HÄMEENLINNA Junkmentor Oy 2014 237000 14000 HÄMEENLINNA Hämeenlinnan Saneeraus- ja Rakennuspalvelu Oy 1990 8848000 400000 HÄMEENLINNA Ife-Tekniikka Oy 1991 1942000 610000 INKOO Oy Team Electric International Ltd 2007 669000 100000 ISOJOKI Autoyhtiö Peuralahti Oy 1993 520000 63000 JOENSUU ProWeld Finland Oy 2015 384000 58000 KARSTULA Autosen urakointi Oy 1993 923000 230000 KINNULA Koivurannan perhekoti Oy 2013 386000 119000 KIRKKONUMMI Suomen Tarvehankinta Oy 2017 450000 25000 KOUVOLA Tasoitetyö Tuviala Oy 2006 474000 123000 KOUVOLA Maikone Oy 2010 189000 96000 KRUUNUPYY Oy KPR Media Ab 2000 201000 47000 LAHTI Timanttia Consulting Oy 2017 279000 89000 LAUKAA AP Autopalvelu Oy 2012 669000 98000 LIETO Oivaset Oy 2017 506000 179000 LOVIISA Disas Caviar Oy Ltd 2010 17745000 245000 MUURAME Keski-Suomen Putkistohuolto Oy 2007 291000 22000 MYNÄMÄKI Trentec Team Oy 1991 2064000 138000 NOKIA Asentamo M. Salmi Oy 2015 179000 32000 NÄRPIÖ Ab Maxel Oy 1999 3944000 497000 OULU Kotilinkki Oy 1996 343000 37000 OUTOKUMPU Sähkösuunnittelu Juha Eskelinen Oy 2012 300000 200000 PIEKSÄMÄKI Sähköpari Oy 1969 2697000 395000 PIRKKALA Leikkien Group Oy 2006 1748000 245000 PÄLKÄNE Pirkanmaan Väliseinä Urakointi Oy 2010 485000 67000 ROVANIEMI Arctic Cowboys Ltd Oy 2013 200000 34000 SAVONLINNA Digitoimisto Digitaali Oy 2010 334000 43000 SODANKYLÄ Mikon Kauppa Oy 2012 9532000 254000 TAMPERE Hämeen Autokori Oy 1992 354000 42000 TAMPERE Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu Oy 1989 2961000 325000 TAMPERE Tampereen Arviointi- ja Toimitilapalvelu Oy LKV 1987 206000 112000 TAMPERE JE-Pari Oy 2015 263000 13000 TAMPERE Liidimedia Oy 2016 220000 42000 TORNIO Maarakennus Veljekset Lehto Oy 1999 310000 40000 TURKU Kujalan Kuljetus Oy 2011 199000 25000 TURKU VS-Rappaus Oy 2006 309000 62000 TURKU Raudoitussata Oy 1993 216000 11000 UUSIKAARLEPYY Indican invest Ab 2016 283000 21000 VANTAA Lvi-Kara Oy 1990 175000 21000 VANTAA ESVIJA OY 2016 246000 28000 VIHTI Aurorak Oy 2008 434000 70000 VIHTI Foodtrail Oy 2007 23563000 1093000 VÖYRI Oy Autokorjaamo Veljekset Härtell - Bilverkstad Bröderna Härtell Ab 1995 221000 19000 YLITORNIO Tornionlaakson Kustannus Oy 2008 549000 32000          

Yksinyrittäjien avuksi tarvitaan nämä 11 muutosta

7 helmikuu, 2019 - 15:09

Yksinyrittäminen on yrittäjyyden yleisin muoto. Yksinyrittäjyyden yleistyminen on ollut työelämässä 2000-luvun merkittävin trendi. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjien määrä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000 ja vuonna 2017 jo 171 000. Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -tavoiteohjelmassa seuraavalle hallituskaudelle yksinyrittäjien asia on vahvasti esillä. Tässä kooste tärkeimmistä muutosta vaativista asioista. 

1. Yrittäjävähennys

Yrittäjävähennys tuli voimaan 2017, jolloin sitä jaettiin noin 70 000 elinkeinoharjoittajalle yhteensä 135 miljoonaa euroa. Elinkeinoharjoittajia kaikista vähennyksen saajista oli noin viidennes ja he saivat noin 45 prosenttia yrittäjävähennyksen koko määrästä. Kaikista vähennyksen saajista 38 prosenttia tienasi alle 25 000 ja 82 prosenttia alle 55 000 euroa. Vähennys on kannustava, työtä ja toimeentuloa pienyrittäjille tuova. Se auttaa erityisesti pienituloisia yrittäjiä, joista monilla on mahdollisuus kasvattaa yritystoimintaansa. Vähennys kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. Siksi se pitää ehdottomasti säilyttää.

2. Arvonlisäveron alarajan nosto

Nykyiset arvonlisäverotuksen rajat otettiin käyttöön 2016 alusta. Arvonlisäverovelvollisen toiminnan alaraja pitäisi nostaa 20 000 euroon ja liukuen poistuvan alarajahuojennuksen yläraja 50 000 euroon. Rajojen nostolla helpotetaan yritystoimintaa sekä kannustetaan yritysten perustamiseen ja kasvuun nykyistä arvonlisäverorajaa laajemmalla alueella.

3. Lapsenhoitajan palkan vähennysoikeus

Toiminimiyrittäjän asema poikkeaa yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjistä siinä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa. Tämä asia on syytä korjata ja mahdollistaa sairaan lapsen palkan vähennysoikeus.

4. Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus

Omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske toiminimiyrittäjiä, sillä he eivät voi olla itsensä työnantajia eivätkä saada verovapaata etua. Toiminimiyrittäjät ovat huonommassa asemassa kuin muissa yritysmuodoissa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) toimivat yrittäjät, jotka voivat saada verovapaita henkilökuntaetuja kuten yhtiöiden muutkin työntekijät. Elinkeinoverolakia tulisi muuttaa niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.

5. Yksinyrittäjien työterveyshuolto

Suuri työkyvyn tuen tarve on yksinyrittäjillä ja yrittäjillä, joiden työssä ja toimialalla esiintyy runsaasti henkistä ja ruumiillista kuormitusta. Työterveyshuoltoon tarvitaan kevyitä ja joustavia toimintamalleja tukemaan yrittäjien työkykyä sekä vastaamaan muuttuvan yrittäjyyden ja työn uusien muotojen haasteisiin.

6. Työttömyysturva

Yhä useampi – noin joka kymmenes yrittäjä – tekee töitä sekä yrittäjänä että palkansaajana. Työttömyysturva on ainoa sosiaalivakuutuksen laji, jossa eri statuksilla tehtyä työtä ei voi yhtäaikaisesti vakuuttaa. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot tulee yhdistää siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää turvaa yhdessä. Työssäoloehdon kertymisen tulee perustua vakuutettuun työtuloon ja työskentelyn kestoon, ei viikkotyöaikaan.

7. Eläketurva

Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta (7 656,26 e, 2018) vähintään työttömyysturvan alarajalle (12 576 e, 2018), jotta yrittäjä vakuutuksen ottamaan joutuessaan myös saa oikeuden työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan. Työtulo tulee muuttaa selkeyden vuoksi vuositulosta kuukausituloksi.

8. Perhevapaajärjestelmä

Moni yrittäjäperhe ei pysty tällä hetkellä hyödyntämään perhevapaita kuten palkansaajat. Tarvitaan nykyistä joustavampi mahdollisuus yhdistää yrittäjyys ja lapsen hoito vanhempainpäivärahalla. Etuusjärjestelmää tulisi joustavoittaa siten, että yrittäjä-äitien olisi mahdollista jaksottaa päivärahapäiviä nykyistä selvästä useampaan osaan ja pidemmälle ajanjaksolle. Päivärahajärjestelmän joustavoittamisen vuoksi lastenhoidon tukijärjestelmän tulee olla käytettävissä jo raskausrahajakson päättymisen jälkeen.

9. Palkkauksen helpottaminen

Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia. Yksinyrittäjäkyselyn (2016) mukaan 70 prosenttia tavoittelee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. Kasvun suurimpana esteenä yksinyrittäjät pitivät työllistämisen kalleutta ja riskiä. Tavoitteena tulee olla ed. mainittujen esteiden korjaaminen. Työlainsäädäntö ja erityisesti paikallista sopimista koskeva sääntely on sekavaa. Sääntelyä tulee yksinkertaistaa antamalla työehtosopimuksen joustomahdollisuudet käyttöön kaikille yrityksille. Lisäksi työllistämistä on helpotettava lisäämällä mahdollisuuksia sopia ylityö- ja sunnuntaityökorvauksista, luopumalla takaisinottovelvollisuudesta ja säätämällä ensimmäinen sairauspäivä palkattomaksi.

10. Omistajanvaihdosten tukeminen

Omistajanvaihdosbarometrin (2018) mukaan yhden työntekijän yrityksistä vain 36 prosentilla oli aikeita myydä yrityksensä. 52 prosenttia uskoi lopettavansa yrityksensä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Yksinyrittäjän omistajanvaihdosongelmaa on helpotettava esimerkiksi yrittäjän ammatti- tai erikoisammattitutkintokoulutuksen tai oppisopimuskoulutuksen avulla. Myös verotuksen keinoin omistajanvaihdoksia voidaan vauhdittaa. Nykyisin tuloverolain luovutusvoittoa koskeva verovapaus koskee ainoastaan sukulaisluovutuksia. Myyjän luovutusvoittoverotusta tulisi myös huojentaa silloin, kun yritys myydään työntekijöille.

11. Maksuehtolain kiristäminen

Joka neljännelle yksinyrittäjälle aiheutuu taloudellista haittaa liian pitkistä maksuajoista. Tämä ongelma koskee yli 40 000 yksinyrittäjää. Yrittäjien suojan parantamiseksi maksuehtoja koskevaa sääntelyä on syytä kiristää ja varmistaa, että lain noudattamista valvotaan.

Yrittäjien kampanjan mainoskuville kultaa kansainvälisessä kilpailussa – ”Menestys kertoo, että tekee asioita oikein”

7 helmikuu, 2019 - 12:02

Onni Wiljami Kinnunen saavutti kokonaiskilpailussa jaetun kolmannen sijan, ja palkittiin myös parhaana suomalaisena valokuvaajana. One Eyeland -kilpailussa oli mukana 4000 valokuvaa 64 maasta.

– Joka kerta mieltä lämmittää, kun työn laatua arvostetaan. Kansainväliset kilpailut ovat tietynlainen mittari. Jos niissä menestyy, on oikealla tasolla ja tekee asioita oikein, Kinnunen kommentoi menestystä.

Kinnusen kilpailukuvat ovat osa Suomen Yrittäjien viimevuotista jäsenkampanjaa, jossa iskulauseena on ”Yrittäjän tie menestykseen ei ole koskaan ollut helppo.” Valokuvissa ja videolla näytetään maailmanhistoriaa mullistaneita keksintöjä historiasta tähän päivään. Kampanjassa tuodaan esille, että uutta keksineet joutuvat aina ensin epäilysten kohteeksi, mutta kehitys saavutetaan kovalla työllä ja yrittämisellä.

Kinnusen kilpailukuvat ovat nimeltään Detroit 1896 / Henry Ford, Strasbourg 1436 / Gutenberg ja Salo 1984 / Mobira Talkman. Kinnunen kertoo kuvat otetun mainosfilmituotannon yhteydessä viime kesänä.

– Jokaisesta kohtauksesta tehtiin myös mainoskuva, joka parhaiten kuvaa sitä. Tärkeää oli hyvä asettelu ja että idea käy ilmi huumorin avulla.

Kinnunen käsittelee kuvia paljon luodakseen halutun tunnelman.

– Näissä haettiin historiallista näkökulmaa, ei nykyrealismia.

Yrittäjänä Kinnunen voi hyvin allekirjoittaa kampanjan viestin.

– Yrittäjä kokee aina vastoinkäymisiä, niistä ei saa lannistua. On vain puskettava läpi ja kehityttävä koko ajan.

Kinnunen toimii Limingasta ja Oulusta käsin, mutta asiakkaita on paljon etenkin Etelä-Suomessa. Hän on valokuvannut pian parinkymmenen vuoden ajan. Oman yrityksen Kinnunen perusti vuonna 2014.

– Olen keskittynyt yritys- ja mainoskuvauksiin. Iso osa asiakkaista on pääkaupunkiseudulla, Kinnunen kertoo.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Onni Wiljami Kinnunen

Huijauskirjeiden lähettäjä EBN tarjoaa nyt ”sovintomaksua”

6 helmikuu, 2019 - 17:00

European Business Numberin huijauskirjeitä ja valelaskuja on tullut parin viime vuoden aikana runsaasti suomalaisille yrittäjille.

EBN:n kertoo keräävänsä tietoja eurooppalaiseen yritysrekisteriin. Harhaanjohtavassa lomakkeessa annetaan ymmärtää, että yrityksen tietojen päivittäminen on ilmaista.

Lomakkeen alareunan pienessä, vaikealukuisessa tekstissä kerrotaankin, että kyse on kolmen vuoden sopimuksesta ja hinta on 890€/vuosi.

Sopimus jatkuu automaattisesti vuosittain, jollei asiakas irtisano sitä viimeistään kolme kuukautta ennen vuosijakson päättymistä.

Uusi sovitteluhuijaus

Suomen Yrittäjien lakineuvontaan yhteyttä ottanut yrittäjä kertoo saaneensa soiton englantia puhuvalta henkilöltä, joka kertoi olevansa ulkopuolinen sovittelija.

Soittaja sanoi sovittelevansa asiaa EBN:n puolesta niiden kanssa, jotka ”ovat jättäneet laskunsa maksamatta”.

”Tarjous” oli, että jos yrittäjä maksaa yhden vuoden maksun, EBN luopuu kolmen vuoden vaatimuksistaan.

Pääkaupunkiseudulla toimiva yrittäjä vaati saada tarjouksen kirjallisesti ja saikin sähköpostin. Portugalin Lissabonin kotipaikakseen ilmoittavasta yrityksestä tuli meili, jossa annettiin tilinumero 890 euron maksamista varten.

Katso ohjeet

Katso alla olevan linkin kautta ohjeet, kuinka toimia harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskujen kanssa:

https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/yritystoiminnan-abc/harhaanjohtav...

toimitus(at)yrittajat.fi

Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmää täydennettiin

6 helmikuu, 2019 - 13:30

Suomen Yrittäjien jäsenistä yli puolet on yksinyrittäjiä. Yksinyrittäjäverkosto huolehtii, että yksinyrittäjien ääni kuuluu järjestön päätöksenteossa.

Verkoston johtoryhmää täydennettiin vuoden vaihteessa avoimella haulla. Uudet jäsenet ovat Ismo Eerola Kymenlaaksosta, Mirva Härmä Päijät-Hämeestä, Jussi Jokiniemi Varsinais-Suomesta, Heikki ”Hessu” Närvänen Pirkanmaalta ja Petra Pulkkinen Hämeestä.

Johtoryhmässä jatkavat puheenjohtaja Teija Uitto-Kohonen Etelä-Pohjanmaalta, Esa Järvinen Keski-Suomesta, Suvi Komsa Pohjois-Karjalasta, Sisko Kärki Pohjois-Pohjanmaalta, Tytti Laine Satakunnasta, Saara Liukkonen Etelä-Savosta, Mari Ståhls Uudeltamaalta ja Marjo Valtanen Savosta.

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkosto yhdistää yksinyrittäjiä ympäri maata eri toimialoilta. Verkosto , vahvistaa vertaisverkostoja, edistää yksinyrittäjien jäsenpalveluja ja toimii edunvalvonnan tukena yksinyrittäjiä koskevissa asioissa.

Suomen Yrittäjien toimistolla yksinyrittäjäverkoston vastuuhenkilö on toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi.

Yksinyrittäjäjäsenet voivat olla yhteydessä johtoryhmään ja Hämeenniemeen, jos haluavat tuoda järjestön päätöksentekoon yksinyrittäjille tärkeitä asioita.

 

Tulorekisteri loi tilitoimistojen ja yrittäjien tammikuusta kaaoksen – "Ensi vuosi hirvittää"

6 helmikuu, 2019 - 13:11

Tulorekisteri otettiin käyttöön alkuvuodesta, ja sen seurauksena tammikuu on ollut tilitoimistoille ja yrittäjillekin tuskaisa. Järjestelmä on koettu hankalaksi, työmäärä suhteettomaksi ja kustannuksia kasvattavaksi.

” Verottajalla ei ole ollut valmiuksia tämän (uudistuksen) toteuttamiseen. Vielä marraskuussa 2018 kaikki oli heidän puolelta kesken, joulukuun puolessa välissä heidän järjestelmät olivat kiinni, joten 2018 puolella ei yrityksillä ollut mahdollista saattaa omaa osuuttaan kuntoon. Osassa yrityksiä päästiin aloittamaan valmistelut vasta 2.1.2019.”

”Tilitoimistoissa tämä on aiheuttanut valtavan työsuman, jonka pääasiallinen syy on yhteyksien vaillinainen toimiminen. On kun pelaisi bingoa meneekö joku läpi vai ei. Olemme pystyneet tekemään tuottavaa työtä tammikuussa ehkä noin 55 prosenttia, loppua aika kuluu rekisteritietojen päivittämiseen, varmistamiseen menikö joku läpi vai ei.”

”Tilitoimistoissa kulunutta aikaa ei voida laskuttaa asiakkailta. Kuka tämän maksaa?”

”Omassa yrityksessämme tilitoimisto hoitaa palkat ja jos maksaisimme kahdesti kuukaudessa tilin työntekijöille, se olisi kuukautta kohden meille pelkässä rahassa menoeränä 670, euroa ja tilitoimiston tuntiveloitukset päälle. Aikaisemmin maksoimme palkkaennakkoa kuun puolessa välissä ja tammikuussa tästä käytännöstä luovuttiin, yrittäjänä meidän ei tarvitse toimia työntekijöiden pankkina ja työsopimuksissa palkanmaksu on kerran kuukaudessa.”

Tässä on vain osa tunteenpurkauksista, mitä tulorekisteri on tammikuussa aiheuttanut.

Tilitoimistot eivät ole halukkaita kommentoimaan asioita omilla nimillään, sillä tilitoimistot eivät halua nousta veroviranomaista vastaan.

Maanantaina 4.2. yksi kuitenkin uskalsi kertoa harmistaan omilla kasvoillaan ja nimellään. Oululaisen Tilipalvelu Tilit Tasan -yrityksen omistaja Johanna Rahkala kertoi Ylen uutisissa, että tulorekisteri aiheuttaa ylimääräistä työtä ja järjestelmä vaatii yksinkertaistusta ja parannuksia.

– Järjestelmä ei taivu reaalimaailman palkanlaskentaan. Se ei hahmota palkkaennakkojen merkitystä, Rahkala sanoo.

Tilitoimistot joutuvat paimentamaan asiakkaitaan

Yrittäjien haastattelussa Rahkala avaa ongelmaa edelleen. Hänen mukaansa yksi ongelma on se, että yrittäjän on nostettava palkkansa tipotellen. Tällöin palkka- ja kuluennakoista ei voi luopua niin, että palkkailmoituksia olisi kerran kuukaudessa ja hallinto hoituisi minimimäärällä.

Tulorekisteriin on ilmoitettava jokainen tapahtuma erikseen viiden päivän sisällä viikonloput mukaan lukien.

– Tilitoimistoilla on kova paimentaminen, että saamme asiakkailta kaikki tiedot ajoissa. Työn ja stressin määrä on todellakin lisääntynyt, Rahkala sanoo.

Oma ongelmansa on kuukausipalkkojen maksupäivät. Ne voivat olla kuun 15. tai vaikka 20. päivä.

– Ilmoitus täytyy tehdä, mutta kukaan ei tiedä, mitä loppukuussa tapahtuu. Jos on vaikka palkatonta vapaata tai sairauspoissaoloja. Kaikki tietojen korjaukset ja tulolajimuutokset aiheuttavat lisätyötä. Havahduimme tähän vasta nyt. Käytännön ongelmia tulee lisää koko ajan, Rahkala sanoo.

Kuten Rahkala Ylen jutussakin ehdotti, ilmoitus kerran kuussa voisi olla riittävä.

– Kokonaisuutena se, että tiedot ilmoitetaan useammin kuin kerran vuodessa, on hyvä, mutta se, että joka risaus ilmoitetaan erikseen, lisää kuluja, Rahkala sanoo.

Verohallinto on tämän vuoden osalta myöntänyt helpotusta korkoihin ja myöhästymisistä aiheutuviin sanktioihin. Ensi vuosi on kuitenkin kysymysmerkki, ja Rahkalan mukaan se hirvittää alan toimijoita.

– Toivon, että järjestelmä toimii esimerkiksi vuoden kuluttua. Ja pakkokin sen on, sillä jatkossa sitä käyttää useampi toimija, kuten työttömyyskassat, Rahkala sanoo.

Rakentavaa keskustelua Verohallinnon kanssa

Kritiikistä huolimatta Rahkala kiittelee Verohallintoa rakentavasta keskustelusta. Verohallinto on perustanut asiakasraateja jo vuonna 2012. Rahkala on ollut mukana kaudella 2016-2018. Hän on kokenut, että keskustelu Verohallinnon kanssa on ollut helppoa, ja siksi hän uskalsi nytkin tulla julkisesti esiin parannusehdotustensa kanssa.

Asiakasraati koostuu yhteensä noin 50 alan toimijasta, jotka kokoontuvat viidellä paikkakunnalla. Verohallinnon toimintojen vastaavat, kuten tulorekisterihankkeen vastaavat, keräävät palautetta raadeista. Tilitoimistokoordinaattori organisoi raadit, ja hänelle ohjataan palautteet kaikista kanavista.

Verohallinnon viestintäpäällikkö Anu Mujusen mukaan tulorekisteri on ollut asiakasraadissa aiheena ainakin kaksi kertaa.

– Raatien lisäksi olemme tehneet yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja käymme niitä mielellämme jatkossakin, Mujunen sanoo.

Rahkala huomauttaa, että tulorekisterin ongelmia tilitoimistoyrittäjät ovat tuoneet esiin jo asiakasraadeissa, mutta hänen mielestään niihin ei siinä vaiheessa reagoitu riittävästi. Esimerkiksi viiden päivän liian lyhyt ilmoitusaika ja palkkaennakkoasia tuotiin asiakasraadeissa esille.

Ylen uutisen jälkeen, Verohallinnon edustaja on soittanut Rahkalalle, joka on tarkentanut ja lisännyt palautettaan.

– Verohallinnon edustaja kiitteli sitä, että ongelmia on tuotu esiin ja sain vietyä lisäpalautetta eteenpäin. En kokenut Verohallintoa mörkönä, sillä ongelmia täytyy tuoda esiin. Keskinäisestä keskustelusta tieto ei mene perille, eikä asioita voida kehittää. Esimerkiksi OmaVero-palvelu on aivan eri tilanteessa nyt kuin alun perin, sillä sitä on kehitetty asiakaspalautteen perusteella, Rahkala muistuttaa.

Teknisiä parannuksia, käytännön määrää laki

Verohallinto ja sen tulorekisterihanke ovat saaneet palautetta ja se on tervetullutta jatkossakin. Järjestelmä teknisen puolen kehittämiseen ja vikojen korjaamiseen on tekninen havaintolomake, muille palautteille on erikseen palautelomake ja asiakaspalautetta voi antaa myös asiakaspalvelutilanteessa chatissa ja puhelimessa.

– Teknisiin ongelmiin pyrimme tarttumaan heti. Järjestelmän käytettävyyttä kehitetään asiakaspalautteen perusteella, hankkeen viestintäpäällikkö Marjo Björk sanoo.

Verohallinnolla on myös omia yleisempiä palautekanavia, joissa palautetta voi antaa myös anonyymisti.

Yksi ongelma on kuitenkin Verohallinnonkin ulottumattomissa. Käytäntöjä määrää tulorekisterilaki. Esimerkiksi Rahkalan peräänkuuluttama raportointivelvollisuus kuukausittain jokaisen risauksen sijaan ei teknisillä korjauksilla muutu.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Somesuosioon nousseen Kipin Grillin yrittäjä kerää jonot 1500 asukkaan taajamassakin: "Elämää sielläkin on"

5 helmikuu, 2019 - 16:36

Kimmo Puonti myi pitkään tavaraa ravintoloille eri keskusliikkeissä, kunnes päätyi itse yrittäjäksi. Puonti reissasi työnsä puolesta ristiin rastiin Suomea.

– Olen nähnyt tosi hyviä ja vähemmän hyviä grillejä. Tuntui, että omalta alueelta Kanta-Hämeestä ei löytynyt mieleistä grilliä. Piti tehdä sellainen itse. 

Puonti aloitti kiinteässä toimipisteessä Riihimäen varuskunnan tienoilla. Grilli vaihtui siirreltävään vaunuun osittain sattumalta.

– Erehdyin vuokraamaan tutulta vaunun. Sen piti olla käytössä vain muutaman viikonlopun mutta olin heti ihan myyty siihen. Vaunussa on oikean grillin meininkiä ja sen kanssa voi mennä tilanteen mukaan sinne, missä on asiakkaita, Puonti sanoo.

Nyt Kipin Grilli kiertää Riihimäen ja Hämeenlinnan väliä pysähtyen Hausjärven Ryttylässä, Tervakoskella ja Turengissa. Seuraavaksi Puonti aikoo kokeilla Iittalaa ja kesällä toimintasäde laajenee Hauholle ja Lammille. Yhdessä sijainnissa vaunu viipyy vähintään viikon. Välillä yhtäjaksoinen visiitti saattaa venyä puoleenkin vuoteen. Työpäivät alkavat viimeistään kahdelta iltapäivällä ja päättyvät puolilta öin.

– Eihän täällä Hämeessä kukaan edes huomaa, jos pysähdyn vajaaksi viikoksi. Lisäksi kustannustehokkuuden kannalta on tehokkainta, jos viivyn viikon, Puonti veistelee.

Vaunun siirtämisestä syntyy yrittäjän mukaan yllättävän paljon kustannuksia.

– Paikkavuokra ja vaunuvuokra. Moni luulee, että vaunun siirto käy helposti, riittää kun laittaa koukun kiinni ja lähtee ajamaan. Todellisuudessa kaikki tavarat täytyy pakata vaunun sisällä, muuten ne lentävät lattialle ja rikkoutuvat. Perillä pitää sitten purkaa tavarat. Kahdeksan kilometrin siirtoon saattaa mennä aikaa 3-4 tuntia, Puonti selvittää.

"Ketsuppia en laimenna"

Kipin Grillissä on laajempi tarjonta kuin monissa siirreltävissä grillivaunuissa. Tunnetuinta tuotetta, Telamiinaa, ei ole enää myynnissä, koska sen valmistaminen ei onnistu grillivaunun kalustolla.

– Telamiina oli aikamoinen järkäle, se painoi 3,3 kiloa ja siinä oli 700 grammaa lihaa. Teetin hampurilaissämpylän erikoistilauksena paikallisesta leipomosta.

Puonti tutkii tarkoin, mitkä tuotteet saattaisivat vetää asiakaskunnan keskuudessa.

– Herran hallussa se on, mistä asiakkaat tykkäät. Kysehän on makuasioista. Yritän panostaa raaka-aineisiin. Jos suunnittelen uuden tuotteen, maistelen sitä ensin riittävän kauan, jotta tiedän, onko se hyvä. Vasta sitten lasken, mitä se maksaa. Mitään tavoitehintoja minulla ei ole.

Puonti käyttää hampurilaisissaan pelkästään täyslihapihvejä. Lihapullat on valittu vain tietyltä valmistajalta, jonka tuotteet ovat yrittäjän itsensä mieleen.

– Olen huomannut, että ranskalaisissakin on yllättävän suuria eroja. Olen testannut monia eri valmistajan tuotteita. Ketsupinkin olen valinnut tarkoin vain yhdeltä valmistajalta. Moni laimentaa ketsuppia säästääkseen kustannuksia, itse en ole lähtenyt siihen.

Yksi erikoisimmista Kipin Grillin tuotteista on ollut friteerattu mämmi, jota myytiin viime pääsiäisenä.

Somesuosion salaisuus?

Vaikka Puontin grillivaunu kiertää pääsääntöisesti pienillä paikkakunnilla, hän on saanut Facebookissa lähes 4000 seuraajaa.

–Some vaatii pitkäjänteistä työtä. Se ei ole suora tie onneen. Moni arvostaa, että käyn taajamissa, koska elämää sielläkin on. Alussa kaikki nauroivat, kun menin vaunun kanssa Ryttylän S-Marketin pihalle. Ryttylässä on 1500 asukasta. Kyseessä oli kuitenkin tietoinen valinta, koska tiesin, että siellä minulla on vahva asiakaskunta.

Sometekemisessä Puonti on huomannut, että kaiken ei tarvitse näyttää ammattimaiselta.

– On mietittävä, mikä omaa kohderyhmää kiinnostaa.

Puonti uskoo, että on suosion salaisuutena on osittain se, että hän ei ole halunnut tehdä itsestään liian suurta numeroa.

– Varsinkin toiminnan alussa kieltäydyin monesta yhteistyötarjouksesta ja yritän pitää matalaa profiilia. Ehkä ihmiset ovat senkin takia kiinnostuneet.

"Raaka työnteko unohtunut"

Puontilla on vahva usko grilliyrittäjyyteen, vaikka viime vuosina grillien lukumäärä on vähentynyt Suomessa radikaalisti.

– Ongelma on, että grillin pyörittäminen ei kiinnosta. Jos tästä jotasin negatiivista hakee, niin tämähän on puhtaasti iltatyötä. Tehdään silloin kun muut ovat vapaalla.

– Ihmiset ovat nykyään liian mukavuudenhaluisia, työt halutaan tehdä toimistoaikaan. Tubettaja olisi mukava ammatti monelle. Väitän, että raaka työnteko on nykyään unohtunut. Kaikki pitäisi saada helposti.

Tuoreena yrittäjänä Puonti on saanut huomata, että yksin tekeminen ei ole helppoa. 

– Ilmaiseksi ei saa mitään. Moni tuttu on ihmetellyt, kun saanut tietää, paljonko yrittäjän pitää laskuttaa, että saa toimeentulon itselleen. Yrittäjän täytyy tietää paljon asioita muustakin kuin omasta toimialastaan. Kun on vieraalla töissä, se on paljon helpompaa. Palkitsevaa yrittäjyydessä on, että voi itse nopeasti tehdä muutoksia ilman, että tarvitsee kysyä muilta. Eikä ole aikatauluja.

Puonti seuraa tiiviisti päivän politiikkaa ja muun muassa sitä, miten yrittäjät huomioidaan päätöksenteossa. 

– Kaipaan ehdottomasti enemmän yrittäjyyttä Suomeen. Tämän maan selkäranka on pienyrittäjissä.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjän terveys ja työhyvinvointi on yrityksen menestyksen edellytys

5 helmikuu, 2019 - 16:00

Työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja työterveys on noussut muutaman viime vuoden aikana entistä tärkeämmäksi puheenaiheeksi. Alalle on syntynyt uudenlaisia palveluntarjoajia ja teknisiä alustoja.

Usein keskustelu painottuu kuitenkin työntekijöiden ja palkansaajien työhyvinvointiin. Työnantajien tulee lain mukaan tarjota työntekijöilleen työterveyshuolto.

Yrittäjien työterveys ja jaksamisesta huolehtiminen työssä jää yrittäjien omalle vastuulle.

Työ vie mennessään

Yrittäjyyteen liittyy kaksi vahvaa mielikuvaa: Yrittäjät tekevät pitkää päivää tunteja laskematta, mutta toisaalta yrittäjät voivat valita, mitä tekevät ja määrätä omat työaikansa.

Tilastojen valossa säännöllinen viikkotyöaika on yrittäjämiehillä keskimäärin kolme tuntia pidempi kuin palkansaajamiehillä. Yrittäjänaisilla viikkotyöaika on keskimäärin kaksi tuntia kanssasisariaan pidempi.

Työnantaja- ja maatalousyrittäjistä lähes puolet kertoi tekevänsä vähintään 50 tunnin työviikkoa. Työnantajayrittäjien keskimääräinen mitta oli noin 46 tuntia, ja maatalousyrittäjillä 45 tuntia Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan.

Itsensätyöllistäjien työaika jäi keskimäärin 35 tuntiin viikossa.

Pitkä viikko silloin tällöin ei vielä välttämättä verota yleistä jaksamista työssä, mutta jatkuvana se on haitallista.

– Palkansaajilla yli 55-tuntista työviikkoa pidetään vedenjakajana. Silloin sairastumisriski on huomattava ja sydänkuolleisuuden riski kasvaa, Työeläkeyhtiö Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjo Wallin sanoo.

Elintavat rapistuvat kiireessä ja paineessa

Kuormitus alkaa helposti näkyä elintavoissa. Uni häiriintyy, liikunta jää, ruokavalio muuttuu epäterveellisemmäksi, paino nousee ja päihteiden käyttö, kuten alkoholiannos unilääkkeeksi, yleistyy. Kaikki nämä vaikuttavat työkykyyn.

Elon lääketieteellinen johtaja ja fysiatri Maarit Gockelin mukaan alkoholin suurkuluttajia työikäisistä miehistä on joka viides ja naisista joka kymmenes. Normaalipainoisia työikäisistä on vajaa kolmannes. Vain joka kymmenes liikkuu suositusten mukaan, ja työikäisistä miehistä joka viides ja naisista 13 prosenttia tupakoi. Joka viides työikäinen nukkuu liian vähän.

– Unettomuus on iso ongelma työikäisten keskuudessa. Nukkumisajat ovat vähentyneet tunnilla. Se vaikuttaa kortisoliaineenvaihduntaan, mikä vaikuttaa stressihormoniin ja lisää taipumusta keskivartalolihavuuteen. Jotkut hoitavat nukkumisongelmia iltapaukuilla, mutta alkoholi sotkee palautumista, Gockel sanoo.

Hän kehottaa kaikkia työikäisiä, mutta erityisesti yrittäjiä, huolehtimaan yleiskunnosta ja palautumisesta. Palautuminen on jaksamisen edellytys, ja yrittäjän työkyky yrityksen menestymisen edellytys.

– Kun ihminen uupuu, sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Jokaisen kannattaisi opetella tunnistamaan oma tapa reagoida stressiin ja miettiä elintapojaan. Osa reagoi verenpaineella, toiset vatsavaivoin tai jännitysniskalla. Palautumiseen on tarve pitää taukoja päivittäin, vapaapäivä viikoittain ja loma vuosittain, Gockel sanoo.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet sekä työnantajista että itsensätyöllistäjistä kertoi voivansa pitää vähintään kaksi viikkoa yhtäjaksoista lomaa viimeisen vuoden aikana. Maatalousyrittäjistä vain joka kolmas oli onnistunut järjestämään vastaavan loman.

Osaamisella suuri merkitys

Parasta yrittäjyydessä on innostus ja työn imu sekä vapaus. Erityisesti naisyrittäjät olivat Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan tyytyväisiä työhönsä yrittäjinä, sillä 62 prosenttia naisista ja 47 prosenttia miehistä koki olevansa innostuneita työstään. Kaikista yrittäjistä 44 prosenttia totesi olevansa nykyiseen työhönsä erittäin tyytyväisiä kun palkansaajilla vastaava osuus oli 34 prosenttia.

Elo ja Suomen Yrittäjät tekivät viime touko- ja kesäkuussa oman Menesty Yrittäjänä -kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää suomalaisten yrittäjien hyvinvointia ja yritystoiminnan onnistumista. Tuon tutkimuksen mukaan keskimääräistä tyytyväisempiä työhönsä ovat yrittäjät, joiden yrittämisen voimavarat, kuten talousosaaminen, ketteryys, johtamis-, myynti- ja markkinointiosaaminen sekä taloudelliset tavoitteet olivat vahvoja.

Tyytyväisten yrittäjien yritys menestyy ja työkyky oli hyvä. Lisäksi yrittäjät harrastivat liikuntaa, pitivät lomia, hyödynsivät digitaalisuutta, kokivat ärsyttävää kiirettä harvemmin ja heidän terveyttä edistävät tekijät, kuten sosiaaliset suhteet ja ammatilliset verkostot olivat hyviä.

– Yrittäjätaidot ja -voimavarat ovat tärkeä osa työssäjaksamista. Talous-, myynti- ja markkinointi- sekä johtamisosaaminen takaa sen, että olet jatkossakin menestyvä yrittäjä. Jatkuva ärsyttävän kiireen kokemus on yhteydessä terveysriskeihin, unettomuuteen ja sekä työn ja perheen konflikteihin, Elon Wallin sanoo.

Tyytyväisillä yrittäjillä on myös hyvät ammatilliset verkostot.

Viisi prosenttia kyselyyn vastanneista oli umpikujassa yritystoiminnan kanssa, mikä kuormittaa henkisesti.

– Tilanne on vaikea, jos yrittäjä joutuu olemaan pois töistä henkisen kuormittavuuden takia. Silloin täytyisi olla yhteydessä terveysalan asiantuntijaan, Wallin sanoo.

Työterveyshuolto käytössä vaihtelevasti

Tilastokeskus kertoo, että 76 prosenttia yrittäjistä on järjestänyt työterveyshuollon sekä itselleen että työntekijöilleen. Neljännes ei ole järjestänyt työterveyshuoltoa työntekijöilleen, mutta osa heistä on järjestänyt sen itselleen. Kahdeksan prosenttia oli järjestänyt työterveyshuollon työntekijöilleen, mutta ei itselleen.

Joka seitsemäs pienistä työnantajayrittäjistä ei tiennyt velvollisuudestaan järjestää työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen. Yleisesti yrittäjien keskuudessa on tiedon puutetta työterveyshuollosta ja sen mahdollisuuksista sekä eroista perusterveydenhuoltoon. Yrittäjien aika ja energia menevät helposti muihin asioihin.

Työterveyshuollon tarkoitus on edistää sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, ylläpitää työntekijöiden terveyttä ja työkykyä sekä huolehtia osaltaan työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

– Yrittäjillä on mahdollista hakea työeläkeyhtiöistään ammatillista kuntoutusta, jos hänen sairautensa aiheuttavat riskin joutua viiden vuoden sisällä osatyökyvyttömyyseläkkeelle. 70 prosenttia ei tiedä tätä. Hakemus voi lopulta tulla liian myöhään, eikä työkykyä voida enää palauttaa. Työkyvystään huolestuneiden tulisi olla työeläkeyhtiöihinsä yhteydessä ajoissa, sillä autamme mielellämme, Wallin sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola ( at ) yrittajat.fi

Kuva: Meeri Utti

Kauppakeskus REDIn uusi johtaja: ”Osaan asettua omalla rahalla ponnistavan yrittäjän asemaan."

5 helmikuu, 2019 - 15:45

Kauppakeskus REDI saa uuden kauppakeskusjohtajan, kun Aleksi Salminen, 34, hyppää ruoriin. Samaan aikaan REDIssä aloittaa myös markkinointipäällikkö Pia Rosvall.

REDI irtisanoi edellisen kauppakeskusjohtajan Pia Svenskin marraskuun lopussa. Myös markkinointipäällikkö Heli Vainio sai lähteä.

Itsekin ketju- ja yrittäjätaustainen Salminen haluaa johtaa kauppakeskusta tiiviissä yhteistyössä REDIn vuokralaisten kanssa.

Salminen haluaa tehdä REDIstä rohkeasti erilaisen kauppakeskuksen kuin mihin on totuttu. Ihmiset eivät hae kauppakeskuksista enää vain myymälöitä, vaan yhä enemmän erilaisia kokemuksia, ajanviihdettä ja ylivertaista räätälöityä palvelua.

– Maailma muuttuu joka tapauksessa. Sen sijaan, että seurattaisiin vain vierestä, kyllä me REDIssä haluamme olla etujoukoissa tekemässä uutta. Minusta on paljon inspiroivampaa olla muutoksen oikealla puolella, mieluummin toinen jalka tulevaisuudessa kuin pysytellä turvallisesti menneessä, Salminen pohtii.

Salmisen unelma on, että REDIstä tulee Suomen houkuttelevin kauppakeskus. Siihen tarvitaan paitsi erinomaiset myymälät ja palvelut, myös oikeanlaista, rentoa ja välitöntä fiilistä, jonka aistii heti ovelta.

– Ihmiset sen tunnelman lopulta tekevät. Paitsi asiakkaat, ne kaikki ihmiset, jotka REDIssä ovat töissä. Haluan tehdä sellaista kauppakeskusta, jossa asiakkaiden on mukava viettää aikaa ja työntekijöiden kiva tulla töihin. Minusta kauppakeskuksen johtaminen onkin ennen kaikkea ihmisten johtamista, jossa jatkuva kuuntelu ja keskustelu sekä sitä kautta syntyvä molemminpuolinen luottamus on ihan avainroolissa, Salminen miettii.

Ennen REDIin tuloaan Salminen on toiminut 17 vuotta muodin parissa. Ura alkoi Dressmanilta, jatkui Carlingsin maajohtajaksi ja sieltä KappAhlin Suomen toimitusjohtajaksi. Vahva ketjuliiketoiminnan ymmärrys antaa erinomaiset eväät johtaa REDIä, jossa on edustettuna laaja kattaus brändejä.

Pari vuotta sitten Salminen päätti kokeilla, mitä hän pystyy luomaan itse puhtaalta pöydältä ja perusti Lahteen farkkukauppa Mooster Denimin.

– Jotkut vinoilivat, että katosiko kunnianhimo, kun jätit ison organisaation ja tunnettujen brändien edut. Se oli hullu kysymys, sillä yrittäjänä sitä kunnianhimoa ja kovaa duunia vasta tarvitaankin. Oman kokemuksen ansiosta osaan asettua omalla rahalla ponnistavan yrittäjän asemaan. Odotankin, että pääsen sparraamaan REDIn yrittäjiä ja miettimään, miten kauppakeskus voi tukea heidän bisneksensä kehitystä ja kannustaa kokeilemaan kaikkea uutta, Salminen kertoo.

Markkinointipäällikkö Pia Rosvall innostuu erityisesti siitä, että REDI ei ole vain kauppakeskus, vaan merkittävä osa uutta, kasvavaa kaupunginosaa.

– Näen REDIssä aivan mielettömiä mahdollisuuksia! Naapurissa on Suvilahden ja Teurastamon alueet, joissa tapahtuu koko ajan kiinnostavia asioita, ja muutenkin ympäristö rakentuu koko ajan eläväisemmäksi. Haluan, että REDI on luonteva osa monipuolista kaupunginosaa. Esimerkiksi REDIn katto tarjoaa mielettömät puitteet erilaisille tapahtumille ja rennolle oleskelulle, Rosvall miettii.

Rosvall tuo REDIn runsaasti sekä kauppakeskuksiin että brändeihin liittyvää osaamista, sillä hän on toiminut kaupan alalla koko uransa ajan.

Viimeiset 11 vuotta Rosvall toimi Forumin markkinointipäällikkönä ja sitä ennen Kämp Gallerian kauppakeskuspäällikkönä. Hän on ollut mukana käynnistämässä kansainvälistä liiketoimintaa Suomeen mm. Hennes & Mauritzilla ja Planet Hollywood -ravintolassa. Lisäksi Rosvall on avannut monia myymälöitä kauppakeskuksiin mm. Bestsellerillä.

Sekä Salminen että Rosvall aloittavat työnsä REDIssä tällä viikolla. 

 

Toimitus

toimitus ( at ) yrittajat.fi

Kuva: Kira Hagström

Raggari Filmi Oy ja muut yritykset – Katso lista

5 helmikuu, 2019 - 14:48

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 334 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

 

Kotipaikka Yritys Akaa Koti- ja Kätilöpalvelu Helen Akaa Hiusstudio Art Oy Askola Kyösti Korkatti tmi Aura Vaile Oy Brändö Lighthouse healing Brändö Firma Nael Espoo Pajalle A&P Espoo As Oy Espoon Tahkorinne 9 B Espoo MelRakennus Oy Espoo Osakeyhtiö Rapina Espoo Platina Kiinteistöt Oy Espoo TMI VIIHTERÄ Espoo Sutaif Palvelu Espoo MA-Star Oy Espoo TG Projektit Oy Espoo Luottomoppaajat AT Espoo Fit Lions avoin yhtiö Espoo X Personal Coaching Oy Espoo Taidemaalari Riitta Urpo Espoo ZARINO Oy Espoo Bezali Espoo Juhlavuokraamo Kekkeri Espoo UpClean Espoo Aasra Invest Oy Espoo wajaale Espoo Ortopriima Espoo taksirani Espoo Sarbarz Espoo Idun & Brage Espoo Matteocerbo tmi Espoo Hurmetar Espoo Lakitoimisto JAFO Espoo Tmi Olivia Aarnio Espoo Toiminimi Joni Ahokas Espoo Jussi Altonen Graphic Design Evijärvi Heino Kangastupa Hanko Vestram Electric Oy Hausjärvi Kuljetus Lasse Tuominen Ky Helsinki Helsinki HairService Helsinki Salla Katariina Niemi Helsinki Ville Lehtonen Therapies Oy Helsinki Terahaus Oy Helsinki Kirkas järvi Oy Ltd Helsinki PKS REMONTTIMESTARIT OY Helsinki Kiinteistö Oy Lappeenrannan Katajakatu 10-12 Helsinki Kiinteistö Oy Kannuksen Siltakatu 6 Helsinki Raggari Filmi Oy Helsinki Rykop Oy Helsinki Onfix Oy Helsinki Schemiko Pro osk Helsinki PM Enterprises Ltd Oy Helsinki AIM Group oy Helsinki Sixriihi Productions Oy Helsinki Areim 4-1 Oy Helsinki Areim Investment 4-1 Oy Helsinki K-technologies Oy Helsinki Right Solutions Oy Helsinki PLATTER HELSINKI Helsinki Global Inner World Oy Ltd Helsinki Silva Holding Oy Helsinki Intendant Oy Helsinki OM Max Oy Helsinki Kaika Research Oy Helsinki Edulytics Oy Helsinki Olivo Investment Oy Helsinki STC Invest Oy Helsinki Helsingin Lähilääkäri Oy Helsinki OrbitGo Oy Helsinki Jäppisen viestintä Helsinki Psykologipalvelu Renvall Helsinki Ebike Brothers Oy Helsinki LS Creative Oy Helsinki Manovar Suunnittelu-ja rakennuspalvelut Helsinki Tmi Reet Oppe Helsinki Hyvinvointi Haaksiala Helsinki KJP-palvelut Helsinki Tmi Venla Styrman Helsinki Frozen Mangoes Helsinki MASUD TK ASIAKASPALVELU Helsinki Krete's Beauty Helsinki Marianna Raikkala Art Helsinki XINHE OY Helsinki Riku Juvonen Helsinki Veicco TMI Helsinki Suuhygienisti Kaisa Mattila Helsinki Tmi John Riverhill Helsinki Tmi Leea Paija Helsinki Vito Tattoo Helsinki Valter Bäckström Helsinki EV Facilitation and Visuals Helsinki Ida Grünn Helsinki Saara Suomäki Tmi Helsinki Tmi Sabina Seppi Helsinki Digipeikko Helsinki Hoituva Helsinki Caro Forss Helsinki Tmi Sarra Keppola Helsinki No Risk Language Services Helsinki Aurélie Rablet Projects Helsinki Paola Garatto Design Helsinki Nara Beauty Helsinki MTR Autokorjaamo Helsinki T:mi Juha Kiviharju Hollola Päijät-Media Uutisportaali Oy Hollola VerbaVolant - Rooman Opas Huittinen Matti Kivistö Tmi Hyvinkää JTJ-Tekniikka Hyvinkää JasBro Oy Hyvinkää Cadens Hämeenlinna Hämeen Tapahtumapalvelut Oy Hämeenlinna IRTI Consulting Oy Ilmajoki SUKIVA Imatra ScandiPeak Oy Imatra O. Pulliainen, R. Pulliainen ja M. Göbel Oy Imatra Life & Work Service Oy Janakkala Kuumolan Auto Tmi Janakkala Tmi Lotta Mämmi Joensuu Tuohi Design Joensuu Emilia Savolainen Oy Joensuu Lietsu Palvelut Oy Joensuu Ottokoo Productions Joensuu Monivinsa Joensuu Joni Mikkonen Joensuu Teemu Purmonen Photography Jokioinen Virran Valo Jomala E13 Layout Jyväskylä Magical Unicorn Pictures Jyväskylä Tmi Esapekka Kinnunen Jyväskylä ToimintaTassut Jyväskylä Kiinteistönvälitys Enberg Oy LKV Jyväskylä Tmi Ekoboltsi Jyväskylä Paula Männistö Tmi Jyväskylä Liisa-Maija Malinen Jämsä Pesupalvelu Sani Järvenpää Ovaska H.V. Oy Järvenpää Refer Consulting Oy Järvenpää MirelleR. Kaarina Kaarinan Ravintolapalvelut Oy Kajaani Muuraus- ja Tulisijaurakointi Schroderus Oy Kajaani Vumos Green Oy Kajaani Psykologipalvelut Heli Turunen Kalajoki Qvas Oy Kangasala Jäbä Oy Karkkila EP Rakennus ja purku Oy Karkkila HelenaM Tmi Karkkila JuJaMi Tmi Karstula MTR Innovation Oy Kauhava Villen autopalvelu Kemi Rikalo Kemiönsaari CWK Group Oy Kerava Tmi Kai Mäenpää Keuruu VuoCar Oy Kirkkonummi Weronika Kangas Kirkkonummi Pikkalan Autokorjaamo Oy Kirkkonummi Asplunds mångsyssleri/jokapaikanhöylä Kirkkonummi PMH Holding Oy Kitee Pajarin Mylly Oy Kittilä KuvaTauriainen Kokkola Maria Haapala Korsnäs hans-peter smedman Kotka WellPoint Kotka Opitco Kouvola Lisäpalvelu Teollisuus LPF Oy Kouvola Tmi Jussi Riikonen Kouvola Kymijoen Kuvauspalvelu Kouvola Old street garage Kouvola Sanna Tuovinen Kuopio Maaret Heickell Kuopio Asianajotoimisto Karvinen - Isohanni - Niiranen Ky Kuopio YleisFix Ky Kuopio Tmi Karjula Emmi Kuopio Pienen Traktorin Puoti Oy Kuopio Kirjansitomo Välijärvi Kurikka EPoBet Oy Lahti Dia Pesula Lahti Thai rose Lahti Kosmetologi Jaana Taipale Lahti Tmi Merituulia Halme Lahti Koulutettu Hieroja jasmine Aho Lahti Emma visuals Lahti Tuomas Laakso Lahti Tmi Iina Skyttä Laitila Hissimarin - Invest Oy Laitila JIRI BENES Lapinlahti Taksi Kim Torvinen Lappeenranta Innosaimaa Lappeenranta Design Horizons Lappeenranta Lempeä Ote Laukaa Tmi Veijo Sepponen Lempäälä Hair by Mari Lempäälä Tmi Heidi Pitkänen Liperi MJ-Piha ja pilke Liperi Ajo ja Korjaus Mononen Lohja R-Taxi Loimaa Maatalous Antti Nieminen Loimaa Toimistopalvelu Kisamäki Maalahti Automek J.Ståhl Maarianhamina Zaijda Mikkeli Pimeänäkö Oy Mikkeli Jenni Romo Mustasaari Envik Capital Ab Mänttä-Vilppula Työturvallisuusvaruste Haavisto Naantali Creative Joy Oy Naantali tmi Jaana Murto Nokia Hanserf Oy Nokia Kartanon Miina Nokia Puusepän työ Nikon Puu Nokia Petteri Mikkonen Nurmijärvi Jari Husar Nurmijärvi Eemeli Kankkonen Toiminimi Nurmijärvi Chaffinch Oy Nurmijärvi Luonnollisesti Henna Närpiö Röj & Fix Orivesi Pistol Wille Kalevi Oulu Ratsutalli Tiia-Liisa Saarinen Oy Oulu Hiltunen Invest Oy Oulu Hammaslääkäri Paula Tegelberg Oulu Snowstorm Oulu Lusikka maa- ja metsätila Oulu Silkkilintu Oulu Esa Jormakka Oulu Konetien Autohuolto Oulu Tmi Mari Parkkari Oulu Hammaslääkäri Mervi Ruokonen Parainen Health Samurai Finland Oy Parikkala Bar cafe Assa Oy Parkano Tmi F.Seppälä Parkano Marja-Kaarina Pentti Pietarsaari Johannes Klemets Productions Pirkkala Luottopelti Oy Pirkkala Pressure Vessel Tech Oy Pori Locale Pori Oy Pori Puro Flow Oy Pori Snowdale Design Oy Pori Markku Kononen Porvoo PRS-services Porvoo Kruuntieto Porvoo BodyScene Pudasjärvi Gaava Capital Oy Raasepori Staverkärr Gård Raasepori Fma Frida Lindström Rantasalmi Tuomitaipale Oy Rauma Sähköpalvelu Aho Riihimäki JPJR Automaalaamo Rovaniemi TeKaKiMi Oy Rovaniemi Jademagia Music Oy Rovaniemi Suomen Siivousauditointi Oy Rusko Hymy Fit Salo VJelp Ky Salo Ludmila Tähtinen Sastamala Rakennuspalvelu Tapiola Savitaipale Sakarin paja Savonlinna MirKon Kässäpaja Seinäjoki Kiinteistö Oy Piirturiväylä 2 Seinäjoki Perälä Engineering Oy Seinäjoki TOHA Vaappu Ky Seinäjoki LKV Point Oy Seinäjoki ZoneKellari Oy Seinäjoki Lakikonsultointi Hanna Erkkilä Sievi SBH invest Oy Siikajoki Kangastalo Antti Siikajoki MiMec 3D Siilinjärvi PASLUUK OY Siilinjärvi Metsuripalvelu Mäkelä Sipoo Lipingson Oy Sipoo Reverto Oy Siuntio TCI Palvelut Oy Sysmä Tmi Sirpa Pihamaa Taivalkoski Korpitarha Oy Tampere Työnohjauspalvelut Minna Heinijoki Tampere KP Innovations & Investments Oy Tampere Talante Tampere Brandify Studios Oy Tampere eValue IT Oy Tampere Tammertalkkarit Oy Tampere Musiikki ja Fysioterapia Eeva Hyytiäinen Tampere Aleksi Myllymäki Tmi Tampere Aarno Vuorinen tmi Tampere Tmi Karoliina Mäkäräinen Tampere Panama-levyt Tampere CoraMax Viihdepalvelut Tmi Tampere Adwat Tampere Resta Deal Oy Tampere Laitehuolto Pumppumestarit Oy Tampere Tmi Esko Nikkilä Tampere Tmi Juuli Ylisaari Toivakka Teema-asunnot Oy Tornio VAU-Rakennus Oy Turku Asennuspalvelu Wiljam Ylitalo Tmi Turku Hoito Medical Oy Turku Endusers Turku Aarre Suomen Avustajakeskus Oy Turku Aurlide Oy Turku T:mi Teija Rannikko Turku Ikonen Anu Turku RDF Exp Tuusula HaMMaXsis Tuusula Talonmies Make Tyrnävä Hieronta ja Kauneus Jamice Ulvila Kiinteistö Oy Kulmalantie 1 Uurainen Halsas Media Oy Uusikaarlepyy Jukkasberga Gård Vaasa Lehtidata Vaasa Viking Pub Oy Vaasa Lingon Games Oy Vaasa Sundays Studio Valkeakoski Olli Haukkovaara Photography Vantaa Qaliif taksi Vantaa Psykoterapia Heli Grönberg Vantaa Liis Marii Lümat Vantaa broken electronic Vantaa Lakitoimisto Pro Pactum Oy Vantaa Brothers Service Oy Vantaa UUDENMAAN REMONTTI SERVICE OY Vantaa JATULIN Vantaa Kirkkokorttelin Pysäköinti Oy Vantaa HMH Yhtiöt Oy Vantaa Lauran lounas ja catering Vantaa Anni Murtosaari Tmi. Vantaa Tmi Noora Laurikainen Vantaa Pobereznoi Vantaa Somaboxi Vantaa Lola After Dark Vantaa Ville Takkinen Tmi Vantaa Namkakku Vihti PEKSI.MB OY Vihti Liinala Vihti Koneurakointi Huotari Ylivieska Siivouspalvelut Saraniemi Ylivieska Tmi Matti Haikola Ylöjärvi Palas Ylöjärvi LVI-HEVI Oy Ylöjärvi Liikuntapalvelut Anni Kukkonen Ylöjärvi T.mi Maarit Riikonen    

Suomen Yritysrekisteri vihastuttaa jälleen: "En uskonut, että tällaista voi tapahtua Suomessa"

5 helmikuu, 2019 - 14:16

Aikaisemminkin epämääräisistä myyntipuheluita otsikoissa ollut Suomen Yritysrekisteri näyttää jatkavan toimintatapojaan vanhaan malliin. 

Pauliina Straniuksen kohdalla kaikki alkoi monien muiden yrittäjien tapaan puhelusta, johon hän vastasi viime marraskuun lopussa. Stranius oli juuri perustanut toiminimen blogia varten. Tämän jutun kuva ei liity tapaukseen.

– Oli kulunut noin kaksi viikkoa yrityksen rekisteröimisestä. Olin metrossa, kun puhelu tuli. Soittaja esitti asiansa niin, että minun pitäisi maksaa jokin vuosimaksu palvelusta, joka kaikkien yrityksen perustajien täytyy ostaa.

Kun Stranius palasi lomalta Espanjasta, hänelle oli lähetetty 300 euron lasku.

– Otin yhteyttä lähettäjään ja sanoin, että en ole tilannut mitään. Kerroin, että haluan peruuttaa laskun enkä ole tiennyt, mitä olen muka tilannut. Toisessa päässä sanottiin, että minun on pakko maksaa.

Apua Suomen Yrittäjistä

Stranius otti pian yhteyttä Suomen Yrittäjien lakimiehelle. Siellä naista neuvottiin olemaan sitkeästi yhteydessä laskun lähettäjään ja toistamaan pyyntö laskun perumiseen.

Lasku on edelleen avoin. Siitä on tullut Straniukselle yksi muistutus.

– En edelleenkään tiedä, mistä minun pitäisi maksaa. Ilmeisesti kyse on jonkinlaisesta verkkonäkyvyydestä.

– Minun on todella vaikea uskoa, että Suomessa voi käydä näin.

Stranius on ottanut avukseen sekä Suomen Yrittäjien lakineuvonnan että tutun lakimiehen.

– Aikamoinen stressi tästä on tullut. Olen luonteeltani sellainen, että haluan hoitaa asiani hyvin. Nyt pelkään, että lasku menee perintään, Stranius sanoo.

Reklamoinnin jälkeen laskua ei saa periä

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen on törmännyt useisiin vastaaviin tapauksiin, joissa aggressiivinen puhelinmyyjä myy palvelun, jota yrittäjä ei ole tilannut ja jonka sisällöstä yrittäjä ei ole välttämättä edes tietoinen.

– Jos yrittäjä saa perusteettoman laskun, sitä ei tarvitse tai pidä mennä maksamaan. Tässä tilanteessa on kuitenkin suositeltavaa reklamoida asiasta laskun lähettäjää. Reklamoinnin jälkeen laskua ei saa siirtää perintätoimiston perittäväksi tai käyttää trattaa, Toivonen opastaa.

Jos markkinointipuhelu on nauhoitettu esimerkiksi jollakin siihen soveltuvalla sovelluksella, yrittäjä voi lain perusteella vaatia itsellesi puhelunauhoitteen kuultavaksi.

Suomen Yrittäjien tekemän selvityksen mukaan joka vuosi 135 000 yksinyrittäjää kokee häiritsevää tai harhaanjohtavaa markkinointia. Huijarit aiheuttavat useiden kymmenien miljoonien eurojen vahingot yrittäjille joka vuosi.

Terra Finlandilla useita aputoiminimiä

Pauliina Straniuksen saama lasku lähetettiin Terra Finland Oy:ltä ja sen aputoiminimeltä Suomen Yritysrekisteriltä. Kyseisen aputoiminimen Google-haku tuottaa useita keskusteluketjuja, joissa harmitellaan ja varoitetaan epämääräisistä myyntipuheluista. Myös Yrittäjämedioissa asiasta on kirjoitettu esimerkiksi täällä.

Terra Finlandin muita aputoiminimiä ovat Suomen 118, Suomen Nettikioski, Euronetti ja Suomen turisti-info.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä Olli Keskinen kertoo sketsiryhmän menestyksen avaimet: Kummelissa kaikki olivat syyllisiä

5 helmikuu, 2019 - 09:59

”Artisti maksaa!”

”Kyllä lähtee!”

”Normi päivä”

”Vihko auki!”

Kummeli valloitti suomalaiset 1990-luvulla yksinkertaisilla hokemillaan, jotka elävät edelleen.

Koomikkoryhmän perustajajäsen ja nykyään videotuotantoyhtiö Bow Companyn omistaja Olli Keskinen piti Suomen Yrittäjien järjestämässä Vaikuttajafoorumissa esityksen, jossa hän kertoi Kummelin syntyhistoriaa ja listasi matkan varrella kertyneitä oppeja.

Keskinen aloittaa aivan alusta. Kummeli sai alkunsa kylmänä tammikuisena talvipäivänä, kun Keskinen ja Heikki Silvennoinen istuivat Tampereella kahvila Leivonpesän yläkerrassa.

– Ajattelimme, että Peteliuksen porukka alkaa vähän puutua. Että tehdään itse parempi sketsisarja. Emme olleet koskaan tehneet yhtäkään sketsiä. Hessu oli blueskitaristi ja syntymähauska ihminen. Se tiedettiin. Minä olin ostanut Mustasta Pörssistä videokameran ja perustanut firman. Kuvasin häitä ja muita perhejuhlia, Keskinen kertoo.

Alkuasetelma pitkän linjan teatteri- ja televisioviihteen konkareihin, kuten Pirkka-Pekka Peteliukseen nähden, oli haastava, mutta usko kova. Miehet kävivät töihin.

Heti alkuun kävi ilmi, että ryhmä tarvitsi kolmannen näyttelijän.

– Hessu sanoi, että pyydetään Kahilaisen Timo. ”Se on hyvä, kun se on niin lyhyt”. Siksi Timo on Kummelissa, Keskinen nauraa.

Intuitiiviset loistavat ratkaisut

Kummelin porukka teki kahdeksan minuuttia sketsihuumoria kotivideoina. Sen jälkeen he päättivät alkaa myydä niitä eteenpäin. He lähettivät kasetteja mahdollisille ostajaehdokkaille.

Maaliskuussa Ylellä tärppäsi. Ylen viihdepäällikkö Veikko Koski tarjosi kesäkuussa kolme tiistaita 30 minuutin ohjelmapaikkaa, mikäli miehet olivat varmoja, että he pystyisivät tuottaa 90 minuuttia materiaalia. Ryhmä vakuutti pystyvänsä siihen.

Edessä oli neuvottelut rahasta. Ryhmä oli sopinut, että ehdoton minimi olisi 20 000 markkaa jaksolta.

– Ylen tariffien mukaan viihdepäällikkö tarjosi 6 500 markkaa jaksolta, mutta sanoin pokkana, että olin ajatellut kymmenen kertaa suurempaa summaa. Vastatarjous oli 55 000 markkaa. En pysty kuvailemaan sitä tunnelmaa. Meillä oli yhteensä 165 000 markan sopimuspaperi, Keskinen kertoo.

Miehet ajoivat Silvennoisen pienellä punaisella Fiatilla Porkkana-ryhmän toimistolle, mutta perillä ei juhlittu. Miehillä oli kuusi viikkoa aikaa tuottaa 90 minuuttia sketsiviihdettä, sillä editointi ja muu tuotanto vaati oman aikansa. Tulospaine oli tuntuva.

Kesäkuussa tuli kuitenkin kolme jaksoa sketsiviihdettä.

– Varmasti kaikilla on ajanjakso elämässä, jolloin homma vain toimii. Meillä se alkoi tuolloin. Aloimme tehdä intuitiivisesti ratkaisuja, jotka olivat aivan loistavia. Meille syntyi bändisynergia, Keskinen sanoo.

Myydään kalliimmalla, tuotetaan halvemmalla

Kummeli onnistui ensimmäisessä kolmessa jaksossaan niin, että Yle tilasi toisenkin kauden. Timo Kahilainen, ryhmän älykkö, esitteli menestyksekkään bisnesmallin: Myydään asiakkaalle aina vähän enemmän kalliimmalla yksikköhinnalla, mutta tehdään halvemmalla kuin ennen.

– Ylen TV 2 pyysi perusteita tuotantokustannuksista, emmekä oikein keksineet, mitä esittää, kun ei niitä ollut, Keskinen huudahtaa.

Sopimus kuitenkin syntyi. Hintaa nostettiin seuraavallekin kaudelle, mikä hiersi ostajaa, sillä 95 000 markkaa jaksolta vuonna 1993 oli kova summa. Viihdepäällikkö Ari Meriläinen tarvitsi konkreettisia perusteita hinnan nostamiselle, ja Heikki Silvennoiselta ne löytyivät.

– Hessu huikkasi sivusta, että ”siitä jää ittelle enemmän”. Lopulta Meriläinen kirjoitti oman nimensä paperiin, Keskinen kertoo.

Tarinalla on syvempi opetus uskaltamisesta, joskin huumorilla höystettynä.

– Pokkana vaan! Pokkana saatiin eka sopimus ja pokkana nostettiin hintaa. Hessu sanoi kerran, että eihän niiden sketsien tarvitse hyviä olla. Niin kauan menee läpi, kun pokka kestää. Laskekaa siis vaan reippaasti tuotteen laatua. Rahasta töitä tehdään ja tämä on helppoa rahaa, Keksinen leukailee.

Älä valita, älä avaudu, älä selitä, älä etsi syyllistä

Kummelin menestyksen salaisuus ei ollut pelkästään sketseissä. Niiden taso vaihteli. Menestyksen ydin oli Keskisen mukaan prosessissa ja tiimihengessä. Niillä nimittäin saattoi kompensoida ryhmän lukuisia heikkouksia. Tämän huomasi TV 2 -kanavan ohjelmajohtaja Arto Hoffrén. Kummeli sai enemmän ja nopeammin tuotantominuutteja aikaan kuin Ylen omat tuotantotiimit.

Keskisen mukaan keskeistä oli se, että Kummelissa kaikki jäsenet olivat yhtä syyllisiä, joten syyllisiä ei tarvinnut erikseen osoitella.

Keskinen antaa esimerkin. Ryhmään oli liittynyt Heikki Hela, jonka vastuulla oli hommata kaksi autoa Ladojen kokoontumisajot -sketsiä varten. Määräaikana autoja ei näkynyt. Hela oli jo syyllinen, joten häntä ei tarvinnut syyllistää enempää. Sen sijaan Hela tarttui härkää sarvista, kaivoi NMT-puhelimeensa putkikassista ja esitti saman kysymyksen kuin minkä muu ryhmä oli hänelle juuri esittänyt: Missä helvetissä olivat Ladat?

Ladat olivat matkalla, mutta 10 minuuttia myöhässä. Sketsin kuvaus pääsi vauhtiin.

Keskinen toivoisi, että työelämässä syyllistettäisiin ja valitettaisiin vähemmän ja toimittaisiin enemmän.

– Nykypäivän työelämässä levitellään käsiä yllättävän paljon. Syyttömiä löytyy. On selityksiä ja syitä. Kummeli-porukassa ei levitelty käsiä lainkaan. Jos oli sovittu, että palaveriin tuodaan kaksi sketsi-ideaa, ilman ei voinut tulla. Me emme ikinä valittaneet mistään. Kiukuttelu ei kuulu työelämään. Ei lässytystä ja maanittelua ja sössöttämistä, Keskinen sanoo.

– Älä ala avautumaan. Pokkana vaan.

Se on erittäin hyvin sanottu.

Elina Hakola

elina.hakola ( at ) yrittajat.fi

Kuva: Jari Lammassaari

Korjattu 5.2. 11.37: Ylen ohjelmapäällikkö oli Veikko Koski, ei Matti Grönberg, kuten jutussa aiemmin luki. Ensimmäinen tarjous jaksopalkkiosta oli 6 500 markkaa, ei euroa.

Sivut