Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 51 min sitten

Kuntapäättäjät kokoontuivat Lappeenrantaan: Madventures-kaksikko ja Henri Hyppönen päivän vetonaulat

16 toukokuu, 2019 - 11:35

Kaksipäiväinen Kunnallisjohdon seminaari päättyy tänään Lappeenrannassa. Eilen yleisöä viihdyttivät muun muassa johtamisesta puhunut Henri Hyppönen sekä Riku Rantala ja Tunna Milonoff, jotka kävivät valamassa kuulijoihin uskoa Suomen entistä parempiin mahdollisuuksiin suosittuna matkailumaana. Eurovaalipaneelissa kuultiin ajatuksia muun muassa siitä, pitäisikö bensiinimoottorilla varustettujen uusien autojen myynti kieltää.

Ensi vuonna Kunnallisjohdon seminaari järjestetään Helsingissä Finlandia-talossa.

Video: Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

"Verotuksesta on päätettävä kansallisesti" – Eurovaalipaneelissa ilmastonmuutos ja verotus jakoivat mielipiteitä

16 toukokuu, 2019 - 10:27

Kunnallisjohdon seminaarissa käytiin keskiviikkona kiinnostava vaalipaneeli, jonka osanottajat olivat Keskustan Elsi Katainen, Vihreiden Heidi Hautala, Perussuomalaisten Ilpo Heltimoinen, SDP:n Antton Rönnholm ja Kokoomuksen Henna Virkkunen.

Paneelissa keskusteltiin muun muassa kestävän kehityksen arvonlisäverosta ja Eu-tasoisesta verouudistuksesta.

Paneelin juontaja, toimittaja Eeva Lehtimäki totesi, että SDP:n Antti Rinne on kompastellut vaalitenteissä selkokielisessä asian avaamisessa, joten Antton Rönnholm sai aloitusvuoron.

– Aihe on hankala, kun ihmiset kokevat ilmastonmuutoskeskustelun uhkana omalle toimeentulolleen ja kulutustottumuksilleen. Keskeinen idea alemmissa arvonlisäkannoissa on se, että pystyisimme verottaa tuotteita ja palveluita, jotka päästävät vähemmän. Kysymys onkin, hyväksymmekö tämän tyyppisen ajattelun, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin avaus ei saanut kannatusta muilta panelisteilta.

– Vaikka muuten kannatan UN:n integraation syventämistä, haluan pitää verotusasiat kansallisessa päätösvallassa. Olemme luoneet päästökauppajärjestelmän, ja meidän pitää kehittää ja laajentaa sitä sekä vähentää päästöjä, eikä luoda päällekkäisiä järjestelmiä, Henna Virkkunen sanoo.

 

 

Myös Katainen totesi, että olemassaolevia järjestelmiä on jo.

– Metsän kasvusta ja niille, jotka kasvattavat hiiltä sitovia kasveja, voisi rakentaa jonkun systeemin, joka kompensoisi toisinpäin, eli palkittaisiin siitä, että sidotaan hiiltä, hän sanoo.

Hautala peräänkuulutti älykkäitä ohjauskeinoja, joihin kuuluvat verotukselliset ja taloudelliset keinot.

– Tarvitaan selkeitä kieltoja ja rajoituksia, mutta myös älykkäitä ohjausmekanismeja. Siinä on valtavasti tekemistä. Lento- ja muovivero ovat olleet tapetilla, hän sanoo.

– On päästävä eroon ilmastolle haitallisista yritystuista. EU:n vakavin valuvika on se, että kaikki verotukseen liittyvä on jäsenvaltioiden yksimielisyysvaatimuksen takana. Komissio on alkuvuodesta esittänyt, että sitä vähän helpotettaisiin, Hautala jatkaa.

Perussuomalaisten Heltimoinen sanoo tiukan ein haittaveroille.

– Asiaa pitäisi katsoa isommin. Pitäisi puuttua isoihin saastuttajiin ensin. EU-tasoinen ratkaisu olisivat ilmastotullit. Se on paljon tehokkaampi, kuin että EU puuttuisi kansalliseen verotukseen, Heltimoinen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Bollywood-tähti halusi Suomi-lomalla Citymarketiin päivittäin – Madventures etsii eksoottisimpia kotimaan matkakohteita

15 toukokuu, 2019 - 15:39

Suomen tunnetuimmat maailmanmatkaajat Riku Rantala ja Tunna Milonoff ovat myyneet Madventures-televisio-ohjelmansa vuosien mittaan yli 200 maahan.

Seuraavaksi kaksikko aikoo tarttua jälleen uuteen kiinnostavaan matkailukohteeseen, Suomeen, kaksikko paljasti Kunnallisjohdon seminaarissa, Lappeenrannassa pitämässään esityksessä.

– Lähimatkailu on nouseva trendi, ja on vaikea lietsoa ihmisiä matkustamaan kauas, kun ottaa huomioon IPCC:n tuoreen ilmastoraportin. Suomi on täynnä tutkimattomia heimoja, joita haluamme lähteä tutkimaan, Riku Rantala sanoo.

Madventures-kaksikko kuvaa sarjaa, joka tulee ulos ensi vuonna joltain Sanoman kanavalta. He kysyvät, voiko Suomi olla matkailu seuraava kuuma trendi.

– Media- ja somevaikuttajat hehkuttavat Suomea juuri nyt. Tosi-tv-tähti Kim Kardashian poreammeessa Lapin maisemissa on valtava mielikuvien muokkaaja, Rantala sanoo.

Suomella on monia valtteja kansainvälisten vieraiden keskuudessa, mutta niitä on suomalaisen välillä vaikea nähdä. Rantala antaa kaksi esimerkkiä.

– Olin mukana, kun ulkomaalainen matkailija vieraili Suomessa. Hän vuokrasi Hartwall-areenan, päästäkseen pelaamaan jääkiekkoa. Tilaisuudessa soi flyygelillä Sibelius ja niin poispäin. Heidän motiivinsa oli vierailla Suomessa ja nähdä revontulet, ja saada se asia pois listaltaan.

Toinen esimerkki on erikoisempi, ainakin suomalaisen korvaan.

– Bollywood-elokuvatähti seurueineen vieraili Suomessa ja he halusivat kulkea tunnistamattomina, mikä Suomessa ei ole ongelma. He halusivat vierailla Citymarketissa päivittäin. He eivät voi tehdä niin kotimaassaan, Rantala kertoo.

Eksoottinen arki kiinnostaa

Yksi asia, mitä suomalaisten ei pitäisi koskaan unohtaa, on se, kuinka hyvin asiamme täällä ovat. Rantala ja Milonoff muistuttavat, että Suomi on voittanut Least failed state -äänestyksen, eli vähiten mokanneen maan tittelin useampaan otteeseen, ja Suomi on tutkitusti onnellisin maa.

Kaikesta hyvästä huolimatta, suomalaisilla on välillä suhteellisuuden taju omien murheiden suhteen hukassa.

– Jos planeetalle syntyy vauva, hän syntyy todennäköisesti rutiköyhyyteen. Todennäköisyys sille, että me suomalaiset olemme olemassa on lähes nolla, 1:400 triljoonaa, Rantala sanoo.

Rantala ja Milonoff kannustavat suomalaisia katsomaan elämäänsä perustylsänä tiistaina uudesta näkökulmasta ja löytämään tavallisesta arjesta eksoottinen näkökulma.

– Meillä on vakiintuneita ajatusmalleja: näin on aina tehty. Epämukavuusalueelle täytyy mennä ja pakotta itsensä, Rantala sanoo.

Rantala ja Milonoff esittävät yleisölle kotimaan matkailuhaasteen: löydä uusi matkakohde, uusi perinneruoka ja uusi tekeminen. Opi siis katsomaan uudella tavalla lähelle.

Madventures-kaksikko on matkoillaan maistanut yhtä sun toista kyseenalaistakin ruokaa maailman eri kolkissa, ja niitä on esitelty muun muassa Mad Cook -ohjelmassa. 

– Voimme taata, että ei ole ongelma löytää yrjöttäviä perinneruokia myös Suomesta, Rantala sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tammi-huhtikuussa vireille 895 konkurssia – määrä väheni edellisvuoteen verrattuna

15 toukokuu, 2019 - 13:28

Samana ajankohtana viime vuonna laitettiin vireille 957 konkurssia eli 62 konkurssia tämänvuotista enemmän.

Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 4 196, mikä on 540 henkilöä (11,4 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Vireille pantujen konkurssien määrä väheni teollisuudessa ja kaivostoiminnassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä muissa palveluissa. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palvelujen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 265 konkurssia, mikä on 32 konkurssia (10,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.

Konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalatalouden, rakentamisen ja kaupan aloilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat maa-, metsä- ja kalatalouden alalla. Alalla pantiin vireille kahdeksan konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Konkurssin vireilletulo ei läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan "konkurssiin menemistä" ilmaisun varsinaisessa merkityksessä. Konkurssi oikeudenkäyntinä on mutkikas ja monia vaiheita käsittävä oikeusprosessi, jonka eri vaiheissa menettely voi jäädä kesken.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Mansikan myynti on sääsidonnaista – Vuoden Nuori Yrittäjä -finalistit kehittävät uusia tuotantotapoja maatilan elinvoimaisuuden takaamiseksi

15 toukokuu, 2019 - 10:00

Vuoden Nuori Yrittäjä -kilpailu käydään Nuorten Yrittäjien Get Together -tapahtumassa Kauhavalla Power Parkissa sunnuntaina 26.5.

Esittelemme viisi finalistia juttusarjassamme ennen h-hetkeä. Kaikki finalistit ovat osanneet laajentaa omaa toimintaansa tehokkaasti, kannattavasti ja persoonallisesti. He myös työllistävät muita.

Ensimmäisenä vuorossa on Vierulan tilan yrittäjäpariskunta Tiina ja Mikko Kohonen, jotka jatkavat sukutilaa Mäntyharjulla. He tekivät sukupolvenvaihdoksen vuonna 2015 Tiinan vanhempien kanssa, ja aloittivat uran tilallisina.

Tilan päätuote on mansikka, mutta tukijalkoina ovat myös vihannekset sekä tilan tuotteista valmistetut jalosteet, kuten pakastekuivatut marjat, kuohujuoma, glögi ja hillot.

– Mansikka on kuin jäätelön myynti. Se on kelistä kiinni. Siksi on hyvä olla muita tukijalkoja, Tiina Kohonen sanoo.

Tila ei käytä tukkua, vaan tekee sopimukset suoraan jälleenmyyjien kanssa. Sopimuksia on 25 lähialueen kauppiaan kanssa. 

– Tuoretuotteita ei muualle riittäisikään, mutta kauimmaiset kumppanit ovat Kouvolassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Kuivatuotteita verkkokaupan kautta on toimitettu Saksaan saakka, Tiina Kohonen kertoo.

Vierulan tilalla on ollut mansikoita vuodesta 1982, ja siitä lähtien tilalla on ollut asiakkaita, jotka käyvät ostoksilla edelleen tai ovat asiakkaita jo toisessa polvessa.

Uusia kokeiluja

Alueella on paljon mökkiläisiä, joiden kautta sana leviää ja joille jää tuotteita ikävä.

Kohoset ovat harkinneet myös kansainvälisille messuille lähtemistä, mutta toistaiseksi se on lian iso askel, kun kaikki työ on pitkälti omissa käsissä. Vakituisia työntekijöitä on neljä, mutta kesäisin kausityöntekijöitä on vaihtelevasti jopa 60.

Kohoset ovat tuoneet tilalle uusia toimintatapoja, kuten automaattiset kastelujärjestelmiät ja monenlaisia jalosteita sekä lisänneet kasvutunneleita, joissa kasvatetaan mansikkaa ja vadelmaa. Kasvutunneleissa kasvatetaan marjoja, jotta mansikkakausi voi alkaa aikaisemmin ja jatkua pidempään tuottaen hyvälaatuisia marjoja.

– Laitteisto takaa paremman laadun, kun kastelu ja ravinteet ovat oikein annosteltuja, Tiina Kohonen kertoo.

Tilalle on tullut myös itsepalvelukioski, mistä mansikoita voi hakea ympäri vuorokauden ja maksaa käteisellä tai MobilePay-palvelulla. Kohosen mukaan kioski on toiminut hyvin.

Tänä kesänä tilalle on tulossa Pop-up-ravintola vanhaan kasvihuoneeseen.

– Meiltä on toivottu tilavierailuja, mutta niille ei ole ollut paikkaa. Kesäkuun lopussa paikallinen panimo tulee myymään juomaa, meillä on kaupan burgereita ja Konsta Hietanen tulee esiintymään. Yritämme tuoda vähän uutta elämää maaseudulle, Kohonen kertoo.

KUKA: Tiina ja Mikko Kohonen

YRITYS: Vierulan tila, Mäntyharju

TOIMIALA: Marja- ja vihannestila

PERUSTETTU: Sukutila 1930-luvun alussa. Mansikan viljelyä vuodesta 1982 ja Kohoset yrittäjinä vuodesta 2015

HENKILÖSTÖ: vakituisia työntekijöitä neljä, kausityöläisiä vaihtelevasti jopa 60.

LIIKEVAIHTO: noin 700 000 euroa

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Suomalaiset shoppaavat vaatteensa marketeista – Kivijalkayrittäjän täytyy kehittää kaikkia kanavia

14 toukokuu, 2019 - 16:16

Suomalaiset ostavat enenevässä määrin vaatteitaan marketeista, kertoo Kaupan liiton tänään julkistama tutkimus.

Viime vuonna vähintään viidesosa suomalaisista osti vaatteita tai kenkiä marketeista. Tänä vuonna jo kolmasosa käy vaatetuksen ostoksilla Prismoissa ja neljäsosa Tokmanneissa ja K-Citymarketeissa.

–Näyttää siltä, että kansainvälisten pikamuotiketjujen ja verkkokaupan puristuksessa suomalaiset marketit pystyvät vastaamaan kilpailuun asiakkaista, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.

Myös pääkaupunkiseudulla, jossa erilaista kivijalkatarjontaa on muuta maata enemmän, marketit ovat haalineet itselleen lisää asiakkaita. Stockmann on kuitenkin pitänyt asemansa pääkaupunkiseudun ykkösvaatettajana.

Kivijalka ei ole historiaa

Sekä nuoret naiset että miehet käyttävät paljon verkkokauppoja ja kansainvälisiä pikamuotiketjuja ostospaikkoinaan. Iän ja mahdollisesti perheen kasvaessa ostokset siirtyvät entistä useammin marketteihin ja urheilukauppoihin. Yli viisikymppisillä, niin naisilla kuin miehilläkin, kärkikymmenikössä ovat perinteiset suomalaiset pukeutumisen tavaratalot Halonen, Sokos ja Stockmann.

Yrittäjiä saattaa kuitenkin helpottaa tieto, että kivijalkaliikkeissä tehdään edelleen 74 prosenttia ostoksista. Niillä on tärkeä rooli myös tiedonhankinnan kanavana. Alle 50-vuotiaat naiset ostavat vähemmän kivijalkaliikkeistä kuin miehet.

– Kansainvälisen kilpailun kannata kivijalkaliikkeiden tilanne on toki hankala, mutta niillä on ostopolussa tärkeä vaihe. Kivijalkakauppa ei missään tapauksessa ole historiaa, Kurjenoja sanoo.

– Kaikkia myyntikanavia täytyy kehittää yhdessä. Mikään kanava ei toimi yksin, Kurjenoja lisää.

Vastuullisuus on ajatuksissa

Jaana kurjenojan mukaan vastuullisuuskin näkyy tuloksissa, vaikka halpakaupat ovatkin eniten käytettyjen kauppapaikkojen listoilla heti markettien jälkeen.

– Nuorilla ei välttämättä ole vielä varaa, vaikka eettisyys on ajatuksissa. Toisaalta kierrätys ja käytettyjen vaatteiden kauppa kasvaa. Yli 50-vuotiailla vastuullisuus näkyy ostotottumuksissa, vaikka asia ei olisikaan aktiivisesti mielessä, Kurjenoja sanoo.

Miten market-ostokset ja vastuullisuus sitten sopivat yhteen?

– Keskolla ja S-ryhmällä on resursseja vahtia omien brändiensä toimitusketjua. Pienempi yksittäinen brändi joutuu ostaa standardeja ja sertifiointeja, eli maksaa siitä, että valvonta tehdään yrityksen puolesta. Jos sitten käykin ilmi, että työntekijöiden olot tai muu seikka ei ole kohdallaan, kyseenalaistaisin ja kilpailuttaisin standardien kauppiaita yksittäisen yrityksen sijaan, Kurjenoja sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Yrittäjän podcastissa tänään: Tarina siitä, mitä hyötyä robotiikasta on apteekissa

14 toukokuu, 2019 - 15:49

Kuopiolainen NewIcon Oy kehittää robotiikan avulla lääkehuollon varastointia ja annostelua. Miten NewIcon Oy sai alkunsa ja onko digitalisaatio riski alalla, jossa virheisiin ei ole varaa?

Tähän saadaan vastaus tänään julkaistussa Yrittäjän podcastin toisessa jaksossa, jota isännöi Harri Kolehmainen.

NewIconin toimitusjohtaja Ossi Parviainen kertoo jaksossa yrityksensä tarinansa ja muun muassa sen, millainen vaikutus kuopiolaisyrityksen liiketoiminnalla on apteekeille ja sairaaloille.

Jakso antaa kuulijalle uuden näkökulman digitalisointiin. Nykypäivänä ei usein huomata, kuinka paljon asioita on digitalisoitu ja tehty helpottamaan elämää. 

Uusimmassa jaksossa kuullaan tarina digitalisaatiosta: mitä ei välttämättä nähdä, mutta jolla pelastetaan paljon. Lääketeollisuudessa käytetään usein digitaalisia ratkaisuja ja lääkkeiden jakoon niillä on suuri merkitys.

Jaksossa kerrotaan lisäksi, miten kansainvälistymisessä voi onnistua ja miten siinä voi myös epäonnistua!

Yrittäjän podcastin kaikkiin julkaistuihin jaksoihin voit tutustua täällä.

Kuva: Kari Pekonen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

SiirappiRiina ja muut uudet yritykset – katso lista

14 toukokuu, 2019 - 14:23

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 265 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yritys Kotipaikka Akaa Rapsakka Software Tmi Alajärvi Team Kersat avoin yhtiö Espoo Rex Kuljetus Espoo galoTa Oy Espoo Titov & Dipok Oy Espoo JTI Palvelut Oy Espoo Halexi Oy Espoo Hofmart Oy Espoo VP Quality Oy Espoo Asunto Oy Espoon Lehtoleinikki Espoo Tmi Rakennus Pietilä Espoo Europejobs24 Espoo Johannyt Tmi Espoo FlexyWork Eurajoki Design Milla A Forssa Forssan Laitepesu Oy Haapavesi Taurem Oy Hamina JKH Yhtiöt Oy Hamina mikkifoto Hattula JH Showroom Helsinki Tekstisuoltamo Helsinki Fma FWcon Tmi Helsinki Steelwed Oy Helsinki Victorem Oy Helsinki Kanto Aviation Oy Helsinki Jy holding Oy Helsinki Oltavan Tuulipuisto Ky Helsinki POLEMIS Helsinki Moco Rantanen Helsinki RDR Finland Oy Helsinki Kuljetus Tikander Oy Helsinki Mrs Greengrass Suomi Oy Helsinki Matthew enterprise Okuns Helsinki Datalec Precision Installations Oy Helsinki Pelvic Company Oy Helsinki Rusty&Co Oy Helsinki GreenGold Management Oy Helsinki TX — Technology Exploration Oy Helsinki Mercator Fastigheter Ab Helsinki Radiceduo Oy Helsinki Stevill Oy Helsinki Toivo Liiketilat 2 Oy Helsinki Suomen Puuveneosuuskunta Helsinki Muutama & muutama Helsinki PVA Sinooperi Oy Helsinki Yoyocity Helsinki Lakers Finland Oy Helsinki As Oy Helsingin Uranuksentie 5 b Helsinki Sulho Oy Helsinki Blue Trans Holding Oy Helsinki Blue Sisu Consulting Oy Helsinki G-Pal Palvelu Helsinki Lunarosa Oy Helsinki kaksoisliekki Helsinki BECKFORD CONSULTING Helsinki Galleria Green Helsinki Avem Lingua Helsinki Eevert Partinen Helsinki EVE Green Oy Helsinki Xavier Desmoulin Helsinki k. photography Helsinki BogdanLupuArt Helsinki T Taksi Helsinki Helsinki Sami Benamed Oy Helsinki Antti Kuitunen Holding Oy Helsinki GreenDanger Holding Oy Helsinki Stronzo Holding Oy Helsinki CitiJuVo Helsinki Hyvinvointi Eloisa Helsinki Meriservice Helsinki Kylie & Reign Taxi Helsinki As Oy Helsingin Pilvenherra Helsinki Strategic Explorations Oy Huittinen Asunto Oy Huittisten Ahvenkuja 3 Hyvinkää VKH Finland Oy Hyvinkää EniStep Oy Hyvinkää Brightside Pets Hämeenlinna Erland & Edward Oy Ilmajoki Sisustus Ila O. Imatra Free From Stress Tmi Inkoo The Pier Bar & Terrace Ab Inkoo Degerby Trading Oy Joensuu Hankintatoimisto IH Oy Joensuu Eskepa Oy Joensuu Mustone Digital Jokioinen Hiusmuotoilu Talli 8 Oy Jomala Bostads Ab Möckelö Strand 6 i Jomala Juuka Ravitalli Surakka Jyväskylä Anne-Mari Ohra-aho Jyväskylä Hartikka Media Jyväskylä Floano Oy Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Roninmäen Niilo Jämsä Pekka Tapio Salminen luonnonravintolammikot Järvenpää Sauhu Gourmet Oy Järvenpää Sa-Tu Apu consulting Kaarina Don Padelisti Kaarina C&T Dance Oy Kaarina Satu Päivike Kajaani Late Invest Oy Kalajoki Jokiniemen Rouva Kangasniemi RPJP Rakennus Oy Kauhajoki Rakennus Hartox Kauhava T:mi SH-WORKS Kemijärvi Luontoselvitys Kangas Oy Kempele Koulutettu Hieroja Johanna Siltavirta Kerava krish kuljetus tiimi Kirkkonummi Insinööritoimisto Oulas Oy Kitee JT-Pesupalvelu Oy Kiuruvesi AutoXpress Kontiolahti KAP Invest Oy Kotka Lojalcon Oy Kotka Tmi Sakke Räsänen Kouvola Sepe-Rak Oy Kouvola Markku Västilä Oy Kouvola MOKV Kuopio Savon Maanrakennus Oy Kuopio Rookie Invest Oy Kuopio Puijo Peak Oy Kärkölä Tmi Jamol Lahti LNH Kiinteistöt Oy Lahti R-Eat Well-B Oy Lahti Ammattilaisten Talo Oy Lahti Aridea Oy Lahti Poimar tmi Lappeenranta SJL Team Ky Lappeenranta Timchen Oy Lappeenranta E&P Talotekniikka Oy Lappeenranta Tmi Jomserving Lappeenranta Tmi Joni Saikko Lempäälä Tmi Topias Mäkiranta Lempäälä SiirappiRiina Lieksa Kotalahti Lieto NCAPT Services Lohja Merja Virpiö Oy Lohja Fysioterapia Eira Laine Lohja Aurinkokuningas Oy Loppi Kuljetus Alitalo Ky Loviisa MJC MEK Luoto Bothnia Boat Cover Maarianhamina L&L Design Maarianhamina FUNNEL 4 YOU Ab Maarianhamina Lotsberget Ab Maarianhamina Oliverah Consulting Maarianhamina F:ma Linus Toivonen Mikkeli Koneurakointi Punkka Oy Muonio PJO Trading Oy Mäntsälä Asepaja Tarmo Pitkänen Oy Mäntsälä Taksipalvelu Marko Leppänen Oy Mäntsälä Finlabtek Oy Naantali KG Koskinen Naantali Rakennus Alaska Tmi Nokia Neuvokas Remontti Oy Nokia Pihamestari Tampere Nurmes Infinito Kiinteistöt Oy Närpiö Jordbyggnad Fredrik Sax Oulainen Taksi Malkamäki Ky Oulu JOINT APPS OY Oulu Kiinteistöyhtiö Suomen Autokauppa Hyvinkää Oy Oulu M Amundsen Oulu Juuson huolto- ja asennus Ky Oulu Vörssi Oy Oulu Kutku Oy Oulu Julli Oulu Asunto Oy Oulun Valjaskartano Paimio Tmi Ailukka Parkano Luja Tekniikka Oy Pieksämäki Kiilan kauppa oy Pietarsaari Nezaj Plast and Composite Pietarsaari Halal Al Sham Pirkkala Primavera Consulting Oy Pori Hietaranta & Jarkia avoin yhtiö Pori J-W Marketing Pori Suklainen HerkkuPuoti Oy Pori JP Saarto Porvoo MKK - Eristys ja Huolto Oy Raahe Parturi-kampaamo Saija Flink Raasepori Bäckmans Allfix Rauma Tmi Johanna MM Koskinen Rovaniemi Saija Vuolio Oy Rovaniemi TKS-Nord Rakentajat Oy Rovaniemi milan.eteläkeskus oy Rovaniemi Lappish tower Rovaniemi Lapin Ratsutalli Oy Rovaniemi Jutta Luukkonen Design Rovaniemi Studio Palola Ruokolahti AromaKauppa Oy Ruovesi A.S.A.P. Antti Salkosalon apupalvelu Ruovesi Pirkan Ilmalämpö Salla AAporo Oy Salo Nietosvaaran Lampola Oy Salo L&V Sushi avoin yhtiö Salo Fixmedi Oy Sastamala Vericrea Seinäjoki Tmi S. Videnoja Seinäjoki Tell Them Simo Tmi: K.J.V Kuljetus Somero Hyväkkä Annamaija Suonenjoki Jussin kalaherkut Suonenjoki Laskulko Oy Tammela Task And Content Oy Tampere Tmi. M. Lindell Tampere Myötätuulia Tampere FG Resta Oulu Oy Tampere Nicex CAPI Oy Tampere Havu ja Helmi avoin yhtiö Tampere Enico Oy Tampere Varallisuussuunnittelu Viisaus Oy Tampere UniquePosters Tampere Akam Tmi Tampere Suvi Salmi Dance Company Oy Tampere HLL Mikael Palinperä Tampere Törrö Tärrä Tervola Oma Homma Teuva Smart Floors Tornio TSV Invest Oy Tornio HappyFaces Tornio Tornio Metaru Oy Turku Janne Wester Ky Turku Sarcodon Oy Turku Kiinteistö Oy Orikedon Portti Turku Koivulan Autosuojaamo Turku Turku Metal Festival Oy Turku 1672 Sanne Tuukkanen Oy Turku Kaakeliherra Oy Turku Foorly Oy Turku Normaja Consulting Turku Metallityö JiiPee Tuusula Thure Kristiina Tuusula Asunto Oy Tuusulan Tsinnia Tuusula Asunto Oy Tuusulan Verso Tuusula Asunto Oy Tuusulan Sara Tuusula Asunto Oy Tuusulan Taimi Tuusula DestinationWorld Oy Vaasa The Family Company West Ab Ltd Vaasa Kiinteistö Oy Korjaajantien Varastohalli 1 Vaasa QUOC THINH NGUYEN Vaasa Taigadogs Vaasa Energy Group Finland Ab Vaasa Johanna Dahlin Events Valkeakoski Walona Talo Oy Valkeakoski Winter Musket Oy Valtimo Tmi R. Judén Vantaa As Oy Vantaan Asterintie 9 Vantaa Luhtaantien Kiinteistöt Oy Vantaa L.Y. Jason Vantaa siconia Oy Vantaa Q & P2 Dhaka avoin yhtiö Vantaa Asunto Oy Vantaan Hiirivuorenkuja 4 Vantaa Asennuskartelli Oy Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Kaara Vantaa Koy Monitila Vantaa 2, Katriinantie 3 Vantaa Sara Adler Vantaa EL Design Solutions Oy Vantaa Golden Hands Tmi Vantaa Ahmet Ciray Vantaa Ratia hoiva oy Vantaa MetaVent Vantaa Rakennus & Remontointi H.Niemi Vantaa KOMMAVA Antipov Vantaa Asunto Oy Vantaan Nevatie 9 Veteli Irinan siivous Vihti Caressa Management Oy Viitasaari Sari Hakonen Oy Vårdö Firma Elin Silfversten Vöyri Finlandia Cleaning Services    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Katseet tiukasti Rinteessä: "Kansanrintamahallituksen pahin virhe olisi verojen kiristäminen"

14 toukokuu, 2019 - 13:32

Parhaillaan Antti Rinteen (sd) johdolla käynnissä olevat hallitusneuvottelut ovat tiukassa seurannassa Suomen yrityskentässä.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää pahimpana skenaariona verojen kiristämistä.

– Pahinta, mitä uusi hallitus voisi tehdä, olisi yrittäjien ja yritysten verojen kiristäminen sekä työmarkkinaratkaisut, jotka vaikeuttaisivat työllistämistä ja heikentäisivät pk-yrityksen mahdollisuuksia menestyä kilpailussa, hän kommentoi.

Pentikäinen muistuttaa, että neuvottelut ovat vasta alkuvaiheessa. 

– En myöskään tiedä, mitä kaikkea Säätytalon pöydissä on puhuttu. Olemme kuitenkin viestineet eri suuntiin, että kasvun hiipumiseen pitää kiinnittää huomiota. Uskon niin tapahtuvan.

Huoli niin sanotun kansanrintamahallituksen talouslinjauksista on Pentikäisen mukaan aiheellinen. Hän kehottaa kuitenkin odottamaan rauhassa neuvottelujen päättymistä.

– Huolet perustuvat isolta osin vaalipuheisiin ja viime vaalikauden kannanottoihin. Kannattaa odottaa rauhassa hallitusohjelma. Yritämme tällä hetkellä monin keinoin vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta se olisi yrittäjien kannalta mahdollisimman hyvä, ainakin pelättyä parempi.

"Sopimisen kieltojen purkaminen välttämätöntä"

Suomen Yrittäjien työvaliokunta käsitteli tiistaina hallitusneuvottelutilannetta Lappeenrannassa.

– Työllisyys ei parane itsestään. Yrittäjillä pitää olla kannustimia hakea kasvua, investoida ja työllistää. Siten turvataan myös hyvinvointivaltion taloudellinen perusta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen muistutti.

Työvaliokunta muistutti, että hallitusohjelmassa pitää tunnustaa talouden tosiasiat. Vaikka talous kasvaa, kasvu on hidastumassa. Suomen taloudessa on myös muita ongelmia, kuten velanotto.

Uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä pitäisi Mäkysen mukaan ottaa huomioon Rinteen vetämissä neuvotteluissa.

– Nämä yritykset voivat työllistää enemmän, jos työllistämisen esteitä puretaan ja paikallista sopimista lisätään myös lakimuutoksin. Aivan välttämätöntä on purkaa sopimisen kieltoja, jotka syrjivät järjestäytymättömiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Sopimisen kiellot estävät työehtosopimuksissa sovitun paikallisen sopimisen laajenemisen yleissitovaan kenttään. Ne asettavat myös yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan. Nyt on historiallinen tilaisuus korjata tämä epäoikeudenmukaisuus, Mäkynen sanoo.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Taittuva näyttö tulee myös kannettavaan: Lenovo vilautti tulevaa mallia

14 toukokuu, 2019 - 10:29

Muun muassa kannettavista tietokoneistaan tunnettu Lenovo on esitellyt taittuvanäyttöisen mallin, joka tulee markkinoille ensi vuoden aikana.

Laitteesta tekee poikkeuksellisen se, että laitteen avautuessa sen sisäpuoli on lähes kokonaan näyttöä.  Taittuvalla kosketusnäytöllä on kokoa 13,3 tuumaa. Näyttöä voi käyttää myös kosketuskynällä. Vielä on epäselvää, millainen näppäimistö laitteessad tulee olemaan. Todennäköistä on, ettei valmistaja luovu fyysisestä näppäimistöstä.

Vielä tässä vaiheessa Lenovo on varsin vähäsanainen uutuudesta. Valmistaja ei kerro laitteen hintaa, mutta oletettavaa on, että laitteen hinta sijoittuu malliston kalleimpaan päähän. Uutuus sijoitetaan ThinkPad X1 -mallistoon.

Sen verran tiedetään, että uutuudessa on Windows-käyttöjärjestelmä ja Intelin nopea prosessori, jonka mallia ei tosin ole vielä julkistettu. Ominaisuuslistalla ovat muun muassa 4G-yhteys. 

Lenovon mukaan se on kehittänyt uudenlaista kannettavaa viimeisten kolmen vuoden ajan.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Laulava K-kauppias ihastuttaa pian Helsingin Katajanokalla: "Oopperauran loppuminen ei harmita, nyt laulan asiakkaille"

14 toukokuu, 2019 - 09:05

Iso mies tervehtii Helsingin Kruununhaan K-Marketin ulko-ovella. Hän on Juuso Hemminki, joka on toiminut K-kauppiaana seitsemän ja puolen vuoden ajan.

Alun perin urasuunnitelmat olivat toiset.

– Laulu-urani alkoi Cantores minoresissa 7-vuotiaana. Siitä sitten Sibelius-Akatemian kautta lähdin vuonna 1996 Sveitsiin lauluhommiin.

Hemminki päätyi Zürichin kansainväliseen oopperastudioon. Sieltä matka jatkui saksalaisiin teattereihin, missä estradit ja oopperat olivat komeita: Hemminki lauloi muun muassa Don Carlosissa ja La Bohemessa pääroolit. Välillä hän vieraili Suomessa esiintymässä muun muassa Savonlinnan oopperajuhlilla.

Laulu-ura päättyi odottamattomasti vuonna 2005 kurkkuleikkaukseen.

– Minulla rupesi olemaan äänen kanssa vaikeuksia. Asiaa tutkittiin ja äänihuulista löytyi synnynnäinen vika, joka vaati leikkaushoitoa. Sen jälkeen tuntui, että en pysty jatkamaan uraa sillä tasolla jolla olin ja muut tasot eivät kiinnostaneet. Laulaminen on psyykkisesti melko kuormittava ammatti. Jos ei ole 100-prosenttista luottoa ääneen, niin homma ei toimi, Hemminki kertoo.

– Tenorina pitää vetää kolme tuntia korkealta ja kovaa, kestävyys äänessä ei riittänyt sillä tasolla ammattimaiseen suoritukseen. En ollut enää tyytyväinen omaan suorittamiseen.

”Yrittäjyys tuo oman lisänsä”

Hemminki löysi uuden uran kauppiaana. Vuonna 2010-2011 suoritetun Keskon kauppiasvalmennuksen jälkeen Keskolta tarjottiin hänelle Kruununhaan K-Marketin kauppiaan paikkaa.

– Olen todella onnellinen siitä, että löysin kauppiashomman. Tässä on paljon asioita, joita voi hyödyntää edellisestä työkokemuksesta musiikkiuralta. Tämäkin on elämäntapa ja intohimo enemmän kuin työ. Yrittäjyys tuo hommaan oman lisänsä. Toki laulajanakin olet tavallaan yrittäjä, jokainen keikka on käyntikortti.

Nyt Hemminki on luopumassa kaupasta ja siirtyy kokonaan uuden K-Marketin pystyttämiseen Katajanokalle.

– Seitsemän ja puoli vuotta on pitkä aika yhdessä kaupassa. Krunikka on ollut idyllinen ja ideaalinen paikka olla kauppiaana. Kivijalkakaupassa saa olla asiakkaiden kanssa läsnä. Nyt on luopumisen tuska, mutta kun uusi kauppias aloittaa pian, keskityn täysipäiväisesti uuden kaupan rakentamiseen. On hienoa päästä suunnittelemaan kauppaa nollasta.

Läksiäiskonsertti luvassa

Mies ei jäänyt harmittelemaan laulu-uran päättymistä.

– Sain musiikin alalta sellaisia kokemuksia mitä hyvin harvalla ihmisellä on ja ehdin tekemään kaikki ne roolit joista olin haaveillut. Nyt laulan vain harrastukseksi.

Harrastustaan Hemminki jatkaa aika ajoin myös omassa kaupassaan. Hän on järjestänyt Kruununhaan K-Marketissa joulukonsertin seitsemänä vuonna peräkkäin.

– Laulan 4-5 laulua. Ihmiset ovat hyllyjen välissä kuuntelemassa. Joululauluperinteestä en aio tämän uran aikana luopua.

Hemminki on päättänyt järjestää läksiäiskonsertin kaupassaan perjantaina 24. toukokuuta.

– Paikalle tulee myös opiskelukaverini sopraano Laura Pyrrö. Laulamme varmaan duettoja ja muutaman muun kappaleen. Viimeinen biisi on varmasti joku viime vuosien hitti, esimerkiksi My Way.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Vientinäkymät ovat heikkoja suomalaisyrityksille tärkeillä toimialoilla

13 toukokuu, 2019 - 15:25

Luottovakuutusyhtiö Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala ennustaa suomalaisille vientiyrityksille on luvassa haastavia aikoja.

Hän perustaa näkemyksensä yrityksensä ekonomistien tekemään uusimpaan raporttiin, jossa on tarkasteltu suhdanne-ennusteita toimialoittain. Ennusteessa on analysoitu 34 maata ja 14 eri toimialaa. Suomi ei ole vertailussa mukana.

– Heikoimmat näkymät ovat maailmanlaajuisesti tekstiiliteollisuudessa, jonka suhdanne-ennuste on lähes jokaisessa maassa huono tai synkkä. Seuraavana listalla ovat rakentaminen, teräs-, metalli- ja paperiteollisuus sekä kestokulutushyödykkeet. Joukossa on Suomen viennille tärkeitä toimialoja, johon kansainvälisten markkinoiden epävarmuus iskee, Laitala sanoo.

Hänen mukaansa maakohtaiset suhdanne-ennusteet antavat hyvän kuvan siitä, mitä on luvassa.

– Kysynnän lasku ja ylikapasiteetti kiristävät yritysten välistä kilpailua. Lopullinen vaikutus näkyy myös investoinneissa, Laitala uskoo.

Atradiuksen raportissa positiivisimmat toimialanäkymät ovat rahoituspalveluissa, lääke- ja maataloudessa sekä ruuan tuotannossa.

Suomalaisyrityksille tärkeimpiin vientimaihin toimialaennuste vaikuttaa kahtiajakoisesti. Hollanti ja Yhdysvallat ovat vahvoja. Lisäksi Saksassa, Ruotsissa ja Kiinassa näkymät ovat lievästi positiiviset.

Sen sijaan Englannissa ja Venäjällä on luvassa vaikeuksia.

– Epävarmuus kasvattaa aina yritysten riskejä. Siitä kielii myös se tosiasia, että maksuehdot ovat kiristyneet ja maksukyvyttömien yritysten määrä on lisääntynyt Euroopassa. Ei ole lainkaan tavatonta, että 30 päivän maksuehto onkin nyt 60 päivää. Jokaisessa yrityksessä tiedetään, mitä maksuehtojen tuplaantuminen tarkoittaa kassanhallinnalle, Laitala sanoo.

Hänen mukaansa isoilla yrityksillä on kokemusta siitä, miten muuttaa kaupankäynnin strategiaa, hallita riskejä ja suojata saataviaan.

– Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tilanne voi olla toinen. Varsinkin, jos vientikokemusta on kertynyt vasta vähän aikaa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Tutkimus: Pk-yritykset digitalisoituvat nyt vauhdilla

13 toukokuu, 2019 - 12:59

Useampi kuin joka toinen pk-yritys on tehnyt useita digitalisointia edistäviä tekoja viimeisen kahden vuoden aikana. Teleoperaattori Elisan ja Suomen Yrittäjien teettämän tutkimuksen mukaan digitalisointiprojektista kulunut aika nostaa suositteluhalukkuutta. "Digiteon" hyödyt konkretisoituvat usein vuoden parin kuluttua investoinnista.

Digiteolla tarkoitettiin tutkimuksessa yrityksen digitaalisuutta kehittäviä muutoksia ja kehitysprojekteja. Tällaisia olivat esimerkiksi toimistoratkaisujen, taloushallinnon tai asiakkuudenhallinnan sähköistäminen, IT:n ulkoistaminen, digitaalisen markkinoinnin tai verkkokaupan käyttöönotto sekä digitaalisuutta hyödyntävien tuotteiden kehittäminen.

Yli puolet suomalaisista pk-yrityksistä ja yksinyrittäjistä on tehnyt vähintään kaksi yrityksen digitaalisuutta kehittävää tekoa viimeisen kahden vuoden aikana. 

– Useimmiten digiteot liittyvät yritystoiminnan perusprosessien digitalisoimiseen, mutta joka viides yrittäjä on kehittänyt myös digitaalisuutta hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Nyt pk-yrityksissä on viimein havaittavissa suurempi harppaus eteenpäin digirintamalla, johtaja Jorma Niemelä Elisan Yritysasiakkaat-yksiköstä kertoo.

Tietotyön välineiden käyttö lisääntynyt

Elisan ja Suomen Yrittäjien edellinen, vuonna 2017 valmistunut tutkimus osoitti pk-yritysten digitaalisuuden tason jumiutuneen, mutta nyt selkeitä kehitysponnistuksia on taas havaittavissa. Tietotyön välineistä älypuhelinta, kannettavaa tietokonetta ja etäyhteyttä hyödynnetään aiempaa enemmän. Moni aloittava yrittäjä lähtee liikkeelle monipuolisella välineistöllä.

Yritystoiminnan perusprosesseista sähköinen laskutus ja asiakkuudenhallinta ovat digitalisoituneet nopeasti.  Verkkokokouksien ja videoneuvottelujen määrä on puolestaan kasvanut suhteessa eniten viimeisen kahden vuoden aikana.

– Jotta yrityksen digi-investointi kantaisi hedelmää, on yrittäjän itse oltava sen toimeenpanossa aktiivinen. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä itse. Tulos kuitenkin vahvistaa käsitystä siitä, että digitalisoimiseen kannattaa suhtautua liiketoiminnan kehittämisenä, ei niinkään teknisluonteisena harjoituksena, sanoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

Yrittäjät suhtautuvat usein kriittisesti äskettäin tehtyihin digitekoihin, mutta suosittelisivat niitä digitekoja, jotka on tehty yli vuosi sitten. Digitekojen hyödyt näyttävätkin realisoituvan vasta pidemmällä aikavälillä, ja siksi myös yrittäjän sitoutumisella ja kärsivällisyydellä on suuri painoarvo onnistumisessa.

Grafiikat: Elisa / Prior Konsultointi

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Airbnb synnytti oman yrityksen

13 toukokuu, 2019 - 11:38

Satu Kankaan yritys Satukoti Clean & Host & Design hoitaa Airbnb:n ja booking.comin kautta lyhytaikaisesti vuokrattavien huoneistojen siivouksia ja avaintenluovutuksia. Vastaavanlaisia Airbnb-hosting-yrityksiä on syntynyt useita Rovaniemelle ja pääkaupunkiseudulle.

Kangas tekee tarvittaessa myös näiden asuntojen stailauksia ja sisustussuunnittelua sekä kuvaa niitä.

– Hyvin on lähtenyt homma käyntiin. Viime sesongin aikaan minulla oli noin 20 huoneistoa, joista vastasin, Satu Kangas kertoo.

Rovaniemen voisi vaikka nimetä Suomen Airbnb-pääkaupungiksi. Siellä on asukasmäärään suhteutettuna enemmän Airbnb-vuokrakohteita kuin Barcelonassa. Tämän vuoden alussa näitä asuntoja oli noin 900 ja niiden liikevaihto arviolta 10 miljoonaa euroa vuodessa.

– Suurin osa Airbnb-majoittujista on ulkomaalaisia, mutta keväisin ja kesäisin on myös kotimaan matkailijoita, Satu Kangas kuvailee.

– Pyöritän yritystä enimmäkseen yksin, mutta sesonkiaikaan joulun tienoilla jouduin pyytämään perheestä apuvoimia siivoukseen ja avaintenluovutukseen, Satu Kangas toteaa.

Osan huoneistoista hän hoitaa avaimet käteen -periaatteella yhteydenotosta alkaen ja päätyen ”loppusiivoukseen”. Kangas markkinoi osaa asunnoista myös omilla sivuillaan. Jotkut huoneistojen vuokralle tarjoajat taas pyytävät apua tarvittaessa esimerkiksi siivoukseen.

Yrittäjä Kankaan aika ei tule pitkäksi. Viime lokakuussa hän lähti mukaan myös lahjatavaraliikkeeseen, jossa mukana on kaksi muuta yrittäjää. Liikkeellä on tilat Rovaniemen keskustassa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

Suomalaisia ruokia ja juomia marketteihin Pohjois-Saksassa – valikoimaa karkeista alkoholiin

13 toukokuu, 2019 - 08:00

Mukana on erikokoisia yrityksiä eri puolilta Suomea. Alkoholia saksalaishyllyille toimittavat Kyrö Distillery Company, One Eyed Spirits, Shaman Spirits, Salamari sekä Ägras Distillery. Finn Spring vie vesituotteita.

Maitotuotteita EDEKA-kauppoihin vievät Bad Santa ja Juustoportti. Välipala- ja aamiaistuotteita valmistavia yrityksiä ovat Fazer Leipomot, Helsinki Mills, Laihian Mallas, Linkosuon Leipomo ja SunSpelt. Makeisten viejiä ovat Fazer makeiset, Finnsweet, Goodio ja Orkla/Panda.

Suomalaistuotteet tulevat myyntiin ketjun 80 myymälään Pohjois-Saksassa. Noin kaksikymmentä myymälää näistä markkinoi tuotteita Suomi-kampanjalla, joka kulkee nimellä “Finnland – aus der Wildnis”. Slogan kehitettiin alun perin Berliinissä tammikuussa pidetyille Grüne Woche -messuille, joilla Suomi oli pääkumppanimaa.

Joukko suomalaisia yrityksiä osallistui EDEKA Nordin sisäisille erikoistuotemessuille helmikuussa, jolloin kauppiaat pääsivät tutustumaan suomalaiseen tarjontaan. EDEKA Nordin ostojohtaja David Ott kertoo, että suomalaiset elintarvikkeet kiinnostavat pohjoissaksalaisia kuluttajia.

– Kauppiaat ovat innoissaan myyntiin tulevista suomalaisista tuotteista ja odotamme mielenkiinnolla kuluttajien reaktioita. Toivomme tämän olevan pitkän yhteistyön ensimmäinen askel Food from Finlandin ja suomalaisten yritysten kanssa, Ott sanoo.

Saksa on viidenneksi suurin suomalaisten elintarvike- ja juomatuotteiden vientimarkkina, mutta vientiä ovat toistaiseksi hallinneet raaka-aineet ja kauppojen omille merkeille myytävät tuotteet.

– Brändätyillä tuotteilla voimme lisätä viennistä saatavaa arvoa. Olemme nyt saaneet ennätysmäärän suomalaistuotteita saksalaiskuluttajien ulottuville. Ennestään tuntemattomien brändien tuominen kauppoihin vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja sisua, kommentoi Food from Finlandin Saksan vähittäistavarakaupan toiminnasta vastaava Lili Lehtovuori.

Vientiponnistelujen taustalla on Business Finlandin vetämä Food from Finland -ohjelma, joka on aktiivisesti edistänyt vientiä vuodesta 2016 alkaen. Ohjelman kautta on solmittu yhteistyösopimuksia paikallisten ketjujen, kuten Cittimarkt, Lieferello, KaDeWe ja Alstrerhaus, kanssa. Toiminnan tarkoituksena on lisätä suomalaisten merkkituotteiden määrää Saksan elintarvike- ja juomamarkkinoilla.

toimitus (at) yrittajat.fi

162 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

10 toukokuu, 2019 - 12:18

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 162 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kotipaikka Yritys Aloituspvä Liikevaihto Tulos           Espoo Karakallion Kiinteistöt Oy 1.1.1967 125000 77000 Espoo Oy JFH-Logistics Ab 1.1.1992 83000 28000 Espoo Corintium Oy 1.1.1992 943000 446000 Espoo Terveyskauppa Paula Utti Oy 30.5.2000   187000 Espoo TEF Trading Oy 15.11.2004 548000 53000 Espoo Traficon Oy 1.4.2010 1420000 90000 Espoo Sakkeli Oy 1.1.2004 119000 105000 Espoo Suomen Konehuone Oy 16.6.2015 13424804 689191 Espoo Tapiolan Keskustavalvomo Oy 1.10.2015   20000 Espoo Point Group Oy 1.4.2018 224000 978000 Helsingfors Oy Erik Selin Ab 1.1.1985 1067000 339000 Helsingfors Oy Amfa Finans Ab 1.7.2008 435000 185000 Helsingfors Oy Targa Center Ab 5.11.2012 1354000 594000 Helsingfors Varner Oy 20.10.2015 762000 63000 Helsingfors Varner Brand Stores Oy 13.1.2016 1853000 214000 Helsinki Setynoil Oy 1.5.1973 1248000 85000 Helsinki HP-Group Oy 1.11.2012 730000 595000 Helsinki RF Group Oy 1.1.1985   188000 Helsinki iGuzzini Finland & Baltic Oy 1.1.1988 4547000 192000 Helsinki Yrjö Pirilä Oy 1.1.1989 471000 139000 Helsinki Oy Nordic Chartering Ab 1.1.2006 6317000 755000 Helsinki Laatukiinteistöt Oy 1.1.1991 1578000 839000 Helsinki Netum Oy 1.9.2000 11433000 1970000 Helsinki KVA Arkkitehdit Oy 20.6.1998 2332000 209000 Helsinki HJK Oy 1.12.2000 4606000 215000 Helsinki Kotipalvelu Mehiläinen Oy 1.11.2004 14991000 2704000 Helsinki Keravan Lämpövoima Oy 1.7.2006 13910000 -1000 Helsinki YIELD OY 1.9.2006 92000 1056000 Helsinki Asianajotoimisto Backström & Co Oy 1.3.2009 831000 141000 Helsinki Koolmat Oy 1.11.2008 9333000 1345000 Helsinki Republic of Communications Oy 20.4.2009 2460000 554000 Helsinki RC-Kiinteistöt Oy 24.8.2009 47000 639000 Helsinki Edera Partners Oy 12.11.2009 812000 405000 Helsinki Passerelle Oy 12.4.2010 125000 3782000 Helsinki Petteri Louhikoski Oy 15.12.2011 635000 1021000 Helsinki ABO Wind Oy 16.7.2013 32257000 11279000 Helsinki Comiq Oy 1.12.2003 5290000 800000 Helsinki Global Affiliates Ltd Oy 1.11.2013 993000 85000 Helsinki Riitta Korpisaari Oy 1.3.2014 945000 129000 Helsinki Vendep Capital Oy 13.11.2015 1020000 363000 Helsinki Logicor (Space) Manco Oy 29.2.2016 3068000 179000 Helsinki SLM Group Oy 11.11.2016 473000 126000 Helsinki Jusmar Group Oy 7.11.2018 2000 910000 Honkajoki Mendicom Oy 21.2.2003 6775000 777000 Huittinen Huittisten Kuljetus Oy 1.12.1995 2828000 34000 Humppila Humppilan Kaukolämpö Oy 1.7.1994 618000 102000 Hämeenlinna Jäähdytinpalvelu M. Vuorinen Oy 1.8.1967 1041000 235000 Hämeenlinna Luocon Oy 1.1.2013 48000 -5000 Hämeenlinna Hämeenlinnan Palvelukiinteistöt Oy   231000 0 Hämeenlinna Aulangon Kylpylä Oy 1.1.2004 600000 192000 Ilmajoki Maansiirto Veljekset Rinta Oy 1.8.2006 5051000 228000 Imatra Imatran Invest Oy 2.10.2009   61000 Inari MedInari Oy 12.9.2005 1154000 34000 Joensuu Funmedia Oy 1.9.1986 1567000 318000 Joensuu MeJaSe Oy 1.11.1991 2102000 206000 Joensuu Karelian Kiinteistökehitys Oy 1.1.2005 4274000 1309000 Joensuu AutoJaro Oy 18.12.2007 1316000 28000 Joensuu Saimaan Satamat Oy 1.5.2012 504000 34000 Juupajoki Janne Salomaa Oy 1.4.2008   159000 Jyväskylä Konekorhonen Oy 1.1.1979   209000 Jyväskylä K-S Elektroniikka Oy 1.3.1992 809000 80000 Jyväskylä Jyväskylän vesi ja lämpö Oy 1.7.2006 1651000 171000 Järvenpää Järvenpään Sähkö Oy 1.1.1947 2753000 42000 Kangasala Vehkosuon Komposti Oy 1.12.2000 693000 165000 Kankaanpää Vanharuhka Oy 18.7.2012 1405000 1622000 Karleby NSA Bolagen Ab 1.1.1993 8036000 454000 Karstula Finn-Savotta Oy 1.5.2016 4044804 492280 Kauniainen Oy Finnpool Ab 1.2.1980 1255000 28000 Kerava Keravan Hammaslääkärikeskus Oy 1.5.1990 527000 61000 Kerava TN Ventures Oy 24.1.2014 1270000 1358000 Kontiolahti Profit-Visio Oy 1.7.1988 218000 136000 Kontiolahti TKR-Marketing Oy 30.1.2004 2195000 585000 Korsholm Södra Vallgrund Handelslag   1010000 10000 Koski Tl Westas Group Oy 8.1.2013 86643155 82263 Kotka Kiinteistö Oy Kotkan Klubi   56000 20000 Kotka Suomen Satamatekniikka Oy 1.4.2008 12395000 424000 Kronoby Oy Mini-Maid Ab 1.1.1987 14582000 312000 Kronoby Ab Granholm & Saarinen Oy 1.6.1994 1810000 86000 Lahti Okeroisten Työterveysosuuskunta 1.10.1974 1042000 34000 Lahti Kiinteistö Oy Rekkakeskus 1.1.1990 149000 97000 Lahti Hyprox Oy 1.9.1996   224000 Lahti Kilmantec Oy 1.6.1998 204000 156000 Lahti LK-Automaatio Oy 1.10.1998 1879000 384000 Lahti Renor Oy 1.12.2010 23095000 12713000 Lahti Stemet Oy 1.9.2012 1832000 227000 Lahti Firma Rouhiaiset Oy 1.6.2014 858000 190000 Laitila Laitilan Lämpö Oy 1.6.1980 2401000 222000 Lappeenranta M Heinänen Oy 1.8.1982 360000 822000 Lappeenranta Pikkala Holding Oy 9.3.2007 2634000 1486000 Lappeenranta Agia Medica Oy 13.7.2012 228000 156000 Laukaa Larex Oy 3.8.2005 1104000 29000 Lempäälä Lempo-Export Oy 1.1.2006   452000 Lempäälä Winduo Oy 1.1.2007 64000 14478000 Leppävirta J.H.Konepalvelut Oy 29.1.2008 597000 147000 Lohja Oy Finnvarv Ab 1.4.1975 1492269 345069 Lohja Katto ja rakennus JK Oy 1.8.2001 219000 34000 Mariehamn Ålands Tidnings-Tryckeri Aktiebolag 1.1.1981 4610000 953000 Mariehamn Ålands Fastighets Ab 1.1.1978 215000 76000 Mariehamn Tidningstryckarna på Åland Ab 1.1.1988 943000 132000 Mariehamn Ålands Vindenergi Andelslag 1.1.1995 346000 27000 Mariehamn RÖF-Invest Ab 10.4.2003   1418000 Mynämäki Finnheva Oy 1.9.1985 865000 189000 Mynämäki Mynämäen Vesihuolto Oy 16.9.2016 1100000 34000 Naantali Bistro-Tuote Oy 4.8.1998 6924000 705000 Oripää Ylitalo Oy, kauppapuutarha 1.1.1988 4155000 408000 Oulu Oucons Oy 1.8.1985 2796000 199000 Oulu Asianajotoimisto Kari Kantakoski Oy 1.5.1994 324000 97000 Oulu Offcode Oy 1.9.2004 970000 76000 Oulu Ravelast Oy 1.3.2006 6646000 227000 Oulu Oulun Konepalvelu Oy 18.8.2009 1178000 432000 Oulu Jama Invest Oy 24.11.2014   1121000 Parkano Kaukomaalaus Oy 1.1.1989 19594001 1279000 Parkano Lupinet Oy 1.1.2013 74000 18000 Pedersöre Bibi Dental Ab 1.2.2011   136000 Pieksämäki Lipa-Betoni Oy 1.8.1977 6195565 652045 Pieksämäki Naaranhalli Oy 1.6.1988 121000 1000 Pori Porin Leipä Oy 1.8.1986 16362000 293000 Pori Maanrakennus Laurila Oy 16.12.2009 683000 129000 Porvoo PTH-Metalli Oy   4427000 630000 Pälkäne Uotilan Leipomo Oy 3.7.2006 2305000 85000 Pöytyä Kone-Rauhansuu Oy 1.8.1980 1627000 60000 Raasepori Raaseporin Autokatsastus Oy 1.11.2013 273000 174000 Raisio Kiinteistö Oy Leilikaari 3 1.7.2005   89000 Rauma Aslemetals Oy 1.2.1964 9867334 527435 Rovaniemi Lapin Kuntoutus Oy 1.5.2012 6037000 494000 Rovaniemi Rovanapa Oy 1.6.2003 1588000 136000 Rovaniemi OvalRound Oy 1.2.2016 518000 238000 Salo HRM Consulting Oy 9.2.2011 490000 380000 Seinäjoki Seinäjoen Silmäkulma Oy 1.10.1990   29000 Seinäjoki Lumikko Huoltopalvelut Oy 1.8.1991 2304000 334000 Seinäjoki Alumäki Palvelut Oy   643000 543000 Sibbo Unilever Ingman Production Oy 1.1.2006 7741000 879000 Sodankylä Sodankylän Lvi-Tuote Oy 1.4.1985 1856000 220000 Tampere Heikki Takamäki Oy 1.1.1988 1165000 367000 Tampere Harkku Oy 1.1.1993 3000 325000 Tampere Rakennustoimisto Tolppa Oy 27.11.1998 526000 332000 Tampere RefleKron Oy 9.7.2004 57000 99000 Tampere Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Oy 1.8.2005 3792000 388000 Tampere Jorma Ruusunen Oy 23.9.2005 1254000 390000 Tampere PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy 12.2.2008 7578000 1216000 Tampere RXTX-Tuote Mika Rissanen Oy 29.1.2001 949000 189000 Tampere HISSIRYHMÄ L&L Oy 1.5.2004 1466000 45000 Tampere HIMLA arkkitehdit Oy 28.9.2015 1547000 385000 Tampere Tricode Oy 5.9.2018   209000 Turku Lundén-Kiinteistöt Oy 1.8.1990 4359000 221000 Turku Nostolava-auto Jalo & Jalo Oy 2.2.1999 8347312 673738 Turku Unica Oy 1.7.2000 8662000 834000 Turku Elämysapteekki Oy 11.9.2009 1040000 287000 Tuusula JTP-Holding Oy 1.1.2010 257000 822000 Vaasa Vaasan Ulataksi Oy 1.4.1975 3133000 45000 Vaasa Oy Rakennuskultti Ab 1.8.1988 29684000 1924000 Vanda Firesafe Finland Oy 1.7.1987 2909000 169000 Vantaa Fortaco Group Oy 15.12.2006   -11585000 Vantaa Kylmä-2000 Oy 3.2.2010 6201000 1160000 Vantaa LTU Asunnot Oy 1.1.2011 21565000 5170000 Vantaa Fitelnet Oy 1.7.2001 1557000 183000 Varkaus JPP-Service Oy 1.4.1998 529000 95000 Vasa Oy Ekman Systems Ab   2989000 300000 Vasa Wel-Mach Oy Ab 1.1.1979 5218000 189000 Vasa Haglöfs Oy 1.7.1997 1506000 291000 Ypäjä Aboa Magnet Oy 6.2.2004 7000 549000 Ähtäri Tankki Kiinteistöt Oy 1.2.2018 300000 241000          

Vuoden nuori yrittäjä -finalistit valittu – voittaja julki Get Together -juhlassa

10 toukokuu, 2019 - 10:32

Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on Suomen arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Valtakunnallinen Vuoden nuori yrittäjä julkistetaan Nuorten Yrittäjien Get Together -päätapahtumassa Kauhavan PowerParkissa 25.toukokuuta.

– Kilpailussa on edustettuna kunnianhimoisia ja aikaansaavia nuoria aikuisia. Todella inspiroivia yrittäjiä hienoilla kasvutarinoilla. On hienoa, että mukana on esimerkit omistajanvaihdoksesta ja kivijalkakaupan pitäjästä, Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai sanoo.

Manai kertoo, että jokainen finalisti on osannut laajentaa omaa toimintaa tehokkaasti, kannattavasti ja persoonallisesti.

– Jokainen kärkiviisikkomme yrittäjä työllistää myös muita ja tarjoaa korkealaatuisia tuotteita sekä palveluja kuluttajille. Näistä nuorista yrittäjistä on syytä olla ylpeä.

Viime vuoden kilpailun voittaja, Laten Koneen yrittäjä Lasse Saarenpää kertoo tittelin tuoneen paljon positiivista palautetta ja näkyvyyttä. Jo maakunnallinen kilpailu ja finaaliehdokkuus herättivät laajasti huomiota.

– Menestys tässä on antanut voimavaroja ja varmuutta itselle panostaa tulevaisuuteen. Itse kun ei aina osaa riittävästi arvostaa omaa työtään, niin tämä oli tosi tärkeä juttu.

Kilpailumenestys tuo Saarenpään mukaan yritykselle näkyvyyden lisäksi uskottavuutta.

– Se tuo tietynlaista luotettavuutta, joka varmasti näkyy ajan myötä myös bisneksessä.

Max Grönholmin valttina henkilökohtainen palvelu

Max Grönholm (28) perusti yrityksensä, Maxin Kalan, täysin kuluttajan näkökulmasta, erityisesti hieman pettyneen kuluttajan näkökulmasta. Yrittäjä päätti nostaa ”vanhat hyvät ajat” takaisin 2010-luvulle perustamalla kalakaupan modernilla twistillä.

Tärkeimpänä myyntivalttina Maxilla on kalatuotteiden tuoreus, asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen palvelu, ammattitaito keittiön omissa tuotteissa ja maustamisessa ja yrittäjän intohimoinen suhtautuminen ruoanlaittoon. Erityisen kannattavaa ja eettistä yrityksen toiminnasta tekee se, että hävikkiä ei synny.

Maxin Kalan ansiosta Kauklahteen, jota voidaan pitää pienenä kylämäisenä yhteisönä, tullaan ympäri pääkaupunkiseutua Herkkukadulle, jonka neljä Kauklahden ruoka-alan yrittäjää yhdessä ideoi. Maxin Kala työllistää yrittäjä mukaan lukien kolme henkilöä ympärivuotisesti ja lisäksi sesonkityöntekijöitä. Kasvua on näköpiirissä sen verran vahvasti, että lisärekrytointeja on tulossa.

Jarna Kaplas mullistaa ravintolamaailmaa

Erityisesti ravintola-alalla voi menestyä vain erottautumalla vahvasti. Jarna Kaplas (32) ravintolan omistaja, on kehittänyt täysin uudenlaisen ravintolakonseptin: merikonttiravintolan, jonka voi viedä paikkoihin, joihin kiinteät rakennukset eivät sovi. Konttiravintola Mortonissa suositaan paikallisten tuottajien raaka-aineita, jotka tekevät ravintolan burgereista erityisen maistuvia.

Konttiravintola Morton toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, kuinka pienestä maalaiskunnasta lähtenyt yritys voi nousta maanlaajuisesti tunnetuksi brändiksi. Sesonkiaikana Mortonissa työskentelee 50 työntekijää viidellä eri paikkakunnalla.

Johannes Karjula ymmärtää kokemusten päälle

Johannes Karjulan (31) yritys, Trustmary Group, etsii käsiinsä asiakkaansa asiakkaita, jotka kertovat vapaaehtoisesti omista kokemuksistaan ja tuottaa niistä sisällöt eri muodoissa. Yrityksen tehtävänä on auttaa asiakkaita tekemään parempia ostopäätöksiä aitojen todennettujen asiakaskokemusten perusteella. Uniikki konsepti tarinoiden ja tutkimusten tuottamiseen on herättänyt mielenkiintoa, sillä yritys on toiminut muutamassa vuodessa jo yli 900 asiakasyrityksen kanssa, ja uusia videoita syntyy viikossa yli 20 kappaletta.

Videotuotannon lisäksi Trustmary on kehittänyt verkkopalvelun jatkuvaan palautteen keräämiseen, suosittelijoiden löytämiseen ja keveiden suositusten julkaisuun. Työntekijöitä on 40.

Tiina ja Mikko Kohonen jatkavat sukutilaa

Tiina ja Mikko Kohonen (30 ja 33) jatkavat 1930-luvulta saakka perustettua Vierulan tilaa Mäntyharjulla. Tilan päätuotteita ovat marjat ja kesävihannekset, pakastekuivatut marjat, mansikkakuohujuomat ja glögit. Tilalla vallitsee monipuolinen ja laaja tuotevalikoima, jolla asiakkaita voidaan palvella kokonaisvaltaisesti.

Yrittäjät ovat tuoneet 25 suoraa jakelusopimusta lähialueen pieniin ja suuriin kauppoihin. Yritys toimittaa kaikki tuotteensa omatoimisesti suoraan kauppoihin eikä käytä tukkua taaten jokaisen tuotteen laadukkuuden. Tilan tuotteiden laadusta kertovat myös monien vuosikymmenten mittaiset asiakassuhteet.

Vierulan tilan yrittäjät ovat jatkuvasti kehittäneet uusia tuotantotapoja ja tuotteita ja siten tuoneet pienelle markkina-alueelle lisää elinvoimaa. Työpaikan se tarjoaa 45 työntekijälle.

Arttu Muukkonen satsaa laatuun

Arttu Muukkonen (34) on Suomen parhaan paahtimon (2018), Lehmus Roasteryn, toinen ylpeä omistaja. Erikoiskahviala on perinteisesti keskittynyt puhuttelemaan vain kahviharrastajia, mutta Lehmus Roastery on suunnannut viestinsä tavallisille ihmisille, jotka juovat kahvia ja haluavat juoda samaa kahvia. Yritys on rohkeasti investoinut uusiin tuotantolaitteisiin, jotka automatisoivat tuotantoa ja toimintoja, jotta kasvu on mahdollistunut. Paahtimolle on palkattu työntekijöitä samaa tahtia, kun tuotanto on kasvanut.

Kouluttaminen, kansainvälisissä tapahtumissa käyminen ja jatkuva oppiminen ovat yrityksen perustoimia, joilla se pysyy kansainvälisen kehityksen eturintamassa. Paahtimo työllistää omistajien lisäksi yhdeksän työntekijää.

Lehmus Roasteryn ilsäksi Muukkosella on myös muita yrityksiä.

Kisaan lähes 400 ehdotusta

Finalistit valittiin Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen järjestämien alkukilpailujen 17 voittajan joukosta. Alkukilpailuihin ehdokkaita jättivät Suomen Yrittäjien paikallisyhdistykset sekä jäsenyrittäjät. Paikallisyhdistykset hyödynsivät ehdokasasettelussaan viime syksynä kansalaisilta kerättyjä ilmiantoja, joita tuli lähes 400.

Vuoden nuori yrittäjä palkitaan 20 000 eurolla, toiseksi sijoittunut 7 000 eurolla ja kolmas 3 000 eurolla. Palkintorahat mahdollistaa Yksityisyrittäjäinsäätiö. Muut finalistit saavat sarjayrittäjä Kim Väisäsen mentorikseen.

Vuoden nuoren yrittäjän valitsee raati, johon kuuluvat viime vuoden kilpailun voittaja, yrittäjä Lasse Saarenpää, yrittäjä Kim Väisänen, SGN Groupin ja Yksityisyrittäjäinsäätiön Sam Nieminen ja Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko.

Nuoret yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien strategisista painopisteistä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Tapio Auvinen

Kela hylkäsi vammautuneen Pekka Hyysalon hakemuksen fysioterapiasta – "Toivon voivani kuntoutua vielä paljon"

10 toukokuu, 2019 - 08:00

Urheilija Pekka Hyysalo vastaa puhelimeen aamulla yhdeksältä, sillä kymmeneltä pitää olla jo treeneissä. Ohjelmassa on ainakin karhunkävelyä, mutta fyysinen harjoittelu vaihtelee päivittäin.

Nyt 28-vuotias Hyysalo loukkaantui 19-vuotiaana, kun freeski-hypyn alastulo epäonnistui ja Hyysalon pääosui pahasti rinteeseen, ja onnettomuudesta koitui vakava aivovamma.

Ennusteet eivät onnettomuuden jälkeen olleet hyvät, mutta Hyysaloa ne eivät pidätelleet. Hän on toipunut jaloilleen siinä määrin, että hänen nimissään on juostu jo viidessä Fight Back -juoksutapahtumassa, ja Hyysalo on ollut mukana juoksemassa. 

Fight Back on Hyysalon yritys, josta on tullut oma brändinsä.

Hyysalo treenaa ja kuntouttaa itseään, mutta Kela ei sitä enää tue. Hyysalo ei ole saanut avo- tai laitoskuntoutusterapiaa enää neljään vuoteen, mutta nyt hän haki kuntoutusta fysioterapiaan.

Kela katsoi, että Hyysalo ei enää hyödy fysioterapiasta.

– Luin tänään viestin Kelalta, jossa minun todettiin olevan niin hyvässä kunnossa, ettei Kela tahdo enää myöntää kuntoutusta minulle. Viesti sai minut miettimään tulevaisuuttani ja sitä, olenko tehnyt väärin panostaessani kuntoutumiseen täysillä. Tiedän, etten ole ainut joka on päässyt vammansa jälkeen tasolle, jossa selviän arjen perustoiminnoista. Tiedän voivani kuntoutua vielä paljon ja olen valmis töihin. Onko mielestänne oikein lopettaa kaltaisteni motivoituneiden henkilöiden kuntoutus, Hyysalo kirjoittaa blogissaan.

Hyssalo kertoo kirjoittaneensa Kelan päätöksestä siksi, että tietää monien olevan samassa tilanteessa. Hyysalo jatkaa kuntoutustaan omin avuin, mutta osa jää Hyysalon mukaan sohvalle makaamaan, koska kuntoutusta ei makseta.

– Minulla on mahdollisuudet kuntouttaa itseäni ilman Kelan tukea. Todennäköisesti Turun kaupunki tulee apuun, ja saan tukea Fight Backin kautta. Oikeasti iso ongelma on se, mitä päätökset tekevät muille, Hyysalo sanoo.

– Olen paitsi yrittäjä varsin ainutlaatuisessa työssä, myös valmis tekemään lähes mitä tahansa parantuakseni. Totuus on, etten aio lopettaa taisteluani, vaikka Kela lopettaisi auttamiseni. Olen sinnikäs, enkä aio luovuttaa, Hyysalo kirjoittaa blogissaan.

Hyysalo uskoo voivansa kuntoutua vielä paljon, ja toistaiseksi hän tietää, mitä tehdä. Mutta entä sitten, jos hommat eivät enää sujuisikaan? Se pelottaa.

Hänestä koko systeemi vaikuttaa kierolta, sillä kun on tehnyt paljon työtä kuntoutumisen eteen, ei enää saa tukea. Työnteosta ei palkita, vaan lääkärille pitäisi esittää huonompikuntoista kuin todellisuudessa on.

Tarina elättää yrittäjää

Hyysalon yritys Fight Back PH Oy syntyi vuonna 2013 tukemaan päävamman saaneita ja muita haastavissa elämäntilanteissa olevia välittämällä positiivisuutta, toivoa ja periksiantamattomuutta. Yritys myy vaatteita ja urheiluvälineitä sekä blue tooth -kuulokkeita, ja Hyysalo tekee yrityksen kautta keskimäärin 5-10 puhujakeikkaa jakaen elämäntarinaansa, mikä on Hyysalon pääasiallinen ammatti tällä hetkellä.

Uusiakin suunnitelmia on, mutta niistä Hyysalo ei vielä kerro.

– Minulla on monia ajatuksia, mutta saa nähdä, mikä niistä ottaa tulta alleen. Tiedossa ei ole mitään radikaaleja harppauksia, Hyysalo kertoo.

Hyysalon yritys teki 324 000 euron liikevaihdon vuonna 2017 ja 49 000 euron tuloksen. Vuosi 2018 oli myös menestyksekäs, mutta siitä Hyysalolla ei vielä ole antaa tarkkoja lukuja.

– Teimme vaatemalliston Jack & Jonesin kanssa, joten viime vuosi oli tosi hyvä. Tänä vuonna toiminta koostuu vain omasta myynnistä ja esiintymisistä.

Mieti miksi kannattaa jatkaa

Hyysalo on profiloitunut positiivisuuden ruumiillistumana. Hänelläkin on kuitenkin päiviä, kun ei jaksa eikä huvita.

– Silloin ratkaisee se, miten tilanteeseen suhtautuu. Ensin kannattaa vetää syvään henkeä ja miettiä, mitä tekee ja miksi tekee. Minä pystyn rationaalisesti perustella nopeasti, miksi ei kannata heittää päivää hukkaan, vaan tehdä jotain kivaa tai hyödyllistä, hän sanoo.

Hyysalokin painii työn ja vapaa-ajan, eli treenin, välisen tasapainottelun kanssa. Onneksi treeniä voi tehdä oman kehon painolla missä vaan, eikä kummoisia laitteita tarvita.

– Käytämme yleensä Scandic-hotelleja, ja niissä on kuntosalit. Käytän hyväkseni myös hotellin pitkiä käytäviä ja kuljen siellä karhuna ja ankkana. Kyllä ihmiset ovat usein ihmeissään, mitä tuo touhuaa ja onko kaikki kunnossa. Yleensä vastaan leveällä hymyllä, että kaikki on ok, Hyysalo kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

INEZ Median takana kovan luokan tv-pomo – houkuttelee nuoria somevaikuttajien tekemällä sisällöllä

9 toukokuu, 2019 - 16:11

Paitsi televisiossa kanavapaikalla 19, INEZ näkyy myös verkkosivuillaan ja Youtube-kanavallaan. Kyseessä on tavallisesta tv-kanavasta poikkeava konsepti, jossa hyödynnetään somevaikuttajien suunnittelemaa sisältöä.

Kanavan taustalta löytyy yli 300 vaikuttajan verkosto, joiden yhteenlaskettu seuraajamäärä sosiaalisissa kanavissa on yli 4 miljoonaa. INEZ tavoittelee 15-25 -vuotiaita kaupunkilaisnuoria.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on perustajajäsen Heikki Rotko, jolla on vahva kokemus tv-alalta. Rotko työskenteli MTV Oy:n toimitusjohtajana vuosina 2012-2015. Rotko oli käynnistämässä MTV3-kanavaa vuonna 1992 ja toimi MTV Oy:n myyntijohtajana vuoteen 1997 asti.

Rotko kertoo yhtiön tiedotteessa, että INEZ on Suomen ensimmäinen Social TV -kanava. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että sisällöt ovat pitkälti somevaikuttajien käsialaa. Samalla annetaan näkyvyyttä brändeille. Yleisöstä tavoitellaan yhteisöä.

– INEZin malli on maailmankin mittakaavassa täysin ainutlaatuinen, Rotko sanoo.

Kovin panostus iltapäivään

Ohjelmavirrassaan INEZ hyödyntää myös katsojien lähettämiä videoita. Ohjelmasisällöt vaihtelevat nopeasti, aivan kuin sosiaalisessa mediassakin. Kanavajohtajana toimii niin ikään perustajajäsen Miika Suvanto.

Kanava satsaa etenkin iltapäivään. Kello 15 ja 18 välillä esitetään Famestream-livelähetys, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita liittyen musiikkiin, peleihin, ilmiöihin sekä some-maailman uutisiin.

Ennen aloittamistaan INEZ teki pilotin, joka oli onnistunut. Nuoret lisäsivät tv:n katselua, kun sisältö oli heitä kiinnostavaa.

INEZin tavoitteena on nousta Euroopan tärkeimmäksi nuoren yleisön trendien lähteeksi vuoteen 2023 mennessä, tiedotteessa kerrotaan.

Yhtiö on saanut tuekseen nimekkäitä sijoittajia, muun muassa Ari Lahden, Ari Tolppasen, Heikki Vienolan, Markku Kaloniemen ja Ilkka Perheentuvan.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Neljä kaverusta päätti suunnitella oman rannekellon – erottuu joukosta poronnahalla

9 toukokuu, 2019 - 15:02

Vuonna 2017 perustettu Turhat Oy suunnittelee ja tuottaa Rohje-rannekelloja, joiden ideana on yhdistää laadukas kello luonteenomaisiin suomalaisiin tunnusmerkkeihin. Ensimmäinen malli Rohje Adventurister julkaistiin tänä talvena.

Erikoista yrityksessä on se, että sen kaikki neljä perustajaa työskentelevät eri kaupungeissa. Rannekellon suunnittelu tehtiin etänä Turusta, Tampereelta, Helsingistä ja Jyväskylästä.

Alun perin perustajajäsenet Henry Wilén, Arno Ranta-aho, Ville Karjalainen ja Antti Heikkinen ovat kotoisin Muuramesta. Kaverukset olivart ystävystyneet peruskoulun ensimmäisillä luokilla ja sittemmin matkustelleet yhdessä Euroopassa.

Rohje-kellot suunniteltiin reilun vuoden työn tuloksena viikoittaisten videopuheluiden avulla. Jokainen toi omia ideoita ja toiveita esille, joiden pohjalta kello suunniteltiin ja piirrettiin. Kukin osakkaista on ottanut vastuulleen jonkin osa-alueen kellon suunnittelusta. Heikkinen vastaa kellojen logistiikasta, Wilen ja Karjalainen myynnistä ja markkinoinnista ja Ranta-aho on Rohjeen verkkokaupan toteutuksen takana. Yhteydenpito hoidetaan enimmäkseen Skype-puheluilla.

– Verkossa toteutettavaa liiketoimintaa on mahdollista tehdä täysin etänä, mutta meillä jokaisen oma mielenkiinto ja porukan tietotaito eri osa-alueilta on ollut ratkaisevassa roolissa Rohjeen onnistumisessa. Kukaan ei yksin osaisi kaikkea, Wilén kertoo.

Miehet pyrkivät tapaamaan toisensa kerran kuukaudessa.

Ranneke poronnahasta

Kellon erikoisuuksia ovat kaksoisaika, joka helpottaa etenkin aktiivisen matkailijan elämää. Suomalaisuudesta kertoo kellon ranneke, joka tehtiin suomalaisesta poronnahasta käsityönä.

Suomalaisten kelloharrastajien ylläpitämällä verkkosivustolla Rohje on saanut lupaavan vastaanoton. Kello ei kilpaile käsityönä tehtävien kellojen markkinoilla, mutta miellyttää silti muotikellojen ystäviä.

"Käytön kannalta on mukavaa, että kello on verrattaen ohut – vain 8,2 mm. Tavanomaisiin automaattikelloihin tottuneelle se tuntuu siten huomaamattomalta ranteessa. Kello toimitetaan metallisisen mesh-rannekkeen kanssa, mutta muutaman kympin lisähintaan siihen saa myös Suomessa käsin tehdyn poronnahkaisen rannekkeen", sivustolla kirjoitetaan.

Kellon saa omakseen reilulla 200 eurolla. Kelloharrastajat.fin mukaan edullinen hinta näkyy viimeistelyssä, mutta ei haittaa peruskäyttäjää.

Adventuristerin mukana toimitetaan työkalu rannekkeen vaihtoa ja toisen aikavyöhykkeen säätämistä varten.

Rohje-kelloja myydään tuotemerkin omassa verkkokaupasta ja Jyväskylän Yliopistonkadun Koto Design myymälässä.

Kuva: Turhat Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sivut