Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 40 min sitten

EU-vierailu avasi yrittäjän silmät – ”Nyt ymmärrän, mistä päätetään Brysselissä ja mistä Suomessa”

2 toukokuu, 2019 - 14:00

Sonkajärven Jyrkän kylällä käy kevätkuhina, sillä Henri Jauhiaisen ravintola- ja matkailuyritys Ruukin Tupa on avaamassa ovensa kesäksi. Kaksi uutta hyvin varusteltua majoitusmökkiä odottavat matkailijoita, jotka tulevat jylhän kauniiseen Jyrkän kylään useimmiten kalastus- tai luontoharrastusten vuoksi.

Kymmenvuotias JJ-Service Oy on lisäksi osakkaana ympäri vuoden auki olevassa ravintolassa Sonkajärven kirkonkylällä. Yrittäjän visioissa myös Jyrkän kylällä yövytään ja matkaillaan tulevaisuudessa talvisinkin.

Yrittäjä Henri Jauhiainen haki ja sai laajennushankkeelleen tukea Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta. Ilman EU:n tukea laajennushanke olisi jäänyt toteutumatta. Avustuksen osuus investoinnista oli noin 170 000 euroa, josta EU:n osuus oli noin 72 000 euroa.

– Tämä ratkaisi hankkeen, sillä ilman avustusta muun rahoituksen saaminen olisi tyrehtynyt ja investointi olisi jäänyt toteuttamatta, Jauhiainen sanoo.

EU:sta tulevat isot raamit

Sonkajärven Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Jauhiainen on muutenkin päässyt tarkistamaan käsityksiään EU:sta. Suomen Yrittäjien Vaikuttaja3-koulutukseen liittynyt Brysselin-reissu avasi silmiä monin tavoin.

– EU-tasoiseen lainsäädäntöön tutustumisesta oli paljon hyötyä. Nyt ymmärrän paremmin, mistä päätetään Brysselissä ja mistä Suomessa, Jauhiainen sanoo.

Hänelle oli uutta esimerkiksi se, että EU:ssa säädetty laki tai normi on usein vain raami, jota kukin jäsenmaa ”kuorruttaa” omilla vivahteillaan. Siksi normit voivat olla loppujen lopuksi melko erilaiset eri jäsenmaissa.

– Suomi on tässä kuorruttamisessa aika hyvä, joten meillä normit ovat usein tiukemmat kuin muissa EU-maissa, Jauhiainen sanoo.

Matkailu- ja ravintolayrittäjä toivoo esimerkiksi alkoholilainsäädännön väljentyvän.

Vaaliuurnille kannattaa mennä

Brysselin-vierailun jälkeen Jauhiainen on alkanut ajatella, että EU-vaalit ovat jopa tärkeämmät kuin Suomen eduskuntavaalit, sillä reilusti yli puolet keskeisestä lainsäädännöstä on Euroopalle yhteistä.

– Erityisesti yrittäjien kannattaisi tutkia ehdolla olevia vaihtoehtoja ja äänestää mepeiksi sellaisia ihmisiä, jotka ovat yrittäjien asialla – jopa puoluerajojen yli. Äänestäkää siis, tämä on tärkeä paikka! hän kehottaa.

toimitus (at) yrittajat.fi

 

 

Facebookiin iso uudistus: Ei suosi enää ensisijaisesti kavereita

2 toukokuu, 2019 - 12:23

Facebook kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan vapun alla F8-konferenssissa Yhdysvaltojen San Joséssa. Yrityksen mukaan kyseessä on sen suurin uudistus viiteen vuoteen.

Maailman suosituin yhteisöpalvelu uudistuu ulkoisesti, mutta tärkein uudistus koskee ryhmien korostamista kavereiden edelle.

Kun uudistus toteutuu, ryhmille luodaan oma välilehti, jossa käyttäjän kaikkien ryhmien sisältö kootaan samaan paikkaan. Näin ollen eri ryhmien hallinnointi ja käyttö helpottuu.

Tämän lisäksi Facebook aikoo helpottaa uusien ryhmien löytämistä ja ehdottaa käyttäjälle sopivia ryhmiä. Mielenkiintoinen uudistus on se, että työnhakuryhmät saavat oman kaavakeosion. Peliryhmiin sen sijaan lisätään chat-keskustelu. Facebook siis lisää toimintoja eri ryhmiin sen mukaan, millainen toiminto sen mielestä parhaiten tukee ryhmän sisäistä toimintaa.

Tulossa on uudistuksia myös parinhakuun. Facebook käynnistää Dating-ominaisuuden, jonka tarkoituksena on haastaa suositut deittisovellukset. Lisäksi tarjolla tulee toiminnallisuus, jolla pyritään helpottamaan uusiin ihmisiin tutustumista.

Marketplace-kauppapaikan ostoksia voi uudistuksen myötä jatkossa maksaa Facebook-sovelluksen sisällä.

Uudistukset ilmestyvät käyttäjille asteittain lähiaikoina.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen 

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Lähes joka viides eurovaaliehdokas on yrittäjä – puoluetausta voi yllättää

2 toukokuu, 2019 - 10:58

Sunnuntaina 26. toukokuuta järjestettävissä eurovaaleissa on ehdolla kymmeniä yrittäjiä. Vaalien 269 ehdokkaasta yrittäjiä on 19 prosenttia eli kaikkiaan 51. Suomen Yrittäjien jäsenyritysten yrittäjiä on ehdolla 24 kappaletta.​

Ehkä hieman yllättäen eniten yrittäjäehdokkaita on Seitsemän Tähden Liikkeellä, jonka listoilla heitä on yhdeksän. Liikkeen kaikista ehdokkaista 45 prosenttia on yrittäjätaustaisia.

Toiseksi eniten yrittäjäehdokkaita on Kokoomuksella, yhteensä kuusi. Perussuomalaisilla ja vihreillä on molemmilla viisi yrittäjäehdokasta. Eduskuntavaalien voittajalla SDP:llä määrä on kaksi.

"EU avaa mittavat kotimarkkinat"

Suomen Yrittäjien Kestävän kasvun Eurooppa -vaaliohjelmassa painotetaan muun muassa sisämarkkinasääntöjen avaamista ja pk-yritysten kasvumahdollisuuksia sekä työllistämisen helpottamista EU-alueella.

– Eurooppa on yrityksille ja yrittäjille erittäin tärkeä, sillä EU avaa suomalaisyrityksille lähes 500 miljoonan kuluttajan kotimarkkinat, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäisen mukaan EU ohjaa laajalti yrityksiin vaikuttavaa sääntelyä.

– Siksi on olennaista, että EU-vaaleissa valitaan parlamentaarikkoja, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä.

Suomen Yrittäjät vaikuttaa Euroopan unionin asioihin sekä Suomessa että Brysselissä, ja 115 000 jäsentämme tekevät meistä eurooppalaisittain ison elinkeinoelämän järjestön.

EU:ssa toimii yli 24 miljoonaa yritystä. Niistä 94 prosenttia työllistää alle 10 työntekijää. Yksinyrittäjien merkitys on suuri, sillä he muodostavat 61 prosenttia kaikista EU-alueen yrityksistä.

Suomalaisyritysten viennistä noin 60 prosenttia suuntautuu muihin EU-maihin ja tuonnista 73 prosenttia tulee EU-alueen sisältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Voiko työtön muuttua yrittäjäksi yhden palkkion perusteella?

2 toukokuu, 2019 - 08:49

Toimittaja-kirjailija Tuomas Muraja osallistui perustulokokeiluun ja kirjoitti kirjan siitä. Häntä pyydettiin kirjoittamaan aiheesta kolumni Kelan Sosiaalivakuutus-lehteen.

– Tämän tekstin takia Kela pitää minua yrittäjänä, vaikka pyysi minua kirjoittamaan heidän omaan lehteensä työttömän arjesta. Odotan TE-palveluilta toista kuukautta uutta työvoimapoliittista lausuntoa, jonka jälkeen Kela miettii kuukauden, olenko oikeutettu tukiin, koska sain kirjoituspalkkion eli 400 euroa maaliskuussa, Tuomas Muraja kirjoittaa Facebookissa.

Kun työtön saa tuloja ja hän ilmoittaa niistä, Kelalta lähtee automaattisesti pyyntö TE-palveluille tehdä uudelleen työvoimapoliittinen lausunto henkilön tilanteesta. Muraja katsotaan nyt yrittäjäksi, ennen kuin uusi lausunto tulee.

– Sinänsä siinä ei ole mitään outoa, mutta tilanne kuulostaa vain hassulta. Kela on pyytänyt minulta lehteensä juttuja, joista kaksi on julkaistu, ja olen saanut niistä palkkiot, sekä olen ilmoittanut, kun ne ovat tililleni tulleet, Tuomas Muraja kertoi MTV Uutisille.

”Ei yksi kolumni tee päätoimiseksi yrittäjäksi”

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa, että lainsäädäntö tuntee vain kaksi tapaa tehdä ansiotyötä virkasuhteen ulkopuolella: työntekijä ja yrittäjä.

– Kyse on siitä miten lainsäädäntöä sovelletaan. Jos teet palkkatyötä, mutta et ole työsuhteessa, niin sinut tulkitaan yrittäjäksi, Hellstén toteaa.

– Työttömyysturvan pitäisi mennä vain jos yrittäjyys on päätoimista. Yksi kolumni ei ole päätoimista yrittäjyyttä, Harri Hellstén painottaa.

– Ongelma tässä on se, miten TE-toimistoissa osataan tulkita yrittäjyyttä ja sitä kuka on päätoiminen yrittäjä. Eksakteja rajoja kun ei ole.

Yrittäjyys voidaan katsoa sivutoimiseksi, jos se ei estä kokoaikatyön vastaanottamista ja ainakin silloin, jos vähintään kuuden kuukauden ajan yritystoiminnan rinnalla tekee päätoimenaan palkkatyötä tai opiskelee.

Paljon byrokratiaa

Tuomas Muraja harmittelee byrokratiaa eli jatkuvia työvoimapoliittisia lausuntoja.

Hän kirjoittaa kolumnissaan, että työttömyysturvajärjestelmä tunnistaa huonosti itsensä työllistävät ihmiset. Murajan mukaan perustulo vapauttaisi näiden ihmisten energiaa byrokratiaväännöistä, estäisi putoamasta tyhjän päälle ja tasapainottaisi taloutta.

– Olen milloin yrittäjä, milloin pätkätyöllistynyt, milloin apurahan saaja. On mahdollista, että en siltikään täytä kolumneillani ja lehtijutuillani työttömyysturvan aktiivimallin kriteerejä. En tee töitä tarpeeksi monta tuntia, eikä kirjojen kirjoittaminen ole oikeaa työtä vaan harrastus, Muraja kirjoitti Sosiaalivakuutus-lehdessä.

– Niinä väliaikoina, kun en saa palkkioita, tai ne maksetaan myöhässä, haen tietenkin työttömyysetuutta. Niiden etujen saaminen nyt venyy sen takia, että odotan taas uutta työvoimapoliittista lausuntoa, joka katsoisi, että en ole yrittäjä, Tuomas Muraja toteaa.

– Seuraavan etuuden saatan saada ennen juhannusta”, Tuomas Muraja arvelee Facebook-kirjoituksessaan.

Suomen Yrittäjien Harri Hellstén ymmärtää Murajan tuskastumisen ja huolen.

– Olisi parempi, että yrittäjyyden arviointi siirretään maksajalle eli Kelalle tai työttömyyskassalle. Maksajalla on yleensä parempi käsitys tuen hakijan yritystoiminnan tilanteesta kuin TE-toimistolla, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén toteaa.

Lue Tuomas Murajan kolumni täältä

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Mitä yksinyrittäjälle kuuluu? Se selviää kesäkuussa – Jaksaminen ja oma hyvinvointi askarruttavat: "Opettelin sanomaan ei"

30 huhtikuu, 2019 - 13:10

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkysely toimitetaan ensi viikon maanantaina kaikkiaan 13 000:lle sellaiselle jäsenelle, jotka ovat antaneet suostumuksensa tutkimuskäyttöön. Verkkokysely on käynnissä kahden viikon ajan ja tulosten odotetaan valmistuvan kesäkuun aikana. Kysely on toteutettu kolmen vuoden välein, edellisen kerran vuonna 2016.

Tällä kertaa kysymyspatteristo on aikaisempia vuosia laajempi.

– Osa kysymyksistä on samoja kuin aikaisemmin ihan sen takia, että näemme miten vastaukset ovat muuttuneet vuosien varrella. Uudet kysymysteemat liittyvät hyvinvointiin, jaksamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen. Taloudesta kysellään aikaisempaa laajemmin etenkin liittyen varautumiseen vanhuudenpäiviin, Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi kertoo.

Hyvinvointi on Hämeenniemen mukaan nostettu esille, koska sen tärkeys tunnustetaan myös yksinyrittäjien keskuudessa. Yhä useampi on noteerannut oman jaksamisen merkityksen yritystoiminnalleen.

– Yrittäjyys on 100-prosenttisesti kiinni yrittäjästä itsestään. Tärkein voimavara on silloin hyvinvointi ja jaksaminen. Sen takia on tärkeä saada tietoa siitä, miten yksinyrittäjät jaksavat, miten he käyttävät lomia ja mikä on tavanomainen työtuntimäärä.

Pienet ansiot herättivät huomiota

Edellisessä yksinyrittäjäkyselyssä nousi esiin tulojen vähäisyys. Noin puolet yksinyrittäjistä ilmoitti tienaavansa alle 2000 euroa kuukaudessa.

– Tärkeitä esiin nousseita teemoja olivat tuolloin myös yrittäjien kasvuhalukkuus ja koulutustason nouseminen. Niin sanottu asiantuntijayrittäjyys on lisääntynyt. Ja vaikka moni pyörittää yritystään yksin, niin tukena on usein muita yrittäjiä, Hämeenniemi korostaa.

Perhevapaa on niin ikään otettu teemaksi uuteen kyselyyn.

– Yksinyrittäjällä perheen ja yrittäjyyden yhteensovittaminen on erityisen vaikeaa, koska yrittäjän on vaikea saada itselleen sijaista. Olisi tärkeää, että asia saadaan tarvittaessa jotenkin järjestettyä. Seuraavan hallituksen yksi tärkeimpiä uudistuksia liittyy nimenomaan perhevapaisiin, Hämeenniemi muistuttaa.

"Opettelin ei-sanan sanomista"

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmää vetävä Teija Uitto-Kohonen tunnustaa yksinyrittäjän haasteet.

– Yksinyrittäjä vastaa yksin kaikesta. Tuli eteen mikä tahansa haastava tilanne, olet itse se, joka vastaa päätöksistä ja hoitaa ongelmatilanteet, Vimpelissä parturi-kampaamoa pyörittävä Uitto-Kohonen kertoo.

– Jos yrittäjä itse tai hänen perheenjäsenensä sairastuu, vastuuta ei voi luovuttaa kenellekään muulle. Jos en pääse töihin, ilmoitan asiakkaille, että aika on peruttu. Sen jälkeen sairastetaan mikä voidaan ja mennään jatkamaan hommia.

Uitto-Kohonen ei ole tällä hetkellä päätoiminen yrittäjä vaan tekee projektiluontoisesti töitä Vimpelin kunnalle.

– Kun olin päätoiminen, pyrin huolehtimaan jaksamisestani pitämällä työviikon pääsääntöisesti viisipäiväisenä. Pyrin pitämään jonkin verran lomaa ja opettelin ei-sanan sanomista. Niin sain itselleni enemmän vapaa-aikaa, hän kertoo.

Yrittäjäkilpailu palkitsee yksinyrittäjän

Eilen maanantaina avattiin mahdollisuus ilmiantaa ehdokas valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon saajaksi. Hämeenniemi on tyytyväinen kampanjan aloitukseen.

– Mielenkiinnolla odotan, millainen määrä hakemuksia saadaan kasaan. Ensimmäinen tuli eilen iltapäivällä noin viisi tuntia ilmoituskampanjan avaamisen jälkeen.

Ehdotuksia metsästetään kesäkuun 17. päivään asti. Lopullisen valinnan tekee valtakunnallinen yrittäjäpalkintolautakunta elokuussa.

Voittaja palkitaan valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Lahdessa lokakuussa. Palkinnon arvo on 5000 euroa. Sen lisäksi voittaja saa itselleen yrittäjäpatsaan. Valinnan tarkoituksena on nostaa yksinyrittäjien arvostusta Suomessa.

Kuva: Juha Harju

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

10 vinkkiä: Näin estät identiteettivarkauden

30 huhtikuu, 2019 - 11:01

Asiakastieto Group varoittaa identiteettivarkauksien määrän kasvusta. Identiteettivarkaus tuli rikoslain piiriin syksyllä 2015 ja asiaan liittyvien rikosilmoitusten määrä on siitä lähtien kasvanut. Vuonna 2016 ilmoituksia tehtiin yhteensä noin 3 400, vuonna 2017 lähes 4 000 ja vuonna 2018 noin 3 900 kappaletta.

Alkuvuosi 2019 ennakoi selvää identiteettivarkauksien kasvua , sillä tammi–maaliskuun aikana rikosilmoituksia on kertynyt 1 176. Identiteettivarkaudesta seuraa sakkorangaistus.

Yksittäinen kuluttaja huomaa identiteettivarkauden yleensä silloin, kun postilaatikkoon tai sähköpostiin alkaa tulvia laskuja eri verkkokaupoista. Joku on saanut tietoonsa henkilötunnuksen ja sitä hyväksikäyttäen tilaa tavaraa laskulle.

– Uhri voi joutua itse maksamaan useita aiheettomia laskuja tai selvittelemään, kuka ne maksaa. Pahimmillaan ihminen uupuu kuormitukseen ja luottotiedot voivat mennä. Mainehaitta on myös mahdollinen seuraus, toteaa poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Asiakastieto Groupin tiedotteessa.

Yritykset voivat joutua tilauspetosten kohteeksi, joita tehdään väärien henkilötietojen perusteella tai tarkoitusta varten perustettujen tai jopa kaapattujen firmojen nimissä. Laskuja myös väärennetään.

Jotta oman yrityksesi tiedot eivät joudu kaapatuiksi, kannattaa siirtyä käyttämään PRH:n sähköistä ilmoitusta ja sähköpostivaroitusta.

10 vinkkiä identiteettivarkauden ehkäisyyn

1. Tuhoa arkaluontoiset paperit repimällä, silppuamalla tai polttamalla.

2. Suosi nettiasiointia ja paikan päällä käymistä, jolloin yritys voi tunnistaa sinut luotettavasti.

3. Jaa vain hyvin harkitusti netissä henkilötietojasi, kuten henkilötunnusta ja osoitetta.

4. Pidä huolta lompakostasi sekä ajokortista ja Kela-kortista.

5. Hanki lukollinen postilaatikko.

6. Ota käyttöön nettipalveluissa kaksivaiheinen tunnistus älypuhelimen avulla.

7. Googleta omat tietosi säännöllisesti ja tarkista, ettei niitä löydy asiattomista yhteyksistä.

8. Käytä verkkokaupoissa muita maksutapoja kuin laskutus yhdistettynä henkilötunnuksen antamiseen.

9. Reagoi nopeasti, jos saat aiheettoman laskun.

10. Seuraa omia luottotietojasi.

 

Vinkit antoivat poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

KATSO MYÖS yrittajat.fi:ssä aiemmin julkaistut jutut identiteettivarkauksista ja tilauspetoksista (linkit alla).

toimitus@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

Marketista Arkadianmäelle – ”Ei varmaan montaa kansanedustajaa näe kassalla töissä”

29 huhtikuu, 2019 - 14:43

Mikko Lundénin kahdessa työssä on yllättävänkin paljon samaa. Sekä K-kauppiaana että kansanedustajana on tärkeä jutella ihmisten kanssa ja kuunnella heidän toiveitaan. Molemmissa töissä Lundén haluaa korostaa myös suomalaisen ruuan ja työn tärkeyttä.

K-Market Someron kauppias valittiin huhtikuun vaaleissa eduskuntaan 4500 äänellä perussuomalaisten listoilta.

– Ensimmäinen työpäivä oli aikamoinen kokemus, Arkadianmäki on upea paikka.

Lundén aikoo silti työskennellä edelleen myös kaupassa lähinnä viikonloppuisin.

– Ei varmaan montaa kansanedustajaa näe kassalla töissä. On tärkeätä jutella ihmisten kanssa ja pyrkiä toteuttamaan heidän toiveitaan. Viihdyn kaikkien kanssa.

Pääteemana Lundénilla oli vaaleissa suomalaisen ruuan arvostus. Ennen yrittäjyyttä hän työskenteli kaupassa muun muassa lihatiskillä. Omassa kaupassaan hän sanoo myyvänsä vain kotimaista lihaa.

– Kyllä tuottajahinnat huolestuttavat ja miten suomalaisen maatalouden käy. Aihe on täällä maatalouspitäjässä tärkeä.

Lundénin vuosi on ollut vaiheikas, sillä hän tuli valituksi kauppiaaksi Somerolle viime kesänä. Viime vuoden puolella syntyi perheen neljäs lapsi, ja huhtikuussa oli edessä kansanedustajan työ.

Kauppiasyrittäjyyden, kansanedustajuuden ja neljän lapsen vanhemmuuden yhdistäminen vaatii suunnitelmallista ajankäyttöä. Lundén aikoo pendelöidä kotoaan Salosta junalla päivittäin Helsinkiin, sillä junassa on mahdollisuus tehdä myös töitä.

Kauppias luottaa täysin osaavaan viiden hengen myymälätiimiinsä. Myös vaimo aloittaa työt kaupassa vauvan hieman kasvettua.

– Perhe menee kuitenkin kaiken edelle. Uskon, että pystyn kaikki sovittamaan yhteen.

Jostain Lundén aikoo nipistää aikaa myös punttisalilla käymiseen ja penkkiurheiluun.

– Niistä saa energiaa työntekoon. Olen armoton TPS:n ja Chelsean kannattaja.


Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Ilkka Ärrälä

 

Tilitoimistoyrittäjä: EU-tietämys on tarpeellisempaa kuin derivointi

29 huhtikuu, 2019 - 12:44

Mikroyritysten kirjanpitoa ja taloudellista neuvontaa tarjoavan helsinkiläisen KT Kirjanpito Oy:n toinen osakas Outi Aalto korostaa EU:n vaikuttavan pienyrittäjän elämään hurjan paljon.

– Harva kuitenkaan ymmärtää kaikkia sen tuomia myönteisiä asioita, joita ovat esimerkiksi vakaus, ennakoitavuus, turvallisuus ja helppous niin ihmisten, palveluiden kuin tavarankin liikkumisessa. Jos näitä ei olisi, yrittäminen olisi monin tavoin vaikeaa, jopa mahdotonta, Outi Aalto sanoo.

500 miljoonan kansalaisen EU-talousalue on kaikkien suomalaistenkin yrittäjien yhteistä markkinaa. Laajeneminen Suomen rajojen sisältä ulkomaille onkin monelle yritykselle luontevinta juuri muihin EU-maihin.

­– Matalat korot, pienet valuuttariskit ja yhteneväinen lainsäädäntö auttavat EU:n sisäisessä kaupassa. Silti yrittäjien pitää tietää yhtä ja toista, jotta kaikki sujuu.

(teksti jatkuu videon jälkeen)

Verotuksen kiemurat

Vaikka yrittäjä toimisi EU:n sisällä, hänen on hallittava esimerkiksi arvonlisäverotuksen yksityiskohdat, jotka ovat eri maissa erilaisia. Erot näkyvät esimerkiksi EU-myynnin alv-ilmoituksen aikataulussa. Näissä kysymyksissä auttaa taitava kirjanpitäjä, jonka neuvot ovat kullanarvoisia.

– Asiakkaan on tärkeää muistaa kertoa tilitoimistolle yrityksensä EU-myynneistä. Sillä jos veroja ei ilmoita – ja maksa – oikein, verottajalta tulee lasku, joka raksuttaa korkoa joka päivä, Outi Aalto sanoo.

Outi Aalto on perehtynyt EU-asioihin laajalti sekä työnsä puolesta että luottamustoimiensa ja oman kiinnostuksensa vuoksi. Aalto toimii Etelä-Helsingin Yrittäjien puheenjohtajana ja Helsingin Yrittäjien varapuheenjohtajana. Hän haluaisi herätellä kansalaisia innostumaan tästä tärkeästä aiheesta, mieluiten jo pienestä pitäen.

– Minusta EU-tietous on tärkeämpää kuin derivointi. EU-kansalaisen kurssin pitäisi olla pakollinen kaikille, ja koulutus pitäisi aloittaa jo yläasteella.

Hän arvostaa myös suuresti EU-lobbareiden työtä, jossa pidetään suomalaisen pk-yrittäjän lippua korkealla.

– On tärkeää, että tähän panostetaan, sillä EU:ssa tehtävät päätökset tuntuvat joka päivä meidän kaikkien arjessa.

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi EU-vaalisivut

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Valtakunnallinen yksinyrittäjäpalkinto tulee – ilmianna ehdokas voittajaksi!

29 huhtikuu, 2019 - 06:00

Suomessa toimivista yrittäjistä noin 60 prosenttia yrittää yksin. Suomen Yrittäjien jäsenistä yksinyrittäjiä on 58 prosenttia.

– Noin suuresta yrittäjäjoukosta ei ole helppo valita palkittavaa, joten pyydämme apua: kuka tahansa voi nyt ehdottaa meille hyvää yksinyrittäjää, joka ansaitsisi palkinnon! Hämeenniemi sanoo.

Näin valinta etenee

Palkittavien ehdottaminen alkaa 29.4. ja kestää 17.6. saakka. Tämän jälkeen hakemukset käsittelee Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmästä koostuva raati. Lopullisen päätöksen palkittavien määrästä ja valinnasta tekee Valtakunnallinen yrittäjäpalkintolautakunta.

Palkittava saa 5000 euron palkkion.

Ketä voi ehdottaa?

Valtakunnallisen yksinyrittäjäpalkinnon voittajaksi voi ehdottaa yrittäjää, joka täyttää nämä vaatimukset:

  • Yrittäjä on toiminut päätoimisesti yksinyrittäjänä vähintään viisi vuotta.
  • Yrityksen toiminta on vakiintunutta ja kannattavaa.
  • Yrittäjä on toiminut esimerkillisesti ja hänen esimerkistään voivat muutkin ottaa oppia.
  • Yksinyrittäjän toimintatapa tai liikeidea on alallaan omaperäinen/innovatiivinen.
  • Yrittäjä on yrittäjäjärjestön jäsen.

Ehdota palkittavaa täällä!

Lisätietoja:
toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi, p. 050 372 4804, mika.hameenniemi @ yrittajat.fi

 

Kemiin kaavailtu jätti-investointi aiheuttaa hurraa-huutoja: Näin se vaikuttaisi

26 huhtikuu, 2019 - 14:56

Kemin Pajusaareen on tarkoitus on rakentaa uusi biotuotetehdas nykyisen sellutehtaan tilalle. Muut investointiselvitykset koskevat Raumaa ja Ruotsin Husumia.

Uusi Polar King -niminen tehdas olisi suurempi kuin Metsä Groupin Äänekosken laitos. Se käynnistettiin vuoden 2017 kesällä.

Uusi biotuotetehdas maksaisi 1,5 miljardia euroa. Se tuottaisi 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Tehdas työllistäisi suoraan 250 ihmistä ja välillisesti 2500 ihmistä. Lopullinen investointipäätös tehtaasta on tarkoitus tehdä aikaisintaan kesällä 2020.

– Tämä on todella merkittävä uutinen. Aivan todella merkittävä, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo tiivistää.

Salon mukaan Kemin biotuotetehdas on kokoluokaltaan sellainen, että se tuo alueelle merkittävästi sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia.

– Se vaikuttaa tottakai merkittävästi suoraan Kemiin, joka on vähenevän väestön kaupunki. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina laskeneet. Tehdas piristää huomattavasti asuntojen kysyntää. Lisäksi vaikutukset näkyvät suoraan metsähakkuiden määrässä ja puun hankinnassa, joka vähintään kaksinkertaistuu joillakin miljoonilla kuutioilla.

Vaikutuksia on muitakin. Salo listaa muun muassa logistiikan ja teiden rakentamisen.

– Uskon, että tehtaan rakentaminen ei näy pelkästään Lapin vaan myös Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Tehtaan rakentaminen edellyttää käytännössä Ajoksen sataman syväväylän syventämisen. Tähän odotetaan nyt valtion päätöstä.

– Kun syventäminen tehdään, sillä on vaikutuksia pohjoisen Suomen ja Ruotsin kaivannaisteollisuuden kuljetuksille. Käytännössä toimenpide mahdollistaa malmin kuljetukset.

Miten käy kiinalaishankkeen?

Salo toivoo, että uutinen Metsä Groupin tehtaasta nopeuttaa Keminmaan ja Tornion välisen rataosuuden sähköistämistä. 

– Lapissa on monipuolinen elinkeinorakenne. Tehdas tulee vahvistamaan alihankintaketjuja ja vaikuttaa välillisesti muihinkin toimialoihin.

Salo nostaa esiin myös kiinalaisen Kaidin suunnitteleman biojalostamohankkeen Kemissä. Kaidin suunnitelmat keskittyvät Ajoksen satamaan.

– Tietääkseni yhtiöllä on jonkinlaisia taloudellisia vaikeuksia Kiinassa. Saa nähdä, miten Metsä Groupin ilmoitus vaikuttaa kiinalaisten suunnitelmiin. Molemmissahan on kyse puusta. Kysymys kuuluu, mikä hakkuumäärä on jatkossa, miten puuta riittää ja miltä alueilta sitä hakataan.

Metsä Group arvioi, että uuden tehtaan myötä vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä.

Toinen kiinalaishanke on käynnissä Kemijärvellä, missä kiinalaisesta paperiteollisuusyhtiöstä Shanyingista tulee Kemijärvelle suunniteltavan biosellutehtaan pääomistaja. Suomessa hanketta vetää Boreal Bioref Oy. Hanke on kuitenkin viivästynyt.

 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

AAA-luokkaan nousi 81 yritystä - Katso lista

26 huhtikuu, 2019 - 13:08

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on 81 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Yritys Kotipaikka Perustettu Appreciation Group Oy Tampere 2013 Aurora Kilpilahti Oy Espoo 2014 Black Bruin Oy Jyväskylä 2003 Cellit Oy Ab Helsinki 2002 Doc Service H & J Oy Turku 2006 Docrates Oy Helsinki 2006 East Food Oy Pietarsaari 2014 EM-Kone Oy Kerava 1993 Emce Solution Partner Oy Helsingfors 1991 Finnoval Oy Helsinki 2012 FinnSpine Oy Helsinki 2016 H & S Finland Oy Helsinki 2008 Hollolan Metalli Oy Hollola 1983 Hämeen ammatti-instituutti Oy Hämeenlinna 2014 Hämeen Kirjapaino Oy Tampere 1982 Irri Invest Oy Tampere 2004 JT Export Oy Ltd Varkaus 2012 Juha Haroma Oy Helsinki 2001 Kaune Oy Naantali 1997 Kiinteistö Oy Valimotie 4 Tampere   Konepalvelu Heiniluoto Oy Lappeenranta 2006 Koskinen Sijoitus Oy Helsinki 2000 Kouvolan Hansapysäköinti Oy Kouvola 2002 Kouvolan Yritystilat Oy Kouvola 2011 Kukas Oy Vihti 2014 Kultajousi Oy Helsinki 1968 Kuurnan Voima Oy Kontiolahti 1905 Kytäjä Golf Oy Hyvinkää 2003 Lautturintupa Oy Joutsa 1993 Leppänoro Oy Rovaniemi 1985 LH-Delikaatti Oy Kangasala 2011 Lihavara Oy Oulu 1986 MarkkinointiAkatemia MAK Oy Tampere 2013 Matkapojat Oy Tampere 2004 Mediherbal Oy Lohja 2011 MORS Software Oy Helsinki 2006 Nastok Oy Rovaniemi 1994 Netplaza Oy Oulu 1996 Norlandia Päiväkodit Oy Espoo 1994 Ojala House Oy Sievi 1978 Oy Blue Boy LTD Helsinki 1990 Oy Celego Ab Helsingfors 1983 Oy Darepro Ltd Oulu 1993 Painokiinteistöt Oy Tampere   Palavaneri Pirinen Oy Joensuu 1996 Perustava Invest Oy Orimattila 2014 Phexagon Group Oy Helsinki 2019 Pineline Group Oy Hyvinkää 1987 Pinomatic Oy Kauhajoki 1988 Pohjolan Kiinteistökehitys Oy Espoo 2011 Pohjolan Rakennustaito Oy Helsinki 2007 Primon Oy Helsinki 2013 Rakennusliike Tiilipojat Oy Espoo 1983 Rasisen Tila Oy Humppila 1992 Ratanomi Oy Suomussalmi 2017 Reflector Oy Espoo 2009 Rewenda Oy Helsinki 2012 Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäki 1990 Roma-Aho Oy Kiuruvesi 2013 S.E.V.I. Consulting Group Oy Helsinki 2006 SKS Mechatronics Oy Vantaa 1994 Spring Advisor Oy Helsinki 2017 Sterek Rock Oy Helsinki 1985 Suomen Talotekniikka Sähkö Mikkeli Oy Hirvensalmi 2007 Tasavalta Myymälät Oy Helsinki 1985 Taxitrans Oy Turku Turku 2002 Tilitoimisto Virtanen Oy Turku 2001 Timanttihammas Oy Lahti 1989 Trans Vilander Oy Rovaniemi 1981 Tribus Group Oy Alajärvi 1991 TUI Finland Oy Ab Helsingfors 1988 Turku Science Park Oy Ab Turku 2010 UB Yritysrahoitusrahasto I Ky Helsinki 2015 Uudenmaan Kiinteistökone Oy Lohja 2000 Vehmaan Haikara Oy Vehmaa 2000 Veljekset Tuomola Oy Loimaa 1997 Viinikainen Medical Oy Helsinki 2014 Virtain Betoni Oy Virrat 1993 Vårbacken Kapital Ab Helsinki 2002 WAM Finland Oy Kotka 2001 WE Certification Oy Turku 2016      

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vesa Keskinen juhlii 25-vuotista yrittäjyyttä – paljastaa tulevat suunnitelmansa

26 huhtikuu, 2019 - 12:02

Vesa Keskinen kertoo 25-vuotisesta yrittäjäurastaan Ykköset-ilmaisjakelulehden verkkopalvelussa.

Aika ajoin julkisuuden ryöpytyksessäkin ollut Keskinen aloitti kyläkaupan toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana vuonna 1994, lähes päivälleen 25 vuotta sitten. Ennen johtajaksi siirtymistä hän oli työskennellyt kaupan palveluksessa seitsemän vuoden ajan.

Kirjoituksessaan Keskinen kiittää yhteistyökumppaneita ja työntekijöitä ja tunnustaa, että hänen visiotaan oli aikanaan vaikea perustella.

"Olin vasta 26-vuotias ja lisäksi vailla mitään virallista kaupallista koulutusta, takanani vain lukio. Kiteytin visioni kahteen sanaan, mitkä eivät oikein kenellekään sanoneet mitään, mutta kuitenkin sisälsivät kaiken oleellisen: Kyläkaupasta matkailunähtävyydeksi", Keskinen kirjoittaa lehdessä.

Keskinen painottaa, että visio ei ole vielä valmis. Hän kertoo, kuinka aikanaan esitteli tilastoa Suomen suurimmista tavarataloista, jossa kyläkauppa oli sijalla 12.

"Kerroin melko mahtipontisesti, että vuonna 2000 olemme Suomen toiseksi suurin tavaratalo. Silloin moni heistä ajatteli, että voi poikaparkaa, kun joutuu pettymään. Heidän epäuskonsa muuttui kuitenkin vuosien varrella lujaksi uskoksi ja siitä teoiksi. Vuonna 2000 Kyläkauppa oli Suomen toiseksi suurin tavaratalo."

Vuonna 2016 kyläkauppa kasvoi Suomen suurimmaksi tavarataloksi ja vuonna 2002 Suomen suosituimmaksi matkailukohteeksi.

Rakkaus miljoonaan

Keskinen on jäänyt suomalaisten mieliin muun muassa erilaisilla miljoonateemaisilla tapahtumillaan, joista tunnetuin on Miljoona Pilkki. Miljoona-sanan alkuperään ei liity mitään sen erikoisempaa syytä.

"Se juontaa yksinkertaisesta nuoruuden pohdinnastani ihmisen kiinnostuksesta suurta rahasummaa kohtaan ja havainnostani, että miljoona on paras todella suuri summa, jonka pystyy vielä jokainen hahmottamaan", Keskinen kirjoittaa.

Hän kertoo saavutuksikseen muun muassa maailman ensimmäisen tavaratalon yhteyteen rakennetun karavaanarialueen, jolla yöpyy nykyisin yli 70 000 ihmistä vuodessa.

Kyläkaupan edustalla olevaan OnnenKenkä-monumenttiin Keskinen sai idean maailman tunnetuimpien matkailukaupunkien kuten Pariisin ja New Yorkin kuuluisista monumenteista.

"Kyläkaupan OnnenKenkä-monumentista tuli totta 3.7.2000. Ensi vuonna on sen 20-vuotisjuhla. Ennen ja jälkeen OnnenKenkä-monumentin valmistumista esitetyt ivalliset puheet hiljenivät nopeasti ja loogista huomiotani monumentin voimasta alettiin ymmärtää", Keskinen jatkaa.

Lisää aikaa perheelle

Keskisen mukaan kyläkauppa on kasvanut viime vuosina tuhansilla neliömetreillä. Viime vuonna oli laajennuksen suhteen välivuosi.

Ykköset-lehden kirjoituksessa Keskinen kertoo myös suhtautumisestaan perheeseen.

"Välivuosi Kyläkaupan rakentamiselta oli minulle todella hyvä asia, sillä silloin opin antamaan paljon enemmän aikaa Jane-vaimolleni ja silloin 4-vuotiaalle Maria-tyttärellemme ja 2-vuotiaalle Toivo-pojallemme. Tänä vuonna tulen jatkamaan ja kehittämään viime vuonna omaksumaani tapaa lähteä Kyläkaupalta ajoissa kotiin. Ainahan voin tarvittaessa palata sinne lasten nukahdettua. Niin monet sadat henkilöt ovat minulle sanoneet, että muista nyt antaa aikaa perheellesi, kun lapset ovat vielä pieniä. Se aika on niin lyhyt. Useimmat näin sanoneista henkilöistä olivat itse eläneet työlle omien lastensa lapsuuden ja nyt iloitsivat lapsenlapsistaan täysin rinnoin. Olen ottanut heidän neuvonsa vakavasti".

Tämän vuoden uudistuksia ovat 600 neliön kokoinen lasten sisäseikkailupuisto sekä ruokapuodin ja pihamyymälän laajennukset. Lisäksi Keskinen suunnittelee alueelle mökkikylää, joka valmistuu juhannukseen mennessä. Syyskuussa aloitetaan OnnenTähti-hotellin laajennustyöt.

"Yksi tärkeä voimavarani on positiivinen, lapsenomaisesti innostunut elämänasenne. Vuonna 2000 minut valittiin Suomen positiivisimmaksi henkilöksi. Rohkeus ja periksiantamattomuus kuuluvat myös luonteenpiirteisiini. Minulla on myös luja kilpailuvietti".

Kuva: Kyläkauppa

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjien asialla Brysselissä: Mira-Maria Kontkanen on EU-vaikuttaja

26 huhtikuu, 2019 - 11:00

Juuri nyt Suomen Yrittäjien Brysselin-toimistolla on poikkeuksellinen välivaihe: lainsäädäntökoneisto on hetkeksi hiljentynyt ennen 26.5. koittavia europarlamenttivaaleja. Uudet mepit alkavat neuvotella parlamentin koalitioista heti vaalien jälkeen. Uusia meppejä valitaan 751, ja heistä suomalaisia on 14. Ensimmäinen täysistunto järjestetään heinäkuussa.

– Pöydällä ei siksi juuri nyt ole lainsäädäntöhankkeita. Nyt työ keskittyy tulossa oleviin vaaleihin: on erittäin tärkeää, että parlamenttiin valitaan pk-yrittäjien arkea ymmärtäviä poliitikkoja, Suomen Yrittäjien asiantuntijana Brysselissä työskentelevä Mira-Maria Kontkanen sanoo.

Hän on yksi kolmihenkisen suomalaistiimin jäsenistä. Suomen Yrittäjien toimisto sijaitsee samoissa tiloissa suomalaisten liikennejärjestöjen kanssa, mistä on synergiaetua molemmille: suomalaisten etuja ajetaan monella rintamalla.

Samat huolet yhdistävät

Vaikka maailma voi näyttää erilaiselta Suomen Pohjanmaalla tai Italian Apuliassa, monet pk-yrittäjien huolet eri puolilla Eurooppaa ovat yhteisiä. Miten pieni yritys pystyy toteuttamaan EU:n määräämää sääntelyä ilman kohtuutonta byrokratiaa? Miten sääntöjä sovelletaan eri maissa?

– Yrittäjäjärjestönä meillä on tärkeä rooli viestiä kahteen suuntaan. Pidämme huolta, että pk-yrittäjän näkökulma muistetaan lainvalmistelutyössä. Toisaalta neuvomme ja viestimme lakien soveltamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa, Kontkanen sanoo.

Tärkeä yhteistyön muoto Brysselistä katsottuna on pk-yrittäjien eurooppalaisen kattojärjestön SMEunitedin toiminta. Siihen kuuluu yli 30 kansallisen järjestön kautta 12 miljoonaa eurooppalaista pk-yritystä.

– On aivan eri asia lähteä ajamaan yhteisiä asioita näin isolla volyymillä kuin pelkästään suomalaisin voimin, Mira-Maria Kontkanen sanoo.

Pienet ensin -periaate tarkoittaa, että uusia lakeja säädettäessä otettaisiin aina huomioon, etteivät ne aiheuta kohtuutonta lisäbyrokratiaa ja taloudellisia kustannuksia pk-yrityksille.

– Tuore – ja ei ehkä niin onnistunut – esimerkki tällaisesta on GDPR eli uusi henkilötietojen käsittelyä säätelevä laki. Siitä aiheutui ylimääräisiä kuluja ja huolta pienille yrityksille, joiden omassa organisaatiossa ei ollut riittävästi asiantuntemusta ja resursseja hoitaa lain määräämiä velvoitteita. Näin sen ei pitäisi mennä, Kontkanen sanoo.

Yrittäjät käyvät oppimassa

Suomen Yrittäjät järjestää suomalaisille pk-yrittäjille koulutusmatkoja Brysseliin. Esimerkiksi Vaikuttaja3-koulutukseen kuuluu kolmen päivän mittainen EU-perehdytys. Brysselissä kolme vuotta asunut ja työskennellyt Kontkanen on nähnyt monta kertaa, miten silmiä avaava kokemus tuollainen perehdytys on.

– Pk-yrittäjien ihan kuten muidenkin kansalaisten EU-tietous on pitkälti median välittämän tiedon varassa. Siksi moni oppii paljon uutta täällä, kun saa kuulla syvällisemmin, miten EU:n päätöksenteko tapahtuu ja millaisista asioista EU:ssa päätetään ja mistä ei, Mira-Maria Kontkanen sanoo.

Isoin oivallus on yleensä se, että EU ei ole mikään meistä erillinen tai kaukana ulkopuolella sijaitseva taho, vaan että me kaikki olemme osa sitä. Kontkanen on hiukan huolissaan siitä, että tätä eivät kaikki oivalla ja että EU-vaalit jäävät Suomessa eduskuntavaalien jälkipelin ja hallitusneuvottelujen jalkoihin.

– Sektorista riippuen jopa 70 prosenttia lainsäädännöstä päätetään Euroopan tasolla. Siksi EU-tason päätöksentekoa ei pidä jättää muille: kannattaa olla aktiivisesti vaikuttamassa siihen, kuka jatkossa päättää myös sinun asioistasi, Mira-Maria Kontkanen sanoo.

Suomen Yrittäjien eurovaalitavoitteet ja -ohjelman löydät täältä

toimitus@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

Vöner kasvaa uusille markkinoille harppauksin

26 huhtikuu, 2019 - 10:00

Vehnäproteiinista kebab-lihan korviketta tekevä Vöner on edennyt nopeasti Suomessa.

Keväällä 2017 perustettu yritys avasi viime syksynä ravintolamyynnin myös 15 virolaisessa ravintolassa, ja teki viime vuonna jo lähes miljoonan euron liikevaihdon.

- Tuoteperhe laajeni helmikuussa kahdella kastikevaihtoehdolla. Virossa alkaa nyt keväällä myynti myös Selver-ruokakaupoissa kolmessa eri kaupungissa. Kotimaassa tuoteperhe laajenee K- ja S-ryhmien valikoimissa kananmakuisella Not KotKot -vönerillä. Tehtaan kapasiteettia ollaan kasvatettu nelinkertaiseksi, perustaja Siva Parlar listaa.

Nyt Vöner on viittä vaille valmis lähtemään Ruotsin markkinoille. Iso-Britanniaankin yritys olisi valmis, mutta Brexit pistää kapuloita rattaisiin.

- Menemme sinne heti, kun tiedämme, miten se kannattaa tehdä. Ranskan ja Norjan valmistelut ovat käynnissä ja mietimme, milloin voisimme lähteä niille markkinoille.

Kuluvana vuonna Vöner voi vähintään tuplata liikevaihtonsa, mikäli asiat menevät suunnitelmien mukaan. Myös tulevaisuudensuunnitelmia on kehitteillä.

- Meillä on 24-27 reseptiä kehitteillä, joita ei ole vielä julkaistu. Ne tulevat ulos 5-10 vuoden sisällä, Parlar kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Verohallinto pyrkii lähivuosina esitäytettyyn ilmoitukseen myös arvonlisäverosta

25 huhtikuu, 2019 - 14:40

Verohallinnon tavoitteena on saada yritysten sähköinen taloustieto kulkemaan suoraan verottajalle ilman erillistä ilmoittamista. Sähköinen taloustieto tarjoaisi yrityksille mahdollisuudet oman taloutensa seuraamiseen ja taloushallintonsa automatisoimiseen.

Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro pitää digitalisaation edistämistä pk-yrityksissä sinänsä kannatettavana.

– On kuitenkin syytä muistaa, että pk-yrityskenttä on hyvin heterogeeninen ja yrityksillä on hyvin erilaiset valmiudet ottaa käyttöön ehdotettuja järjestelmiä. On tärkeää pohtia mitkä toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia niistä saatavaan hyötyyn nähden, Linna-Aro huomauttaa.

Linna-Aro pitää tärkeänä, että alv-ilmoittamisen suunnittelutyössä otetaan pienyritykset huomioon.

– Sidosryhmätapaamisissa Verohallinnon kanssa on todettu, että uudistuksessa on otettava huomioon asiakkaiden erilaisuus ja selvitettävä pienten toimijoiden mahdollisuudet hoitaa velvoitteet ilman hallinnollisen taakan kasvua.

Verohallinto pyrkii arvonlisäverotuksessa reaaliaikaiseen verotukseen, jossa hyödynnetään sähköisiä lasku- ja kuittitietoja.

– Tavoitteena on, että valtaosa arvonlisäveroilmoituksen tiedoista voisi tulla esitäytettynä tulevaisuudessa asiakkaille valmiiksi, Verohallinnon valvontapäällikkö Sanna Esterinen sanoo.

Esterisen mukaan tavoite mahdollistuu pikkuhiljaa, kun sähköinen lasku ja kuitti yleistyvät. Jos lainsäädäntöä muutetaan niin, että sähköinen kuitti ja laskutus tulevat pakollisiksi, mahdollistuu riittävä tiedonsaanti esitäytettyä alv-ilmoitusta varten. Muutokset lainsäädännössä tarkoittaisivat, että kassajärjestelmien pitää pystyä tuottamaan sähköisiä kuitteja.

Ensi vuonna voimaan tuleva niin sanottu verkkolaskulaki edistää yritysten sähköistä laskutusta. Lain mukaan sekä julkinen hallinto että yritykset voivat vaatia sähköisiä laskuja kauppakumppaneiltaan.

Uusi arvonlisäveroilmoitus aikaisintaan 2022

Ensimmäisenä toimenpiteenä alv-raportoinnin kehittämishankkeessa Verohallinto on muotoillut luonnoksen uudesta arvonlisäveroilmoituksesta, jossa tietosisältöjä on tarkennettu muun muassa EU:n ulkopuolisiin maihin kohdistuvan kaupan osalta. Verohallinnon mukaan uudistuksella voidaan vähentää asiakkailta nykyisin pyydettäviä lisäselvityksiä. Uusi ilmoitus otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna 2022.

– Alv-ilmoituksen uudistaminen ei aiheuta lisäraportointia yrityksillä, joilla on pääasiassa yleisen verokannan mukaista toimintaa. Suuri osa Suomen yrityksistä on tällaisia, Sanna Esterinen sanoo.

Päätöksiä arvonlisäveron raportoinnin laajentamisesta koskemaan lasku- ja kuittitietoja tehdään seuraavan kerran keväällä 2020.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Lähde: Edilex.fi

Kuva: Getty Images

Nokia 9:n ongelmat jatkuvat, päivitys korjasi osan: Näin HMD Global kommentoi

25 huhtikuu, 2019 - 10:54

Barcelonan mobiilimessuilla helmikuussa esitellyt Nokia 9 PureView -puhelimen alkutaival on ollut kivinen. Puhelin ei ole saanut kovin mairittelevia arvioita kansainväliseltä medialta. Syynä on ollut huonosti toiminut sormenjälkitunnistin sekä hidas valokuvien prosessointi kuvan ottamisen jälkeen.

Osa käyttäjistä on raportoinut, että sormenjälkitunnistin ei tunnista sormea lainkaan tai toimii hyvin epävarmasti.

Valmistaja, suomalainen HMD Global on reagoinut palautteeseen ja julkaissut päivityksen, joka on tavoittanut myös osan suomalaisista käyttäjistä. Päivitys on kaikilla käyttäjillä viimeistään toukokuun alkupuolella, yhtiöstä luvataan.

– Se pitää sisällään perusparannuksia mutta samalla olemme parantaneet kamerasovelluksen vakautta sekä kuvien laatua ja niiden prosessointia. Lisäksi päivityksen mukana tulee huhtikuun tietoturvapäivityspaketti, HMD Globalin Pohjoismaiden johtaja Ossi Korpela kertoo.

Päivitys lisää sormenjälkitunnistimen herkkyyttä. Päivityksen asentamisen jälkeen sosiaalisessa mediassa on levinnyt epäilyjä mahdollisesta uudesta ongelmasta. Eräs käyttäjä on kuvannut videon, jossa Nokia 9:n sormenjälkitunnistin avautuu purukumilla.

– Tutkimme, mistä on kyse. Emme ole pystyneet toistamaan samaa omilla testilaitteillamme. Todennäköisesti kyse ei ole laajemmasta ongelmasta mutta seuraamme tilannetta, Korpela jatkaa. Hänen mukaansa sormenjälkitunnistimen toiminnassa on saattanut olla ongelmia silloin, kun tunnistinta on yritetty käyttää märällä sormella. 

– Olemme nyt pyrkineet parantamaan tunnistimen luotettavuutta. Pitää muistaa, että sen rinnalla käyttäjä voi tunnistautua biometrisellä kasvojentunnistusteknologialla.

"Valokuvaajat kiittäneet"

Arvostelijoiden kritisoimaa hidasta valokuvien prosessointia on parannettu, mutta suuria muutoksia ei Korpelan mukaan ole tehty.

– Aina kun viisi kuvaa yhdistetään, prosessointiin menee jonkin verran aikaa. Olemme optimoineet tätä. Samalla olemme tehneet pieniä parannuksia kameran kuvanlaatuun kuten värikylläisyyteen.

Korpela ei ole huolissaan puhelimen saamasta negatiivisesta julkisuudesta.

– Olemme itse asiassa saaneet hyvää palautetta käyttäjiltä. He ovat olleet tyytyväisiä kameran kuvanlaatuun. Erityisen hyvää palautetta olemme saaneet enemmän valokuvausta tuntevilta käyttäjiltä.

Korpela muistuttaa, että kyse on uudesta teknologiasta.

– Tottakai uuden teknologian tuominen vaatii aina kunnollisen testauksen ja tuotekehityksen. Pyrimme laittamaan paljon fokusta siihen. Emme missään nimessä halua tinkiä käyttökokemuksesta.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Nuoret ostavat kotimaista – yritysten kannattaa kertoa vastuullisuudestaan

25 huhtikuu, 2019 - 09:49

– Suomalaisten yritysten kannattaa jatkossa kertoa enemmän vastuullisuudestaan. Aikuistuvat nuoret tekevät tulevaisuudessa ostopäätöksensä yhä vahvemmin perustuen vastuullisuuteen ja ympäristöfaktoihin, Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala korostaa.

Tuore Suomalaisen Työn Liiton teettämä tutkimus paljastaa, että kolme neljästä 15–24-vuotiaasta nuoresta kertoo suosivansa vastuullisesti tuotettuja tuotteita ja palveluita aina kun mahdollista. Suomalaisten kuluttamiseen liittyviä arvoja ja asenteita selvitettiin osana Onhan siinä Avainlippu -kampanjaa.

– Hinnan ja laadun lisäksi vastuullisuus ja kotimaisuus ovat nuorille tärkeitä seikkoja. Nämä korostuvat nuorilla naisilla enemmän kuin miehillä, Eljala kertoo.

Neljä viidestä suomalaisesta suosii kotimaisia tuotteita ja palveluntarjoajia ostopäätöksissään aina kun mahdollista. Lähes kaikki suomalaiset (99 prosenttia) tuntevat Avainlippu-merkin.

– 67 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista on valmis maksamaan kotimaisesta tuotteesta korkeamman hinnan. Avainlippu vaikuttaa ostopäätökseen peräti 68 prosentilla nuorista, Suomalaisen Työn Liiton markkinointipäällikkö Reetta Mentu kertoo.

Nuoret liittävät Avainlippu-tuotteisiin ja -palveluihin vastuullisuuden, rehellisyyden, paikallisuuden ja eettisyyden. Tutkimukseen osallistuneet aikuiset arvioivat, että verojen maksaminen Suomeen tulee tulevaisuudessa entistä vaikuttavammaksi tekijäksi.

Nuoret ja erityisesti 15–17-vuotiaat uskovat varsinkin ympäristöön liittyvien tekijöiden olevan suuremmassa roolissa jatkossa. Nuoret naiset arvioivat ympäristöystävällisten tuotantotekijöiden kasvattavan vaikutustaan ostopäätöksiin huomattavasti useammin kuin nuoret miehet.

(juttu jatkuu kuvan alla)

Nautinto ja brändit saavat nuoret ostamaan

Tutkimus todentaa myös sen, että 15–24-vuotiaiden nuorten ostopäätöksiin vaikuttavat aikuisia enemmän tuotteen ostamisesta syntynyt nautinto sekä tuotteen tai tuotemerkin välittämä mielikuva heistä. 15–24-vuotiaista 72 prosenttia nimeää nautinnon ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi.

Nautinto ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä laskee iän myötä. Yli 25-vuotiailla vastaava luku on yli puolet pienempi eli 33 prosenttia.

Tuotteen tai tuotemerkin välittämällä brändimielikuvalla on melko tai erittäin paljon merkitystä yli puolelle 15–24-vuotiaista nuorista, kun 25–79-vuotiaista vastaavasti on vain neljännekselle.

– Nuoret erottuvat aikuisista erityisesti sen suhteen, kuinka paljon tuotteen ostamisesta syntynyt nautinto vaikuttaa ostopäätökseen. Aikuiset korostavat enemmän järkisyitä, Mentu huomauttaa.

Nuoret myös brändäävät itseään vahvasti käyttämiensä merkkien avulla. Brändin merkitys tuotteen tai palvelun ostopäätökseen on suuri riippumatta missä päin Suomea nuori asuu.

Tiedot käyvät ilmi Suomalaisen Työn Liiton teettämästä Nuoret, työ ja kuluttaminen -tutkimuksesta. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Vastaajia maaliskuussa 2019 toteutetussa tutkimuksessa oli 2149 henkilöä, joista 925 oli 15–24-vuotiaita.

Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetuille tuotteille ja suomalaisomisteisen yrityksen täällä tuottamalle palvelulle. Avainlippua kantaa yhteensä yli 4350 tuotetta tai palvelua. Merkin myöntää Suomalaisen Työn Liitto.

toimitus (at) yrittäjät.fi

Kuvat: Getty Images, Suomalaisen Työn Liitto

Yrittäjän toive EU-lainsäädäntöön: Direktiivien tulisi toimia mahdollistajana, ei saneluna

24 huhtikuu, 2019 - 13:00

Eurovaalit ovat monen yrittäjän kannalta tärkeät, sillä monella toimialalla sääntely ja ohjaus tulee EU-tasolta.

Näin on myös jätehuollon palveluita hoitavan RL-Palveluiden kohdalla. Toimitusjohtaja Nina Rasolan mukaan EU-lainsäädäntö vaikuttaa aivan kaikkeen.

– Jätedirektiivi ja jätelainsäädäntö tulee EU-tasolta. Sieltä tulee myös odotusarvoja ja tavoitteita. Myös kuljettajan ammattipätevyysvaatimukset tulevat EU:sta ja sillä on vaikutusta työvoiman saatavuuteen, Rasola kertoo.

Rasola on myös Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja.

Isossa kuvassa hän pitää EU:ta hyvänä. Ihmisten, tavaroiden ja rahan liikkuvuus on tärkeää. Kokonaisuudessa kaikella on tarkoitus ja merkitys, mutta käytännön toteutuksessa olisi hyvä olla välillä joustavuutta.

– Suomi on mallioppilas ja tarttuu kirjaimellisesti annettuun lainsäädäntöön. Mielestäni sääntöjä pitäisi pystyä soveltamaan, koska esimerkiksi jätehuollon systeemi on Keski-Euroopassa ja Suomessa hyvin erilainen. Keski-Euroopassa se on hyvin kuntavetoista, kun puolessa Suomessa kunnista asiakas ostaa jätehuollon palveluna. Kuntavetoinen sääntely hankaloittaa yrittäjän elämää, Rasola sanoo.

Rasola toivoisi, että direktiivit toimisivat enemmän mahdollistajina kuin saneluna. Euroopasta hän soisi tulevan joustavuutta toteutukseen.

– Suomalaisella mepillä täytyy olla vankka käsitys siitä, millainen yhteiskunta Suomi on. Tämä on pienyrittäjävetoinen ja harvaanasuttu maa. Suomi on hyvin omanlaisensa toimintaympäristö pohjoismaisessakin kontekstissa. Siksikin toteuttamistapoihin toivoisi joustavuutta ja kekseliäisyyttä, Rasola sanoo.

Hän toivoo, että yrittäjät äänestäisivät Eurovaaleissa.

– EU tuo paljon mahdollisuuksia ja on yrittäjälle tärkeä, hän toteaa.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

“On tärkeää, että tulevat mepit ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen” – Suomen Yrittäjien Eurovaaliohjelma julki

24 huhtikuu, 2019 - 11:31

Kotimaan eduskuntavaaleista on selvitty ja uudet kansanedustajat ovat saaneet valtakirjansa uudelle kaudelle. Nyt täytyisi jaksaa kiinnostua Europarlamenttivaaleista, erityisesti jos on yrittäjä.

– Joidenkin arvioiden mukaan suomalaisiin yrityksiin kohdistuvasta päätöksenteosta jopa 70 prosenttia tulee EU-tasolta. On tärkeää, että tulevat mepit ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen ja että vahva EU on yrittäjän tuki, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

EU avaa yrityksille 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat, myös suomalaisille yrityksille. Suomen Yrittäjät on koonnut oman Eurovaaliohjelman, jossa todetaan, että EU:n neljä vapautta eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ovat lisänneet kansalaisten hyvinvointia sekä eurooppalaisten yritysten ja koko EU:n kilpailukykyä suhteessa globaaleihin markkinoihin.

Suomalaisten yritysten viennistä 60 prosenttia suuntautuu muihin EU-maihin ja tuonnista 73 prosenttia tulee EU-alueen sisältä. Yhdenmukaiset EU-säännöt tarjoavat yhtenäisen yrittäjyyden toimintaympäristön ja kilpailuedellytykset ovat tasapuoliset. EU-alueet 24 miljoonasta yrityksestä 99,7 prosenttia on pieniä ja keskisuuria.

Ilmastoteema on vahva

EU:ssa on lyöty lukkoon linjaukset siitä, miten päästöjä suitsitaan vuoteen 2030 mennessä. Mukana on muun muassa kunnianhimoisia tavoitteita liikenteen ja kiertotalouden osalta. Seuraavalla vaalikaudella näitä päätöksiä viedään käytäntöön kansallisesti, ja EU:ssa tehdään linjauksia koskien vuoden 2050 tavoitteita.

– Tiedossa on lisää sääntelyä, mutta järkevällä tavalla toteutettuna ilmastotoimiin kannattaa ehdottomasti satsata. EU on tärkeä paikka olla vaikuttamassa isossa mittakaavassa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen toteaa.

Malisen mukaan tutkimukseen, innovaatioon ja kehitysrahoitukseen on luvassa paljon satsauksia, mikä on hyvä asia pk-yrittäjän näkökulmasta. EU-varat tukevat kasvua, tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä erilaisten ohjelmien kautta.

Myös kestävän kasvun rahoitus jatkuu, mikä tarkoittaa investointeja kestävästi tuotettujen palveluiden ja tuotteiden kohteisiin.

– Näin ei tarvitse verovaroilla kustantaa koko ilmastonmuutokseen varautumista, vaan saataisiin sijoittajia mukaan, Malinen sanoo.

– EU-vetoisesti ilmastopolitiikan kustannustehokkuus on yleisesti parempi kuin että jokainen valtio tekisi omaa erillistä linjaa, jolloin yrityksille kohdistuvat kustannukset ovat suomalaisyrityksille vähäisempiä, Seppänen jatkaa.

Yrittäjät ovat tärkeitä Euroopalle

Suomen Yrittäjät toteaa tänään tiedotteessaan, että sen lisäksi, että Eurooppa on tärkeä yrittäjille, yrittäjät ovat tärkeitä Euroopalle. Kolme neljästä työpaikasta syntyy pk-yrityksiin, jotka ovat näin ollen eurooppalaisen työllisyyden ja työntekijöiden paras turva.

Tiedotteessa toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa, että Eurooppa on myös arvoyhteisö, joka puolustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja markkinataloutta.

Suomen Yrittäjien päätavoitteet Eurooppa -vaaliohjelmansa on tiivistettävissä kuuteen kohtaan:

1. Pk-yritysten kasvun mahdollisuuksia on parannettava vahvistamalla sisämarkkinasääntöjä. Se avaa ovia myös laajempaan kansainvälistymiseen. Myös digitalisoitumista tulee edistää.

2. Yritykset ovat keskeisiä toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja siihen on EU:ssa panostettava enemmän. Päästövähennykset pitää toteuttaa kustannustehokkaasti.

3. Työllistämisen helpottaminen on tärkeä EU-sääntelyn tavoite. Työmarkkinoille ei tarvita lisää jäykkyyksiä, vaan yrityskohtaista työehtojen määrittelyä on edistettävä.

4. EU:n rahoitussääntelyssä on kiinnitettävä aktiivisesti huomiota siihen, miten sääntely vaikuttaa asiakkaisiin. Talous- ja rahaliiton perusrakenteet on uudistettava.

5. Yhteisten varojen käytön tulee tukea Euroopan tulevaisuuden kannalta keskeisiä elementtejä kuten talouskasvua, työllisyyttä ja pk-yritysten kilpailukyvyn kehitystä.

6. EU-lainsäädännön pitää perustua aina huolelliseen vaikutusten arviointiin, jotta sääntelyllä vastataan yrittäjien ja kansalaisten todellisiin tarpeisiin ja yrittäjyyteen kannustetaan.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Pure Waste Textiles valmistaa vaatteita eettisesti Aasiassa – "Hyviä ja huonoja toimijoita on kaikkialla"

24 huhtikuu, 2019 - 10:00

Suomalainen Pure Waste taistelee eettisemmän vaatetuotannon puolesta. Se tarjoaa ekologisemman vaihtoehdon vaateteollisuudessa, joka on nimetty yhdeksi suureksi syylliseksi ympäristöongelmiin.

Muodin syklit vain kiihtyvät, ja kertakäyttötrendien takia markkinoille tulee jatkuvasti uutta ja vaihtelevan laatuista vaatetta, jonka käyttökaari on lyhyt. Pure Wasten materiaalit ovat sataprosenttisesti kierrätettyjä. Tuotantokin on osittain yrityksen omissa käsissä Aasiassa.

–Haluamme tehdä kestäviä vaatteita. Kaikki varastossamme täytyy olla tyyliltään neutraaleja ja kestää aikaa, perustajaosakas Hannes Bengs kertoo.

Pure Waste Textiles syntyi vuonna 2013. Se perustajat olivat jo perustaneet Costo-päähinemerkin, jonka tuotteiden raakamateriaali on teollisuuden ylijäämää.

– Mietimme, löytyisikö markkinoilta valmiiksi kierrätettyä materiaalia, jotta emme olisi aina pienien kangaspakkojen kanssa tekemisissä. Silloin saisimme jatkuvuutta toiminnalle. Sataprosenttisesti kierrätettyä kangasta ei ollut vuonna 2010 markkinoilla ja siitä emme halunneet tinkiä, joten mietimme, voisiko sitä itse alkaa valmistaa, Bengs sanoo.

Yritys testasi raakamateriaalin kierrätystä ensin farkuilla ja sitten trikoolla. Kun yhteistyökumppaneita ja kysyntää kierrätysmateriaalille löytyi, oli järkevää perustaa uusi yritys omalla liiketoimintamallillaan. Kolmen vuoden tutkimus- ja kehittely työn jälkeen syntyi Pure Waste Textiles.

Mukaan löytyi myös intialainen vaatetehtailija Raj Agrawal, jonka kanssa suomalaisyrittäjät kartoittivat mahdollisuuksia. Nykyään Agrawal on Pure Waste Textilesin osakas.

– On järkevää toimia niissä maissa, missä vaateteollisuus on. Siksi mekin toimimme Aasiassa. Eurooppaan vastaava infrastruktuuri pitäisi perustaa. Ei olisi järkeä lennättää raakamateriaalia edestakaisin. Toimimme Intian teollisuuden jäteongelman parissa ja työllistämme paikallisia.

Pyrkimys parempaan

Pure Waste Textilesin liiketoimintamalli on yhtä leveä kuin sen tuotanto. Se voi myydä lankaa, kangasta tai valmisvaatteita. Vaatteen ompelu on täysin Pure Wasten omissa käsissä. Paikallisen kumppanin Rajin tehtaalla tapahtuu vaatteen kaavoitus, leikkuu, ompelu ja viimeistely.

– On todennäköistä, että tulemme olemaan osaomistajia siinäkin tehtaassa tulevaisuudessa. Toive on, että toimintamallimme olisi kokonaan omissa käsissämme raakamateriaalista valmiiseen tuotteeseen.

Pure Waste kontrolloi ulkopuolista tuotantoa sertifikaatein ja aktiivisella yhteydenpidolla. Bengs muistuttaa, että kaikki intialainen tai bangladeshilainen tuotanto ei ole epäeettistä. Joka paikassa on hyviä ja huonoja toimijoita.

– Me pyrimme parhaimpaan ja läpinäkyvyyteen. Jos emme pysty parhaimpaan, emme peittele sitä, Bengs sanoo.

Pure Waste Textiles maksaa tuplapalkkaa Intian vaateteollisuuden muuhun palkkatasoon verrattuna. Kehitysaskeleissa ei kuitenkaan voi harppoa. Vaikka tahto on hyvä, se ei aina ole kannattavaa.

– Aluksi tuli uhkauksia varsinkin lähialueen tehtailijoilta meidän osakkaalle. Häntä syytettiin työntekijöiden viemisestä, kun tämä maksoi liian hyvää palkkaa. Yleisen toimintamallin muuttaminen laajemmin on hidasta. Olemme maksaneet tuplapalkkaa, mutta ei sen enempää, jotta muut toiminnot eivät kärsi, Bengs kertoo.

Palkan sijaan työntekijöille tarjotaan muita etuuksia. Pure Wasten Textilesilla on työehtosopimukset, ylitöistä maksetaan ja siirtotyöläisille on bussikuljetusta kodin ja tehtaan välillä.

– Työpaikkaruokailuakin yritettiin, mutta pohjoisen ja etelän ihmiset syövät eri ruokaa, eivätkä päässeet yhteisymmärrykseen, mitä syödään.

Ei halpaa, mutta kilpailukykyistä

Pure Waste Textiles myy valmisvaatteissa omaa suppeaa mallistoaan, mutta 95 prosenttia liikevaihdosta tulee yrityskaupasta. Puolet siitä jakaantuu private label -toimintaan, eli asiakas tilaa haluamansa tuotteen, kuten paidan tai esiliinan, jonka Pure Waste Textiles tuottaa.

Osa liiketoiminnasta tulee valmisvaatteista, joita yritykset voivat ostaa omilla painatuksillaan.

Eettisesti tuotetun vaatteen kustannukset pysyvät maltillisina, sillä raakamateriaali noin 30 prosenttia halvempaa kuin neitseellinen puuvilla. Mekaaninen kierrätys tuo yhden lisävaiheen, mutta ei nosta kustannuksia 30 prosentin edestä. Välikäsien puuttuminen vähentää myös kustannuksia. Pure Wasten alle parinkympin t-paita ei ole halvin, mutta se on kilpailukykyinen.

– Tulevaisuudessa kangas- ja lankakauppa tulevat olemaan suurta, samoin private label -tuotanto ja b-to-b:kin. Kuluttajakauppa on meillä b-to-b-kaupan sanelemaa, eli emme tuota mitään vaatetta, mikä olisi trendeihin sidottua, Bengs kertoo.

Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 2,4 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Bengs arvelee sen tuplaantuvan.

Ongelmia sekä kuluttamisessa että teollisuudessa

Bengs toivoo, että tulevaisuudessa yhtiöllä olisi Suomessakin jonkin verran tuotantoa, ja yritys voisi esimerkiksi käsitellä poistotekstiilejä.

Tällä hetkellä vaatteiden kierrätyksessä puhutaan pääasiassa kuluttajatekstiilien hyödyntämisestä. Bengs haluaisi kiinnittää huomiota myös teollisuuden jätteisiin, jotka ovat myös iso ongelma.

– Joka tuotantovaiheessa syntyy noin 15 prosenttia jätettä kehruuvaiheesta ja kankaanteosta valmisvaatteen tekemiseen. Siitä jätteestä taas 15 prosenttia hyödynnetään taas teollisuuteen. Nämä ovat isoja asioita.

Omista farkuista tehty tuote on kuluttajille helpompi ymmärtää, ja tekstiilijätettä syntyy yksin Suomessa yli 70 miljoonaa kiloa vuosittain. Se ei kuitenkaan ole ongelman ydin.

– Mitä enemmän kulutetaan, sitä enemmän tuotetaan ja tehdään huonolaatuista materiaalia. Puuvillaa kasvatetaan nopeammin, jolloin sen kuidun pituus kärsii. Silloin teollisuuden jätekin on niin huonoa, että sitä ei voida uudelleen kierrättää. Pitäisi keskittyä hyvälaatuiseen puuvillaan, kierrättää se jäte puuvillatuotteeksi ja vasta sitten sekoittaa muita materiaaleja, kun kuitupituus on liian lyhyttä. Teollisuutta ei kiinnosta tämä ajattelutapa ollenkaan, Bengs sanoo.

Vaikka vaateteollisuuden ekologisuuteen ja eettisyyteen on herätty, Bengs ei näe tulevaisuutta kovin ruusuisena. Hänen tietojensa mukaan muodin kulutus on kasvanut 60 prosenttia 19 viime vuoden aikana. Ennusteiden mukaan se kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana 63 prosenttia.

– Maailmassa tuotetaan 153 miljardia vaatetta vuodessa ja niistä 30 prosenttia jää myymättä, 30 prosenttia myydään alennuksella ja 30 prosenttia normaalilla hinnalla. Jos tämä kehitys kiihtyy 63 prosenttia, valitettavasti tulevaisuus ei näytä kovin kauniilta, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sivut