Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 5 min sitten

Muhkea munakoiso Oy ja muut uudet yritykset – katso lista

9 heinäkuu, 2019 - 14:54

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 239 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Akaa Liikuntakeskus FitBox Oy Espoo Sharper Words OY Espoo Toiminimi Santero Morri Espoo AL-RAWE Espoo Laura's Little Boutique Europe Ltd Espoo Continental Search Alliance CSA Partner Oy Espoo ProKunkku Oy Espoo Hedan Ab Espoo Sanelie Art Espoo Finlaz Oy Espoo YAudit Espoo Muhkea munakoiso oy Espoo Kissapeto Capital Oy Espoo JuDu Oy Haapavesi Maalauspalvelut L. Soronen Hanko Tmi Pekka Timonen Hartola Syti Oy Hattula Voimateam Oy Helsinki Farmasialiiton Palvelut Oy Helsinki Kintsugi Agency Oy Helsinki Magnitude Consulting Helsinki S.I. Italytrade Oy Helsinki Bar F Oy Helsinki Eleganzia Helsinki Avanterus Helsinki Pyökkilehdon Pienkoneet Oy Helsinki R2 Consulting Helsinki Super pilot Helsinki OMA services Helsinki Becom Group Oy Ab Helsinki My Lux Closet Oy Helsinki Baltic ProManagement Oy Helsinki Telenor Finland Holding Oy Helsinki S & Z Taksi Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajankadun Seppä 1 Helsinki Mannervest Capital Oy Helsinki Ahvonen Yhtiöt Oy Helsinki Orito Oy Helsinki Gebir Oy Helsinki Tmi Jaana Saaranen Helsinki Craftery Oy Helsinki NAKU Art Oy Helsinki Helsinki Food Week Oy Helsinki SFI Finland Oy Helsinki Taxi Alliance Oy Helsinki InfoPony Helsinki OK Massive Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajankadun Seppä 2 Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajankadun Seppä 3 Helsinki Asunto Oy Helsingin Työnjohtajankadun Seppä 4 Helsinki Arctic Silver Helsinki Yafis Traders Helsinki RAFOO KULJETUS OY Helsinki JR DESIGN OY Helsinki MCT KULJETUSPALVELU Helsinki Restore Oy Helsinki Kimmo Factor Oy Helsinki Vuokra-apulainen Oy Helsinki Sin Sistema Helsinki Brutal Editions Helsinki Herko & Co Oy Helsinki Antti Poikolainen Helsinki Moniks Services Oy Helsinki Sinogate Oy Helsinki PakuOnline Oy Helsinki RP Nieminen Helsinki Domainne Helsinki HAUKI Holding Oy Ab Helsinki Mr Kim Oy Helsinki Siltatel Oy Helsinki UNIQUE4 OY Helsinki BrandMi Oy Helsinki The Time Bar HKI OY Helsinki Fimtex Oy Helsinki KQWR 2019 Holding Oy Helsinki Zeppa Oy Helsinki Special Work Jari Kärkkäinen Huittinen Sauli Savolainen Hyvinkää Codemigos Hyvinkää Bug Busters Oy Hyvinkää MokkoSW Oy Hämeenkyrö Suomen Hostingratkaisut Hämeenlinna LINNAN PUISTO RAVINTOLA OY Hämeenlinna Promicia Oy Hämeenlinna Suunnittelu Lapikisto Oy Ii Hyvinvointi Rennommin Ilomantsi Mahi Foods avoin yhtiö Imatra Apollo Saimaa Oy Inari Inarin Matkailu ja Markkinointi Oy Inkoo TMI Mikael Parviainen Jokioinen SuperMedia Group SMG Oy Jyväskylä Seppämagneetti Oy Jyväskylä finnkep oy Jyväskylä Nature safari Finland Oy Jyväskylä Twelve styles oy Jyväskylä Beauty Room NM Oy Kaarina Nurmi Sami Kannus Tallilomitus Katja Pajala Keminmaa Mori DM avoin yhtiö Kempele Redivivus Oy Kerava SADEMESTARI Kerava Free Cashflow Oy Keuruu Näpän Monipalvelu Oy Kirkkonummi Via Communicare Oy Kirkkonummi Kuriiri kunkut Oy Kirkkonummi Bm-Lasi Oy Kirkkonummi Tmi Sofia Lähde Kittilä Vesihuolto Ari Vaarala Oy Kiuruvesi Kiinteistö Oy Kiuruveden Elonkulma Kokkola Hyvinvointipalvelu Vahva Kokkola Finnish Design Instruments Kontiolahti Kiinteistö Oy Kontiolahden Lehmonportti 2 Koski Tl T:mi Kosken Apukäsi Suonpää Kotka Asuntojen tyhjennyshelppi Kostet avoin yhtiö Kotka ravintola shoni Kouvola Valkone Oy Kouvola Ahoua Oy Kuhmo SalonTeija Kuopio Taksi Mikahenrik Oy Kuopio Huldan Hoito Oy Kuopio Opafix Oy Kuopio Kiinteistöyhtiö Kuuma Kuopio Oy Kuopio J&J Leppänen Oy Kurikka Koulutus- ja työnohjauspalvelu Bloomia Lahti Teaste Oy Lappeenranta MH Pipeworks OY Lempäälä Reantti Oy Lempäälä GLE Services Oy Lieto Rimalex Oy Loimaa Jomocon Oy Marttila Valjasvoima Mikkeli MPY Konsernipalvelut Oy Mikkeli Mikkelin puurakenne Oy Muhos Tyven Koulutuspalvelut Muonio Aurora sähkö Oy Mustasaari ÅK Medi Ab Mäntsälä VSB Overhaul Oy Mäntsälä Kressu Oy Mänttä-Vilppula Pirttiniemen Tila Oy Naantali Mikko Larkamaa Nurmijärvi Neliöpurku Oy Närpiö MelMade Närpiö Laplom Green Ab Oulu Gynova Oy Oulu Asunto Oy Oulun Torni, Sairaalanrinne Oulu Music & Mix Oy Oulu Siivouspalvelu Jari Nokela Oy Oulu Tmi Karbo Oulu Storytools Oy Pello Auto- ja pienkonekorjaamo Jolma Oy Pietarsaari santiti Pirkkala Ivota Pori Pyöräliike Pyörä Sport Oy Pori BeSta Consulting Oy Pori Pirmaka Oy Pori Hiitti Oy Pori SATA staff Oy Porvoo Paperipilvi Oy Porvoo Physio Zone  Porvoo NIIS Investment Oy Porvoo BOOM by Botanicals Oy Pyhäjärvi Asunto Oy Pyhäjärven Pankkiiri Pöytyä Hau-Nau Tuote Oy Raahe Somediafi Raahe Revnor Oy Raasepori Aberda Trading Oy Rauma 1P Holding Oy Riihimäki Promotuotteet PHM Oy Riihimäki GMRS General Maintenance and Repair Services Rovaniemi Anne-Maria Henriksson Rovaniemi Liikenne P. Piirainen Oy Rovaniemi Arctic Circle Invest Oy Rovaniemi T Puranen Rusko RUSKON KIINTEISTÖHUOLTO OY Saarijärvi AriHeat Oy Salo Rakex Mittaus Oy Savonlinna Digital Nature Oy Savonlinna tmi Jenni Törn Seinäjoki NYQS Security Oy Seinäjoki RKM-Palvelut Salmenautio Ky Seinäjoki Fieteri Palvelut Oy Sipoo Miia Andersson Sipoo Legitex Oy Sodankylä Herra Nuohooja avoin yhtiö Taipalsaari Rantaravintola Ulappa Oy Tampere Tampereen Märkätilarakentaja Ky Tampere TampereMissio Palvelut Oy Tampere Mivitec Oy Tampere Cap-Comp Oy Tampere Hierontatiimi Lehtonen Oy Tampere Kaskenmäen konemyynti ja urakointi Tampere Farmafix Oy Tampere Lappikaluste Oy Tampere Uniquemind Oy Tampere VitaMondo Oy Ab Tampere As Oy Tampereen Härmälän Louna Tampere Asunto Oy Tampereen Rantapolku Tampere Asunto Oy Tampereen Sointu Tampere Asunto Oy Tampereen Rantaraitti Turku TMI KATJA KAIPIA Turku Bowlcape Oy Turku Turun teknologia- ja tiedepuisto Oy Turku Digital Heart Capital Oy Turku AJESH PALVELUT OY Turku RB Eristys Oy Turku Venini Health Oy Turku Dickelsson Oy Turku Iiro Koponen Turku FON Productions Turku Hyvärinen Holdings Oy Turku Turun Rakennus ja Purku Oy Tuusula Merika Sjöberg Movement & Wellbeing Vaasa Bostads Ab Glödgränden 22 Vasa Vaasa kmr consiliario oy Vantaa Kuljetus Juurmaa Vantaa Pro-TR Oy Vantaa JUSTAV Vantaa TRPN Invest Oy Vantaa EL Rakentaja Oy Vantaa Terveysunelma Oy Vantaa WWeld Oy Vantaa TAIKASIN AUTO OY Vantaa Tmi Hackerman Vantaa Tmi Noona Laaksonen Vantaa Primaplan Julkisivut Oy Vantaa IdaKoo Oy Vantaa Jalkahoitopalvelu Sileät Jalat Vantaa Olga Kutah tmi Vantaa Onros Oy Varkaus Direct Consulting & Trading Oy Vesanto Helmi Hytönen Vihti HoivaTen Osakeyhtiö Virrat 1662 Eija Arhonen Oy Ylitornio HilVen Oy Ylivieska Tmi Mvieska Tuomo Hirvi Ylivieska Viespro Oy Ylivieska Arvodata Oy Ylivieska Olivia Lindvall Ylivieska Murunen Oy Ylivieska    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Syntyykö Suomessa maailman ensimmäinen kvanttitietokone? "Tähdet tuntuivat olevan kohdallaan"

9 heinäkuu, 2019 - 13:39

Kauppalehti kertoo suomalaisesta IQM:stä, joka tähtää ensimmäisen kvanttitietokoneen rakentamiseen. Yhtiö on kerännyt 11,2 miljoonan euron siemensrahapotin ja aikoo nyt palkata 20 työntekijää.

Aalto-yliopistosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ponnistava IQM onnistui keräämään sijoituksen kansainvälisiltä sijoittajilta. Mukana on myös suomalaisia pääomasijoitusyhtiöitä.

Yritys on perustettu viime vuonna. Kauppalahden haastattelussa IQM:n perustaja Mikko Möttönen kertoo, ettei yrityksellä ole käytännössä ollut toimintaa ennen rahoituksen saamista.

Kvanttitietokoneesta povataan seuraavaa isoa mullistusta, joka mahdollistaa kokonaisten uusien toimialojen syntymisen. Sellaista kehittävät maailmalla muun muassa IBM ja Microsoft. Kvanttitietokoneen laskentatehon odotetaan mullistavan esimerkiksi lääkkeiden kehitystä.

– Lähdemme rakentamaan tietokonetta, jollaista kukaan muu ei ole koskaan aiemmin rakentanut, Möttönen sanoo Kauppalehdelle.

Yksi rahoittajista on suomalainen pääomasijoitusyhtiö Maki.vc.

– Tällä alueella on pakko olla rahaa pohjalla, ja tämä on toimialalla pieni rahoitus, Maki.vc:n partneri Ilkka Kivimäki kommentoi lehdelle. Hänen mukaansa "tähdet tuntuivat olevan kohdillaan" IQM:n tapauksessa.

Mikko Möttönen johtaa kvanttitietokoneisiin erikoistunutta tutkimusryhmää Aalto-yliopistossa. Mukana yrityksessä on samassa laboratoriossa työskennellyt Juha Vartiainen.

IQM aikoo käyttää rahoitusta oman laboratorion perustamiseen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiinteistöalan yrittäjä ihmettelee lkv-pätevyysvaatimusta: ”Jossain tilanteessa voi olla pakko irtisanoa”

9 heinäkuu, 2019 - 12:46

Kiinteistönvälitysalan lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016. Nykyisin välitysliikkeen henkilökunnasta puolella täytyy olla laillistettu kiinteistönvälittäjän pätevyys. Aikaisemmin riitti, että yhdellä työntekijällä oli alan pätevyys.

Alalla lakimuutosta on enimmäkseen kiitelty, mutta yrittäjälle se voi tuottaa yllättäviä tilanteita.

– Lakimuutos on vaikuttanut selvästi siihen, ettei välitysliikkeeseen voi palkata hyvää myyjää pelkkien myyntitaitojen perusteella, Riihimäellä ja Hyvinkäällä toimivan Luottovälittäjä Oy LKV:n yrittäjä Juha Andersson sanoo.

Andersson huomauttaa, että välitysalan yrittäjä ottaa aina riskin palkatessaan henkilön, jolla ei ole lkv-pätevyyttä.

– Jos palkkaan henkilön, jolla ei ole pätevyyttä ja joku pätevä lähteekin pois, täytyy miettiä irtisanonko jonkun työntekijän. Vaihtoehtoisesti on löydettävä lkv-pätevä välittäjä tilalle.

Lain mukaan 50 prosentin lkv-pätevyysvaatimus täytyy paikata kolmen kuukauden kuluessa.

”Pelkällä koulutuksella ei tule hyväksi myyjäksi”

Lkv-pätevyyden saa läpäisemällä Keskuskauppakamarin kokeen. Kokeesta päästetään läpi yksi kolmasosa osallistujista.

– Oman yritykseni kohdalla onni on se, että meillä on tällä hetkellä todella päteviä työntekijöitä ja lähes kaikilla on alan pätevyys.

Andersson kannattaa lkv-pätevyysvaatimusta, mutta myöntää usein pohtineensa, onko lain mukainen vaatimus tarpeen.

– Välitystoiminnassa täytyy olla osaamista, muuten tämä homma ei kannata. Pelkästään koulutuksella ei kuitenkaan tule hyväksi myyjäksi. Mieluummin otan hyvän myyjän kuin pelkästään paperilla hyvältä näyttävän laillistetun kiinteistönvälittäjän, yrittäjä tunnustaa.

”Alan ongelma on provisiopalkkaus”

Kiinteistönvälitysalalla provisiopalkkaus on tavallista. Andersson myöntää, että varsinkaan nykyisessä markkinatilanteessa myyjille ei voida maksaa kiinteää kuukausipalkkaa.

– Missään nimessä työvoimasta ei ole tällä hetkellä ylitarjontaa. Hyvät myyjät ovat kysyttyjä alasta riippumatta. Hyvät myyjät myös tietävät sen, että alalla on vaikea markkinatilanne muun muassa pankkien kiristyneiden lainapäätösten takia.

Andersson toivoo, että nuoret innostuisivat nykyistä enemmän kiinteistönvälityksestä.

– Ala kiinnostaa nuoria, mutta monella on siitä liian ruusuinen kuva. On nähty mediasta että välittäjät juovat samppaanjaa ja syövät vaahtokarkkeja. Se ei ole totuus. Tämä on rankkaa työtä eikä kauppaa välttämättä synny ensimmäisen kuukauden aikana. Hyvillä ja tehokkailla tekijöillä on kuitenkin hyvät ansaintamahdollisuudet.

Nuoria kaivataan etenkin siksi, että alaa vaivaa välittäjien ikääntyminen.

– Hyviä myyjiä on, mutta hekin ikääntyvät huolestuttavasti. Esimerkiksi täällä Riihimäellä välittäjien keski-ikä on 50-55 ikävuoden paikkeilla.

Kaupunkien oma välitystoiminta ihmetyttää

Lain mukaan kiinteistönvälitykseksi katsotaan yritystoiminta, jossa välittäjä saattaa ostajan ja myyjän yhteen ja tavoittelee toiminnallaan taloudellista hyötyä.

Andersson on viime vuosina seurannut ihmetyksellä kaupunkien omistamien yksityisten yritysten välitystoimintaa. Ne saattavat välittää liike- ja toimistotiloja perimättä välityspalkkiota, jolloin Aluehallintovirasto ei valvo toimintaa lainkaan.

– Toisin sanoen nämä kaupunkien yritykset voivat pilata koko alan maineen tekemällä mitä sattuu joutumatta tekemisistään vastuuseen. Heitä eivät koske samat tiukat säädökset kuin esimerkiksi meitä. Kyseisissä yrityksissä ei tarvitse olla laillistettuja kiinteistönvälittäjiä eikä yrityksen toimitusjohtajalta edellytetä lkv-pätevyyttä.

Anderssonin mielestä sääntöjen pitäisi olla samat kaikille alalla toimiville.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Etsitkö edullista työpuhelinta? Alle 120 euron Nokia-uutuus yllättää päivityslupauksella

9 heinäkuu, 2019 - 08:48

Alle 120 euron hintaluokassa on totuttu siihen, ettei puhelimelle välttämättä tarjota kovinkaan laajaa päivitystukea. HMD Globalin uusin Nokia-puhelin erottuu joukosta muun muassa siinä, että laitteen käyttöjärjestelmänä on uusin Android 9.

Nokia 2.2 tuli Suomessa myyntiin eilen maanantaina. Laite kuuluu Googlen Android One -ohjelmaan, mikä takaa sille käyttöjärjestelmäpäivitykset kahdeksi vuodeksi.

Lisäksi puhelimelle luvataan kolmen vuoden säännölliset tietoturvapäivitykset. Tämän takia laite on potentiaalinen hankinta myös työkäyttöön.

Kuten muutkin Nokia-puhelimet, myös Nokia 2.2 käyttää niin sanottua "puhdasta" Androidia ilman päälle liimattua valmistajan omaa käyttöliittymää.

Nokia 2.2:n ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa kasvojentunnistus ja 13 megapikselin kamera. Laitteessa on 5,71-tuumainen kosketusnäyttö. Etukameran kennon koko on viisi megapikseliä.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sushistaan tunnetuksi tullut Järvenpään Citymarket ehdolla maailman parhaaksi ruokakaupaksi

8 heinäkuu, 2019 - 15:33

Järvenpään Citymarket on valittu ehdolle maailman parhaaksi ruokakaupaksi viiden muun finalistin kanssa. Kyseessä on brittiläisen kaupan alan tutkimusyhtiö IGD:n järjestämä kilpailu. Voittaja selviää Lontoossa marraskuun 7. päivänä.

Koskaan aikaisemmin suomalainen ruokakauppa ei ole päässyt kilpailun finaaliin.

– Itkin onnesta, kun kuulin finaalipaikastamme, Järvenpään Citymarketin kauppias Markku Hautala sanoo Iltalehden haastattelussa.

IGD tekee analyysejä maailman ruokakaupoista. Sen edustajat kiertävät paikan päällä arvioimassa kauppoja. Hautalan mukaan Järvenpäässä käytiin kesäkuussa. Yksi finaaliin pääsyn kriteereistä on innovatiivisuus.

Ensimmäisen kerran Järvenpään Citymarket nousi otsikoihin, kun siitä tuli Euroopan suurin sushi-myyjä. Jutun aiheesta voit lukea täältä.

Sen jälkeen Hautala on lanseerannut kaupassaan muun muassa oman huippuravintolan, oman jäätelön, oman lihaleikkaamon ja viinidelin. Parhaillaan kauppias puuhaa kauppaan kokkikoulua.

– Koko ajan mietin, että osaammeko kuunnella asiakasta ja mitä kivaa tuomme kauppaan seuraavaksi. Maailmalta löydämme asioita, joita haluamme tuoda tänne Järvenpäähän, Hautala kertoo Iltalehdelle.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Ensi viikolla myyntiin tuleva Samsungin uutuuspuhelin herättää huomiota tavallisuudesta poikkeavalla kameraratkaisulla

5 heinäkuu, 2019 - 19:02

Samsung Galaxy A80 tulee myyntiin Suomessakin suosituksi nousseeseen keskihintaluokkaan. Noin 670 euron hintainen puhelin sijoittuu ominaisuuksiltaan hyvin lähelle huippupuhelimia.

Laitteen kiinnostavin ominaisuus on kääntyvä kamerarakenne, jonka ansiosta takakameran laadukkaampi optiikka saadaan käyttöön myös selfie-kuvissa.

Näytön takaa esiin liukuva kamerarakenne sisältää kolme eri kameraa, jotka käyttäjä voi kääntää kuvaamaan myös edestä. Käytössä ovat 48 megapikselin pääkamera, kahdeksan megapikselin ultralaajakulmakamera sekä 3D-syvyyskamera. jälkimmäisellä kuviin saa niin kutsutun bokeh-efektin, jossa tausta näkyy epätarkkana. Kyseinen ominaisuus on käytössä myös videokuvauksessa.

Galaxy A80:ssa on 6,7-tuumainen näyttö, jonka alle on sijoitettu sormenjälkilukija tilan säästämiseksi. Laite tukee pikalatausta. Tallennusmuistia on käytössä 128 gigatavua.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

104 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – Mukana kasvuharppauksia tehnyt Framery

5 heinäkuu, 2019 - 15:00

Listauksessa ovat mukana viime viikolla AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 104 yritystä. 

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

 

Kotipaikka Yritys Liikevaihto Liiketulos Akaa Toijala Works Oy 37616000 1110000 Espoo Sähköhuoltopalvelu Merinen Oy 138000 71000 Espoo Juuranto Group Oy 14247000 1596000 Espoo Rollresearch International Oy 1420000 17000 Espoo Jäntti Kiinteistöt Oy 1150000 196000 Espoo ORS-IN Oy 8000 139000 Hanko Fastighets Ab Ålen Kiinteistö Oy 204000 85000 Hanko Automaalaamo Karit Oy 489000 105000 Heinola Schoeller Allibert Oy 8786000 2308000 Heinola Vierumäen Kuntorinne Oy 455000 13000 Helsingfors Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab 27810000 5358000 Helsingfors Proact Finland Oy 32912000 1877000 Helsingfors Helvar Merca Oy Ab 6523000 2886000 Helsinki Oy NCH Suomi Ab 4441000 266000 Helsinki Merima Oy 51259000 4339000 Helsinki Finnmetko Oy 2705000 775000 Helsinki Veljesten Viestintä Oy 1054000 309000 Helsinki Suomen Turvaposti Oy 1056000 253000 Helsinki Talaco Oy 283000 512000 Helsinki Haugen-Gruppen Oy 19628000 1375000 Helsinki Sport Aid Urheilulääkäriasema Oy 413000 116000 Helsinki Aspeko Consulting Oy 33000 57000 Helsinki RAJAMAA OY 806000 705000 Helsinki Refreshment Products Finland Oy 10998000 3114000 Helsinki Saimaan Arita kiinteistöt Oy 251000 144000 Helsinki Patria Oyj 21019000 6203000 Helsinki Futudesign Oy 1159000 160000 Helsinki Trevian Asset Management Oy 5662371 738922 Helsinki Federal Express Corporation Finland Oy 1830000 97000 Helsinki Recommended Group Oy 25000 48000 Helsinki Iloinen Työmaa IT Oy 602000 441000 Helsinki Lindberg & Högström Oy 181000 38000 Helsinki Kiinteistö Oy Vantaan Santaradantie 8 288000 86000 Joensuu JK-Kanava Oy 1338000 171000 Jyväskylä AT Rautiainen Oy 140000 11000 Jyväskylä Kardex Finland Oy 5643000 285000 Jyväskylä Royal House Oy 5821000 8340000 Järvenpää Kiinteistö Oy Purolan Portti 354000 250000 Kajaani Piiraisen Viherpalvelu Oy 3963000 539000 Kangasala FH-KIINTEISTÖT KONSULTOINTI OY 60000 14000 Kannus Kylmet Oy 1086000 312000 Karkkila Euro-Hydro Oy 4621000 489000 Karvia Finn-Metacon Oy 2055000 184000 Kauhajoki Linnax Oy 3803000 509000 Kauhava Härmän Powerkauppa Oy 1797000 22000 Kaustinen Kyösti Känsäkangas Turkis Oy 175000 31000 Kaustinen Oy Esari Ab   591000 Kitee Petri Kupiainen Oy 12118000 382000 Kitee Vibratec Oy 691000 111000 Kitee Kauppakeskus Kupiainen Oy 853000 224000 Kokkola Pyöräpojat Oy Marko Mutka 988000 252000 Kokkola Kokkolan Tilaus-Rahti Oy 5118000 59000 Kotka Oiltanking Finland Oy 32015000 -567000 Kristinestad Oy KRS Potato-Products Ab 1534000 246000 Kuopio Nilsiän Teollisuuskylä Oy 170000 7000 Kuopio Aktiiva Oy Isännöintipalvelu 1132000 241000 Laihia Piccolo Group Oy   102349 Lappeenranta Reijo Tervo Oy 5499000 447000 Lohja Cembrit Production Oy 24021000 1928000 Masku Trinitas Lääkäripalvelut Oy 1094000 151000 Mäntsälä PS-Bussi Oy 930000 58000 Mäntyharju Maarakennus Suutarinen Oy 9033000 538000 Nokia Posiber Oy 2315000 1656000 Oulu Polarvi Oy 15013000 11669000 Oulu Kai Sheng Oy 777000 201000 Oulu Insinööritoimisto Taltekon Oy 7000 30000 Oulu Kentman Oy 232000 112000 Oulu Liana Technologies Oy 255000 554000 Parainen Oy Pract Ab 1615000 18000 Pihtipudas Koneurakointi Kananen Oy   129000 Pori Oy Hacklin Ltd 15058000 593000 Pori Greenzap Oy 7797000 80000 Porvoo Kuninkaantien Rauta Oy   135000 Punkalaidun TJP Myllyniemi Oy 4028000 163000 Rauma Rauma Interior Group Oy 307000 660000 Salo Konepaja-Heinä Oy 1163000 378000 Sastamala Lojer Oy 23275369 2046397 Sastamala Kalaneuvos Oy 71573000 3305000 Savonlinna Industria Center Oy 8099000 1363000 Seinäjoki Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen Oy 803000 54000 Sibbo K. Hartwall Oy Ab 59409000 2419000 Säkylä Säkylän Aaltek Oy 2766000 281000 Taipalsaari Saimaan Sisäilma Oy 786000 112000 Tampere Insinööritoimisto Jonecon Oy 2117000 727000 Tampere SL-Mediat Oy 4681000 713000 Tampere Labkotec Oy 10259000 733000 Tampere Framery Oy 39503000 8157000 Tampere Pirkanmaan Avo-Asunnot Oy 4948153 1338161 Tampere Panic Art Studios Oy 713000 80000 Tampere Ramport Oy 6706000 278000 Turku Tuottajaryhmä Psykomedia Oy 841000 731000 Turku Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka 1682000 349000 Turku Suomen Vuokra-asunnot Oy 200000 Turku Työelämän Infopiste Oy 1269000 301000 Turku Kiinteistö Oy Turun Ruissalontie 15 93000 217000 Turku Mepratuote Oy 4277000 443000 Vantaa VAV Yhtymä Oy 82656000 16634000 Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Sarkakulma 150000 3000 Vantaa Fenno Optical Oy 4898000 147000 Vantaa R & R Kuusinen Oy 77000 8000 Vantaa Horn Afrik työvoimapalvelu Oy 2161000 330000 Vieremä JetiTaso Oy 2312000 309000 Vihti Lankapaja Oy 25957000 1035000 Vöyri Ab Byggtjänst H-E Storlund Oy 3032000 215000        

Tiesitkö tätä? Näillä ehdoilla voit kajota osakeyhtiön tilillä olevaan osakepääomaan

5 heinäkuu, 2019 - 14:01

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen 2 500 euron alkupääomaa ei enää vaadita osakeyhtiön perustamiseen. Osakepääomavaatimuksen poistaminen merkitsee myös sitä, että jo ennen 1.7.2019 rekisteröidyn yhtiön osakepääoma voidaan alentaa nollaan euroon. Tällöin on kuitenkin noudatettava osakeyhtiölain säädöksiä osakepääoman alentamisesta. Ennen muutoksen voimaantuloa osakepääomaa voitiin alentaa vain vähimmäisosakepääomaan (2 500 euroa) asti.

Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Marjut Viding muistuttaa, että vaikka 2 500 euron osakepääomavaatimus poistettiin laista, osakeyhtiölain säännöksiin osakepääoman alentamisen menettelystä ei tehty muutoksia.

– Yrityksen osakepääomaa ei siis voi siirtää yrittäjän tilille ilman, että osakeyhtiölain säännöksiä noudatetaan. Osakepääoman alentaminen edellyttää edelleen mm. yhtiökokouksen päätöstä, velkojainsuojamenettelyn noudattamista ja kaupparekisteri-ilmoitusta Patentti- ja rekisterihallitukselle, Viding huomautaa.

 

Nämä syyt kelpaavat

Osakepääoman alentamisen syiksi kelpaavat lain mukaan osakepääoman jakaminen, sen alentamisesta varojen siirtämiseksi vapaan oman pääoman rahastoon tai osakepääoman käyttäminen sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa oma pääoma ei riitä. Kukin toimenpide vaatii yhtiökokouksen päätöksen.

– Yhtiön velkojilla on oikeus vastustaa alentamista, jos osakepääoman alentamismäärää ei käytetä tappion kattamiseen. Tällöin on yhtä aikaa kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen kanssa haettava kuulutuksen antamista yhtiön velkojille. Osakepääoman alentaminen toteutuu, jos yhtiön velkoja ei ole vastustanut alentamista tai velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, Viding selvittää.

Osakepääoman alentaminen astuu voimaan rekisterimerkinnällä. Alentaminen tai poistaminen edellyttää myös yhtiöjärjestyksen muutosta, jos yhtiöjärjestyksessä on määräys osakepääoman vähimmäismäärästä.

– Osakepääoman alentamisen yhteydessä on huomioitava, että valtaosalla osakeyhtiöistä osakkeilla on edelleen nimellisarvo. Jos osakepääoma alentamisen jälkeen on pienempi kuin osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeiden nimellisarvolla, on alentamispäätöksen yhteydessä myös joko alennettava osakkeiden nimellisarvoa tai vähennettävä osakkeiden lukumäärää mitätöimällä osakkeita sekä tehtävä näiden osalta tarpeelliset yhtiöjärjestyksen muutokset, Viding jatkaa.

Osakepääoman alentaminen rinnastuu verotuksessa osakkeiden luovutukseen ja alentamismäärää verotetaan henkilön mahdollisena luovutusvoittona, ei osinkona.

Lue lisää osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistumisesta täältä.

 

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Selvitys: Kuinka paljon yrittäjäkansanedustajat laittoivat omaa rahaa vaalityöhön – ja saivat tukea?

5 heinäkuu, 2019 - 12:27

Kävimme läpi vaalirahoitusilmoitukset, jotka kansanedustajien ja varaedustajien piti jättää kesäkuussa. Ilmoituksessa kerrotaan muun muassa käytetyt omat varat sekä eritellään vaalituet yksityisiltä, yrityksiltä, puolueilta ja puolueyhdistyksiltä sekä vaalityötä varten mahdollisesti otetut lainat.

Alle 1500 euron vaalitukien antajien nimiä ei tarvitse kertoa, mitä lahjoittajat ja ehdokkaat käyttävät yleisesti hyödyksi.

Eniten omaa rahaa käyttivät Satonen ja Sjöblom

Kokoomuksen Arto Satonen käytti vaalityöhön valituista yrittäjäkansanedustajista eniten omaa rahaa eli 91599 euroa. Yrityksiltä Satonen sai tukea 4 400 €, yksityishenkilöiltä 1050 € ja  muiilta tahoilta 3188 €. Satonen ei yksilöi, keneltä on saanut tukia.

Vammalalaisella Satosella on arvopaperikauppaa harjoittava Vammas-Sijoitus Oy ja Stalemate Oy. Hänellä on myös osuuksia kiinteistöyhtiöissä ja hänellä on sijoitusasuntoja.

Paljon omaa rahaa (82 841 €) käytti myös kokoomuksen Ruut Sjöblom. Yksityishenkilöiltä hän sai tukea yhteensä 19 490 euroa. Hän sai kolme 6000 euron vaalitukea, joiden antajat ovat Karl, Touko ja Seppo Sjöblomilta.

Tuusulalaisen Ruut Sjöblomin perheellä on kiviaineksia myyvä Seepsula Oy. Hänellä on sisarustensa kanssa myös Palkkila Oy, jonka toimiala on kiinteistöjen hallinta ja vuokraaminen.

Runsaasti omaa rahaa käyttivät myös keskustan Esko Kiviranta (59 035 €) ja kokoomuksen Pauli Kiuru 58 756 €).

Kun laskee yhteen ehdokkaiden käyttämät omat rahat ja vaalituet, suurin vaalibudjetti oli Ruut Sjöblomilla, 102 331 euroa. Arto Satosen kampanjarahojen summa on 100 237 euroa.

Keneltä Timo Heinonen sai vaalitukea?

Kokoomuksen Timo Heinonen sai vaalitukea yhteensä 86476 euroa. Yrityksiltä hän sai tukea 58 827 euroa, yksityishenkilöiltä 19 149 €, puolueyhdistyksiltä 5 500 € ja muilta tahoilta 3 000 €.

Heinosen suurin yritystukija on Sinituote Oy (6000€) ja yksityishenkilöistä perniöläinen Kaj Kuistila on myös antanut 6000 €.

Omaa rahaa vaalikampanjaan Timo Heinonen laittoi vain 2550 euroa.

Loppilainen Heinonen on taustaltaan viestintäalan yrittäjä. Hänen firmansa hoiti muun muassa urheiluselotuksia ja -tapahtumia. (JUTTU JATKUU TAULUKON ALAPUOLELLA)

 

YRITTÄJÄKANSANEDUSTAJIEN VAALIRAHAT       Nimi Vaalituet € Omat vaalirahat € Yhteensä         PERUSSUOMALAISET       Junnila Vilhelm  10 600 12 542 23142 Koponen Ari  6 140 3 140 9280 Koskela Jari  35127 9 755 44882 Kotiaho Jouni  0 26 925 26925 Laakso Kristian Sheikki  0 6 995 6995 Lundén Mikko  4 450 6 488 10938 Niemi Veijo  13 630 0 13630 Niikko Mika  31 031 6 542 37573 Peltokangas Mauri  7 565 4 571 12136 Slunga-Poutsalo Riikka  1 510 8 324 9834  Tavio Ville 5 205 21 653 26858 Turtiainen Ano  5 557 20 060 25617 Tynkkynen Sebastian  5 770 2 883 8653 Vallin Veikko  3 384 22 132 25516 Wihonen Jussi 2 500 36 362 38862     Keskiarvo 21389         KESKUSTA       Heikkinen Hannakaisa  7 550 41 320 48 870 Huttunen Hanna  16 915 28 750 45 665  Kalmari Anne 14 850 19 777 34 627 Kiviranta Esko  18 473 59 035 77 508 Leppä Jari  14 100 21 280 35 380 Pirttilahti Arto  17 747 3 176 20 923 Pylväs Juha  61 209 6 000,00 67 209 Savola Mikko  60 082 5 553 65 635     Keskiarvo 49 477         KOKOOMUS       Heinonen Timo  86 476 2550 89 026 Kiuru Pauli  18 096 58 756 76 852  Kopra Jukka 61 390 13 905 75 295 Satonen Arto  8 638 91 599 100 237 Sjöblom Ruut  19 490 82 841 102 331     Keskiarvo 88 748         RKP       Adlercreutz Anders  60 920 0 60920 Bergqvist Sandra  14 935 3 600 18 535 Norrback Anders  42 622 1 100 43 722     Keskiarvo 41 059         SDP       Skinnari Ville  35 891 3 300 39 191         VIHREÄT       Virta Sofia  2 474 0 2474         LIIKE NYT       Harkimo Harry  40 181 0 40181   Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto, www.vaalirahoitusvalvonta.fi           Kokoomuslaiset käyttivät eniten rahaa

Kaikkien yrittäjäkansanedustajien vaalikampanjointiin käyttämän rahan keskiarvo on 40 360 euroa. Eniten rahaa käyttivät kokoomuslaiset, keskimäärin 88 748 €, toiseksi eniten keskustan yrittäjäedustajat (49 477€) ja kolmanneksi eniten RKP:läiset (41 059€).

Eduskunnan suurimman yrittäjäpuolueen perussuomalaisten edustajat käyttivät vaalikampanjointiin keskimäärin 21 389 euroa.

Pikkurahalla parlamenttiin

Yrittäjäkansanedustajista monet ovat nousseet eduskuntaan lähes nollabudjetilla, mikä on tullut mahdolliseksi someaikakaudella.

Esimerkiksi turkulainen vihreiden Sofia Virta ei käyttänyt omaa rahaa lainkaan ja vaalitukea hän sai vain vajaat 2500 euroa. Perussuomalaisten Kristian Sheikki Laakso puolestaan ei saanut vaalitukea lainkaan ja omaa rahaa hän käytti kampanjaan ”vain” 6995 euroa.

Lisää tietoa vaalirahoituksesta osoitteesta www.vaalirahoitusvalvonta.fi

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Yrittäjä, tunnetko tuottajavastuun? – Lakimuutos voi velvoittaa pienetkin yritykset tuottajavastuun piiriin

5 heinäkuu, 2019 - 10:58

Lakisääteinen tuottajavastuu on monille yrittäjille vieras ja siihen liittyy myös väärinkäsityksiä.

– Monet luulevat, että tuottajavastuun hoitaminen on vapaaehtoista. Osa ajattelee, että kun hoitaa yrityksen oman jätehuollon, tuottajavastuu on hoidettu, Pirkanmaan Ely-keskuksen ylitarkastaja Tuomo Aunola sanoo.

Mistä siis on kyse? Valtakunnallisena viranomaisena toimivan Pirkanmaan Ely-keskuksen sivuilla kerrotaan, että tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Vastuun laiminlyömisestä voi seurata laiminlyöntimaksu.

Tuottaja vastuu koskee akkuja ja paristoja, pakkauksia, keräyspaperia, ajoneuvoja, renkaita sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita.

Käytännössä pakkausten tuottajavastuu koskee siis kaikkia leipurista teollisuuskoneiden valmistajaan, jotka pakkaavat tai pakkauttavat tuotteitaan tai maahantuovat Suomeen pakattuja tuotteita.

Myös ulkomainen yritys tai sen sivuliike, joka on merkitty Suomen kaupparekisteriin, on tuottajavastuussa kun liikevaihtoraja ja muut kriteerit täyttyvät.

Lisätietoa löytyy Ympäristöhallinnon sivuilta, Rinkiin.fi-sivustolta ja Suomen Yrittäjien sivuilta jäsenille (vaatii kirjautumisen).

Tuottajayhteisö auttaa

Tähän asti pakkausten tuottajavastuu on koskenut yrityksiä, joiden liikevaihto on vähintään miljoona euroa. Nyt suunnitteilla on lakimuutos, joka poistaisi tai alentaisi liikevaihtorajaa.

Vastuu jätehuollon hoitamisesta käytön jälkeen voi kuulostaa hankalalta. Joskus on käynyt niin, että yritys on hoitanut tuottajavastuun esimerkiksi ajoneuvojen kierrätyksen osalta, mutta ei ole huomannut, että tuottajavastuu pitäisi hoitaa erikseen myös akkujen ja renkaiden osalta.

Tuottajavastuun hoitamista varten on perustettu teollisuuden ja kaupan alan yritysten yhteisiä tuottajayhteisöjä. Pakkausten tuottajavastuuta hoitaa viis materiaalikohtaista tuottajayhteisöä ja palveluyhtiö Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy.

– Tuottajayhteisön sopimuksella tuottajavastuu siirtyy yritykseltä yhteisön hoidettavaksi. Toinen mahdollinen tapa on hakea Pirkanmaan Ely-keskukselta hyväksyntä suoraan rekisteriin, mutta käytännössä tämä tapa sopii harvalle. Pakkausten osalta kuluttajatuotteissa se ei onnistu ollenkaan, Aunola sanoo.

Yrittäjä voi kuitenkin hoitaa kaikkien pakkausmateriaalien tuottajavastuun tekemällä yhden sopimuksen Rinkiin.

– Sopimuksen tehneen yrityksen ei tarvitse tuntea lainsäädännön yksityiskohtia. Riittää, että yritys raportoi Ringille vuosittain edellisenä vuotena käyttämänsä pakkausmäärät ja maksaa niihin perustuvat tuottajayhteisöjen kierrätysmaksut sekä Ringin asiakasmaksun, Ringin asiakaspalvelupäällikkö Maija Peltola kertoo.

Yksin ei selviä

Käytännössä yrittäjä hoitaa tuottajavastuunsa rahalla. Rinki kerää asiakkailtaan asiakasmaksun, joka pohjautuu pakkausmääriin. Lisäksi asiakas maksaa kierrätysmaksun, jossa hinnasto määräytyy materiaalin mukaan tonnien tarkkuudella. Lopullinen kustannus määräytyy pakkauksen määrän ja materiaalin mukaan.

Aunolan mukaan joskus on ollut tilanteita, joissa yrittäjät ovat kokeneet tuottajayhteisöön liittymisen pakkojäsenyytenä Suomen Pakkauskierrätys Rinkiin eli entiseen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR:iin.

– On huomattava, että yritykset ovat itse perustaneet tuottajayhteisöt hoitamaan velvollisuudet jäsentensä puolesta, eivätkä ne tavoittele voittoa, Aunola toteaa.

Peltola muistuttaa, että yksittäisen yrityksen on mahdotonta hoitaa velvoitetta yksin. Rinki huolehtii muun muassa siitä, että kuluttajille suunnatut ekopisteet täyttävät lainsäädännön vaatimukset keräyspisteiden lukumäärän ja sijainnin suhteen sekä lainsäädännön edellyttämät kierrätystavoitteet.

Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen toteaa, että mikäli jätelainsäädäntöä muutetaan niin, että myös alle miljoonan euron liikevaihdon yritykset tulevat pakkausten tuottajavastuun piiriin, tuottajavastuullisten yritysten lukumäärä kasvaa merkittävästi. Tällä hetkellä Rinkiin on liittynyt 4 500 yritystä.

 – Lainsäädännön muuttuessa Rinki pyrkii tekemään tuottajavastuun hoitamisen pienille yrityksille mahdollisimman helpoksi.

Yritykselle valaisevaa

Finlaysonin liikevaihto vuonna 2017 oli 36,3 miljoonaa euroa, eli yritys on ollut pitkään tuottajavastuun piirissä.

Yrityksen vastuullisuuspäällikkö Elli Ojala myöntää, että materiaalien raportoiminen Ringille kerran vuodessa on työlästä, mutta se on yritykselle myös työkalu.

– Vuoden aikana voi olla monia muutoksia, joten raportointivaiheessa tietojen kaiveleminen ja löytäminen vie aikaa. Meille se on kuitenkin tärkeää, sillä Finlayson on päättänyt vähentää pakkausmateriaaleja, etenkin muovia. On silmiä avaavaa, kuinka paljon muovia kuluu ja kuinka pienillä muutoksilla sen määrää voi vähentää. Vähentäminen vaikuttaa maksuihin, eli se on taloudellisesti tärkeää, Ojala summaa.

Finlayson on poistanut muovikassit myymälöistä, ja syksystä lähtien vuodetekstiilit pakataan muovittomiin pakkauksiin. Se on jo iso säästö.

Finlaysonin pakkausmateriaalit eivät ole hankalimmasta päästä. Tekstiilejä pakataan muovisiin kuluttajapakkauksiin, kartonkiin ja aaltopahviin kuljetuksen ajaksi ja suuremmat pakkaukset liikkuvat puulavojen päällä. Kehitteillä on myös tekstiilin erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä.

Maija Peltola muistuttaa, että yritys voi hyödytää tuottajavastuun hoitamista myös viestinnässä. Useille yrityksille on tärkeä kertoa asiakkaille arvoistaan ja vastuunsa kantamisesta.

– Sopimuksen tehnyt yritys saa meiltä Rinki-todistuksen ja voi käyttää Rinki-merkkiä kertomassa, että velvoitteet on hoidettu, Peltola sanoo.

Noin 5000 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa saa kirjeen: myös toimivien yritysten uhkana poisto kaupparekisteristä

4 heinäkuu, 2019 - 11:20

PRH voi poistaa toimivankin osakeyhtiön tai osuuskunnan kaupparekisteristä, jos yritys ei toimita tilinpäätöstään kirjeessä mainittuun määräaikaan mennessä.

Kaupparekisteristä poistaminen tarkoittaa, että yritys ei voi harjoittaa yritystoimintaa.

Kaupparekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus poistaa vuosittain rekisteristä tuhansia osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, jotka eivät ole ilmoittaneet tilinpäätöstään useaan vuoteen.

Jokaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan täytyy laatia tilinpäätös joka tilikaudelta, vaikka yritystoimintaa ei harjoitettaisikaan. Tilinpäätösasiakirjat täytyy myös ilmoittaa kaupparekisteriin.

Veroilmoitukseen liitetyt tilinpäätösasiakirjat välitetään kaupparekisteriin, jos ne on liitetty Verohallinnon ohjeiden mukaisesti. PRH:n Virre-tietopalvelusta voi tarkastaa maksutta, onko yrityksen tilinpäätös rekisteröity kaupparekisteriin.

PRH:n oikeus poistaa tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättänyt yritys kaupparekisteristä perustuu osakeyhtiö- ja osuuskuntalakeihin.

toimitus(at)yrittajat.fi

"Maalaisjärki tuppaa jäämään" – Sähköpotkulautoja tarjoava yritys yrittää ohjata käyttäjien toimintaa fiksummaksi

4 heinäkuu, 2019 - 08:30

Sähköpotkulaudat tulivat keväällä Suomeen suurimpiin kaupunkeihin. Alkuinnostuksen jälkeen menopelit ovat aiheuttaneet huolta turvallisuudesta ja närkästystäkin.

Sähköpotkulaudat vertautuvat lainsäädännössä pyöriin, eli niillä ei saisi ajaa jalkakäytävillä.

Ideana on, että potkulaudan voi ottaa ja jättää tarpeen mukaan. Käyttäjä maksaa vain käyttämistään minuuteista.

Käyttäjät ovat kuitenkin ajelleet potkulaudoilla miten sattuu liikennesäännöistä huolimatta sekä jättäneet niitä lojumaan teiden varsille sekä kulkuväylille, mikä on aiheuttanut vaaratilanteita ja ärsytystä muissa liikenteessä kulkijoissa.

– Välillä tuppaa maalaisjärki jäämään sähköpotkulaudan kyydissä, suomalaisen RideHoopin toimitusjohtaja Jerry Jalava myöntää.

Alku oli kaoottinen

Suomessa sähköpotkulautoja tarjoaa kolme yritystä: Ridehoop, ruotsalainen Voi ja saksalainen Tier.

Tier ja Voi ovat keränneet ulkopuolista rahoitusta ja ovat näkyvämmin esillä, joten suomalainen Ridehoop voi olla suurelle yleisölle tuntemattomampi nimi. Se tuli myös markkinoille myöhemmin.

Hoop aloitti toimintansa jo ennen kesää Dubaista.

– Halusin tehdä yrityksen oikein. Näin Yhdysvalloissa, mihin toiminta oli menossa. Se oli kaoottista ja tuotti paljon jätettä, kun potkulaudat hajosivat. Euroopan kaupunkien markkinoilla alkoi olla jo tungosta, joten mietimme, mikä olisi seuraava paikka, josta voisi lähteä liikkeelle. Lähdimme neuvottelemaan Dubaihin marraskuussa, Jalava kertoo.

Toiminta lähti Dubaissa liikkeelle kivasti, mutta pian perässä tuli pari muutakin toimijaa, joilla ei ollut luvat kunnossa, eikä pyrkimystä hoitaa toimintaa siististi. Dubai laittoi sähköpotkulaudoille täyskiellon keväällä.

– Dubain hallinto haluaa saada potkulaudat takaisin kaduille nopeasti. EXPO2020 on tulossa ja Dubaissa halutaan toimiva joukkoliikenne siihen mennessä. Sähköpotkulaudat ovat oleellinen osa joukkoliikenteen ratkaisua Dubain kaltaisessa kaupungissa, jossa ihmiset eivät halua kävellä viimeistä kilometriä, Jalava sanoo.

– Keskustelemme hallinnon kanssa joka viikko ja pyrimme varmistamaan, että maailmalla nähdyt ongelmakohdat saadaan vältettyä. Luvat tulevat syksyllä muutamille yrityksille, ja Hoop on niistä yksi. Regulaatiomarkkina toimii, Jalava kertoo.

Yhteisen tavaran arvostus heikkoa

Hoopin liiketoimintamalli on alusta asti ollut hieman toisenlainen kuin muilla yrityksillä. Yleensä kuluttaja maksaa lähtömaksun ja sekä käytöstä minuuttien mukaan. Ridehoopin käyttäjä ei maksa lähtömaksua, vaan minuuteista, joita käyttää sekä euron pysäköintimaksun. Jos käyttäjä pysäköi laudan sille tarkoitettuun Hoop Stop -paikkaan, pysäköinnin saa halvemmalla. Näin yritys voi ohjata käyttäjiä pysäköimään lautoja oikein.

– Dubaissa meillä oli lippuja, jotka olivat visuaalinen vihje Hoop Stopista. Helsingissä ne on merkattu vain sovellukseen. Käymme keskusteluita yhteistyöstä ravintoloiden kanssa ja mietimme tapaa, miten viestiä pysäköinnistä paremmin, Jalava kertoo.

Helsingin ja Dubain käyttäjissäkin on eroja. Jalavan mukaan Helsingissä jaettuun materiaan suhtaudutaan välinpitämättömämmin kuin Dubaissa. Potkulautoja kohdellaan huonommin eikä jaettuja laitteita arvosteta Suomessa sanoin kuin Dubaissa.

– Se on vähän sääli, Jalava toteaa.

Hän kertoo, että yritykset pyrkivät parantamaan tietoa liikenteessä liikkumisesta ja ohjaamaan kuluttajien käytöstä. Kaikkien yritysten sovelluksissa on ohjeistus lautojen käytöstä ja paikallisista säännöistä. Haaste saada viesti perille on kuitenkin suuri.

– Ohjeistuksen lukemiseen käytetään alle sekunti aikaa. Se on aika hyödytön, kun kukaan ei lue ohjeita. Yritykset ovat vastuussa siitä siisteydestä ja toimivuudesta, mutta kuluttajat ovat vastuussa liikennekäyttäytymisestään, Jalava toteaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että pääosa käyttäjistä toimii fiksusti, eikä muutamien huonosti käyttäytyvien takia voi heikentää palvelua kaikille muille.

Ensi kesänä uusin kujein

Ruotsissa ja Ranskassa yrityksille on asetettu tiukempia nopeusrajoituksia potkulaudoille tai muita käyttörajoituksia. Yle totesi maanantaina uutisjutussaan, että Helsinki ei aio, eikä sillä ole keinojakaan puuttua sähköpotkulautojen käyttöön. Tampere ja Espoo on sopinut rajoituksista ja pelisäännöistä yritysten kanssa.

Laudat ovat kuitenkin päästöttömiä ja kaupunkilaisia palvelevia kulkupelejä. Jalava uskoo, että kaupungeilla tulee olemaan jatkossa rajoituksia, kuinka monta palveluntarjoajaa kaupungissa saa olla, jotta toiminta pysyisi hallinnassa. Samalla toimijat laajentavat elinpiiriään.

x–Metrolinjaa riittää. Tavoitteemme on tuoda uusia liikkumisen muotoja, ja liikennevälineiden pitää toimia siellä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat, Jalava toteaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Petri Pihlajaniemi rakentaa Seinäjoelle kylpylää, jonka pihaan pääsee junalla – ”Pelkän rahan takia tätä ei kannata tehdä”

3 heinäkuu, 2019 - 16:11

Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla, syntyy suuria rakennusten rakennus- ja saneeraushankkeita yksi toisensa jälkeen. Keskustassa nousee uusia kerrostaloja, mutta vieressä uutta elämää viriää vanhoihin, yli satavuotiaisiin kiinteistöihin, jotka ovat saattaneet olla tyhjillään jo hyvän tovin. Näiden hankkeiden takana on Petri Pihlajaniemi.

Hän on muuttanut entisen rautatieläisten talon ravintolaksi ja hotelliksi ja vesitornin hotelliksi. Nyt työn alla on entinen verkatehdas ja puolustusvoimien varastona palvellut Kalevan navetta. Seuraavaksi juna-aseman alueelle on suunnitteilla hotellihanke, jota yrittäjä esitteli kaupunginhallitukselle viime viikolla.

– Tämä on Suomen ensimmäinen kylpylä, jonka pihaan pääsee junalla, Pihlajaniemi kehaisee.

Intohimosta ja tarpeeseen

Pihlajaniemi aloitti yrittäjän uransa 20-vuotiaana perustamalla kotikaupunkiinsa Kristiinankaupunkiin autokorjaamon ja -purkamon, jota hän pyöritti 14 vuotta.

Mies kertoo olleensa aina innostunut kaikesta vanhasta, keräämisestä, korjaamisesta ja kaupankäynnistä. Hän on pyörittänyt antiikkimessujakin 15 vuotta.

– Saan näissä hankkeissa yhdistää vähän kaikkea kiinnostavaa, hän sanoo.

Vanhojen rakennusten saneeraaminen alkoi vuonna 2001, jolloin hän osti Kristiinankaupungista vanhan veturitallin ja uudisti sen ravintolaksi. Cafe Alma toimii edelleen, mutta on sittemmin vaihtanut omistajaa.

Seinäjoella ensimmäinen kohde oli rautatieläisten talo, josta tuli myös ravintola ja hotelli Alma. Sen toiminnasta vastaavat Pihlajaniemen sisko miehensä kanssa. Vuonna 2015 pihassa seisova vesitornikin muuttui hotelliksi. Käynnissä on myös hotellihanke Alman yhteyteen. Kylpylän myötä hotellitilaa tulee entisestään.

– Moni haluaisi Almaan kokoustamaan, mutta menetämme niitä asiakkaita, koska meillä ei ole tarpeeksi majoitustilaa. Lisäksi haluan pitää Seinäjoen keskustan eläväisenä. Ihmiset kaipaavat tekemistä ja ajanvietettä, Pihlajaniemi kertoo.

Pihlajaniemen mukaan tunnin ajomatkan päässä Seinäjoelta asuu 800 000 ihmistä. Yrittäjä luottaa myös junaan, sillä se on tuonut paljon hyvää seudulle ennenkin.

– Ilman rautatieasemaa kaupunki olisi kehittynyt hyvin toisenlaiseksi, hän sanoo.

Kalevan Navetta valmistuu suunnitelmien mukaan tammikuussa 2020 taide- kulttuuri-, ja käsityöläisväen keskukseksi. Siitä tulee esimerkiksi Seinäjoen Taidehallin uusi koti.

Pihlajamäellä on hankkeita enemmänkin. Puolitoista vuotta sitten hän siirsi vanhan talon Vaasassa kerrostaloprojektin tieltä turvaan. Kunnostuksen jälkeen talossa oli neljä asuntoa, jotka Pihlajaniemi myi eteenpäin.

Hankkeiden rinnalla Pihlajaniemi on aktiivinen kunnallispolitiikassa. Eduskunnassa hän istui neljä vuotta vuodesta 2007 lähtien.

Talous hallinnassa

Pihlajaniemen mukaan kaikki hänen elämässään tulee vastaan erityisemmin etsimättä. Esimerkiksi Seinäjoen Alma-ravintola- ja hotellin rakennus tuli vastaan, kun tiellä oli rekka poikittain. Pihlajaniemi ei malttanut jäädä odottelemaan, vaan koukkasi tilanteen ohi. Samalla hän näki ränsistyneen rautatieläisten talon, joka teki vaikutuksen.

– Kun ostan kiinteistön, en kauaa mieti. Näen minuuteissa, onko siinä jotain vai ei. Minulla on visio ja vien hankkeet loppuun, hän sanoo.

Vanhojen rakennusten herättäminen henkiin uuteen käyttötarkoitukseen on yllätyksellistä, riskialtista ja kallista puuhaa. Kalevan Navettaa Pihlajaniemi kuvaa isoksi, rajuksi ja kovaksi savotaksi.

Rakennus on toisesta päästä noin 18 metriä korkea. Pinta-alaa on 5 000 neliötä. Hintaa saneeraukselle tulee kuusi miljoonaa euroa.

Hotellihankkeen hinta-arvio on seitsemän miljoonaa euroa. Riski on toistaiseksi täysin henkilökohtainen. Kylpylähankkeeseen hän etsii sijoittajaa, mutta esimerkiksi Kalevan Navettaan sellaista ei löytynyt.

– Olen työläisperheen poika. Ensimmäisen peltoautoni ostin keräämilläni tyhjillä pulloilla. Tiedän, miten euro tehdään ja että raha ei kasva puussa. Koen, että hankkeet ovat hallinnassa ja yöni nukun hyvin. Pelkän rahan takia näitä ei kannata tehdä, Pihlajaniemi sanoo.

Hän kertoo tapauksen Kristiinankaupungista. Veturitalli oli rautatieläisten yhteisölle tärkeä ja Pihlajaniemi sai paljon kiitosta vanhan talon pelastamisesta uuteen käyttöön. Vanhempi mies toi Pihlajaniemelle konduktöörinhattunsa, jota oli säästellyt omalle pojalleen.

– Sanoin miehelle, että en tiedä, miten tässä käy. Velkaa oli paljon. Mies rauhoitteli ja sanoi: ”Älä sitä sure. Tällä talolla on henki ja sielu. Se maksaa kaiken moninkertaisesti takaisin”. Myin ravintolan huonoon hintaan, mutta sitä kautta vastaan on tullut paljon muuta, Pihlajaniemi summaa.

Vanha on kiitollinen kohde

Seinäjoki on nuori kaupunki ja vuosien saatossa keskustan vanhat rakennukset ovat antaneet tilaa uudemmille. Pihlajaniemen mukaan keskusta-alueen ainoat yli 100-vuotiaat rakennukset ovat hänen korjaamiaan.

Vanhat rakennukset ovat vaativia, mutta kuitenkin kiitollisia saneerauskohteita.

– Yllätyksiä riittää, mutta vanhoja rakennuksia voi kuitenkin korjata. 1960- ja -70-lukujen rakennukset ovat sutta ja sekundaa. Jo se, että seinät ovat 50-80 senttiä irti maasta pelastaa paljolta home- ja kosteusvauriolta. Seinät ovat viivasuoria ja rakentamisessa on käytetty maalaisjärkeä, Pihlajaniemi kiittelee.

Hän on saanut tarjouksia kunnostettavista kohteista kauempaakin Suomesta, mutta hän on päättänyt pysyä seudulla.

– En usko, että pystyn jäämään ikinä eläkkeelle. Myös 5- ja 10-vuotiaat poikani pitävän minut kotona ja aktiivisena, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kukkakauppias ja urheiluhieroja kehittivät eläintenhoitotuotesarjan ja perustivat yhdessä uuden yrityksen – Tähtäin: viidessä vuodessa maailmalle

3 heinäkuu, 2019 - 12:00

Eläimet kärsivät haavoista, nirhaumista ja ruhjeista siinä kuin ihmisetkin. Niiden hoitoon löytyy kyllä hoitotuotteita, mutta niissä on eläinten omistajilla kysymysmerkkejä.

– Eläintenhoitotuotteissa on pitkä ainesosaviidakko tai ei sellaista ollenkaan, jolloin et voi tietää, mitä tuote pitää sisällään, Finntar-yrityksen yrittäjäkaksikon toinen osapuoli Kirsi Suhonen kertoo.

Suhonen kasvattaa suomenhevosia ja frisiläishevosia sekä tanskalais-ruotsalaisia pihakoiria.

Hän ja Niina Autti päättivät tehdä oman tuotesarjan eläimille suomalaisen luonnon raaka-aineista. Käyttökohteita voivat olla koirien ja hevosten lisäksi siat, kanat, kalkkunat ja naudat.

Arcticvet-tuotteet on suunniteltu ammattilaislaboratoriossa, ja suunta on kansainvälisille markkinoille.

– Nykyään asiakkaat ovat hyvin tiedostavia. Eläinpuolella tuotteiden lupia ja vaatimuksia ei juuri ole. Eläinsuojelulaki sanoo vain, että eläimille ei saa tuottaa kipua. Reseptiikan kehittäjät ovat kuitenkin ammattilaisia ja tuotteemme kestävät päivänvaloa. Haluamme olla läpinäkyviä, Autti sanoo.

Toinen kierros yrittäjinä

Yrittäjät saivat idean ja ajatuksen tuotteista noin vuosi sitten ja alkoivat puuhata yritystä viime vuoden puolella. Molemmilla on yrittäjätausta, mutta eri toimialoilta. Suhonen on urheiluhieroja, Autti kukkakauppias.

Keskiviikko on naisille suuri päivä, sillä tuotteet lanseerataan Suomen markkinoille Okra-messuilla.

– Kesän ajan teemme tuotetta tunnetuksi eläinmessuilla, koiranäyttelyissä, kuninkuusraveissa ja muissa hevostapahtumissa. Olemme saaneet ensimmäisen apteekkitilauksen, eli tuotemyynti tapahtuu apteekkien, eläinlääkäriasemien ja -kauppojen kautta. Tärkeää on, että tuote on saatavilla, kun eläin saa ruhjeen, Autti kertoo.

Syksyllä kaksikko satsaa yrityksen kasvuun ja he hakevat investointitukia. Suunnitelmissa on kansainvälistyminen viiden vuoden sisällä. Brändin on suunnitellut ja toteuttanut Studio Pekka Piippo.

– Euroopan ja Aasian markkinoilla osataan arvostaa suomalaista puhdasta luontoa. Tuotteidemme raaka-aineet kerätään käsin, joten halpamyyntiin emme lähde. Satsaamme raaka-aineisiin, ulkonäköön ja brändiin, sillä luontaistuotteelle ei voi saada patenttia, Suhonen kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Poika-karju, Ruttu-aasi ja muut eläinvanhukset houkuttelevat omintakeiseen matkakohteeseen – ”Aito arvostus on tärkeintä”

3 heinäkuu, 2019 - 10:15

Wanhan Markin parkkipaikka pellolla täyttyy nopeasti, kun matkailukohde avataan yhdeltätoista aamupäivällä. Lapsiperheet hihkuvat heti sisääntulossa vapaana kulkevia lampaita, jotka on paimennettu ruohonleikkuupuuhiin. Puimurikin, josta myydään pehmistä, on valmis palvelemaan asiakkaita.

– Perjantai on itse asiassa hiljaisempi päivä kuin moni muu. Kesän aikana täällä vierailee noin 20 000 kävijää, tietää isäntä Heikki Laaksonen 20 vuoden kokemuksella.

Kesäinen vierailukohde Etelä-Pohjanmaalla on persoonallinen yhdistelmä erilaisia kiinnostuksenkohteita. Lapsiperheitä innostaa eläinten vanhainkoti, mutta naiset matkaavat Ylistaroon myös vaateostoksille. 200-vuotiaan päärakennuksen hirsiseinien sisältä löytyy yllättävän iso tarjonta vaatteita, laukkuja, koruja ja saunatuotteita.

– Naisten muoti on noussut tärkeimmäksi bisneksen kannalta. Eläinpuoli on tavallaan kuin harrastus, siitä on paljon kuluja ja vähemmän tuloja, Laaksonen kertoo.

Eläinten vanhainkoti syntyi vaivihkaa vaimon, Liisa-Cristiina Laaksosen (kuvassa alla) ideana. Hän on aina pitänyt eläimistä ja halusi antaa vanhoille tai vaivaisille eläimille hyvän loppuelämän.

Wanha Markki sai alkunsa, kun Laaksoset ostivat kiinteistön kesäpaikakseen 90-luvulla ja alkoivat kunnostaa rakennuksia. Tuolloin taiteilijapariskunta vietti pääosan vuodesta Espanjassa, jossa olivat myös tavanneet. Heikki Laaksosella oli ollut taidenäyttely Malagassa, jossa Liisa asui tuolloin.

– Liisa oli kotiutunut Espanjaan eikä aikonut enää muuttaa Suomeen. Sain hänet kuitenkin toisiin aatoksiin, Heikki Laaksonen hymyilee.

Pihamaalla ja aitauksissa on lintuja, lampaita, vuohia, poneja, kalkkunoita, kanoja, sikoja. Yhteensä eläimiä on yli sata.

– Lapset tykkäävät, kun pääsevät silittelemään ja rapsuttelemaan eläimiä. Suuri osa on vapaana pihalla. Suosikkini on pian 30-vuotias Ruttu-aasi, joka saa viettää täällä hyviä eläkepäiviä, Heikki Laaksonen sanoo.

Seinäjokelainen Lotta Poikela oli tullut paikalle 1-vuotiaan poikansa Sakun kanssa (kuvassa alla) .

– Olemme tykänneet kovasti olla, täällä näkee paljon tuttuja. Pääsee silittelemään eläimiä, joita ei normaalisti näe, hän kehuu.

3-vuotias Onni Talja viihtyy vanhan moottoripyörän päällä (kuvassa alla).

– Tämä on niin kodinomainen, kiva paikka. Lapset tykkäävät, kun pääsevät lähelle eläimiä, äiti Outi Hyvärinen kommentoi vierestä.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Katso alta myös video, jossa Heikki Laaksonen syöttää banaania 300-kiloiselle Poika-karjulle.

Ei muoviämpäreille

Heikki Laaksonen kertoo, että sattumalla on iso merkitys, miten Wanha Markki ja koko yritys on kehittynyt.

– Esimerkiksi sauna- ja spa-tuotteiden myynti lähti siitä, kun ostimme tuhansia vanhoja pulloja. Shampoot myytiin parilla messuilla loppuun. Löysin sitten Saksasta olutpulloja, jotka sopivat samaan tarkoitukseen.

Laaksonen huomauttaa, että nyt he ovat molemmin eläkeiässä ja luopuivat siksi laajamittaisesta spa-tuotteiden myynnistä viisi vuotta sitten. Nyt niitä myydään vain omassa myymälässä ja tapahtumissa.

– Tuotteet kävivät hyvin kaupaksi ja niitä myytiin 350 jälleenmyyntipisteessä. Oli kipeä päätös lopettaa tukkumyynti, mutta haluamme elämältä muutakin.

Naisten muodin myynti sen sijaan käy Liisa Laaksosen vetämässä myymälässä vilkkaasti. Laaksoset ovat molemmin alun perin taitelijoita, ja visuaalisuus näkyy myös myymälässä. Vaatteet ja asusteet on järjestetty värien mukaan eri huoneisiin. Esimerkiksi prínsessahuoneeksi nimetyssä tilassa on esillä vain hennon roosan ja persikansävyisiä vaatteita.

– Osa suosiosta tulee varmasti siitä, että täällä on visuaalisesti miellyttävää. Värimaailmasta tulee hyvä henki. Täällä et näe muoviämpäreitä, mikä on pieni asia, mutta merkitsee paljon, Heikki Laaksonen korostaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen

 

Pohjalainen karju, jolla on hirsihuvila

Kun Wanha Markki hiljenee talvikaudeksi, Laaksoset keskittyvät taiteeseen. Heikki maalaa muun muassa tonttuaiheisia öljyvärimaalauksia, joista valmistetaan joulukortteja. Liisa piirtää etenkin huumoriaiheisia Lissu-kortteja.

Kesällä yritys työllistää noin 15 työntekijää, jossa luvussa ovat mukana myös omat lapsenlapset. Helsinkiläinen Laura Kataja (kuvassa alla) oli tullut viikoksi vapaaehtoistyöhön hoitamaan elämiä. Hän ruokkii shetlanninponi Roosaa, jonka on entinen sirkusponi.

Heikki Laaksonen hauskuttaa kävijöitä 300-kiloisen Poika-karjun karsinan äärellä. Hän syöttää banaania ja tulkitsee röhkintää suomeksi.

– Poika on varsinainen pohjalainen karju. Sillä on niin vaalea iho, jotta sen täytyy kieriskellä mudassa saadakseen aurinkorasvat iholleen. Poika on varmaan ainut porsas, jolla on oma kesähirsihuvila. Tallitytöt kärsivät sen kanssa.

Jos matkailukohteen suosion salaisuus onkin pitkälti hellyttävissä eläinvanhuksissa, on taustalla myös yrittäjäpariskunnan asenne yritystä ja asiakkaita kohtaan.

– Tärkeintä on arvostaa sitä, että perheet tulevat tänne pitkienkin matkojen päästä. Aito arvostus voi kuulostaa sanahelinältä, mutta sitä on oltava, Laaksonen korostaa.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Videon editointi: Jari Lammassaari

KATSO VIDEO: Joukko yrittäjiä tyrmistyi mafiatyylin Liiton miehestä – ja teki vastaiskuna IsoVeli-videon

3 heinäkuu, 2019 - 08:00

Teollisuusliitto lanseerasi toukokuun lopulla Liiton mies -kampanjan, jonka mafiatyyli nostatti kohun sosiaalisessa mediassa, erityisesti yrittäjien keskuudessaja työnantajajärjestöissä.

Videoilla agressiivisen oloinen Liiton mies (näyttelijä Tommi Korpela) ryntää ”neuvottelemaan” autokauppaan, nakkikioskille ja kaupan pullonpalautusautomaatille. Videoiden lopuksi hämmentyneet pienyrittäjät kantavat talvirenkaita autoon ja läjäpäin nakkeja lihapiirakan väliin.

– Liiton mies -kampanja on herättänyt tyrmistystä yrittäjien keskuudessa. Kampanja on todella kaukana todellisuudesta. Miten tuollaista voidaan yleensäkään tehdä, kommentoi Willem van Schevikhoven, yksi yrittäjien oman videon tekijöistä.

”Emme tunteneet toisiamme entuudestaan”

Yrittäjäporukan video syntyi spontaanisti ja nopeasti Facebook-ryhmässä käydyn keskustelun jälkeen. IsoVeli-video oli käsikirjoitettuna ja kuvattuna alle viikossa.

– Meistä kukaan ei tuntenut toisiamme ennen tätä, Willem kertoo.

Näyttelijöinä on ryhmä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla asuvia yrittäjiä. IsoVeljeä esittävä Sampo Nurmi ja autokauppiaan roolissa oleva Willem van Schevikhoven ovat autoalan yrittäjiä ja asiakasta esittävä Mika Lausamo on it-yrittäjä.

Videon kuvasi ja editoi myös spontaanisti mukaan lähtenyt videoalan yrittäjä. Videossa on samoja elementtejä, kuvakulmia ja repliikkejä kuin Liiton mies -videoissa.

”Haluatko, että asiakkaasi kuolee?”

Yrittäjien videolla autokauppias on perjantaina illansuussa juuri sulkemassa liikettään ja lähdössä vaimonsa kanssa illalliselle. Hän saa puhelun asiakkaalta, jonka auto on hajonnut. Asiakas haluaa tulla samantien ostamaan auton.

Autokauppias lykkää illallista, avaa liikkeen asiakkaalle ja kaupat syntyvät nopeasti, vaikka autossa ei ole talvirenkaita ja lohkolämmitintä. Tämä sopii asiakkaalle, hänelle tärkeintä on saada uusi auto alle.

Kättä päälle -vaiheessa sisään ryntää IsoVeli, joka tivaa talvirenkaista ja lämmittimestä. Hän kysyy niin kuin Liiton mies autokaupassa: Haluatko, että asiakkaasi kuolee?

Seuraavaksi IsoVeli on jo vaatimassa hierovia, ilmastoituja nahkapenkkejä asiakkaan autoon.

Video päättyy neuvotteluun, jonka päätteeksi autokauppias ja IsoVeli kättelevät tehtyään kaupat. IsoVeli nimittäin ostaa itselleen Audin, jossa on ne ilmastoidut nahkapenkit.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Palvelusetelin arvoa laskettiin, Kunnanlääkärit lopettaa toimintansa Ylä-Savossa: "Syynä varsin yleinen virhe"

2 heinäkuu, 2019 - 16:13

Kunnanlääkärit Kiuruvesi ja Kunnanlääkärit Sonkajärvi kertovat tiedotteessaan, että lopettamisen syynä on palvelusta maksettavan korvauksen alentaminen. Samalla yritykset moittivat, että palvelusetelien käyttöön on annettu lyhyt viiden kuukauden jatkoaika. 

– Tämä aika on hyvin lyhyt pitkäjänteisten hoitosuhteiden kehittämiselle. Päätetty hinta pakottaisi yritykset henkilökunnan osalta supistustoimiin, mikä estäisi laadukkaan palvelun tuottamisen, tiedotteessa sanotaan. 

Ylä-Savon soten hallitus päätti kesäkuun kokouksessaan alentaa palvelusta maksettavaa korvausta vuoden 2016 tasosta lähes kolmanneksella.

"Aliarvostuksella ei kannata tulla markkinoille"

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin pitää lopetuspäätöstä valitettavana.

– Yrittäjyyden väheneminen ja palveluiden yksipuolistuminen Kiuruveden kunnanlääkärit Oy:n lopettamisen myötä on todella harmi. Ylä-Savon sote tekee varsin yleisen virheen mitoittamalla palvelusetelin arvon liian alas. Aliarvostuksella yrityksen ei kannata tulla markkinoille, paitsi jos strategiana on markkinaosuuden kasvattaminen jopa tappiolla, Grekin sanoo.

Kunnanlääkärit sai valinnanvapauskokeilun aikana jokaisesta asiakkaasta 21,90 euroa kuukaudessa kapitaatiomaksuna. Nyt Ylä-Savon sote määritteli palvelusetelin arvoksi 15,93 euroa kuukaudessa asiakasta kohden. Grekinin mukaan aliarvostuksen syynä on usein se, että arvostuksen pohjana on oman vastaavan tuotannon kustannus.

– Tätä laskiessa kunta usein unohtaa huomioida esimerkiksi veloituksetta tai alihintaan käyttöön saatuja kunnan resursseja. Eniten päätöksestä kärsivät asukkaat, mutta lopettamisen myötä myös yhtiön hoitajien ja lääkäreiden työmarkkinat kapenevat. Vaihtoehdoksi jäänee työllistyä julkiselle tai vaihtaa seutua.

Kunnanlääkärit Kiuruvesi aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa osana Ylä-Savon soten sekä sosiaali- ja terveysministeriön perusterveydenhuollon valinnanvapauskokeilua. Kunnanlääkärit Sonkajärvi aloitti myöhemmin samana vuonna. Yrityksillä on ollut kokeilun aikana noin 5000 asiakasta.

Nyt yritysten asiakkaat palautuvat Ylä-Savon soten asiakkaiksi 1. elokuuta lähtien.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Voima-ankka ja muut uudet yritykset – katso lista

2 heinäkuu, 2019 - 13:40

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 260 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Alajärvi JärviS-Energia Oy Alavus Kiinteistökaverit Oy Enontekiö HB Gustav Eliasson Oy Espoo Asunto Oy Espoon Kalliojako Espoo Asunto Oy Espoon Mustanlahdentie 20 Espoo Tilitoimisto Taina Hannula Oy Espoo Where's Erika Oy Espoo Rakas koti Espoo Tembea Espoo Tmi Terapiatassut Espoo Paras maku Lounasravintola Espoo Korporaatio MT Espoo ArctiQ Oy Espoo Taika Savi Espoo Story Dots Espoo Auro Aleksi Espoo Medixa Oy Espoo Bonap Oy Eura Omenakujan pientila Eura Koneurakointi Petri Vahanen Oy Eura Ammatinharjoittaja Alena Remshu Hammarland Ålands Botjänst Ab Hankasalmi Penttilän Maito Oy Hausjärvi Kept Solution Heinola T:mi Jari Saari Helsinki Abrovio Helsinki YIT Teollisuus Oy Helsinki Jari Kauppi TMI Helsinki Scantronic Oy Helsinki Pyylahti Oy Helsinki GOT International (Finland) OY Helsinki Focus Prfrmance Helsinki Sara La Fountain Foods Oy Helsinki Dalai Oy Helsinki TeksyRak Oy Helsinki Viiskulman Suutari Ky Helsinki Lemmikkiruokatukku Finland Oy Helsinki AKS Capital Oy Helsinki PMSIS Oy Helsinki TTARK Oy Helsinki Österberg Holdings Oy Helsinki JK&NT-PALVELUT Helsinki Taksi Rikkilä Oy Helsinki RAKENNUS BIX OY Helsinki Ab RoundPond Oy Helsinki Leo Consult Oy Helsinki T:mi MarMarc Helsinki Save LAN Oy Helsinki Centro Clean Oy Helsinki SheICo 156 Oy Helsinki ShelCo 159 Oy Helsinki SheICo 161 Oy Helsinki SheICo 157 Oy Helsinki ShelCo 162 Oy Helsinki ShelCo 158 Oy Helsinki ShelCo 170 Oy Helsinki ShelCo 165 Oy Helsinki ShelCo 166 Oy Helsinki ShelCo 164 Oy Helsinki ShelCo 163 Oy Helsinki ShelCo 167 Oy Helsinki ShelCo 169 Oy Helsinki ShelCo 168 Oy Helsinki Ekträd Förvaltningsbolag Oy Ab Helsinki ShelCo 160 Oy Helsinki Kasimir Palvelut Helsinki RSX Finland Oy Helsinki VV Medical Oy Helsinki Lifeline Ventures GP IV Oy Helsinki Shinemeri Helsinki 22nd Berry Helsinki AEL-Amiedu Oy Helsinki Nguyen Thi Minh Helsinki Sinna Design Helsinki LKMOHAMED Helsinki Pihlan Oy Helsinki Persian Shahi Helsinki Baie Capital Oy Helsinki Makstim Helsinki Säteilyvelho Helsinki Ongoro Helsinki AMAI Media Helsinki Tuuli Latvala Helsinki Ajan rytmi Tmi Helsinki Mimii Creative Helsinki TAXI KU Helsinki Dana Mononen Helsinki Hurme ICT Helsinki Lassi Övermark Helsinki Jasmin Jennika Helsinki Vegvisir Oy Helsinki Peranen Tmi Helsinki Nevenmind Oy Helsinki Authman Invest Oy Hyvinkää Hyvinvointi Nikama Hyvinkää Lempipuoti Hämeenlinna Voima-ankka Hämeenlinna Mielekkäästi liikkeellä Hämeenlinna Hämeen bike parts Hämeenlinna ALL Finland Ii Asunto Oy Iin Haminankartano Iitti RM-Turva Ikaalinen Marika Määttänen tmi Ikaalinen Kone Villeri Ikaalinen T:mi Tanja Sirén Inari Aurora Lake Oy Janakkala Asumisyhteisö Kesäkoivu Oy Joensuu Kiinteistö Valkonen Oy Joensuu vv ams Juva Senior General Advisor Kaj Pirinen Jyväskylä JPond Jyväskylä Oy Jyväskylä Konfederaatio Jyväskylä CENTRUM HOME OY Jyväskylä Nova Natura Jyväskylä Samin rakennus- ja kotitalkkaripalvelut Järvenpää M & T Kumpulainen Oy Järvenpää Iris Korhonen Järvenpää Tmi Aino Tick Kaarina Domizet Oy Kajaani Kajaanin lämpö- ja kodinkone Karijoki KM Company Oy Kauhajoki EP Portti Oy Kemi Ruukin Porauspalvelu Oy Kemi KP Pro Oy Kemi PV-Urakointi Oy Kemiönsaari Forest service Gustafsson Kinnula Pt-Palvelut Saara/Personal Trainer Saara Urpilainen Kitee O&E Beauty Oy Kotka Mainoshuikea Oy Kouvola Galactic Crypto Kuhmo TMI HANNU KURKINEN Kuhmo Talonurmi Kuopio Autopesula Rissanen Ky Kuopio Hieronta Vastus Kuopio Savo Safe Oy Kuopio Tahko Farmi Oy Kuopio Leevi & Co Oy Kuopio Sekoppi Oy Kurikka Hautakallion tila Oy Kärkölä Kynsistudio Helluunen Lahti Virta IC Oy Lahti Asunto Oy Lahden Mannerheiminkatu 13 II Lahti Asunto Oy Lahden Mannerheiminkatu 13 III Lahti Asunto Oy Lahden Mannerheiminkatu 13 IV Lahti Kiinteistö Oy Lahden Mannerheiminkatu 13 Hotelli Lahti Kiinteistö Oy Lahden Mannerheiminkatu 13 Liike Lahti Better Home Oy Lahti masp group Oy Lahti HelyHoiva Oy Lappeenranta Nurhonen Yhtiöt Oy Lappeenranta Kiinteistö Oy Rakuunamäen Esikunta Laukaa Hytte Oy Laukaa Tmi Marko Hytönen Lempäälä Ansion Palvelut Oy Lempäälä Tmi Jenna Koivisto Leppävirta Leppäleipä Oy Lieto Hydroenergy Finland Oy Lieto FixMyapple Lieto Undreamt Liperi Liperisalon Taxi Liperi Tmi Iina Parviainen Lohja Cakealicious Lohja Insinööripalvelu Jari Arjola Oy Luoto TG Produkt Ab Maarianhamina Edmett Merijärvi Metsolan Maito Oy Muonio Ramin Sähkö ja Led Oy Mustasaari M. Knip Ab Oy Naantali Asunto Oy Naantalin Corona Nurmijärvi Noora Saarikko Orivesi Pesako Oy Oulu KKL-Service Ky Oulu Patepal Oy Oulu MindCure Oulu Timon Pieni Kenkäpaja Oulu Businessworks Oulu inspirada Oulu Henna Qian Oulu TaSa Saneeraus oy Outokumpu Kiinteistönhoito- ja Konetyöt Jukka Kaasinen Oy Paimio Dajersan Oy Pielavesi Kantolan Kone ja Nauta oy Pori Matavi Services Oy Pori Tiny ECO Home Finland Oy Pori Asunto Oy Porin Ruosniementie 86-88 Pudasjärvi Konehuolto Vikström Oy Raahe Organizi Ky Raasepori Billnäs Reservdelsbank Ab Raasepori Rörit Raisio MK Putkikonsultti Oy Riihimäki Asunto Oy Riihimäen Mosaiikki Riihimäki Asunto Oy Riihimäen Lysteri Riihimäki Clausen Rakennus Oy Rovaniemi Asunto Oy Willa Koskenkuiske, Rovaniemi Rovaniemi Asunto Oy Rovaniemen Kinos 2 Ruokolahti Luontolähde Oy Salo Metallityö Markku Saloranta Oy Salo M S Saloranta Oy Salo Huolto ja korjaus Ristimäki Sastamala Tekemed Savonlinna Lagom Beauty Savonlinna Taina Kupiainen Seinäjoki Pohjanmaan Suoramarkkinointi Oy Seinäjoki CCS Clean & Cargo Services Oy Siikajoki Alakorven Tila Oy Siikalatva MaitoRautio Oy Sipoo Tmiron Siuntio Sixvalley Oy Somero Inga ja Mikko Lunden Oy Sotkamo Osku Pautola Tampere Rahman Mohammad Shakilur Tampere Klangi Oy Tampere Sipri metsätila Tampere Tampereen Aleksi-Kiinteistöt Oy Tampere Urakka-Posse Tampere Tmi Valpuri Kaarninen Tampere Ronja Emilia Tampere Gentle wind tea house Tampere Sofia Räsänen Tampere Tmi Senni Tulonen Tampere HURU Palvelut Oy Tampere MarSal Invest Oy Tampere ReleGo Oy Turku Piha -ja rakennuspalvelut SaVi Turku Asianajotoimisto Markku Tiusanen Turku TuohiWaara Oy Turku Amiko Turku Oy Turku Sorrak Oy Turku Jouhea Oy Turku Rostedt & Otava Oy Turku It's A plan Oy Turku Etevä asennus Turku T&T palvelut Turku Tiina Hirvioja Turku Americana Cakes and Sweets Turku Åbo Barber Shop Oy Turku Neiti Raunio Oy Tuusula Kalapoika Tuusula HeMiKo Oy Tyrnävä Oulun fiksaamopalvelut Oy Utajärvi Taksi Matti Moilanen Ky Utajärvi T:mi Niklas Räihä Uusikaupunki Taksi Saarenpää Oy Uusikaupunki Street food & Catering Vantaa Tmi Taksikuljetus Juhani Salminen Vantaa Esaho Oy Vantaa Ouchi Oy Vantaa Askisto Group Osuuskunta Vantaa Bust that Dust Oy Vantaa Asunto-osakeyhtiö Vantaan Tavitie 21 Vantaa DMFall Vantaa Painepesupalvelu JetClean Vantaa Saperic Vantaa Voimavarakeskustelut & valmennukset Ulla Anttila Vantaa From Finance Oy Vehmaa Tmi. Jussi Varjonen Vieremä eläinlääkäri Marjo huttunen toiminimi Vihti Vihti AG Rakennus Oy Vihti Tmi Tiia Saastamoinen Vihti Maribella Design    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yhtiömuotoa muuttanut Maarit törmäsi yllättävään ongelmaan: "Lopulta päätimme lähettää kaikki asiakirjat paperisina"

2 heinäkuu, 2019 - 12:25

Jyväskyläläinen Maarit Pohjola perusti rakenne- ja elementtisuunnitteluun keskittyvän yrityksensä 1,5 vuotta sitten. Kun liiketoiminta kasvoikin nopeasti, yhtiömuodon muutos toiminimestä osakeyhtiöön alkoi tulla ajankohtaiseksi. Muutoksella haettiin myös uskottavuuden lisäämistä.

Suunnittelu Heijastuksesta tuli osakeyhtiö tämän vuoden helmikuussa. Pohjola kuvitteli, että yhtiömuodon vaihtaminen onnistuu kädenkäänteessä. Aivan niin helppoa se ei ollut.

– Onneksi kirjanpitäjäni hoiti muutoksen virallisen osuuden, koska prosessin myötä tuli aika monta juttua, mitä en olisi itse osannut ottaa huomioon.

Pohjola yllättyi etenkin siitä, miten moneen eri paikkaan ilmoitus osakeyhtiöstä pitää tehdä.

– Y-tunnus vaihtui, joten kaikki sopimukset täytyi tehdä uusiksi. 

Kirjanpitäjän vinkit muutokseen

Maarit Pohjolan kirjanpitäjä opastaa vastaavassa tilanteessa olevia yrittäjiä selvittämään verottajan kanssa, mikä on paras tapa tehdä ilmoitus yhtiömuodon muutoksesta.

– Tässä tapauksessa päätimme tehdä muutosilmoituksen kokonaan paperisena, koska sähköinen ilmoittaminen on aiheuttanut joissakin tapauksissa katkoksia verottajan päässä, Korpilahden isännöinti ja tilipalvelu Oy:n Heli Rantanen sanoo.

Rantasen mukaan Pohjolan tapauksessa verottajalle jouduttiin soittamaan perään siitä huolimatta, että lopetus- ja perustamisilmoitukset lähetettiin paperisena ja samassa kirjekuoressa.

– Jatkuvuus on tärkeä asia, kun yritystoimintaa ei olla lopettamassa vaan jatkamassa eri yhtiömuodolla. Päivämäärien pitää sen takia täsmätä, niiden kanssa on oltava tarkkana.

Rantasen mukaan yrittäjän kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä omaan kirjanpitäjäänsä, jos mielessä on yhtiömuodon vaihtaminen.

– Hakemukset on syytä tehdä hyvissä ajoin, ettei toimintaan tule katkoksia. Valmiit lomakkeet löytyvät esimerkiksi YTJ:n sivuilta. Toiminimen lopettamisilmoituksessa on hyvä mainita, että yhtiön toiminta jatkuu osakeyhtiönä. Asiasta voi mainita myös lisätietokohdassa.

"Suurin ero, että nyt maksan palkkaa"

Pohjolan kohdalla yhtiömuodon vaihtaminen sujui hyvin. Hakemus lähetettiin verottajalle joulukuussa ja osakeyhtiö aloitti toimintansa helmikuussa.

– Varasimme prosessiin reilusti aikaa, jotta kaikki tieto ehtii mennä verottajalle ja yhtiön toiminta jatkuisi mahdollisimman kivuttomasti.

Pohjola ei ole huomannut merkittäviä eroja osakeyhtiön pyörittämisessä verrattuna toiminimeen.

– Suurin ero on se, että nyt maksan itselleni palkkaa. Jatkossa on tarkoitus ottaa mukaan osakkaita tai palkata työntekijöitä.

Osakeyhtiön perustaminen helpottui heinäkuun 1. päivästä lähtien, kun vaatimus 2500 euron osakepääomasta poistuu. Lue lisää yhtiömuodon muuttamisesta täältä, täältä ja täältä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kelit viilenivät, ilmalämpöpumppuyrittäjä hämmästyi: "Tilauksia on kuukauden päähän"

2 heinäkuu, 2019 - 09:53

Pirkanmaalla toimivan Vahannan Sähköpalvelun yrittäjä Petteri Lammentaustalla riittää kiirettä. Asentajista osa viettää kesälomaa, mutta yrittäjä painaa pitkää päivää.

Himan yllättäen ailahteleva ja paikoin viileä sää ei ole verottanut viilentävien ilmalämpöpumppujen myyntiä.

– Myynti on kasvanut viime kesästä jonkun verran, vaikka sää on ollut viileämpi, Lammentausta vahvistaa.

Hän uskoo, että viime kesän helteet saivat ihmiset miettimään.

– Kysyntä oli viime kesänä yhtäkkiä niin raju, että laitteet ja asennustarvikkeet loppuivat heinäkuun kolmannella viikolla. Moni jäi ilman pumppua. Ehkä suomalaiset ovat sen verrna hitaita, että kysyntä alkoi viiveellä.

Lammentausta asensi koneita koko talven.

– Aikaisempina vuosina sellaista kiirettä ei ole ollut talviaikaan. Ei tässä juuri taukoa ole ollut. Yleensä ihmisillä ei ole jouluna liiemmin ilmalämpöpumppu mielessä mutta viime jouluna oli.

"Yksikin päivä voi muuttaa kysynnän"

Juhannuksen jälkeen kysyntä on hieman hiipunut, mutta silti Lammentaustalla on tilauksia sisällä kuukaudeksi eteenpäin.

– Tänä vuonna ollaan oltu ajoissa liikkeellä. Nyt jos joku soittaa, aletaan puhua elokuusta. Yksikin lämmin päivä voi lisätä kysyntää merkittävästi. Sateisena päivänä ei soita välttämättä kukaan.

Kysyntää on etenkin viilentämiseen tarkoitetuille pumpuille. 

– Kaikissa meidän myymissä laitteissa on myös lämmitysominaisuus, mutta maahantuoja ei välttämättä anna lupaa lämmittää niillä pakkasella. Lisäksi monissa taloyhtiöissä on kielletty ilmalämpöpumppujen talviaikainen käyttö. Saatetaan pelätä laitteiden pitävän liian kovaa ääntä, vaikka kaikki uudet laitteet ovat varsin hiljaisia.

Ilmalämpöpumppujen hinnat ovat nousseet jonkin verran viime vuodesta. Syynä ovat markkinoille tulleet uudet, aikaisempaa viitisen prosenttia kalliimmat mallit.

– Asennustarvikkeiden hinnat ovat samalla tasolla eikä työn hinta ainakaan meillä ole noussut, Lammentausta sanoo.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sivut