Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 4 min sitten

Samsungin uutuuspuhelinta voi käyttää työhanskat kädessä – kestää upotuksen veteen puoleksi tunniksi

2 heinäkuu, 2019 - 09:38

Vahvarakenteisten älypuhelinten markkinoilla on viime vuosina ollut hiljaista. Suurin osa älypuhelimista on nykyisin vesitiiviitä, mutta etenkin työmaille ja muuhun raskaaseen käyttöön tarkoitettuja puhelinmalleja ei ole liiemmin ollut saatavilla ainakaan suurimmilta valmistajilta.

Nyt Samsung tuo Suomen markkinoille uuden Samsung Galaxy XCover 4S -mallin, joka on suunniteltu tavallista kovempiin olosuhteisiin. 

Laitteessa on normaalia enemmän fyysisiä painikkeita, joiden ansiosta puhelinta voi käyttää työhansikkaat kädessä. Muotoilu on silti säilytetty ohuena.

Laitteella on IP68-luokitus, joka takaa, että puhelin kestää upotuksen 1,5 metrin syvyiseen veteen puoleksi tunniksi. Lisäksi laite on sertifioitu US Military Standard MIL-STD 810G -standardin mukaisesti, jonka ansiosta laite kestää tavallista kovempia iskuja ja säätilan vaihteluita.

Samsung ylläpitää Xcover 4S:n tietoturvatasoa säännöllisillä tietoturvapäivityksillä neljän vuoden ajan.

– Suorituskyky, kestävyys ja älykkäät yritystoimintaominaisuudet tekevät XCover 4S:stä erinomaisen työpuhelimen vaihteleviin ja koviin olosuhteisiin. Siinä on myös vaihdettava akku pitkiä työaikoja varten. Puhelimeen voi siis vaihtaa täyden akun jatkokäyttöä varten, tuotepäällikkö Christian Kyllerman kertoo Samsungin tiedotteessa.

Galaxy XCover 4S Enterprise Editionin myynti alkaa 8. heinäkuuta ja sen suositushinta on 299 euroa. Puhelin on väriltään musta.

Kuva: Samsung

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kukka- ja hautaustoimiston numero huijattiin markkinointipuheluihin – ”Ei ole tapaa estää näitä”

1 heinäkuu, 2019 - 13:58

Tepposen kukka- ja hautaustoimistoa Haminassa pyörittävä Sade Tepponen alkoi saada juhannuksen jälkeisenä maanantaina puheluja, joissa kerrottiin liikkeen numerosta tulleen englanninkielisiä markkinointisoittoja. Kävi ilmi, että jokin taho käytti yrityksen numeroa hyväkseen puheluissaan.

– Yhteydenottoja minulle on tullut noin kolmisenkymmentä, mikä lienee vain pieni osa kaikista numerostamme tulleista soitoista, kertoo Sade Tepponen.

Puheluista Tepposelle ilmoittaneet olivat ympäri Suomen eivätkä he olleet liikkeen asiakkaita. Tepponen kertoo, että liittymä suljettiin vuorokaudeksi, mutta sulkeminen ei lopettanut puheluja. Liittymä palautettiinkin sen jälkeen ennallaan.

Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius kertoo, että Haminan tapauksessa liittymää tai numeroa ei ole varsinaisesti kaapattu.

– Soitoissa vain näkyy tämä väärä numero. Syynä on todennäköisesti se, että kotimaiseen numeroon vastataan herkemmin kuin esimerkiksi numeroon Iso-Britanniasta. Näin markkinointisoittoja tekevä saa ihmiset vastaamaan, Wallenius avaa.

Walleniuksen mukaan tämäntyyppiset huijaukset eivät onneksi ole kovin yleisiä. Jos joutuu tällaisen hyväksikäytön kohteeksi, kannattaa Walleniuksen mukaan ilmoittaa asiasta omalle operaattorille, joka ilmoittaa siitä eteenpäin.

– Suomessa toimimme tarkasti ohjeiden mukaan, mutta kansainvälisessä puhelinverkossa on erilaisia tapoja tehdä asioita emmekä voi valitettavasti niihin vaikuttaa. Ilmiö on ikävä, mutta tällä hetkellä ei ole automaattista tapaa estää näitä, hän harmittelee.

Suurin haitta palveluja ostaville

Jaakko Wallenius huomauttaa, että vaikka tapaus on liittymän haltijalle kiusallinen, liittymän käyttö on kuitenkin turvallista. Huijaussoitot eivät näy liittymän haltijan palveluissa eikä niistä aiheudu maksuja.

Suurin haitta aiheutuukin Walleniuksen mukaan heille, jotka lankeavat ostamaan markkinointipuheluissa tarjottavia palveluja.

– Kyllä tällaiset huijaukset liittyvät hämäräbisneksiin. Tässä tapauksessa oli ilmeisesti myyty bitcoin-sijoituksia, Wallenius sanoo.

Suomen Yrittäjien yrityslainsäädännön asiantuntija Marjut Viding muistuttaa, että erilaisia huijausyrityksiä on paljon juuri kesällä. Näitä ovat valelaskut, puhelin- ja sähköpostihuijaukset sekä tietojenkalastelukirjeet.

– Mikäli epämääräisen soiton jälkeen väitetään, että yrittäjä on tilannut tuotteen tai palvelun, suulliseen sopimukseen vetoavan pitää näyttää sopimus toteen. Väitteen toteennäyttämiseksi ei riitä, että yrittäjä on ollut passiivinen puhelussa, Viding muistuttaa.

Vidingin mukaan puhelinkeskustelusta tulisi selkeästi käydä ilmi, että yrittäjä haluaa sitoutua sopimukseen. Jos näin ei ole ollut ja lasku lähetetään yrittäjälle jälkikäteen, on parasta tehdä asiasta reklamaatio laskun lähettäjälle. Velvollisuutta maksaa perusteeton lasku tuotteesta tai palvelusta ei ole. Reklamaatiolla estetään mahdolliset perintätoimet.

Sade Tepponen on tyytyväinen, ettei puhelinliittymää tarvinnut lakkauttaa ja numeroa vaihtaa huijauksen takia.

– Yrityksemme on toiminut 60 vuotta ja sama puhelinnumero on ollut käytössä vuosikymmeniä. Kyllä se monen muistikirjassa on, Tepponen sanoo.

Numerohuijauksesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Sade Tepponen

Jaakko teki toiminimellään yli 300 000 euron liikevaihtoa, sitten koitti muutos: "Tein ratkaisun viime hetkellä"

1 heinäkuu, 2019 - 13:53

Huittisissa toimivan Systemia Oy:n yrittäjä ja omistaja Jaakko Lehtinen muistaa hyvin kymmenen vuoden takaisen tilanteen, kun hänestä tuli yrittäjä.

– Kun perustin silloin toiminimen, ajatuksena ei ollut että yritystä lähdetään sen kummemmin kasvattamaan. Tarkoituksena oli työllistää itsensä ja pari muuta siinä ohessa.

Työntekijöiden palkkaaminen onnistui Lehtisen mukaan hyvin myös toiminimellä. Toiminnan kasvaessa eteen tuli kuitenkin muita haasteita, jotka alkoivat patistaa yrittäjää yhtiömuodon muuttamiseen.

– Tavallaan toiminimi oli hyvinkin toimiva ratkaisu aluksi. Toiminnan kasvaessa myös riskit ja vastuut kuitenkin kasvoivat. Se on iso asia, kun toiminimellä yrittäjä on vastuussa henkilökohtaisella varallisuudellaan.

Vastuu herätti ajatukset

Kun toiminimen liikevaihto nousi yli 300 000 euroon, Lehtinen päätti toteuttaa yhtiömuodon vaihtamisen osakeyhtiöksi.

– Summat rupesivat olemaan niin suuria, että halusin jakaa vastuuta, etten ole itse lopun elämää vastuussa, jos tulee jotain ongelmia. Siinä tuli myös sellaisia ajatuksia, joita ei ollut toiminimeä perustettaessa, kuten mahdollinen yrityksen myyminen. Se on haastavaa, jos kyse on toiminimestä. Halusin myös, että jos firma myydään, se ei henkilöidy minuun vaan yrityksen nimi täytyy muuttaa.

Lehtisen mukaan toiminimen vapaampi rahaliikenne ei ollut hänelle itselleen koskaan ongelma.

– Pitää vaan muistaa, että vaikka tilillä on rahaa, ne eivät ole omia rahoja. Osakeyhtiön kanssa se ajatus on helpompi sisäistää. Tiedän paljon esimerkkejä toiminimiyrittäjistä, jotka eivät ole sisäistäneet sitä, että omat ja vieraat rahat eivät saa mennä sekaisin.

Brändiuudistus samaan aikaan

Lehtinen on tyytyväinen päätökseensä.

– Onneksi teimme muutoksen. Viime vuonna meillä oli viisi työntekijää, nyt yhdeksän. Olemme melkein tuplaamassa liikevaihdon viime vuoden noin 800 000 eurosta. Oma roolini ei ole muuttunut yhtiömuodon vaihtamisen seurauksena.

Muutosprosessi oli Systemian kohdalla hieman tavallista haastavampi, koska Lehtinen päätti toteuttaa samalla yrityksen brändiuudistuksen.

– Se vei aikaa ja rahaa. Yrityksen nimi vaihtui, minkä seurauksena logot ja mainosmateriaalit menivät uusiksi. Siitä ei kymppitonnilla selvitty. Yhtiömuodon muutoksen seurauksena kaikki mahdolliset sopimukset piti tehdä uusiksi. Tukkurit, puhelinliittymät, lainat, kaikki, yrittäjä listaa.

– Muutos tehtiin viime hetkellä, ehkä hieman liian myöhään. Se olisi ollut selvästi vaikeampaa, jos olisimme odottaneet ja yhtiö olisi ehtinyt kasvaa suuremmaksi.

Lehtinen suosittelee osakeyhtiötä lähtökohtaisesti kaikille niille, jotka tähtäävät toimintansa kasvattamiseen.

– Itseltänikin olisi jäänyt yksi turha välivaihe pois, jos olisin perustanut suoraan osakeyhtiön. Toiminimi on hyvä vaihtoehto sellaisilla aloilla, missä henkilökulu näyttelee suurta osaa liikevaihdosta.

Osakeyhtiön perustaminen helpottuu heinäkuun 1. päivästä lähtien, kun vaatimus 2500 euron osakepääomasta poistuu. Lue myös Tuukka Kivirannan kokemukset yhtiömuodon muuttamisesta.

Kuva: Jaakko Lehtisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huawei romahti Suomen myydyimpien älypuhelinten listalla – lähti jo uuteen nousuun

1 heinäkuu, 2019 - 10:00

Operaattorit ovat julkaisseet myydyimmät älypuhelimet kesäkuulta. Yrityspuhelinten osalta listalla erottuu yksi valmistaja, Samsung. Huawein puhelinten kysyntä laski selvästi kesäkuussa Yhdysvaltain Kiina-politiikan tuomien rajoitusten takia.

Kymmenen eniten myydyn älypuhelimen listalle Huawein malleista ylsi ainoastaan P Smart 2019, joka oli Gigantin yritysasiakkaiden kuudenneksi myydyin puhelin. Huawein sisarbrändin Honorin malli Honor 75 ylsi Elisan yritysasiakkaiden listalla neljännelle sijalle.

Huawein tilanne voi helpottaa piankin, sillä kuluvan viikonlopun aikana Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti sallivansa amerikkalaisyhtiöille komponenttien myynnin Huaweille.

– Viime päivien perusteella on nähtävissä myös se, että Huawein myynti on lähtenyt uudelleen nousuun, Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Ville Valkama kertoo yhtiön tiedotteessa.

Samsungin mallistossa yksi suosituimmista puhelimista on ollut uusi A-sarja, joka nousi Elisan, Gigantin ja Telian yritysasiakkaiden listojen kärkeen. Myös Applen mallit pärjäsivät hyvin. Niiden joukossa on myös vanhemman sukupolven laitteita.

Myydyimmät yrityspuhelimet eri operaattoreilla

DNA:n myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2019

1. Samsung Galaxy A402.

2. Samsung Galaxy A503.

3. Samsung Galaxy A104.

4. Apple iPhone 75.

5. OnePlus 76.

Elisan myydyimmät puhelimet yrityksille kesäkuussa 2019

1. Samsung Galaxy A40

2. Nokia 5.1

3. Apple iPhone 8

4. Apple iPhone 7

5. Samsung Galaxy A20e

Gigantin myydyimmät puhelimet yrityksille kesäkuussa 2019 (suluissa sijoitus toukokuussa)

1. Samsung Galaxy A40

2. Apple iPhone 8

3. Samsung A50

4. Samsung Galaxy XCover 4

5. Samsung A20e

Telian myydyimmät puhelimet yrityksille kesäkuussa 2019 (suluissa sijoitus toukokuussa)

1. Samsung Galaxy A40

2. Samsung Galaxy A8 (2018)

3. Samsung Galaxy Xcover 4

4. Apple iPhone 8 64 GB

5. Samsung Galaxy A50 128GB Dual-Sim

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Pääkaupunkiseudun matkailussa on yrittäjille mahdollisuuksia sekä monta ratkottavaa kysymystä

1 heinäkuu, 2019 - 09:00

Matkailijoiden määrä Helsingissä on kasvanut jo vuosia. Se tarkoittaa paljon mahdollisuuksia matkailuyrittäjille ja erilaisille palveluntarjoajille.

Vuosi 2017 oli matkailun ennätysvuosi. Yöpymiset kasvoivat Suomessa 7,7 prosenttia ja Helsingissä jopa 16,7 prosenttia, eli kokonaismäärältään lähes 4,2 miljoonaa vuorokautta.

Seuraavana vuonna 2018 kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät kolme prosenttia ja ulkomaisten lisääntyivät kaksi prosenttia, mutta vuosi osoitti, että uusi selvästi korkeampi taso on Helsingissä saavutettu.

Kuluvan vuoden kotimaisten matkailijoiden yöpymiset olivat 11,6 prosenttia plussalla ja ulkomaisten 1,6 prosenttia miinuksella tammi-huhtikuussa. Loppuvuosi kertoo kuitenkin, mikä on lopputulos.

Myös Finavia on kertonut lentokenttiensä matkailijamäärien kasvusta. Vuonna 2018 Helsinki-Vantaan lentokentällä meni rikki 20 miljoonan matkustajan raja. Myös maakuntien kenttien matkustajamäärät kasvoivat erityisesti Pohjois-Suomessa.

Matkailijat etsivät enenevissä määrin yksilöllisesti räätälöityjä palveluita ja paikallisia kokemuksia. Erilaisia kohderyhmiä on paljon.

Lyhyissä matkoissa paljon mahdollisuuksia

Yksi kiinnostava matkailijaryhmä ovat stopover-matkailijat, jotka vaihtavat lentoa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja jatkavat siitä muutaman tunnin tai päivän päästä matkaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtevistä matkustajista 85,8 prosenttia oli kansainvälisiä matkustajista ja heistä 35,5 prosenttia oli vaihtomatkustajia. Yli 3,7 miljoonaa matkustajaa jatkoi matkaansa lentäen.

Finavian mukaan Helsinki-Vantaan lentokenttä on tärkeä liikenteen solmukohta Pohjois-Euroopassa – erityisesti aasialaismatkustajille.

Lentokentällä odottelun sijaan vaihtomatkustajat voisivat lähteä kokemaan jotain lähialueelle.

Stopover voi olla myös muutaman päivän pysähdys. Tärkeää olisikin saada matkailijat jäämään pidemmäksi aikaa. Vähintään yhdeksi yöksi jäävien matkailijoiden palveluissa on paljon kehitettävää.

– Tässä on jättimäinen mahdollisuus. Stopover-palveluita on yritetty kehittää vuosikausia, mutta tulokset vaihtelevat. Finnair on aktivoitunut avaamalla myyntikanavan näille palveluille, Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Jukka Punamäki kertoo.

Stopover-palveluiden täytyy olla täysin toimitusvarmoja, jotta jatkolennolta ei myöhästy. Palveluiden täytyy olla myös helposti saavutettavissa. Liikkumisen täytyy olla sujuvaa.

– Esimerkiksi Fazerin vierailukeskus ja Kuusijärvi ovat lähellä lentokenttää, mutta millä matkailija pääsee sinne lentokentältä helposti, Business Finlandissa Helsingin alueen kumppanuudesta vastaava Hanna Muoniovaara kysyy.

Helsinki, Espoo ja Vantaa kehittävät yhdessä liikkumisen palveluita matkailijoille, asukkaille ja työssä käyville 6Aika Perille asti -hankkeessa. Esimerkiksi Espoossa on meneillään liikenteen palvelukokeiluja, kuten Bout Oy Ab:n ”veneiden über”, eli venekyytien osto- ja tarjouspalvelu sekä Espoon kaupunkivenepalvelu.

Vantaalle on kehitetty oma Stopover Guide, joka esittelee Vantaan kohteita, miten niihin pääsee ja arvioidun ajan matkan kestosta. Liiketoimintamalli palvelulle on vielä kehitteillä, eikä sen kautta voi vielä ostaa tai varata aktiviteetteja.

Pienissä toimijoissa on voimaa, mutta osaamisessa parannettavaa

Palvelukonsepteja on kiva keksiä. Mitä kaikkea olisi itsekin kiva tehdä tai tarjota matkailijalle omalla lähialueellaan?

Luonto, saunat, design, kuten Marimekko ja Iittala, historia, nähtävyydet ja paikallinen elämäntapa kiinnostavat matkailijoita.

– Yksi konsepti voisi olla matkailijalle, joka on matkalla isosta kaupungista toiseen, kuten Hong Kongista Pariisiin. Helsinki-Vantaan lentokentältä hän voisi päästä hetkeksi luontoon puhdistautumaan suurkaupunkien välillä, Business Finlandissa alueellisista kumppanuuksista vastaava Hanna Muoniovaara visioi.

Luontokokemusten ei tarvitse tarkoittaa pitkiä vaelluksia tai vaatia erikoista varustelua. Pienikin oleilu metsässä, marjojen syöminen suoraan varvusta ja hiljaisuus voivat olla eksoottisia ja jännittäviä kokemuksia sellaiseen tottumattomalle.

– Kongessi- tai työmatkailijalle lenkki- tai saunakaveri voivat olla tervetulleita palveluita. Näiden ja muunkin palvelutarjonnan esiintuomiseen olisi hyvä saada hotellit mukaan, Muoniovaara sanoo.

Niche-palveluiden saaminen kannattavaksi on haastavaa ja pientoimijat tarvitsevat palveluihin tukea.

Helsingin kaupungin matkailun tiekartassa todetaan, että suuri osa Helsingin vetovoimasta on pienten toimijoiden tuottamaa. Niiden palveluiden tuotteistamisessa ja digiosaamisessa on kuitenkin parannettavaa. Toiminnan tulee myös olla pitkäjänteistä ja kykeneväinen reagoimaan muuttuvaan kenttään.

Sekä Business Finland että pääkaupunkiseudun kaupungit tarjoavat verkostoja ja koulutusta. Myös Suomen Yrittäjien verkostot, kuten aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset tarjoavat verkostoja, joiden kautta yrittäjät voivat etsiä synergioita toisten yrittäjien kanssa.

– Kehitettävää on valtavasti. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on tiedolla johtaminen eli tutkimus, tilastointi ja data, jota on huonosti saatavilla. Parannamme tätä niin paljon kuin mahdollista. Näin saamme tietää, mitä kehittää, jotta yritykset pärjäisivät, Punamäki kertoo.

Esimerkkinä tiedolla johtamisesta Punamäki antaa ennakkomarkkinoinnin. Käsitys siitä, miksi matkailija tuli Suomeen tai Helsinkiin on hähmäinen.

Digitalisaatio luo mahdollisuuksia

Digitalisaatio on tärkeässä roolissa, kun matkailupalveluita kehitetään. Digitalisaatio voimistaa yhteisöllistä kuluttamista, ja matkailijat jakavat vinkkejä sekä kuvia kokemuksista sosiaalisen median kanavissaan.

Yksi tärkeä kohderyhmä ovat kongressi- ja työmatkailijat. Helsinki on Euroopan suosituimpia kongressikaupunkeja, mikä pitää hotellien täyttöasteet korkeina. Kokousmatkailijat käyttävät myös paljon rahaa ja viettävät enemmän aikaa kaupungissa kuin esimerkiksi risteilymatkailijat.

Suositun matkailukohteen palveluita täytyy kuitenkin kehittää harkiten. Kestävä kehitys on otettava huomioon, jotta ympäristön, kaupunkien asukkaiden viihtyvyys tai taloudellinen kestävyys ei kärsi.

Euroopan isoissa kaupungeissa esimerkiksi Airbnb-majoitus on tullut ongelmaksi, sillä keskustojen asunnot ovat siirtyneet liiallisissa määrin vuokrakäyttöön ja vuokrataso on noussut paikallisten asukkaiden sietokykyjen rajojen yli. Myös matkailijoiden aiheuttama häiriö ärsyttää paikallisia asukkaita.

Helsingissä Airbnb on toistaiseksi ollut tervetullut lisä majoituskapasiteetin ja monipuolisuuden tarjoajana.

Suositut nähtävyydet asettavat vaatimuksia kaupunki-infralle ja suunnittelulle.

– Suosittuihin nähtävyyksiin, kuten Sibelius-puistoon ja Temppeliaukion kirkkoon voi tulla parisen sataa matkailijaa kerralla. Ne vaativat kohteina tarpeeksi vessoja, bussien pysäköintitilaa ja levähdyspaikkoja kuljettajille, Punamäki sanoo.

Luontokohteissa on pidettävä huolta, ettei niiden kantokyky ylity ja alue kärsi matkailijamääristä. Punamäki huomauttaa, että muutoksiin on tartuttava ajoissa.

Matkailu on kehittynyt yhdeksi maailman suurimmaksi ja nopeimmin kasvavaksi toimialaksi. Se tarjoaa Suomessa noin 140 000 työpaikkaa ja tuo kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Pelkästään Helsinkiin matkailutuloa kertyy kokonaisuudessaan 1,6 miljardia euroa vuodessa, ja kerrannaisvaikutuksineen 2,3 miljardia euroa.

Kasvunvaraa on, mutta palveluiden kehittämisessä yrittäjien täytyy miettiä montaa eri näkökulmaa, jotta kehitys on kestävää.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

78 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – mukana perinteikäs makeisvalmistaja

28 kesäkuu, 2019 - 15:02

Listauksessa ovat mukana viime viikolla AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 78 yritystä. Listalta löytyy tällä kertaa muun muassa Oy Karl Fazer Ab.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Kotipaikka Yritys Liikevaihto, euroa Tulos, euroa Askola Linnankosken Asunnot Oy 321000 50000 Espoo Oy Pauken Ab   175000 Espoo CrossChem Finland Oy 1145000 124000 Harjavalta VA-PA Tuote Oy 2084000 324000 Helsingfors Oy Karl Fazer Ab 79814000 4414000 Helsingfors Kolster Oy Ab 20687000 1668000 Helsingfors Oy Granberg-Invest Ab 408000 43000 Helsingfors Oy Cacava Ab 19627000 12958000 Helsingfors Interbrands Wine and Spirits Holding Oy Ab 456000 549000 Helsinki Hankkija Oy 737695000 10806000 Helsinki Oy Kuljetusliike Forsman Ab 532000 274000 Helsinki VTA Tekniikka Oy 30927000 1450000 Helsinki Kinturi Oy 1997000 797000 Helsinki Container Finance Ltd Oy 2116000 −28315000 Helsinki Prevett Oy 10125000 322000 Helsinki Puroplan Oy 950000 234000 Helsinki Rake Real Estate Oy 5845000 1990000 Helsinki Fluke Finland Oy 688000 294000 Helsinki Sigma-Aldrich Finland Oy 7936000 430000 Helsinki Kiinteistö Oy Hyrylän Portti 338000 −71000 Helsinki Efolux Oy 1977000 97000 Helsinki M & G Capital Oy 731000 319000 Helsinki Nordic Growth Oy 829000 168000 Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Pasilanraitio 2 240000 133000 Helsinki Teknos Group Oy 10633000 −51000 Helsinki Mustekasetti.com Finland Oy 1289000 603000 Helsinki Eazybreak Oy 1828000 174000 Helsinki Navigator Partners Oy 1001000 193000 Helsinki Peab Support Oy 3963000 600000 Helsinki Northern Horizon Capital AIFM Oy 792000 434000 Helsinki Helsingin keskustan ravintolakiinteistöt Oy 278000 316000 Helsinki 4Lighthouse Oy   6336000 Helsinki Onvest Oy 43951000 1900000 Hyvinkää MP Konserni Oy 1051000 37107000 Hyvinkää Vimelco Oy 4471000 347000 Hyvinkää Kallioinen Cranes Oy   215000 Hyvinkää Japiko Oy 871000 250000 Hämeenlinna H Sunrise Oy 1684000 26000 Joensuu Kauppahuone Laakkonen Oy 3616000 150000 Jyväskylä Powen Oy 1067000 258000 Jyväskylä Admitilit Oy   194000 Kalajoki Vama-Product Oy 2531000 91000 Kerava JR-PELTI OY 880000 131000 Kittilä FINNDETECTOR OY 979000 180000 Kotka Greenray Kiinteistö Oy   12000 Kotka Kiinteistö Oy Rautatienkatu 2 372000 30000 Lahti Makron Oy 13788008 −38619 Lahti Lunaholder Oy 3786000 −261000 Lahti Polap-Team Oy 20000 3755000 Lappeenranta Karelsaimaa Oy 383000 94000 Lohja Haukivaara Oy 135000 506000 Loviisa Sanka Oy 5777000 663000 Mariehamn Bo-Bil Ab Mariehamn 1592000 161000 Masku Teollisuusmaalaamo K. Nikander Oy 1272000 132000 Muhos TIRINOM OY 100000 1422000 Mäntsälä THe-Sijoitus Oy 209000 1061000 Oulu SaRe Financial Oy   553000 Oulu Kastelli Group Oy 447000 664000 Parikkala Parikkalan Valo Oy 12015000 −120000 Pori A. Ahlström Kiinteistöt Oy 23498000 7144000 Pornainen JC Housing Oy   162000 Pälkäne Aitoon Emäntäkoulu Oy 287000 50000 Rauma Kiinteistö Oy Sinisuora 237000 54000 Riihimäki Sacotec Rakennus Oy 197000 52000 Salo Salon Metalelektro Oy 6906000 198000 Sastamala Nordic Fish Oy 300000 9242000 Savonlinna Autoehoste Kaskinen Oy 1025000 111000 Seinäjoki Ratantti Oy 109000 101000 Seinäjoki Jaskari Kiinteistöt Oy 1013000 1995000 Siuntio Lifemed Group Oy 431000 221000 Tampere YH Kodit Oy 43405000 31173000 Tampere Hani-Tuote Nikkilä Oy 1064562 369488 Tampere Suomen Aluerakennuttaja Oy 1156000 308000 Tohmajärvi Nordic Koivu Oy 2244000 292000 Turku LSO Osuuskunta   1626000 Vaasa Oy Jobinvest Ltd 496000 6528000 Vasa Oy C.J. Hartman Ab 2624000 1069000 Ylivieska Laaksojen Maitokunta 12220000 87000        

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Päijät-Hämeen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja tulee vakuutusalalta

28 kesäkuu, 2019 - 13:46

Päijät-Hämeen Yrittäjien uuden toimitusjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi, kun tehtävää tähän saakka hoitanut Outi Hongisto ilmoitti siirtyvänsä uuteen tehtävään elokuun puolivälissä. 

Heta Vihervirta vastaa tällä hetkellä vakuutusyhtiö Pohjantähdessä eteläisen yritysalueen liiketoiminnasta ja tuloksesta. Tätä ennen hän työskenteli pitkään vakuutusyhtiö Fenniassa, viimeksi myyntijohtajana kaakkoisella alueella. Vihervirralla on eMBA-tutkinto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

– Saamme hyvän, erittäin motivoituneen ja tulevaisuuteen katsovan henkilön jatkamaan tärkeää tehtävää päijäthämäläisten yrittäjien hyväksi, sanoo Päijät-Hämeen Yrittäjien puheenjohtaja Tiina Wangel.

– Olen erittäin motivoitunut antamaan työpanokseni yrittäjien asioiden kehittämiseen ja toimintaolosuhteiden parantamiseen. Yrittäjämäinen tapa toimia on minulle luontaista ja uskon vuorovaikutuksen kautta vaikuttamiseen, Vihervirta kommentoi.

Suomen Yrittäjien aluejärjestönä Lahdessa toimiva Päijät-Hämeen Yrittäjät on 3000 jäsenyrittäjän organisaatio. Aluejärjestön luottamustehtävissä toimii yli 120 henkeä. Yrittäjäjärjestö tarjoaa jäsenyrityksilleen neuvontaa ja asiantuntijapalveluita sekä koulutusta ja ajankohtaista tietoa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vakava haavoittuvuus havaittu Microsoft Excelissä: Toimi näin

28 kesäkuu, 2019 - 13:13

Kyse on amerikkalaistutkijoiden löytämästä tietoturva-aukosta, joka hyödyntää Excelin Power Query -työkalua. Sen avulla Excel-laskentataulukoihin on mahdollista liittää dataa ulkopuolisista lähteistä kuten erilaisista tietokannoista tai verkkosivuilta. Aukko mahdollistaa haittakoodin ujuttamisen käyttäjän koneelle. Pahimmassa tapauksessa hyökkääjä saa järjestelmänvalvojan oikeudet kyseiselle tietokoneelle.

Kyse on laajasta ongelmasta, sillä Microsoft Excel on maailman yleisimmin yrityksissä käytössä oleva taulukkolaskentaohjelma. Haavoittuvuus voi koskea jopa 120 miljoonaa käyttäjää. Ainakaan vielä ongelmaan ei ole julkaistu korjaavaa päivitystiedostoa.

Tutkijoiden mukaan tietoturva-aukko koskee Excelin kaikkia versioita ja todennäköisesti sitä voi hyödyntää kaikilla käyttöjärjestelmillä.

Haavoittuvuus perustuu Windows-käyttöjärjestelmän Dynamic Data Exchange (DDE) -protokollaan, joka on ollut aikaisemminkin hyökkääjien käyttämä väylä tietokoneelle. Tällä kertaa hyökkäys on vaarallisempi, koska se antaa hyökkääjälle laajemmat oikeudet koneelle.

Microsoft julkaisi jo vuonna 2017 ohjeistuksen vastaavien tietoturva-aukkojen varalle. Microsoftin mukaan on tyypillistä, että käyttäjän täytyy klikata läpi useita varoituksia, jotta haittaohjelma voi asentua tietokoneeseen. On siis todennäköistä, että hyökkääjän yritys ei jää huomioimatta. Microsoft on suositellut käyttäjiä kytkemään DDE-toiminnon pois päältä, silloin kun sitä ei tarvita. Kyseinen ominaisuus on yleensä päällä oletuksena, jolloin käyttäjä ei välttämättä tiedosta riskiä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

"Olisi pitänyt tehdä tämä ratkaisu jo pari vuotta sitten" – Tuukka muutti toiminimensä osakeyhtiöksi, huomasi hyödyn palkanmaksussa

28 kesäkuu, 2019 - 12:42

Seinäjoella asuva Tuukka Kiviranta on nykyisin osakeyhtiötä pyörittävä yksinyrittäjä.

– Useasta paikasta kuulin, ettei toiminimi kannata, jos yrittäjyys on päätyö. Kuulin myös, että osakeyhtiö on parempi kuin toiminimi, jos tulot ylittävät 30 000 euroa vuodessa.

Kiviranta selvitteli asioita tarkemmin tilitoimistonsa kanssa ja päätyi siihen, että yhtiömuodon muuttaminen kannattaa. Niinpä hän laittoi tuumasta toimeksi.

– Minulla oli ollut toiminimi kuusi vuotta. Päätös olisi pitänyt tehdä jo pari vuotta aikaisemmin, hän sanoo nyt.

Puolentoista vuoden osakeyhtiöyrittäjyys on toiminut Kivirannalle erinomaisesti.

– Tämä on selkeämpää. Firman rahat ovat erillään omista rahoista. Toiminimessä niitä saattoi siirrellä tilien välillä miten lystäsi. Nyt täytyy säädellä omaa palkanmaksua, mikä on mielestäni hyvä asia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kiviranta miettii tarkasti, kuinka paljon haluaa maksaa itselleen palkkaa kuukaudessa.

Kiviranta mainitsee osakeyhtiön eduksi myös verotukselliset asiat.

– Jos toiminimellä tienaa paljon rahaa, siitä menee liikaa verottajan pussiin. Osakeyhtiössä voi tehdä enemmän verosuunnittelua ja pystyy hallitsemaan paremmin, paljonko veroa maksaa. Olen oppinut, että yrittäjän ei kannata maksaa itselleen ylimääräistä palkkaa vaan minimin, jolla tulee toimeen. Se on oikeastaan ainoa verosuunnittelu, mitä teen.

”Lakimuutos oikea ratkaisu”

Osakeyhitön perustaminen helpottuu heinäkuun 1. päivästä lähtien, kun vaatimus 2500 euron osakepääomasta poistuu.

Kiviranta on vakuuttunut siitä, että heinäkuun alussa poistuva osakepääomavaatimus on oikea ratkaisu.

– Osakepääoma ei ollut itselleni kynnys ennenkään, mutta ymmärrän, että joillekin se voi olla. Tämä on ehdottomasti oikea tie. Minulla on vankka aikomus palkata joskus työntekijä, siinäkin mielessä yhtiömuodon vaihto on viisasta. Toiminimellä on vaikea palkata ketään töihin.

Vaikka osakeyhtiö on ollut Kivirannalle oikea valinta, hän näkee edelleen hyviä puolia myös toiminimiyrittäjyydessä.

– Se on hyvä valinta silloin, jos yrittäjällä tulee henkilökohtaisessa elämässään vastaan isoja menoeriä. Silloin on helpompi siirtää rahaa niihin.

Yrittäjä kiittelee omaa tilitoimistoaan, joka on ollut apuna osakeyhtiön perustamisessa.

– Itselläni edes tilitoimistokulut eivät nousseet verrattuna toiminimeen. Tilitoimiston kanssa on hyvä istua alas ja katsoa, miten osakeyhtiötä lähdetään pyörittämään.

Näin toiminimi ja osakeyhtiö eroavat toisistaan

Kun osakepääomaa ei enää tarvita, osakeyhtiön perustamiseksi tarvitaan jatkossa ainoastaan perustamisilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukseen, perustamissopimus ja yhtiöjärjestys.

Toiminimeen verrattuna osakeyhtiöllä on jatkossakin jonkin verran enemmän hallinnollisia velvollisuuksia. Muun muassa kirjanpitovelvoite on tiukempi osakeyhtiön kohdalla. Osakeyhtiöltä edellytetään aina kahdenkertainen kirjanpito sekä tilinpäätös.

Siinä missä toiminimiyrittäjä ei saa palkkaa, osakeyhtiössä yrittäjä nostaa itselleen palkkaa yhtiöstä.

Merkittävä ero on myös se, että osakeyhtiöllä on oltava lain mukaan hallitus. Osakeyhtiön voi perustaa yksin, mutta yhtiön hallituksessa on oltava vähintään yksi varajäsen. Yhtiön perustaja voi toimia sekä hallituksen puheenjohtajana että toimitusjohtajana.

Osakeyhtiö on vastuullinen vain yhtiönä toisin kuin toiminimessä, josta yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti. Osakeyhtiön velat koskettavat yrittäjää vain siinä tapauksessa, että henkilökohtaisia varoja on käytetty yhtiön lainan vakuutena.

Lue lisää yhtiömuotojen eroista täältä

Kuva: Tuukka Kivirannan albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Rekrytointi on yrityksessä vaativa tehtävä – Savonlinnalaisyritys rakensi palvelun oikeiden tekijöiden löytämiseksi

28 kesäkuu, 2019 - 12:00

Rekrytointi on kasvavalle yritykselle kriittinen tilanne. Ilman oikeita henkilöitä oikeissa tehtävissä menestys voi jäädä saavuttamatta.

Monet yrittäjät haluavat varmistua siitä, että kriittinen rekrytointi on onnistunut ja haluaa hoitaa prosessin itse. Rekrytointi kuitenkin on aikaa vievä prosessi. Siksi sen ulkoistaminen voi olla järkevää, mutta myös hintavaa.

Yrittäjän osaaminen oikeista kanavista ja ylipäätään rekrytoinnista ei välttämättä riitä houkuttelemaan parhaita osaajia rekrytointiprosessiin mukaan. Täysin ulkopuolellekaan yrittäjä ei kuitenkaan voi jäädä.

Savonlinnalaiset Kaisa Luukkanen ja Kari-Matti Markus ovat kehittäneet rekrytointimallia, jossa yrittäjä pääsee osallistumaan rekrytointiin, mutta jossa ammattilaiset varmistavat, että prosessi on tehokas ja sujuva. Luukkasen ja Markuksen Henkilöstöpalvelu Linnanväki on kehittänyt valtakunnallisesti toimivan Fiksurekry-palvelun, joka avautui tammikuussa.

– Arkailimme muun muassa aluksi pääkaupunkiseudulla toimimista, sillä tiedämme kilpailun olevan kovaa. Silti tällä hetkellä tilauksia on tullut eniten juuri pk-seudulta, toimitusjohtaja Kari-Matti Markus sanoo.

Perustajien mukaan yrittäjä tarvitsisi apua rekrytoinnin alkuvaiheeseen, mutta tarjolla on ollut vain kokonaisvaltaista palvelua. Luukkanen ja Markus halusivat yhdistää itse tehdyn ja rekrytointipalvelun hyvät puolet.

Palvelussa yrittäjä ottaa yhteyttä ja kertoo, mitä on hakemassa. Fiksurekry kirjoittaa työpaikkailmoituksen, joka houkuttelee oikeanlaisia hakijoita.

Fiksurekry kerää hakemukset järjestelmään, missä työnantaja voi selata ja luokitella hakemuksia koko rekrytointiprosessin ajan. Näin ne eivät tuki tulevan työnantajan sähköpostia.

Fiksurekry lupaa säästää toimeksiantajan rahaa esimerkiksi sisällyttämällä myös maksulliset ilmoistuskanavat osaksi palvelua. Useimmiten rekryilmoitukset maksavat, ja jos yrittäjä joutuisi julkaisemaan ilmoituksen jokaisessa erikseen, rekrytointi voisi tulla kalliiksi.

– Rekrytointi voi onnistua, jos prosessiin saadaan parhaat mahdolliset hakijat. Lopullinen päätös on helpompi, jos tarjolla on hyviä ehdokkaita, Markus sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Valaisinyrittäjästä Savon Yrittäjien toimitusjohtaja: Yksi vahvuuksista kansainvälinen osaaminen

28 kesäkuu, 2019 - 09:35

Aikio-Tallgren siirtyy tehtävään yrityksestään Virvatuli-Valaisimet Oy:stä. Savon Yrittäjien toimitusjohtajana lähes viisi vuotta toiminut Arto Nykänen jättää tehtävänsä elokuussa 2019.

Aikio-Tallgren on aktiivinen yrittäjävaikuttaja, jolla on myös kansainvälistä kokemusta.

– Olen edistänyt suomalaista yrittäjyyttä Suomen Yrittäjien luottamustehtävissä, oman yritykseni kautta ja nyt yrittäjäjärjestön palveluksessa. Tämä työ vetää yhteen nämä kokemukset savolaisen yrittäjyyden edistämiseksi. Lähden tähän työhön asiakas edellä – jäsenyrittäjä on ykkönen, Aikio-Tallgren toteaa.

Savon Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbelius on mielissään valinnasta.

– Olen iloinen, että saamme uudeksi toimitusjohtajaksemme Paula Aikio-Tallgrenin. Valinnassa painoi etenkin hänen 20 vuoden kokemuksensa Suomen yrittäjien luottamustehtävissä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Aikio-Tallgren on tähän asti toiminut Länsipohjan ja Lapin Yrittäjien puheenjohtajana. Hänelle on kertynyt valtakunnan tason kokemusta Suomen Yrittäjien hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä. Lisäksi hän on viime vuosina toiminut Suomen Yrittäjien kansainvälistymisvaliokunnan sekä kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistymisen valiokunnan puheenjohtajana.

Savon Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöstä. Sen toimialueena on 21 paikkakuntaa Pohjois-Savossa. Paikallisyhdistyksiä on 25 ja niissä jäsenyrittäjiä noin 3500.

Kuva: Yrittäjät

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Uuden ajan tekijät kokkaavat festivaalikansalle laadukasta katuruokaa – Provinssissa ruoka on vetonaula ja osa elämystä

28 kesäkuu, 2019 - 08:00

– Olin itse festareilla vuonna 2012. Joku myi fish’n chipsejä. Sain muikkuja ja jäätyneitä lohkoperunoita. Siitä idea lähti, Tuomo Kujanpää muistelee.

Kujanpää on työskennellyt kokkina sekä kalaravintoloissa että ravintoloissa Englannissa, joten hän tiesi, miten oikeanlaiset kalat ja ranskikset valmistetaan.

– Tajusin, että kukaan ei tee niitä Suomessa hyvin, ainakaan festareilla.

Fisut ja ranet perustettiin 2013 ja seuraavana vuonna kierrettiin ensimmäisen kerran festivaaleja ruokakärryllä. Provinssissa ylihärmäläislähtöinen Kujanpää oli yrittäjänä ensimmäisen kerran vuonna 2015.

– Myynti oli ihan huono. Satoi eikä porukka ollut vielä tottunut ruokavaunuihin telttarivistön seassa. Seuraavana vuonna meni jo paremmin.

Aluksi Kujanpää kiersi yhtiökumppaninsa Jyrki Karumon kanssa tapahtumia yhdellä vaunulla ja muutamalla työntekijällä. Nyt Provinssissa on kaksi myyntipistettä, joissa työskentelee yhteensä 20 henkilöä. Toinen tuote on Premium Loaded Fries, joita saa muun muassa seitan chorizolla ja vegaanisella cheddarkastikkeella.

– Valmistamme annokset tilattaessa, joten vauhdin on oltava nopea. Kaksi myy tiskillä, kolme valmistaa annokset ja yksi toimii takateltassa.

Kujanpää oli ensimmäisiä ruokayrittäjiä, jotka toivat tapahtumiin erilaista korkealaatuista ruokaa. Samaan aikaan muutama muukin perusti liikkuvia ravintoloita. Näistä yksi, Street Castro toimii edelleen.

– Samaan aikaan muutama muukin heräsi siihen, että haluaa parantaa katuruokaa. Me uuden ajan tekijät olemme onnistuneet tavoitteessa. Festariruoka on nyt parempilaatuista ja monipuolisempaa ja pienyrittäjillä on omanlaisensa leima, Kujanpää korostaa.

Parhaimmillaan myynti kymmeniätuhansia

Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen sanoo, että myös ruokatarjonta tapahtumassa on monipuolista ja tarjoaa elämyksiä.

– Festivaali on kokonaisuudessaan elämysten runsaudensarvi. Musiikissa tarjoamme monenlaista genrevapaasti. Ruokana on eksoottisempia vaihtoehtoja, mutta myös pienemmällä budjetilla täytyy saada hyvää syötävää.

Festivaalialueella on parisenkymmentä ruokapistettä, ja joka vuosi täytyy halukkaille yrittäjille sanoa myös ei kiitos.

– Kaikki haluavat takaisin seuraavana vuonna, mutta tilaa vain ei ole kaikille. Parhaimmillaan kokonaismyynti on yritykselle kymmeniätuhansia euroja.

Joka vuosi tapahtumassa on sekä tuttuja että uusia ravintoloita. Rumpusen mukaan myydyin tuote on burgerit, joita tarjoaa tänä vuonna muun muassa helsinkiläinen Treffipub.

Ruuasta onkin tullut Provinssissa yksi vetonaula ja tärkeä osa elämystä.

– Ruokailun halutan olevan hauskaa, elämyksellistä ja inspiroivaa. Viime vuonna enemmän kuin yhdeksän kymmenestä kävijästä käytti ruokamyyntipalveluja. Kuusi vuotta sitten vain kolme neljästä ruokaili alueella.

Markkinointia brändeille

Provinssiin odotetaan torstaista lauantaihin tänäkin vuonna yli 70 000 kävijää. Viime vuonna alueella kävi päivittäin noin 25 000 festarivierasta; yhteenlaskettu 76 000:n kävijämäärä on festivaalin kaikkien aikojen toiseksi isoin.

Rumpusen mukaan Provinssissa mukanaolo tuo yrityksille markkinointihyötyä.

– Brändit saavat näkyvyyttä. Jos heillä on kivijalkakauppa, tulee markkinointietu kaupan päälle.

Fisut ja ranet toimii tällä hetkellä pysyvästi kolmessa pisteessä: Helsingin Kampissa ja Redissä sekä Isossa Omenassa Espoossa. Työntekijöitä on niissä alle 20, mutta kesällä festivaalien aikana määrä kolminkertaistuu.

Kujanpää vastaa yrityksessä tuotekehityksestä, mutta työskentelee myös ruokatalouden opettajana Stadin ammattiopistossa.

– Olen rekrynnyt useita oppilaitani. Festarikeikat ovat mukava lisä normityöhön. He ovat niin innoissaan, että ovat tuskin malttaneet nukkua öitään, Kujanpää naurahtaa.

Ravintolakärryn vieminen festivaaliin, jossa käy viikonlopun aikana kymmeniätuhansia, vaatii Kujanpään mukaan tarkkaa suunnittelua.

– Kylmäkuljetusten ajoitus ja määrien tarkka laskenta on erittäin tärkeätä. Rutiinia on tullut onneksi vuosi vuodelta lisää. Väen määrä tuo oman haasteensa tekemiseen. Kun massa vyöryy jonoon, on laitteiden oltava kunnossa ja kaiken tapahduttava nopeasti.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Väkimassat suurin turvallisuusuhka festivaaleilla – ”Provinssi on käsittämättömän turvallinen”

27 kesäkuu, 2019 - 15:39

Kun tiedetään, että joku tietty esiintyjä vetää lavan edustalle normaalia suuremman väkimassan, varataan paikalle enemmän henkilöstöä. Ruuhkaa on varmasti pääesiintyjien keikoilla, mutta myös pienemmillä lavoilla voi tulla yllättäviä tilanteita.

– Viime vuonna nopeasti suosioon noussut Gettomasa esiintyi kiinnostukseen nähden hyvin pienellä lavalla, mutta tilanteeseen oli varauduttu eikä vaaratilanteita syntynyt. Tänä vuonna samanlaista tilannetta odotetaan esimerkiksi Maustetyttöjen kohdalla. Toki he esiintyvät Amfiteatterissa, jossa yleisömäärä on helposti kontrolloitavissa. Siellä on istumakatsomo ja siten rauhallisempaa, sanoo Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen.

Rumpunen korostaakin sitä, että turvallisuusasioihin panostetaan jokaisen lavan edustalla.

Tilanteisiin varustaudutaan etukäteen ja tilannekeskus organisoi radioliikennettä. Osa työskentelee ensiavun tehtävissä, toiset lavamontussa artistin ja eturivin välissä, joka on loogisin paikka nostaa ihmisiä paineaidan yli. Osa järjestyksenvalvojista jalkautuu yleisömassan sekaan, osa tähystää korotetuilta paikoilta tilannetta ja antaa tarvittaessa lisäohjeita.

300 henkeä turvaa Provinssissa

Provinssissa työskentelee turvallisuuden parissa liki 300 henkilöä. Mukana luvussa ovat ammattimaiset järjestyksenvalvojat, talkoolaiset, seuroista tulevat sekä vartijat.

Festivaalijohtaja Rumpunen kertoo koko tapahtuman olevan hyvin turvallinen.

– Voisi sanoa, että käsittämättömän turvallinen. Yhteenottoja saattaa festivaalialueella olla vähemmän kuin normaalina viikonloppuna kaupungissa.

Festivaaliporttien ulkopuolella saattaa toisinaan olla rauhatonta, joten järjestyksenvalvonta partioi myös siellä.

Festivaaleilla ulkomaiset esiintyjät edellyttävät järjestäjiltä, että heidän turvallisuutensa on taattu. Tämä tarkoittaa myös henkilösuojausta esimerkiksi kuljetuksissa lentokentältä tapahtumapaikalle. Vaatimukset suhteutetaan siihen, mihin maahan ollaan menossa.

Suomessa on vielä turvallista ja kotimaisille artisteille riittää yleensä normaali järjestyksenvalvonta backstage-alueiden porteilla.

– Monesti henkilösuojauksessa on kyse enemmän työrauhan ja yksityisyyden suojaamisesta kuin niinkään suorista uhkakuvista henkeen ja terveyteen. Usein tehtävät pitävät sisällään logistista suunnittelua, kun asiakas noudetaan vaikkapa yksityiskoneesta hotellin kautta keikkapaikalle. Aikataulut ovat tapahtumissa tiukkoja, kommentoi turvallisuusammattilainen.

Suurin uhka isoilla festivaaleilla liittyy isoihin väkimassoihin ja niiden käyttäytymiseen lavojen edustoilla. Tuntikausia odotellessa tapahtuu pyörtymisiä ja muita vahinkoja. Vaaroja Seinäjoen Törnävänsaaressa liittyy myös festivaalialueen läpi virtaavaan jokeen, jonne aina joku keksii lähteä uimaan.

Sami Rumpunen sanoo, että Provinssille on tärkeätä, että järjestyksenvalvojat toimivat festivaalissa asiakaspalvelijoina.

– Haluamme henkilöitä, jotka haluavat auttaa. He kertovat mieluusti, missä on lähin vessa, vesipiste, tai jopa missä Apulanta soittaa viidentoista minuutin päästä. Tärkeintä on, että apua annetaan miettimättä oman toimenkuvan raameja, Rumpunen tähdentää.

Provinssi tuntuu olevan sloganinsa mukaisesta ihmisten juhla, jossa ihmiset ovat hyväntahtoisia ja kävijöiden kesken erinomainen henki.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Monimuotoiset työyhteisöt pärjäävät parhaiten – Monenlaiset hakijat kokevat syrjintää työnhaussa

27 kesäkuu, 2019 - 15:17

Pride-viikon kunniaksi Helsingin kaupunki on järjestänyt tapahtumia ja keskusteluita eri teemoista koko viikon ajan. Helsingin Ohjaamo ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas järjestivät keskiviikkona työelämäbrunssin, jonka teemana oli työyhteisöjen monimuotoisuus monesta eri näkökulmasta.

Keskusteluun osallistui yrityksiä, julkishallintoa sekä kolmannen sektorin edustajia. Selvää on, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon eteen on vielä paljon tehtävää. Samalla kun monilla aloilla on työvoimapula, esimerkiksi rekrytointitilanteissa ennakkoluulot ja syrjintä voivat estää joidenkin hakijoiden työllistymistä.

Suomen Yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manai muistutti puheenvuorossaan, että erilaiset näkemykset, kokemukset ja taustat tuovat tehokkuutta, innovaatioita ja disruptiota. Monimuotoisuus on tärkeää myös sidosryhmille ja tuleville työntekijöille.

Monimuotoisuu antaa myös kilpailuetua pitkällä tähtäimellä.

– Homogeenisia työyhteisöjä, joissa työntekijät ovat hyvin saman ikäisiä ja samanlaisista taustoista, voi olla helpompi johtaa, mutta pitkällä aikavälillä heterogeeniset yhteisöt ovat tehokkaampia. Tutkimuksessa, jossa homo- ja heterogeenisille ryhmille annettiin tehtäviä, homogeeninen ryhmä koki onnistuvansa paremmin, koska he tulivat hyvin toimeen, mutta tuloksissa oli yli 20 prosentin ero heterogeenisen ryhmän hyväksi, Manai kertoo.

Syrjittyjä ryhmiä on monia

Samalla tutkimustulokset Suomesta ja Euroopasta kertovat ikävää tarinaa työelämästä. Muun muassa vammaisten, seksuaalivähemmistöjen, venäläisten, romanien, Afrikasta EU:hun tulleiden ja yli 55-vuotiaiden on raportoitu kokeneen syrjintää työnhaussa vuosina 2014-2018.

Keinoja asian ratkaisemiseen on monia. Manai listaa niistä muutamia: Anonyymi rekrytointi, hankkeet, joiden avulla tuetaan marginaalissa olevien ihmisten työllistymistä ja yrittäjyystaitoja tai tuetaan työnantajia palkkamaan uutta työvoimaa, kiintiöt, tekoäly, uudet kanavat työpaikkojen ilmoittelulle, positiivinen erityiskohtelu, rekrytoinnin ulkoistaminen sekä työpaikkahakemusten vastaanottaminen tehtävänantojen avulla ansioluettelon sijaan.

Pk-yrityksiä tulee myös tukea esim. osakykyisten työllistämiseen, on kaikkien etu että mahdollisimman moni työkykyinen pääsee hyödyntämään osaamistaan. Palkkatuki ja esteettömän rekrytoinnin malli ovat tästä hyviä esimerkkejä.

– New York Times uutisoi vuonna 2016, että hakuprosessissa, jossa hakijan tiedot on piilotettu, vähemmistöjen edustajat pääsivät 60 prosenttia paremmin haastatteluun. Naishakijoilla osuus oli t 125 prosenttia. Se on aika hälyttävää, Manai sanoo.

Kaikki ei ole välttämättä hyvin, vaikka kukaan ei valita

Ei riitä, että työyhteisö on monimuotoinen. Sen täytyy myös toimia ilman syrjintää ja häirintää. Ohjaamon tilaisuudessa Setan koulutussuunnittelija Marita Karvinen on työyhteisöjä kouluttaessaan törmännyt ajatteluun, että kaikki on kunnossa, kun kukaan ei ole valittanut. Se ei välttämättä ole koko totuus.

– Haluan haastaan yrityksiä ottamaan selvää todellisesta tilanteesta. En tarkoita, että ihmisiltä mennään kysymään, että oletko homo ja onko sulla kaikki hyvin. Sen sijaan voi kysyä esimerkiksi, oletteko kuulleet työpaikalla häiritseviä vitsejä.

 

Elina Hakola

elina.hakola(at) yrittajat.fi

Mitä 5G-liittymä maksaa, kuinka nopea se on ja millä laitteilla sitä voi käyttää? Katso kaikki oleellinen 5G:stä

27 kesäkuu, 2019 - 12:56

Vaikka 5G-teknologia on vielä alkuvaiheessa ja ensimmäisiä nopeita mobiiliyhteyksiä tukevia älypuhelimia odotetaan myyntiin, sen odotetaan syrjäyttävän 4G-puhelimet viimeistään ensi vuonna.

Elisa järjesti eilen mediatilaisuuden Helsingin keskustassa. Tilaisuudessa esiteltiin ensimmäisiä myyntiin tulevia puhelimia ja kerrottiin liittymistä.

Toimittaja Pauli Reinikainen vieraili paikan päällä ja kysyi muun muassa 5G-liittymien hinnoittelusta. Helsingin Narinkkatorilla puolestaan selvisi konkreettisesti, mikä on nopeusero 4G- ja 5G-yhteyden välillä.

Videolta selviää myös, millaisessa käytössä 5G:stä on eniten hyötyä.

Video: Pauli Reinikainen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Yksinyrittäjä Johanna Janhonen on yhteisön asialla

27 kesäkuu, 2019 - 11:35

Yrittäjä Johanna Janhonen on suunnannut katseensa jo ensi vuoden tammikuuhun. Silloin hän järjestää jo yhdeksännen yhteisömanagereiden CMADFI-tapahtuman, ensimmäistä kertaa Helsingissä.

CMADFI-päivää valmistellaan tietenkin yhdessä yhteisön kanssa. Janhonen saa päivän järjestämisestä pienen korvauksen, mutta suurimman osan parin–kolmen kuukauden työstä hän tekee ilmaiseksi.

– Tapahtuman järjestäminen on jatkuvaa oppimista itsellekin. Yksinyrittäjänä saan samalla paljon tarpeellista tietoa siitä, mitä yritykset tarvitsevat.

Saamansa oppia Janhonen voi hyödyntää Piilotettu aarre -yrityksessään, joka tarjoaa muun muassa some-koulutuksia ja -konsultointia.

– Palautteen mukaan kävijät saavat CMADFI-päivästä hyvän läpileikkauksen viestinnästä. Isossa roolissa on verkostoituminen samantyylistä työtä tekevien kanssa.

Yhteisömanagereita on Suomessa vielä vähän, suurin osa tapahtumaan osallistujista työskentelee viestinnän tai somen parissa muilla titteleillä.

– Yhteisömanageri ajaa yhteisön asiaa ja vastaa sen toiveisiin ja tarpeisiin. Some-manageri on useimmiten yrityksen asialla ja tekee markkinointiviestintää. Toki hyvin hoidettu yhteisömanagerointi on samalla parasta markkinointia, Janhonen avaa.

Sisältöä Wikipediaan

Yksi osa Johanna Janhosen asiakastyötä on Wikipedian sisällöntuotanto. Siinä hän on melkeinpä ainoita palvelun tarjoajia Suomessa.

– Sisällöntuotanto on kovasti nousussa. Olen tehnyt maksullisia Wikipedia-päivityksiä vuodesta 2010 asti. Viime vuonna rikoin aiemman ennätysvuoden tuloksen peräti tuplaamalla tekemieni päivitysten määrän.

Myös Wikipedian parissa Janhonen osallistuu vapaaehtoistyöhön. Syksyllä on luvassa ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa, Tukholmassa järjestettävä Wikimania-tapahtuma. Janhonen vetää siellä vapaaehtoisten viestintätiimiä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski(at)yrittajat.fi

"Hankala lähteä, kun kysyntää olisi" – Nahkatuotteita valmistavat Neirtamot aikovat keskittyä matkustamiseen, kunhan jatkaja yritykselle löytyisi

27 kesäkuu, 2019 - 09:30

Heti ovella nahkatavaroita valmistavan Nippanapan tuoksu valloittaa. Tässä kivijalkaverstaassa on valmistettu ja myyty nahkatuotteita 1980-luvun alusta lähtien. Sitä ennen yrittäjäpariskunta Jussi ja Anja Neirtamo valmistivat nahkatuotteita muutaman sadan metrin päässä Mariankadulla Helsingin Kruununhaassa.

– Anjalla on ompelualan koulutus ja hän on tykännyt suunnitella ja valmistaa tuotteita. Minä opiskelin oikeustiedettä, mutta liu’uin tähän suuntaan, koska tämä oli kivempaa hommaa. Opinnot ovat antaneet kuitenkin valmiudet hoitaa liikettä, Jussi Neirtamo kertoo.

Nyt pariskunta on valmis eläkkeelle ja luopumaan yrityksestään. Neirtamot pitävät matkustelusta ja se häiritsee työntekoa, kuten Jussi Neirtamo vitsailee. Eläkeiän lähestyessä pariskunta on antanut itselleen luvan lomailla useammin.

– Ei luopuminen ole vaikea päätös, mutta on hankala lähteä, kun kysyntää on, Anja Neirtamo sanoo.

Takaraja on vuoden loppu

Kivijalkaverstas ja -myymälä ilmoitti lopettamispäätöksestään Facebook-sivuillaan ennen juhannusta, josta vain muutama tunti myöhemmin pariskunta sai ensimmäiset kyselyt. Facebookissa useampi käyttäjä on myös jakanut tietoa eteenpäin. Jokunen on jo kartoittanut rahoitusmahdollisuuksia.

– Siellä on kommentteja, kuten ’Hei Pentti, tämä olis just sulle’ tai ’lähtisin heti, jos uskaltaisin’. Yhden rohkean se vaatisi, Jussi Neirtamo toteaa.

Ilmoitus on poikinut myös lehtijuttuja, joten Neirtamoiden lopettamispäätös on saanut paljon huomiota. Kiinnostus on lupaavaa, mutta pian pitäisi alkaa tapahtua. Neirtamot aikovat jäädä eläkkeelle vuoden lopussa, löytyi ostajaa tai ei.

Helppo alku

Yrittäjäpariskunnan mielestä yritys olisi valmis paketti, josta uuden yrittäjän olisi helppo jatkaa. Vakiintunutta asiakaskuntaa on ja uusi noin 35-vuotiaiden laatua etsivien asiakkaiden ryhmä on löytänyt Nippanapan. 

– Jos osaa toimia asiakkaiden kanssa, tässä pärjää, Jussi Neirtamo kertoo.

Nippanappa myy omien tuotteiden ja tilaustöiden lisäksi Liisa Sauson hansikkaita, sateenvarjoja, suomalaisten yritysten valmistamia lompakoita, piennahkatavaraa sekä joitain tehdasvalmisteisia laukkuja.

Yrityksen mukana saa valmiita myytäviä tuotteita, materiaalia, työkoneita ja perehdytystä, jotta uusi yrittäjä pääsee vauhtiin. Toiminta ja valikoima voi kehittyä moneen suuntaan.

– Noita koneita oppii käyttämään kuka vaan, jos vähänkin tykkää tehdä käsillään. Työ opettaa tekijäänsä. Mutta liikevaihdostamme puolet on ostotavaraa, eli pakko ei ole valmistaa mitään. Meille tämä alkoi kunnolla toimia, kun jätimme halpistavaran pois parikymmentä vuotta sitten, Jussi Neirtamo kertoo.

Neirtamot ovat värjänneet itse nahkoja, joista tuotteet syntyvät. Yksi erikoisuus on rahavyö, johon voi matkoilla piilottaa seteleitä ja passikopion.

Jussi Neirtamo ei ikinä unohda sitä, kun asiakas tuli liikkeeseen kertoakseen, miten oli selvinnyt Nepalin maanjäristyksestä, vaikka kaikki muu paitsi vaatteet päällä olivat kadonneet. Passikopio vyössä oli helpottanut asioimista konsulissa ja kotiinpääsyä.

– En muista, mistä idea rahavyöhön tuli. Kehitettiin vaikka kuinka pitkään jotain, mikä ei kiinnittäisi rosvojen huomiota, Jussi Neirtamo kertoo.

Nyt rahavöitä on hyllyssä yksi. Omistajanvaihdosuutinen on tuonut julkisuutta myös rahavyölle, ja tuotteet ovat lentäneet hyllyistä.

Apua omistajanvaihdosprosessiin

Omistajanvaihdoksen valmistelu on vaatinut jonkun verran työtä, sillä Neirtamot ovat toimineet avoimena yhtiönä. He ovat Suomen Yrittäjien jäseniä toimialajärjestö Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen kautta, joten he saivat juristin apua sitä kautta yhtiömuodon vaihtamiseen osakeyhtiöksi. Niin yrityksen myyminen on mahdollista.

Myyntihintaa määritellessä on täytynyt käydä läpi myyntivarasto ja omat tavarat tukkuhinnoin sekä materiaalit ja koneet. Yhteyksille tavarantoimittajiin ja uuden yrittäjän perehdytyksellekin täytyy laskea arvo.

Liikevaihto on vakiintunut Neirtamoiden mukaan 150 000 -200 000 euron välille, ja viimeisimmän tilikauden voitto oli 60 000 euroa.

– Kyllä tästä toimeentulon saa yhdelle yrittäjälle, kun on riittänyt meille kahdellekin, Jussi Neirtamo sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tarvitsetko 5G-liittymää? Asiantuntija antaa rehellisen mielipiteen: "Hitaampi vaihtoehto riittää"

26 kesäkuu, 2019 - 12:56

5G-liittymien myynti on jo käynnissä, vaikka päätelaitteita eli 5G-puhelimia ei ole juurikaan vielä saatavilla. Elisa käynnistää ensimmäisten 5G-puhelinten toimitukset asiakkaille ensi viikolla. Tuolloin myyntiin tulee ZTE Axon Pro.

Yrittäjäsanomat tutustui Elisan 5G-tarjontaan Helsingissä järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Yrityksille operaattoreilla on myynnissä 600 megatavun ja 1000 megatavun 5G-liittymiä. Elisan valikoimissa 600-megainen vaihtoehto maksaa 39,95 euroa kuukaudessa. Hintaero tämän hetken suosituimpaan 100 megatavun 4G-liittymään on 10 euroa kuukaudessa.

Ominaisuuksiltaan kuluttaja- ja yritysliittymien erot ovat pieniä.

– Yritysliittymissä pitää olla parempi etätyökäytettävyys, koska dataa liikkuu enemmän yrityksestä verkkoon päin. Tämä uplink-liikenne on huomioitava paremmin yritysliittymissä, yritysasiakkaista vastaava liiketoimintajohtaja Petteri Svensson kertoo. Hänen mukaansa 4G- ja 5G-liittymien hinnoittelumalli on samanlainen. Molempien hintaan kuuluvat myös puhelut ja viestit.

Pienyrittäjälle Svensson suosittelee 600-megaista liittymää. Esimerkiksi Helsingissä ei päästä juuri tätä nopeampiin yhteyksiin.

– Rehellisesti sanottuna pienyrittäjälle hitaampi liittymä on fiksuin tässä kohtaa, koska siellä missä on 5G-verkko, päästään 600 megaan.

Svensson muistuttaa, että 5G-liittymällä pääsee hyödyntämään nopeita 5G Ready -yhteyksiä, jotka toimivat 4G-verkon maksiminopeudella. Näiden yhteyksien peittoalue on tällä hetkellä selvästi suurempi kuin 5G-verkon.

Elisan 5G-verkko toimii tällä hetkellä Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän keskusta-alueilla.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Hallitus lupaa uudistuksia palveluseteleihin, yrittäjä tyytymätön: "Arvot eivät vastaa tätä päivää"

25 kesäkuu, 2019 - 14:03

Antti Rinteen (sd) johtama hallitus on sitoutunut uudistamaan palvelusetelilain. Samalla hallitus on kertonut aikovansa lisätä hoitajien määrää ja nopeuttaa ihmisten pääsyä hoitoon.

– Nämä ovat tärkeitä tavoitteita. Toteutuakseen tämä edellyttää ihmisille oikeutta palveluseteliin, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin sanoo.

Mikkelissä toimivan GeriWell Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heli Peltola on harmissaan siitä, että hänen omalla alueellaan palvelusetelien käyttö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Etelä-Savossa palvelusetelien tilanne on huonontunut. Setelien arvot eivät vastaa tätä päivää. Arvo on niin matala, että käytännössä asiakas ei voi ottaa vastaan tuloperusteista palveluseteliä, jos hän tarvitsee apua muulloinkin kuin arkisin. Etenkin ikäihmiset tarvitsevat apua joka päivä ja myös iltaisin.

Peltolan mukaan kotihoidon palvelusetelien arvot ovat Mikkelin seudulla lähes 10 vuotta aikaansa jäljessä. Uusia palveluseteleitä on onneksi vuosien aikana  otettu hyvin käyttöön ja niissä setelien arvo on laskettu usein paremmin.

– Iltalisiä ei huomioida tällä hetkellä lainkaan. Asiakkaalle setelien arvo on aina sama. Viikonloppuisin asiakasmaksuosuus muodostuu asiakkaalle helposti kohtuuttoman suureksi. Se on harmillista. Kun kustannuslaskelmat olisivat kunnossa, nämä ongelmat poistuisivat.

"Selvää säästöä kunnalle"

Peltolan mukaan kunta ei tässä tapauksessa ymmärrä, että se säästäisi, jos palvelusetelejä myönnettäisiin enemmän.

– Esimerkiksi säännöllisen kotihoidon palvelusetelelin myöntäminen asiakkaalle maksaa kunnalle asiakkaan tuloista riippuen useimmiten 13-20 euroa tunnissa. Setelin maksimiarvo on 27 euroa tunnissa. Kustannus tulee kunnalle ja asiakkaalle vain toteutuneesta ajasta. Jos palvelun järjestäjä eli julkinen sektori hoitaa itse asiakkaan kotipalvelun, puhutaan välittömään asiakastyöhön kohdistuvasta kustannuksesta eli yli 70 euron tuntihinnasta. Kunta säästäisi seteleillä selvästi ja voisi ohjata etenkin vähän apua tarvitsevat kotihoidon asiakkaat setelien pariin.

Etelä-Savon alueella palvelusetelien käyttöä rajoittaa myös työllistävä ja kankea järjestelmä.

– Yrittäjille palvelusetelit eivät sen takia ole tällä hetkellä kovin houkutteleva vaihtoehto. Kukin asiakaskäynti pitää kirjata järjestelmään erikseen ja kassan kierto on hidasta. Palveluseteli maksaa yrittäjälle enemmän kuin esimerkiksi kilpailutuksen kautta tuleva asiakas, Peltola jatkaa.

Yrittäjät esittää avointa tietokantaa

Satu Grekinin mukaan arvonmäärittelyä enemmän palveluseteleitä voitaneen hyödyntää tuotteistuksessa.

– Suomen Yrittäjät ehdottaa, että palvelusetelikokemuksia hyödynnettäisiin systemaattisesti, tietoon ja tiedon analysointiin pohjautuen. Tällä hetkellä kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä arviolta 400 - 500 erilaista palvelusetelituotetta. Ongelma on, että jokainen kunta ”omistaa” oman tuotteistuksensa, joten niiden käyttäminen hyödyksi asiakasseteliä suunniteltaessa on haasteellista.

Yrittäjät esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy kokoamaan nykyiset kuntien ja kuntayhtymien käytössä olevat palvelusetelituotteet ja niiden arvot avoimeen tietokantaan, josta valmiit tuotteistukset ovat kaikkien hyödynnettävissä.

Grekinin mukaan palvelusetelien käyttöä puoltaa se, että asiakas voi asioida valitsemassaan paikassa. Hän näkee, että pienille yrityksille palvelusetelit ovat paras väylä päästä mukaan sote-tuottajaksi. Asiakkaan kannalta etuna on lisääntynyt vaikuttamisen mahdollisuus.

– Asiakkaan vapaus valita palveluntuottajansa palvelusetelillä ja vaihtaa sitä niin halutessaan antaa hänelle päätäntävaltaa omista asioistaan ja mahdollisuuden tulla kuulluksi, Grekin sanoo.

Palvelusetelien määrä on lähes kymmenkertaistunut vuoden 2011 jälkeen. Samaan aikaan sote-menot ovat pysytelleet noin 20 miljardissa eurossa.

– Seteli tuo säästöä jo siinä, että vain toteutuneista palveluista maksetaan, ei esimerkiksi peruuntuneista ajoista. 

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

"Ei syytä maksaa erillisistä ohjelmista": Tietoturva-asiantuntija kertoo, miksi hän luottaa vain Windowsin omaan torjuntaan

25 kesäkuu, 2019 - 12:57

Yrittäjäsanomat kirjoitti viime viikolla tietoturvaohjelmista, niiden hinnoista ja ominaisuuksista. Artikkelin jälkeen toimituksemme sai runsaasti yhteydenottoja. Osassa niistä otettiin esille Windowsin oma Defender-virustorjunta.

– Jos vertaa tunnettujen tietoturvatestaajien raportteja viimeisen puolen vuoden ajalta, ei ole teknisesti mitään syytä hankkia kolmannen osapuolen tietoturvaratkaisuja pienyritykseen, tietoturvatehtävissä työskentelevä Heikki Paananen kommentoi.

Paanasen mukaan tarvetta ulkopuoliselle ohjelmistolle voi olla, jos yritys on iso tai se tarvitsee erityisiä suojausominaisuuksia kuten automaattisia suojausominaisuuksia ja integrointimahdollisuuksia muihin suojausratkaisuihin. Moni pk-yrityksille suunnattu suojaussovellus sisältää muita toiminnallisuuksia kuin perinteistä virustorjuntaa. Paanasen mukaan käyttäjä maksaa juuri tästä "ekstrasta" hankkiessaan virustorjuntaohjelmiston. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa vpn, URL-filtteröinti, palomuuri ja kolmannen osapuolen sovellusten päivitysmahdolllisuus.

– Ulkopuoliset ohjelmistot tarjoavat usein domain-perusteista suodatusta, jonka avulla nettisivut voidaan ryhmitellä esimerkiksi uhkapelien, pornon tai muun arveluttavan sisällön perusteella ja estää pääsy tällaisille sivustoille. Näitä ominaisuuksia ei ole Windows Defenderin ilmaisversiossa.

Ei tukea mobiililaitteille

Paanasen mukaan Defender riittää hyvin etenkin pienyrittäjän tarpeisiin.

– Jos mennään raskaampiin ominaisuuksiin, ne myös maksavat selvästi lisää. Pienyrittäjällä ei ole tarvetta sellaisille. En missään nimessä teilaa virustorjuntaohjelmia, mutta etenkin pienen mittakaavan tarpeissa en näe niiden tuovan merkittävää lisähyötyä. Tänä päivänä pelkkään antivirus-sovellukseen tuudittautuminen ei tuo itsessään tietoturvaa.

Windows Defender on Windows 10:ssä sisäänrakennettuna eikä vaadi erillisiä hankintoja. Se on yhteensopiva uusien käyttöjärjestelmäversioiden kanssa. Ratkaisua ei kuitenkaan saa mobiili- tai MacOS-laitteille.

Paananen on itse havainnut kokemuksen kautta, että erilliset virustorjuntaohjelmat eivät tuo oleellista lisäarvoa pienyrittäjälle.

– Keskittyisin itse identiteetin eli käyttäjätunnuksien suojaamiseen, tiedon tallentamiseen luotettuun pilvipalveluun sekä pitämään käyttöjärjestelmän ja sovellukset ajan tasalla. 

Windows Defenderissä oleellisia ominaisuuksia ovat Paanasen mukaan muun muassa tiedostojen suojaus ja tarkastus, kun niitä avataan tai ladataan. Kiristyshaittaohjelmien sekä tunnettujen haittaohjelmien tunnisteet päivittyvät automaattisesti internetistä.  Defenderillä voi lisäksi hallita Windowsin palomuuripalvelua.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Sivut