Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 30 min sitten

Maahanmuuttajayrittäjät tarvitsevat tietoa pelisäännöistä – Nepalilaisravintoloita ei pidä tuomita joukkona

4 huhtikuu, 2019 - 15:45

Suomen Yrittäjien maahanmuuttajayrittäjien verkosto kokoontui tällä viikolla toista kertaa. Sen tavoitteet alkavat konkretisoitua.

– Verkosto on perustettu tarpeesta. Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Saatavilla on paljon tietoa ja apua yrittäjyydestä ilmaiseksikin, mutta se on ripoteltu moneen paikkaan, eikä tieto välttämättä tavoita maahanmuuttajayrittäjiä, verkoston puheenjohtaja ja Joensuun tulkkikeskuksen sekä Youpret-tulkkipalvelun perustaja Ali Giray sanoo.

Suomen Yrittäjät toteutti loppuvuodesta 2018 maahanmuuttajayrittäjille kyselyn heidän arjestaan. Vastaajat kokivat kyllä saaneensa melko hyvin apua ja tukea yrityksen perustamiseen Suomessa, mutta valitettavasti lähes 30 prosenttia vastaajista koki yrittäjänä toimimisen Suomessa erittäin vaikeaksi.

Helpoksi koettiin yrityksen rekisteröinti ja pankkitilin avaaminen. Vaikeaksi koettiin muun muassa verotoimiston kanssa asiointi ja rahoituksen saanti. Oikean tiedon saamisen koki vaikeaksi 46 prosenttia vastaajista. 

Yksi verkoston tavoite on kartoittaa ongelmia ja tarpeita, sekä sitä, mitä yrittäjätaitoja maahanmuuttajayrittäjät kaipaavat.

Maahanmuuttajayrittäjien verkosto haluaa rakentaa siltoja, opettaa ja yhdistää yrittäjiä toisiinsa ja tietolähteisiin. Suomessa kasvanut saa oletettavasti peruskoulusta lähtien opastusta tiedonhankintaan ja suuntaa siihen, mistä tietoa voi alkaa etsiä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville yhteiskunnan rakenteet voivat olla outoja, eikä tiedon etsiminen monesta eri lähteestä ole yhtä helppoa.

– Ihmiset ovat ahkeria, mutta toimivat oppimallaan tavalla. Tavoitteenamme on luoda silta ja jakaa tietoa siitä, miten Suomessa kuuluu yrittää, Giray sanoo.

Nepalilaisyrittäjiä ei pidä leimata

Giray uskoo, että tiedon puute on osa Helsingin Sanomien esiin nostamaa nepalilaisravintoloiden ongelmaa. Ravintoloista on paljastunut epäinhimillisen pitkiä työvuoroja ja muita väärinkäytöksiä.

Giray uskoo, että väärinkäytökset voivat olla osittain seurausta siitä, että yrityksillä on hyvä tuote, jolla on kysyntää, mutta ei suomalaista koulutusta yrittäjyyteen ja työelämään. On mahdollista, että työnantaja tai -tekijä ei tiedä sääntöjä, mutta palo työelämään ja yrittäjyyteen on kova.

– Kannattaa myös kysyä, miten hyväksikäytetty ja väärinkohdeltu ihminen on päätynyt siihen tilanteeseen, että häntä voidaan hyväksikäyttää. Jos mahdollisten työnantajien ja työpaikkojen määrä on kovin pieni, kuten esimerkiksi pelkästään oma kulttuurinen yhteisö, se luo ympäristön, jossa hyväksikäyttö on tullut mahdolliseksi, kun vaihtoehtoja ei ole, maahanmuuttajayrittäjäverkoston jäsen Reggie Rusas huomauttaa.

Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko muistuttaa, että tiukka maahanmuuttopolitiikka on kaikkein hankalinta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville. Se pakottaa monet pimeään työhön.

On hyvä myös muistaa, että kaikki nepalilaiset tai ylipäätään kaikki johonkin etniseen ryhmään kuuluvat eivät edusta koko ryhmää tai maahanmuuttajia ylipäänsä. Osa nepalilaisravintoloista on tänään kiinni mielenilmauksena Helsingin Sanomien uutisoinnille. Yrittäjät kokevat, että uutisointi on ”epävirallinen tuomio” yli 70:lle Suomessa toimivalle nepalilaiselle ravintolalle. Nyt iso osa syyttömiä kärsii.

– Suomi on oikeusvaltio, jossa rikosepäilyt pitää tutkia eikä rikolliseksi pidä leimata ilman tuomiota. Uutisoidussa vyyhdissä tuomioita on tullut muutamia, Kokko sanoo.

Nopeampi ja joustavampi polku työelämään tarvitaan

Toinen ongelma on suomalainen kotouttamisjärjestelmä. Se lähtee usein nollasta, vaikka maahanmuuttajalla olisi koulutusta ja kokemusta joltain alalta mutta ei esimerkiksi kielitaitoa.

Vaikka maahanmuuttaja olisi valmis tekemään ja tuottamaan, Girayn mukaan prosessi työelämään pääsemiseksi on pitkä ja passivoiva. Joskus pääsee helpommalla, kun luovuttaa ja esittää, ettei osaa mitään ja menee, minne ohjataan sen sijaan että tavoittelisi omia työelämän unelmiaan.

– Työn perässä muuttaneen on vielä vaikeampaa kouluttautua ja kehittää osaamistaan, koska oleskeluluvan edellytyksenä on työnteko ja henkilöllä mahdollisesti perhe, josta täytyy huolehtia. Nämä seikat vaikuttavat siihen, että maahanmuuttaja ei voi kouluttautua ja siten ymmärtää suomalaista työelämää paremmin, mikä voisi estää esimerkiksi hyväksikäytön, Giray sanoo.

Maahanmuuttajia ja yrittäjiä tarvitaan, jotta työelämästä poistuvien määrää voidaan korvata. Yrittäjien kyselystä kävi ilmi, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat kasvuhakuisempia kuin suomalaissyntyiset ja aikovat työllistää enemmän. Heillä on myös kansainvälistä kauppaa enemmän kuin suomalaissyntyisillä yrittäjillä. 

Suomessa on noin 10 000 maahanmuuttajayrittäjää, jotka työllistävät noin 30 000 henkilöä ja tekevät liikevaihtoa noin 3,5 miljardia euroa.

–Tarvitsemme heitä jatkossa lisää, ja he tarvitsevat tukea eivätkä leimakirvestä, Kokko sanoo.

Pääkaupunkiseudulla uusista yrityksistä jo 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Tätä kehitystä ei kannata hankaloittaa.

– Yritämme verkostossa puuttua myös siihen, että Suomi olisi jatkossa yhtä vetovoimainen tai vetovoimaisempi maa yrityksille kuin Euroopan muutkin maat, kuten Ruotsi, Saksa tai Ranska. Yleensä niin sanotulla hyvällä yrittäjällä tai tekijällä on valinnanvaraa, ja Suomi ei välttämättä ole ykkössuosikki tässä kisassa, Giray sanoo.

Suomen Yrittäjien linja on, että oleskelulupaprosessia ja työvoiman saatavuutta ei pidä turhaan rajoittaa. Myös kotouttamista tulisi sujuvoittaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Luottamus yrittäjiin nousussa – Kaksi kolmannesta luottaa pienyrityksiin ja yksityisyrittäjiin

4 huhtikuu, 2019 - 13:23

Sijoitus parani vajaassa kymmenessä vuodessa kahdella pykälällä. Pienyrityksiin ja yksityisyrittäjiin luottaa nyt 68 prosenttia suomalaisista.

Eniten suomalaiset luottavat poliisiin, presidenttiin ja puolustusvoimiin. 86 prosenttia luottaa poliisiin, 82 prosenttia puolustusvoimiin ja 81 prosenttia nykyiseen presidenttiin.

Luottamuspatterin häntäpäässä ovat sosiaalinen media ja poliittiset puolueet. Sosiaaliseen mediaan luottaa kahdeksan prosenttia suomalaisista.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA selvitti Arvo- ja asennetutkimuksessaan, kuinka suurta luottamusta suomalaiset tuntevat 28 erilaista yhteiskunnassamme vaikuttavaa tahoa kohtaan. Tiedot on kerätty syys-lokakuussa 2018. EVA teki vastaavan kyselyn vuonna 2009.

Eniten luottamus oli noussut tasavallan presidenttiin, jota kohtaan tunnettu luottamus kasvoi 18 prosenttiyksikköä. Eniten asemia ovat menettäneet politiikan toimijat ja tiedotusvälineet.

Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

toimitus (at) yrittajat.fi

Samsungin uutuuspuhelin rynnisti suoraan kärkipaikalle

4 huhtikuu, 2019 - 11:14

Yrityspuhelimissa Samsung miehitti jälleen palkintosijat Galaxy A6, Galaxy J6 ja Galaxy A8 -malleillaan. Uutena tulokkaana listalle kipusi Nokia 5.1 Plus.

Kuluttajille myytiin maaliskuussa eniten Samsung Galaxy S10 ja S9 -malleja. Kolmanneksi suosituin puhelin oli Apple iPhone 7.

Myyntiä vauhditti, että Telia laajensi puhelinten ja tablettien takuun kolmeen vuoteen.

Maaliskuun myydyimmät puhelimet, kuluttajat

1. Samsung Galaxy S10 / 10+ /S10e
2. Samsung Galaxy S9 / S9+
3. Apple iPhone 7
4. Apple iPhone 8 / 8 plus
5. Samsung Galaxy A7 2018
6. Samsung Galaxy J6 2018
7. Samsung Galaxy S8 / S8+
8. Huawei P Smart
9. Huawei Y6 2018
10. OnePlus 6T

Maaliskuun myydyimmät puhelimet, yritykset

1. Samsung Galaxy A6 (2018)
2. Samsung Galaxy J6 (2018) Dual-SIM
3. Samsung Galaxy A8 (2018)
4. Apple iPhone 8 64GB
5. Apple iPhone 7 32GB
6. Nokia 5.1 Plus Dual-SIM
7. Nokia 7.1 64GB Dual-SIM
8. Samsung Galaxy Xcover 4 Black
9. Nokia 5.1 Dual-SIM 32GB
10. Samsung Galaxy S9

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Samsung

Oy vai T:mi? Yritysmuodon vaihtaminen helpottuu – Itselle sopivin vaihtoehto kannattaa harkita tarkkaan

4 huhtikuu, 2019 - 10:03

Liikeidea on kirkas ja toimintasuunnitelma valmis. Seuraava askel kohti unelman toteuttamista on yrityksen perustaminen. Mutta millä yritysmuodolla?

Suosituimpia yritysmuotoja ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi sekä osakeyhtiö.

Heinäkuussa voimaantulevan lakiuudistuksen myötä osakeyhtiön perustamiseen vaadittu 2 500 euron osakepääoma poistuu.

– Tämä on osa norminpurkuhanketta. Alkupääoman poistaminen helpottaa mahdollisuuksia perustaa yritys ja osakeyhtiö. Se on jatkossa halvempaa. Vaikka vaatimus alkupääomasta poistuu, sen voi edelleen määritellä yrityksen omien tarpeiden mukaan, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Muutos on saanut monet harkitsemaan yhtiömuodon muuttamista toiminimestä osakeyhtiöksi. Valinnassa on monta puolta, joita kannattaa harkita.

– Osakeyhtiöksi siirtyminen on aina tapauskohtaista ja se koostuu usean tekijän kokonaisuudesta. Kun yritys kasvaa, osakeyhtiö voi olla riskien hallinnan kannalta toimivampi, Toivonen sanoo.

Toiminimi on hyvä yritysmuoto silloin, kun toiminta on pientä ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen. Kun yrityksen tulot kasvavat, osakeyhtiö on voitonjaon ja verotuksen suunnittelun kannalta joustavin yhtiömuoto.

– Yksinyrittäjälle toiminimi on byrokratialtaan helpoin vaihtoehto. Yhtenä ohjeena on pidetty noin 30 000 euron rajaa yrityksen tuloksena, jonka jälkeen yhtiömuodon osakeyhtiöksi muuttaminen olisi järkevää, mutta tätä kannattaa tarkastella tapauskohtaisesti vaikka kirjanpitäjän avulla, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo.

Muutos voi olla järkevä alhaisemmallakin tuloksella, jos osakeyhtiömuoto on perusteltu esimerkiksi liikevaihto huomioiden.

Tulojen mukana nousevat myös riskit, ja toiminimen kautta toimiva yrittäjä vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan kaikista veloista ja sitoumuksista. Osakeyhtiömuodossa taas osakkaan vastuu rajoittuu lähtökohtaisesti yhtiöön sijoittamaansa pääomaan.

Osakeyhtiö on joustava ja yrittäjästä erillinen

Osakeyhtiömuoto on joustavampi muun muassa siksi, että yrityksen omistajaa verotetaan yrityksestä nostamansa palkan ja osingon tai molempien perusteella. Yrittäjä voi miettiä, mikä on itselle edullisempi tapa.

Lisäksi yhtiössä työskentelevä osakas voi saada verovapaita henkilökuntaetuja samoin edellytyksin kuin muutkin työntekijät. Edut ovat mahdollisia myös silloin, kun yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentele muita työntekijöitä.  

–Yhtiön osakas voi siten hankkia itselleen työntekijän edut, kuten liikunta- ja kulttuuriedun osakeyhtiön kautta, Linna-Aro huomauttaa.

Erityisesti silloin, kun yritys kasvaa ja työntekijöiden palkkaaminen tulee ajankohtaiseksi, osakeyhtiömuoto alkaa olla tarpeellinen. Työnantajavastuut voivat olla riskiltään matalampia osakeyhtiön kautta, koska osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö.

Osakeyhtiö mahdollistaa osakkaiden ja sijoittajien mukaan tulemisen, mikä helpottaa rahoituksen hankkimista. Myös yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen voi olla helpompaa, ja yritys voi olla alallaan uskottavampi toimija, jos nimen perässä perässä lukee Oy, eikä T:mi.

Mikäli taas yritystoiminnasta luopuminen on ajankohtaista, osakeyhtiömuodosta saattaa olla hyötyä. Esimerkiksi perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennus edellyttää yhtiömuotoa.

Toiminimessä selviää vähemmällä byrokratialla

Vaikka monet näkökulmat puhuvat osakeyhtiön puolesta, oma tilanne kannattaa miettiä läpi.

Toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa yrityksenkin toiminnasta. Osakeyhtiössä yrittäjän henkilökohtaiset varat ja yrityksen rahat ovat erikseen.

Toiminimiyrittäjä voi napata yrityksen tililtä rahaa milloin vain, mutta osakeyhtiössä rahaa voi nostaa vain palkkana tai osinkona.

– Verotuksellisesti osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, eli yritys maksaa ensin tuloksestaan veroa ja yrittäjä maksaa henkilökohtaiset veronsa, nostamansa palkan ja osingon perusteella, Linna-Aro sanoo.

Niin toiminimen kuin osakeyhtiönkin kautta voi tehdä monenlaista työkeikkaa.

– Osakeyhtiössä voi kuitenkin perustaa aputoiminimiä ja sitä kautta laajentaa yrityksen toimintakenttää. Täytyy vaan muistaa asettaa kaupparekisterissä toimialakuvaus tarpeeksi laajaksi, Toivonen sanoo.

Hallinnollisesti toiminimi on kevyempi kuin osakeyhtiö, jonka pyörittämiseen liittyy enemmän byrokratiaa. Myös perustaminen on halvempaa, sillä verkossa toiminimen ilmoittaminen kaupparekisteriin maksaa vain 60 euroa. Paperilomakkeella se maksaa 110 euroa.

Osakeyhtiössä täytyy yrittäjän lisäksi olla vähintään yksi toinen henkilö, joka toimii yhtiön hallituksen varajäsenenä. Osakkaiden täytyy pitää vähintään yhtiökokous kerran vuodessa.

Hallinnollinen taakka pelottaa

Toiminimiyrittäjälle riittää pääsääntöisesti yksinkertainen kirjanpito, paitsi silloin, kun toiminimellä on poikkeava tilikausi. Osakeyhtiöltä vaaditaan kaksinkertainen kirjanpito. Juoksevat kulut ovat siis hieman korkeammat.

–Monet toiminimiyrittäjät pelkäävät hallinnollisen taakan kasvamista osakeyhtiössä. Osakeyhtiölaki on melko tiukka, mutta pienessä toiminnassa ongelmia tulee harvoin vastaan. Yhtiökokouskin voidaan pitää saunanlauteilla. Lisäksi on olemassa sähköisen taloushallinnon palveluita, joita voi hyödyntää hallinnollisten asioiden kanssa osakeyhtiössä, Linna-Aro sanoo.

Yksi merkittävä hyvä puoli toiminimessä on osakeyhtiömuotoon verrattuna: siitä eroon pääseminen on huomattavasti helpompaa.

–Purkaminen on byrokraattista, kallista, hidasta ja vaikeaa. Tähän ollaan oikeusministeriössä tarttumassa ja se toivottavasti ratkeaa seuraavalla hallituskaudella. Nykyään helpoin tapa päästä eroon osakeyhtiöstä on melkein se, että tulee heitetyksi ulos kaupparekisteristä, mutta siitä saattaa tulla verotuksellisia jälkiseuraamuksia, Tiina Toivonen sanoo.

Näin muutat toiminimen osakeyhtiöksi

Jos yrittäjä päättää muuttaa yhtiömuotonsa toiminimestä osakeyhtiöksi, siitä täytyy tehdä ilmoitus kaupparekisteriin. Sen hinta 330 euroa sähköisellä ilmoituksella tai 380 euroa paperisella lomakkeella.

Yrittäjä perustaa käytännössä uuden yrityksen ja saa uuden Y-tunnuksen. Toiminimen liiketoiminnan varat ja velat siirretään uuteen osakeyhtiöön varoiksi ja veloiksi samoissa arvoissa.

Toiminimen voi lopettaa samalla yksityisen elinkeinoharjoittajan lopettamisilmoituksella patentti- ja reisterihallitukseen.

–Toiminimestä osakeyhtiöksi siirtymistä ja muutoksen ajankohtaa sekä toteuttamista kannattaa suunnitella huolellisesti, ettei tule esimerkiksi turhia veroseuraamuksia, Linna-Aro sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

16 yritystä julkaisi harvinaisen ilmoituksen HS:ssa – ”Kenelle lankeaa se isoin lasku?”

3 huhtikuu, 2019 - 18:47

16 yrityksen joukossa on muun muassa rahoitusyritys, panimo, perintäyritys ja muotoiluhuone. Ilmoituksen kuvassa hiihtäjät seisovat äkkijyrkän rinteen huipulla. Etummaisen hiihtäjän takin selässä lukee Antin hiihtokoulu. Tienviitoissa on tekstit MUSTA RINNE, TAANTUMA ja VIRO.

”Suomalaisen yhteiskunnan ydin on hyvinvointi. Se syntyy kasvusta ja kasvun takana on yritteliäisyys. Siis rohkeus, visionäärisyys ja tahto ottaa riskejä”, toteaa ilmoituksen allekirjoittaja Lasse Vuola.

Hän on  kasvuyrityksille rahoitusta järjestävän Fundun toimitusjohtaja.

”Nyt kuuluu kuitenkin ääniä uusista veroista ja ”veroinnovaatioista”, jotka ovat omiaan murentamaan yrittäjien uskoa tulevaisuuteen”, ilmoituksen teksti jatkuu.

Yritykset vetoavat ilmoituksessaan tulevaan pääministeriin, jotta tämä ei tekisi päätöksiä, jotka ajavat yritykset ahdinkoon ja ulos maasta.

”Ja tämä on viesti äänestäjille. Äänestä ehdokasta, joka ymmärtää terveen yritystoiminnan merkityksen Suomelle.”

Lasse Vuola sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa keskiviikkona, että ”yrittäjät ovat isänmaallista porukkaa, ja nykyisellä veropolitiikalla on haluttu tukea koko Suomelle tärkeää riskinottoa. Nyt esitetyt muutokset uhkaavat viedä tältä pohjan pois.”

Vuola mainitsee HS:ssa monien yrittäjien pitävän uhkakuvana listaamattomien yritysten osinkoverotukseen kajoamista.

Yrittäjillä huoli vaalikeskusteluista

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa, että HS:ssa ollut Ilmoitus kuvaa yrittäjien huolta vaalikeskustelusta. Moni on huolissaan siitä, että veroja kiristetään, mikä vaikeuttaa yrittämistä ja työllistämistä.

– Ilmoitus sanoittaa yrittäjien pelkoja. Nyt on vaaran paikka ja liian moni on unohtanut, että kasvu tulee vain yritysten ja yrittäjien riskinoton kautta, Pentikäinen sanoo.

– Moni kantaa myös huolta julkisen talouden tilanteesta. Poliitikot lupaavat yhtä ja toista unohtaen, että otamme edelleen velkaa, Mikael Pentikäinen toteaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

 

Luovan alan yrittäjä säästää eläkepäivien varalle – "Eläkeunelmia ei YEL-maksuilla kustanneta"

3 huhtikuu, 2019 - 15:54

– Matkustelen paljon työn puolesta ja vapaa-ajalla. Tämä vapaa elämäntapa sopii minulle. Haluan joustavuutta myös eläkepäiville, perustelee ravintoloihin, hotelleihin ja elintarvikkeisiin erikoistuneen bränditoimisto Brinnan perustaja Kia Arpia kiinnostustaan sijoittamiseen.

Arpia osallistui tiistaina Mimmit sijoittaa -blogin kirjoittaja ja perustaja Pia-Maria Nickstömin sekä tuottaja ja osakas Hanna Tikanderin järjestämään Mimmit sijoittaa -tilaisuuteen Helsingissä. Parin tunnin aikana järjestäjien tarkoitus on kertoa perustiedot sijoittamisesta ja kannustaa alkuun rahastosijoittamissa.

Arpia perusti osakeyhtiönsä vajaa puolitoista vuotta sitten. Nyt kirjanpitäjältä tuli tiliinpäätös, jonka mukaan Arpia pystyisi nostamaan hieman osinkojakin.

– Ajattelin, että mietin vähän pidemmällä. Kulutan rahat ruokaan ja matkustelemiseen myös eläkepäivillä. Nyt pohdin, miten rahoja kannattaisi sijoittaa, nostanko palkkaa ja maksan verot ja sijoitan sen jälkeen jäävillä rahoilla vai sijoitanko yrityksen nimissä. Luulen että molempia, Arpia sanoo.

Vaakakupissa painaa monta asiaa. Yksi Arpian eri alojen yrittäjistä koostuvaa lähipiiriä puhuttanut aihe on YEL-maksun määrä ja se, mitä sillä saa. Arpia kokee maksun pakollisena pahana ennemmin kuin eläketurvan takaajana.

– YEL-maksuilla ei minun eläkeunelmiani kustanneta. En usko, että jään koskaan työttömäksi, koska olen joustava ja yritteliäs. Pahimman sattuessa keksisin aina jotakin. Minulla on myös vakuutuksia työkyvyttömyyden varalle. Siksi mietin, satsaanko mieluummin sijoitusrahastoihin kuin YEL-maksuihin, Arpia pohtii.

Heikko luotto YEL:iin on ongelma

Suomen Yrittäjät kannattavat yrittäjän vapautta päättää itse, miten eläketurvansa kanssa toimii. Sijoittaminen kertoo siitä, että yritystoiminta on niin kannattavaa, että siitä jää yli sen verran rahaa, että on mitä sijoittaa.

Samalla on hyvä muistaa, että yrittäjän sosiaaliturva perustuu YEL:iin ja YEL-tulo vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan, kuten sairauspäivärahan tasoon, työttömyysturvaan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrään sekä moniin perhe-etuuksiin. Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi on hänen eläke- ja sosiaaliturvansa. Työttömyysturvan alaraja nousi 12 816 euroon tänä vuonna.

Alimmilla YEL-vakuutustasoilla yrittäjä ei saavuta maksamillaan vakuutusmaksuilla ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, vaan etuudet jäävät perusturvaetuuksien tasolle.

Lue lisää: YEL-epäluottamus uhkaa yrittäjän sosiaaliturvaa – Yhä useampi tekee, kuten Susan ja luottaa "henkilökohtaiseen ratkaisuun" 

Suomen Yrittäjien tavoite on, että järjestelmästä luotaisiin yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi.

–Edelleen tavoitteena on, että pakollisen YEL-järjestelmän piirissä olevat saisivat aina ”rahoilleen vastinetta” eli ansiosidonnaista sosiaaliturvaa eri järjestelmistä. Tämä lisäisi osaltaan luottamusta järjestelmään. On myös tärkeää muistaa, että YEL on vakuutus, ei sijoitus ja siksi niiden vertaaminen ei välttämättä ole kovinkaan hedelmällistä, Suomen Yrittäjien tavoite työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Lue myös: YEL-järjetelmää kehitettävä yksinkertaisemmaksi ja helpommin ymmärrettäväksi

Sijoittaminen kiinnostaa laajasti

Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander jakavat sijoittamisen sanomaa omien herätyksiensä innoittamina. Nickström aloitti sijoittamisen, kun hän pankin tapaamisessa myöntyi pankin tarjoamaan sijoitustuotteeseen, mutta joka ei sitten tuottanutkaan juuri mitään.

– Olin 22-vuotias kauppatieteen kandi, ja silti pankin tapaamisessa kaikki meni yli hilseen. Jälkeenpäin tajusin, että en miettinyt ostopäätöstäni enkä tiennyt, mistä maksoin. En myöskään päässyt tarkastelemaan salkkuni sisältöä, eli en tiennyt, mihin sijoitin, Nickström kertoo.

Hän mietti, miten minun muilla aloilla työskentelevät kaveri ymmärtäisivät, jos hän ei kauppatieteilijänä ymmärrä pankin sijoitusneuvoja. Hän perehtyi sijoittamiseen ja alkoi kirjoittaa siitä blogia.

Hanna Tikander luki blogia ja pyysi Pia-Mariaa käymään kädestä pitäen läpi, mistä sijoittamisessa on kyse.

– Ajattelin, että ehkä muitakin voisi kiinnostaa. Ensimmäinen Mimmit sijoittaa -tapahtuma varattiin loppuun nopeasti,  ja kiinnostuneita oli 4 000, Tikander kertoo.

Nickström ja Tikander korostavat, että sijoittamiseen ei tarvitse koulutusta tai valtavia varoja. Usein jo 15 eurolla kuukaudessa pääsee rahastosijoittamisessa alkuun. Se on yhtä lailla sijoittamista kuin mikä tahansa muukin sijoittamisen muoto.

– Pörssin sukupuolijakauma on miesvoittoinen. Toivomme, että mahdollisimman moni aloittaisia mahdollisimman aikaisin, jotta pääsisimme kohti tasa-arvoisempaa pörssiä, Nickstöm sanoo.

Maaliskuussa Nickström ja Tikander perustivat Mimmit sijoittaa Oy:n.

– Yritys syntyi kysynnästä. Järjestämme tapahtumia, teemme puhekeikkoja ja kaupallisia yhteistöitä brändin ympärille, Nickström kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Selvitys: Tällaisia ovat eduskuntaan pyrkivät yrittäjät

3 huhtikuu, 2019 - 13:56

Selvitimme yrittäjäehdokkaiden firmoja ja numerofaktaa Asiakastieto Groupin datan avulla.

Suurin osa yrittäjätaustaisista ehdokkaista on kokoomuslaisia (28%). Seuraavaksi eniten yrittäjäehdokkaita on perussuomalaisilla (19%) ja kolmanneksi eniten keskustalla (16%). Vasemmistopuolueilla SDP:llä (3% ) ja Vasemmistoliitolla (4%) on huomattavasti vähemmän yrittäjiä ehdokkaina.

Yrittäjäehdokkaiden sukupuolijakauma on kokonaisuutena sama kuin yrittäjillä yleensäkin: noin 2/3 ehdokkaista on miehiä ja 1/3 on naisia. Suhteellisesti eniten yrittäjänaisia on ehdokkaina Vasemmistoliitolla ja vihreillä, noin puolet ehdokkaista.

Enimmäkseen yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä

Suurin osa yrittäjätaustaisista kansanedustajaehdokkaista on yksinyrittäjiä ja mikroyrittäjiä.  1–4 henkilöä työllistävien yrittäjäehdokkaiden osuus on 83 prosenttia yrittäjäehdokkaista.

Viisi prosenttia yrittäjäehdokkaista työllistää 5–9 henkeä, neljä prosenttia työllistää 10–19 henkeä ja sama määrä yrittäjiä työllistää firmoissaan 20–49 henkilöä.

Kokoomuksen ehdokkaiden joukossa on muita enemmän yrittäjiä, jotka työllistävät yli kymmenen henkeä. Heitä on noin neljäsosa puolueen yrittäjäehdokkaista.

Muutama ”suuryrittäjä”

Ehdokkaiden joukossa on vain muutama perusjoukkoa selkeästi suurempi yrittäjä työntekijämäärän perusteella. Tunnetuin heistä on Taloustutkimus Oy:n omistaja, kansanedustaja Eero Lehti (kok). Hänen yrityksensä työllistää noin 65 henkilöä.

Keskustan kansanedustajan Eero Reijosen rakennusalan yritys työllistää noin 100 henkilöä. Kristillisdemokraattien ehdokkaan Kauko Turusen maalausliike puolestaan työllistää noin 165 henkeä.

Suuryrityksen edustajaksi voitaneen katsoa myös Lihajaloste Korpela Oy:n omistajasukuun kuuluva Mikko Korpela (kok). Yritys työllistää noin 150 henkilöä.  

Suurimmat liikevaihdot keskustalla

Liikevaihdon keskiarvon perusteella suurista puolueista keskustan ehdokkailla on suurimmat yritykset. Heidän yritystensä liikevaihto on keskimäärin 2,9 miljoonaa euroa. Kokoomuslaisten ehdokkaiden yritysten liikevaihto on keskimäärin 2,5 miljoonaa euroa. Kolmanneksi suurimmaksi nousee kristillisdemokraatit, joiden ehdokkaiden yritysten liikevaihto on keskimäärin 2,4 miljoonaa.

Tässä yhteydessä täytyy muistaa, että ehdokkaiden joukossa on muutama yrittäjä, joiden yritykset tekevät jopa kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoa. Näin ollen ne nostavat keskiarvoja, varsinkin jos puolueella on pieni määrä ehdokkaita – kuten esimerkiksi kristillisdemokraateilla.

Kristillisten Kauko Turusen maalausliikkeen liikevaihto noin 15,6 miljoonaa, keskustan Eero Reijosen rakennusfirman liikevaihto noin 30,5 miljoonaa. Kokoomuksen Eero Lehden Taloustutkimuksen liikevaihto on 8,6 miljoonaa euroa ja Mikko Korpelan suvun lihanjalostusyrityksen liikevaihto on noin 27,7 miljoonaa.

Liikevaihtoja on laidasta laitaan. Pienin yrittäjäksi itseään tituleeraavan keskustalaisen ehdokkaan liikevaihto on 5 000 euroa, kokoomuslaisen 4 000 euroa ja perussuomalaisen 2 000 euroa.

Perussuomalaisten ehdokkaiden liikevaihdon keskiarvo on 181 000 euroa, sinisten 197 000, SDP:n 251 000 euroa, Vasemmistoliiton 133 800 ja vihreiden 120 000 euroa.

Kokoomuksella hyvät liiketoiminnan tulokset

Liiketoiminnan tuloksen perusteella suurista puolueista kokoomuksen yrittäjäehdokkaiden firmat tekevät parhaita liiketoiminnan tuloslukuja. Kokoomuslaisten liiketulosten keskiarvo on 149 000 euroa. Esimerkiksi Eero Lehden Taloustutkimus teki noin 600 000 euron tuloksen.

SDP:n yrittäjäehdokkaiden liiketuloksen keskiarvo on 87 041 euroa ja keskustan ehdokkaiden 59 000 euroa.

Perussuomalaisten ehdokkaiden yritysten liiketulos menee keskiarvona hieman pakkasen puolelle,  -14 000 euroon. Keskiarvoa huonontaa muutaman ehdokkaan tappiollinen tulos. Suurin tappio perussuomalaisten yritysten puolella on -301 000 euroa, paras liiketulos puolestaan 60 000 euroa.

Pienistä puolueista löytyy kiinnostavia tuloksia. Liberaalipuolueen ehdokkaiden liiketulosten keskiarvo on peräti 235 000 euroa. Luku selittyy sillä, että puolueella on vain muutama ehdokas ja liberaalien Severi Virolaisen it-alan yritys teki 654 000 euron tuloksen.

Kristillisdemokraattien liiketulosten keskiarvo on 189 000 euroa. Luku selittyy pitkälti sillä, että Kauko Turusen maalausliike teki 1 008 000 euron tuloksen.

Kaupan alan yrittäjiä eniten

Yrittäjätaustaisista ehdokkaista suurin osa tulee tukku- ja vähittäiskaupan alalta (12%). Seuraavaksi eniten yrittäjäehdokkaita on rakennusalalta (7%) ja teollisuusyrityksistä (7%).

Seuraavina ehdokkaiden alat järjestyksessä ovat majoitus ja ravitseminen (6%), kuljetus ja varastointi (5%) sekä informaatio ja viestintä (5%).

Yli puolet (55%) ehdokkaiden yrityksistä menee tilastolliseen kategoriaan ”muut toimialat”. Tämä yritysjoukko on todella monipuolinen, kategoriassa on esimerkiksi siivousfirmoja, konsultteja, lakitoimistoja, lääkäreitä kuin taiteilijoita ja mainostoimistojakin.

Näin selvitys tehtiin

Ehdokkaiden yrityksiä koskevat talous- ja luokitustiedot perustuvat Asiakastieto Groupin yritystietokantaan ja luokitusjärjestelmään, josta SY:n yrittäjämedioiden toimitus teki ristiintaulukointeja ja analyysejä. Mukana tässä selvityksessä on 303 yrittäjäehdokasta.  Heidän tietonsa on koottu Y-tunnusten perusteella.

Eduskuntavaaleissa on mukana kaikkiaan 441 ehdokasta, jotka ovat ilmoittaneet ammatikseen yrittäjä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari@yrittajat.fi'); // --> //-->

Miten kansanedustajaehdokkaat auttaisivat yrittäjiä? Nuoret yrittäjät mukana MTV:n vaaliohjelmassa

3 huhtikuu, 2019 - 13:49

Turkulainen yrittäjä Leo Kadieff kutsuttiin MTV:n uuteen vaaliohjelmaan Sinustako kansanedustaja tenttaamaan kansanedustajaehdokkaita. Kadieffin mukaan tämä on osoitus siitä, että yrittäjien merkitys on tunnistettu.

– On mahtavaa, että yrittäjiä ja etenkin nuoria yrittäjiä halutaan tuoda esille.

Kadieff Suomen yrittäjien Nuorten yrittäjien verkoston johtokunnan puheenjohtaja. 

Hän korostaa, että Suomi ei pärjää, jos työntekoon ja yrittämiseen ei kannusteta. 

– Nuoret ovat innostuneita yrittäjyydestä. On tärkeä saada Suomi kannnustavaksi yrittäjyyteen. Tätä viestiä vien ehdokkaille ja kysyn heiltä kiperiä kysymyksiä yrittäjyydestä, hän kertoo suunnitelmistaan. 

Sinustako kansanedustajan voi katsoa sunnuntai-iltana 7.4. kello 21 MTV:stä. Lähetyksen juontavat Kirsi Alm-Siira ja Juha Kaija.

Vaalit ovat tärkeät yrittäjille

Eduskuntavaalit ovat yrittäjille hyvin tärkeät, sillä niissä valittavat kansanedustajat ja vaalien jälkeen muodostettava hallitus päättää paljon siitä, millaisiksi yrittäjin olosuhteet muodostuvat.

Siksi Suomen Yrittäjät vaikuttaa vaalikeskusteluun Kasva Suomi -tavoiteohjelmallaan ja teki kaikki maakunnat kattaneen vaalikiertueen

Vaalien merkityksestä kertoo myös se, että eduskuntaan on ehdolla erittäin paljon yrittäjiä, yli 440 yrittäjää.

Eeva Ketvel

eeva.ketvel (at) yrittajat.fi

 

 

Kielikoulu Iloinen Aasi ja muut uudet yritykset – katso lista

2 huhtikuu, 2019 - 15:02

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 320 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Akaa Salmon Expert Alajärvi Tmi Janette Sillanpää Aura Sähkötyö Syrjälä Espoo Jannicas Fysio Espoo Kari Välimaa Espoo Tmi Aibolit Espoo OSGE Espoo Kiinteistö Oy Espoon Sotekiinteistöt Espoo Kiinteistö Oy Espoon Koulu- ja päiväkotitilat Espoo Kokpit Espoo Authoras Solutions Oy Espoo Perspektives Digital Oy Espoo GREGCON Oy Espoo DTS Consulting Oy Espoo Reemari Oy Espoo Ab Anchor Sport Business Advisors Oy Espoo Muscle Academy Oy Espoo Finopisto Academy Espoo Pro Benefit Oy Espoo UXA Finland Oy Espoo Ell Heidi Hermiö Espoo Casa Sari Ann Oy LKV Espoo Arttu Heikkinen Photo&Video Espoo NevilleDiroshan Espoo Hadi Bordbar Espoo Auto ja konekorjaus Team Heino Espoo Joli Woven Espoo Asunto Oy Espoon Kreijari Espoo Asunto Oy Espoon Korvetti Espoo Asunto Oy Espoon Pursi Espoo Toiminimi Tiina Vilo-Sainio Eurajoki Kiinteistö Oy Hankatien Halli Eurajoki Antti Vuohijoki Forssa KauneusSalonki Aada Haapajärvi JR-Wood Oy Haapajärvi JR-Sijoitus Oy Haapajärvi Kiinteistö Oy Haapajärven Rajakatu 23 Haapajärvi Tiitterä Oy Hamina Kymenlaakson Kyydinvälitys Oy Hanko T:mi Marjon kuljetuspalvelu Harjavalta Kaukon Myynti Heinola Rakennus ja Saneeraus A. Suomalainen Oy Heinola Teppo Rantala Helsinki Garcia Gonzalez Alberto Helsinki Nonsense Creative Oy Helsinki YTV Oy Helsinki Cybach Oy Helsinki P&E-Rakennus Oy Helsinki Rakennuspalvelu Jaakon Oy Helsinki Taksilla nopeasti PK Oy Helsinki Kiinteistö Oy Tuusulan Päivärinteentie B Helsinki Luckiefun Karisma Oy Helsinki Kiinteistö Oy Tuusulan Päivärinteentie A Helsinki Ipek avoin yhtiö Helsinki Evli Private Equity I GP Oy Helsinki Tranditional Helsinki Onarian Oy Helsinki Suomen Perhekodit Oy Helsinki Oy Vinski Kasinonranta Ab Helsinki Nurila Holding Oy Helsinki Helsingin Salmisaarenaukio 2 AB Helsinki Aamuvire Oy Helsinki Selvae Design Oy Helsinki Gypsy Foods Oy Helsinki Laatubuukki Oy Helsinki Tuontiyhtiö Meronen oy Helsinki Elovie Oy Helsinki Isännöinti Talocenter Oy Helsinki K30 Public House Oy Helsinki Rahaf Helsinki Justice Lakipalvelut Suomi Oy Helsinki Reiho Oy Helsinki Sampo Games Oy Helsinki Ginger Oy Helsinki Incidental Epics Helsinki NilsLuukas tmi Helsinki Ranya Group 5.3 Helsinki Muittari & Co Oy Helsinki Nina Ilaria Style Helsinki Ahkio Consulting Oy Helsinki Pinnijalkapojat Oy Helsinki Helsinki 4 Kids Helsinki Rakennus Trombit Oy Helsinki Your Coast Helsinki 5Feet Networks Oy Helsinki Finnish Line Fysioterapia & Valmennus Helsinki MAMINA Helsinki Tmi Melisa Cillem Helsinki 25. tunti Helsinki Wendell Partners Oy Helsinki Uusio services Oy Helsinki Atomi Self-entertainment and Space Helsinki Senja Karjalainen Helsinki Eläinlääkäri Nea Aminoff Helsinki Jari Lirkki Helsinki Mikko Siukosaari Helsinki Toiminimi Kirsi Talonen Helsinki Heli Piironen Tmi Helsinki Hiski Wallenius Helsinki Tmi Hertta Hiltunen Helsinki Sami Saastamoinen Photography Helsinki Tmi Arja Davidsson Helsinki Psykologipalvelu Nina Nicklén Hyrynsalmi Piece of Wood Hyvinkää KS Maanrakennus Oy Hyvinkää Lavli Markkinointi Tmi Hämeenlinna A.P.P Siivouspalvelut OY Hämeenlinna Tmi Eero RosIander Hämeenlinna Cre8trix Ikaalinen Salome Koru Design Ilmajoki Westinox Oy Ilmajoki Susanna Talvitie Isojoki Koneurakointi J. Kuusikoski Isokyrö Korvolan Tila Oy Joensuu Feline Beauty Joensuu SeremoniaMestarit Juhlapalvelu OSK Joensuu Janita kontkanen Joensuu Topias Tölli Jokioinen Mavicon Oy Jomala Pectus Invest Ab Juuka Leijonakiinteistöt Oy Juuka Leskelän Mummon Hevospiha Oy Juupajoki Päivärinteen Tila AP Jyväskylä Esports media solutions Oy Jyväskylä Keljonkankaan Kebab Pizzeria Oy Jyväskylä Kotikoutsi Jyväskylä Juuri Mama Jyväskylä Lomituspalvelu ja koirahieronta Lauma Hallussa Jyväskylä Vesa Talvela Oy Jyväskylä Jousikas Jyväskylä Eelis Karppinen Tmi Jyväskylä Mikko Sotala Jyväskylä Johanna Sievänen Jämsä Tmi Merja Oksanen Järvenpää Hair Corporation Finland Oy Järvenpää OM-Huolto Oy Järvenpää Juho Petteri Peltomäki Järvenpää AYOAKM Järvenpää Tmi Erkki Uotila Kaarina Hitsaustyö Sos Kaarina Tapahtuuma Kaarina Sari's Design Kaarina Kilpikaarna Kaarina Tmi TJ Heinonen Kajaani Parturi Istanbul Oy Kangasala Junktio tmi Kangasala Tmi Jaakko Raikamo Kankaanpää Hakala Ansa Elina Kankaanpää Arctic Homes Oy Kannus Tmi Petri Mikkola Kauhajoki Rakennus T. Antila Oy Kauhajoki Esantti Oy Kemi Arctic Aerial perspective Keminmaa Keminmaan Ratsastuskeskus Oy Kemiönsaari Bostads Ab Kimitoöns Nya Slaggbyggningen Kerava Finnwards Oy Kerava Salamatiimi Kerava Lauri Kivistik Keuruu Apumiespalvelu JJ Kirkkonummi Noveriadog Kirkkonummi Acu Haven Kitee Hoitokoti Annala Oy Kitee Cleanz-Palvelut Kittilä Nils logje Kokemäki Metsäpalvelu Soranummi Oy Kokemäki Pitkäjärvi Golf Oy Kokkola KlapiTepi Oy Konnevesi K-S Infra Oy Konnevesi KV Forest Ky Kouvola Jari Klemettilä Kouvola Ruoka Aspen Oy Kouvola Motopalvelu Kailio Kouvola YunHai Culture Exchange Tmi Kuhmo Maatalous H. H. Kuopio Mielessä Kuopio Saparo Translational Research Oy Kuopio Shreekala Oy Kuopio Vaskimuoto Oy Kuopio Kiinteistö Oy Leväsen Huippu Kuopio Kiia Karhunen tmi Kuopio Toiminimi Jalmari Sopanen Kuopio Jantunen Päivi Helena t:mi Kurikka Ravintolahaara Oy Kuusamo Metsäluhta Oy Kärkölä Petecomp Lahti Origami-kurki Tmi Lapinlahti Tmi Paja-ahon sorvaus ja sepitys Lapinlahti MLA Niemenharju Oy Lappeenranta ETA Lehtinen Oy Lappeenranta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lentokentäntie 51 Laukaa Tmi Jukka Pirttinen Lempäälä Ipecom Oy Lempäälä Kotihoiva Valo Oy Lieto Sagastina Liminka Onni Wiljami Oy Liminka Peswin Oy Lohja Kielikoulu Iloinen Aasi Loppi Tiina Tuulian Tmi Maalahti Byggservice Damsten Maarianhamina Joel CC Art Masku vene ruolax Merikarvia Viikilä Jari Mikkeli PEL Consulting Mikkeli Juhani Sihvonen Mustasaari Rönnkvist John Edvard Mustasaari WestGroup Oy Ab Mustasaari VILOTID Mäntsälä Timin puu, lasi & kivi Mäntsälä As. Oy Mäntsälän Pyydyskorpi Mänttä-Vilppula Tmi Ahmado Nousiainen Suvin Monitoimipalvelu Nurmijärvi R-Fish Consulting Nurmijärvi Maanrakennus JMH Oy Nurmijärvi Liikunta Niina Salonen Närpiö Ab A. Westberg Oy Oulu TUPLATÄPPÄÄ OY Oulu Koparak Oy Oulu Tmi Satu M Marttila Oulu Hammaslääkäri Anna Pasanen Outokumpu 1st Comeback Paimio PienipalaParatiisia Parainen J&M Ahtinen Avoin yhtiö Pedersören kunta Alcamo Oy Pirkkala Audax Auto Oy Pori JAV-kaupat Oy Pori Kiinteistö Oy Karhupaja Pori Abjurers Oy Porvoo Jarin Rakennus- ja Kaluste Porvoo Kaivuutyö Hannula Tmi Porvoo Brione Oy Porvoo KOY Porvoon Työpajantie 12 Porvoo Tmi Eevi Eteläpää Porvoo Tmi Niko Merikko Pyhäntä Pyhännän Puujalostus Oy Pälkäne Martin myynti ja urakointi Oy Pöytyä Rakennuspalvelu Savolainen Oy Raisio Kiinteistö Oy Killi Raisio Enesco Oy Raisio T.Taponen Rantasalmi Kuru Resort Saimaa Oy Rauma Taksi Pentti O Koppström Oy Rovaniemi Napapiirin LVI & Rakennuspalvelu Oy Rovaniemi Taxi Borealis Oy Rovaniemi Palosaaren Kuljetus & Huolto Saarijärvi Reptail Oy Salla Prima Carbo Solutions Oy Salo THEONE Oy Ltd Salo Mainio Sijoitus Oy Salo Riitta Viertola Salo Tmi Maria Hammarberg Savonlinna Saimaan Kotirengas Oy Savonlinna Kauneuspalvelut Sereni Seinäjoki Toistaitooset Freistaajat Oy Seinäjoki Nivux Oy Seinäjoki As Oy Seinäjoen Kytövalkea Seinäjoki Laatutyö Säilä Oy Seinäjoki KauppaHuone Viljamaat Oy Siilinjärvi Tmi Marjomaista Somero Lännen terveys- ja ensiaputaito Sotkamo Frozen Lion Productions Oy Tampere Suunnittelu Teräsmaa Oy Tampere Sijoitus Teräsmaa Oy Tampere Jet Suomi Oy Tampere 3T-Tech Oy Tampere Foremost Oy Tampere Avosylin Oy Tampere Ernon Kauppa Ky Tampere Suomen Koti Yhtymä Oy Tampere Ligamentti Suomi Oy Tampere JK Teippaus Oy Tampere Lakiasiat Rajamäki Tampere Metsäpalvelu Hautamäki Tampere Kanerva Yhtiöt Oy Tampere Kiinteistö Oy Tietohallinnonkatu 17 Tampere Qivu Entertainment Tampere T:mi Karoliina Pentikäinen Tampere Tmi Milja Mustajärvi Tampere tmi Teemu Räty Tornio Laura Kuru Turku Sunborn London Admin Oy Turku JS-Energiakonsultointi Turku ST-master Oy Turku Emina Taipale Turku Casa-Koti Oy Turku ATES Kiinteistöt Oy Turku Ailo Terveyspalvelut Oy Turku Codesk Oy Turku Edviar Turku Kinetica Turku Rakennus DS Tmi Turku Teemun tilitoimisto Turku Pinta-Allu Oy Turku Tanja Blomqvist Turku Tmi Jusliina Leino Turku TMI Frank Päiviö Tuusula Unik Consulting Oy Tyrnävä Nuohous Kipinä Oy Utsjoki Länsman Elina Uusikaarlepyy Elogic Ab Oy Vaasa Timpan Talli Valkeakoski Asunto Oy Valkeakosken Harmaasieppo Valkeakoski Walvi Talotekniikka Oy Vantaa Tmi Vilma Koivisto Vantaa High Class Transport Oy Vantaa TaSa Group Oy Vantaa AnCan Toimistopalvelu Oy Vantaa Meliorem Consulting Oy Vantaa Vanille Games Vantaa Tmi Sampo Suomalainen Vantaa Laiteasennus ja Huoltopalvelu Kalevi Vantaa Froval Oy Vantaa JenniAiras tmi Vantaa Tmi Neea Luokkala Vihti Autopeltikorjaamo Leskinen Oy Virrat Tmi Kauko Kivistö Ylöjärvi Xava Ylöjärvi Akour Oy Ylöjärvi Kyrönlahden hoitopalvelut Oy Ähtäri Jari Lind Äänekoski Autohuolto H. Kinnunen Oy    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tulorekisteriketutus jatkuu: Tilitoimistoyrittäjä laukoo suorat sanat

2 huhtikuu, 2019 - 13:25

Tilitoimisto Seinäjoen KK-Tilit Oy:n yrittäjä Kaija Kuusela ei ole lainkaan tyytyväinen alkuvuodesta käyttöön otetun tulorekisterin toimivuuteen.

– Suurin ongelma on, että nyt Verohallinto on tulorekisterin kautta siirtänyt kaikki kustannukset pk-yrityksille. Esimerkiksi omassa yrityksessäni ajankäyttö tulorekisteriin on kasvanut puolella verrattuna viime vuoteen.

Aikaisempaa enemmän aikaa menee Kuuselan mukaan paitsi palkanlaskentaan, myös ilmoitteluun.

– Varsinainen ilmoitusrumba tämä on. Ilmoittamisen määrä on moninkertaistunut, hän harmittelee.

Kuuselan mukaan tulorekisteri on hidas ja vaikeaselkoinen. Lisäksi raporttien saaminen on vaikeaa ja niiden korjaaminen hankalaa.

– Nämä ovat jokapäiväisiä ongelmia. Jos maksamme palkat kahden viikon välein, aikaisemmin teimme yhden ilmoituksen kuukaudessa. Nyt teemme pahimmillaan kuusi ilmoitusta kuukaudessa.

– Mielelläni palaisin vanhaan käytäntöön, jossa palkat ilmoitettiin kerran kuukaudessa. Se olisi paljon selkeämpi.

"Palkanlaskentakulut tuplaantuneet"

Kuusela ihmettelee Verohallinnon mainostamaa mahdollisuutta ilmoittaa palkat 45 päivää etukäteen.

– Miten voimme ilmoittaa tuntipalkat etukäteen, kun emme tiedä niiden kertymää ennen kuin palkkakausi on päättynyt, hän kysyy.

Tilitoimistojen asiakkaille tulee lisäkustannuksia siitä, että tilitoimisto joutuu tekemään aikaisempaa enemmän töitä palkanlaskennassa.

– Joillakin asiakkaillamme palkanlaskentakulut ovat lähes tuplaantuneet.

Kuusela toivoo, että Verohallinto parantaisi tulorekisterin toimivuutta pikaisesti.

– Nyt erilaisia häiriötiloja on vähän väliä. Palkanlaskenta hidastuu, kun pitää tarkistaa eri asioita koko ajan.

Yrittäjät toivoo useita parannuksia

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurjen mukaan yrittäjien ensikokemukset tulorekisteristä ovat olleet "osittain kitkeriä".

– Ilmoittamisen hankaluuksien ja lisääntyneen työmäärän takia hallinnollinen taakka on tapauskohtaisesti jopa kasvanut erityisesti niillä ilmoittajilla, jotka eivät käytä teknistä rajapintaa. Haasteita on ollut erityisesti pienyrityksillä ja pienemmillä tilitoimistoilla. Yrittäjät ovat tukeutuneet tilitoimiston apuun velvoitteista selvitäkseen, ja lisääntyneellä työllä on hintalappunsa.

Kurki sanoo, että tulorekisterissä olisi kehittämistä etenkin ilmoitusmäärän karsimisessa esimerkiksi siten, että kustannusten korvaukset voisi ilmoittaa kuukausitasolla.

– Tällöin jokaisen maksun jälkeen ei tarvitsisi tehdä ilmoitusta. Etukäteen ilmoitettavien tietojen aikaikkunaa voitaisiin myös laajentaa reilusti nykyisestä 45 päivästä. Lisäksi tulorekisterin teknistä käytettävyyttä ja toiminnallisuuksia tulisi parantaa, jotta ilmoitukset menevät sujuvasti läpi ja ilmoittajalle jää tieto siitä, että asia on kunnossa.

Kurki painottaa, että kehittämiskohteiden kanssa tulisi edetä mahdollisimman nopeasti.

– On hyvä muistaa, että tämä vuosi on ilmoittamisen harjoitteluvuosi, jolloin ilmoittamisen virheistä ei peritä sanktioita, ellei kysymys ole ilmeisestä piittaamattomuudesta ilmoittamisvelvoitteita kohtaan.

Yrittäjät jatkaa yhteistyötä tulorekisterihankkeen kanssa ilmoittamiskäytäntöjen kehittämiseksi ja tulorekisterin toiminnallisuuksien parantamiseksi. Tulorekisteriuudistuksen tavoitteena on työnantajan hallinnollisen taakan keventäminen.

Tilitoimistot halutaan mukaan haastatteluun  

Tilitoimistoilla on mahdollisuus osallistua haastatteluun, jonka tuloksia hyödynnetään tulorekisterin kehittämistyössä. Tulorekisteri järjestää tilitoimistoille kohdennetun puhelinhaastattelututkimuksen, jonka avulla selvitetään yleisimpiä ongelmakohtia tulorekisterin käytössä. Tuloksia käsitellään anonyymisti. Katso lisää täältä.

Tulorekisteri järjestää verkkoseminaarin ”Tulorekisteri pienyrittäjälle” 11. huhtikuuta klo 13.00–14.30. Seminaarissa käydään läpi tulorekisterin keskeisiä ja ajankohtaisia ilmoittamisen tilanteista erityisesti pienyrittäjien näkökulmasta. Tulorekisterin asiantuntijat vastaavat kysymyksiin chatissa klo 15.30 asti.

Tulorekisterin tuotannon tilanteista, kuten käyttökatkoista ja häiriötilanteista, saa ajantasaista tietoa tilaamalla tulorekisterin maksuttoman tuotannon tiedotteen sähköpostiin. Tulorekisterin maksuttoman uutiskirjeen tilaamalla saa puolestaan noin kahden kuukauden välein tietoa muista ajankohtaisista asioista ja tulorekisterihankkeen etenemisestä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Uusi verkkopalvelu paljastaa puutteet kuntien taloudenpidossa

2 huhtikuu, 2019 - 12:24

Tänään tiistaina avattu handata.fi-nettipalvelu sisältää perustiedot kaikkien manner-Suomen 295 kunnan ostoista. Lisäksi palvelusta löytyvät kaikki kuntien, kuntayhtymien, kunta- ja valtionyhtiöiden, valtion viranomaisten, säätiöiden, yhdistysten ja muiden hankintalain alaisten toimijoiden tekemät kilpailutetut hankinnat vuosilta 2015-2017. Data-aineistoa on kerätty mittava määrä, yhteensä runsaat 14 miljoonaa tietokantariviä.

Kyseessä on Varsinais-Suomen Yrittäjien johdolla toteutetun Handata-hankkeen seurauksena syntynyt verkkosivusto.

– Toivomme, että avoin tieto kuntien ostolaskudatasta lisää kuntien taloudenpidon läpinäkyvyyttä ja kasvattaa ymmärrystä siitä, mihin ja miten kansalaisten veromiljardit kuluvat. Sekä päättäjät, virkamiehet että kuntalaiset löytävät nyt tiedot kuntien ostolaskuista ja hankinnoista nopeasti, yhdestä ja samasta paikasta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Jokaisella kunnalla on verkkopalvelussa oma sivu, eli käyttäjä voi selata ja vertailla eri kuntien ostolasku- ja hankintatietoja. Sivustolla voi myös tutkia, kuinka paljon ja keneltä yksittäinen kunta on ostanut palveluja, aineita, tarvikkeita ja tavaroita, teettänyt urakoita tai paljonko se on maksanut erilaisia avustuksia.

Kuntien julkaisemista taloustiedoista on paljastunut paljon puutteita.

– Materiaaleissa on virheellisiä Y-tunnuksia, tai tunnusta ei ole merkitty tietoihin ollenkaan. Tiedot ostettujen tavaroiden ja palvelujen toimittajasta saattavat lisäksi olla virheellisiä tai ne puuttuvat kokonaan. Myös summissa on paljon puutteita, joita on tekemiemme lisäkyselyjen yhteydessä kuitattu pilkku- tai nollavirheiksi. Lisäksi materiaalista paljastuu, kuinka paljon julkisella puolella siirretään veronmaksajien rahaa sisäisesti paikasta toiseen: esimerkiksi kunta laskuttaa itse itseään, Handata-hankkeen projektipäällikkö Jorma Saariketo kertoo.

Harva kunta noudattaa suositusta

Verkkopalvelu on perusmuodossaan ilmainen kaikille käyttäjille, mutta käyttäjän pitää rekisteröityä, jos haluaa hakea yksityiskohtaisia tietoja palveluun kerätystä tietokannasta.

Tällä hetkellä kuntien ostolaskudatan julkaisua ohjaa Kuntaliiton suositus, jota on noudattanut ainoastaan 28 kuntaa. Handata-hankkeen kuntajohtajille tekemän kyselyn mukaan Kuntaliiton suositus ostolaskudatan julkaisemisesta tunnetaan, mutta sen noudattaminen on varsin vähäistä etenkin keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.

– Ostolaskudatan julkaiseminen tulisi tehdä lainsäädännöllä pakolliseksi avoimuuden lisäämiseksi. Varsinais-Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että osto- ja hankintadatan aiempaa laajempi julkisuus terävöittää julkisten ostajien toimintatapoja ja lisää painetta kehittää virkakunnan talousosaamista, Hanna Munter toteaa.

Kahdestatoista suurimmasta kunnasta kaikki muut paitsi Turku julkaisevat vuosittain ostolaskudatan avoimena datana. Kahdestakymmenestä suurimmasta kunnasta 15 on mukana julkaisijoiden joukossa.

Kuntien ostolaskudata on kerätty Handata.fi-palveluun pääosin kesän ja syksyn 2018 aikana eri avoimen datan lähteistä. Suurin osa kuntien ostolaskutiedoista on julkaistu kuntien omissa verkkopalveluissa ja pienempi osa eri tyyppisissä avointa dataa keräävistä palveluportaaleista. Tiedot julkisista hankinnoista vuosilta 2015–2017 on selvitetty Työ- ja Elinkeinoministeriön ylläpitämästä HILMA-palvelun tietokannasta. Handata-tietokannassa on noin 300 miljoonaa yksittäistä tietoa ostolaskuista. Julkisten hankintojen osalta on käyty läpi noin 30 000 ilmoitusta.

Verkkopalveluun lisätään loppukesällä 2019 myös vuoden 2018 ostolaskudata. Jatkossa palveluun lisätään muun muassa tietoja kuntien henkilöstökuluista ja velkaantuneisuudesta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Magisso teki kattauksen lentoyhtiöiden bisnesluokkaan – mahdollisuudet suuriin kasvuharppauksiin

2 huhtikuu, 2019 - 08:00

Suomalainen muotoilutuotteiden valmistaja Magisso on tehnyt sopimuksen lentokonetavaroita valmistavan Spiriantin kanssa business-luokan Airwaves-kattaussarjastaan. Se esitellään tänään tiistaina alkavilla World Travel Catering & Onboard Services -messuilla Hampurissa, Saksassa.

Spiriant on saksalaisen Lufthansa-konsernin tytäryhtiön LSG Groupin omistuksessa. LSG Groupilla on 75 vuoden kokemus in-flight-palveluiden tuottamisesta ja sen vuoden 2017 liikevaihto oli 3,2 miljardia euroa.

Airwaves on Magisson historian suurin yksittäinen kokoelma ja se sisältää 13 lentokonekäyttöön tarkoitettua air catering -tuotetta.

Toimitusjohtaja Juhani Sirénin mukaan Magissoa pyydettiin tekemään mallisto.

–Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, mitä sopimus tarkoittaa Magissolle kasvumielessä, mutta toivon, että se on hyvä alku johonkin ja suomalainen muotoilu pääsee maailmanlaajuisesti esiin, Sirén sanoo.

Kattauksen kappalemäärät ovat ainakin suuria. Sirénin mukaan pienen lentoyhtiön kattaus voisi olla 20 000- 50 000 kappaletta yhtä tuotetta riippuen lentokonelaivueen koosta. Esimerkiksi Lufthansa ei kuitenkaan ole pieni lentoyhtiö. Spiriantin kautta mallisto on vapaasti ostettavissa muillekin lentoyhtiöille.

– Kun yhtiö lentää pitkiä matkoja laajarunkokoneilla, bisnesluokan kattauksen kappalemäärät voivat olla 5-10-kertaisia pienen yhtiön kattaukseen verrattuna. Alessi-brändi on toimittanut yhdysvaltalaiselle Delta-yhtiölle pitkälti toistakymmentä miljoonaa tuotetta, Sirén kertoo.

Magisso on perustettu helsingissä vuonna 2008. Sen pääkohderyhmä on kansainväliset retail-, b-to-b- ja asiakaslojaliteettikohderyhmät. Sen suurimmat markkina-alueet ovat Saksa ja Pohjois-Amerikka. Yli 90 prosenttia noin kolmen miljoonan euron liikevaihdosta tulee ulkomailta. Yritys työllistää 15 työntekijää, joista viisi on yhdysvaltalaisen tytäryhtiön palveluksessa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sopimus Yalen yliopiston kanssa – Jamixin ohjelmisto syntyi tyttöystävälle 30 vuotta sitten

1 huhtikuu, 2019 - 17:09

Jyväskyläläinen ammattikeittiöiden ohjelmistoa kehittävä Jamix on allekirjoittanut sopimuksen arvostetun yhdysvaltalaisen Yale-yliopiston kanssa.

Yliopisto hyödyntää ohjelmistoa opiskelija-asuntoloiden 11 keittiössä sekä suuressa keskuskeittiössä reseptien, raaka-aineiden, ruokalistojen ja varastojen hallinnassa. Ohjelmistossa on sisällä työnohjaus, tuotantolistat ja ravintoarvotiedot sekä sisäisen tiedottamisen kanava opiskelijoille. Yalen ravintolat valmistavat 14 000 annosta päivittäin.

Sopimusta on edeltänyt kahden vuoden pitkä projekti Suomessa ja Yhdysvalloissa.

– Viime syksynä alkoi maratonin loppustadion häämöttää, mutta sopimus ei silloinkaan ollut vielä varmaa, toimitusjohtaja ja perustaja Mikko Jaatinen kertoo.

Jaatinen osallistui marraskuussa 2016 Hotel Experience Expert -mesuuille New Yorkissa. Siellä sattui kiertämään myös Yalen yliopiston ravintolatoiminnasta vastaavat johtajat, jotka etsivät järjestelmää käyttöönsä.

– Hänellä oli kysymyksiä ja minulla niihin kaikkiin vastaukset. Sain kutsun tulla esittelemään ohjelmistoani Yalen kampukselle ja kohta uuden kutsun. Paljon oli kyse siitä, että tapasin oikeat ihmiset oikeaan aikaan, Jaatinen kertoo.

Hän alkoi käymään Yhdysvalloissa noin kolmen kuukauden välein ja järjesti tapaamisen Yaleen joka reissulle. Vuoden jälkeen oli ilmeistä, että Jaatisen täytyi muuttaa paikan päälle. Palaveri kolmen kuukauden välein oli liian harvoin.

Nykyään Jamixilla on toimisto Bostonissa ja Jaatinen asuu pääosin Yhdysvalloissa.

Hankaluuksia ja hidasteita on riittänyt

Etenemistahtiin vaikutti myös muut asiat. Yksi suuri erottava tekijä on mittayksiköiden ero. Muu maailma käyttää kilogrammoja ja litroja, Yhdysvalloissa puhutaan unsseista, kupeista ja gallonista, jotka ovat suurpiirteisempiä kuin Euroopan grammat. Niiden muuttaminen koko ohjelmistoon hukkaamatta kuitenkaan eurooppalaisia mittayksiköitä oli suuri projekti. Jaatinen vertaa sitä talon sähköjärjestelmän vaihtamiseen.

– Muunnostyöt kuulostavat pikkujutulta, mutta pistorasian vaihtaminen ei riitä. Täytyy vaihtaa myös sulaketaulut ja repiä lattiat auki, koska sielläkin on sähköliitäntöjä, Jaatinen kertoo.

Jamix on hyödyntänyt aikaa luomalla yhteyksiä sähköisiä järjestelmiä kahteen maan suurimpaan tukkuun ja hankkinut niihin liittyviä vastuuvakuutuksia ja muita muodollisuuksia.

Siltä varalta, että Yalen sopimus ei olisi toteutunutkaan, Jaatinen on valmistellut muita mahdollisia asiakkuuksia. Hän on käynyt puhumassa Stanfordin yliopistossa ja käynyt keskusteluita Harvardin yliopiston kanssa sekä luonut suhteita ruoka-alan toimijoihin.

–Projekti on ollut ajoittain turhauttava sen epävarmuuden takia. Yale on halunnut olla Jamixin ensimmäinen asiakas Yhdysvalloissa ja saada siitä huomion, Jaatinen kertoo.

–Yksittäisenä asiakkaana Yale on tietysti upea ja merkittävä, mutta se myös avaa meille USA:n markkinan. Referenssi ei voisi hienompi enää olla, Jaatinen kertoo.

Taustalla 30 vuoden kehittelytyö

Jamix ja Jaatisen yrittäjäura on lähtenyt käyntiin 30 vuotta sitten puolivahingossa. Jaatinen opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja oppi ohjelmointitaitoja.

Ammattikeittiöohjelmisto alkoi kehittyä, kun Jaatinen seurusteli 21-vuotiaana suurtalousesimieheksi opiskelevan tytön kanssa ja kehitti tälle ruokien kustannuksia ja ravintoarvoja laskevan ohjelmiston. Siitä kiinnostuivat ammattikoulun opettajatkin.

–Satsasin siihen täysillä. He kysyivät, voisiko ohjelmistoon lisästä rasvaprosentin ja näyttivät sille laskukaavan. Seuraavana päivänä vein heille uuden levykkeen, johon olin lisännyt rasvaprosentin. Vein harva se päivä uuden version ja sain virheilmoituksia sekä palautetta oppilaitoksesta. Vuonna 1990 ammattikoulu osti ohjelmiston opetuskäyttöön, Jaatinen kertoo.

Hän muistelee, että ohjelmiston kauppahinta olisi ollut noin 2 000 markkaa. Se oli suuri summa opiskelijalle, jonka opintolaina oli 7 000 markkaa vuodessa ja kesätyöstä pankissa jäi käteen noin 3 400 markkaa. Omalle työlleen hän ei osannut laskea hintaa.

Vuoden 1990 keväällä Jaatinen oli myynyt noin viisi ohjelmistoa, mutta syksyllä puhelin soi jo taukoamatta käyttötuesta ostotarjouksiin. Jaatinen huomasi olevansa yrittäjyyden tiellä.

– Tein kaiken itse monta vuotta. 1990-luvun puolivälissä palkkasin yhden työntekijän ja sitten seuraavan. Vuonna 2010 palkkasin äitiysloman sijaiseksi puhelinvaihteen, joka kysyi, saako hän alkaa myydä samalla. Annoin luvan ja myyntimme nousi 38 prosenttia kuukaudessa, Jaatinen kertoo.

Kasvuloikkia maailmalle

Yrittäjä huomauttaa, että Jamix oli pitkään pieni yritys, joka teki paljon, mutta ei juurikaan kasvanut. Viimeisen reilun viiden vuoden aikana liikevaihto on kasvanut vajaasta miljoonasta eurosta viime vuoden 2,7 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on nykyään 27.

Jamixin asiakkaita ovat suuret toimijat, kuten Mikkelin kaupunki, kunnat ja oppilaitokset, Stockmann Herkku ja ravintolaketjut sekä pienemmät toimijat.

– Liikevaihtomme kasvaa tänä vuonna reilusti yli 3 miljoonan euron ja se on kotimaan kasvua. Yhdysvalloissa kestää vielä kuukausia ennen kuin voimme lähettää laskua kenellekään. Mutta kun pääsemme vauhtiin, kuka tietää, mitä kasvumahdollisuuksia siellä on, Jaatinen kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

”Koskaan ei tarvitse palata tyhjin käsin” – Yrittäjäristeily tarjoaa tietoa, viihdettä, verkostoja ja arvokkaita kontakteja

1 huhtikuu, 2019 - 14:50

Yrittäjäristeily tulee kolmannen kerran! – Risteily on hyvä paikka verkostoitumiseen, kun ympäristö on suljettu, eikä porukka leviä kaupungille. Itse yhdistän bisnestä ja huvia. Se on palkintoni yrittäjyydestä, johtamis- ja kehittämiskouluttaja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Meronen-Vilenius lähtee 8.–9.6.2019  jo kolmatta kertaa järjestettävälle Yrittäjäristeilylle.

Tapahtumaa kehitetään aikaisempien vuosien palautteen perusteella. Viime vuoden palautteista kävi ilmi, että yrittäjäristeily osallistujilleen tärkeä verkostoitumiskanava. Monille se on pääasiallinen syy lähteä matkaan ylipäätään.

”Parasta on tapaamiset toisten yrittäjien kanssa ja samalla voi ottaa itsekin vähän rennommin.”

”Hyvä hengähdyshetki samanhenkisessä porukassa.”

”Kontaktit kollegojen kanssa ja hyvät luennot.”

Teemana raha

Risteilyn tavoite on tarjota osallistujille hyötytietoa ja irrottautumista arjesta. Tänä vuonna teemana on raha ja rahanarvoinen tieto yrittäjille. Lavalle nousee myös yrittäjiä kertomaan omia tarinoitaan.

– Raha on hyvä aihe, koska se puhuttaa aina. Siitä pitäisi uskaltaa puhua vielä enemmän. Toivon, että luentojen näkemys on laaja pienyrittäjistä suurempiin ja eri toimialoihin. Yksinyrittäjän näkökulmasta hinta ja arvonluominen ovat tärkeitä. Jos taso on yhtä hyvä kuin viime vuonna, ei tule pettymyksiä, Meronen-Vilenius sanoo.

Juttua voi aina jatkaa uusien yrittäjätuttujen kanssa, sillä raha kiinnostaa kaikkia.

Myös viestintäyrittäjä Pia Hirvonen pitää aihetta tärkeänä. Talousasiat ja luvut ovat yrittäjillä usein hyvin hanskassa, mutta avointa keskustelua rahasta tarvitaan.

– Nykypäivänä suunta on kohti kumppanuutta, avoimuutta ja win-win-tilanteen hakemista. Asiat puhutaan auki ja haetaan yhteistä voittamista, Hirvonen sanoo.

“Tyhjin käsin ei ole tarvinnut koskaan tulla pois”

Hirvonen pitää tärkeänä myös itsensäkehittämistä ja kaupankäyntiä. Vaikka sopimusta ei laivalla syntyisi, suhteita, jotka johtavat kauppaan, voi solmia yrittäjäristeilyllä.

– Olen aktiivinen järjestöihminen, joten on kiva saada vastapainoksi itsensäkehittämistä ja verkostoitumista. Odotan samaa tänä vuonna. On tietysti itsestäkin kiinni, mitä verkostoitumisesta saa irti, mutta tyhjin käsin ei ole tarvinnut koskaan tulla pois. Jokin nytkähtää aina eteenpäin ja jotain jää mieleen, hän sanoo.

Asiantuntijat äänessä

Risteilyillä on mukana julkisuudesta tuttuja kasvoja sekä asiantuntijaluentoja.

Risteilyllä pääsee tanssimaan Paula Koivuniemen ja bilebändi Gebardin tahdissa. Lue Paula Koivuniemen haastattelu täältä

Myös ohjelman viihdeosuudet saivat aiemman risteilyjen palautteessa kiitosta.

Tänä vuonna lavalle nousevat juontaja André Noël Chaker, Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm, kuvaaja ja leikkaaja sekä yrittäjä Tuukka Temonen, juristi, sijoittaja ja yrittäjä Elina Koivumäki, Talousvalmentaja, sijoittaja ja yrittäjä Nina Nordlund sekä taikuri Robert Jägerhorn.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kouvolan alueella on murtauduttu useampaan parturi-kampaamoon

1 huhtikuu, 2019 - 11:43

Kouvolassa ja Kuusankoskella on murtauduttu useampaan parturi-kampaamoon.

Yksi yrittäjistä, jonka liikkeeseen on murtauduttu, on Pia Tommiska.

– Liikkeistä on viety aineita ja välineitä. Niistä kertyy useampien tuhansien eurojen tappiot. Varkaat ovat osanneet katsoa kalliimpia saksia ja koteloita niihin, Tommiska kertoo.

Hän ajaa parturi-kampaajan työnsä lisäksi taksia ja on pyytänyt öisin taksia ajavia tuttujaan pitämään pääkadun varrella sijaitsevaa liikettään silmällä.

Yrittäjät ovat asentaneet hälytysjärjestelmiä ja harkitsevat muitakin varotoimenpiteitä. Tommiskalla on kolme yrittäjää vuokratuolilla sekä kauneusalan yrittäjä vuokralla. Myös kauneusyrittäjän tarvikkeita on viety.

– Kyllä sitä vähän vauhkoontuu ja nuoremmat vilkuilevat olkansa yli, kun yksityisyyttä loukataan tällä tavalla. Olemme miettineet, pitäisikö alkaa päivisinkin pitää ulko-ovea lukossa. Eteenpäin on kuitenkin mentävä, eikä voi antaa pelolle valtaa, Tommiska sanoo.

Kouvolan poliisi on pistänyt tapahtumat merkille ja vahvistaa, että murtoja on ollut useampi kuin kaksi. Yhtäläisyysmerkkejä murtojen tekijöiden kesken tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen ei voi kuitenkaan tutkinnan tässä vaiheessa vetää.

– Yhteen murtoon on tiedossa tekijä, mutta siihen, mikä on murtojen tarkoitus tai onko niillä yhtymäkohtia, on liian aikaista sanoa, tutkinnanjohtaja Mikko Kiuru sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

41 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

29 maaliskuu, 2019 - 14:28

Yrittajat.fi julkaisee viikoittain AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot. Listattujen joukossa on nyt muun muassa Elinan Elementit.

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 41 yritystä.

Listalla olevan yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 6,1 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo 9,2 miljoonaa euroa. Listalla on mukana Microsoft Oy, jonka 181 miljoonan euron liikevaihto ja yli 20 miljoonan euron tulos näkyvät keskiarvoissa.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Liiketulos           Savonlinna Valinta Sairanen Oy   3553000 101000 Laitila Radiotalo Iiskala Oy 1.1.1989 1673000 84000 Kajaani Kajaanin Teknologiakeskus Oy 1.7.1975 2895000 550000 Espoo Mikko Haapanen Oy 1.6.1978 42000 534000 Helsinki Pistesarjat Oy 1.2.1982 8295000 698000 Kemiönsaari Oy Kone Wuorio Maskin Ab   7275000 152000 Tampere Näsin Oy 1.1.1978 681000 179000 Lahti Pertti Sulkanen Oy 1.7.1978 477000 217000 Urjala J Mettänen Oy 1.1.1981 1000000 208000 Kankaanpää Autolankoski Oy 1.1.1982 1765000 92000 Espoo LJK-Yhtiö Oy 1.1.1983 376000 142000 Helsinki Saumalaakso Oy 1.8.1986 5457276 1366337 Raisio Jussin Firma Oy 1.4.1988 53000 1114000 Mäntsälä Egerstan Oy 1.4.1988 1472000 140000 Iisalmi APK-Kiinteistöt Oy 1.1.1989 563000 42000 Helsingfors Oy Laskettelijat Ab 1.1.1988 368000 177000 Kurikka Lohi Met Oy 1.6.1988 2146000 35000 Keminmaa Keminmaan Lasi Oy 1.2.1991 1648000 374000 Helsinki Talouskolmio Oy 1.4.1992 1309000 251000 Esbo Microsoft Oy 1.8.1992 181998000 20270000 Joensuu Kapu Kiinteistöt Oy 1.3.1993 54000 692000 Kittilä Lääkäripalvelu Bene Finlandia Oy 1.6.1994 1134000 62000 Helsinki Alari J&J Oy 1.2.1994   364000 Oulu Bittium Oyj 1.5.1995 704000 -79000 Lahti City-Air Oy 1.11.2008 9548000 2747000 Helsinki Sähkötyö Tekifix Oy 1.1.1998 779000 116000 Kouvola Elinan Elementit Oy 1.1.2010 898828 1096957 Kokkola Asianajotoimisto Talviaro Oy 22.9.2005 337000 184000 Helsinki Prion Oy 1.1.2014 9000 178000 Lahti Kiinteistö Oy Lahden Yrittäjänkatu 3   178000 102000 Porvoo GreenWorks Oy 25.5.2009 1116000 393000 Seinäjoki Urobotnia Oy 2.2.2010 224000 82000 Tampere Top-Osa Oy 1.1.2011 2229000 519000 Helsinki Morannal Capital Oy 2.12.2010   1074000 Helsinki Tony's Food Group Oy 1.5.2012 1009000 219000 Turku LVI-Press Oy 1.8.2013 3311000 475000 Puolanka Puunkorjuu Torvinen Oy 1.5.2001 1239000 131000 Vantaa Projektipalvelu TILA Oy 1.1.2003 185000 130000 Helsinki Prisma Telecom Testing Oy 1.7.2015 2518000 2188000 Rovaniemi Sagatar Beauty & Wellness Oy 1.7.2016 1537000 385000 Hämeenlinna Suminor Oy 1.12.2016 944000 208000          

 

Osakeyhtiöiden verotus helpottuu – Tulolähdejako poistuu

29 maaliskuu, 2019 - 12:00

Yritysten verotus yksinkertaistuu, sillä eduskunta hyväksyi tammikuun lopussa elinkeinoverolain muutoksen tulolähdejaon poistamiseksi osakeyhtiöiltä. Laki muuttuu 1.7.2019 siten, että muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa, eli jo 2019 puolella alkavia kalenterivuodesta poikkeavia tilikausia.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusia säännöksiä sovelletaan jo sellaisten vireillä olevien tilikausien verotuksessa, jotka päättyvät vuoden 2020 puolella.

Aikaisemmin yrityksen liiketoiminnan verotus on noudattanut elinkeinoverolakia, mutta jos yrityksellä on ollut muita tuloja, kuten vuokratuloja, niitä on verotettu tuloverolain mukaan. Osakeyhtiö ei ole voinut kuitata keskenään elinkeinotoiminnan ja muun toiminnan tuloa ja tappiota.

Suomen Yrittäjien veroasioista vastaava päällikkö Sanna Linna-Aro antaa esimerkin siitä, miksi aikaisemin tapa on voinut olla yrittäjille ongelma:

– Jos esimerkiksi konepajaliiketoimintaa harjoittavalla yhtiöllä on kaksi kiinteistöä, joista vain toinen on ollut liiketoiminnan käytössä, se voi laittaa toisen kiinteistön vuokralle ja saada siitä tuloa. Yhtiön konepajaliiketoimintaa verotetaan elinkeinoverolain mukaan ja vuokraustoimintaa tuloverolain mukaan. Molemmista maksetaan 20 prosenttia veroa, mutta ongelma syntyy, jos liiketoiminta olisi ollut tappiollista ja vuokraustulo voitollista. Yhtiö ei ole voinut kuitata vuokraustoiminnasta saamillaan tuloilla liiketoiminnan tappiota. Se ei ole tarkoituksenmukaista, koska kyseessä on yksi ja sama yritys, Linna-Aro sanoo.

Edellä kuvatussa tilanteessa yhtiö on joutunut maksamaan vuokraustoiminnan tuloista veroa, mutta lainsäädäntömuutoksen myötä yhtiö voi vähentää liiketoiminnan tappiota vuokraustoiminnasta saamistaan tuloista. Jos esimerkiksi liiketoiminta olisi 100 000 euroa tappiolla ja vuokraustoiminnan tulot 100 000 euroa plussalla, yhtiö maksaa veroja jatkossa nolla euroa, kun aikaisemmin se olisi joutunut maksamaan 20 000 euroa.

Osakeyhtiö ja muut yhteisöt erikseen

Muutoksen myötä yhteisöt jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä, johon kuuluvat kaikki tavalliset osakeyhtiöt, yhteisöjen verotuksessa sovellettaisiin aina elinkeinoverolakia. Näiltä yhteisöiltä muun toiminnan tulolähde siis poistuu.

Jatkossa siis yhteisön kaikki tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot voidaan vähentää elinkeinotulolähteen tuloista. Erilaisista toiminnoista aiheutuneet tappiot voitaisiin niin ikään vähentää joustavasti tulolähteen sisällä eräitä vähäisiä rajoituksia lukuun ottamatta.

Toiseen ryhmään kuuluisivat yhteisöt, joiden toiminta olisi elinkeinobverolain alaista vain silloin, jos toiminta täyttää elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Tällaisia ovat muun muassa yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt ja asunto-osakeyhtiöt sekä keskinäiset kiinteistöyhtiö. Näillä tulolähde määräytyy toiminnan luonteen mukaan, kuten ennen muutosta.

Maatalouden tulolähteeseen uudistuksella ei ole vaikutusta, vaan se säilyy jatkossakin.

Uutuutena muu omaisuus

Elinkeinoverolakiin lisätään uusi omaisuuslaji nimeltään muu omaisuus. Muuhun omaisuuslajiin kuuluu sellainen omaisuus, jolla on löyhempi liityntä yhteisön elinkeinotoimintaan ja jota ei voida lukea mihinkään muuhun omaisuuslajiin kuuluvaksi. Näitä ovat esimerkiksi rahoitus-, vaihto-, käyttö- tai sijoitusomaisuus. Taloustaito-lehden esimerkin mukaan sijoitusasunto on muuta omaisuutta, mutta työntekijän työsuhdeasunto on käyttöomaisuutta. 

Omaisuuslajilla on merkitystä esimerkiksi hankintamenon jaksottamisen ja arvonalennusten vähennyskelpoisuuden kannalta.

Uudessa omaisuuslajissa luovutusvoitot ovat veronalaista tuloa mutta luovutustappiot vain rajallisesti vähennyskelpoista menoa. Rajoitus koskee vain henkilöyhtiöiden yhtiöosuuksien sekä muiden kuin kiinteistöyhtiöiden osakkeiden luovutustappioita. Tällainen tappio on vähennyskelpoinen vain muun omaisuuden luovutuksesta syntyneistä veronalaisista voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.

– Tätä rajoitusta on kritisoitu lainsäädäntöprosessin aikana, mutta sen tarkoitus on rajoittaa esimerkiksi mahdollisuutta kattaa osakeluovutuksista syntyneitä tappioita konserniavustuksella, Linna-Aro kertoo.

Konserniavustusten käyttöala laajenee

Konserniavustuksen antajien ja saajien piiri laajenee huomattavasti nykyisestä. Kun osakeyhtiön verotuksessa sovelletaan elinkeinoverolakia, yhteisö kuuluu konserniavustuksen piiriin siitä riippumatta, onko sen toimintaa pidettävä liiketoimintana.

– Konserniavustus laajenee esimerkiksi niin sanottuihin  holding-yhtiöihin, kun aikaisemmin sekä konserniavustuksen saajan että antajan tuli harjoittaa liiketoimintaa. Jatkossa myös tällaiset muuta toimintaa harjoittavat yhtiöt voivat siten tasata tulostaan, kun konserniavustuksen edellytykset täyttyvät, Linna-Aro sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Ravintolayrittäjät ovat selvinneet kahdesta lamasta – Yksi yritysidea kutkuttaa vielä ennen eläkepäiviä

29 maaliskuu, 2019 - 10:00

Vuokko Varila-Kiverän ja Keijo Kiverän uralle ravintola-alan yrittäjinä mahtuu huippuja ja alhoja. Espoon Leppävaarassa toimivat yrittäjät pyörittävät Suomen toiseksi vanhinta teatteriravintolaa ja kahta ravintolaa.

Pariskunta aloitti ravintolayrittäjinä vuonna 1982 Lounasmestari-ravintolalla Helsingin Haagassa. Espoon kaupunki etsi kuitenkin ravintoloitsijaa Galleria-kauppakeskuksen viereen. Keijo Kiverä oli Leppävaarasta kotoisin ja Varila-Kiverälla oli unelma kohtuullisen kokoisesta ja tasokkaasta ruokaravintolasta. Niinpä ravintola siirtyi Haagasta Espooseen vuonna 1985.

– Suur-Leppävaaran alueen oli tarkoitus kasvaa 60 000 asukkaan keskittymäksi. Pääsimme vaikuttamaan ravintolan piirustuksiin alusta asti. Piti olla lottovoitto rakentaa uusi ravintola sinne, Varila-Kiverä kertoo.

Espoon kaupunki suunnitteli Albergan kartanon purkamista, joten pariskunta nappasi Alberga-nimen uudelle ravintolalleen, joka avautui vuonna 1988.

Pian yrittäjiä kuritti kuitenkin lama. Yritysten edustusillalliset vähenivät minimiin. Oli pakko keksiä jotakin uutta.

– Meiltä kysyttiin vuonna 1991, alkaisimmeko esittämään teatteria ravintolassamme. Espoon kaupunki tuki toimintaa vuoden. Tuottaja Matti Saartamo ja Eeva Litmanen loivat suhteita ja teatteritoiminta lähti käyntiin. Se pelasti meidät, Varila-Kiverä kertoo.

Alberga kasvoi ja pariskunta myi Lounasmestari-ravintolan ja perusti Albergan yhteyteen Harakanpesä-baarin vielä vuoden 1991 aikana. Pari vuotta myöhemmin syntyi vielä Peräharakka, jossa oli biljardia, darts-taulu ja muuta aktiviteettia.

Lamavuosista selvittiin lopulta kuivin jaloin.

Uudistukset ovat pakollisia mutta niissä piilee riskejä

Suur-Leppävaaran asukasmäärä on kasvanut vuosien mittaan lähes 70 000 asukkaaseen. Varila-Kiverä ja Kiverä ovat ottaneet Leppävaaran omakseen ja keskittäneet toimintansa kehittämisen sinne. Yrittäjäpariskunta on osallistunut kaikenlaisiin katutapahtumiin ja tempauksiin. Osallistuminen on tehnyt tunnetuksi sekä ravintoloita että yrittäjiä.

Parhaina vuosinaan 1993-2005 pariskunta on pystynyt pitämään kahden viikon lomia. Heikompina vuosina on täytynyt olla työteliäs ja kekseliäs. Teatteri on kuitenkin pysynyt ohjelmistossa aina.

– 1990-luvun lopussa teatteri hävitti á la carte -asiakkaita, joten siirryimme teatteri- ja tilausravintolaksi, mikä on kannattavampaa. Teatteri vetää yllättävän hyvin edelleen, vaikka sitä onkin vähennetty, Varila-Kiverä kertoo.

Teatteritoiminta on pysynyt hyvin samanlaisena 27 vuotta. Viime vuosina ohjelmistossa on ollut paljon musiikkinäytelmiä. Varila-Kiverä yrittää miettiä uudistuksia, mutta ne vaativat aina markkinointisatsauksia ja eivätkä takuuvarmasti toimi. Esimerkiksi stand- up karkotti vanhoja asiakkaita, mutta ei vetänyt uusia toivotulla tavalla.

Alku kauppakeskuksessa oli rankka

Vuonna 2005 yritys laajeni jälleen. Kauppakeskus Sellon yhteyteen avattiin ravintola Base pääsisäänkäynnin viereen. Alku kauppakeskuksessa oli yllättävän rankkaa.

– Viisi vuotta meni, että päästiin asiakkaiden tietoisuuteen. Satsasimme kaikki rahat Albergasta Basen markkinointiin. Uskoimme aina, että Base lähtee lentoon, ja tilanne parani, kun puskaradio lähti toimimaan, Varila-Kiverä kertoo.

Basen menestystä viivytti osaltaan myös talouskriisin vaikutukset, sillä vuonna 2008 yrittäjäpariskunta kohtasi jälleen talouden taantuman. Yrityksen taloudellinen tilanne oli hyvä ja yritys velaton, mutta asiakaskato tuntui silti.

–Iältään vanhemmat asiakkaat säikähtivät selvästi lamaa. Puolitoista vuotta kesti, ennen kuin uskallettiin taas järjestää syntymäpäiviä ja muita juhlia. Yritykset alkoivat taas tarjota illallisia asiakakkailleen ja henkilökunnalleen, eikä aina vain halvinta menua ja viiniä, Varila-Kiverä kertoo.

Vielä yksi idea

Onneksi vastoinkäymisten vastapainoksi on ollut yhtä paljon onnistumisia ja ilon aiheita. Varila-Kiverä iloitsee siitä, että koko alan ammattitaito on kansainvälistynyt ja parantunut. Myös viinivalikoima ja laatu ovat parantuneet. Nuorempi sukupolvi käyttää ravintolapalveluita paljon.

Nyt yrittäjäpariskunta miettii yrityksen jatkoa. Molemmat ovat eläkeiässä, Vuokko 66-vuotiaana ja Keijo 67-vuotiaana, ja eläkepäivistä olisi mukava nauttia vielä, kun terveys sallii.

Tytär on mukana Albergan toiminnassa ja poika opiskelee kokiksi, mutta he eivät toistaiseksi ole halukkaita ottamaan toimintaa hoitaakseen ainakaan koko laajuudessaan.

Varila-Kiverälläkin on vielä ainakin yksi yritysidea toteuttamatta.

– Minulla on haaveena kahvila, josta saisi monen sortin sijaan viittä tai kuutta omaa tuotetta sekä lasin portviiniä kahvin ja teen kylkeen. Kunnon mummon kahvila! Olen nähnyt ravintola-alan linjan aika lailla kokonaan, mutta kahvila puuttuu. Voisin vielä käynnistää sellaisen Leppävaaraan ja sitten lopettaa, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Perinteikäs porilainen ravintola heräsi henkiin päättäväisen 19-vuotiaan johdolla: "Olin varma, että tämä onnistuu"

28 maaliskuu, 2019 - 14:32

Yyterissä sijaitseva ravintola Laguuni sai äskettäin uuden yrittäjän, 19-vuotiaan Teija Lehdon.

– Asun itse Meri-Porissa ja tiedän paikan hyvin. Itseäni häiritsi, että paikka on ollut suljettuna. Huhtikuussa olisi tullut kaksi vuotta siitä, kun ravintolan toiminta päättyi.

Edelliset yrittäjät päättivät lopettaa Laguunin toiminnan ja keskittyä Porin keskustassa sijaitsevaan ravintolaansa.

– Lapsena Laguuni oli minulle tärkeä paikka. Olin ensimmäisinä omistajilla lapsenvahtina ja seuraavilla kesätöissä, hän kertoo.

– Ajattelin, että paikka pitää avata ja että sen toiminnasta olisi paljon iloa lähiseudulla asuville. Se paikka vaan kuuluu Yyteriin.

Lehto alkoi toimia nähtyään viime keväänä Laguunin vuokrailmoituksen.

– Sanoin vitsillä äidille, että aloitetaanko yrittäjinä.

Nyt äiti on vain töissä, mutta mikä tärkeintä, Laguuni on jälleen avoinna asiakkaille.

Ikä oli ongelma pankille

Ennen avajaisia Lehto joutui taistelemaan tosissaan rahoituksen saamiseksi.

– Paljon vaikeuksia on ollut matkan varrella. Erityisen hankalaa oli lainan saaminen pankista. Siinä meni neljä kuukautta, hän harmittelee.

Lehdon tavoitteena oli saada Laguuni auki maaliskuussa, mutta aikataulu oli viivästyä pankkineuvottelujen takia.

– Joka paikassa jankattiin, että kun olen niin nuori yrittäjä, sen takia lainaa on vaikea saada.

Lehdon laskelmat olivat kuitenkin kunnossa eikä niitä vastaan ollut sanomista. Lopulta Lehto päätti ottaa yhteyttä suoraan pankinjohtajaan, joka oli edellisten omistajien tuttava.

– Starttirahan saaminen oli helpompaa, mutta sielläkin ikäni tuli esille useaan otteeseen. Tuntui, että ikäni oli kaikille isoin kysymysmerkki. Minulla oli kuitenkin kertoa kaikki tieto, mitä kysyttiin.

Avajaisissa 130 ihmistä

Päättäväisellä yrittäjällä ei käynyt missään vaiheessa mielessä, että projekti kaatuu.

– Uskallus ei ole ollut koetuksella. Olin alusta asti varma, että tämä onnistuu, vaikka sitten vaikeuksien kautta.

Nyt Laguuni on ollut avoinna kolmisen viikkoa. Asiakkaita on riittänyt.

– Avajaisissa oli 130 ihmistä, kaikki eivät mahtuneet edes sisälle. Viikonloppuisin karaoke on vetänyt hyvin väkeä, Lehto sanoo.

Lehdon tavoitteena on tehdä Laguunista ympärivuotinen ravintola. Aikaisemmin se on ollut avoinna ainoastaan kesäkaudella.

– Pientä remonttia tämä kaipaisi. Jossain vaiheessa suunnitelmissa on myös laajennus. Ravintolan toisella puolella olisi isot takatilat, jonne voisi toteuttaa vaikkapa tilaa biljardipöydille.

Nyt Lehto toivoo yhtä lämmintä kesää kuin viime vuonna.

Kuva: Satakunnan Kansa /

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kaksinkertainen maailman vahvin mies Jouko Ahola pyörittää kuntosalia, jossa jokainen voi nostella atlaskiviä

28 maaliskuu, 2019 - 12:12

Kaksinkertainen maailman vahvin mies Jouko Ahola on lähtenyt kuntosaliyrittäjäksi. Hän pyörittää kahta salia kotikaupungissaan Hämeenlinnassa.

– Aloitin jo vuonna 2016 rakentamaan salia 600 neliön tiloihin Hämeenlinnan Hallituskadulla. Sisäilmatutkimuksissa rakenteista löytyi kuitenkin sädesieni, ja suunnitelmat menivät uusiksi, hän kertoo.

Ahola joutui keskeyttämään projektin ja aloittamaan uuden tilan etsimisen. Sellainen löytyi Hämeenlinnan Tiiriöstä vuonna 2018.

– Kyseessä on Etra Megacenterin vanhan vesileikkaamon tila. Siellä tilaa oli reilummin, noin 900 neliötä.

Tiloihin alkoi rakentua liikuntakeskus Like, jonka Ahola omistaa yksin. Samoihin aikoihin Tiiriön tilan kanssa Ahola huomasi, että Hämeenlinnan keskustassa on myynnissä 300-neliöinen kuntosali.

 

 

 

– Päätin hankkia sen täydentämään ideaani kokonaisvaltaisesta liikuntakeskuksesta. Nyt meillä on kaksi sijaintia.

Kuntosalit vaativat Aholan mukaan reilun 300 000 euron pankkilainan. 

– Lähden siitä, että tarjoan asiakkaalle samalla hinnalla kaiken mahdollisen, mitä kuntokeskukseen voidaan rakentaa.

Paljon itse rakennettua

 

Aholan vahvan voimamiestaustan takia Tiiriön sali tarjoaa paljon sellaista, jota ei löydy tavalliselta kuntosalilta. Likessä voi kokeilla voimamieskisoista tuttuja lajeja kuten voimaportaita, conanpyörää, atlaskiviä ja farmikävelyä.

– Olen kehittänyt hommaa siihen suuntaan, että voimamieslajit ovat kaikille mahdollisia. Painot ja laitteet ovat sillä tavalla säädettäviä, että konttorityöntekijäkin voi kokeilla niitä. Pienryhmissä olen havainnut, että voimamieslajeja kokeillaan mielellään.

 

Ahola on itse rakentanut monet tarvittavat välineet, kuten säädettävät atlaskivet. Kivet voi avata, mikä mahdollistaa vastuksen muuttamisen.

 

 

– Luulin, että olen itse keksinyt idean, mutta Amerikassa joku muu olikin jo keksinyt saman aikaisemmin.

 

 

Yksi erikoisimmista laitteista on vinssaus, jossa liikutellaan kelkkaa alumiinikiskoa pitkin. Kiskoja on kaksi vierekkäin, jotta voimia voi mitellä yhdessä kaverin kanssa.

 

– Kelkka liikkuu 40 senttiä yhdellä pyöräytyksellä. Se on todella raskasta, Ahola sanoo.

 

 

Voimamies ohjaa itse useita ryhmiä ja pyrkii olemaan paikan päällä mahdollisimman paljon. Kesäksi avautuu ulkorata, jonka Ahola rakentaa itse.

– Paljon on omin käsin tehtyä. Metallisia laitteita ei ole ollut järkeä tehdä itse, koska ne vaativat pätevän hitsarin. 

Ennen saliprojektia Ahola teki elantonsa lähinnä talonrakennuksessa. Näistä projekteista hän on nyt enimmäkseen luopunut.

 

 

 

"En lähde pakottamaan jäsenyyteen"

Ahola on huomannut, että pitkä sitoutuminen ei houkuttele ihmisiä kuntosalien asiakkaiksi.

 

– En missään nimessä lähde pakottamaan ihmisiä jäsenyyteen. Olen sanonut asiakkaille, että otan heiltä sähköpostitiedot, mutta ne menevät vain asiakasrekisteriin. Takaan, että en lähetä kenellekään sähköpostilla tarjouskirjeitä, jos lopettavat jäsenyyden. En ikinä lähde siihen, vaikka se olisi jonkun mielestä huonoa bisnestä.

Ahola ei ole ottanut käyttöön myöskään verkkolaskutusta. Asiakkaat käyvät maksamassa jäsenyytensä paikan päällä.

 

– Meillä on joka päivä henkilökuntaa paikalla. Asiakkaat tykkäävät tästä systeemistä. Pidämme myös juomakaapin aina auki. Kaikki perustuu rehellisyyteen.

 

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

 

Sivut