Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 3 min sitten

RajuFit Oy ja muut uudet yritykset – katso lista

25 kesäkuu, 2019 - 12:57

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 241 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Askola Varmola Teuvo juhani Askola TUHKIMO-APU Askola Tmi Jarno Alanko Espoo Väreinä Espoo Huolman Tuomo Henrikki Tmi Espoo Asunto Oy Espoon Niittykummuntie 12 A Espoo Asunto Oy Espoon Niittykummuntie 12 B Espoo Asunto Oy Espoon Kaarna Espoo Asunto Oy Espoon Niittykummuntie 12 E Espoo Asunto Oy Espoon Kehrä Espoo Audiojacked Espoo bk tokka oy Espoo Juhani Rahkonen Oy Espoo SReen Espoo Melmar palvelut Espoo Nordic Bioproducts Group Oy Espoo Linnansuoja Oy Espoo FynnComm Taxi Espoo Gallows Bird Tapiola Oy Espoo Tectum Iuris Espoo Aura Paloheimo Espoo Korbooy taksi Espoo Tmi Linda Marin Espoo Hammaslääkäri Tuulikki Aaltonen Espoo Tmi Madeleine Ehnberg Eurajoki TSR Mäkelä Hamina Pianonvirittäjä Ilmo Puhakka Hammarland Ekonomida Hankasalmi Koneurakointi Kääriäinen Helsinki NVISIBLE.STUDIO Helsinki Tmi. Whesa Niminen Helsinki Luna-Sähkö Oy Helsinki Tähti Siri Oy Helsinki Ponsor Capital Oy Helsinki Ponsor Oy Helsinki Alamekivi Oy Helsinki Ding Feng Oy Helsinki Woodnotes Design Projects Oy Helsinki Nur Balibey Oy Helsinki VANTRAN Invest OY Helsinki BootChain Management Oy Helsinki kowrah Taksi Helsinki Painoliber Oy Helsinki VOLKART Helsinki Asunto Oy Helsingin Kolibri Helsinki As Oy Helsingin Puolaharju 28 A Helsinki As Oy Helsingin Puolaharju 28 B Helsinki Wild Flower Helsinki Interior&Vintage Ab Helsinki Finnstar Real Estate Holdings Oy Helsinki Vo-HI Helsinki NBC Food Oy Helsinki AS Businese Center Helsinki Maria Venttola Helsinki SIYAAD TAKSIPALVELU Helsinki Kiinteistö Oy Riistaveden Keskustie 15 Helsinki Oy Havoc Distribution Ltd Helsinki TEH-Uusimaa Oy Helsinki EastForce Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Jokerinraitti Helsinki Elonaalto Helsinki M victory Helsinki Eico Appliances Oy Helsinki scottyJ Helsinki Aya Helsinki Matti Liukko Helsinki Gles Group Oy Helsinki Halla Visuals Helsinki Ninni Saajola Helsinki Suomen Toimialajärjestelyt Oy Helsinki Tmi Julia Tommiska Helsinki Tmi Jesper Grönroos Helsinki The best ID Helsinki MinakoQi Helsinki Chia Adib Helsinki Ali Omar Helsinki gig anywhere Helsinki Viivi MP Niemi Helsinki Explorenepal Helsinki Over Photography Helsinki Siiri Häyhä tmi Helsinki Osteopaatti Julia Dahlberg Helsinki Suomen Luontaisvire Oy Helsinki Kerran kuvassa Helsinki Katariina Laurila Helsinki Ingela Creative Helsinki Nanninga Helsinki Suihkis Consulting Helsinki Joonas Kopra Helsinki Luova Mainos Helsinki Mikaela Leminen Helsinki Jutta Hassinen Tmi Hollola FB Cleaning Oy Ii Yrttiaitta Saarento Ii AML GYM OY Iisalmi Voimametsä Iitti FinCan Ilmajoki petenmotors Ilmajoki Hieronta Riutta Inkoo Peter Österman Joensuu Pitopalvelu Kissanristiäiset Joensuu Psykoterapia ja työnohjaus ML Liimatta Juva Tmi JH Hämäläinen Jouko Jyväskylä SAÉ -Nordic- Ky Jyväskylä CrossStone Consulting Oy Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Nuutinpoika Jyväskylä Asunto Oy Jyväskylän Juhonpoika Jyväskylä Hieronta Karvisen Käpälät Jyväskylä Hieroja Reeta Josefiina Jyväskylä Personal Trainer Mikko Ojansuu Järvenpää Tmi Juha Alanko Järvenpää Saara Huusari Tmi Kaarina As Oy Kaarinan Verano Kajaani JR-Sähköpalvelu Oy Kalajoki KV TYÖ Oy Kangasala CoreVia Kangasala Voimin Oy Kaskinen Sand Leif Sture Kerava Pimun Taxi Kihniö Kiinteistö Oy Kihniön Liiketalo Kokkola Koy Ahertamo 2 Kokkola Saran Saxet Kotka Framenoir Kotka Oonakau Kotka TK Käyttöautot Kouvola Kuvaus Anders Gustav & co Kuopio Moral Victory Brewing Oy Kuopio Asunto Oy Kuopion Maljalahden Aurora Kuopio PuhRak Kuopio Bremic Finland Oy Kuopio voidwere Kuopio Hartsia Consultech Lahti Asunto Oy Lahden Wiima Lahti InterEquinest Laitila Lotta Huuhtanen Lappeenranta Saimaa Cascade Oy Lappeenranta TaxiDrive Oy Lappeenranta Etelä-Karjalan Tili ja Isännöinti Palvelut Oy Leppävirta fixinit hierontapalvelu Liperi Kaisa M Wellness Liperi Anskun Koirapalvelu Lohja Asunto Oy Lohjan Birdie Lohja Rajput Group Oy Lohja pieni Studio Loppi Tmi Marjaana Kvist Loppi KOY Punkanmäki Luoto Fintech Trading Mustasaari Ferm Kaj Fredrik Jonas Mustasaari Asunto Oy Mustasaaren Paulintie 4B Muurame Havaita Oy Mäntsälä Infra-Sähkö Oy Mänttä-Vilppula THANH PHOONG Naantali RajuFit Oy Nokia Töllitec Närpiö Rangsby HemmaFix Oulu T:mi Kyösti Kurvinen Oulu PsyLexMed Oy Oulu Asunto Oy Aurinkoranta, Oulu Oulu NGUYEN LAN Oulu As Oy Oulun Tervahovin Mylly Oulu HAVU nordic Oulu Toiminimi Ompelu- ja Artesaanitaito Emmi Mäkäräinen Oulu Tmi Jani Petteri Oulu Doney Art Pedersören kunta Stedox Ab Oy Pedersören kunta EV Cab Pello Tmi Olli-Pekka Orajärvi Perho Wilderness Call Pietarsaari Kiosk 7 öppet bolag Pori Tmi Koskela Lauri Pori Laulu ja hieronta Madeleine Pornainen Savana Collection Oy Porvoo Videotuotanto Vauhtiluiska Oy Porvoo sbe rakennuspalvelut Posio Mäki-Jaakkola Jorma Puolanka Tmi Taina Huhta Raasepori T:mi Leidén Rauma Urakointi Vahteristo Rauma Heloworks Oy Rautjärvi Tmi Putkiapu Korhonen Riihimäki Forest Value Oy Rovaniemi Ojala Hermanni tmi Rovaniemi Janne Luukinen Rovaniemi Kiinteistö Oy Napapiirin Citytalli 2 Rovaniemi Trastmari Rovaniemi MV Lapin Hockey Rovaniemi Tmi Sinililja Ruokolahti Toiminimi Minna Perrotta Saarijärvi As Oy Saarijärven Vaapukka Salo T:mi Salo Handyman Sastamala Tmi Sari Rajala kosmetologipalvelut Savonlinna L1nnan Hieronta Savonlinna Jaakko Pellotsalo Savonlinna Tmi: Tiia Pennanen Savonlinna Tmi Nea Kautonen Seinäjoki As Oy Seinäjoen Kivialhonkatu Seinäjoki Tmi Roosa Tolvanen Seinäjoki As Oy Seinäjoen Kellokallionpuisto Seinäjoki As Oy Seinäjoen Kellokallio Seinäjoki Roope Reinola Siikajoki Kone- ja maatalousurakointi Pirinen Siilinjärvi Asunto Oy Siilinjärven Liisantie 4 Sipoo JPM Talonrakennus Oy Suomussalmi Sauna on wheels 365 Sysmä Romppa.com Oy Tampere Matti Laukka Tampere TAKOA Tools OY Tampere Asunto Oy Tampereen Selkeenkatu 1 Tampere NewBone Oy Tampere Aeroff Oy Tampere Asunto Oy Tampereen Tammelan Engel Tampere Arcticode Oy Tampere Kasvukerroin Oy Tampere As Oy Tampereen Leuto 2 Tampere Voimala Sisu Tornio Pohjois-Suomen Soodapuhallus Oy Turku Bokacha Oy Turku Matias Blomqvist Turku BurgerMaukas Oy Turku Hieroja Koivuniemi Turku On Parturi Turku Port-Taksi Palvelu Tuusula Fonor Oy Ulvila LesStress Palvelut Urjala Jonnan moniapu Uusikaupunki Luotosen Marjatila Vaasa Tmi Merja Kangasjärvi Vaasa Vaasa Karting Oy Vaasa Ben-Eriks skog Vantaa Rakennus T.Klasila Vantaa MKA Solutions Co Oy Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Kolmioparkki Vantaa MK Purku- timanttityöt Oy Vantaa Sofie Lindström Vantaa Aronak Taxi Vantaa TuomoDesign Vantaa Pocket Rolf Vantaa Hair&Flowers by KL Tmi Vantaa Capital cab service Vöyri INFRAVALO Ylitornio Tmi Marko Uusitalo Ylöjärvi Firishtah & Ali Avoin yhtiö    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

 

Näin selätät tappiot vientikaupassa – "Riskejä ei ole selvitetty riittävän hyvin"

25 kesäkuu, 2019 - 10:21

Suomessa on noin 19 000 yritystä, jotka harjoittavat vientiä, tuontia tai molempia niistä. Ne ovat Asiakastieto Groupin mukaan vakavaraisia ja suhteellisen hyvin kannattavia, mutta kasvavat melko hitaasti. Vienti- tai tuontitoimintaa harjoittavien yritysten liikevaihto on kasvanut mediaanilla mitattuna vain neljä prosenttia.

– Suomi on pieni markkina, mutta käytännössä vain harvan yrityksen tuote tai palvelu on sellainen, ettei sitä voisi myydä myös ulkomaille. Tähän mahdollisuuteen kannattaisi tarttua, Asiakastieto Groupin kehityspäällikkö Otto Olsson sanoo.

Syynä suomalaisyritysten varovaisuuteen vientikaupassa voi olla esimerkiksi pelko tappioista. Tämä voi olla seurausta siitä, että asiakkaita ei tunneta kunnolla. Finnveran ja Kauppakamarin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan noin joka kolmas yritys on kolmen viime vuoden aikana kokenut merkittäviä luottotappioita vientikaupassa. Tappiot ovat yleisempiä suurilla yrityksillä, jotka myös käyvät enemmän vientikauppaa. Tyypillinen vientiluottotappio on kyselytutkimuksen mukaan noin 30 000 euroa.

Tutustu asiakkaaseen 

Tappioiden yleisyys vientikaupassa viittaa Olssonin mukaan yleensä siihen, että asiakasriskejä ei ole selvitetty riittävän hyvin etukäteen.

– Viennissä asiakkaan tai kumppanin talouden ja taustojen selvittäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin kotimaankaupassa, mutta se ehkä koetaan vaikeaksi. Tai sitten ei tiedetä, että useimmista maailman maista yrityksiä koskevaa tietoa saa käytännössä yhtä helposti ja samassa muodossa kuin Suomestakin.

– Yritykset pyrkivät yleensä pitkiin asiakassuhteisiin ja olennaista on, että asiakas- tai kumppaniyrityksiin liittyvän riskin mahdollista muutosta valvotaan jatkuvasti. On tärkeä saada tieto esimerkiksi asiakkaan talouden muutoksista nopeasti, jolloin niihin pystytään heti reagoimaan. Toki valvonta on oleellinen osa myös toimitusketjuun liittyvän riskin hallintaa. Monilla suomalaisyrityksillä on ulkomaisia alihankkijoita, joiden toimintaa ja taloutta täytyy pystyä seuraamaan”, Olsson jatkaa.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Vaatealan yrittäjä on vaihtanut liiketoimintamalliaan pariin otteeseen –"Kipuilen toisinaan maailmanparantaja- ja bisnes-Soile-Marian välillä"

25 kesäkuu, 2019 - 09:00

Harrastuksen ja intohimon muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi ei ole aina aivan yksinkertaista.

Soile-Maria Linnemäki perusti vaatelainaamo Vaatepuun Järvenpäähän intohimosta kestävämpään kulutukseen vuonna 2013.

Vaatelainaamon jäsen voi hakea vaatteita ja asusteita lainaan pariksi viikoksi, jonka jälkeen voi vaihtaa uudet tuotteet. Vastaava konsepti löytyi tuolloin Helsingissä, mutta ei vielä Järvenpäästä.

Inhimo järkevämpään vaatteiden käyttöön lähti omasta varastosta. Kertakäyttöisiä ja kierosaumaisia halpisvaatteita löytyi yllättävän paljon.

– Asumme Järvenpäässä rintamamiestalossa, ja varastotilaa on paljon, joten sinne vaatteita oli helppo säilöä. Kokosin vaatteitani kolmeen kasaan, joista yksi oli ei voi enää käyttää -kasa. Se kasvoi suureksi ja mietin, miten olin voinut ostaa vaatteita niin ajattelemattomasti, Linnemäki kertoo.

Kestäviä ja kestävästi tuotettuja vaatteita toki on, mutta niissä on kova hintalappu. Vaatelainaamosta vaatteen sai käyttöön huokeammalla, jolloin pääsi testaamaan eri merkkejä ilman pelkoa hutiostoksista. Vaatelainaamosta vaatteen sai käyttöön huokeammalla.

Helsingissä toiminut vaatelainaamo muutti Linnemäen suhtautumisen koko pukeutumiseen.

– Pukeutumiseen tuli riemu ja ilo. Ennen halusin vaatteet itselle, mutta luovuin siitä. Voin nauttia kauniista asioista, mutta niitä ei tarvitse omistaa, Linnemäki kertoo.

Ideologiasta liiketoiminnasta

Juhlapukuja on vuokrattu jo pitkään, mutta arkipukeutumiseen suunnatut vaatelainaamot ovat vielä suhteellisen uusi ilmiö.

Ensimmäinen Vaatepuu sai vaatteita ilmaiseksi näkyvyyttä vastaan suunnittelijoilta sekä muilla sopimuksilla. Kun vaatelainaamoita alkoi olla enemmän, suunnittelijat eivät voineet enää antaa mallistoistaan useita kappaleita ilmaiseksi eteenpäin, joten Vaatepuu alkoivat sisäänostaa vaatteita vaatekauppojen tapaan.

– Vaatepuu toimi pitkään ideologiapohjalta omilla rahoillani. Kävin päivätöissä Keski-Uudenmaan Yhdistysverkostossa, ja vaatelainaamo oli enemmän rankka harrastus. Neljään ensimmäiseen vuoteen siitä ei jäänyt minulle mitään käteen, Linnemäki kertoo.

Vuonna 2017 Vaatepuu oli laajentunut Järvenpäästä Turkuun, Helsinkiin ja Tampereelle, eli toimipisteitä oli neljä. Toisen äitiysloman jälkeen Linnemäki ei enää palannut järjestötöihinsä, vaan keskittyi Vaatepuuhun. Silloin myös liiketoimintamallin piti muuttua taloudellisesti kannattavaksi.

– Tajusin, että tämä toiminta menee eteenpäin. Samalla ilmastoahdistus kasvoi, ja ajattelin, että tämä on tulevaisuutta, hän sanoo.

Liiketoimintamalli uusiksi

Linnemäki lanseerasi uuden hinnoittelumallin toiminnalleen, jonka periaatteen hän sovelsi hollantilaisen Lena Fashion Libraryn mallista. Nykyään asiakas maksaa puolen vuoden jäsenyydestä halvimmillaan 150 euroa ja saa sillä 100 pistettä. Sillä voi saada esimerkiksi puuvillatunikan ja korvakorut kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen ne palautetaan ja tilalle voi hakea uudet 100 pisteen tuotteet.

Kalliimmissa jäsenyyksissä on kalliimpia merkkejä ja juhlavampia asuja. Valikoimaa pitää olla kaikkiin tarpeisiin ja hintaluokkiin sekä useita eri kokoja. Tarjolla olevien merkkien täytyy myös jakaa yrityksen arvopohja, sillä siitä koko yrityksen idea lähti.

– Olen miettinyt, voisinko myydä vanhempia pois, mutta silloin toimisin sitä vastaan, mitä varten tämän alun perin perustin. Olen monta kertaa joutunut miettimään, miksi olemme olemassa ja miten toimintaa kehitetään, Linnemäki kertoo.

Myös materiaalit ovat mietityttäneet Linnemäkeä. Villa ja silkki ovat arvokkaita ja haluttuja materiaaleja, mutta ne kestävät jatkuvaa käyttöä ja pesemistä huonoiten. Polyesteri on kestävä, mutta ei ekologiesti hyvä valinta.

- Rahaa tekisin juhlapuvuilla, mutta jälleen palaan siihen, miksi olemme olemassa. Tavoite on tarjota naisille vaihtelua arkeen. Kipuilen toisinaan maailmanparantaja- ja bines-Soile-Marian välillä, hän sanoo.

Kasvua kumppanien kanssa

Vaatepuu kierrättää lainattavia vaatteitaan kolmen oman pisteen välillä, minkä lisäksi sillä on myös toimipiste Turussa yhdessä Punaisen Norsun kanssa sekä Koto Design Marketin kanssa Jyväskylässä. Jatkossa kumppanuuksia voi olla lisää.

Linnemäen tavoite on kasvattaa toimintaa niin, että voisi tarjota vastuullista pukeutumispalvelua kaikille suomalaisille naisille.

– Sen olen oppinut, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan kasvua voi hakea kumppanuuksien kautta, Linnemäki kertoo.

Vaatepuu ja pesulapalvelu SOL ovat solmineet kumppanuuden vaatteiden palalutusta varten. Jos tämä myös pesettää vaatteet SOLissa, 10 euron kuljetusmaksu on ilmainen. Kumppanien kanssa uusia palvelukonsepteja voi kehittää jatkossakin.

Kilpailua ihmisten ajasta

Nykyään Vaatepuu työllistää vajaa kymmenen työntekijää, ja Linnemäki ei enää tee itse vuoroja liikkeissä, vaan keskittyy kehittämiseen.

Vaatelainaamon haaste on kivijalkaliikkeen sijainti sekä verkkokauppa. Kiireiset asiakkaat kääntyvät usein verkkokaupan puoleen.

– Vaatelainaamon pitäisi olla helppo ja joustava. Olen kaksi vuotta puhunut, että digitalisoin palvelun, mutta se on hidasta, sillä vaikka perinteiselle verkkokaupalle on valmiita pohjia, tälle mallille ne eivät sovi. Zalando-tyyppisten verkkokauppajättien kanssa en voi kilpailla, mutta yritän saada jonkinlaista katalogia.

Ulkopuolista rahoitusta Vaatepuulla ei toistaiseksi ole.

– Mietin asiakkaita ja menekkiä. Vaatteen pitää olla monikäyttöinen ja kestävä, jotta saan omani pois ja voittoakin. Vaatteen täytyy käydä monelle vartalotyypille. Mietin myös, kuinka nopeasti voin realisoida vaatteen rahaksi, jos tiukka paikka tulee. Siksi en voi sijoittaa paljon kreiseihin uniikkivaatteisiin, Linnemäki summaa.

Järvenpään liikkeessä Vaatepuu kokeilee perusvaatteiden, kuten sukkahousujen ja aluspaitojen myyntiä sekä lainaamon ja second hand -myymälän yhdistelmää. Liiketoimintamalli voi siis kehittyä vielä.

– Yksityishenkilöt ovat kysyneet, voisinko ottaa käytettyjä vaatteita lainaamoon, koska niitä ei haluta myydä pilkkahintaan kirpputoreilla. Toistaiseksi en voi niitä ostaa. Uskon, että vinteillä ja kellareissa kytee laatuvaatteiden pommi, johon voisi kehittää ratkaisuja.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

155 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

24 kesäkuu, 2019 - 14:21

Listauksessa ovat mukana viime viikolla AAA-luokkaan nousseet yritykset.  Listalla on yhteensä 155 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain 2 prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

KOTIPAIKKA YRITYS PERUSTETTU Akaa Keskinäinen Kiinteistö Oy Kylmäkosken Met-Kiinteistöt 1.12.1994 Borgå Oy Insinööritoimisto Duopoint Ingenjörsbyrå Ab 3.10.1997 Borgå Ab G. Granqvist Oy 1.5.2010 Esbo Oy Electric Field Production Ab 1.1.1988 Esbo Hydro Extrusion Finland Oy 1.1.1991 Esbo HauCon Finland Oy 9.11.2011 Espoo u-blox Espoo Oy 3.3.1999 Espoo Engplan Oy 1.8.1999 Espoo Roquette Nordica Oy 1.12.2004 Espoo Ronla Oy 1.5.2006 Espoo Hahle Oy 1.1.2011 Espoo KM Steel Consulting Oy 1.4.2004 Eura Teräsrakenne J. Haapio Oy 1.7.1996 Eurajoki Polartherm Oy 1.1.1998 Helsingfors Ab Kelonia Oy 1.2.1991 Helsingfors Dometic Finland Oy 1.4.1992 Helsingfors Constructor Finland Oy 2.7.2007 Helsingfors PK-Talousratkaisut Oy 1.1.2014 Helsinki Aro-Yhtymä Oy 1.1.1958 Helsinki Varova Oy 1.1.1962 Helsinki Fotoyks Oy 1.3.1978 Helsinki Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy 1.9.1980 Helsinki Pentti Mähönen Oy 1.1.1982 Helsinki Helsingin Hissiteknikot Oy 1.1.1982 Helsinki Pääkaupungin Matto Oy 1.2.1991 Helsinki Coca-Cola Finland Oy 1.5.1985 Helsinki Xerhax Oy 1.1.1987 Helsinki EPP-Pack Oy 1.2.1992 Helsinki Kallahden Pysäköinti II Oy 1.1.1991 Helsinki Mafisa Oy 1.9.1991 Helsinki Traconholding Oy 1.12.1991 Helsinki LP-Vahinkosaneeraus Oy 1.1.1994 Helsinki Digital Office Company Oy 1.1.1996 Helsinki Key Case Oy 1.10.2006 Helsinki Arkkitehtiryhmä A6 Oy 1.7.1996 Helsinki UB Omaisuudenhoito Oy 1.1.1997 Helsinki Vaasan Oy 1.12.1998 Helsinki Connect Services Martin & Bäcklund Oy 15.10.1997 Helsinki Creanord Oy 1.12.2000 Helsinki I-Magnet Oy 1.12.1997 Helsinki Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy 1.1.2001 Helsinki Kupari Solutions Oy 1.3.1999 Helsinki SAARIKKO INVEST OY 1.1.2001 Helsinki Kaskimatti Oy 1.11.2000 Helsinki KTA-Cortex Oy 30.11.2000 Helsinki Sykerö Oy 1.1.2005 Helsinki Maillefer International Oy 1.1.2011 Helsinki Exitum Oy 24.1.2005 Helsinki Omnicom Media Group Finland Oy 23.2.2005 Helsinki Eltex Sähkö ja Automaatio Oy 1.7.2005 Helsinki Sign Line Oy 1.10.2005 Helsinki TBWA\Helsinki Oy 1.10.2005 Helsinki SOK Liiketoiminta Oy 2.1.2006 Helsinki Roof Productions Oy 1.1.2006 Helsinki Säätölaitehuolto Oy 1.9.2007 Helsinki NREP Oy 4.4.2007 Helsinki Scope Impact Oy 16.6.2008 Helsinki BOND Creative Agency Oy 7.10.2009 Helsinki Avain Yhtiöt Oy 11.12.2009 Helsinki Lääkäripalvelut Jarkko Kuoppala Oy 12.6.2001 Helsinki Kaukoravintolat Group Oy 29.9.2016 Hollola Konstan Koti ja Koulu Oy 1.10.1996 Huittinen Satapirkan Sähkö Oy 1.1.1992 Hämeenlinna LI-Holding Oy 1.9.2005 Ii Iin Palvelukoti Oy 1.3.1987 Iisalmi Maarakennus Salonen Oy 1.4.1976 Imatra Oy Scan Fibre Ltd 1.11.1991 Imatra Etelä-Saimaan Radiologipalvelu Oy 4.7.2007 Joensuu Rösch Oy   Jomala Ab Lantbruk Åland 1.5.1991 Juva Rakennusliike Matti Nykänen Oy 1.1.1988 Jyväskylä Suomen Kivivalmiste Oy 1.7.1977 Jyväskylä Jyväskylän LVI-palvelu Oy 17.12.2001 Kalajoki Mäkelän Perunatalo Oy 1.1.1995 Kauhava Hietamäkifur Oy 25.5.1997 Keminmaa Nordic PolarHouse Oy 13.6.2002 Kempele Kempeleen Sähkö Oy 1.6.2014 Kempele Fortel Invest Oy 1.7.1995 Kerava Industri-Textil Job Oy 1.4.1984 Kerava Maibette Oy 1.5.1988 Kirkkonummi Ratsutila Wikner Oy 21.6.2010 Kitee BioKymppi Oy 1.1.2002 Kokkola J&P Hoiva Oy 5.6.2012 Kontiolahti Sähköasennus Kuronen Oy 1.7.1984 Kontiolahti Lehmon Kuntoutuskoti Oy 1.5.1999 Korsholm Ab Stormossen Oy 1.1.1985 Kotka Visi Oy 1.1.1990 Kouvola Kymenlaakson Rakennus Oy   Kouvola Kovi Oy 1.11.1994 Kouvola Raussin Energia Oy 1.8.1998 Kouvola Kiinteistö Oy Kotka Keskuskatu 21   Kuopio Oy Turo Tailor Ab 1.1.2005 Kuortane Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy 1.1.1994 Lahti Lahden Pysäköinti Oy 1.5.1991 Lahti Lahden Team-Isännöinti Oy 1.9.1993 Lahti Mediatalo ESA Oy 1.3.1995 Lahti Kempinvest Oy 1.1.2006 Lahti TL-InfRa Oy 16.2.2007 Laihia Kiinteistö Oy Murronmäki 1.10.2007 Lappeenranta Kiinteistö Oy Lappeenrannan Ratapuisto   Lapua Veljekset Ala-Talkkari Oy   Lohja Villa Future Oy 27.10.2006 Mikkeli Mikkelin Huoltotiimi Oy 1.9.2005 Nakkila Ruoppaus P. Suominen Oy 1.1.1985 Nykarleby Nystedts Gräv Ab 1.7.1978 Närpes Oy Trailer RIGG Ab 1.1.1978 Oripää Retulainen Oy 1.10.1997 Oulu Bittium Technologies Oy 1.5.1985 Oulu Pörhö Invest Oy 31.12.2004 Oulu RFC-Finland Oy 9.2.2007 Oulu PSK-Service Oy 28.5.2007 Padasjoki Jäämestarit Oy 1.1.1992 Pargas Tili Sydwest Oy Ab 1.1.1989 Pirkkala BM CAPITAL OY   Pori Jussi-Tuote Oy 1.1.1987 Porvoo Mika Laine Oy 1.3.1996 Pöytyä Sijoitus Toivonen Oy 1.1.2012 Raisio Prosessipalvelu M. Potinkara Oy 1.1.1993 Rovaniemi Taigakoru Oy 1.1.1999 Rovaniemi Rovaniemen Kehitys Oy 1.1.2006 Ruokolahti Karjalan Metsäpalvelu Oy 1.8.2006 Salo Salon Mattopesupojat Oy 1.10.1985 Salo Kuljetus J & H Hannonen Oy 1.1.2006 Saltvik Rolf Widman Ab 30.5.2013 Seinäjoki Finnlacto Oy 1.4.2014 Sievi Jussi Capital Oy 5.2.2008 Sodankylä Oy Rova-Rest Ab 1.1.1992 Tampere Juha Myllymaa Oy 1.2.2009 Tampere Pajadata Oy 1.8.1994 Tampere Linkosuon Leipomo Oy 1.1.1997 Tampere Trimaster Oy 1.8.1998 Tampere Fastems Oy Ab 1.1.1999 Tampere Osuuskunta Länsi-Maito 1.1.2007 Tampere Suomen Proteesimestarit Oy 22.2.2011 Tampere Xemax Oy 9.4.2002 Tampere Asianajotoimisto Merkurius Oy 11.12.2017 Tampere Axon Public Safety Finland Oy 1.2.2018 Toivakka Sora-Manninen Oy 1.5.1985 Turku Oy Griippi Ab 1.1.1980 Turku Wellmanni Oy 7.9.2006 Turku Pinoratas Oy 20.4.2015 Turku BCBM Holding Oy 1.8.2017 Tuusula Maantec Oy 1.3.1995 Valkeakoski Suomen Kesäteatteri Oy 6.11.2012 Vantaa TWP Group Oy 1.11.1981 Vantaa Koskisen peltikate Oy 1.1.1982 Vantaa Fyysinen Huoltokeskus Oy 1.5.1990 Vantaa Hansastroi Oy 19.8.2005 Vantaa Papyrus Finland Oy 1.7.2007 Vantaa Aresman Oy 4.11.2002 Vasa Oy DL Software Ab 1.5.1995 Vieremä Ratesteel Oy 20.6.1998 Virrat Koillis-Satakunnan Sähkö Oy   Ylivieska Cenna Oy 1.9.1993 Åbo JR Audit Oy Ab 31.3.2009      

Nämä lakimuutokset astuvat voimaan 1. heinäkuuta

24 kesäkuu, 2019 - 12:00
Osakeyhtiön perustamisessa 2500 € pääomaa ei enää vaadita

Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2 500 euron osakepääoman, mutta 1. heinäkuuta 2019 alkaen ei enää vaadita alkupääomaa lainkaan.

Kynnys osakeyhtiön perustamiseen laskee. Nykyisin moni yrittäjä on valinnut toiminimen, vaikka osakeyhtiö voisi olla vähintään yhtä hyvä ratkaisu.

Nyt sekä aloittavat yrittäjät että nykyiset toiminimellä toimivat miettivät osakeyhtiön perustamista.

Mitkä ovat toiminimen ja oy:n erot?

Osakeyhtiön perustamisen puolesta puhuu kaksi merkittävää asiaa: yritystoiminnan vastuut ja verotus.

 Osakeyhtiössä vastuut rajautuvat yhtiöön, kun taas toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista.

Osakeyhtiössä firman velat eivät ylety yrittäjän henkilökohtaisiin varoihin (ellei niitä ole käytetty lainan takuuna).

Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona. Osakeyhtiö sen sijaan on itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa, mutta yrittäjälle maksettava palkka vähentää tätä tuloa.

Mikäli osakeyhtiö tekee voittoa, sitä voidaan jakaa omistajille osinkoina. Niiden verotus on usein palkkatuloa huomattavasti kevyempää.

Osakeyhtiöllä on tiukemmat kirjanpitovelvoitteet. Siltä edellytetään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun taas toiminimi voi selvitä vain yhdenkertaisella kirjapidolla. Toiminimeltä ei myöskään vaadita välttämättä tilinpäätöstä, mutta osakeyhtiön pitää aina laatia tilinpäätös.

Osakeyhtiöllä pitää myös olla hallitus. Perustajajäsen voi olla sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtajana, mutta hänen lisäkseen hallituksessa pitää olla vähintäänkin yksi varajäsen. Tämä voi olla esimerkiksi yrittäjän puoliso.

Lataa Yrityksen perustamisen opas täältä

Irtisanominen helpottuu

Lakimuutoksella pyritään madaltamaan pienten yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Nyt laki muuttuu niin, että työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä otetaan nimenomaisesti huomioon irtisanomistilanteissa. Toisin sanoen laki korostaa jatkossa nykyistä enemmän pienen työnantajan asemaa.

Olosuhteet ovat monessa mielessä erilaiset pienillä työpaikoilla. Yhdelläkin työntekijällä on iso vaikutus työyhteisön toimivuuteen, jos kyse on pienestä yrityksestä. Pieni työyhteisö on selvästi herkempi häiriötilanteille. Lisäksi pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet ottaa vastaan taloudellisia menetyksiä.

Jatkossa irtisanomistilanteiden oikeuskäsittelyissä on merkityksellistä etenkin se, jos työpaikalla on vähän työntekijöitä. 

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset näkyvät tuomioistuinten päätöksissä.

Jatkossa kun tuomiosistuimet arvioivat irtisanomisperusteen painavuutta, niiden on otettava huomioon yrityksen koko ja etenkin pieni työntekijämäärä. Sitä kautta näemme vaikutuksia. Tämä on selvä muutos nykyiseen oikeuskäytäntöön.

Irtisanomisen perusedellytykset pysyvät jatkossakin ennallaan. Työntekijän irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä.

Yrittäjän työttömän perheenjäsenen asema helpottuu

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä astuu voimaan laki, jolla halutaan parantaa ja selkeyttää yrittäjien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.

Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa.  Perheenjäseneksi katsotaan puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa.

Henkilön katsominen yrittäjäksi edellyttää jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, on työttömyysturvajärjestelmässä jatkossa palkansaaja.

Jatkossa työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, ei-omistavalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen.

Jos muutoksen vaikutuspiirissä oleva henkilö haluaa kerryttää oikeutta ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan, hänen tulee liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan tai mahdollinen yrittäjäkassan jäsenyys on siirrettävä palkansaajan työttömyyskassaan.

Työttömyysvakuutusmaksu määräytyy jatkossa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun mukaan, kun nykyisin palkasta peritään pienempi, niin kutsuttu osaomistajamaksu.

Heinäkuussa tapahtuvan muutoksen jälkeen perheyrityksessä ei-omistava perheenjäsen täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon 52 kalenteriviikon työskentelyllä. Työtä täytyy olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tavallisesti palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa. Mikäli palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, hän voisi valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäiväraha maksetaan.

Jos henkilö ei täytä työssäoloehtoa, hän voi kuitenkin saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea.

Omistajien tiedot kaupparekisteriin

Useimpien yritysten täytyy ilmoittaa omistajiensa (ns. tosiasiallisten edunsaajiensa) tiedot kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Esimerkiksi kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Yrityksillä on 1.7.2019 alkaen vuosi aikaa tehdä ilmoitus. Sen jälkeen ilmoitus tehdään aina, kun perustetaan uusi yritys tai edunsaajien tiedot muuttuvat. Ilmoitus täytyy tehdä myös, kun yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.

Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta

Palkkasitko kesätyöntekijän tai teetätkö remonttitöitä? Muista ilmoittaa palkat tulorekisteriin

24 kesäkuu, 2019 - 11:08

Tulorekisteriin ilmoitetaan kaikki maksetut palkat ilman euromääräisiä alarajoja. Myös alaikäisille ja ulkomaalaisille työntekijöille maksetut palkat ilmoitetaan. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös lyhytaikaisia suhteita eli esimerkiksi kesätyöntekijöiden palkat tulee ilmoittaa.

Työnantaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella jokaisen maksutapahtuman jälkeen viiden kalenteripäivän kuluessa. Tulorekisteri korvaa aikaisemmat palkkojen ilmoitusvelvollisuudet Verohallinnolle, Työllisyysrahastolle, työeläkelaitoksille ja työtapaturmavakuuttajille.

Palkkatietoilmoituksen lisäksi työnantaja antaa tulorekisteriin työnantajan erillisilmoituksen kerran kuukaudessa. Ilmoitus annetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä.

Palkka.fi ilmoittaa tiedot automaattisesti

Jos lasket palkat maksuttomassa Palkka.fi-palvelussa, siirtyvät tiedot maksetuista palkoista automaattisesti tulorekisteriin eikä erillistä ilmoitusta sinne tarvitse tehdä.

Voit ilmoittaa tiedot myös tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla osoitteessa tulorekisteri.fi.

Ilmoitus, jos ei ennakkoperintärekisterissä

Kesäaikana moni teettää remonttitöitä kotona tai mökillä, tilaa pitopalvelun tai bändin kesän juhliin tai rakennuttaa laiturin tai vierasmajan. Remonttityöntekijöille, muusikoille ja pitopalvelun järjestäjille sekä muille palveluntarjoajille maksetut korvaukset on ilmoitettava tulorekisteriin, jos palveluntarjoaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen tarkoittaa, että palveluntarjoaja huolehtii verojen maksamisesta itse. Tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta voit tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä sivulta www.ytj.fi.

Ilmoita maksetut korvaukset tulorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella osoitteessa tulorekisteri.fi.

Tiedot annetaan palkkatietoilmoituksella. Ilmoituksen tekemistä varten tarvitset palveluntarjoajan Y-tunnuksen tai henkilötunnuksen sekä nimen. Ulkomaisista palveluntarjoajista tarvitset myös osoitetiedot.

Korvauksesta ilmoitetaan työn osuus ja mahdolliset matkakustannusten korvaukset tulolajilla 336 Työkorvaus. Arvonlisäveron osuutta laskusta ei ilmoiteta.

Lue lisää: Ilmoita kausityöntekijöiden palkat tulorekisteriin

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Teollisuuden tuottajahinnat nousivat vajaan prosentin vuodessa

24 kesäkuu, 2019 - 09:45

Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat nousivat 1,8 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 0,2 prosenttia.

Teollisuuden tuottajahintojen nousuun vaikutti erityisesti sähkön, massan, paperin, kartongin ja pahvin kallistuminen edellisen vuoden toukokuusta. Hintojen nousua hillitsi etenkin raudan ja teräksen halpeneminen.

Vientihintaindeksi laski vuodessa 0,1 ja tuontihintaindeksi laski 0,7 prosenttia. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi nousi 1,4 prosenttia. Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi nousi 1,5 prosenttia.

Vientihintoja laski erityisesti raudan ja teräksen sekä öljytuotteiden halpeneminen. Vientihintojen laskua hillitsi etenkin massan, paperin, kartongin ja pahvin kallistuminen edellisen vuoden toukokuusta. Tuontihintojen laskuun puolestaan vaikutti erityisesti jätteiden ja perusmetallien halpeneminen.

Huhtikuusta toukokuuhun teollisuuden tuottajahinnat nousivat 0,1 prosenttia. Tuottajahintoja nosti erityisesti öljytuotteiden hintojen nousu edelliseen kuukauteen verrattuna.

Maarakennusalan kustannukset nousivat

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 4,1 prosenttia vuoden 2018 toukokuusta vuoden 2019 toukokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin teknisten ja muiden järjestelmien 1,4 prosentista päällysteiden 10,5 prosenttiin.

Kokonaisindeksin nousuun vaikutti erityisesti bitumin, maa- ja kiviaineksen sekä polttoaineiden kallistuminen. Kustannusten nousua hillitsi välillisten palkkakustannusten aleneminen edellisen vuoden toukokuusta.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Pituutta 11 metriä, kiukaassa 200 kiloa kiviä: Isän ja pojan saunalautta syntyi "hullusta ajatuksesta"

20 kesäkuu, 2019 - 16:45

Vuonna 2017 Jere ja Ismo Lehtisen rakentama saunalautta oli Suomen suurin. Nyt ykköspaikan haltijasta ei ole täyttä varmuutta, mutta mahtava ilmestys Raumattareksi nimetty lautta on edelleen: pituutta on 11 ja leveyttä 5,5 metriä. Kantavuus on 15 000 kiloa. Saunatilassa on tilaa noin seitsemän neliötä ja kiukaaseen mahtuu 200 kiloa kiviä. Samaan aikaan saunomaan mahtuu kymmenisen aikuista.

Lautan pohjassa on kuusi kappaletta 10-metrisiä ponttooneita. Kaksikerroksisen lautan runko on rakennettu teräksestä.

Jere Lehtinen ei vieläkään osaa sanoa, mistä isän ja pojan rakennusprojekti sai alkunsa.

– Kaikenlaisia hulluja ideoita sitä mieleen tulee. Jotain vastaavaa oli varmasti tullut netissä vastaan ja siitä saimme ajatuksen.

Nyt saunalauttaa vuokrataan Raumalla kolmatta kesää. Juhannuksen aikoja varattiin jo pari kuukautta sitten, mutta halukkaille on vielä vapaita vuoroja.

– Kysyntä on ollut odotettua, se noudattaa viime kesän kaavaa.

Yleensä saunalautta on liikkeellä muutaman tunnin. Viikolla kolmen tunnin risteily maksaa 360 euroa, viikonloppuna tuntihinta on muutaman kympin kalliimpi. Lisätunnista veloitetaan 110 euroa.

"Aika kovaa keliä kestää"

Lautan saa käyttöönsä vain Raumalla. Tapahtumiin se voidaan siirtää, mutta ei aivan lyhyellä varoitusajalla.

– Reissut tehdään Rauman saaristossa. Yleensä risteilyn pituus on kolmesta kuuteen tuntia. Ajetaan jonnekin ankkuriin, jolloin ihmiset pääsevät uimaan ja sitten jatketaan, Lehtinen kertoo.

Lautan vuokraajat ovat polttari- tai kaveriporukoita, mutta myös yritykset ovat olleet kiinnostuneita.

– Isommat yritykset tuovat saunalautalle ulkomaalaisia vieraita. Samalla voi kokoustaa ja saunoa.

Matkan aikana mukana on aina kaksihenkinen miehistö, joka vastaa saunan ja paljun lämmityksestä ja siitä, että lämpöä riittää. Asiakkaat saavat tuoda mukanaan omat juomat ja ruuat, mutta tarvittaessa ne saa myös pitopalvelusta.

Liikkeelle lähdetään kovemmallakin tuulella.

– Aika kovaa keliä tämä kestää. Joku raja täytyy kuitenkin olla, sillä kovassa kelissä ei ole enää kivaa saunoa. Olemme pitäneet häilyvänä rajana tuulen 15 metrin sekuntinopeutta, Lehtinen kertoo.

Kuva: Jere Lehtisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaisten kesälomabudjetti pieneni 1 200 euroon – kotimaan matkailua suunnitelmissa enemmän

20 kesäkuu, 2019 - 13:08

Suomalaisten kesälomabudjetti jatkoi laskuaan verrattuna aiempiin vuosiin, sillä viime vuonna budjetti kesälomalle oli noin 1 300 euroa ja vuonna 2017 puolestaan noin 1 400 euroa.

Tämän vuoden noin 1 200 euron budjetti on laskenut huippuvuosista melko kauas, sillä vuosina 2006 ja 2009 kotitalouksien kesälomabudjetti oli keskimäärin noin 1 600 euroa.

– Epävarmojen uutisten lisääntyessä ja talouskasvun hidastuessa kuluttajat ovat siirtyneet hieman varovaiselle kannalle, ja samalla kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt nousuun. Kotitaloudet näyttävät kiristävän kukkaronnyörejään myös kesälomia suunnitellessa, kertoo Nordean analyytikko Lotta Lähteenmäki.

Lähteenmäen mukaan viime kesän helteiset säät ovat mahdollisesti lisänneet kotitalouksien halukkuutta viettää lomiaan kotimaassa ja mökeillä, jolloin ulkomaanmatkojen suunnittelu on voinut jäädä vähemmälle.

Kyselytutkimuksen mukaan nuoremmat ikäluokat budjetoivat kesälomiinsa vanhempia ikäluokkia enemmän, ja myös lapsiperheet erottuvat suuremmalla budjetilla. Kyselyssä korostuivat lisäksi alueelliset erot, sillä pääkaupunkiseudulla lomabudjetti on keskimääräisesti suurempi muuhun Suomeen verrattuna.

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar TNS internetpaneelina 31.5.-10.6.2019 välisenä aikana. Vastaukset on painotettu haastateltavan ikä, sukupuoli ja asuinpaikka huomioiden. Kyselyyn vastasi 1070 18–79-vuotiasta suomalaista.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Pixhill

Hyvinvointi-startupin sovellus madaltaa kynnystä hakea tukea vaikeissa tilanteissa

20 kesäkuu, 2019 - 12:09

– Käytännössä työntekijä syöttää tietojaan mobiilisovellukseen ja saa sen kautta suosituksia. Hän voi sitä kautta hakea hyvinvointipalveluihin, jotka on valittu yhdessä työnantajan kanssa, kertoo toimitusjohtaja Johanna Varje.

AlvinOne on perustettu puolitoista vuotta sitten spin-offina työterveyshuollon digitalisointiin keskittyvästä Odumista, mutta varsinainen liiketoiminta siirtyi uuteen yhtiöön keväällä 2019. Johanna Varje kertoo, että AlvinOnen työkalua on kehitetty kolmen vuoden ajan.

– Myytävänä tuotteena se on ollut olemassa puolitoista vuotta. Kehitämme sitä edelleen sopimaan paremmin myös pienten yritysten tarpeisiin. Pienyrityksille on melko vähän tukea tarjolla hyvinvointiasioihin, Varje huomauttaa.

Varjen mukaan mobiilisovelluksen käyttö madaltaa kynnystä hakea tukea erilaisissa vaikeissa tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi mielenterveyteen tai addiktioihin liittyvät tilanteet.

– Sovelluksen avulla on joissain tilanteissa helpompi hakea apua kuin kysymällä esimieheltä. Tämän avulla voidaan ennaltaehkäistä sairastumisia ja poissaoloja, mitkä tuovat isoja kustannuksia.

Varje kertoo, että tutkimusten mukaan ennaltaehkäisy stressinhallintaan ja psykososiaalisen ympäristön kehittämiseen vähentää kuluja huomattavasti.

– Euron investointi näissä asioissa tuo takaisin jopa 13,62 euroa, Varje viittaa European Risk Observatoryn tekemään tutkimukseen.

Varje sanoo, että monissa yrityksissä työhyvinvointi on asia, johon panostetaan muutaman kerran vuodessa esimerkiksi tyhy-päivinä.

– Hyvinvointiin tulisi kuitenkin panostaa jatkuvasti. Automatisoimalla prosesseja pystytään se tekemään kustannustehokkaasti.

Apua aikaisessa vaiheessa

Mobiilisovellus voi olla apuna esimerkiksi työuupumukseen ja stressiin liittyvissä tilanteissa.

– Teemme yhteistyötä useiden sähköisiä palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Eniten tarvetta on stressinhallintaan ja jaksamiseen. Tavoitteena on, että henkilö saisi tarvitessaan käyttöön itselleen sopivan palvelun jo ensimmäisten hälytysmerkkien kohdalla.

Tarjolla on muun muassa stressin- ja ajanhallintaan, itsensä johtamiseen, masennuksen käsittelemiseen ja taukoliikuntaan tarkoitettuja palveluja.

AlvinOnella on meneillään ensimmäinen sijoituskierros joukkorahoitusalusta Invesdorilla. Tavoitteena on kerätä 200 000 euroa, joka käytetään tuotekehitykseen sekä myynti- ja markkinointitiimin rakentamiseen.

Tavoitteena on kasvattaa tiimi nykyisestä kolmesta henkilöstä seitsemään-kymmeneen parin vuoden sisällä.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kiinaan, Ruotsiin vai Venäjälle? Uusimmassa Yrittäjän podcastissa kansainvälistymisen ABC

20 kesäkuu, 2019 - 09:26

Supla-palvelussa julkaistavan Yrittäjän podcastin tuoreimmassa jaksossa toimittaja Pauli Reinikaisen vieraana on Business Finlandin kansainvälistymiseen erikoistunut asiantuntija Petri Haahti.

Haahti avaa kuulijalle muun muassa sitä, miten Kiinan markkinoille kannattaa lähteä, mitkä ovat Venäjän markkinoiden erityispiirteet ja miksi Ruotsi on edelleen avainasemassa suomalaisen yrityksen kansainvälistysmisstrategiassa.

Viime vuosina Kiinan merkitys on noussut, mutta kulttuurierot kannattaa ottaa tarkoin huomioon. Yksi Kiinan riskeistä ulkomaisille yrityksille on piratismi.

Haahti kertoo mielipiteensä myös siitä, kannattaako ulkomaille lähteä, jos Suomen kotimarkkinat tuntuvat riittävän.

Seuraava Yrittäjän podcastin jakso julkaistaan ensi viikon keskiviikkona.

Kuva: Kari Pekonen

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

5G-puhelinten valikoima kasvaa – Huawein uutuusmallin ennakkomyynti alkoi Elisalla

19 kesäkuu, 2019 - 13:10

Elisa on jo aiemmin kertonut aloittaneensa Huawein ja HTC:n 5G-reitittimien sekä OnePlusin ja ZTE:n 5G-puhelinten ennakkomyynnin. Nyt operaattorin 5G-puhelinten valikoimaa täydentää Mate 20 X 5G, jonka toimitukset alkavat arviolta heinäkuun loppuun mennessä.

Elisan 5G-verkko kattaa tällä hetkellä Tampereen, Jyväskylän, Turun ja Helsingin kaupunkikeskustojen alueet. Vuoden 2019 aikana se laajenee useisiin eri kaupunkeihin. 

Huawei Mate 20 X 5G -puhelinta hallitsee iso 7,2-tuumainen kosketusnäyttö. Laitteessa on Mate Pro -mallin tavoin kolme kameraa, joista yksi on varustettu 40 megapikselin kennolla. Toisessa kamerassa on 20 megapikselin superlaajakulmalinssi ja kolmannessa kahdeksan megapikselin teleobjektiivi. Laitteen etupuolelta löytyy 24 megapikselin selfie-kamera.

Google-päivitykset normaalisti

Tehokäyttäjän kannalta oleellinen ominaisuus on 4200 milliampeeritunnin akku ja tuki 40 watin pikalataukselle. Puhelin toimitetaan uusimmalla Android 9.0 Pie -käyttöjärjestelmäversiolla.

Yhdysvaltain hallinnon kauppapoliittinen yhteistoimintakielto ei vaikuta Huawein nykyisten puhelinten ominaisuuksiin. Huawei ja Google lupaavat puhelimelle kaikki Googlen päivitykset puhelimen koko laitteen elinkaaren ajan.

Huawei Mate 20 X 5G -älypuhelin on saatavilla smaragdinvihreänä. Uutuuspuhelimen suositushinta on 999 euroa. Puhelimen toimitukset alkavat Suomessa heinäkuun loppupuolella.

Kuva: Valmistaja

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

 

Uusi velvoite yrityksille: omistajien tiedot kaupparekisteriin 1.7. alkaen

19 kesäkuu, 2019 - 10:00

Esimerkiksi kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Yrityksillä on 1.7.2019 alkaen vuosi aikaa tehdä ilmoitus. Sen jälkeen ilmoitus tehdään aina, kun perustetaan uusi yritys tai edunsaajien tiedot muuttuvat.

Ilmoitus täytyy tehdä myös, kun yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.

Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.

Ilmoittamisvelvollisuus perustuu rahanpesulakiin ja EU-direktiiveihin, jotka edellyttävät muun muassa pankkeja tuntemaan asiakkaansa. Pankkien ja muiden finanssilaitosten tulee tälläkin hetkellä kerätä ja selvittää tietoja yritysten omistussuhteista.

Yritysten edunsaajatietojen rekisteröinti tulee helpottamaan pankkien työtä ja sujuvoittamaan asiointia esimerkiksi pankkilainaa haettaessa.

Edunsaajatietojen ilmoittaminen ja rekisteröinti koskee kaikkia EU-maita. Monessa maassa omistustietoja on edellytetty yrityksiltä jo entuudestaan. Suomessa uusi velvollisuus ilmoittaa edunsaajatiedot koskee noin 300 000 yritystä.

Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta: www.prh.fi/edunsaajat

toimitus(at)yrittajat.fi

Varo, näin huijarit iskevät yrityksiin kesälomakaudella

19 kesäkuu, 2019 - 09:00
Valelaskut

Yritykset joutuvat kesäisin suuremman huijauslaskutuksen kohteeksi, koska silloin aiheettomien laskujen oletetaan menevän läpi paremmin, kun yrittäjä ja laskuja normaalisti käsittelevät ihmiset lomailevat.

Osa huijauksista on aiheettomia laskuja, joissa velotetaan tuotetta tai palvelua, jota ei ole tilattu. Lisäksi kirje saattaa olla laskun näköinen tarjous.

Paras tapa ehkäistä huijauksia on kouluttaa työntekijöitä, niin vakituisia kuin sijaisia.

Hakemistohuijaukset

Ulkomailta tulee yrityksiin niin sähköpostitse kuin kirjeitse yhteydenottoja, joissa pyydetään päivittämään yrityksen tiedot eurooppalaiseen yrityshakemistoon. Pienellä präntillä alempana lukee, että palvelu onkin maksullinen.

Myös kotimaisia operoijia on liikkeellä. Yritys saa puhelun, jossa pyydetään päivittämään tiedot hakemistoon. Vasta puhelun lopussa hyvin nopeasti mainitaan, että kyseessä on maksullinen tietojen päivitys.

Vaikka yrityksen edustaja kieltää sitten palvelun ostamisen, saattaa seurauksena olla laskuja ja perintäkirjeitä.

Office 365 -huijaukset

Microsoftin nimissä ja logolla on liikkeellä sähköpostihuijauksia, joissa yritysten työntekijöitä pyydetään klikkaamaan epämääräistä linkkiä.

Huijausviesteissä kerrotaan, että käyttäjän sähköpostitili pitää vahvistaa avaamalla viestissä oleva linkki ja syöttämällä tilin salasana, jotta tilin käyttö ei estyisi.

Näin viestin lähettäjä yrittää urkkia tilin salasanan.

Jos petoksen tekijä pääsee sisään yrityksen sähköpostijärjestelmään, hyökkääjä voi seurata viestejä ja pian ohjailla rahaliikennettä omille tileilleen.

Kaikkien Office 365 -tuotteita käyttävien yritysten kannattaa rajoittaa sähköpostien edelleenlähetyssääntä ja ottaa käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen.

Toimitusjohtajahuijaukset

Niin sanotut toimitusjohtajahuijaukset kohdistuvat enimmäkseen suuriin yrityksiin, mutta niitä on tehty tai yritetty tehdä myös pk-yrityksiin.

Rikolliset perehtyvät huolellisesti yritykseen ja sen avainhenkilöihin netin kautta.

Huijarit lähettävät pomon nimissä sähköpostia ja yrittävät saada henkilöstön hoitamaan tilisiirtoja omille tileilleen. Jos toimitus- tai talousjohtajan käyttämä osoite on esimerkiksi matti@yritys.fi'); // --> //--> , rikolliset ovat saattaneet lähettää huijausviestejä osoitteesta matti@yr1tys.fi'); // --> //-->  .

Katso täältä ohjeet harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskujen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

toimitus(at)yrittajat.fi

Perhevapaauudistus lisäisi työnantajien kustannuksia

19 kesäkuu, 2019 - 08:00

– Järjestelmän kustannusten jaosta hallitusohjelma ei kerro mitään. Jos vapaiden kokonaiskesto ja äitiys- ja isyysvapaan pituus kasvavat, se tällä tietoa lisää työtulovakuutuksen kustannuksia. Niiden rahoittajina ovat työnantajat ja vakuutetut, kommentoi Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Hellsténin mukaan uudistuksella ei ole ainakaan positiivisia työllisyysvaikutuksia.

– Päivärahapäivien kokonaiskeston pidentäminen ja kotihoidontukijärjestelmän säilyttäminen nykyisellään eivät ainakaan lyhennä perhevapaajaksoja.

Hallitusohjelmaan kirjattu uudistus tarkoittaisi toteutuessaan, että äidille ja isälle tulisi molemmille viiden kuukauden kiintiö vapaaseen. Lisäksi vanhemmat voisivat jakaa kuusi kuukautta haluamallaan tavalla keskenään.

Muutos pidentäisi perhevapaita, sillä nykyisin äidille on korvamerkitty noin 4,2 kuukauden vapaa ja isälle 2,2 kuukauden isyysvapaa. Lisäksi käytössä on noin kuuden kuukauden vanhempainvapaa, jonka käytöstä vanhemmat voivat sopia.

Vanhemmat voisivat siten jatkossa hoitaa lasta pidempään ansiosidonnaisella korvauksella nykytilanteeseen verrattuna.

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi Ylen uutisessa, että perhevapaiden uudistaminen hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti vaikuttaa todennäköisesti negatiivisesti työllisyyteen.

– Voi sanoa aika varmasti, että työllisyys ei tällä uudistuksella ainakaan kasva. Pikemminkin voi olla, että sillä on negatiivisia työllisyysvaikutuksia, Kärkkäinen kommentoi.

 

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Yrittäjät haluavat lisää paikallista sopimista: Timon yrityksessä lähdetään kotiin, jos töitä ei ole – "Siellä on sovittava, missä työ tehdään"

18 kesäkuu, 2019 - 13:44

Tuoreen yrittäjägallupin tulosten perusteella 84 prosenttia yrittäjistä on sitä mieltä, että työpaikoilla pitäisi saada sopia asioista mieluummin yhdessä kuin työehtosopimuksen mukaan. Eri mieltä oli vain kahdeksan prosenttia vastaajista.

– Yrittäjien viesti on selkeä: paikallista sopimista pitää lisätä sekä työehtospimus- että lakimuutoksin. Se on tärkeää työpaikkojen ja yritysten kilpailukyvyn takia, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Gallupiin vastanneista 58 prosenttia oli sitä mieltä, että työehtosopimus ei anna tarpeeksi mahdollisuuksia sopia paikallisesti. Tyytyväisiä paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin oli 26 prosenttia vastaajista.

– Näen asian juurikin näin. Missä sitä paremmin voi sopia kun siellä, missä työtä tehdään. Oma näkemykseni on vahvasti se, että työehtosopimukselle pitää antaa hyvin väljät raamit. Parasta olisi jos tes alkaisi sanoilla ”jos ei paikallisesti toisin sovita”, Vesinummela Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Timo Nummela sanoo.

Työaikapankista hyviä kokemuksia

Nummelan mukaan keskitetysti on hyvä sopia keskimääräisestä työajasta ja peruspalkasta, mutta muuten raamit voisivat olla selvästi nykyistä väljemmät.

– Näkemykseni on, että tänä päivänä työajoista pitäisi voida keskustella vapaasti kun muutenkin olemme menossa 24/7-yhteiskuntaan.

Nummelan oma yritys kuuluu Urakoitsijaliittoon.

– Meillä ei ole ollut koskaan ongelmia työaikojen sopimisesta. Rakennusala on kuitenkin edelleen varsin jäykkäniskainen. Ajatellaan, että töissä pitää olla seitsemästä neljään. Meillä työajat menevät projektiluontoisesti.

Vesinummelassa on sovellettu menestyksekkäästi työaikapankkia.

– Rakennustyömaalle on toki mentävä yleensä yhtä jalkaa, mutta huoltopuolella tehdään pidempää päivää silloin kun on tarve ja ollaan vapaalla silloin, kun on hiljaisempaa. Se on toiminut tosi hyvin. Moni lähtee mielellään kotiin, jos ei ole hommaa. Näin asiakasta ei myöskään tarvitse laskuttaa prosenttitunneista, jos töitä on vielä tekemättä ja kello on puoli neljä. Moni asiakas myös toivoo, että töitä voisi tehdä myös iltaisin, kun ihmiset ovat kotona, Nummela kertoo.

Jatkossa Nummela toivoo, että myös järjestäytymättömiä yrityksiä kuunneltaisiin työehtosopimuksista päätettäessä.

– Jos pöydässä istuu kaksi osapuolta, ne eivät voi sopia kolmannen puolesta.

Työajat suurin ongelma

Paikallista sopimista toivotaan usein etenkin työajoista päättämiseen. Työehtosopimusta noudattavista vastaajista puolet on sitä mieltä, että työehtosopimus ei anna riittäviä mahdollisuuksia työaikajoustoihin. Tästä joukosta 35 prosenttia oli tyytyväinen työehtosopimuksen mahdollistamiin työaikajoustoihin. Vastaajista 15 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

– Työpaikkasopimisen tarpeet kohdistuvat usein nimenomaan työaikoihin. Kyse on siitä, että yhdessä haetaan yritykselle ja työntekijöille sopivat ratkaisut. Näin tuottavuus ja työhyvinvointi paranevat, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula selvittää. 

Työehtosopimuksia noudattavilta vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat oman alansa työehtosopimukseen. Erittäin tyytyväisiä oli kaksi prosenttia ja tyytyväisiäkin vain 26 prosenttia eli alle kolmannes. Tyytymättömiä työehtosopimukseen oli 17 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä viisi prosenttia vastaajista. Valtaosa eli 42 prosenttia suhtautui oman alan työehtosopimukseen neutraalisti ja yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa. 

"Yhden koon kenkä ei sovi kaikille"

Liitot alkavat kesän jälkeen neuvotella uusista työehtosopimuksista. Mikael Pentikäisen mukaan on tärkeää selvittää koko yrittäjäkentän mielipiteitä työehtosopimuksista.

– Sopimukset koskevat laajalti yleissitovuuden vuoksi myös järjestäytymättömiä yrityksiä. Niiltä ei kuitenkaan yleensä kysytä, mitä nämä ajattelevat sopimuksista. Lisäksi järjestäytyneistäkin yrityksistä vain pieni osa on tosiasiassa pöydissä, joissa tessien sisällöistä linjataan.

Yrittäjägallupin tuloksista voi Pentikäisen mukaan vetää sen johtopäätöksen, ettei nykyinen järjestelmä toimi.

– Vähän yrityskohtaista liikkumatilaa antava työehtosopimus istuu huonosti maailmaan, jossa jokaisella yrityksellä on ainutlaatuinen kilpailutilanne. Sen vuoksi nykyinen järjestelmä pitää uudistaa perin pohjin. Pitää luoda järjestelmä, jossa on lakisääteinen toisin sopimisen oikeus, joka tarkoittaa, että yrityksissä voidaan tarvittaessa sopia toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu, hän jatkaa.

Näin kysyttiin

Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1078 yrittäjää, Suomen Yrittäjien jäsenien lisäksi Gallup Forum -yrittäjäpanelisteja sekä LeadDesk-yritystietokannasta poimittuja yrittäjiä.   

Yhdistetty, eri lähteistä kerätty aineisto vastaa henkilöluokan ja toimialan perusteella varsin hyvin perusjoukkoaan ja näin tulokset voi yleistää edustamaan suomalaisia pk-yrityksiä.

Tiedot kerättiin toukokuun 2019 ensimmäisellä ja toisella viikolla. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä.

Kuva: Getty Images / Vesinummela Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

TURMA Design ja muut uudet yritykset − katso lista

18 kesäkuu, 2019 - 12:16

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. 

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 200 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

toimitus(at)yrittajat.fi

KOTIPAIKKA YRITYS Asikkala Tmi Leila Varkila-Saukkola Espoo Rz Finland Oy Espoo Hardtop oy Espoo TMI AM STERNUM Espoo Maylett Solutions. Espoo Rona Palvelut Tmi Espoo LVB Cleaning Espoo Viherpalvelu Ferm Espoo Psykologipalvelu Kopakkala Espoo AstoWhale Espoo Rusa Records Hamina Kivelä Juha Lauri Antero Hamina Kivelä Tuomas Antti-Pekka Hamina Tmi JoTilli Hanko Länsilaituri Oy Heinävesi Tmi Niko Venäläinen Helsinki Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingin yhdistys ry Helsinki Greidi Helsinki Delicananda Helsinki Kauneushoitola LaRosa Oy Helsinki MEGANO Oy Helsinki Integrity Holding Oy Helsinki ABONNYMA ENTERPRISE Helsinki Iris.ai Oy Helsinki M2P Rakennus Oy Helsinki Nili Investments Oy Helsinki Hero Services Oy Helsinki KOY Kirkkonummen Kiilatie 6 Helsinki Linwell Deli Oy Helsinki Auramo - Stenvall Oy Helsinki Hankkinen Oy Helsinki WalPro Oy Helsinki Slocum Holding Oy Helsinki Heresy Gaming Oy Helsinki Ukkonen Maritime Ltd Helsinki Polina Khanteeva Helsinki Tmi MJImmonen Helsinki Kiril Juha Kainulainen Helsinki DANKU TRANSPORT Helsinki Success Sense Helsinki TURMA Design Helsinki Tmi Ilmari Lautiainen Helsinki Finncafe Helsinki Milla Lintilä Helsinki Mirok Helsinki Salataikina Productions Helsinki Irina Makeup Helsinki Sugarista Helsinki zainudeen Helsinki Hitstash Music Hollola Miikkulainen Petri Antero Hollola Holopainen Racing Hyvinkää Sihvo Kiinteistöt Oy Hämeenlinna TJH Saneeraus Oy Ii JK Transport Oy Ii Arkkitehtitoimisto A8 Iisalmi Kiinteistö Oy Iisalmen Satamakatu Ikaalinen Tapahtumahautomo Johannytoki Isojoki KFAS Tmi Joensuu Salon Peili Joensuu Jennin Kakkutaivas Joensuu WorkUp osk. Joensuu Rakennuspalvelu Kokkonen Jyväskylä Tmi Sharon Hurt Jyväskylä Asumisoikeus Oy Jyväskylän Urheilutie 40 Jyväskylä Elina Juuma Jyväskylä Laura Pälvimäki Jyväskylä Toiminimi Jonna Korpela Jyväskylä Tanssi-liiketerapeutti Laura Koistinen Jyväskylä Toiminimi Urheiluhieroja Viola Ryssy Jämijärvi Jämijärven Lämpö Oy Järvenpää FABULOUSWORLD COMPANY Kajaani Toiminimi Erkki Moilanen Kalajoki JJN - Kalajoki Kangasala Kehonhuoltopiste Rennoxi Kangasala Turo Oinonen Kangasala cafe Adele Kauhava Tmi Ville Silvonen Kempele Kiinteistö Oy Kempeleen Linnunrata 6 Kerava FENGER Kirkkonummi AskProduction Oy Kirkkonummi Kiinteistö Oy Kiilatie 10 Kokkola Tilausliikenne Honkimaa Oy Kokkola Double Invest Oy Kokkola Busan Consulting Kolari Ylläsvasa Oy Kontiolahti Toimintaterapia Sanna Rautiainen Kotipaikka Yrityksen nimi Kotka Black Door Garage Kotka DREAM 10 CLUB OY Kotka Jalo Ravintolat Oy Kotka Suuhygienisti Katri Turoma Kouvola Lisäpalvelu Support Oy Kouvola Mielakan rinnekeskus Oy Kouvola Happy Gift Kruunupyy Eliah Design Kuopio Viäntöfysio Kuopio JK MediSec Kurikka Kulmalaulaja Oy Kurikka Klassinen hieronta Tmi Aija Raiski Kuusamo Tummo Oy Lahti ADEPEL Lahti Puppystyle Import Oy Lahti Honeymood avoin yhtiö Lahti Kiinteistö Oy Nastolan Manna Lahti Hönkä Oy Lahti Yrityspalvelu Juha Sundberg Oy Lahti RAJU CREW Lahti Diazin kone ja rakennus Laihia Zujuva Management Oy Laitila Taksipalvelut Gröhn Oy Lapinjärvi Algis-Sisu Lappeenranta Ankur Oy Lieksa Tmi Sudarat Lehikoinen Lohja BREKUCORNER Aamiais ja kokouspalvelut Lohja M5 Solutions Loimaa LoimiTili Maarianhamina SNBLL Software Ab Maarianhamina Klerfonte Miehikkälä Harjuworks Ky Mikkeli tmi Jani Herttuainen Mäntsälä Redbeard Solutions Mäntyharju Irene Stories Nokia Asunto Oy Nokian Annilankatu 1 Nousiainen Vuokraus Airikki Tmi Nurmijärvi Monday Invest Oy Nurmijärvi 1679 Ninni Niemi Oy Nurmijärvi Jakke's Brewery Oy Nurmijärvi Psykoterapiapalvelut Kirsi Rantala Nurmijärvi Toihan on Orimattila Henkilöstöratkaisut Rami Räty Oy Orimattila ProSami Orivesi Tmi Pekan Maa- ja Metsäpalvelu Oulu Curatum Oy Oulu Marima consulting Oulu Vehkaoja Invest Oy Oulu Puutarhapalvelut MinnaK Oulu SUP-Kahvila Leija Parainen Tmi Minna Lindberg / WANHA WALLIS Parainen F:ma Annelie Fjäder Parainen Turi Invest Oy Pedersören kunta Leary-Books Pietarsaari F:ma Smiida Plaaner Pirkkala GE-service OY Pirkkala Sentirent Pori 1680 Timo Tsurkka Oy Pori Lännen Laatoitus Oy Pori Terapia-ja työnohjauspalvelut Lea Rantamaa Posio T:mi Kouvan Kaivuu Pälkäne Metsätyö Aho Raisio Arcolor Rantasalmi Saimaa Treehouse Oy Riihimäki Myymedia Riihimäki Gentlewood Woodworks Rovaniemi Kiinteistö Oy Fannin Etelärinne Rovaniemi Katja Heiskanen Ruokolahti Lasse Kärkkäinen Salo T:mi Lukkaroisen KonehuoIto Saltvik Rosa S Savonlinna Suuhygienisti Jenni Luukkanen Savonlinna LT Management Oy Seinäjoki Panu Healthcare oy Sipoo Kiinteistö Oy Sipoon Jokikoti Suomussalmi Tmi Bacon Garage Motorsport Suonenjoki Metsäpellon Mansikat Oy Tampere BrainStormCorner Tampere finmafia Oy Tampere As Oy Tampereen Härmälän Hermanni Tampere North Arrow Films Oy Tampere ElleBella Oy Tampere Taksi A. Selander Turku Kovolli Oy Turku Cheng Kang Oy Turku EJ sales Turku Kallio Asunnot Oy Turku Tmi Satu Virtanen Turku France at Home Turku Nettipalju Tuusula Day Tripper Finland Tuusula Coolmakers Oy Vaasa Integration och kommunikationsbyrå Mahdi Valkeakoski Pirkanmaan koti- ja pihasaneeraus Vantaa Food brothers Oy Vantaa Solar Bear Oy Vantaa Caidon Investment Oy Vantaa All Day Beauty Oy Vantaa Parturi-kampaamo Luuccu Oy Vantaa Kiinteistö Oy Vantaan Harrikuja 8 Vantaa B.O Technologies Vantaa tmi Tony Koivisto Varkaus LA-Electric Varkaus Herä Oy Vehmaa Tmi Paavo Ääritalo Vihti T:mi Hanna Lepistö Vimpeli Nahkberg Capital Oy Virolahti Takkinen Suvi Johanna Virrat Kiinteistö Oy Virtain Euro Vöyri Fysioterapitjänst Anki Ab Ylivieska Kiinteistö Oy Ylivieskan Murunen Ylöjärvi Tmi Sanna Holmi    

Irtisanomisen keventäminen astuu voimaan: Näin se vaikuttaa käytännössä

18 kesäkuu, 2019 - 11:01

Lakimuutoksella pyritään madaltamaan pienten yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

– Nyt laki muuttuu niin, että työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä otetaan nimenomaisesti huomioon irtisanomistilanteissa, Suomen Yrittäjien työlainsäädäntöön erikoistunut asiantuntija Atte Rytkönen kertoo.

Toisin sanoen laki korostaa jatkossa nykyistä enemmän pienen työnantajan asemaa.

– Olosuhteet ovat monessa mielessä erilaiset pienillä työpaikoilla. Yhdelläkin työntekijällä on iso vaikutus työyhteisön toimivuuteen, jos kyse on pienestä yrityksestä. Pieni työyhteisö on selvästi herkempi häiriötilanteille. Lisäksi pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet ottaa vastaan taloudellisia menetyksiä.

Jatkossa irtisanomistilanteiden oikeuskäsittelyissä on merkityksellistä etenkin se, jos työpaikalla on vähän työntekijöitä. 

– On syytä muistaa, että henkilökohtaisella suhteilla on isompi merkitys, kun henkilöstön määrä on pieni. Silloin keskinäinen luottamus ja lojaliteetti korostuvat.

Irtisanomisen perusteet eivät muutu

Rytkönen ei uskalla ennustaa vielä tässä vaiheessa, millaisia vaikutuksia irtisanomislain muutoksilla on jatkossa.

– Olemme arvioineet, että työllistämisen kynnys tulee laskemaan. Nyt pitää vaan toivoa, että yrittäjät uskaltautuvat palkkaamaan enemmän ihmisiä töihin.

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset näkyvät tuomioistuinten päätöksissä.

– Kun puhutaan lainsäädäntömuutoksista, lakimuutosten vaikutus näkyy aina oikeuskäytännön kautta. Jatkossa kun tuomiosistuimet arvioivat irtisanomisperusteen painavuutta, niiden on otettava huomioon yrityksen koko ja etenkin pieni työntekijämäärä. Sitä kautta näemme vaikutuksia. Tämä on selvä muutos nykyiseen oikeuskäytäntöön.

Irtisanomisen perusedellytykset pysyvät jatkossakin ennallaan. Työntekijän irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä.

– Jatkossakin irtisanomiselle on oltava asiallinen ja painava syy. Jos työntekijä toimii vastoin ohjeita tai käyttäytyy epäasiallisesti, työnantajalla on edelleen velvollisuus varoittaa häntä ensin ja annettava mahdollisuus korjata käytös, Rytkönen huomauttaa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjä ei uskaltanut työllistää poikaansa suoraan perheen yritykseen – Epäkohtaan tulee lakimuutos heinäkuun alussa

18 kesäkuu, 2019 - 09:06

Yrittäjän perheenjäsenen asema työttömyysturvaa hakiessa ei ole ollut erityisen kadehdittava. Yrittäjän ei-omistavat perheenjäsenet katsotaan, siltä osin kuin he työskentelevät perheyrityksessä, kaikessa muussa lainsäädännössä työntekijöiksi mutta työttömyysturvalaissa yrittäjiksi. 

Tämä on aiheuttanut yllätyksiä esimerkiksi silloin, kun yrittäjän puoliso on hakenut työttömyyskorvauksia jäätyään palkkatyöstä työttömäksi tai kun perheen lapsi on hakenut tukia Kelasta.

Vuonna 2017 Iltalehti kertoi savonlinnalaisen yrittäjän, Mari Ovaskan, perheen tilanteesta, jossa yrittäjän lapselta evättiin työttömyysturva, kun hän vuoden vaihteessa armeijan jälkeen ilmoittautui työttömäksi. Perheellä on kalastusalan yritys ja kesäravintola, mutta talviaikaan aktiivinen toiminta on tauolla.

Armeijan jälkeen poika ei asunut enää vanhempiensa luona, joten Kela teki väärän päätöksen ja oikaisi sen myöhemmin. Työttömyyskorvauksia poika joutui kuitenkin odottamaan neljä kuukautta ilman tuloja.

– Yrittäjän lapsi on samassa asemassa kuin puoliso, eli hänet katsotaan yrittäjäksi, jos asuu vielä kotona. Nyt olemme nuoremman 17-vuotiaan poikamme kohdalla toimineet toisin, koska ajattelimme, että meitä ei ammuttaisi samalta oksalta kahta kertaa. Emme halua hänellekään yrittäjästatusta. Osa-aikainenkin työ voi vaikuttaa etuuksiin, sillä perheenjäsenet katsotaan yrittäjäksi mielellään, Ovaska kertoo.

Ovaskan nuorempi poika ei asu enää vanhempiensa kotona, mutta ei tällä hetkellä ole myöskään opiskelemassa. Hän on palkattu perheen yritykseen henkilöstövuokrausfirman kautta.

– Pohdimme oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta yrityksessämme nuoremman pojan kohdalla, mutta työvoimaviranomainen teilasi ajatuksen. Heidän silmissään poika on yrittäjä, eikä siinä voi olla mitään välivaiheita, Ovaska sanoo.

Näin asema muuttuu

Heinäkuun ensimmäisestä päivästä astuu voimaan laki, jolla halutaan parantaa ja selkeyttää nykyisin yrittäjäksi katsottavien perheenjäsenten tilannetta työttömyysturvajärjestelmässä.

Muutos koskee yrityksessä työskentelevää yrittäjän perheenjäsentä, jolla itsellään ei ole yrityksessä omistusta tai määräysvaltaa ja jonka työskentelyä ei vakuuteta YEL-vakuutuksessa.  Perheenjäseneksi katsotaan puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa.

– Henkilön katsominen yrittäjäksi edellyttää jatkossa aina henkilökohtaista omistusosuutta, osuutta äänimäärästä tai muutoin henkilökohtaista määräysvaltaa. Henkilö, jolla ei ole yrityksessä omistusta eikä määräysvaltaa, on työttömyysturvajärjestelmässä jatkossa palkansaaja, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Jatkossa työsuhteen päättyessä tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, ei-omistavalla henkilöllä on oikeus työttömyysetuuteen omavastuuajan jälkeen.

– Jos muutoksen vaikutuspiirissä oleva henkilö haluaa kerryttää oikeutta ansioperusteiseen työttömyyspäivärahaan, hänen tulee liittyä palkansaajia vakuuttavaan työttömyyskassaan tai mahdollinen yrittäjäkassan jäsenyys on siirrettävä palkansaajan työttömyyskassaan. Työttömyysvakuutusmaksu määräytyy jatkossa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun mukaan, kun nykyisin palkasta peritään pienempi, niin kutsuttu osaomistajamaksu, Hellstén kertoo.

Pidempi työssäoloehto yrittäjän perheenjäsenelle

Heinäkuussa tapahtuvan muutoksen jälkeen perheyrityksessä ei-omistava perheenjäsen täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon 52 kalenteriviikon työskentelyllä. Työtä täytyy olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tavallisesti palkansaajan työssäoloehto on 26 viikkoa. Mikäli palkansaajan työttömyyskassassa itsensä vakuuttanut henkilö täyttäisi molemmat työssäoloehdot jäädessään työttömäksi, hän voisi valita, kumman työskentelyn mukaan ansiopäiväraha maksetaan.

– Jos henkilö ei täytä työssäoloehtoa, hän voi kuitenkin saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea, Hellstén sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Jymy-jäätelö pääsi jättijakeluun Saksassa – Uudelle markkinalle meneminen vaati kaksi vuotta työtä

17 kesäkuu, 2019 - 13:36

Luomujäätelömerkki Jymy ja sitä valmistava Suomisen Maito on päässyt merkittävään jakeluun Saksan ja Itävallan markkinoilla. Saksan luomuruokatukku Dennree kertoi alkuvuodesta ottavansa Jymyn valikoimiinsa ja tytäryhtiö Denn’s Biomarkt -ketjun 330 marketiin.

– Dennreellä on 1 200 tukkuasiakkuutta, 300 Denn's-luomukauppaa Saksassa ja 30 Itävallassa. Nyt pääsemme lisäksi mukaan heidän kampanjaansa, jossa jokaiseen saksalaiseen kotitalouteen jaetaan kampanjavihkonen tarjouksista. Lisäksi pääsemme Aleco-ketjun 20 kauppaan Bremenissä sekä Berliinissä Veganz-ketjun myymälöihin, mikä on iso vegaanivaikuttaja markkinassa. Hampurissa olemme Tjadens-ketjun kahdeksassa liikkeessä, Suomisen Maidon toimitusjohtaja Horst Neumann kertoo.

Vaikka Suomisen Maito on ollut tietoinen Dennreen kiinnostuksesta Jymy-jäätelöitä kohtaan, tieto hyväksymisestä oli kuitenkin pieni yllätys. Jymy-jäätelö tulee olemaan saatavilla ja näkyvillä paremmin kuin mikään muu brändätty suomalainen elintarvike Saksassa tähän asti.

Saksan valloituksesta ei kuitenkaan vielä voi Neumannin mukaan puhua. Luomumarkkina on 11 miljardin euron kokoluokkaa, josta Suomisen Maito pääsee vasta raapaisemaan pintaa.

– Se on kuitenkin erinomainen sillanpää-asema, jossa pysymiseen ja kasvamiseen investoimme ja satsaamme rahaa, Neumann sanoo.

Rahaa, uskoa ja tahtoa on vaatinut sekin, että Suomisen Maito on päässyt tähän vaiheeseen. Neumannin mukaan työtä on tehty kaksi vuotta. Se on tarkoittanut markkinan tutkimista, luomuruokamessuja, näytelähetyksiä sekä brändin hiomista.

–Viemme suomalaista jäätelöä myös Japaniin, mutta markkinat ovat Saksan kanssa hyvin erilaisia. Japanin kokemus on kuitenkin opettanut kärsivällisyyttä. Sinnekin meneminen kesti kaksi vuotta, ja Japanin tulli on todella tiukka. Olemme ainoa suomalainen jäätelötuote, joka on mennyt Japanin tullista läpi, Neumann kertoo.

Saksan luomumarkkina on kehittynyt

Saksassa luomuruoan markkinat ja valikoimat ovat kehityksessä Suomea edellä, joten tuotteiden arvopohjassa alkuperä, laatu ja raaka-aineet ovat tärkeitä. Luomutuotteissakin laatu voi vaihdella, mutta Neumannin mukaan Saksassa laatueroja pystytään asiantuntevasti vertailemaan ja arvioimaan.

– Saksa on iso ja kehittynyt markkina. Luomu ja laatu ovat usein oletusarvo, joten tuotteen, brändin ja tarinan täytyy olla kunnossa ja valmiita vientiin. Suomalainen ruoka nähdään turvallisena ja laadukkaana, joskin toisinaan hinnakkaana. Saksassa halpuutuksen polku on kuitenkin käyty loppuun ja laadusta ollaan valmiita maksamaan ekstraa.

Suomisen Maito vie Saksaan viisi makuvaihtoehtoa, jotka ovat Mänty ja Villimustikka, sekä vegaanisina härkäpapupohjainen Pistaasi ja kaurapohjaiset Kaksi Marjaa sekä Minttu-Suklaa.

Suomi-ruoka kiinnostaa nyt Saksassa

Vuoden alussa suomalainen ruoka oli hyvin esillä Saksassa, kun Business Finlandin Food From Finland -vientiohjelman mukana 80 suomalaista elintarvikealan yritystä osallistui Berliinissä Grüne Woche -elintarvikemessuille. Nyt kymmenkunta yritystä on päässyt jakelukanavaan Saksassa ja useat kymmenet yritykset neuvottelevat sellaisten kanssa.

– Mukana on viljatuotteita, alkoholijuomia, marja- ja luonnontuotteita sekä liha- ja maitojalosteita valmistavia yrityksiä. Media- ja messunäkyvyys on herättänyt aivan uudenlaista kiinnostusta suomalaisia yrityksiä kohtaan, Food from Finlandin Saksan markkina-alueesta vastaava Lili Lehtovuori Business Finlandista kertoi huhtikuussa messujen annista.

Suomen messuosastolla vieraili 400 000 kävijää ja Saksan mediassa julkaistiin yli 3 000 juttua Suomesta. Ruoan lisäksi, messunäkyvyys lisäsi myös mielenkiintoa Suomeen matkailumaana.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Sivut