Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 1 tunti 2 min sitten

Viisi tärppiä virustorjuntaohjelman valintaan – Yksi tärkeä ominaisuus erottaa kilpailijat toisistaan

17 kesäkuu, 2019 - 13:10

Yrityksen tietoturvasta ei kannata tinkiä. Tietoturva-alan konsulttina toimiva Hannu Huttunen muistuttaa, että kuluttajakäyttöön tarkoitetut virustorjuntaohjelmistot eivät sovellu yrityskäyttöön, etenkään jos yrityksellä on useampi kuin yksi tietokone ja älypuhelin.

Huttunen opastaa valitsemaan ohjelmiston, joka pitää sisällään myös mobiililaitteiden suojauksen. Nykyisin yhä enemmän dataa liikkuu älypuhelinten ja tietokoneiden välillä. Kaikki virustorjuntaohjelmat eivät tarjoa mobiililaitteiden suojausta.

Listasimme viisi ominaisuuksiltaan monipuolista virustojuntaohjelmistoa. Hannu Huttunen kertoo, mikä hänen mielestään on oleellista ohjelmiston valinnassa. 

Mihin asioihin yrittäjän tulisi kiinnittää huomiota valitessaan virustorjuntaohjelmistoa?

– Etenkin päivitysten saatavuuteen, saatavilla olevaan käyttäjätukeen, ohjelmiston luotettavuuteen ja siihen, voidaanko ohjelmistolla keskitetysti hallita ja valvoa kaikkien päätelaitteiden, palvelimien ja mobiililaitteiden suojausta. Tärkeää on myös tietää, kuinka laajat suojausominaisuuden ohjelmisto tarjoaa. Usein ohjelmistot ovat englanninkielisiä, joten jos oma kielitaito eri riitä, niin suomenkielinen käyttöliittymä ja tukipalvelut ovat tärkeitä.

Mitä ohjelmiston ominaisuuslistalta pitäisi vähintään löytyä?

– Päätelaitteiden ja mobiililaitteiden suojaus sekä säännölliset päivitykset ainakin. Helppokäyttöisyys on tärkeä, koska silloin ohjelmistoa tulee käytettyä. Ohjelmistoa valitessa työkäyttöön ei kannata säästää valitsemalla ilmaisversiota edes tunnetusta ohjelmistosta, vaan kannattaa hankkia maksullinen versio.

Onko tärkeää, että ohjelmistossa olisi tuki myös mobiililaitteiden suojaukselle?

– Tänä päivänä mobiililaiteet vastaavat ominaisuuksiltaan tietokoneita ja niillä käsitellään yrityksen hallussa olevia tietoja samalla tavoin. Tästä syystä mobiililaitteiden suojaukseen tulee myös kiinnittää huomiota, eli ehdottomasti kannattaa hankkia ohjelmisto, jossa on tuki myös mobiililaitteille.

Miten yrityksille tarkoitetut antivirusohjelmistot eroavat kuluttajaversioista?

Yleensä yritysversioissa on enemmän ominaisuuksia kuin kuluttajaversiossa, kuten useampien päätelaitteiden suojaus, tiedostojen kryptaus, verkkoliikenteen salaus (VPN) ja mobiililaitteiden suojaus. Kuluttajakäyttöön tarkoitettu antivirusohjelmisto saattaa joissakin tapauksissa riittää yrittäjälle, jos yritystä pyöritetään yhdellä tietokoneella.

Yrityksille tarkoitettu antivirusohjelmisto tarjoaa usein korkeamman luokituksen palomuurin useille laitteille ja servereille ja mahdollisesti myös älypuhelinten suojauksen. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yritysohjelmisto on välttämätön, jos yrityksellä on työntekijöitä tai jos yrittäjän käytössä on useita tietokoneita.

Viisi tärppiä virustorjuntaohjelmiston valintaan

Avast Business Antivirus Pro

Hinta: 41,99 euroa / vuosi / 1 laite

Alustat: Windows

Lisenssien määrä: 1-100

Lisenssijakson pituus: 1 vuosi

Maksuton kokeilujakso: 30 päivää

Ominaisuudet: Antivirustoiminnallisuudet, palomuuri, sähköpostisuojaus, sovellusten suojaaminen ja roskapostisuodatin. Suojaa Microsoftin Sharepoint- ja Exchange-ohjelmat. Avastin Behavior Shield toimii havaitsemalla ja estämällä epäilyttävät tiedostot niiden samankaltaisuuden perusteella muihin tunnettuihin uhkiin, vaikka tiedostoja ei vielä ole lisätty virustunnistustietokantaan.

Symantec Endpoint Protection 14

Hinta: 34,70 euroa / vuosi / 1 laite

Alustat: Windows, Windows Server, macOS, Linux

Lisenssien määrä: 1-350

Lisenssijakson pituus: 1-3 vuotta

Maksuton kokeilujakso: 60 päivää

Ominaisuudet: Symantec on usein tunnustettu kyvystään suojata yritys tuoreita, äskettäin havaittuja uhkia vastaan. Ohjelmisto valvoo kaikkia tietokoneen prosesseja reaaliaikaisesti ja tunnistaa epäilyttävän käyttäytymisen. Ominaisuuksiin lukeutuvat lisäksi muun muassa virussuojaus, palomuuri ja Power Eraser -toiminnallisuus, joka korjaa tarvittaessa järjestelmän sinne pesiytyneistä sitkeistä vierailijoista. Symantecin ohjelmisto mahdollistaa niin sanottujen whitelistien ja blacklistien käytön sovelluksissa sekä muun muassa ulkopuoliseen datan kontrolloinnin. Miinuksena on se, että Symantecin ohjelmisto ei tarjoa mobiililaitteiden suojausta.

Bitdefender GravityZone Business Security

Hinta: 81,39 euroa / vuosi / 3 laitetta

Alustat: Windows, macOS, Linux

Lisenssien määrä: 3-50

Lisenssijakson pituus: 1-3 vuotta

Maksuton kokeilujakso: 30 päivää

Ominaisuudet: Bitdefenderin tuotteet ovat menestyneet hyvin erilaisissa virustorjuntaohjelmistojen vertailuissa etenkin koskien haittaohjelmien estämistä ja yleistä virustorjunnan suorituskykyä. Käyttäjän kannalta ohjelmisto on helppokäyttöinen, sillä monet ominaisuudet kuten palomuuri, URL-filtteröinti ja haittaohjelmasuojaus on automatisoitu. Käyttäjä voi kuitenkin manuaalisesti säätää ohjelmistoa omiin tarpeisiin soveltuvaksi. Bitdefender mahdollistaa esimerkiksi käyttäjien pääsyn estämisen tietoturva-asetuksiin. Käyttäjien monitorointi ja kontrollointi onnistuu kätevästi ohjauskonsolista. Bitdefender ei tarjoa mobiililaitteiden suojausta.

Avira Antivirus for Endpoint

Hinta: 109 euroa / vuosi / 3 laitetta

Alustat: Windows

Lisenssien määrä: 3-10 000

Lisenssijakson pituus: 1-3 vuotta

Maksuton kokeilujakso: 30 päivää

Ominaisuudet: Avira sisältää kaiken oleellisen yrityksen tietoturvan hallitsemiseen kuten antivirustoiminnallisuuden, verkon suojauksen ja mahdollisuuden tiettyjen nettisivujen blokkaamiseen. Lisäksi ohjelmalla on voi suojata tiedostopalvelimet. Helppokäyttöisestä käyttöliittymästä on kätevä hallita käytössä olevien laitteiden tietoturvaa. Tarjolla on toimintoja myös mobiililaitteille kuten varastetun puhelimen paikannus ja ”antitheft”-ominaisuus, jonka avulla varastetun puhelimen voi lukita ja sen tiedot tuhota. Aviran ohjelmisto on suunnattu pienemmille yrityksille. Avira tarjoaa rajatut ominaisuudet myös mobiililaitteille.

Kaspersky Endpoint Security Cloud

Hinta: 454 euroa / vuosi / 10 laitetta (minimi)

Alustat: Windows, Windows Server, iOS, Android

Lisenssien määrä: 10-150

Lisenssijakson pituus: 1-3 vuotta

Maksuton kokeilujakso: 30 päivää

Ominaisuudet: Kasperskyn tietoturvaohjelmiston etuna on mobiililaitteiden suojaus. Se on suunnattu yrityksille, joilla on useita suojattavia laitteita. Perusohjelmisto tarjoaa tutut toiminnallisuudet kuten palomuurin, spam-torjunnan ja virustorjunnan. Mobiililaitteiden suojauksessa tulevat esille Kasperskyn parhaat puolet. Ohjelmisto tunnistaa suojaamattomat laitteet, kontrolloi salasanakäytäntöjä ja esimerkiksi mobiilikameran käyttöä, filtteröi tuntemattomat soittajat ja viestien lähettäjät sekä tuhoaa datan kadonneista mobiililaitteista. Laitteet on mahdollista konfiguroida bluetooth-yhteyden välityksellä. Kaspersky tukee myös iOS-laitteita.

Lähteenä käytetty osittain Techradar.comin virustorjuntaohjelmien listausta. Ohjelmistojen hinnat / ominaisuudet tarkistettu 17.6.2019. Hinnat pääosin arvonlisäverottomia.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Harkitaanko perheyrityksessäsi sukupolvenvaihdosta? Vastaa kyselyyn, jotta voimme auttaa!

17 kesäkuu, 2019 - 11:01

Suomen 85 000 työnantajayrityksestä arviolta 15 000 on omistajanvaihdostilanteessa. Näissä on yhteensä noin 80 000 työpaikkaa.

– Aiemmin omistajanvaihdoksista on puhuttu lähinnä siitä näkökulmasta, että säilyvätkö työpaikat. Viime aikoina on myös alettu huomata, että onnistuneet omistuksenvaihdokset ovat myös yritysten kasvun ja uudistumisen keino ja edellytys, projektipäällikkö Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä sanoo.

"Kannattaa vastata, jotta voimme auttaa yrittäjiä paremmin"

Jatkajaprofilointi-kyselyssä kysytään yritysten omistajanvaihdoksista. Vastaaminen vie aikaa vain vartin. Haavisto kehottaa viestin saavia vastaamaan, jotta kyselystä saadaan selkeä kuva suomalaisten yritystoiminnan jatkajien tilanteesta.

– Kannattaa vastata, jotta voimme auttaa yrittäjiä paremmin. Kun saamme mahdollisimman tarkkaa tietoa, voimme paremmin suunnata palveluita yritystä jatkavien tukemiseen, opastukseen ja neuvontaan, Haavisto sanoo.

– Samoin voimme tunnistaa erilaisia jatkajaprofiileja. Niiden avulla voimme tuottaa uusia palveluita omistajanvaihdosten helpottamiseen. Yksittäisten henkilöiden tiedot eivät millään tavalla tule esiin tutkimuksessa.

Tutkimuksen toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yrittäjyyden tutkimusryhmä. 

Tutkimustulokset julkaistaan 6.11.2019 pidettävässä Omistajanvaihdos 2019 -konferenssissa Helsingin Wanhassa Satamassa.

Tutkimuksen on tilannut Omistajanvaihdosfoorumi, jossa ovat mukana Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto, Suomen Uusyrityskeskukset, Business Finland, Finnvera, Nordea, Danske Bank, Deloitte ja Suomen Yrityskaupat. Foorumin asiantuntijajäseniä ovat lisäksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ja SEKES.

Vastaa Jatkajaprofilointi -kyselyyn tästä linkistä.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Mika Haavisto, Suomen Yrittäjät, p. 050 550 1993, mika.haavisto @ yrittajat.fi

 

 

Pohjois-Savoon syntyy 10 miljoonan euron rahasto alueen siemenvaiheen yrityksille

17 kesäkuu, 2019 - 10:42

Pohjois-Savoon syntyy paikallinen pääomasijoitusrahasto North Savo Startup Fund, joka sijoittaa pääasiassa pohjoissavolaisiin alkuvaiheen kasvuhakuisiin yrityksiin. Kooltaan rahasto on 10 miljoonaa euroa ja se kattaa koko maakunnan yritykset. Rahaston on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2019.

Rahasto on toimialariippumaton ja toimii uutena ja erilaisena rahoitusvaihtoehtona maakunnan yrityksille.

– Perustettava pääomarahasto on hieno osoitus hyvästä yhteistyöstä Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien kesken. Rahaston tavoitteita ovat talousalueen elinvoimaisuuden kasvattaminen, uusien yritysten syntyminen, yritysten kasvun tukeminen sekä myönteinen työpaikkakehitys Pohjois-Savossa, Kuopion elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen kertoo.

Pohjois-Savosta on puuttunut kokonaan siemenvaiheen pk-yritysten pääomarahastosijoittajat. Pääomasijoitusrahaston synnyttäminen Pohjois-Savoon on koko maakunnan yhteisen pitkän väännön tulos. Rahaston saamiseen maakuntaan on tehty töitä useita vuosia ja selvitetty julkisen rahan käyttömahdollisuuksia pääomarahaston näkökulmasta. Mukana yhteistyössä ovat olleet kaupunkien lisäksi ELY-keskus ja elinkeinoelämä.

Parempia kasvuedellytyksiä yrityksille

Nyt perustettavan Pohjois-Savon oman pääomasijoitusrahaston uskotaan helpottavan kasvuhakuisten yritysten edellytyksiä. Pääomarahaston nopeuttaa ja vahvistaa maakunnan yritysten markkinoille menoa, kasvua ja turvaa rahoituksen saatavuuden.

Yrityksen liiketoiminnan alkuvaihe on usein haastavaa, ja yrittäjät ovat kokeneet, että alkuvaiheen rahoituksen saamiseksi pitää löytyä jo kontakteja ja verkostoja alalta.

Seuraavaksi pääomasijoitusrahastoon on tarkoitus hakea sijoittajia yksityiseltä ja julkiselta puolelta. Rahaston hallinnoijaa haetaan julkisella kilpailutuksella. 

Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien rahoitusosuus pääomasijoitusrahastossa on 2,2 miljoonaa euroa, ELY-keskuksen osuus on 4,9 miljoonaa euroa ja yksityisten sijoittajien 2,9 miljoonaa euroa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Soitot ja viestit siirtyvät ranteeseen – Odotettu lisäominaisuus teki älykellosta kertaheitolla kiinnostavan myös Suomessa

14 kesäkuu, 2019 - 13:42

Maailman älykellomarkkinoita hallitseva Apple Watch on tullut Suomessa saataville mobiiliyhteydellä varustettuna. Toiminnon mahdollistaa eSIM (elektroninen SIM), joka on sähköinen versio perinteisestä fyysisestä SIM-kortista. Sähköinen on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa tarjolla jo pidemmän aikaa, mutta Suomi on tullut jälkijunassa. 

Elektronisen SIM:n etu käyttäjälle on se, että sitä varten laitteessa ei tarvitse olla paikkaa fyysiselle SIM-kortille. Näin valmistajat voivat tehdä laitteista pienempiä ja kevyempiä.

Käytännössä eSIM on mikrosiru, jollainen löytyy Apple Watchin lisäksi esimerkiksi Samsungin Galaxy Watchista. Lisää laitteita odotetaan Suomen markkinoille lähitulevaisuudessa.

Siinä missä fyysistä SIM-korttia on odoteltava jonkin aikaa liittymän tilaamisen jälkeen, eSIMin voi tilata sähköisesti ja se on käytössä välittömästi. Kun liittymä on käytössä, älykellolla voi soittaa ja lähettää viestejä samaan tapaan kuin älypuhelimella. Tähän asti älykellon kanssa on pitänyt kantaa puhelinta, jotta vastaava on onnistunut kellon kautta bluetooth-yhteydellä. Elektronisen SIM-kortin avulla soitot onnistuvat kätevästi, kun älykelloon liittää langattomat kuulokkeet.

Uudesta toiminnallisuudesta hyötyvät myös ne, joilla on ollut aikaisemmin käytössä kaksi numeroa kahdessa eri laitteessa. Elektronisen SIMin ansiosta iPhone-käyttäjä voi sisällyttää samaan laitteeseen kaksi numeroa joista toinen toimii eSIM-kortilla.

Miinuksena eSIMissä on vielä se, että mobiilivarmenne ei siinä toimi eikä elektroninen SIM ole yhteensopiva prepaid-liittymien kanssa.

Älykellojen myynti harppasi

Telian mukaan eSIM on lisännyt mielenkiintoa älypuhelimia kohtaan. Älykellojen myynti on yli tuplaantunut Telialla alkuvuonna verrattuna vuodentakaiseen.

– Siirrymme nyt Suomessakin älykelloaikakauteen. Apple Watchin ennakkomyynnin perusteella voidaan sanoa, että tätä uutuutta on todella odotettu. Ennakkomyynti on käynyt ennätystahtiin, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo yhtiön tiedotteessa.

Tällä hetkellä elektroninen SIM toimii Telian liittymissä iPhone XR, XS ja XS Max -puhelimissa sekä iPad Pro -tabletissa, joissa on iOS 12.1 tai uudempi ohjelmistopäivitys. Mobiiliyhteys toimii Apple Watchin uusissa Series 3- ja Series 4 -GPS & Cellular -malleissa, joiden myynti alkaa Suomessa tänään perjantaina.

Elektronisen liittymän voi hankkia myös Elisalta ja DNA:lta.

Kuva: Apple

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

AAA-luokkaan nousi 184 yritystä - katso lista

14 kesäkuu, 2019 - 12:02

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on 184 yritystä.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Kotipaikka Yritys Liikevaihto Liiketulos Askola Inasis Oy 2953000 497000 Espoo Suomen 3M Oy 62882000 1754000 Espoo H-Capital Oy   292000 Espoo Autobodyparts Oy 6454000 6000 Espoo Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy 161822000 45046000 Espoo Rapal Oy 7936000 1144000 Espoo Apesa Oy 93000 326000 Espoo Arvola Consulting Oy 13000 105000 Espoo X-akseli Oy 3807000 612000 Espoo SRV Russia Oy 278000 −4057000 Espoo BPW Kraatz Oy 26117000 2037000 Heinola Plenetec Oy 95000 54000 Helsingfors Oy Hartwall Ab 353667000 82550000 Helsingfors Mikael Damstén Advokatbyrå Ab 223000 162000 Helsingfors Attends OY 4862000 35000 Helsingfors Rettig Fastighetsutveckling Ab 632000 945000 Helsingfors Meandi Oy 7390000 147000 Helsingfors Klarna OY 3259000 1050000 Helsingfors Leroy Oy 2222000 329000 Helsingfors Otto Tuotanto Oy 4998000 250000 Helsinki Linjakiinteistöt Oy 350000 115000 Helsinki Ralento Oy 1349000 271000 Helsinki Teknologiainfo Teknova Oy 1333000 61000 Helsinki Linjasuunnittelu Oy 78000 29000 Helsinki Teräsjaakko Oy 1724000 122000 Helsinki Saldokeskus Oy 233000 60000 Helsinki Mena Wood Oy Ltd   4143000 Helsinki Aseman Kello Airport Oy 2696000 270000 Helsinki Jerne Oy 42000 270000 Helsinki T. Palmroth Oy 1165000 174000 Helsinki Holdix Oy Ab 19403000 5150000 Helsinki Napa Oy 20301000 1643000 Helsinki Service Restaurants Oy Oulu 9543000 916000 Helsinki Otava Oy 6937000 8290000 Helsinki Peltikorjaamo Parviainen Oy 1099000 291000 Helsinki Alma Talent Oy 79551000 13786000 Helsinki Oy Russian Room Ltd 8035000 824000 Helsinki BF Production Oy 5384000 114000 Helsinki Entteri Professional Software Oy   602000 Helsinki Eqvitec Partners Oy   1559000 Helsinki Valmennustiimi Eximia Oy 1454930 293054 Helsinki Arkkitehtitoimisto Virpiö Oy 90000 85000 Helsinki Helsingin Uuttera Oy 12098000 2997000 Helsinki Asianajotoimisto Susiluoto Oy 2654000 82000 Helsinki Hannu K. Paldan Oy 304000 313000 Helsinki PRIME IT OY 822000 199000 Helsinki KAIKU ENTERTAINMENT OY 868000 206000 Helsinki Avarrus arkkitehdit Oy 839000 101000 Helsinki Markkinointitoimisto Kitchen Oy 2267000 161000 Helsinki Riemutehdas Oy 1000 1079000 Helsinki Suomen Teollisuusmerkintä Oy 4485000 138000 Helsinki Lifeline Ventures Fund Management Oy 1517000 479000 Helsinki Heapson Oy   2375000 Helsinki Sysplant Oy 703000 221000 Helsinki WETT Finland Oy 2379000 244000 Helsinki PAKCEM OY 1418000 82000 Helsinki Aurejärvi Accounting Oy 292000 119000 Helsinki Intelco Oy 9000 444000 Helsinki PLM-Zone Oy 1262000 390000 Helsinki Rotcal Oy   219000 Helsinki Coptersafety Group Oy 310000 −701000 Helsinki Nordics Plus Group Oy 288000 1436000 Helsinki QIXIT Oy   501000 Huittinen Härkäpakari Oy 2210000 107000 Hyvinkää Tilintarkastus Rantalainen Oy 812000 290000 Hyvinkää Mikkonen Kiinteistöt Oy 54000 2000 Hyvinkää NSD Consulting Oy 3535000 575000 Hämeenlinna Numerical Controls Fin Oy 839000 149000 Imatra Zandora Oy   32000 Jyväskylä Stresstech Oy 9155000 633000 Jyväskylä Tana Oy 24128000 2390000 Jyväskylä Pienkoti Aura Oy 3141000 331000 Jyväskylä MedForelia Oy 1115000 329000 Jämsä Jämsän Huvilarakentajat Oy 1047000 200000 Järvenpää Tietosähkö Oy 2014000 31000 Kaarina Carina Value Oy 520000 234000 Kajaani Pulse247 Oy 2462000 402000 Kajaani Vesikattopalvelu Kemppainen Oy 5917000 175000 Kauhajoki Pohjanmaan Metallivälitys Oy 4359000 806000 Kauhava Härmän Kuntoutus Oy 11591000 45000 Kauniainen Riferire Oy 489000 231000 Kittilä Agnico Eagle Finland Oy 219902000 18037000 Kokkola Näkömestari Oy-Synmästare Ab 1019000 −17000 Kokkola Forsström Kiinteistöt Oy   200000 Kouvola Kaakkois-Suomen Sähköpalvelu Oy 2720000 341000 Kouvola Anne ja Simo Hiltunen Oy 6660000 181000 Kurikka Kiviniemen Broiler Oy 1371000 192000 Lahti Oy J. Mononen   62000 Lahti Jamamini Oy 556000 573000 Lahti MIP Suunnittelu Oy 57000 55000 Lapinlahti Rakennusliike Salonen Oy   12000 Lappeenranta Jukka & Jaan Lappeenranta Oy 2477000 165000 Lappeenranta Lappeenrannan Energiaverkot Oy 64063000 14024000 Lappeenranta Offimar Oy 5137000 439000 Lappeenranta Granlund Saimaa Oy 4497000 420000 Leppävirta Vesa Immonen Oy 4882000 237000 Lohja Heinäisten Ranta Oy 25000 17000 Lohja Oy Saajos International Ltd 147000 266000 Loimaa Top-Engineering Oy 174000 508000 Loviisa Ab Lovisa Färghandel - Loviisan Värikauppa Oy 1709000 191000 Mikkeli Korhosen Metalli Oy 65000 340000 Mikkeli SBS Betoni Oy 25920000 3613000 Multia TePa Kiinteistöt Oy 110000 116000 Mänttä-Vilppula Kiinteistö-Komonen Oy   40000 Naantali Sir 8 Oy 448000 102000 Naantali Naantalin Rakennuspuu Oy 3242000 174000 Nokia Koneistamo Valtsu Oy 2450000 378000 Närpes CB - Däck Ab, CB - Rengas Oy 1342000 124000 Oulu SuoraTyö Oy 1004000 7000 Oulu REHACO OY 2143000 366000 Oulu Nastarakennus Oy 11032095 1448979 Outokumpu JTagro Oy   183000 Pedersöre Myro Equity Ab   122000 Pieksämäki Oy Checkmark Ltd 6567000 589000 Pori Pori Energia Sähköverkot Oy 25292000 2815000 Raahe GREENPOWER FINLAND OY 955000 909000 Raseborg Ab Huldin & Co Oy 832000 63000 Riihimäki Valofirma The Light House Oy 3486000 272000 Riihimäki Riihimäen Kuljetuskeskus Oy 5127000 63000 Riihimäki Sacotec Tools Oy 213000 24000 Rovaniemi Distri-Consulting Oy 320000 69000 Rovaniemi Lapinhalli Oy 436000 257000 Rovaniemi Norrhydro Group Oy 1860000 120000 Ruovesi Oriveden Ohutlevytekniikka Oy 6146000 451000 Saarijärvi Perkiö Oy 1954742 111854 Sagu Oy Bull Partners Ab 53000 277000 Salo Hento Kiinteistöt Oy 2220000 301000 Salo SATE Steel Oy 1370000 69000 Salo Corvilla Oy 915000 102000 Salo Perniön Rullakebab -tehdas Oy 828000 136000 Salo Salon Vihanneshalli Oy 907000 −1000 Sastamala SK-Kaivin Oy 8089000 1562000 Sievi E. Kotilainen Oy 1040000 41000 Sievi Koneyhtymä Känsälä Oy   248000 Siikalatva Kuljetusliike Pentti Äijälä Oy 5818000 367000 Siilinjärvi Logistiikka ValtaVirta Oy 3771000 477000 Siilinjärvi Cross Wrap Oy 7445000 567000 Siilinjärvi Car Office Roponen Oy 4968000 215000 Siilinjärvi Jataku Oy 812000 250000 Sipoo LynxSwamp Oy 704000 645000 Somero Someron Huoltomestarit Oy 1380000 293000 Tammela LO Kiinteistöt Oy 456000 −5000 Tampere Tampereen Työväen Teatteri Oy 5007000 381000 Tampere Rantotek Oy 3114000 293000 Tampere Maxstar Oy 442000 235000 Tampere AW-Insto Oy 956000 214000 Tampere Kuljetusliike T. Järvenpää Oy 1723000 1040000 Tampere JM Automotive Oy 823000 158000 Tampere Vesa Kiviranta Oy 369000 176000 Tampere Hämeenpuiston Hammasklinikka Oy 263000 107000 Tampere Vincit CoOp Oy 7638000 1273000 Teuva Teuvan Keitintehdas Oy 2267000 443000 Tornio Alakuijala Oy   293000 Turku Ari Laine Oy 12000 53000 Turku Lounais - Suomen polttoaine- ja kahvilapiste Oy 3968000 262000 Turku Sähköpalvelu J. Vainionpää Oy 1294000 196000 Turku Ajatec Prototyping Oy 2059000 −36000 Turku Juha ja Johanna Kalliala Oy 12731000 596000 Turku Koy Kolmostien Yritystalo 550000 −27000 Turku Fenix Solutions Oy 2571000 465000 Turku Kiinteistö Oy Urusvuorenportti 314000 145000 Turku Suunnittelulinja Finland Oy 1045000 100000 Turku Aveso Oy 1433000 401000 Vaasa Hirvonen Invest Oy   853000 Vaasa Oy Wedeco Ab   12192000 Vaasa Kasi Yhtiöt Oy 698000 949000 Vaasa Rami Seppä Oy 459149 1580209 Vantaa Väritukku Oy 14033000 75000 Vantaa Suomen Rahapaja Oy 54895000 2755000 Vantaa Avarn Cash Solutions Oy 18454000 959000 Vantaa Konerinki Oy 20528441 376949 Vantaa Nomotor Oy 240000 56885 Vantaa Projektinuotit Oy Rakennuttajatoimisto 950000 177000 Vantaa Rakennuspetäjä Oy 12577000 425000 Vantaa Harri T Nevalainen Oy 1899000 7000 Vantaa Inwido Finland Oy 136925000 6245000 Vantaa Vantaan JP-Rakenne Oy 2574000 551000 Vantaa Hankemaailma Oy 3059000 824000 Vasa Oy Vaasahuolinta - Vasaspedition Ab 5539000 282000 Vasa Oy Mente Marine Ab 729000 295000 Veteli Kuljetusliike A & H Pöyhönen Oy 483000 160000 Vimpeli Vimpelin Listapalvelu Oy 798000 198000 Vimpeli A.J.Kujala Oy 10000 13000 Ylöjärvi TH-Line Oy 3592380 903884        

Yrittäjämediat

toimitus (at) yrittajat.fi

Tutkimus: Yrittäjät antavat tulorekisterille arvosanaksi kuutosen

14 kesäkuu, 2019 - 10:42

Yrittäjät ja tilitoimistot ovat antaneet kitkerää kritiikkiä vuoden alusta käyttöön otetulle tulorekisterille. Suomen Yrittäjät on vienyt kritiikkiä eteenpäin ja asioihin on luvattu parannusta.

Tulorekisterin ongelmat on kirjattu jo tuoreeseen hallitusohjelmaankin. Siellä todetaan näin:

”Selvitetään tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet ongelmat ja korjataan niitä, jotta helpotetaan pienyrittäjien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa.”

Esimerkiksi Seinäjoen KK-Tilit Oy:n yrittäjä Kaija Kuusela kommentoi asiaa keväällä näin:

– Suurin ongelma on, että nyt verohallinto on tulorekisterin kautta siirtänyt kaikki kustannukset pk-yrityksille. Esimerkiksi omassa yrityksessäni ajankäyttö tulorekisteriin on kasvanut puolella verrattuna viime vuoteen.

Kantar TNS:n tekemässä tuoreessa Yrittäjägallupissa 1078 pk-yrityksen edustajan tulorekisterin toiminnalle antamien kouluarvosanojen keskiarvo on 6,21. Tulorekisterin viestintä, neuvonta ja tuki saa keskiarvon 6,02. Tilitoimistot sen sijaan saavat yrittäjiltä keskiarvon 8,50.

 

Nopea ilmoitustahti lisää taakkaa ja kuluja

Aikaisempaa enemmän aikaa menee paitsi palkanlaskentaan, myös jatkuvaan ilmoitteluun. Yrittäjägallupin vastaajilta kysyttiin, että mikä lisää tulorekisteri-ilmoittamisessa eniten hallinnollista taakkaa. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa.

53 prosenttia vastasi, että nopea ilmoittamistahti lisää eniten taakkaa. Palkkatiedot pitää ilmoittaa viiden päivän kuluessa.

– Varsinainen ilmoitusrumba tämä on. Ilmoittamisen määrä on moninkertaistunut, tilitoimistoyrittäjä Kaija Kuusela harmittelee.

Yrittäjägallupin vastaajista 32 prosentin mielestä eniten hallinnollista taakkaa aiheuttaa palkkaennakoiden ilmoittaminen. 29% vastaajista nostaa päällimmäisenä esiin tietojärjestelmien toimintaongelmat, 26% puutteellisen ohjeistuksen ja 20% kilometrikorvausten ja päivärahojen ilmoittamisen.

Suurin osa yrittäjistä (52%) ilmoittaa tiedot tulorekisteriin suoraan palkkaohjelmasta teknisen rajapinnan kautta. Seuraavaksi eniten (17%) käytetään tulorekisterin sähköisen asiointipalvelun verkkolomaketta. Vain yksi prosentti yrittäjistä käyttää paperilomakkeita.

Parannuksia luvassa

Suomen Yrittäjät on esittänyt viranomaisille ja päättäjille useita parannuksia tulorekisteriin.

– Yrittäjägallupin vastaukset ovat yhdensuuntaisia aiemmin saamamme palautteen kanssa. Nopea ilmoittamistahti lisää vastaajien mukaan eniten hallinnollista taakkaa, ja siihenhän parannus olisi kuukausitason ilmoittamisen salliminen, jota olemme jo esittäneetkin, sanoo Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Laura Kurki.

Tulorekisterin toiminnan vakiinnuttamisessa keskeistä on myös se, että IT-puoli toimii sujuvasti, sillä Kurjen mukaan uudistuksen haltuunotossa riittää opeteltavaa ilman softan toimintaongelmiakin.

– Se, että tilitoimistoammattilainen on yrittäjän luottokumppani näkyy mielestäni siinä, että tilitoimistot saivat kyselyssä hyvän keskiarvosanan.

– Arvosanaa on hyvä peilata sen tosiseikan valossa, että tilitoimistoissa ollaan uudistuksen alkuvaiheessa oltu paikoin tiukilla, mutta ilmoitukset on kuitenkin saatu hoidettua, Laura Kurki toteaa.

– Olemme kevään kuluessa hyvässä yhteistyössä keskustelleet tulorekisterihankkeen edustajien kanssa ongelmakohdista ja niiden korjaamisesta, ja parannuksia on luvassa, Kurki kertoo.

 

”Tärkeää kuunnella palkkahallinnon näkemyksiä”

Hankepäällikkö Arto Leinonen valtiovarainministeriöstä totesi keväällä, että nyt on tärkeää kuunnella palkkahallinnon näkemyksiä ja tehdä niiden perusteella korjausliikkeitä.

– Kukaan ei esimerkiksi halua, että ennakkopalkkojen maksaminen vähenisi tai että pieni jääkiekkoilija ei voisi ottaa vastaan vähäistä esinelahjaa. Emme myöskään halua, että suoritukset liikkuisivat hitaammin, jotta tulorekisteriin ei tarvitsisi tehdä niin monta ilmoitusta, Leinonen sanoi.

Hän lupaa, että tulorekisterin käytettävyyttä parannetaan tämän vuoden aikana.

Näin tutkittiin

Kantar TNS tutki asiaa Suomen Yrittäjien tilauksesta. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1078 pk-yrityksen edustajaa. Vastaajista 21 prosenttia on yksinyrittäjiä, loput vastaajat ovat työnantajayrityksiä.

Tiedonkeruu tehtiin toukokuun 2019 ensimmäisellä ja toisella viikolla. Virhemarginaali on +- 3,1 prosenttiyksikköä.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

Yksinyrittäjänä aloittanut Jouni Anttila osallistui listautumiskoulutukseen ja pääsi mielen vuoristorataan

13 kesäkuu, 2019 - 16:11

Vuoden alusta lähti käyntiin koulutus yrittäjille, joilla voisi olla haluja jopa pörssilistautumiseen. Nyt Pörssiin 365 päivässä -koulutushanke lähenee puoliväliä. Pohjois-Pohjanmaalla yrityksensä Level Upin perustanut Jouni Anttila kertoi Kasvuyritysverkoston Kasvupajassa, miltä kokemus on tuntunut ja mitä ajatuksia siitä on herännyt.

Anttila aloitti Level Up -yrityksensä yksinyrittäjänä vuonna 2013, mutta nykyään yritys työllistää noin 40 työntekijää Oulussa Ylivieskassa ja Helsingissä. Yritys tuottaa palveluita etänä ja auttaa asiakkaitaan uusasiakashankinnassa ja asiakasarvon kasvattamisessa.

Anttila osallistui Pörssiin 365 päivässä -hankkeeseen kolmesta pääsyystä. Ensimmäisenä niistä on halu kasvaa.

– Ajattelin, että ei se ole mies eikä mikään, joka ei myy 100 000 eurolla ensimmäisenä vuotenaan, hän vitsailee.

– Taustalla oli myös uteliaisuus siitä, mitä pörssilistautuminen voisi omalle yritykselle tarkoittaa. Erityisesti kiehtoi se, miten listautuminen vaikuttaisi yrityksen valuaatioon, eli arvoon, hän pohtii.

Pörssissä olisi tilaa

Pörssiin 365 päivässä -koulutukseen osallistuu 34 yritystä. Nasdaq Helsingin Pörssin First North -listalla on tällä hetkellä 26 yritystä, eikä kaikki koulutukseen osallistuvat yritykset lähde listautumisprosessiin. Oppia se tarjoaa silti.

Koulutushankkeen idean isä ja vetäjä on Investors Housen toimitusjohtaja Petri Roininen, joka omassa puheenvuorossaan totesi, että Suomessa olisi paljon potentiaalia listautumiseen. Jos promille Yrittäjien 115 000 jäsenestä listautuisi, se tarkoittaisi 115 uutta listattua yritystä.

– Ruotsissa First North -listalla on lähes 300 yritystä, joten kasvun varaa on. Matka unelmasta Pörssiyhtiöksi ei ole koskaan ollut yhtä lyhyt kuin tänä päivänä. Puhutaan muutamista vuosista, Roininen kertoo.

Utopiasta mahdollisuudeksi

Anttila kertoo, että koulutuksessa omat mielentilat ovat menneet ylös ja alas vuoristoradan lailla.

– Samana päivänä voi ajatella, että tämä on juuri sitä mitä haluan ja seuraavassa hetkessä en haluakaan. Tuntuu, että olen juuri oikeassa paikassa ja sitten joku sanoo jotain ja sitä ajattelee, että mitä ihmettä minä täällä teen. Yhtenä hetkenä on varma, seuraavassa epävarma. Mutta on hienoa olla kasvuhaluisten kollegojen ja asiantuntijoiden ympäröimänä, Anttila kertoo.

Ennen koulutusta pörssi näyttäytyi Anttilalle utopistisena ja kaukaisena ajatuksena. Koulutuksen myötä edut ja hyödyt ovat konkretisoituneet.

– Listautumisen hyötyjä on se, että uskottavuus kasvaa esimerkiksi myyjänä, rahoitusjärjestelyissä ja rekrytoinnissa. Julkinen valuaatio helpottaa myös yritysjärjestelyitä, hän kertoo.

Negatiivisia puoliakin on, mutta ne eivät enää näyttäydy ylitsepääsemättöminä. Anttilan sanoin hallinnollista humppaa tulee paljon, mutta siihen saa apua. Kustannuksia tulee lisää, mutta sillä ei ole väliä, jos se vie yritystä eteenpäin seuraavalle tasolle.

– Itsenäisyys katoaa, mutta niin katoaa myös yksinäisyys. Yritykselle tulee hallitus ja toiminta ohjautuu ammatillisempaan suuntaan, Anttila summaa.

Anttila on koulutuksessa oppinut myös sen, että pörssitiedottaminen on säänneltyä, joten hänkään ei paljasta Level Upin listautumisaikeita.

– Enää se ei tunnu utopistiselta, hän sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tuottaja Tuukka Temonen tietää: Elokuvan teossa isot taloudelliset riskit

13 kesäkuu, 2019 - 14:30

Tuukka Temonen kertoi, että epävarmuus liittyy etenkin elokuvasäätiön tukeen, jonka varaan lasketaan noin puolet suomalaisten elokuvien budjeteista. Tuki ei kuitenkaan ole automaattinen kokeneellekaan elokuvantekijälle.

– Säätiöllä on mielivaltainen mahdollisuus, ettei se tue elokuvaa. Kriteerejä ammattimaisuudesta ei ole määritelty ja mielipiteet korkeasta taiteellisesta tasosta ovat täysin subjektiivisia, Temonen kertoi.

Koska tuen hakuajat ovat pitkät, kestää epävarmuus rahoituksesta kauan, mikä asettaa elokuvan tuottajat ja yrittäjät hankalaan asemaan.

– On aivan herrassaan, milloin tuen saa tai saako. Vuodenkin odottaminen on tee se itse -yrittäjälle raskasta.

Säätiön tuki on porrastettu käsikirjoitustukeen, kehittämistukeen ja tuotantotukeen. Maksimissaan säätiön tuki on miljoona euroa tuotantoa kohden. Vuodessa jaossa on noin 25 miljoonaa euroa.

Temosen Jari Sarasvuosta kertovan Valmentaja-elokuvan idea syntyi tammikuussa 2016. Tuki elokuvasäätiöltä tuli vasta vuoden 2018 keväällä.

Teatterissa 10 000, televisiossa 250 000

Tuukka Temonen kertoi, että Valmentaja-elokuva on hänen uransa suurin epäonnistuminen taloudellisesti. Elokuvaa kävi katsomassa teattereissa vain noin 10 000 katsojaa.

– Valmentaja sai tv-ensi-illan nyt toukokuussa. Sen katsoi tv:stä 250 000 ihmistä ja palaute oli hyvää. Jospa edes neljäsosa tv-katsojista olisi mennyt teatteriin katsomaan, niin taloudellinen tulos olisi ollut aivan toisenlainen, Temonen harmitteli.

Valmentaja-elokuvan budjetti oli noin 750 000 euroa, mikä on Temosen mukaan noin puolet normaalista suomalaisen elokuvan budjetista. Säästöä tuli muun muassa siitä, että Temosen yritys toimi myös elokuvan levittäjänä.

Valmentaja-elokuvan tulobudjetti koostui 50-prosenttisesti yhteiskunnan tuesta. 20 prosenttia tuli esitysoikeuksista, 22 prosenttia oli yksityistä rahoitusta ja 8 prosenttia omarahoitusta.

– Yksityinen rahoitus voi olla vaikka kaupan järjestämiä kahvituksia. Myös kunnat ovat halukkaita tukemaan kulttuuria, sillä se säilyttää ajankuvaa sadankin vuoden päähän.

Suurin elokuvan kuluerä on kuvausvaihe. Mukana on 40 ihmistä tekniikassa, 10 ammattinäyttelijää, 20 amatöörinäyttelijää ja 400–500 avustajaa.

Elokuvan arvona on Temosen mukaan se, että sillä on iso merkitys ihmisille.

– Elokuvalla on yhdeksän miljoonaa katsojaa vuodessa Suomessa. Se hakkaa jääkiekon ja festivaalit, Temonen huomautti.

Temonen kertoi, että hän oli tehnyt neljä vuotta palkatonta työtä Valmentaja-elokuvan takia.

– Kaiken lisäksi olen tekemässä samaa virhettä uudestaan. Ensi syksynä lähtee uudesta elokuvasta hakemus elokuvasäätiöön. Toivomme lisää yhteistyökumppaneita ja sitä, että ihmiset menevät katsomaan elokuvaa, Temonen kiteytti.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Digitoimisto sijoitti asiakkaaseensa – "Startupien budjetit ovat liian pieniä kansainväliseen kasvuun"

13 kesäkuu, 2019 - 12:14

Helsinkiläinen digitoimisto Sangre ryhtyy pääomasijoittajaksi, ja on tehnyt ensimmäisen sijoituksen toimiston pitkäaikaiseen asiakkaaseen Futures Platformiin. Se kehittää digitaalista palvelualustaa ja auttaa yrityksiä luomaan omia trendikarttoja tulevaisuuden ilmiöistä. Sangre on ollut Future Platformin perustamisesta, eli vuodesta 2016, asti.

Toimistolla on pitkä kokemus startupien kanssa työskentelystä, joten sijoitus startupiin oli luonnollinen jatke pitkälle yhteistyölle.

– Pystymme joustavasti auttamaan juuri siinä kohtaa, missä sillä on eniten merkitystä, kuten suunnittelussa, tuotekehityksessä tai digitaalisen tuotestrategian määrittämisessä, Sangren toimitusjohtaja Mikael Koskimaa kertoo.

Koskimaan mukaan startupeja tarkastellessa törmää usein siihen, että sijoituskierroksella haetut summat ovat epärealistisia tavoitteisiin nähden.

– Olemme nähneet paljon sitä, että startupeilla ja sijoittajilla on epärealistinen käsitys siitä, mitä sijoitussummilla saadaan aikaiseksi. Budjetit lasketaan aivan liian alhaisiksi jotta tuotteesta voitaisiin tehdä kansainvälisesti kilpailukykyinen, Koskimaa kritisoi.

Rahoitussuunnitelmassa voi olla varattu tietty rahasumma esimerkiksi kehittäjien palkkoihin tai jonkun ison kehityskokonaisuuden, kuten käyttäjähallinnan rakentamiseen, mutta kokeneemmat yrittäjät näkevät heti, että summa ei riitä.

Budjettien riittävyyden lisäksi on osattava kriittisesti tarkastella, miten sijoituksista saadut varat kohdennetaan. Kun startupilla on digitaalinen tuote, keskeisessä asemassa on tuotekehityksen roadmap: mihin panokset tuotekehityksessä laitetaan missäkin kohtaa, jotta vakuutetaan seuraava iso asiakas tai sijoittaja.

Mukaan startupin kasvuun

Sijoituskohteena Futures Platformista teki houkuttelevan kehitykseen varattu miljoonan euron potti. Varoilla tullaan muun muassa kehittämään palvelun koneoppimista.

– Meitä kiinnosti Futures Platformissa se, että tuotekehitykseen on varattu riittävästi panoksia. Olemme olleet mukana kehittämässä tuotetta startup-vaiheesta skaalausvaiheeseen. Tuote on jo todistanut, että sille on paikka markkinoilla, ja uskomme vahvasti tuotevisioon joka tiimillä on seuraavaan vaiheeseen. Siihen myös uskalletaan panostaa, Koskimaa sanoo.

Sangre omistaa nyt osan Futures Platform Oy:stä, ja jatkaa tuotteen kehittämistä yhdessä yrityksen kanssa. Sijoitustoiminta auttaa digitoimistoa skaalaamaan omaa liiketoimintaansa.

–Tähän mennessä Futures Platform on yhteistyömme aikana kasvanut nollasta 3M€ valuaatioon. Sijoittajana me voimme olla jatkossa siinä kasvussa osallisena, Koskimaa toteaa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi

Yrittäjä, olethan varautunut: Tupas-tunnistautuminen poistuu – Korvaavalla järjestelmällä on jo kiire

13 kesäkuu, 2019 - 10:30

Vahva sähköinen tunnistaminen pankkitunnuksilla päättyy lokakuun ensimmäinen päivä. Tupas-pankkitunnistusjärjestelmä korvautuu uusilla ja turvallisemmilla protokollilla.

Yrittäjä tai palveluntarjoaja, joka käyttää Tupas-tunnistusta asiakkaidensa tunnistamiseen, joutuu varautumaan uudistukseen ja tekemään teknisiä uudistuksia asiointipalveluunsa.

– Tarkkaa tietoa meillä ei ole, mutta olemme kuulleet kentältä, että isot yritykset ovat varautuneet muutokseen, mutta pienemmissä ollaan ehkä vielä hieman katveessa, Kyberturvakeskuksen erityisasiantuntija Petteri Ihalainen sanoo.

Ihalaisen mukaan nyt muutoksella alkaa olla kiire ja joissain tapauksissa voi olla jo myöhäistä. Siitä, minkälaisia ongelmia myöhästyminen määräajasta aiheuttaa, Ihalainen ei osaa varmuudella sano.

– Se riippuu siitä, miten yrittäjä sähköistä tunnistautumista käyttää. Mutta lokakuussa pankit eivät enää tarjoa vahvaa pankkitunnistautumista, hän sanoo.

Traficon suosittelee verkkopalveluille tunnistusvälityspalvelun käyttämistä, jolloin palveluntarjoaja voi hankkia tarvitsemansa palvelut parhaimmillaan yhdellä sopimuksella ja teknisellä rajapinnalla välityspalvelun kautta, eikä salausavaimiakaan tarvitse vaihtaa kuin välityspalvelun kanssa. Näin palveluntarjoajan ei tarvitse huolehtia protokollaratkaisuista.

Traficonilla on Luottamusrekisteri välityspalvelun tarjoajista, ja löydät linkin siihen Kyberturvallisuuskeskuksen sivulta.

Rekisteriin kuuluu muun muassa pankkeja ja Väestörekisterikeskus sekä yksityisiä toimijoita.

Välityspalvelua tarjoava Signicat kertoo tiedotteessaan, että välityspalvelun käyttö siirtää teknisen uudistamisen ja myöhemmät päivitykset tunnistuksen välittäjän tehtäväksi. Välityspalvelun käyttö laskee tunnistautumisen hintaa aiempiin suoriin Tupas-sopimuksiin verrattuna huomattavasti. Myös sopimushallinto kevenee, koska tarvitaan vain yksi sopimus tunnistuksenvälittäjän kanssa.

Signicat toteaa myös, että Itse tekninen muutos ei ole iso, mutta tulee koordinoida ja viedä testatusti ja laadunvarmistuksella tuotantoon.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Katso-palvelu käytössä tulorekisterissä vielä ensi vuoden

12 kesäkuu, 2019 - 14:40

Aiemmat Katso-palvelussa tehdyt valtuudet ja Katso-tunnisteet ovat käytössä vielä ensi vuonna.

Moni asiakkaista voi jo nyt käyttää Suomi.fi-palvelua valtuuttamaan yrityksen tai henkilön asioimaan puolestaan tulorekisterissä.

Katso-palvelussa valtuuttavat vielä seuraavat asiakasryhmät:

  • säätiötyhdistykset, joilla on Y-tunnus
  • seurakunnat
  • oppilaitokset
  • elinkeinoyhtymät
  • kuolinpesät
  • julkiset organisaatiot
  • ulkomaiset yritykset, joita ei ole rekisteröity kaupparekisteriin tai joiden nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö on ulkomaalainen (hänellä ei ole suomalaista henkilötunnusta).

Muiden organisaatiomuotojen osalta tulorekisteri suosittelee Suomi.fi-valtuuksien käyttöönottoa jo nyt, kun yritys, organisaatio tai henkilö haluaa, että joku muu asioi tulorekisterissä puolestaan.

Suomi.fi-valtuudet voi ottaa käyttöön osoitteessa suomi.fi/valtuudet.

Tulorekisteriasioiden hoitamiseen on omat valtuuskoodinsa.

toimitus (at )yrittajat.fi

Varusteleka haluaa pysyä Suomessa – ”Voittojen maksimointi ei ole tärkeintä”

12 kesäkuu, 2019 - 13:28

– Asiakkaat eivät huomaisi mitään, jos yritys toimisi Puolasta käsin ja kulut olisivat jopa 40 prosenttia pienemmät. Mutta minä en halua Puolaan yhtään uutta firmaa. Raha ja voittojen maksimointi ei ole tärkeintä, Valtteri Lindholm korosti puhuessaan rahateemaisella Yrittäjäristeilyllä sunnuntaina.

Lindholmin perustama Varusteleka on noussut ilman ulkopuolista rahoitusta 13 miljoonan euron liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi. Neljännes liikevaihdosta tulee ulkomailta.

– Kun perustin yrityksen, en halunnut olla kaupallinen. Olin tosi tarkka siitä, että myimme tavaroita, joita sai rehellisesti kehua. En halunnut käyttää tuotesanaa, se huutaa, että yrität myydä jotain.

Varustelekan myykin tuotteiden sijaan tavaraa, kamaa ja rojua. Markkinointistrategiana on alusta saakka ollut puhua tavallisiin ihmisiin vetoavalla tavalla.

– Koetamme puhua niin kuin kaverille puhuisimme. Huumori tuli mukaan vähitellen.

Valtaa tehdä valintoja

Alkuun Varusteleka myi paljon armeijoiden ylijäämävarastoja edullisesti.

– Jotta nyt voisi myydä housuja 19 eurolla, pitäisi ostaa Kiinasta. Tätä emme halua, sillä siellä voi olla aasialainen pikkulapsi, joka kärsii sen takia. Teetämme sen takia paljon itse vaatteita.

Lindholm puhuukin siitä, että yrittäjällä on paljon valtaa tehdä tärkeäksi kokemiaan valintoja. Varusteleka esimerkiksi menetti paljon asiakkaita lähtiessään tukemaan Me tahdomme -kampanjaa, joka ajoi tasa-arvoista avioliittolakia.

– Peruskanta-asiakkaat suuttuivat, kun sanottiin, että homotkin voisivat mennä naimisiin. Saatamme käyttää jokseenkin samanlaista puhetapaa kuin äärioikeistolaiset. Meidät erottaa heistä kuitenkin se, että olemme hyvisten puolella.

Yritys on kasvanut 65 henkeä työllistäväksi ja voitolliseksi. Lindholm palkkasi uuden toimitusjohtajan saatuaan pojan vuonna 2016.

– Tuotto oli aluksi huono suhteessa liikevaihtoon, mutta nyt organisaatio on kunnossa ja firma hyvässä tuloskunnossa. Tienaamieni rahojen pitäisi varmaan olla rahastossa, mutta ostin juuri toisen Teslan.

Lindholm pitää tärkeänä periaatteita ympäristönsuojelusta henkilöstön palkitsemiseen. Varustelekan työhyvinvoinnin perustana on, että ihmiset ovat onnellisia ja heille tarjotaan bonusta.

– Emme tieten tahtoen tee asioita, jotka rasittavat ympäristöä. Päätin siksi, että maksamillamme lounailla ei ole tarjolla lihaa, Lindholm kertoo.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

PRH poistaa rekisteristä 4300 yritystä, jos tilinpäätöstä ei toimiteta syyskuuhun mennessä

12 kesäkuu, 2019 - 10:35

Kaupparekisteriä ylläpitävä Patentti- ja rekisterihallitus poistaa rekisteristä osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, jotka eivät ilmoita tilinpäätöstään. Poistomenettelyssä on nyt yli 4 300 osakeyhtiötä ja osuuskuntaa.

Poistomenettelyssä olevat yritykset eivät ole kehotuskirjeestä huolimatta ilmoittaneet tilinpäätöstään kaupparekisteriin viimeisen kahden vuoden ja kuuden kuukauden aikana.

Lista poistomenettelyssä olevista yrityksistä on prh.fi-sivuilla.

Poistettavien listalla olevien yritysten täytyy ilmoittaa tilinpäätös kaupparekisteriin 25.9.2019 mennessä.

PRH voi poistaa toimivankin osakeyhtiön tai osuuskunnan kaupparekisteristä, jos yritys ei toimita tilinpäätöstään määräaikaan mennessä eikä yrityksen määräämiselle selvitystilaan ole edellytyksiä. Rekisteristä poistot tehdään lokakuussa.

PRH:n oikeus poistaa tilinpäätöksensä ilmoittamatta jättänyt yritys kaupparekisteristä perustuu osakeyhtiö- ja osuuskuntalakeihin.

Jokaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan täytyy laatia tilinpäätös joka tilikaudelta, vaikka yritystoimintaa ei harjoitettaisikaan. Tilinpäätös täytyy myös ilmoittaa kaupparekisteriin.

Veroilmoitukseen liitetyt tilinpäätösasiakirjat välitetään kaupparekisteriin, jos ne on liitetty Verohallinnon ohjeiden mukaisesti. PRH:n Virre-tietopalvelusta voi tarkastaa maksutta, onko yrityksen tilinpäätös rekisteröity kaupparekisteriin. Siirry Virre-tietopalveluun.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: iStockPhoto

Kysely: 60 prosenttia yrittäjistä valmis luopumaan yritystuista kokonaan tai osittain

12 kesäkuu, 2019 - 07:00

Kantar TNS kysyi Suomen Yrittäjien pyynnöstä yrittäjien mielipiteitä yritystuista. Yrittäjägallupiin vastasi 1012 yrittäjää. 

44 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yritystuista voi luopua osittain, 16 prosenttia luopuisi niistä kokonaan. 27 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että niitä tarvitaan kilpailukyvyn vuoksi. 13 prosenttia vastaajista ei ottanut asiaan kantaa.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasta ei yllätä, että niin moni yrittäjä olisi valmis luopumaan yritystuista osittain.

– Yrittäjillä näyttää olevan hyvin perusteltu käsitys yritystukien vaikutuksista. He ymmärtävät, että osa yritystuista on välttämättömiä joko kilpailukyvyn säilyttämisen takia tai sen takia, että ne tulevaisuudessa lisäävät talouskasvua. Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotukiin suhtaudutaan myönteisesti, Kuismanen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan alla

Yritystuet vääristävät kilpailua

63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yritystuet vääristävät yritysten välistä kilpailuasetelmaa. 18 prosentin mielestä se ei vääristä kilpailua, ja 19 prosenttia ei osannut sanoa.

– On absurdia, jos samalla toimialalla toimivista yrityksistä jotkut saavat tukia ja toiset eivät. Klassinen esimerkki tästä on energiaveron palautus, jota saa vain isot yritykset. Yritystuilla on miltei aina kilpailua vääristäviä vaikutuksia, siksi niiden jakaminen pitää perustua tutkittuun tietoon niiden hyödyistä ja haitoista.

63 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yritystuet ylläpitävät tehotonta tuotantorakennetta. 14 prosenttia oli tästä eri mieltä ja 24 prosenttia ei osannut sanoa.

– Jos yritys saa yritystukea, niin silloin mahdollisuudet pärjätä ovat luonnollisesti paremmat. Muiden yritysten pitää olla tuottavampia kuin tukea saava yritys pysyäkseen kilpailussa mukana. Tilanne voi johtaa myös siihen, että tukea saava yritys pystyy ”monopolisoimaan” markkinan ja siten uusilla yrityksillä ei ole edes mahdollisuutta astua kyseessä olevalle markkinalle, Kuismanen huomauttaa.

66 prosenttia vastaajista kannatti sitä, että yritystuet pitäisi kohdentaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen. 14 prosenttia oli eri mieltä ja 19 prosenttia ei osannut sanoa.

Hiilijalanjäljen pienentäminen yritystukien ehtona jakaa yrittäjät jyrkästi: 40 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että yritystukien ehtona voisi olla hiilijalanjäljen pienentäminen. 39 prosenttia taas vastusti ajatusta. 21 prosenttia ei osannut sanoa.

Kyselyn teki Kantar TNS Suomen Yrittäjien pyynnöstä. Kyselyyn vastasi 1012 yrittäjää. Tiedot kerättiin toukokuun 2019 toisella ja kolmannella viikolla. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 prosenttiyksikköä.

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kuvat: Getty Images, Yrittäjägallup

Määräpäivä lähestyy: Uusi EU-määräys pakottaa verkkokauppiaat muutoksiin, muuten voi käydä köpelösti

11 kesäkuu, 2019 - 15:26

Vahva asiakastunnistus (Strong Customer Authentication -tunnistus, SCA) muuttaa verkkokauppojen maksujen tunnistamista. Jatkossa verkkokaupan maksuja ei voi enää tehdä pelkkien maksukortissa olevien tietojen perusteella.

Viimeinen takaraja määräysten noudattamiselle on 14. syyskuuta. Sen jälkeen osa maksuista uhkaa jäädä toteutumatta.

"Avainsana on 3D Secure"

Finanssiala ry:n johtava asiantuntijan Teija Kaarlelan mukaan usein käytetty maksamisen tapa ei enää pian riitä. 

– Tämän hetken isoin haaste on nimenomaan vahvan tunnistautumisen vaatimus. Se kohdistuu kaikkeen sähköiseen maksamiseen. Erityisen huomion kohteena on kortilla maksaminen, joka vielä tänä päivänä osin tapahtuu pelkästään korttitiedoilla syöttämällä kortin numero, voimassaoloaika ja takapuolen turvakoodi. Nämä tiedot eivät täytä vahvan tunnistautumisen vaatimusta.

Vahvaan tunnistautumiseen vaaditaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tehtävä ostoksen vahvistaminen.

EU-direktiivin tarkoituksena on paitsi lisätä turvallisuutta, mahdollistaa uudenlaisia palveluita.

– Direktiivi mahdollistaa muun muassa uudenlaiset tilitietopalvelut, joiden avulla useammassa pankissa olevat tilitiedot voidaan kerätä samaan palveluun, Kaarlela kertoo.

Jatkossa verkkokauppiaan on mahdollista hankkia maksupalvelut sellaisilta palveluntarjoajilta, jotka käyttävät sovelluksissaan pankin maksurajapintaa.

– Kaiken tämän jälkeen on mahdollista, että korttimaksaminen vähentyy. Jatkossa Apple Payn, Google Payn ja Mobile Payn kaltaiset palvelut on mahdollista rakentaa niin, että ne toimivat suoralla yhteydellä pankkiin ilman maksukorttia.

Kaarlelan mukaan kauppiaan kannattaa olla yhteydessä omaan maksupalvelutarjoajaan.

– Pitää tarkistaa, onko oma ratkaisu uusien säännöksien mukainen. Avainsana on 3D secure, se kertoo vahvasta tunnistautumisesta. Nyt viimeistään pitäisi herätä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

"Vastaa aina kyllä, kun kysytään" – Elina Koivumäki ryhtyi yrittäjäksi, kun perinteinen juristiura alkoi tuntua kahleelta

11 kesäkuu, 2019 - 13:34

Yrittäjän polku ei välttämättä ole suora ja kuopaton. Yrittäjän uran käänteet voivat olla hyvinkin yllätyksellisiä, mutta Elina Koivumäen polku on hengästyttävää kuultavaa. Hän puhui Yrittäjäristeilyllä muun muassa tavoitteista ja niiden saavuttamisesta.

– Ovatko kyseessä unelmat vai tavoitteet? Tavoitteet saavutetaan, joten niissä on ero, Koivumäki huomauttaa.

Koivumäen tarinassa jo lähtöasetelmat ovat kiinnostavat: Hän on lähtöisin äärikommunistisesta perheestä, missä Leninin kuvat roikkuivat seinillä ja kesät kuluivat pioneerileirillä. Kun tytär haki ja pääsi oikeustieteelliseen, isä oli niin pettynyt, ettei edes onnitellut tytärtään.

Koivumäen ura juristina lähti liikkeelle nopeasti, ja ensimmäisen osakkuuden lakitoimistossa hän sai 26-vuotiaana – yhdellä osakkeella, mutta kuitenkin.

– Sain Asianajotoimisto Heinonen & Co:ssa parhaan neuvon työuralleni: Ajattele, että omistat tätä yhtiötä ja laita yrittäjähattu päähän, Koivumäki kertoo.

Yrittäjämäinen asenne on kantanut uralla, vaikka 15 vuotta uralla kuluikin palkkatöissä.

Hän on ollut tekemisissä luovien alojen, median ja markkinoinnin kanssa, ollut luottamus- ja hallitustehtävissä ja monessa mukana.

– Aina kannattaa sanoa kyllä, kun kysytään. Viime vuosina olen kuitenkin opetellut valmentajani kanssa myös priorisointia, Koivumäki sanoo.

Käänne ei kaduta

Menestyksekäs juristiura teki kuitenkin pienen haarauman vuonna 2016, kun Koivumäen perheessä oli kaksi pientä poikaa. Hän alkoi pohtia, mitä haluaa elämältään. Yksi asia oli varma: enemmän aikaa perheen kanssa. 15-vuotinen ura alkoi tuntua kahleelta. Niinpä hän irtisanoutui ilman tietoa seuraavasta suunnasta.

– Lähetin sähköpostin irtisanoutumisestani kollegoille ja lähdin lounastapaamiseen. Leijailin läpi Espan puiston. Ruoho oli vihreämpää ja linnut lauloivat taivaallisesti. En ole katunut päätöstä sekuntiakaan, hän kertoo.

Koivumäki osti tavaratalosta ensimmäisen oman tietokoneensa, ja pian alkoi puhelin soida. Entiset asiakkaat ja sidosryhmät soittelivat perään. Niinpä Koivumäki perusti Lexperience-yrityksensä, jonka kautta hän tekee edelleen juristin työtä, mutta myös paljon muuta.

Menestyksen kääntöpuoli vaatii tukea

Koivumäki on brändännyt itseään sosiaalisen median kanavissa ja puhunut juridiikasta ymmärrettävästi kansankielellä. Hänellä on blogi, Youtube-kanava, podcast sekä profiilit eri somekanavissa. Hän on järjestänyt henkilöbrändäysseminaarin, ryhtynyt enkelisijoittajaksi ja ryhtynyt tekemään puhujakeikkaa.

Yksi Koivumäen palveluista on ilmainen tunti keskusteluaikaa esimerkiksi aloittelevan yrittäjän tai opiskelijan kanssa. Ajatus on jakaa osaamista ja kokemusta, mitä on urallaan tähän asti saanut.

– Oopperalaulaja Luciano Pavarotti on sanonut, että ei riitä, että olet hyvä, täytyy olla myös kuuluisa. Olen ollut näkyvä tekemisessäni. Se ei vaadi suurta budjettia, sillä sosiaalisen median kautta löytyy ohituskaistoja, Koivumäki kertoo.

Hän kehottaa vahvistamaan osaajabrändiä, olemaan johdonmukainen ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa sosiaalisen median kanavissa. Hän muistuttaa myös inhimillisyyden tärkeydestä. Koivumäki tunnetaan laulavana juristina.

– Miten uskottavuus kärsii, jos tykkään laulaa? Inhimillisyys jättää muistijäljen ja tuo yllätyksellisyyttä.

Hänen urakäänteensä on ollut menestyksekäs. Vuoden 2018 liikevaihto oli 305 241 euroa ja voitto ennen veroja 219 058 euroa.

Menestyksen kääntöpuoltakin hän on päässyt kokeilemaan. Uramuutoksen lisäksi avioliitto päättyi eroon, ja sosiaalista mediaa hän kuvaa aikuisten kiusaajien hiekkalaatikoksi.

– Kannattaa olla lähipiirissä ihmisiä, joiden kanssa negatiivista palautetta voi käydä läpi, Koivumäki sanoo.

Koivumäki on osakkaana muutamassa aloittelevassa yrityksessä. Tälläkin hetkellä hän on rakentamassa yhtä liiketoimintaa, joka on vielä keskellä alun kaaosta.

Ulkopuolisesta Koivumäen uralla kaikki näyttää tapahtuneen helposti. Todellisuudessa, menestys on vaatinut paljon työtä. Koivumäki on usein ollut joukon nuorin, ja esimerkiksi hallitustyöskentely ei ole ollut aina helppoa. Kokemus kuitenkin helpottaa.

– Vaikeinta on uuden sinnikäs oppiminen, priorisointi, tulevaisuuden ennustaminen ja hetkessä eläminen, Koivumäki summaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Heinin hieronta ja muut uudet yritykset − katso lista paikkakunnittain

11 kesäkuu, 2019 - 12:09

Lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset. Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 183 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

KOTIPAIKKA YRITYS Espoo Great Reality Technology Global Oy Espoo Genomatum Oy Espoo Suomen Sotekumppanit Oy Espoo Reversely Espoo Perla Invest Oy Espoo Agent Tuuri Oy Espoo Kiinteistö Oy Hatsinanpuiston pysäköinti Espoo Kiinteistö Oy Hatsinanpuisto AB Espoo Mansikka Holdings Oy Espoo Harlen Bright Espoo Restaurointi ja muuraus Uunituomari Tmi Espoo Robin Vuorinen Valokuvaus Espoo Taxi Lars Fridman Haapavesi Kaivuu ja hitsaus H. Herrala Hamina LANA-AY Heinola Sauna 1.0 Helsinki Kvadratiada Oy Helsinki gApplication Oy Helsinki Nordic Content Distribution Oy Helsinki Honey Foods Oy Helsinki Krafth Ab Helsinki Siikasalmi & Vikkula Oy Helsinki Realnet Oy Helsinki H&K GROUP Oy Helsinki Mikko Sammalkivi Oy Helsinki Ponsor Management Oy Helsinki Alitas Oy Helsinki Redclive oy Helsinki Alyna Oy Ab Helsinki Crea Invest Oy Ltd Helsinki Solmyr Consulting Oy Helsinki Ar-Rahman Transports Helsinki SHPP Finland Oy Helsinki TouchFeeling Oy Helsinki UpSteam Oy Helsinki Biisoni Business & Technology Oy Helsinki Oakdale510 Oy Helsinki Lilla Tonttirahasto Ky Helsinki RuTH GROCERY AFRICAN STORES Tmi Helsinki Alpha Partner Oy Helsinki Minska Oy Helsinki JK-Holding Oy Helsinki Woox palvelu Helsinki Ab Romin Oy Helsinki Lislän Oy Ab Helsinki Lightheart Entertainment Oy Helsinki Qasemi cab Helsinki Adecap Portfolio 1 Oy Helsinki Huonekalut LL Helsinki Tush Media Helsinki IS Photo Helsinki libaan Helsinki Herttoniemen maalaamo Helsinki tmi Heli Mai Lehtinen Helsinki Psykologi Johanna Vilmi Helsinki Mow-Taxi Helsinki JN pro Helsinki Boblex Helsinki S-Rakentaminen Hämeenlinna Cafe Laurell Hämeenlinna Oy Hämeenlinna Talonmies Tapsa Ilmajoki T:mi H. Hakoniemi Imatra Wake park Imatra Oy Janakkala Harvialan Maanrakennus Oy Joensuu Difasso Group Oy Joensuu Kiljus-Invest Oy Joensuu Kiinteistö Oy Rauman Papinhaankatu 9 Joensuu Kiinteistö Oy Mikkelin Juvantie 1 Joensuu Kiinteistö Oy Iisalmen Kivirannantie 8 Joensuu Kiinteisö Oy Rovaniemen Oijustie 8 Joensuu Kiinteistö Oy Vantaan Silvastintie 2 Joensuu Taptaa Jyväskylä IloaOloon Jyväskylä Tmi Satu Schrey Jyväskylä Just15min Oy Jyväskylä Jyvästimpurit Oy Jyväskylä POHDIN Perhepalvelut Oy Jyväskylä Askai Solutions Oy Jämsä Kesäpelastaja Kaarina Innowoodion Oy Kaarina Nuohooja Hannu Koivisto Keitele Siiri Anna Kemiönsaari Nordic Seasons & Nature Oy Kempele Rausim Oy Kempele ENGEL Consulting Oy Kirkkonummi AgriFIN OY Kokkola T.A. Molander Kotka AngelinaZoric Kotka RiihiDetailing Kouvola Kouvolan Utinkatu 14 Oy Kouvola Kymen Ötökkä Kuopio Taksi Kari Kinnunen Kuopio Jovelia Oy Kuopio Otello Matka Kuopio KASICARS Lahti Sharp Vision Oy Lahti Ant Brew Oy Lahti SALON VOLUME OY Lahti Soilin Posliinit & L.K-porot Lahti Iitu Hoiva- ja hyvinvointipalvelut Oy Lahti Eliittimedia Lahti Iida Kaikkonen Photography Lapinlahti Heinin Hieronta Lappeenranta Kaakon Pinnoitus Ky Laukaa Koulutettu hieroja Mika Heinonen Laukaa Aavistus Lempäälä TiGGARiMiGGO Lohja EdLo Oy Luoto Miwacon Ab Maarianhamina Ekoforia Ab Mikkeli Kahvila-Ravintola Ninni Oy Naantali Isännöintipalvelut Hacklin Oy Nakkila Owisson Oy Nivala Jokihovi Oy Nokia Pirkanmaan Purkutyö Oy Nurmijärvi Smart Ship Systems OY Orimattila Teräsparta Oulu Mikko Järvensivu Oulu Tmi Jarkko Ålander Oulu Kellon Kuusi avoin yhtiö Oulu Sassin Kiinteistö Oy Oulu JEJ Asunnot Oy Oulu JRC Yrityspalvelu Oy Petäjävesi Hieroja Heidi Hyvärinen Petäjävesi Kukkopaja Pietarsaari Englund Conny Pietarsaari APEX BC Ab Pori Sähkö M.Mahlamäki Oy Pori Porin Visatien Helmi Oy Porvoo Tmi Koulutettu hieroja Maarit Lipponen Pukkila Kilipukki Oy Pyhtää Adventure Sports Investment Group Oy Raasepori Bärholmsvägens vattenandelslag Raasepori Nina Maria Lindqvist Fma Raisio Raision Palloiluhalli Oy Rantasalmi Wellness by Elice Rovaniemi TIGER Invest Oy Rovaniemi Taksi Kimmo Poikela Salo Nennebo Oy Salo Tervas Productions Oy Salo Black Magic Forest Wood Seinäjoki As Oy Seinäjoen Louhenhovi 2 Seinäjoki As Oy Seinäjoen Louhenhovi 1 Seinäjoki Hierontapalvelu Nyrkkipaja Seinäjoki Risto Posio Tmi Siilinjärvi Ekohoitola Marlena Oy Taivassalo Maa- ja metsätalous Vetikko Taivassalo Taivassalon Saaristopalvelu Oy Tampere Kiinteistö Oy JC-Toimitilat Tampere TAXSAM OY Tampere Mökkikeisarit Oy Tampere Yes Yes Yes Oy Tampere S-RAVS Tampere Gnomecraft Oy Tampere SelTal Dent Turku Maison Rossignol Turku DASTech Finland Oy Turku Adeta Oy Turku Suuhygienisti Almedina Cuskic Turku Amanda Aro Turku Madahey Taksi Turku ROSDIA SERBISYO Tuusula ML Radiologia Tuusula Tmi Hoivateho Tyrnävä Nipsinki Oy Utajärvi IIDAN KESÄKIOSKI Vantaa Tompan Autohuolto Oy Vantaa STEX Tmi Vantaa Suomen Future Visions Oy Vantaa JV Mek Oy Vantaa Uudenmaan Vesitekniikka Oy Vantaa Bron Tilitoimisto oy Vantaa Ali Ismail Suleyman Vantaa WISDOMJOSEPH BUSINESS VENTURES Vantaa AHG Vantaa Sirwan leipomo Vantaa Trepp Workz Tmi Vihti As Oy Myrskylänmäki Vihti Vihti PI-control Vöyri Therése Norrgård Ylöjärvi MUH Oy Ylöjärvi Firishtahn grillipalvelut Ylöjärvi Fresh Hair Cut    

Anssi Kujala hallituksen hommista takaisin Suomen Yrittäjiin: Minulla on sielun palo yrittäjyyteen

11 kesäkuu, 2019 - 10:11

Anssi Kujala lähti lokakuussa 2016 valtiovarainministeri Petteri Orpon kutsusta kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajaksi ja Orpon oikeaksi kädeksi. Kabinettipäällikkö Kujala on nähty monet kerrat tv-uutisissa ministereiden taustalla ja rinnalla neuvottelupöydissä.

Sipilän hallituksen viime kuukaudet Kujala työskenteli valtiosihteerinä.

– Onhan tämä ollut ainutlaatuinen kokemus, kun olen saanut olla mukana keskeisissä päätöksenteon foorumeissa, Kujala kertoo.

– Mieleen jäävät muun muassa hallituksen muutaman viikon välein Kesärannassa pidetyt strategiaistunnot tai trion kokoukset.

Triolla Kujala tarkoittaa edellisen hallituksen johtokolmikkoa eli pääministeri Juha Sipilää, valtiovarainministeri Petteri Orpoa ja  kulttuuri- ja eurooppaministeri Sampo Terhoa. Trio kokoontui säännöllisesti 3 + 3 -kokoonpanolla eli kärkiministereiden lisäksi paikalla olivat heidän ykkösavustajansa.

– Siihen pöytään kanavoituivat usein kaikista hankalimmat asiat, mutta siinä oli myös mahdollisuus katsoa lähiaikoja pidemmälle.

 ”Sielun palo yrittäjyyteen” 

– Tämä on ollut aika hektistä, töitä tai vähintäänkin valmiudessa oloa seitsemänä päivänä viikossa. Sunnuntai on usein ollut paras työpäivä, on saanut enemmän rauhassa tehdä, Anssi Kujala kuvailee työtahtia.

Viime viikot ennen hallituksen vaihtumista hän on arkitöiden lisäksi myös arkistoinut papereitaan ja tyhjentänyt työhuonettaan valtioneuvoston linnassa. Osa arkistoihin menevistä papereista on salaisia 20 vuoden ajan.

Valtiosihteeri Kujalan huoneesta on komeat näkymät Senaatintorille. Työ on ollut muutenkin näköalapaikka valtakunnantason politiikan tekemiseen.

– Olo on kieltämättä haikea. Jään kaipaamaan hyviä ja osaavia työtovereita. Sellaisia löytyy onneksi myös Yrittäjistä, Kujala innostuu.

Hänen jatkostaan ja mahdollisesta paluustaan Suomen Yrittäjiin on ollut spekulaatioita valtakunnanmediassa, viimeksi viime viikolla, kun kokoomuksen puoluesihteeri ilmoitti jättävänsä paikkansa. Useat kysyivät Kujalan kiinnostusta tehtävään.

– En ole käytettävissä. Puoluesihteerin tehtävää olen hoitanut vt:nä jo viitisentoista vuotta sitten. Toki tässä on tullut useita työtarjouksia, mutta minulla on sielun palo yrittäjyyteen, Kujala sanoo.

– Palaan alkuperäisen sopimukseni mukaisesti takaisin Yrittäjiin. Olisin palannut, vaikka kokoomus olisi ollut nykyisessä hallituksessa, Anssi Kujala kertoo. (Juttu jatkuu kuvan alapuolella)

Vastuulla elinkeino- ja kuntapolitiikka sekä lobbaaminen

Varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan vastuualueelle Suomen Yrittäjissä kuuluvat elokuun alusta alkaen seuraavat kokonaisuudet: elinkeino- ja kuntapolitiikka, yhteiskuntavaikuttamisen koordinointi ja operaatiot, toimialajärjestöyhteistyö sekä omistajavaihdospalvelut.

Yhteiskuntavaikuttamisen koordinointi ja operaatiot on suomeksi sanottuna sitä paljon puhuttua lobbaamista. Millainen on hyvä lobbari?

– Hän on pitkäjänteinen, maltillinen ja ennen kaikkea luotettava, perustaa tietonsa faktaan. Päättäjiä ei pysty huijaamaan, epäuskottavaa on tehdä esimerkiksi vaikutusarvioita, joissa on lähinnä oma intressi.

– Lobbaamisen pitää olla myös oikea-aikaista. Lobbari, joka lähestyy vasta hallitusneuvottelujen alla tai pykälien ollessa jo valmiina, on myöhässä. Vaikuttamisen pitää tapahtua jo siinä vaiheessa, kun puolueet valmistelevat omia kantojaan, Anssi Kujala toteaa.

Hän painottaa, että lobattavan aiheen yhteiskunnallisen perustelun pitää olla kirkas. Lobbaajan pitää pystyä kertomaan asian vaikuttavuudesta heti, esimerkiksi työllisyysvaikutuksista.

– Suomen Yrittäjät on onnistunut vaikuttamisessa hyvin hallituksista riippumatta, osannut tuoda esiin pk-yrittäjyyden merkityksen ja perustelut, viimeiset pari vuotta pöydän toisella puolella istunut Kujala sanoo.

Kujala painottaa, että SY:llä on monia vahvuusalueita, esimerkiksi jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto luo ainutlaatuisen kanavan vaikuttaa kuntien elinkeinopolitiikkaan. Järjestöllä on maan paras osaaminen pk-yrittäjyyteen liittyen työlainsäädännöstä, verotuksesta ja yleisemminkin yrittämisen olosuhteista.

– Suomen Yrittäjissä on huippuosaajia, mutta kantoa työlle tuo laaja verkosto ja monituhatpäinen luottamushenkilöverkosto. Uskon, että voin taas tuoda lisäarvoa tähän joukkoon ja yhteistyöhön Yrittäjien aluejärjestöjen ja toimialajärjestöjen kanssa, Anssi Kujala sanoo.

"Hallituksella on näytön paikka"

Millaiselta suomalaisten pk-yrittäjien lähitulevaisuus näyttää juuri nyt?

– Pelkästään jo ilmapiirillä on suuri merkitys, että onko investointi- ja työllistämishalukkuutta, Kujala toteaa.

Kujalan mukaan nykyinen hallituspohja herättää epäilyksiä yrittäjien keskuudessa.

– Hallituksella on näytön paikka. Ei riitä, että helpohkoina neuvottelutäkyinä olleet yrittämisen verotukseen liittyvät kiristämisaikeet, kuten yrittäjävähennyksen poisto, torjuttiin. Hallituksen pitää myös aidosti pystyä parantamaan yrittäjyyden ja näin työllistämisen edellytyksiä.

– Tämäkin hallitus on riippuvainen työllisyyskehityksestä, sen vaikutus julkiseen talouteen on sen verran huomattava.

– Pk-yrityskenttä ja ympäröivä yhteiskunta muuttuvat. Yrittämisen stereotypiat eivät enää päde vaan järjestönkin piirissä nähdään entistä monipuolisempaa toimintaa ja vaikuttajajoukkoa.  SY:n pitää olla mukana tässä muutoksessa ja pystyttävä vaikuttamaan siihen. Pitää juosta koko ajan lujempaa, Anssi Kujala painottaa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

Kesäloma tuo hyvinvointia yrittäjille – “Jos työkyky hajoaa, ei oikein mitään jää jäljelle”

11 kesäkuu, 2019 - 07:38

Keskikesä on hiljaista aikaa konsulttitöissä, joten HNY Groupin kolmen yrittäjän kesälomat painottuvat heinäkuuhun. Jos työt sallivat, Kati Haapakoski ja Anna Niemelä aloittavat lomansa juhannukselta. Elina Yrjölä suunnittelee pitävänsä lomaa ainakin heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

– Työt hoidetaan, oli arki, pyhä tai heinäkuu, mutta kun töitä ei ole, ollaan huoleti vapaalla, Kati Haapakoski kiteyttää.

Kolmikko korostaa riittävän loman olevan tarpeen jaksamisen ja työkyvyn takia.

– Jos loman pitäminen tuntuu liian kalliilta, kannattaa pohtia, mikä on loman pitämättä jättämisen kustannus. Jos ajaa itsensä piippuun ja työkyky heikkenee, liiketoiminta kärsii varmasti, Elina Yrjölä tähdentää.

– Ja jos työkyky hajoaa, ei oikein mitään jää jäljelle, Anna Niemelä komppaa.

Yrittäjät sanovat  ymmärtävänsä, että monilla on varmasti tilanteita, kun lomaa ei pysty pitämään. Jos kysyntäpiikki osuu kesään, ei tietenkään silloin kannata lomailla. Moni sanoo syyksi sen, että ei ole varaa palkata sijaista loman ajaksi.

– Jos ei kuitenkaan koskaan pysty pitämään lomaa, koska siihen ei ole varaa, on syytä ehkä tarkastella liiketoimintaa ja työtapoja. Voisiko jotain tehdä toisin? Yrjölä kysyy.

Naiset tunnistavat itsestäänkin kaikkivoivan työntekijän, joka uskoo olevansa lähes korvaamaton.

– Sitä on joskus hyvä kyseenalaistaa. Ellei voi olla töistä pois loman tai muun takia, koska tuntuu, ettei kukaan muu pysty hoitamaan hommia oikein, kannattaa ehkä hetki miettiä, mahtaako asia kuitenkaan olla niin, Yrjölä ehdottaa.

Yli 55 viikkotuntia altistaa uupumukseen

Työeläkeyhtiö Elon tekemän tutkimuksen mukaan yrittäjien pitkät työviikot vaarantavat työkyvyn. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 60 prosentin työkyky oli vaarantunut.

– Lähes kolmasosa yrittäjistä, joiden työkyky oli vaaravyöhykkeellä, kertoi tekevänsä vähintään 55-tuntista työviikkoa. Tutkimustiedon mukaan yli 55 viikkotuntia työskentelevillä on kohonnut riski masennukseen, kertoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

61 prosenttia yli 55-tuntista työviikkoa tekevistä yrittäjistä kertoi kärsivänsä vähintään lievästä työuupumuksesta. Alle 55 tuntia työskentelevistä alle puolet kertoi kokevansa työuupumuksen oireita.

Wallinin mukaan ajoittainen suuri työmäärä ja kova kuormitus eivät ole vaarallisia, jos palautumiselle jää aikaa.

– Yrittäjien olisi hyvä pitää 2–3 viikkoa lomaa vuodessa, jos se vain on mahdollista, Wallin sanoo.

Vaarana on, jos yrittäjä ei huolehdi työkyvystään, että ennen pitkää yritystoiminta ja terveys kärsivät.

– Työhön palaaminen onnistuneesti voi olla hyvin haastavaa vakavan sairastumisen jälkeen. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle.

HNY Groupin yrittäjät arvioivat toistaiseksi tehneensä alle 40 tunnin työviikkoa. Aloittavalla yrityksellä ei ole vielä niin paljon työtä, että koko kapasiteetti olisi käytössä.

Yrittäjän vapautta on myös mahdollisuus hälventää työnteon ja vapaa-ajan rajaa. Voi käydä vaikka päivällä jumpassa ja tehdä illalla pitempään töitä.

– Työnteon ja vapaa-ajan rajat voivat olla epäselvät. Saatan ajatella töitä esimerkiksi metsäkävelyllä, mutta käyttää joskus työpäivää johonkin muuhunkin kuin työhön, Kati Haapakoski kuvaa.

Nyt kolmikko työskentelee Allas Sea Poolin terassilla pohtien yrityksensä strategiaa. Työn lomassa he aikovat pulahtaa muutaman kerran uimaan. 

– Jotkut haluavat selkeät rajat työn ja vapaa-ajan välille. Itse ajattelen mieluummin, että on yksi elämä, jossa tehdään erilaisia asioita, muun muassa yritykseen liittyvää työtä. Toisaalta huomasin edellisen kerran yrittäjänä toimiessani, että välillä työt tuntuivat valuvan jokaiseen iltaan ja viikonvaihteeseen. Silloin kannattaa tietysti harkita jonkinlaista selkeää rajanvetoa, Yrjölä toteaa.

HNY Group on perustettu helmikuussa, ja toimisto tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia muun muassa kasvuun, kehittämiseen ja muutoksen tekemiseen. Yrittäjät ilmoittavat tuotteekseen totuuden ja tavoitteekseen lisätä maailmaan ymmärrystä ja toivoa.

Haapakoskelle ja Niemelälle tämä on ensimmäinen oma yritys, Yrjölä taas myi ensimmäisen yrityksensä Journalistikoneen vuonna 2016 ja työskenteli sen jälkeen puolitoista vuotta ostajan palveluksessa.

Menesty yrittäjänä -verkkokyselyyn vastasi yhteensä 964 yrittäjää. Tutkimuksen toteutti työeläkeyhtiö Elon toimeksiannosta VIKTOR Work-Life Metrics Oy. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

 

Etsitkö halpaa kakkospuhelinta? Tämä uusi Nokia soveltuu myös työpuhelimeksi – hinta alle 120 euroa

10 kesäkuu, 2019 - 15:31

Nokia 2.2 on suomalaisen HMD Globalin Nokia-malliston uusin puhelin. Laitteen myynti alkaa Suomessa 8. heinäkuuta.

Alle 120 euron hintaluokassa kilpailua ei ole yhtä paljon kuin keskihintaisissa älypuhelimissa. Nokia 2.2 erottuu edukseen muun muassa päivitystuella ja kasvontunnistusominaisuudella. Laite toimitetaan Android 9 -käyttöjärjestelmäversiolla. HMD Global lupaa puhelimelle kaksi vuotta käyttöjärjestelmäversiopäivityksiä sekä kolme vuotta säännöllisiä tietoturvapäivityksiä.

Edullisimpien älypuhelinten riesana voi olla se, että niiden valmistaja ei pysty takaamaan käyttöjärjestelmän päivityksiä kovinkaan pitkään. 

Nokia 2.2: hinta on 118 euroa ja sen ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa kahden gigatavun keskusmuisti ja 16 gigatavun tallennusmuisti. Puhelin tulee saataville mustana, mutta käyttäjä voi hankkia laitteelle vaihdettavat värikuoret. Laitteen näytön koko on 5,71 tuumaa.

Erikoista tässä hintaluokassa on se, että Nokia 2.2 pitää sisällään kasvontunnistusteknologian. Sormenjälkilukijaa laitteessa ei ole.

Puhelimen takakamerassa on 14 megapikselin kenno.

Kuva: HMD Global

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Sivut