Yrittajat.fi/p-hyrittajat

Tilaa syöte syöte Yrittajat.fi/p-hyrittajat
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 29 min sitten

Hilirimpsis Oy ja muut uudet yritykset − katso lista

27 maaliskuu, 2019 - 14:24

Yrittäjät.fi:n lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain, tiistain ja keskiviikon aamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 409 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

 

Kotipaikka Yritys Akaa Farmi Paroni Oy Asikkala Riitta Hykkyrä Espoo Tmi Trippel DEG DEG DELIVERY Espoo ATOG Invest Oy Espoo Path-U Oy Espoo Padel House Oy Espoo Esa Investment Oy Espoo Vallinportti Oy Espoo Most Market Oy Espoo Identer Oy Espoo Kasvun voima Espoo Asunto Oy Niittykallion Topaasi, Espoo Espoo Tiina Rissanen Espoo Om Birdie Espoo Kehityskumppani Idustamo Espoo Annan Marjat Espoo Evik Espoo Tmi Anton Vuohtoniemi Espoo Tmi Anniina Fagerholm Espoo Tim Ammar TX Espoo Eläinlääkäri JJ Espoo Nuu Creative Espoo Konttinen Media Espoo Auntie Annie's Espoo Maisemasuunnittelu Maarika Mattheiszen Espoo king mano Espoo Tuuli-Tytti Koivula Espoo Eläinlääkäri Marika Friman Espoo Anniina Koski-Palkén Espoo Maria A. Järvinen Eurajoki Ekovex Ympäristöpalvelut Oy Eurajoki Lvet Forssa Kampaamo Marjo Luoto Forssa Forssan Maarakennus Oy Forssa T:mi Heimo Viitamäki Haapajärvi Kuntokeskus Maximi Oy Hamina Jouko Kelkka Hamina Monipalvelu Kaleva Tmi Hammarland Firma TR Ab Hanko Harha XR Oy Ab Hanko T:mi Katrin Sander Helsinki T:mi Jukka Arovirta Helsinki Linda Riikonen Helsinki Petrus Niskanen Helsinki Tmi Sonja Hartikainen Helsinki Sara Ollila Tmi Helsinki OT Hyvinvointi Oy Helsinki Dominus Santos Oy Helsinki 365 Hankinta Oy Helsinki Asunto Oy Helsingin Valkovuokko Helsinki Asunto Oy Helsingin Metsävuokko Helsinki Donut Agency osk Helsinki Journey to the West Oy Helsinki Aden taksipalvelu Helsinki Kozalak Oy Helsinki Hevi II avoin yhtiö Helsinki Royal HoldCo I Oy Helsinki Royal HoldCo II Oy Helsinki Aftersalessupply Oy Helsinki MTSA Hallintopalvelut Oy Helsinki MTSA Lakipalvelut Oy Helsinki MTSA Konsultaatio Oy Helsinki BeKaMeDa Factory Oy Helsinki MLL Helsingin Sosiaalipalvelut Oy Helsinki Koy Espoon Ylismäentie 12 H Helsinki Koy Espoon Ylismäentie 12 G Helsinki Yönvilkas Oy Helsinki Pilgrim trans Oy Helsinki Melkas Enterprise Oy Helsinki Mimmit sijoittaa Oy Helsinki Elers Medical Composites Sourcing Ab Helsinki OCS Holding Oy Helsinki Lakiapu Kuismin-Raerinne Helsinki Swanky Helsinki Lavin Company Helsinki PinkAgency Oy Helsinki Paukkki Oy Helsinki The Kiddou Oy Helsinki New Group Oy Helsinki Tapiolan kiinteistökehitys Oy Helsinki Sisu Events Oy Helsinki Smart Autokorjaamo Oy Helsinki T:mi Jyri Talassaari Helsinki Roihuvuoren Rio Oy Helsinki Tmi Psyykkinen voima Helsinki Paquin International Helsinki Valvontapalvelu Pajavuori Helsinki Kuulotaito Helsinki Eläinlääkäri Heljä Oja Helsinki Juulia Nissinen tmi Helsinki Eläinlääkäri Sari Jokiaho Helsinki Eläinlääkäri Salla Nuutinen Helsinki Bautum Oy Helsinki ARAVA remontti Helsinki madoow Helsinki Eläinlääkäri Eveliina Salonen Helsinki Jouni Lauronen Helsinki Putkityö Jouni Kauppinen Helsinki Jangport Oy Helsinki Eläinlääkäri Sonja Takalo Helsinki Meri Lantto Helsinki Chakra Voyage Oy Helsinki Johtoraportti Helsinki Tmi Sateh Helsinki Pitsu Helsinki Helsingin Tuulilasi Oy Helsinki Wcar-autoliike Helsinki Katrin Dahlberg Helsinki TMI TAINA MARIA Helsinki O.Tempakka Helsinki Fysioterapeutti Johanna Imppola Helsinki Tmi Iina Melender Helsinki f&e lounas ja catering Helsinki Eläinlääkäri Paula Ahola Helsinki Selina Vienola Helsinki Tmi Joni Koivuniemi Helsinki Tmi Päivi Lonka Helsinki Tmi Mirka Lajunen Helsinki Mikaela Halmetniemi Tmi Helsinki Hannu Kamppila tmi Helsinki Tmi Tomi Ylä-Soininmäki Helsinki Heli Soitula Helsinki Tmi Eläinlääkäri Emilia Lavonen Helsinki Eläinlääkäri Sara Salmio Helsinki Eläinlääkäri Milla Pitkänen Helsinki Eläinlääkäri Iida Autio Helsinki Emilia Kuurila Tmi Helsinki Annina Lyly Helsinki Tmi L Kareranta Helsinki Steven Parham Helsinki Eläinlääkäri Juhani Ikonen Helsinki tmi js virta Hyvinkää Mikko Taberman Hyvinkää Pinja Palo-oja Hämeenlinna BeMaPro Oy Hämeenlinna Tenniskoulu Janne Sairio Hämeenlinna Tmi H Ahonen Hämeenlinna Kati Stolt Tmi Hämeenlinna Neliölinna Oy Hämeenlinna Tmi Matias Perämäki Ii T:mi Toni Saimalahti Iisalmi Toiminimi Tolkun Kari Iisalmi Asunto Oy Iisalmen Virranloiste Iitti Tmi Timo Häyhänen Ikaalinen Lääkärinvastaanotto Riikka Lilja Ikaalinen Lääkärin vastaanotto Tuomo Lilja Ilmajoki Tmi Petri Wallius Imatra Miettinen Miia Janakkala Ruoka & Koti Media Oy Joensuu Joen Kotihoiva Oy Joensuu Kituta Oy Joensuu Bumbba Terveys Joensuu Celpres Oy Joensuu Asunto Oy Joensuun Honkapolku Joensuu Henna Valkonen tmi Joensuu Tmi Ilkka Tolonen Jomala Mindy Juva Tmi UniPöllö Jyväskylä Tmi Carita Nikkari Jyväskylä Tuomas Piesanen Jyväskylä Johnny Leche Productions Jyväskylä TN-Trucks Oy Jyväskylä Domus Taberna Oy Jyväskylä KRJ-urakointi Jyväskylä Tmi Amanda Lahdenperä Jyväskylä Trifle Consulting Jyväskylä Hilirimpsis Oy Jyväskylä Dodostyle Jyväskylä Tmi Juho Pirttinen Jyväskylä Tmi Riitta Hänninen Jyväskylä Autoilija Samuli Martikainen Jyväskylä Mari Leskinen Jyväskylä Tmi Niina Kumpu Jyväskylä Hanna Urtti Jämsä Parturi-Kampaamo Maarit Oikari Järvenpää Tmi Mona Kettunen Järvenpää TMI N. Ahlberg FMA Kaarina Suomalainen Kai Johannes Kaarina Tmi Ville Perkkola Kajaani Sisustus Terhi Kauhajoki Sari Lehtimäki Kauhava Lammi Matti Sakari Kaustinen Tmi Joonas Kuorikoski Kaustinen Aijan hoitola Kemi Tmi Sami Ruotsalainen Keminmaa Keminmaan Riistajalostus Oy Kerava As Oy Keravan Poutapilvi Kirkkonummi Tuula Petäys Kirkkonummi Psykologipalvelu Marja-Helena Kunnas Kirkkonummi Niina Suuronen Tmi Kitee Tmi Arto Vermonen Kokemäki Truck & Car Service 100 Oy Kokkola Rentoutusvalmennus & Valokuvaus Maria Immonen Kokkola Terhi Melametsä Kokkola Koulutettu hieroja/urheiluhieroja T.Hagström Kokkola Heidin Aloe Kokkola MP-huolto Viiperi Kolari Tmi Paula Muotka Konnevesi PajaPutki Kontiolahti As Oy Höytiäisen Helmi, Kontiolahti Kotka Ingrid Tammi-HappyOak Kotka Tmi QCS-huolto Jouko Hietala Kouvola Tmi Eija Lehesvirta Kouvola Ulla Parkko Kouvola Niko Rajansalo Oy Kouvola Lääkäripalvelu Riitta Ryhänen Kouvola Tmi Hanna Mäki Kuhmo Minierä Kuopio TMI Honkalampi Osmo Kuopio Synty - Anna-Maija Vuorialho Kuopio Duunin Tekijät Oy Kuopio MiJaNa Hair & Salon Oy Kuopio Voimuri Kuopio Vuokratyö Moilanen Kuopio Tmi Kati Venäläinen Kuopio Tmi Vilma Lampinen Kuortane Sarvikka Oy Kärkölä Kaunisvaaran tila Lahti Tmi Sumistra Koedjoi Lahti MakeMedia Oy Lahti Tmi E.Kortesalo Lahti Asunto Oy Lahden Karistonkatu 214 Lahti Eboracum Investment Tmi Lahti PRX Media Lahti Hussa Lahti Tmi Saara Parrila-Mustonen Lahti Tmi. Aleksi Matilainen Lahti Olli Merenheimo Group Lapinjärvi Tmi Anni Tallberg Lappeenranta Vilma Keskinen Lappeenranta Markkinointiosuuskunta Hype Lappeenranta Lappeenranta t:mi Päivi Kärhä Lapua Elontunne Lapua Anna Vierula Laukaa Tmi Laakson Talli Lempäälä Saijan Paja Lohja Kotikujan jätevesiosuuskunta Lohja Pieni Putkipuoti Loppi Metsäpalvelu Puusteri Oy Loviisa Milan Valtakunta Tmi Loviisa Lovisa Sail Care Maarianhamina KP Mariehamn Ab Maarianhamina Lenstopia Maarianhamina Hellmans bygg & montering Maarianhamina Emili Holländer Mikkeli LempiOlo Mikkeli VOM-Rakennus Muhos HVS-Palvelu Mustasaari Honour Invest Oy Mustasaari Mind Body n' Soul Mynämäki Hieroja Susanna Vänni Myrskylä Teemu Keskitalo Tmi Mäntsälä Kehonhuolto Aalto Mänttä-Vilppula Tahemet Oy Naantali Marine Consulting TSWB Ltd. Oy Naantali Bojovi Oy Naantali Livonsaaren Osuusvoima Naantali Livonsaaren Osuuskauppa Nivala Jusila Oy Nivala Tmi Teemu Ruostetsaari Nurmijärvi A Muhonen Tmi Nurmijärvi Toiminimi Tanja Salonen Oulu taksi heikki halonen Oulu Kaj Silén Oulu T:mi Auto Hedman Oulu 1st N Invest Oy Oulu Myllytek Oulu HK Rakennuttamispalvelu Oulu EHTI Group Oy Oulu Tmi Juliana Pyrhönen Oulu As Oy Oulun Sointi Oulu Laakso Jari Petteri Oulu Tmi Markus Niskanen Oulu Ellamari Koutonen Paimio Tmi Teemu Laaksonen Perho JR Farm Oy Pertunmaa Alderstone Oy Pietarsaari Transport C.Backlund Pietarsaari G V Simons Pirkkala Kiinteistö Oy Jasperinkuja 2 Pori Tero Ylikoski Pori Meri-Porin Muuraus Pori A. Entraus Pori Ultimarine Oy Pori Parturi KKN Pori Hanna Kallio Consulting Porvoo Tapani Ristolainen Porvoo Ab Family Arena Oy Porvoo Alexara Oy Pyhtää Anna Jaakola Pöytyä Remar Rakennus Pöytyä Tero Savolainen Raahe MR Doors & Windows Oy Raahe Tmi Soili Miilukangas Raisio TQ-Huolto Oy Raisio A.Veisi Raisio Raija Haavisto Rauma Parimi Oy Rauma Metsäpalvelu Rautavuori Oy Rovaniemi Tmi Ida Rusava Rovaniemi Norvajärvi Arctic Resort Oy Rovaniemi Link Napapiiri Oy Rovaniemi KysyOikein Rovaniemi Tmi Mia Vatanen Ruokolahti MindBlow Oy Rusko Susanna Paarma Rusko Laura-Kaisa Leinonen Saarijärvi Tmi Auvo Ruuska Salo HKP Sijoitus Oy Salo Wind Hill Oy Salo Mumman Murkinat Salo EJT-Metsuripalvelu Salo VL-Apu Salo Taksi Toni Suominen Sastamala Taksi Jussi Oy Sastamala Tmi K. Kaasalainen Savitaipale Mäkelä Pauliina Savonlinna Seppänen Tomi Savonlinna Hoivamieli M Savonlinna T. Huttunen Savonlinna Lotta Kuutti Seinäjoki Kuruma Seinäjoki Sirvana Oy Seinäjoki Nysse ratkes Seinäjoki Asunto Oy Seinäjoen Nallenhovi Seinäjoki Tmi Miika Panu Siilinjärvi StarTech Finland Sipoo team Nauraen menee Sipoo Maalausliike Elli Aho Sipoo Kallbäck Ranch Sipoo Winning Mindset Siuntio Rakennuspalvelu Koljonen Sodankylä I.H Kuljetus Sodankylä Hannu Parviainen Somero Koneurakointi M.Sulavuori Somero Someron tuholaistorjunta ja moniapu Sotkamo PKY Travel Oy Suonenjoki Tmi Jouni Väisänen Tampere Rengas-Seppo Tampere Jarmo Kosunen Tampere Tmi Fiia Pyykkönen Tampere Infiniteq Systems Oy Tampere Ursoha Games Oy Tampere Auran autohuolto K&H Oy Tampere ARV-Suunnittelu Oy Tampere Järjettömiä ratkaisuja järjettömiin tilanteisiin Tampere Livaldo Oy Tohmajärvi Tohmajärven Raskastarvike Oy Toholampi Eläinlääkäri Ilkka Ahola Tornio As Oy Tornion Pirkanranta Turku Lääkäri Eeva-Liisa Nurminen-Laanaya Turku Eemeli Aaltonen Turku Palmroos Antero Turku Askel muutokseen tmi Turku AV garage Oy Turku BMG Finland Oy Turku Punnu Games avoin yhtiö Turku Ambalco Oy Turku Hundulasit Oy Turku KTI Laskutus Oy Turku Makor Oy Turku Peikko & Menninkäinen - Parturi / Kampaamo Turku KTW Sales Tmi Turku Bruches Palvelut Tmi Turku Perheterapeutti Elena Hering Turku Koulutettu hieroja Teemu Jääskeläinen Turku As Oy Kanslerintie 19 Turku Turku Tmi Lauri Himberg Tuusula Tilipalvelu J.Pasanen Oy Ulkomainen kotipaikka Word Wiz Ulvila Tmi jani isohaka Ulvila Tuomas Ristakoski Uurainen Johanna Näreranta Uusikaarlepyy Joel Lindvall Service Uusikaupunki T:mi Juha Blomberg Vaasa Dröömin Entertainment kb Vaasa Fintake Vaasa SIDOM Valkeakoski Tmi Kasvunmahdollisuus Teemu Salminen Vantaa Nano Detailing Oy Vantaa Rakennus Lundgren Vantaa J&H Betonilattiat Oy Vantaa UHRMAN GROUP Oy Vantaa Nuohous Helsinki Oy Vantaa Ira Chrisi Oy Vantaa Lumikki Nguyen Vantaa Riine Vantaa Linda x Nygård Vantaa Tmi Sanna Hämäläinen Vantaa DQ Hair&Makeup Vantaa T:mi J.Kontiainen Varkaus JPJ Trans Oy Varkaus PotentiArt Varkaus EQUIP LINKS Vieremä Hu-ko asennus oy Vihti Emecon Oy Vihti Finnish Esports Consulting Ltd Oy Vihti nummelan automeikkaus Vihti Pekka Eskuri Vihti Taksi Patrick Ordén Virolahti Mikko Reinikkala Vöyri Max Rent Ab Ylitornio Ruuvi & Rucola Ylivieska Tmi Heikki V Salmela Ylöjärvi Kuljetus Pahlman OY Ylöjärvi Tmi Maria Lepola Ylöjärvi Mike's Roadrunner Ylöjärvi Tmi Heta Linjamaa Äänekoski T:mi Paavo Nivala        

Yrityksen toimiala kannattaa täsmentää PRH:ssa – Siinä säästää nyt satoja euroja

27 maaliskuu, 2019 - 10:16

Yrityksen toimialaa on voinut tarkentaa patentti- ja rekisterihallitukseen maksutta vuoden vaihteesta lähtien.

Toiminimilaki muuttuu tavaramerkkilain uudistuksen yhteydessä. Eduskunta on hyväksynyt lait ja ne tulevat voimaan myöhemmin keväällä. Tarkka voimaantulopäivä on vielä avoinna, mutta siitä alkaa kulua kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana yritysten toimialaa voi tarkentaa maksutta. PRH otti käyttöön maksuttoman muutosilmoituksen jo vuodenvaihteessa.

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiantuntija Albert Mäkelä selventää tilannetta seuraavissa vastauksissa.

Mistä on kyse?

Lakimuutoksen taustalla on se, että Suomessa on noin 600 000 rekisteröityä toiminimeä ja lisäksi tuhansia aputoiminimiä. Suomessa toiminimillä on vahva suoja. Yritys on voinut määritellä toimialakseen jotain sekä kaiken laillisen liiketoiminnan. Silloin nimeä suojataan kaikessa laillisessa liiketoiminnassa, eli kaikilla mahdollisilla toimialoilla. Laajat toimialakuvaukset estävät tavaramerkkien ja toiminimien rekisteröinnin. Esimerkiksi autokorjaamo Etelä-Suomessa ja kahvila Pohjois-Suomessa eivät voi nykytilanteessa toimia samalla nimellä eri toimialoilla. Jatkossa nimen suoja muuttuu niin, että jos nimeä ei ole käyttänyt tietyllä toimialalla, samalla tai samankaltaisella nimellä voi perustaa yrityksen toiselle toimialalle.

Muutoksella pyritään saamaan toiminimiä uusien yrittäjien käyttöön. Toiminimilain lähtökohta kuitenkin on, että vain käytössä olevia nimiä suojataan sillä toimialalla, jolla yritys tosiasiassa toimii. Nyt seuraavan kahden vuoden aikana voi maksuttomasti muuttaa toiminimen kuvaamaan niitä toimialoja, joita oikeasti käyttää.

Lakiuudistuksen yhteydessä toiminimen vapautta haluttiin jopa rajoittaa, mutta tämä saatiin torjuttua. Niin ei tule käymään. Oleellista on, että uudistuksen myötä hyvin vähän muuttuu. Jatkossa käyttämättömiä toiminimiä voidaan poistaa rekisteristä entistä kevyemmällä hallinnollisella menettelyllä.

Milloin toimialaa kannattaa täsmentää?

Jos yrityksellä on kaupparekisteriin rekisteröitynä niin sanottu yleistoimiala tai ilmaus ”kaikki laillinen liiketoiminta”, toimialaa kannattaa täsmentää vastaamaan toiminnan todellista luonnetta. Tällöin riski joutua toiminimien kumoamishakemuksen kohteeksi pienenee. Yrityksen todellinen toimiala on yleensä helppo määrittää, eikä yksikään yritys toimi todellisuudessa kaikilla mahdollisilla toimialoilla.

Kannattaako lakimuutoksen vuoksi nimenomaan täsmentää?

Jos toimialan täsmentämiseen ei ole tarvetta, sitä ei tietenkään tarvitse ehdoin tahdoin tehdä. Jos yritys toimii niillä toimialoilla, jotka kaupparekisteriin on merkitty, ei täsmentämistä tarvitse tehdä. Toiminimeä suojataan juuri niillä toimialoilla, joilla yritys todellisuudessa toimii.

Mitä toiminimen rekisteröinnin kumoaminen tarkoittaa? Voiko joku toinen hakea minun rekisteröintini kumoamista ja millä perusteella?

Toiminimen kumoamista voi hakea PRH:lta hallinnollisessa menettelyssä jokainen, jolle aiheutuu toiminimen rekisteröinnistä haittaa. Haitta voi aiheutua esimerkiksi tilanteesta, jossa toiminimi estää sekoitettavissa olevan tavaramerkin rekisteröinnin. PRH:lta toiminimen kumoamista voi hakea kuitenkin vain sillä perusteella, että toiminimeä ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty, eikä käyttämättömyydelle ole hyväksyttävää syytä. Jos toiminimien kumoamista haetaan jollakin muulla perusteella, kumoamista voidaan hakea ainoastaan tuomioistuimelta.

Jos toiminimeä ei ole käytetty, toiminimen haltija voi pyrkiä osoittamaan, että käyttämättömyydelle on ollut hyväksyttävä syy. Tällöin yrityksen olisi selvitettävä, miksi toiminimeä ei ole käytetty, ja perustella, että syy on ollut hyväksyttävä.

Osittainen toiminimen kumoaminen on uusi mahdollisuus erityisesti niihin tilanteisiin, joissa toiminimi muodostuu esteeksi tavaramerkin rekisteröinnille. Osittainen kumoaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että toiminimeä ei voi käyttää enää yrityksen nimenä tietyllä toimialalla. Muilla toimialoilla toiminimen käyttöä voidaan jatkaa.

Miten saan täsmennettyä toimialani?

Täsmennys tehdään PRH:lle paperisella lomakkeella. Lomakkeessa pitää itse vedota maksuttomuuteen, sillä se ei tule automaattisesti. Lomakkeeseen voi kirjoittaa esimerkiksi toiminimilain muutokseen liittyvä maksuton toimialan täsmentäminen.

Täsmennys on maksullinen, jos samalla tehdään muutoksia yhtiöjärjestykseen.

Mistä löydän tämän paperi-ilmoituksen?

PRH:n sivuilla on ohjeet ja linkki Y4-lomakkeeseen ja 13 -liitelomakkeeseen, jotka pitää täyttää ja tulostaa.

Miksi en saa tehtyä täsmennystä digitaalisesti?

PRH:n mukaan sähköistä asiointijärjestelmää ei pystytä määrittelemään niin, että se pystyisi täsmentämään toimialan muutokseen liittyvän maksuttoman toimialan täsmentämisen.

Paljonko toimialan täsmentäminen on maksanut?

Normaalisti toimialan tarkentamisen hinta on määräytynyt yritysmuodon mukaan, mutta esimerkiksi osakeyhtiölle se on ollut yhtiöjärjestyksen muutoksen maksu, eli 380 euroa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kasva Suomi -vaalipaneelissa puhuttivat paikallinen sopiminen ja yrittäjän sosiaaliturvan uudistus

26 maaliskuu, 2019 - 19:14

Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue päättyi tiistaina Helsingin Musiikkitalolle vaalipaneeliin.

Puheenjohtaja Jyrki Mäkynen avasi päätöstilaisuuden ja kertoi, että kiertueen aikana järjestön edustajat ovat tavanneet yli 350 kansanedustajaehdokasta ja yrittäjiä.

– Näissä vaaleissa päätetään, miltä Suomi näyttää ja menee eteenpäin seuraavat neljä vuotta ja 2020 luvulla. Haluamme säilyttää hyvinvointiyhteiskunta, mutta miten se tehdään kovassa kv-kisassa? Nykyisen tasoinen hyvinvoinnin säilyttäminen ei ole itsestään selvää, Mäkynen sanoo.

Paneeliin osallistuivat Paavo Ahrinmäki (vas.), Riikka Taivassalo (Sin.), Marcus Rantala (rkp), Kimmo Tiilikainen (Kesk.), Juhana Vartiainen (Kokoomus), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.), Erkki Tuomioja (Sdp), Mirita Saxberg (Liike NYT), Toni Paussu (PS) ja Sari Savela (Kd).

Paneelin juonsi yrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen.

Sosiaaliturva kaipaa remonttia

­­Paneelissa puhuttivat monet yrittäjiä koskevat asiat liikenteen ruuhkamaksuista verotukseen ja kasvun edellytyksiin.

Kasvun edellytyksiin löytyi monta lääkettä alv-rajan liukuman nostamisesta ja ensimmäisen työntekijän työllistämisen helpottamista.

– Olen toiminut yrittäjänä 12 vuotta. Olen työllistänyt osa-aikaisia työntekijöitä lähes sata, mutta en yhtäkään täyspäiväistä, kommentoi Saxberg.

– Meillä on maailman tiukin TES-sääntely. Yrittäjä joutuu vastuuseen asioista, jotka eivät ole täysin omissa käsissä. Paikallinen sopiminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja oppisopimustoiminnan väljentäminen ovat keskeisiä toimia, Vartiainen sanoo.

Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen puhutti kaikkia ehdokkaita. Kaikki toivat eri yhteyksissä esiin sen, että freelancer-työ ja itsensätyöllistäjien määrä kasvaa tulevaisuudessa, ja jo nyt 60 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä.

Kukin panelisti sai nimetä yhden keinon asioiden parantamiseksi. Rantala ehdotti kokonaisuuden parantamista muuttuvilla työmarkkinoilla keskustelussa yrittäjien kanssa. Taivassalokin ehdotti kokonaisuuden uudistamista niin, että työn tekeminen on kannattavaa.

Vartiainen toi esiin konkurssilainsäädännön uudistamisen ja henkilökohtaisen konkurssin tekemisen.

– Meillä on edelleen 90-luvun lamassa vaikeuksiin joutuneita, hän muistutti.

Perussuomalaisten Paussu ehdotti YEL-alarajan nostoa ja Savela soviteltua työttömyysturvaa. Arhinmäen mukaan perustulon päälle pystytään rakentamaan tasapuolista järjestelmää. Tuomioja halusi kaikille tasapuolisen aseman sosiaalitukien suhteen.

– YEL-turvaan on saatava joustavuutta, sillä yrittäjien tulot vaihtelevat. YEL-maksua ei pidä välttämättä pienentää, sillä täytyy miettiä myös eläkkeen kerryttämistä, Vihreiden Alanko-Kahiluoto sanoo.

Samoilla linjoilla on Saxberg:

– Pitää ymmärtää, mikä aiheuttaa pienituloisten elämää. Moni yrittäjä ei pysty maksamaan muuta YEL-turvaa kuin minimin. Täytyy pitää huoli, että uudistus on sellainen, että tulee eläkekertymää, hän sanoo.

Savela, joka on itse sairastanut työuupumusta huomautti omasta kokemuksestaan, että yrittäjän täytyy myös sairaana löytää rahat YEL-maksuun.

Tiilikainen ei halunnut toistaa samoja asioita, joten hän nosti esiin toiminimiyrittäjänä mahdollisuuden palkata hoitaja sairaalle lapselle.

Paikallinen sopiminen vai yhteinen sopiminen?

Paikallinen sopiminen nousi esiin useampaan otteeseen keskusteluissa.

Tuomioja piti tärkeänä, että työnantaja- ja työntekijäpuoli näkisivät toisensa yhteistyökumppaneina vastakkainasettelun sijaan. Hän ajoi myös sitä, että työnantajat olisivat järjestäytyneitä. Hän kannatti paikallista sopimista, mutta ei avoimella valtakirjalla, vaan yhteisen sopimisen kautta.

Arhinmäki tuki Tuomiojaa näkemyksessä.

– Lainsäädännön pitää suojata aina huonommassa asemassa olevia. Sopiminen perustuu siihen, että toimitaan järjestäytyneinä, isompina kokonaisuuksina. Pidän tärkeänä, että kun sovitaan paikallisesti, yritys on järjestäytynyt. Liitto tuo luottamusta, hän sanoo.

Taivassalo ja Alanko-Kahiluoto muistuttivat, että paremmista työehdoista työntekijälle voi sopia pitkälle ilman lainsäädäntöäkin.

Muun muassa Paussu piti tärkeänä, että järjestäytyneet ja järjestäytymättömät työnantajat ovat samalla viivalla.

Yleisesti työelämä ja yrittäjien arki kaipaisi joustoja seuraavalla vaalikaudella.

 

Elina Hakola

elina.hakola ( at) yrittajat.fi

My o My -muotikaupan yrittäjä Pauliina Louhiluoto pyörsi päätöksensä lopettamisesta

26 maaliskuu, 2019 - 12:30

Muotikauppias lopettaa yllättäen, takana huipputulos. Näin otsikoi Taloussanomat uutisen tammikuussa, kun Pauliina Louhiluoto oli päättänyt lopettaa Helsingin keskustassa sijaitsevan My 0 My -muotiliikkeensä.

Syy ei ollut pelkästään raha. Hän oli väsynyt. Kivijalkakaupan korkeat vuokraneliöt ja pienet markkinat eivät houkutelleet. Näkymä alaan ei vakuuttanut. Verkkokauppa kansainvälisen Farfetch -kaupan kautta veti, mutta Louhiluoto halusi olla kivijalkakauppias eikä varastotyöntekijä pakkaamassa verkkokaupan ostoksia.

– Halusin pelata isosti tai en ollenkaan. Minua ei kiinnostanut ”Pauliinan pieni putiikki” -tyyppinen kauppa. Meille tuli nopea lähtö entisistä tiloista, joissa alkoi remontti. Uusia tiloja ei tahtonut löytyä ja syksy oli ollut hyvästä tuloksesta huolimatta pettymys, Louhiluoto kertoo lopettamispäätöksensä syitä.

My O My:n liiketoiminta muodostuu kivijalan muotikaupan lisäksi joulunajan kausimyymälästä ja verkkokaupasta. Muodin kivijalkakauppa on aina ollut Louhiluodon mukaan tappiollista.

Nyt kaksi kuukautta myöhemmin ääni kellossa on muuttunut. Louhiluoto pyörittää 50-neliöistä kauppaa Kämp Galleriassa. Aiempi myymälä oli 260 neliötä.

– Olin ostanut kevään mallistot sisään ja ajattelin myydä ne pois, mutta kanta-asiakkaidemme vuolas tuki sai pääni kääntymään, Louhiluoto kertoo.

Hän ei pidä itseään kauppakeskusihmisenä, mutta kokemus Kämp Galleriasta on ollut kaikin puolin positiivinen. Töissä ei tarvitse olla yksin, vaan kauppiaiden kesken vallitsee yhteisöllisyys.

–Täällä on naisasiakkaita ja turisteja kivasti. Aasialaiset ovat tottuneet tekemään ostoksia ostoskeskuksissa. Ympärillä on hyviä liikkeitä, jotka tuovat asiakasvirtaa. Kanta-asiakkaatkin ovat löytäneet tänne, Louhiluoto kertoo.

Hän on joutunut irtisanomaan myyjiään ja työskentelee nyt itse kaupassa päivittäin. Samalla hän pakkaa verkkokaupan tilauksia.

Tilanne ei ole ideaali, mutta kiinteät kustannukset oli pakko karsia minimiin. Jatkossa valikoima supistuu hieman myymäläneliöiden vuoksi, mutta jatkossa yhtä vaatetta on useampaa kokoa.

– Henkilökunnan järkevä mitoittaminen on lähes mahdotonta, sillä kuukaudet ovat hyvin erilaisia keskenään. Moni asia jää tekemättä, mutta aion maksaa itselleni kunnon palkkaa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Tutkimus: Pienissä yrityksissä parhaat työolot – ”Luottamus syntyy suorista keskusteluista”

26 maaliskuu, 2019 - 11:37

Tutkimuksen mukaan pienissä työpaikoissa on paras luottamus työntekijöiden ja työnantajan kesken. Peräti 87,6 prosenttia vastaajista alle 10 hengen yrityksissä kokee, että työntekijöiden ja johdon väliset suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset.

­– Luottamus syntyy, kun asioista voidaan puhua suoraan. Pienessä yrityksessä tekeminen on selkeämpää ja avoimempaa, vakuuttaa Palkkataito Oy:n yrittäjä Jukka Tiihonen, joka on jakamassa leipiä Narinkkatorilla muiden yrittäjien kanssa.

Tuhat Haagan Leipä Oy:n eväsleipää jaettiin ennätysnopeasti aamukiireisille kulkijoille. Myös Profitcount Oy:n toimitusjohtaja Markus Seppänen on aurinkoisella torilla piristämässä helsinkiläisiä.

– Monta hymyä on saatu aikaiseksi.

Seppänen ei ylläty barometrin tuloksista, jonka mukaan tietojen välittäminen on sitä avoimempaa mitä pienempi yritys on kyseessä. Näin vastasi 78 prosenttia mikroyritysten työntekijäistä.

Myös tasapuolisen kohtelun kokemus on paras pienimmissä yrityksissä. 85,4 prosenttia mikroyritysten työntekijöistä kertoi kokevansa näin.

– Mikään näistä ei yllätä. Pienillä työpaikoilla voidaan hyvin, niissä on vähemmän sairauspoissaoloja ja kommunikointi on avoimempaa.

Molemmat yrittäjät liputtavat vapaamuotoisten keskustelujen puolesta. Kahvitunneilla ja muissa tilanteissa tulee puhuttua avoimesti yrityksen asioista.

– Kun tieto liikkuu, on vähemmän tietämättömyyttä ja siitä aiheutuvaa stressiä, Seppänen korostaa.

Barometrin mukaan pienillä alle 50 henkilön työpaikoilla työntekijät ovat varmimpia työpaikkansa säilymisestä, ja niissä työvoiman tarpeen vaihtelussa käytetään vähiten vuokratyöntekijöitä. Vähiten vuokratyöntekijöitä on mikroyrityksissä. Pienissä yrityksissä on myös parhaat mahdollisuudet osallistua työpaikan kehittämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Suomen Yrittäjät tarkasteli Työolobarometriin vastanneiden yksityisen sektorin palkansaajien vastaukset yrityskokoluokittain: alle 10 työntekijän mikroyritykset, 10–49 työntekijän pienyritykset, 50–249 työntekijän keskisuuret yritykset ja vähintään 250 työntekijän suuryritykset.

Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin. Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 1055 henkilöä yksityiseltä sektorilta. Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia.

Puhutaan massoista – valtaosa Suomen yrityksistä pieniä

Pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 98,8 prosenttia suomalaisyrityksistä. Niissä on töissä 45 prosenttia yksityisen sektorin työntekijöistä.

– Pienten yritysten hyvät työolot koskevat siis suurta joukkoa. Pienissä työpaikoissa on luottamusta ja tietoa yrityksen asioista, jota tarvitaan työpaikkasopimisessa, selvityksen tehnyt Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä huomauttaa.

– Valtiovallan tehtävänä on johdonmukaisesti parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, sillä ilman kasvavia ja työllistäviä yrityksiä Suomi ei pärjää. Erityisesti työmarkkinoiden rakenneuudistukset ovat jääneet lähtötelineisiin. Eduskuntavaaleissa valittavien päättäjien kannattaa edistää niitä, jos halutaan nostaa Suomen työllisyysastetta, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Teksti ja kuvat: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kasva Suomi -sivusto

Kamerataisto älypuhelimissa kiihtyy: Huawei hakee etua viisinkertaisella zoomilla – lopputulos on vakuuttava

26 maaliskuu, 2019 - 10:18

Huawei yrittää houkutella uusimmalla älypuhelimellaan etenkin nuoria aikuisia. P30-mallissa on keskitytty uudistamaan kuvausominaisuuksia.

Viime aikoina kaikki suurimmat puhelinvalmistajat ovat esitelleet rinta rinnan uusimpia innovaatioitaan mobiilikuvaukseen. Suomalainen HMD Global hätkähdytti helmikuussa julkistamalla viidellä takakameralla varustetun Nokia 9 PureView -puhelimen.

Huawei P30 Prossa kameroita on neljä. 

– Kyse ei ole megapikselikisasta eikä kameroiden lukumäärästä. Älypuhelimet kehittyvät tällä hetkellä nimenomaan hämäräkuvauksessa. Me lähestymme asiaa uudella kulmalla, emme megapikselien määrällä. Niitä ei ole tullut uutuuteen yhtään lisää, Huawei Suomen kuluttajaliiketoimintayksikön myyntipäällikkö Jesse Kajes sanoo.

Kajeksen mukaan kuvien laadun kannalta oleellisinta on kuvanparannuspiiri, jolla kuvista pyritään tekemään laadukkaita kaikissa tilanteissa ilman, että kuvaajan täytyy tuntea kameratekniikkaa tai manuaalisäätöjä.

– Pyrimme tekemään kuvaamisen mahdollisimman helpoksi. Melko moni järjestelmäkameroillakin kuvaava käyttää nykyisin automaattiasetusta. Yleensä ohjeistan kaikkia kuvaamaan perusmoodilla, mobiilikameran valmistajan tehtävä on valmistaa kamera niin, että se ymmärtää, milloin ollaan ottamassa laajakulmakuvaa ja milloin henkilöpotrettia.

Zoom lähestyy järjestelmäkameroita

P30 Prossa on uudenlainen 5-kertainen periskooppizoom, joka yhdessä digitaalisen zoomin kanssa pystyy valmistajan lupauksen mukaan tuottamaan 10-kertaisen häviöttömän zoomin. Digitaalinen zoom yltää jopa 50-kertaiseksi.

– Zoom tulee olemaan sellainen mitä kilpailijat tuovat omiin puhelimiinsa jatkossa. Uskon vakaasti, että olemme tällä hetkellä noin vuoden kilpailijoita edellä, Kajes sanoo.

Hänen mukaansa P30 Pron zoomia voi hyvällä syyllä verrata jo järjestelmäkameroihin.

– Vastaava zoom järjestelmäkamerassa tarkoittaa jo kohtuullisen kokoista putkea.

Uusi 5-kertainen optinen zoom löytyy pääkameran kennosta. Periskooppizoom on rakennettu vaakatasoon. Pro-version pääkamerassa on optinen kuvanvakaaja. Uusi kenno on Huawein mukaan selvästi aikaisempia valovoimaisempi. Valmistajan mukaan kenno tallentaa noin 40 prosenttia enemmän valoa verrattuna edellisiin versioihin.

Kokeilimme, miten lähelle P30 Pron digitaalisella zoomilla pääsee valittua kohdetta. Alla kolme kuvaa, joista ensimmäinen kuvattu ilman zoomia, toinen 5-kertaisella ja kolmas 50-kertaisella zoomilla.

 

Kuvista käy ilmi, että puhelin pääsee kiitettävän lähelle kohdetta, ilman että kuvanlaatu heikkenee liikaa 50-kertaisellakaan digitaalisella zoomilla.

Suomessa kehitetty uutuusominaisuus

Huawei kertoo parantuneen kameran vaikuttavan positiivisesti myös videokuvaukseen. Optisen kuvanvakaajan ja tekoälyn avustaman vakautuksen ansiosta videokuvan pitäisi olla vähemmän tärisevää myös tilanteissa, joissa kuva useimmiten heiluu.

Ahkera kuvaaja hyötyy P30:sta myös halutessaan kuvata lähietäisyydeltä. Uutuuden supermakro-ominaisuudella voi kuvata 2,5 senttimetrin etäisyydeltä. Ominaisuus hyödyntää ultralaajakulmakameraa.

Huawei on tehnyt melko selvän eron edullisemman P30:n ja kalliimman Pro-mallin välillä. Prossa on yksi kamerakenno enemmän (syvyyskamera). Perus-P30:ssa ei ole kasvontunnistusta eli näyttölukko avataan joko sormenjäljellä tai koodilla. P30 Pro on varustettu vesitiiviillä rakenteella, P30 ei sen sijaan ole vesitiivis. Prosta puuttuu perinteinen kuulokeliitäntä, joka P30:sta löytyy. Yksi ero on myös se, että Prossa on nopeampi 40 watin pikalataus. P30:sta se puuttuu, samoin langaton lataus.

Osa P30 Pron uusista ominaisuuksista on kehitetty Suomessa. Sellainen on esimerkiksi puhelinkuulokkeen korvaaminen äänen siirtämisenä värähtelyinä puhelimen runkoa pitkin.

Huawei P30 tulee myyntiin tänään 699 euron hintaan. Pro-mallin alkaen-hinta on 849 euroa. Kalliimpi 949 euron hintainen P30 Pro pitää sisällään 256 gigatavun tallennusmuistin.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjänaiset: Verotuksen avulla voidaan tukea yrittäjyyttä

25 maaliskuu, 2019 - 13:03

Yrittäjänaisten mukaan verotuksen keinoin on mahdollista lisätä työllisyyttä. Kun yritysten verotus viritetään oikeudenmukaiseksi, se kannustaa palkkaamaan. Yrittäjänaiset julkaisi oman eduskuntavaaliohjelmansa maanantaina.

– Arvonlisäverotuksen alarajalla on merkitystä naisyritysten kasvuhalukkuuteen, siksi arvonlisäveron alarajaa tulee nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon. Mikäli liikevaihto jää 30 000 ja 50 000 euron välille, huojennus tulisi myöntää osittaisena, sanoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Johanna Ratia.

Yrittäjänaisten tavoitteena on alarajahuojennuksen nosto nykyisestä 30 000 eurosta 50 000 euroon. Järjestön mukaan arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista taakkaa ja raportointivaivaa tulee edelleen keventää ja yksinkertaista, ja alarajahuojennus tulisi myöntää automaattisesti.

Järjestö vaatii myös viiden prosentin yrittäjävähennyksen säilyttämistä.

– Yrittäjävähennys kannustaa yrittäjyyteen yritysmuodosta riippumatta. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa viiden prosentin yrittäjävähennyksen, mikä on merkityksellinen erityisesti toiminimellä toimiville naisyrittäjille, Ratia lisää.

Tuloverolain yrittäjävähennys pienentää verotettavaa tuloa ja siten yrittäjän maksamaa veroa. Vuonna 2017 verotukseen tullut yrittäjävähennys tasoittaa yksityisen elinkeinoharjoittajan verokohtelua suhteessa yrityksiin, kun yhteisöveroa laskettiin 20 prosenttiin. Viiden prosentin yrittäjävähennys on mahdollinen henkilöyhtiöissä eli tyypillisimmin toiminimien, mutta myös avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tuloksesta.

Yrittäjävähennyksen saajia oli 344 000 ja sitä jaettiin 297 miljoonaa euroa vuonna 2017. Vähennystä saivat hyvin monella eri tulotasolla olevat henkilöt. Euromääräisesti suurimman osan saivat henkilöt, jotka ansaitsivat alle 55 000 euroa.

– Yrittäjävähennys tulee säilyttää, se on toimiva työkalu tuomaan eri yritysmuodot verotuksellisesti lähemmäs toisiaan. Säilyttämistä tukee myös se, että veropolitiikan tulisi olla johdonmukaista ja ennustettavaa, puheenjohtaja Tiina Koski perustelee.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Työpaikkoja ja vertaistukea nuorille tekijöille – ”Monelle jantterille maksamme enemmän kuin TES vaatii”

25 maaliskuu, 2019 - 10:01

Elia Kinnunen oli tuskin valmistunut oppisopimuksen kautta rakennusmieheksi, kun idea omaan yritykseen heräsi viime kesänä.

– Kaverit kysyivät aika paljon meiltä oppisopimuksesta ja hakivat samaan työpaikkaan, josta olimme valmistuneet. Huomasimme, että tälle hommalle voisi olla kysyntää ja idea alkoi kuulostamaan järkevältä.

Kinnunen kehitti Scotun yhdessä Leevi Unkurin kanssa ja sitten mukaan lähti pari muutakin kaveria. Yritys on keskittynyt järjestämään oppisopimus- ja työpaikkoja rakennusalasta kiinnostuneille nuorille.

– Yli puolet hakeutuu oppisopimukseen ja loput etsivät suoraan työpaikkaa. Suosittelemme koulutusta kuitenkin kaikille, sillä se edistää työnsaantia, Kinnunen kertoo.

Yrityksen vetäjät ovat 18–19-vuotiaita. Kinnunen on kehityspäällikkö ja hallituksen puheenjohtaja, Unkuri henkilöstöpäällikkö. Aaro Tervo toimii myyntipäällikkönä ja Armas Holma asiakkuuspäällikkönä. Nelikko toimii myös osakkaina, ja viidentenä on mukaan saatu enkelisijoittaja.

Scotun vahvuutena on Kinnusen mukaan se, että yrittäjät puhuvat samaa kieltä kuin töitä etsivät nuoret.

– Löydämme potentiaaliset työntekijät helposti ja tiedämme, mitä heidän päässään liikkuu.

Tarvittaessa he pystyvät antamaan nuorille ohjausta ja vertaistukea.

– Meille on helppo puhua avoimesti, ja pystymme auttamaan, jos on ongelmia.

Nurmijärveltä toimiva yritys perustettiin viime kesänä, ja puolen vuoden aikana palkkalistoille saatiin jo 30 tekijää. Tämän vuoden tavoitteeksi on asetettu vähintään 50 työntekijää lisää. Yritys toimii henkilöstövuokrausperiaatteella, työntekijät ovat Scotun palkkalistoilla.

– Oppisopimuksessahan saa normaalisti palkkaa. Monelle jantterille maksamme euron pari korkeampaa palkkaa kuin TES vaatii. Kun olemme reiluja, ovat työntekijätkin vastuuntuntoisia.

Scotun toimialue ulottuu Tampereelta Helsinkiin. Tämän vuoden aikana on tarkoitus avata toinen toimipiste Tampereelle.

Teksti ja kuva: Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Lunawood voittoon Kasvu Openin Uusiutuva metsä ja maaseutu -polulla

25 maaliskuu, 2019 - 08:56

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin sadan parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään lokakuussa Jyväskylässä.

Lunawood Oy valittiin voittajaksi 30 kasvuhaluisen yrityksen joukosta. Lunawood Oy jalostaa skandinaavista sahatavaraa lämpökäsitellyksi puutuotteeksi ja myy sitä globaalille markkinalle kannattavasti. Yrityksen missio on tuoda Pohjoismainen luonto lähemmäs urbaania kaupunki-ihmistä.

Lunawood Oy on tavoitteellinen kasvuyritys, joka työllistää 90 henkilöä Iisalmen, Kaskisten ja Joensuun tuotantolaitoksilla sekä Lahden pääkonttorilla ja tärkeimmissä vientimaissa. Tuomariston perustelut voittajan valinnalle olivat kilpailukykyiseksi todistettu tuote, realistiset kasvutavoitteet ja selkeä kasvusuunnitelma.

Kunniamaininnat saivat Agrometsä Oy Mustiolta, Suomen Konesiirrot Oy Oulusta sekä Kiteen Mato ja Multa Oy Kiteeltä.

Agrometsä Oy:ssä tuomariston vakuuttivat innovatiivinen ja osaava tiimi, käsi kädessä kulkevat tutkimus ja käytäntö sekä yrityksen erinomainen osaaminen arvoketjusta. Biotekniikkayhtiö kehittää sienipohjaisia ratkaisuja teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden haasteisiin.

Suomen Konesiirrot Oy:n kohdalla tuomariston vakuutti potentiaalinen liikeidea, mahdollisuus muuttaa toimialan liiketoimintamalleja sekä skaalautuvuus. Yritys tekee metsäkoneiden siirtopalvelua metsäkoneyrityksille. 

Kiteen Mato ja Multa Oy:ssä tuomaristo näki valtavan läpimurron mahdollisuuden. Liiketoiminnan todettiin olevan kiertotaloutta parhaimmillaan. Mato ja Mullan liikeidea on ravinteiden kierrätys.

Maksuttomaan Kasvu Open -sparraukseen osallistuivat myös ASV Arctic Smart Village Oy Rovaniemeltä, EcoTelligent Oy Liperistä, Penttilän tila Aitoosta, J. Valkila Oy Kyröskoskelta, Janakkalan Piensiemen Oy Turengista, Kiteen Eläinpuisto Oy Puhokselta, Narskuttelu Oy, Klapila Espoosta, Korpihilla Ritva Kokko Ky Tolvasta, Koskelan Taimitarha Oulaisilta, Luonnon Magiaa Oy Ikaalisista, Mattilan Marjatila Huittisilta, Metsälinkki Oy Porista, Nordic Herbs Oy Eurasta, Nordic Vitality Oy Lappeenrannasta, Porlammin Osuusmeijeri Porlammilta, Porttivuori Oy Helsingistä, Puuartisti Oy Kontiorannasta, Puusepänliike Tuulipuu Humppilasta, Ravintorengas Oy Siikaisilta, Söderby-Boden Oy Ab Storpellingestä, Taivalkosken 4H-yhdistys Taivalkoskelta, Tomas Bruce T:mi Liljendalista, Vallius Forestry Oy Ltd Joensuusta, VersoGrow Siilinjärveltä ja Nystad Sauna Company Uudestakaupungista.

Tuomaristoon kuuluivat Mikko Heickell Kiteen kaupungilta, Sanna Kasurinen Metsäkeskuksesta, Juha Nuutila ProAgriasta, Antti Sahi MTK:sta ja Taina Vesanto maa- ja metsätalousministeriöstä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Kasvu Open Facebook-sivu

Yrittäjä, näin suojaudut yrityskaappauksilta

22 maaliskuu, 2019 - 14:25

Valitsemalla vain sähköisen vaihtoehdon yrittäjä voi varmistaa, että yrityksen ilmoituksia kaupparekisteriin ja Verohallinnolle voi tehdä jatkossa vain henkilö, jolla on siihen oikeus. 

Ennen sähköisen ilmoituksen allekirjoittamista YTJ-palvelu pyytää valitsemaan jommankumman seuraavista:

- Vain sähköiset ilmoitukset ovat sallittuja

- Ilmoituksia saa vastaanottaa myös paperilomakkeina.

Kun yrittäjä valitsee vain sähköiset ilmoitukset, kaupparekisteri ja Verohallinto eivät ota enää vastaan yritykseltä paperilomakkeita (Y-lomake). Valinta koskee vain sellaisia ilmoituksia, jotka voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa.

Näin voit seurata yrityksen tietojen muutoksia

Vaikka yrittäjä ei olisikaan vaihtanut pelkästään sähköisiin ilmoituksiin, hän saa automaattisesti sähköpostiin tiedon tekeillä olevista muutoksista – joita esimerkiksi huijarit tekevät yrittäessään kaapata yrityksen nimiinsä.

Jotta tämä automaattinen ilmoitusjärjestelmä toimii, pitää yrityksen toimiva sähköpostiosoite olla kaupparekisterissä. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimus PRH:n kanssa, jos yrittäjä ei halua ilmoittaa sähköpostiaan julkiseen kaupparekisteriin ”kaupustelijoiden” pelossa. Sopimus on ilmainen.

Sopimuksen voi tehdä yrityksen kaupparekisteriin merkitty edustaja, kuten hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, yhtiömies tai muu edustamiseen oikeutettu.

Kun yrityksen seurattavissa rekisteritiedoissa tapahtuu muutoksia, kaupparekisteri lähettää muuttuneet tiedot tekstitiedostona sähköpostilla noin tunnin kuluessa siitä, kun muutos on rekisteröity tai vireille tullut ilmoitus on kirjattu kaupparekisteriin.

”Huijarit yrittivät kaapata firmani”

Kaappausyrityksiä tapahtuu aina silloin tällöin. Viime vuonna yrittajat.fi:ssä kerrottiin Pirkanmaalla toimivan yrittäjän tapauksesta.

Yrittäjä säikähti, kun sai Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH) sähköpostiin ilmoituksen, että hänen yrityksestään on vireillä kaupparekisteri-ilmoitus. Yrittäjä soitti Patentti- ja rekisterihallitukseen.

– Soittaessani sinne sain tietää, että joku on ilmoittanut paperisella ilmoituksella uudet jäsenet yritykseni hallitukseen ja muuttanut yrityksen osoitetta, yrittäjä kertoi.

Hän ei halua esiintyä nimellään julkisuudessa.

Yrittäjä oli onneksi merkinnyt yhteystietoihinsa myös sähköpostiosoitteen, johon PRH lähetti automaattisesti ilmoituksen vireillä olevasta muutoksesta.

Tällaisissa huijaustapauksissa onnistuessaan rikolliset voivat esimerkiksi tehdä tilauspetoksia tai marssia pankkiin tyhjentämään yrityksen tilit.

Muutosilmoituksessa uusiksi hallituksen jäseniksi oli merkitty yrittäjälle tuntemattomia ihmisiä.

– Ihan outoja kaikki minulle, vierasperäisiä nimiä, pirkanmaalainen yrittäjä kertoi.

Hän selvitti, että osoite oli Espoossa ja siihen oli merkitty useita muita yrityksiä.

Lisää tietoa ja ohjeita PRH:n sivuilla

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi

 

 

63 yritystä ponnisti parhaaseen AAA-luokkaan – katso lista

22 maaliskuu, 2019 - 11:14

Listauksessa ovat mukana viikon aikana AAA-luokkaan nousseet yritykset. Listalla on yhteensä 63 yritystä, Finnairin tytäryhtiön lisäksi muun muassa tunnettu mainostoimisto Bob the Robot Oy.

Listalla olevan yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on noin 9,6 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo kaksi miljoonaa euroa. Listalla on useita suuria yrityksiä, jotka nostavat keskiarvosummia reilusti ylöspäin.  Esimerkiksi Finnair Aircraft Finance Oy:n liikevaihto on 314, 5 miljoonaa euroa ja liiketulos 64, 2 miljoonaa. Yhtiö on Finnair Oyj:n omistama tytäryhtiö, joka vastaa lentokaluston hankinnasta ja sen hallinnoinnista.

AAA-Luokitus on merkki yrityksen erinomaisista taloudellisista tunnusluvuista, positiivisista taustatiedoista ja hyvästä maksukäyttäytymisestä. Luokituksen myöntää Suomen Asiakastieto Oy ja se perustuu reaaliaikaiseen, 7-portaiseen (AAA-C) Rating Alfa -luokitusjärjestelmään. AAA-luokituksen saa vain kaksi prosenttia kaikista Asiakastiedon luokittelemista yrityksistä.

Rating Alfa -luokitus ennakoi yrityksen riskiä saada maksuhäiriömerkintä tai joutua konkurssiin. Parhaaseen AAA-luokkaan kuuluvilla yrityksillä maksuhäiriön todennäköisyys vuoden kuluessa on vain 0,2 prosenttia, kun se heikoimmassa C-luokassa on 54,9 prosenttia. Asiakastieto tutkii ja seuraa luokitusten sekä yksittäisten muuttujien ennustekykyä, jotta tuloksiin voi luottaa. Malleja päivitetään jatkuvasti parhaan ennustekyvyn takaamiseksi.

Luokitus erottelee hyvät asiakkaat ja kumppanit huonoista vertailukelpoisin perustein. Sen avulla yritys pystyy myös itse osoittamaan vahvan taloudellisen asemansa esimerkiksi tarjouskilpailuissa.

Yrittajat.fi julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

toimitus(at)yrittajat.fi

Kotipaikka Yritys Perustettu Liikevaihto Liiketulos Alavus Alavus Ikkunat Oy 12.12.2002 17151000 532000 Espoo Repolar Pharmaceuticals Oy 12.1.2006 1320000 241000 Eura ETS-Lindgren Oy 1.10.1972 12805000 468000 Finström Fastighets Ab Godbycenter 1.11.1978 182000 0 Helsinki Silta Oy 1.1.1983 18879000 552000 Helsinki Dovre Group Oyj 1.2.1992 6807000 -3715000 Helsinki Ere Kokkonen Oy 1.2.1988 5000 123000 Helsinki Autoverhoomo Look Oy 1.1.1989 3392000 761000 Helsinki KKP-Yhtymä Oy 1.1.1990 1000 39000 Helsinki Rodatel Oy 1.1.1991 902 1632370 Helsinki Sanoma Oyj 1.5.1999   36100000 Helsinki Bob the Robot Oy 1.12.2004 7683591 2467191 Helsinki Avidly Oyj 15.2.2006 4870203 88486 Helsinki Fair Factory Oy 5.1.2007 4429000 265000 Helsinki Silmäbalanssi Oy 29.4.2008 216000 106000 Helsinki Tomi Huuho Oy 28.4.2008 21466000 1330000 Helsinki Otosel Oy 1.12.2009 160000 108000 Helsinki VIPARO - Viittomakieliset Palvelut Aro Oy 8.9.2011 1912000 112000 Helsinki Unda Marina Oy 2.4.2012 196000 176000 Helsinki Bluetech Finland Oy 21.12.2012   -188000 Helsinki E-Moon Oy 5.6.2001 795000 60000 Helsinki Finnair Aircraft Finance Oy 1.10.2003 314543000 64178000 Hollola KFR Hollola Oy 1.3.1989 240000 111000 Hämeenlinna Praecom Oy 28.3.2007 6093056 532231 Iisalmi Katsanta Oy 1.11.2018 17000 506000 Ilmajoki Tulkkaus Periferia Oy 1.1.2014 972000 156000 Jyväskylä Balentor Oy 1.1.1994 3342000 311000 Järvenpää k-Space Oy 13.11.2010 1691000 246000 Järvenpää Vow Company Oy 1.8.2016 9000 16000 Kannus Pekves Oy 1.6.2002 2695000 63000 Kauhava Koneurakointi Autio Oy 1.1.1990 747000 129000 Kauhava Trala Automaatio Oy 1.6.1996 1459000 339000 Kerava Uudenmaan Sairaalapesula Oy 1.10.1990 20084000 14000 Kuopio Kiinteistö Oy Nilsiän Tahkontähti 1.1.1995 36000 18000 Laitila Maarakennus K. Laivola Oy 1.8.1996 379000 1000 Lappajärvi Järviseudun Mediatalo Oy 7.5.2014 915000 184000 Mikkeli Steam-Invest Oy 1.1.1993 319836 24044 Muurame Harvia Oyj 11.3.2014 1084000 2239000 Naantali DJB Services Oy 9.10.2015 94000 1642000 Orimattila Puu- ja Pakkaustyö Reijonen Oy 1.12.1990 581000 170000 Oulainen Huoltoasema M. Virkkala Oy 1.8.1991   23000 Pirkkala Rakennusliike Markku Haataja Oy 1.7.1996 8410000 876000 Pornainen Siltaexpert Oy 1.4.1999 1986000 521000 Pudasjärvi Nevakivi Oy 1.1.1975 1231000 9000 Rovaniemi Kukkamarkkinat Oy 1.1.1975 1251000 139000 Savonlinna Värilinja Oy 1.3.1981 1111000 47000 Savonlinna ISTO Itä-Suomi Oy 1.1.1991 1061597 145343 Sipoo Suomi-Tikas Oy 15.3.1978 1573000 288000 Säkylä Lallin Lammas Oy 17.4.1998 850000 88000 Taipalsaari H. Ripatti Oy 1.4.1999 438000 201000 Tampere Maper Oy 1.9.1989 1327000 185000 Tampere Juvenes Oy 1.7.1961 16374720 932612 Tampere Vivimedi Oy 1.7.2006 1972000 426000 Turku Teleste Oyj 1.10.1997 89740000 7950000 Turku Multirec Oy 15.3.2000 1761000 275000 Turku Bengs & Bengs Oy 1.1.2012 402000 296000 Turku Konepalvelu Gunn Oy 1.4.2015 1302000 355000 Tuusula Boman Oy Teräsputkituotteet 1.3.1987 956000 316000 Tuusula Ripata Oy 1.8.1994 7399000 417000 Tuusula Tuusulan Kerttuli Oy 1.1.1995 2717000 271000 Tuusula Ippi-Invest Oy 18.5.2016 116000 -68000 Vaasa Kainuun Teräsmiehet Oy 12.6.2012   290000 Vantaa Hakunilan Huolto Oy 1.2.1973 3506000 206000          

Ammatillinen koulutus ja riskiin rohkaiseminen puhuttivat Espoossa ja Vantaalla – ”Tämän jälkeen en ainakaan ala yrittäjäksi”

21 maaliskuu, 2019 - 16:10

– Suomessa mielellään kielletään uudet yritysideat. Sen sijaan tulisi kannustaa ratkomaan ongelmia ja ylittämään esteitä, sitähän se yrittäjyys on, sanoo espoolainen ehdokas Kimmo Oila (kok.).

Hänen mukaansa yrittäjien tulisi mennä yhä enemmän mukaan oppilaitoksiin kertomaan yrittäjyydestä.

– On hyvä, että nuori näkee ihka eläviä yrittäjiä. On tehtävä yhteistyötä koulujen kanssa, muuten nuoret koulutetaan riskinkarttajiksi, Oila sanoo.

Oila on toiminut yrittäjänä 30 vuotta. Nykyisin hän on muun muassa hallituksen puheenjohtajana tutkimusyritys Innolinkissä ja tekoälyyn keskittyvässä GetJennyssä.

Uusmaalaiset eduskuntavaaliehdokkaat vierailivat Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueella Omniassa Espoossa. Kuulijoita vakuutti erityisesti koulutuspäällikkö Heli Väreen esitys yrittäjyyskasvatuksesta.

– Ammatillisen koulun reformi lisäsi työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä. Se vaatii opettajiltakin uutta ajattelutapaa. Nyt heidän täytyy opettamisen sijaan ohjata oppimista ja toimia yrittäjämäisesti, Väre sanoi.

Väre kertoi, että hänet herätti erään opiskelijan kommentti yrittäjyysopinnoista. Tämä oli todennut, että ”tämän jälkeen en ainakaan ala yrittäjäksi”.

– Yrittäjyysopinnoissa on tuotu esille ennen kaikkea riskit ja sitä opetetaan liian juridisesti. Yrittäjyys on muutakin kuin debit ja credit, osuuskunta vai oy.

Omnian yrittäjyysopinnoissa ryhmät kootaan monen alan opiskelijoista. Tärkeässä osassa on ammattiylpeyden nostaminen ja sitä kautta yrittäjyyteen kannustaminen. Suuri osa yrittäjistä on saanut ammattikoulutuksen.

Omnian asiakkuuspäällikkö Terhi Haapaniemen mukaan 86 prosenttia oppilaitoksen kanssa yhteistyötä tehneistä yrityksistä on yhteistyöhön erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen.

Kansanedustaja, ehdokas Johanna Karimäki (vihr.) kuunteli tyytyväisenä esittelyä yrittäjyyskasvatuksesta.

– On hienoa kuulla, että opiskelijaa kannustetaan omissa vahvuuksissaan. Yrittäjälähtöisyys on hyvä työelämätaito kaikille.

Omnian rehtorin Maija Aaltolan mukaan 80 prosenttia espoolaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon. Omniassa tehdään paljon myös kaksoistutkintoja, mutta Aaltolan mukaan olisi hyvä, jos myös lukiossa voisi tehdä ammattiopintoja.

– Se voisi tuoda työelämässä tarvittavaa osaamista. Nyt lukion jälkeen alle puolet on jatko-opinnoissa puolentoista vuoden jälkeen.

Ammatillinen koulutus on merkittävä väylä ammattikorkeakouluun, sillä 40 prosenttia tulee sitä tietä pitkin.

Karimäki pitää Aaltolan ehdotusta ammatillisista opinnoista lukioissa erittäin hyvänä.

– Jos lukio-opintoihin voisi yhdistää ammatillisia osatutkintoja, olisi nuori valmiimpi ammattiin.

Uudenmaan eduskuntavaaliehdokas Anni Rolig (fp.) piti lukion ja ammattiopintojen yhdistämistä toivottuna. Roligin mukaan yrittäjyydestä tulisi saada positiivisempi kuva jo nuorena.

– Arvostan yrittäjyyttä, sillä olen toiminut pitopalvelu- ja kotisiivousyrittäjänä. Nyt teen hyvinvointivalmennuksia.

Rolig sanoo lähteneensä yrittäjäksi innokkaana. Enemmän haasteita eteen tuli hänen ryhdyttyään työnantajaksi. Ammatillisen koulutuksen viemistä yhä enemmän työpaikoille Rolig piti lähtökohtaisesti hyvänä ideana.

– Nyt se on kuitenkin villi länsi. On epävarmaa, saako opiskelija tarpeellista ohjausta ja kokemusta. Pelisääntöjen pitäisi olla selkeämmät, sanoo itsekin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Rolig.

Kasva Suomi -kiertue vieraili torstaina myös CardPlus-yrityksessä Espoossa ja TakuuSähkössä Vantaalla. Yrittäjien kampanjapiste oli Myyrmannin kauppakeskuksessa.

Teksti ja kuvat:
Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Sata uutta jäsentä pääsee ilmaiseksi Yrittäjäristeilylle

21 maaliskuu, 2019 - 15:15

Yrittäjät kokeilee täysin uudenlaista jäsenhankintakampanjaa. Sata ensimmäistä uutta jäsentä saa liittymisen yhteydessä ilmaisen pääsyn Yrittäjäristeilylle. Liittymisen tulee tapahtua nettilomakkeen kautta.

Risteily järjestetään 8.– 9. kesäkuuta Silja Europalla.

– Risteily on hyvätilaisuus verkostoitua ja rentoutua tuhannen muun yrittäjän kanssa Itämeren aalloilla, olitpa vasta-alkaja tai konkari yrittäjyyden polulla, sanoo Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila.

Yrittäjien tarjoaman edun arvo on 59 euroa.

– Kyseessä on C4-hytti, johon uusi jäsen voi ottaa mukaansa myös 1–3 ystäväänsä. Uskomme, että tämä on tärkeä kädenojennus etenkin jäseneksi liittymistä pohtivalle yksinyrittäjälle tai nuorelle yrittäjälle. Hyttejä on rajoitettu määrä, joten nyt kannattaa toimia nopeasti, Jussila neuvoo.

Yrittäjäristeilyn teema on tänä vuonna raha. Risteilyllä pääsee kuulemaan mielenkiintoisia yrittäjätarinoita ja siellä saa konkreettisia vinkkejä omaan työhön. Puhujina ovat muun muassa Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm, juristi-sijoittaja Elina Koivumäki, ohjaaja Tuukka Temonen sekä talousvalmentaja ja sijoittaja Nina Nordlund. Risteilyvieraita viihdyttävät Paula Koivuniemi ja bilebändi Gebardi.

Kampanjasta lisää tietoa: Sata ensimmäistä liittynyttä saa risteilyn

 

 

15 digiyritystä sparraukseen Kasvu Openissa

21 maaliskuu, 2019 - 10:14

Kasvupolulle valittiin mukaan QualityDesk Oy, Missing-Link Oy ja Sport Venue Oy Tampereelta, Shoulders of Giants Oy Ltd., Data Rangers Oy ja Oksa Helsingistä, Sellforte Solutions Oy ja Viimatech Digital Oy Espoosta, Agiler Oy Nokialta, Kidday Hämeenlinnasta, Digiterveys.fi Vuokatista, 3D Talo Finland Oy Kuopiosta, AISpotter Oy Oulusta, Sanaton Rajamäeltä ja Babyfit Porista.

Valittujen yritysten liiketoiminta keskittyy muun muassa sovellusteknologiaan, ohjelmistojen suunnitteluun ja valmistukseen, tietoliikenneturvaan ja digitaalisiin työkaluihin.

Tuomaristo totesi runsaan hakijajoukon olleen todella iloinen yllätys. Lisäksi hakijayritysten monipuolisuus ja maantieteellinen hajonta ilahduttivat.

Tuomaristossa olivat Juha Karvinen Landis+Gyriltä, Mika Kataikko Jyväskylän kaupungilta, Juha Ruokari CGI:ltä, Petri Nuojua IBM:ltä ja Sampsa Laine Nordeasta.

Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään sparrausta Kiitorata-nimisissä työpajapäivissä. Ensimmäinen Kiitoratapäivä järjestetään 11. huhtikuuta ja toinen 28. toukokuuta.

Kiitoradoilla eri alojen asiantuntijat eli myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa yhteensä 10 mylläriä 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. Aiheena ovat digitalisaatio, kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi ja johtaminen.

Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi voittajaa, jotka julkistetaan Kasvupolun toisen Kiitoratapäivän lopuksi. Tästä semifinaalista voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open Karnevaaliin, joka järjestetään 23.-24. lokakuuta Jyväskylässä.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

 

 

Pankkibarometri: Yritysten luottojen kysyntä nyt laimeampaa

20 maaliskuu, 2019 - 14:45

Pankkibarometrin vastaajat arvioivat, että yritysten luotonkysyntä on ollut alkuvuonna viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vaisumpaa, ja kehityksen odotetaan jatkuvan samanlaisena toisella neljänneksellä.

Luotonkysynnän kasvuun uskoo enää 15 prosenttia vastaajista. Etenkin investointeja varten kysytään viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän lainoja.

Nykyistä luotonkysyntää kuvaava saldoluku laski -12 pisteeseen edellisen kyselyn 8 pisteestä. Saldoluku laski selvästi pitkän ajan keskiarvonsa (15) alapuolelle.

Yritysten luotonkysynnän odotetaan vähenevän tulevana keväänä. Odotuksia kuvaava saldoluku laski -11 pisteeseen edellisen kyselyn 6 pisteestä. Yhä useampi vastaajista arvioi luotonkysynnän olevan laimeampaa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Pankkibarometrin vastaajien mukaan yritysten keskeisimmistä rahoitusmuodoista tällä hetkellä kasvavat kaikki muut rahoitusmuodot paitsi työeläkeyhtiöiden tarjoama rahoitus. Voimakkaimmin kasvussa ovat julkinen rahoitus sekä osakeannit ja pääomasijoitukset.

Barometrikysely I/2019 tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa. Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometri toteutetaan nettikyselynä.

Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esimiehiä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Ryhmä, Danske Bank, Aktia Pankki, Handelsbanken, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki. Vastaajien lukumäärät vastaavat pääpiirteissään pankkien markkinaosuuksia Suomessa. Pankkibarometriin I/2019 saatiin yhteensä 60 kpl vastauksia.

toimitus(at)yrittajat.fi

Yli puolet suomalaisista valmiita sopimaan sunnuntaikorvauksista paikallisesti

20 maaliskuu, 2019 - 11:09

– Tämä rohkaisee päättäjiä vapauttamaan sopimista, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

28 prosenttia vastaajista vastusti paikallista sopimista sunnuntaikorvauksista ja 14 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa. Positiivisimmin paikalliseen sunnuntaikorvauksista sopimiseen suhtautuvat yli 60-vuotiaat. Heistä 65 prosenttia hyväksyy asian.

Kriittisimmin suhtautuvat 31–39 vuotiaat, mutta heistäkin 50 prosenttia hyväksyy paikallisen sopimisen sunnuntaikorvauksista, jos molemmat osapuolet sitä haluavat.

Laki vaatii, että sunnuntaina tehtävästä työstä pitää maksaa kaksinkertainen palkka arkityöhön verrattuna. Se estää monia yrittäjiä pitämästä firmaa auki sunnuntaisin, sillä päivä saattaa mennä helposti tappiolle. Tämä koskee erityisesti ravintola-alaa.

– Sunnuntaisin näkee paljon ulkomaalaisia viikonlopputuristeja repimässä turhaan ravintoloiden ovenkahvoja, kun harva ravintola voi olla auki taloudellisista syistä sunnuntaisin suurten kulujen vuoksi, Makkula sanoo.

”Työlainsäädäntöä kannattaa joustavoittaa”

Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemän mielipidetiedustelun tulos osoittaa selvästi, että suurin osa kansasta (58%) on valmis siihen, että työntekijät ja työnantaja voisivat sopia sunnuntaikorvausten maksamisesta keskenään.

– Selkeä tulos osoittaa, että muutokseen ollaan valmiita. Työlainsäädäntöä kannattaa joustavoittaa. Esitämme Kasva Suomi -tavoiteohjelmassamme, että vaalien jälkeen valittavan eduskunnan ja hallituksen kannattaa tarttua asiaan. Se olisi yksi keino parantaa työllisyyttä, kun yrittäjillä olisi varaa tarjota työtunteja myös sunnuntaisin, sanoo työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Alueellisesti katsottuna myönteisimmin sunnuntaikorvauksien paikalliseen sopimiseen suhtautuvat Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa asuvat (65%). Kriittisimmin asiaan suhtaudutaan Länsi-Suomessa.

Puolueittain katsottuna eniten kannatusta sunnuntaikorvauksen paikallinen sopiminen saa kokoomuksen kannattajilta (80%) ja vähiten SDP:n (36%) ja Vasemmistoliiton (37%) kannattajilta.

Kyselyn aineisto kerättiin tammikuun lopussa Gallup Kanavalla. Tutkimusta varten kerättiin 1078 haastattelua. Aineisto edustaa maamme 18–79-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

toimitus(at)yrittajat.fi

Lue Suomen Yrittäjien vaalitavoitteet täältä

 

 

Eijan Kakut ja muut uudet yritykset – katso lista

19 maaliskuu, 2019 - 16:01

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa 249 yritystä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Kotipaikka Yritys Alavieska Tuomas Kopsa Askola Leiskarakennus Aura Hierontapalvelu Reetta Enontekiö Jauris Productions Espoo Stellae Espoo Green Mill Finland Espoo Corone Oy Espoo Global Education Development Center Oy Espoo Venture Village Oy Espoo Sonntag Consulting Oy Espoo As. Oy Espoon Reimari Espoo As. Oy Espoon Itäviitta Espoo T.N.Bollström Espoo Corvus Consulting Espoo Enable Banking Oy Espoo Amvestia Oy Eura Tiimi-Invest Oy Eura JJM siivous Finström Blissmo Ab Finström KH Autotuning Forssa Suomen Putkimestarit Hausjärvi Konsultointi K.Salonius Heinola Bar Royal Monaco Oy Helsinki Vilma Bergenheim Helsinki Studio Lasifaasi Helsinki IceCold Capital Oy Helsinki AMFI Musicals Ab Helsinki Iron Trade and Consulting Oy Helsinki Alycas Oy Helsinki SR Hel Oy Helsinki A2B Palvelut Oy Helsinki Pikiou Oy Helsinki Yritysmyynti Habita Oy Helsinki Erohal Oy Ltd Helsinki Frontia Oy Helsinki Korkia Tontti Holding Ky Helsinki Loikka Investoinnit Oy Helsinki Fibernet kehitys Oy Helsinki JULVEI HOLDING OY Helsinki Helsingin Autopalvelu Oy Helsinki Masters LKV Oy Helsinki Swimming Finland Oy Helsinki Bleyer Consulting Helsinki MDS Productions Oy Helsinki As Oy Helsingin Azorienkuja Helsinki Johannes & Julius Invest Oy Helsinki Rok Partners Oy Helsinki TrioSen Oy Helsinki Aurola Solutions Oy Helsinki Kiinankaali sankarit Oy Helsinki Sleeping Prince Oy Helsinki Digimaa oy Helsinki Helsingin Salaattitehdas Oy Helsinki Iso Haukka Oy Helsinki Petteri & Petteri True Foods Oy Helsinki Loovli Oy Helsinki Forward Investment Oy Helsinki Monday Ranch Store Oy Helsinki HH-Craft Helsinki Cerulean Capital Oy Helsinki Monta sanaa Helsinki Innorational Oy Helsinki Olivia Anna Carita Helsinki Observ Agency Oy Helsinki Helsingfors Konsultbyrå Ab Helsinki DTM ravintola Helsinki Tai-Pan Remontit Helsinki Kaidan Oy Helsinki Ravintola Butterfly Helsinki Leila Talarmo Helsinki D.G. Music Hollola Uditovision Oy Huittinen Harjuntausta Oy Huittinen Tili ja Talous Margit Riuttamäki Oy Hämeenkyrö Tehotalli Hämeenlinna Luolaja Creative Oy Hämeenlinna IidaMarie Inari Wildernesslife Kuttura Inkoo Tmi Hedberg.BB Isojoki CaStyle Joensuu Osuuskunta Tekimö Joensuu Itä-jakelu Oy Joensuu PPTN DUONG Jokioinen JH-Voltti Oy Jyväskylä Kiinteistö Oy Paloasemanranta Jyväskylä Kulttuuriosuuskunta ToiToiToi Jyväskylä Sähköasennus Huvila Oy Jyväskylä LiuLii Jyväskylä Techave Jyväskylä Hannen tilausompelu Jyväskylä Happy Couriers Jämsä Eijan Kakut Jämsä IvSa NDT Consulting Jämsä Jämsän Kiinteistöpower Oy Järvenpää Metsätalous Rissanen Kajaani Wensor Oy Kangasala Infratyöt Tuhola Kauhajoki Kallion Autopalvelu Kauniainen Katkuru Nordic Oy Kaustinen Rikun myynti t:mi Kerava Swandor OY Kirkkonummi Friedrich von der Hagen Kirkkonummi Villipuro Oy Kirkkonummi Tmi Toomas Gristsenko Kitee Blueberry Leasing Oy Kitee Vuaru Korsnäs Rosbäckon Kotka KotkaBowling Oy Kouvola Hyvinvointi HeiLO Kuopio Service Kasurinen Kuopio Suunnittelutoimisto Hiili & Timantti Oy Kuopio Maalaus-ja Remonttityö M Miettinen Kurikka Omaisuudenhallinta ja metsäpalvelu Esko Liukku Kurikka Kurikan Ruokavankkurit osk Kyyjärvi Jokisuu Works Oy Lahti Kukkiva Keidas Lahti MaanPutki Oy Lahti Mikamika Oy Lahti JX SUSHI OY Laukaa Wasakin Lempäälä R-P-K Partner Lohja KattoKompassi Oy Lohja Loihti Lohja TL Tilat Oy Mikkeli Asunto Oy Mikkelin Kotiveräjä Mikkeli Tixer Oy Mikkeli Nokvin Oy Multia Deardreams Muurame Asunto Oy Muuramen Pienjaakkola Myrskylä Virtanen Pekka Antti Mäntsälä Kuljetus Henri Eho Oy Naantali Jany Oy Nakkila Tmi R. Leppäniemi Nivala Wiljami Technologies Oy Nokia Viivi Kuusela Nokia pureza Nurmijärvi Talotekniikka Viitavaara Oy Nurmijärvi Koffert Consulting Nurmijärvi Creepy Bugger Nurmijärvi Accountpoint Oripää Kiinteistö Oy Oripään Viljonkulma Oulu KKOY Oulun Kaarnatie 32 Oulu As Oy Oulun Sarvisuontie 19 A Oulu As Oy Oulun Sarvisuontie 19 B Oulu Susan-Jo Oulu VPT Services Oy Oulu OppiGo Oy Oulu HJR-palvelut Oulu Terapiapalvelut Jonna Ojakoski Pielavesi Konepalvelu KJJ Pietarsaari Bubblans Ponnystall Pori Bearformance Pori Porin JJ-Invest Oy Pori B&B Riippakoivu Pori T:mi Helka Pöllänen Pornainen Savana Collection Pornainen Automaatiopalvelu Lassila Oy Porvoo Etelä-Suomen Rakennusmestarit Oy Porvoo Voimistelusali Porvoo Oy Porvoo Metsänomena Raasepori CoachingKompaniet Raasepori Tietulkki Ranua Fly Lapland Oy Rauma Rakennus Saundia Oy Rauma Korjaus ja hitsaus Takala Rauma TMI:HFS GÜNGÖR Reisjärvi Tmi E. Luotoniemi Riihimäki Berg Logistics Riihimäki JVK Infra Oy Rovaniemi Rii-Rak Oy Rovaniemi Cowboy Huskies Ruokolahti EK WORKS Rusko Nordic Roadstar Salo TMI Käiväräinen Kalevi Salo CnFi Investment Oy Sastamala Metallinkeräys Romutiimi Oy Sastamala keskin42 Sastamala PK Turkoosi Sydän Sastamala Konepalvelu Keskinen Tmi Savonlinna RM Etelä-Savo Oy Seinäjoki HYLLYKALLIO PITSERIA Seinäjoki Pyöris Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Pääraide Seinäjoki TJ AutoFiksaus Seinäjoki Sipoo As Oy Sipoon Pähkinälehto Sipoo As Oy Sipoon Kvartsi Sodankylä Arctic Infra Oy Somero Hessun erä- ja luontoreissut Sysmä Tarkenee Tuotanto Oy Tammela WinLait Oy Tampere Opa hoitaa Tampere Parivia Oy Tampere Terveysvelho Oy Tampere Klompdooste Oy Tampere Asunto Oy Tampereen Tyvikadun Keskus Tampere Kiinteistö Oy Kauhakorven Talliosake 2 Tampere Urhopesu Oy Tampere Pastell Oy Tampere Tuulentien tila Tampere A-Styling Tampere Mihhail Naboistsikov Tampere Steniant Oy Tampere Biotsek Oy Teuva MM Rakenne Turku Asianajotoimisto Plathin & Kroneld Oy Turku AF Contreras t:mi Turku Sea Side Ind Oy Turku DH Innovations Turku Juhku Invest Oy Turku René Karlsson Invest Oy Turku Aarniemi Oy Turku RobMar Metallipalvelu Oy Turku etaxi Immo Laiho Oy Turku Saibot Oy Turku Kontola Capital Oy Turku Sunfish Finland Turku valmennus Nina Peltonen Turku S&L SPEED CENTER OY Tuusula Ruiskumi Oy Tuusula Vibemetrics Oy Tuusula Lehtimäki huolto Uurainen Silvasti Capital Oy Uusikaupunki Hallunvainio Oy Uusikaupunki Mimusic Valkeakoski Luottokuljetus Oy Valkeakoski Asfaltti Vanaja Oy Vantaa Forarte Oy Vantaa Trevaco Oy Vantaa Neova Energilösningar Oy Vantaa IK-Translogistics Oy Vantaa Sattuma tuotanto Vantaa Vesmec OY Vantaa AF-Sähkö Vantaa Dream Work Service Partners Oy Vantaa PSaar Vantaa ViherNurmi Oy Vantaa Timorak Vantaa Tulivasara Vantaa Asunto Oy Vantaan Nikinmäen Tähkä Vantaa Jibril Taksiliikenne Vantaa Eveliina Sini Suvi Vantaa Mex Petopizza Vantaa Mehtap Aktas Vantaa Asunto Oy Vantaan Hietamaa Varkaus Elävien Maassa avoin yhtiö Vihti Auto Vainio Vihti Tapio Holding Oy Ylivieska Laattavieska Oy Ähtäri E-P Uunimuurarit Oy    

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Poliisi varoittaa Office 365 -tietomurroista: "Pahinta on, ettei huijausta tunnista"

19 maaliskuu, 2019 - 14:55

Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus on viimeisen vuoden aikana havainnut useita suuriin tai keskisuuriin suomalaisyrityksiin kohdistettuja verkkohyökkäyksiä. Poliisin arvion mukaan hyökkäykset liittyvät yrityksille suunnatun Microsoft Office 365 -tunnusten tietojenkalasteluun, mistä Liikenne- ja viestintäviraston alainen Kyberturvallisuuskeskus varoitti yrityksiä viime marraskuussa.

Kyseessä on kansainvälinen ilmiö, joka viime aikoina on esiintynyt Suomessa erityisen voimakkaana. Hyökkäysten kohteina ovat olleet Suomessa toimivat organisaatiot, erityisesti suuret ja keskisuuret yritykset.

Suomessa Office 365 -tietomurtoja tutkii Keskusrikospoliisiin sijoitettu Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus. Tutkintanimike on joko tietomurto, identiteettivarkaus tai petosrikos.

Tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Marko Leposen mukaan tapauksia on tullut tasaiseen tahtiin.

– Viime viikon aikana ei ole tullut uusia tapauksia. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö tapauksia olisi.

Leposen mukaan ilmiö on häirinnyt suomalaisia yrityksiä jo pitkään. Poliisi havahtui ongelmaan toden teolla viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

– Kalastelujen alkuperää emme osaa varmuudella sanoa. Se tiedetään, että kalastelutapauksissa, joissa on saatu vietyä rahaa, osa maksuliikenteestä on suuntautunut Britanniaan. Se ei kuitenkaan vielä kerro, mistä käsin tietomurrot on tehty.

Uhri ei useinkaan huomaa kalastelua

Tietomurrot on toteutettu kalastelemalla Office 365-käyttäjiltä käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Tyypillisesti rikollinen lähestyy uhria sähköpostilla, jossa on linkki väärennetylle Office 365 -sivustolle. Sivu saattaa näyttää hämäävän aidolta. Kyseisellä kalastelusivustolla käyttäjää pyydetään syöttämään kirjautumistietonsa, jonka jälkeen hänet ohjataan aidolle Office 365-kirjautumissivulle.

Tunnuksiua on kalasteltu myös Microsoftin SharePoint-ympäristössä. Näissäkin tapauksissa SharePoint-käyttäjiä on ohjattu väärennetyille kalastelusivustoille ja uhri on useimmissa tapauksissa ollut tietämätön tunnusten kalastelusta.

– Tämän huijaustyypin pahin puoli on se, että sivustot ovat todella hyvin toteutettuja. Ne näyttävät täysin Microsoftin vastaavilta kirjautumissivuilta. Ainoa mikä ne erottaa toisistaan, on osoiterivillä oleva osoite.

Leposen mukaan huijarit muokkaavat sivustojaan nopeasti sen jälkeen, jos Microsoft tekee muutoksia omille virallisille sivustoilleen.

– Huijaussivustot on kaiken lisäksi generoitu niin, että se avautuu kyseisen maan kielellä. Jos sivusto havaitsee, että käyttäjä on Suomesta, se tarjoaa suomenkielistä kirjautumista.

Kalastelusivustojen aidosta ulkoasusta kertoo se, että käyttäjä ei yleensä ole huomannut luovuttaneensa tunnuksiaan rikollisille. Haltuun saatujen käyttäjätunnusten avulla on kirjauduttu työntekijöiden sähköpostitileihin, joiden kautta on lähetetty väärennettyjä, mutta aidonnäköisiä laskuja henkilöille, jotka yrityksissä hyväksyvät laskuja. Laskut ovat tulleet aidoista tai aidonnäköisistä sähköpostiosoitteista.

Poliisi kannustaa kaksivaiheiseen tunnistautumiseen

Poliisin mukaan yrityksissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että laajasti käytössä olevan työskentely-ympäristön turvaominaisuudet on otettu kattavasti käyttöön.

– Näissä poliisin tietoon tulleissa tapauksissa on havaittu, että kaksivaiheinen todentaminen ei ole ollut päällä. Suomessa näyttää olevan paljon sellaisia yrityksiä, joissa kaisivaiheista tunnistautumista ei ole otettu käyttöön sen kustannusten tai käyttöönoton hankaluuden takia. Käytännössä kaksivaiheinen tunnistautuminen tarkoittaa, että työntekijälle täytyy hankkia jokin toinen laite, jolla hän varmentaa olevansa sisäänkirjautuja. Se lisää kustannuksia, Leponen selvittää.

Poliisin mukaan yrityksen on hyvä kiinnittää huomiota omiin laskujen maksuprosesseihin ja lisätä niihin tarvittavat kontrollit, jotta poikkeavat maksut havaitaan ja tarvittaessa voidaan estää. 

– Salasanat tulee vaihtaa säännöllisesti ja välittömästi tietojenkalastelun havainnon jälkeen. Lisäksi eri palveluihin tulee käyttää eri salasanoja. Salasanojen vaihtaminen säännöllisesti on tietoturvaa jo sinällään, koska tietojenkalastelu on saattanut olla käynnissä jo pidemmän aikaa ilman että työntekijät ovat havainneet mitään.

Konsultaatio voi maksaa itsensä takaisin

Tietomurtojen ja tietojen kalastelun ennalta estämiseksi organisaatioiden kannattaa poliisin mukaan seurata, onko yrityksen järjestelmissä luvattomia edelleenlähetyssääntöjä käytössä tai onko yrityksen käyttämään järjestelmään kirjauduttu erikoisina aikoina.

Lisäksi tulee ottaa monivaiheinen todentaminen (2FA, MFA) käyttöön aina kun mahdollista. Organisaation tulee myös ennakkoon selvittää, missä eri palveluiden lokidata sijaitsee, miten kauan sitä säilytetään ja miten sen tarvittaessa saa organisaation tai poliisin haltuun tutkittavaksi.

– Tämä ei välttämättä onnistu jokaisessa yrityksessä, jos tarvittavaa osaamista ei ole. Silloin suosittelisin hankkimaan jonkinlaista konsultaatiota. Se maksaa, mutta kyseessä on pieni panos siihen verrattuna, miten isoilta kustannuksilta yritys voi säästyä, Leponen sanoo.

Merkittävät taloudelliset menetykset

Poliisin mukaan syyskuun jälkeen Office 365 -tietomurtojen uhrit ovat menettäneet noin 1,3 miljoonaa euroa.  Todellisuudessa menetykset ovat todennäköisesti tätä suuremmat, koska kaikista tapauksista ei ilmoiteta poliisille. Poliisi arvioi, että yrityksen asteelle jääneitä tapauksia on useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä.

– Kun rikollinen pääsee järjestelmään sisälle, edelleenlähetyssäännöillä sähköpostiliikenteestä ja viestiliikenteestä voidaan saada haltuun laskupohjia, joiden avulla voidaan väärentää laskujen maksutietoja tai tehdä tekaistuja laskuja, jotka vaikuttavat olevan oikeita.

Toinen rikollisten suosima tapa on pyrkiä päästä käsiksi yrityksen arkaluontoisiin tietoihin, joita saatetaan säilyttää Office 365 -pilvipalvelussa.

– Näissä tapauksissa rahalliset vahingot näkyvät vasta myhemmin. Jokin kilpaileva yritys saattaa olla valmis maksamaan tiedoista ja toimimaan epäeettisellä tavalla. Menetykset voivat olla tällöin suurempia, kun yritys menettää arvokasta tietoa, jota ei haluta päästää yrityksen ulkopuolelle.

Poliisin Kyberrikostorjuntakeskus kannustaa organisaatioita ilmoittamaan mahdollisista ilmiöön liittyvistä tapauksista poliisille mahdollisimman nopeasti tehdyn havainnon jälkeen. Rikosilmoituksen voi tehdä suoraan poliisille tai netissä poliisin sähköisellä rikosilmoituslomakkeella.

Leposen mukaan nopeus ilmoittamisessa on kriittistä tapausten selvittämiseksi, sillä arvokas todistusaineistodata häviää nopeasti palveluntarjoajan palvelimilta.

Tarkemmin suojausohjeisiin voi perehtyä Liikenne- ja viestintäviraston alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Muistilista yrittäjälle: Näin teet yhteistyötä bloggaajien ja tubettajien kanssa  

19 maaliskuu, 2019 - 12:48

1) Seuraa kunnolla etukäteen yrityksesi kannalta mielenkiintoisia bloggaajia, tubettajia ja instaajia.

2) Mieti mitä haluat yhteistyöltä: nopeaa vai kauaskantoista hyötyä?

3) Mieti mikä somekanava on tavoitteesi kannalta paras?

4) Älä usko ilmoitettuihin seuraajamääriin sokeasti. Mukana voi olla feikkihenkilöitä ja ostettuja profiileja.

5) Pelkät tuotepalkkiot toimivat palkkioina enää vain harvoin.

6) Palkkioista voi neuvotella

7) Aina viestijät ei halua yhteistyötä, vaan voivat olla hyvinkin 
valikoivia.

8) Tee kirjallinen sopimus josta selviää yhteistyön sisältö, aikataulu ja korvaus.

9) Yhteistyön tuottavuutta kannattaa seurata aktiivisesti. Esimerkiksi Google Analytics on hyvä työkalu.

 

Kassakoneen kilinää somevaikuttajien avulla?

Yhteistyö somevaikuttajien, kuten snäppääjien, tubettajien ja bloggaajien kanssa, voi nostaa yrittäjän suupielet ylöspäin ja tuoda kivaa kilinää kassakoneeseen. Äskettäin iloon on ollut aihetta esimerkiksi monipuolisen perhekalenterin luoneella Aikataito-yrityksellä.

Yrityksen Mustavalkoista -blogilta tilaamaa tuotepaketin testausta seurasi positiivinen myyntipiikki.

– Tilauksia tuli heti – ja toivottavasti vastaavalla tavalla käy myös, kun pari muuta bloggaajaa, joiden kanssa olemme sopineet yhteistyöstä, julkaisevat juttunsa, Aikataidon Susanna Wallin sanoo.

Vaan mikä moderneista puskaradioista olisi oman toiminnan kannalta se oikea? Kuka tietää edes millä säännöillä somevaikuttajien kanssa toimitaan?

Bloggaajat ja muut somevaikuttajat ovat vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyt ammattiryhmä. Seuraajamäärien perusteella nämä vaikuttajat jaetaan nanovaikuttajiin (alle 1000 seuraajaa) sekä mikrovaikuttajiin, joilla on alle 10 000 seuraajaa ja makrovaikuttajiin, joilla seuraajia on enemmän, jopa 100 000.

– Some myös tekee tähtiä, ja somevaikuttaja voi olla kuin poptähti, jonka vierailu kauppakeskuksessa houkuttaa paikalle enemmän yleisöä kuin makkara tai kakkukahvit, Somessa.com -palvelun Johanna Tidström vertaa.

Hän kertoo, että juuri Somessa. com toimii usein tällaisen Meet and Greet -tapahtuman taustalla. Useimmiten somevaikuttajat kuitenkin tarjoavat yrityksille näkyvyyttä omissa somekanavissaan.

Yrittäjistä jotkut ovat innostuneet somevaikuttajien kanssa tehdystä yhteistyöstä niin, että he ovat luopuneet kokonaan perinteisen median ilmoittelusta. Esimerkiksi naisyrittäjien nettikeskusteluun osallistunut kampaamoalan yrittäjä suosittelee muillekin alansa yrittäjille someviestintään keskittymistä.

– En panostaisi lehtimainontaan kuin vain ja ainoastaan, jos kohderyhmäsi ovat 60–80-vuotiaat, kampaamoyrittäjä kirjoittaa.

Tutustu huolella etukäteen

Aikataidon Susanna Wallin aikoo tehdä bloggaajayhteistyötä jatkossakin. Hän neuvoo vaikuttajaviestinnästä kiinnostuneita tutustumaan somevaikuttajiin huolella etukäteen.

– Keskinäinen kemia ja aito kiinnostus on tärkeää. Pelkät seuraajamäärät eivät kerro bloggaajista kaikkea vaan kannattaa kysellä, millaisia lukijoita blogilla on ja millaisia postauksia nämä lukevat mieluiten.

Wallin pyytää blogikirjoitukset luettavakseen aina ennen kuin ne julkaistaan.

Somevaikuttajat lähestyvät yrityksiä usein itse, ja pienetkin yritykset voivat saada hurjan määrän yhteydenottoja.

Hinnoittelun suhteen vaikuttajaviestintä on villi ala: edes minkäänlaisia suositushintoja ei ole. Yleensä puhutaan joko satasista tai tuhansista.

– Hinnat vaihtelevat seuraajamäärän mukaan samalla tavalla kuin jos yritys haluaa mainostaa Hesarin etusivulla tai jos mainostajalle riittää ilmaisjakelulehden rivi-ilmoitus, Somessa.comin Johanna Tidström sanoo.

Somessa.com syntyi yhdistääkseen somevaikuttajia ja yrityksiä.

– Me olemme oman alamme Tinder, Tidström kuvaa.

Hänen ja aiemmin itsekin somevaikuttajana toimineen Emma Ruotsalan yritys kasvaa vauhdilla: listoilla on jo lähes 5000 somevaikuttajaa ja reilut kolmesataa yritystä.

Yrittäjä itse somevaikuttajaksi?

Viestintätoimisto Framillan luotsi Unna Lehtipuu rohkaisee yrittäjiä harkitsemaan sitä, josko he toimisivat somevaikuttajina itse.

– Pelkän kanavan luominen ei kuitenkaan riitä, vaan yritystä edustavan henkilöbrändin on tarjottava aidosti arvokasta sisältöä.

Lehtipuu muistuttaa, että some on vuorovaikutteinen kanava, eivätkä yrityksen sivut voi olla ”miehittämättöminä” esillä.

– Vuorovaikutukseen kannattaa varata vaikka edes kymmenen minuuttia per päivä. Tarvitaan päivityksiä ja henkilökohtaista, elävää näkemystä.

Framilla kouluttaa yrittäjiä ja asiantuntijoita sometoimijoina. Kurssilaisille Lehtipuu korostaa, että ei voida olettaa, että yrityksen somesisältöjä tultaisiin lukemaan näiden omille sivuille.

– Postausten tulee olla niin mielenkiintoisia, että ne lähtevät liikkeelle ja niitä aletaan jakaa. Mikäli yrityksellä ei ole omasta takaa aikaa tai resursseja, viestintä kannattaa ulkoistaa.

– Kaikessa ei silti kannata olla mukana. Itse olen aikaisemmassa työssäni nähnyt, että esimerkiksi joidenkin somevaikuttajien kanssa työskentelyn hyöty voi jäädä kapeaksi suhteessa taksoihin.

– Tilaajan on oltava tarkkana myös sen suhteen, ovatko vaikuttajien seuraajat oikeasti aktiivisia yhteisöjä vai onko mukana vaikkapa feikkiprofiileja.

Teksti: Leila Itkonen

toimitus(at)yrittajat.fi

Kuva: Getty Images

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 1/2019

Uuden suomalaispuhelimen juju on yksityisyyskytkin: Tekee laitteesta mahdottoman jäljittää

19 maaliskuu, 2019 - 10:08

Centinel-puhelimellaan maailmanvalloitukseen lähtevä Zero Reception on antanut julkisuuteen tarkempia tietoja ensimmäisestä älypuhelimestaan. Samalla suomalaisyritys on avannut verkkosivunsa.

Kyseessä on perustajansa Janne Knuutisen toinen yritys älypuhelinmarkkinoilla. Ensimmäinen kariutui epäonnistuneeseen joukkorahoituskampanjaan. Knuutisen aiemmin kehittämä Certum-puhelin pyrki erottumaan joukosta erityisen hyvällä kuuluvuudella.

Knuutisen tausta on Nokian palveluksessa. Miehen uusi yritys älypuhelinmarkkinoille on Centinel, jonka erikoisuutena on puhelimen toiminnot sulkeva turvallisuuskytkin. Tämän lisäksi laite erottuu monia kilpailijoita matalammalla sähkömagneettisella säteilyllä.

Toisin kuin Certum-puhelin, Centineliä ei tarjota joukkorahoituskampanjalla. Toimintaan etsitään mukaan sijoittajia ja yhteistyökumppaneita.

Certumin tavoin Centinelin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota hyvään kuuluvuuteen. Puhelin hyödyntää teknologiaa, jonka ansiosta antennien säteilytasoja voidaan tarkkailla jatkuvasti ja rajoittaa tarpeen mukaan.

Puhelimen kyljessä oleva yksityisyyskytkin tekee laitteesta mahdottoman seurata tai jäljittää. Kytkin sulkee haluttaessa muun muassa gps-paikannuksen, bluetoothin, kameran ja langattoman verkkoyhteyden.

Valmistaja ei ole vielä kertonut kaikkia laitteen teknisiä yksityiskohtia. Se tiedetään, että Centinel toimii 5G-verkossa. Yhtiön tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita syksyyn mennessä. Mobiili.fi kertoo, että yhtäkään protyyppiä laitteesta ei ole vielä valmistettu.

Lähde: Mobiili.fi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

 

Sivut